Uskotteko etta jokaiselle on se oikea?

Uskoin joskus, enää en tiedä, jos onkin miksi sitä ei löydä..?

Toivoisin että jokainen löytäisi hänet, itselle "oikean" ihmisen. Hän tuo niin paljon myönteisyyttä ja iloa elämään, jota ei korvaa mikään muu asia elämässä.

Rakkaus on niin kokonaisvaltaista ja mullistavaa, ja saattaa perimmäisten asioiden äärelle, joihin ei ehkä muuten joutuisi/pääsisikään.

Onnellista ja levollista yhdessäoloa arvostaa vielä enemmän, jos on kokenut vaikeuksia. Kohtaamisia jokaiselle, niitä oikeita!

Siihen on tyydyttävä mitä elämä tarjoo.

Ehkä sitä mitä haluaa ei saa silloinkaan, kun ei tyydy.

näitäkin on kirjoitti:

Ehkä sitä mitä haluaa ei saa silloinkaan, kun ei tyydy.

Pakkohan silloin on saada.

eijei kirjoitti:

Pakkohan silloin on saada.

Ei ole mitään pakkoja, et voi pakottaa muita ihmisiä.

yes tyypit ovat harvinaisia.

ihmisessä pitää olla jotain minkä sinun illusiosi rakkaudesta ja rakastamastasi ihmisestä on sinulle luonut. Hän vastaa silloin todellisuudessa tätä sinun illusiokuvaasi rakkaasta ja silloin se on universumin luomaa energiaa eli yhteensopivuus kemiaa, jota tarvitataan rakkauden syttymiseen. Päättämisellä ei ole mitään tekemistä tunteiden kanssa ainoastaan järjen kanssa. Päätös on aina järki valinta, mutta rakkaus valitaan tunteiden kautta, siltä miltä minusta tuntuu. En voi päättää keneen rakastun, se vain tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Omat toiveet ja haaveet ja kuvitelmat toisessa todentuvat ja silloin hän on se OIKEA.

silloin siinä kirjoitti:

ihmisessä pitää olla jotain minkä sinun illusiosi rakkaudesta ja rakastamastasi ihmisestä on sinulle luonut. Hän vastaa silloin todellisuudessa tätä sinun illusiokuvaasi rakkaasta ja silloin se on universumin luomaa energiaa eli yhteensopivuus kemiaa, jota tarvitataan rakkauden syttymiseen. Päättämisellä ei ole mitään tekemistä tunteiden kanssa ainoastaan järjen kanssa. Päätös on aina järki valinta, mutta rakkaus valitaan tunteiden kautta, siltä miltä minusta tuntuu. En voi päättää keneen rakastun, se vain tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Omat toiveet ja haaveet ja kuvitelmat toisessa todentuvat ja silloin hän on se OIKEA.

Lue lisää

ja se kohde taas tuntee samaa "universumin luomaa energiaa" ja "yhteensopivuuskemiaa" kolmannen ihmisen kanssa!

silloin siinä kirjoitti:

ihmisessä pitää olla jotain minkä sinun illusiosi rakkaudesta ja rakastamastasi ihmisestä on sinulle luonut. Hän vastaa silloin todellisuudessa tätä sinun illusiokuvaasi rakkaasta ja silloin se on universumin luomaa energiaa eli yhteensopivuus kemiaa, jota tarvitataan rakkauden syttymiseen. Päättämisellä ei ole mitään tekemistä tunteiden kanssa ainoastaan järjen kanssa. Päätös on aina järki valinta, mutta rakkaus valitaan tunteiden kautta, siltä miltä minusta tuntuu. En voi päättää keneen rakastun, se vain tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Omat toiveet ja haaveet ja kuvitelmat toisessa todentuvat ja silloin hän on se OIKEA.

Lue lisää

jolloin kolmas henkilö on kohteellesi SE OIKEA.

lol tollot kirjoitti:

jolloin kolmas henkilö on kohteellesi SE OIKEA.

kohtaamisessa tarvitaankin kaikki se universaali energia, joka molemmilla toisiinsa rakastuneilla on sama. Jos yksin rakastuu ja ei saa vastarakkautta ei hän ole se oikea. Sen oikean tunnistaa siitä, että hän tuntee samoin sinua kohtaa kuin sinä häntä kohtaan. Aivan yksinkertaista. Me etsimme ja otamme joskus vääristä syistä kumppanin itsellemme vaikka pitäisi toisen kanssa tuntea sitä samaa sielunkumppanuutta, joka yhdistää ja sitoo kaksi yhdeksi samalla fyysisellä ja henkisellä universaalilla tunnesinetillä.

sen oikean kirjoitti:

kohtaamisessa tarvitaankin kaikki se universaali energia, joka molemmilla toisiinsa rakastuneilla on sama. Jos yksin rakastuu ja ei saa vastarakkautta ei hän ole se oikea. Sen oikean tunnistaa siitä, että hän tuntee samoin sinua kohtaa kuin sinä häntä kohtaan. Aivan yksinkertaista. Me etsimme ja otamme joskus vääristä syistä kumppanin itsellemme vaikka pitäisi toisen kanssa tuntea sitä samaa sielunkumppanuutta, joka yhdistää ja sitoo kaksi yhdeksi samalla fyysisellä ja henkisellä universaalilla tunnesinetillä.

Lue lisää

Jo on sitä ihtiään täyttä soopaa. Universaalia henkisyyttä pah, voi pojat. Kyllä se on pyrkimys saada itselleen limakalvokontaktia ja itsekästä tyydytystä. Siinä on totuus. Ihminen on jotenkin päästään pimee jos alkaa miettiä muka jotain sielunkumppaneita ja todellisuudesta vieraantuneiden mielisairasta jokellusta. Elämässä on raaka totuus- käytä tai tule käytetyksi.

höpöttäjät siinä kirjoitti:

Jo on sitä ihtiään täyttä soopaa. Universaalia henkisyyttä pah, voi pojat. Kyllä se on pyrkimys saada itselleen limakalvokontaktia ja itsekästä tyydytystä. Siinä on totuus. Ihminen on jotenkin päästään pimee jos alkaa miettiä muka jotain sielunkumppaneita ja todellisuudesta vieraantuneiden mielisairasta jokellusta. Elämässä on raaka totuus- käytä tai tule käytetyksi.

Lue lisää

mitä elämältään etsii ja haluaa, mikä riittää. Monelle riittää pelkkä limakalvokontakti, seksi, porno, netti ja facebookin päivitys tai joku pinnallinen chatti jonkun toisen pinnallisen kanssa. Se on hänen valintansa, jos hän on siihen tyytyväinen, eikä kaipaa muuta.

Rakkaus, on ennenkaikkea sielunkumppanuutta henkistä yhteenkuuluvuutta, joka auttaa sitomaan rakastuneet toisiinsa vahvemmin kuin fyysinen siede, joka yksistään ei riitä kannattelemaan suhdetta. Molemmilla täytyy olla henkinen sielu samalla taajuudella, molempia vetää puoleensa se samanlaisuuden tuntu. Vain sen oikean kanssa voi kokea sitä sopusointua ja rauhaa, joka poistaa levottomuuden sisältä ja antaa sisäisen varmuuden: tässä on oikea paikkani.

riippuu siitä kirjoitti:

mitä elämältään etsii ja haluaa, mikä riittää. Monelle riittää pelkkä limakalvokontakti, seksi, porno, netti ja facebookin päivitys tai joku pinnallinen chatti jonkun toisen pinnallisen kanssa. Se on hänen valintansa, jos hän on siihen tyytyväinen, eikä kaipaa muuta.

Rakkaus, on ennenkaikkea sielunkumppanuutta henkistä yhteenkuuluvuutta, joka auttaa sitomaan rakastuneet toisiinsa vahvemmin kuin fyysinen siede, joka yksistään ei riitä kannattelemaan suhdetta. Molemmilla täytyy olla henkinen sielu samalla taajuudella, molempia vetää puoleensa se samanlaisuuden tuntu. Vain sen oikean kanssa voi kokea sitä sopusointua ja rauhaa, joka poistaa levottomuuden sisältä ja antaa sisäisen varmuuden: tässä on oikea paikkani.

Lue lisää

Ihan kaunista ajattelua, mutta kaukana todellisuudesta nykyisin. Kyllä yhteinen asuntolaina, raha ja omaisuus sitoo ihmisiä enemmän parisuhteeseen kuin rakkaus.
Elämä on kompromisseja. Jos lähtee jahtaamaan jotain utopistista oikeaa, niin onko silloin oikeus esim.rikkoa parisuhteita. Itsekkäästi jätetään vain perhe ja lapset kun löydetään taas se oikea, joka myöhemmin osoittautuu vääräksi. Onnea tuolle tielle jota edustat. Maailma olisi varmaan parempi paikka jos noin ajateltaisin, mutta mielipiteeni on kyllä täältä oikeasta maailmasta lähtöisin ja lähempänä totuutta.

edellinen. kirjoitti:

Ihan kaunista ajattelua, mutta kaukana todellisuudesta nykyisin. Kyllä yhteinen asuntolaina, raha ja omaisuus sitoo ihmisiä enemmän parisuhteeseen kuin rakkaus.
Elämä on kompromisseja. Jos lähtee jahtaamaan jotain utopistista oikeaa, niin onko silloin oikeus esim.rikkoa parisuhteita. Itsekkäästi jätetään vain perhe ja lapset kun löydetään taas se oikea, joka myöhemmin osoittautuu vääräksi. Onnea tuolle tielle jota edustat. Maailma olisi varmaan parempi paikka jos noin ajateltaisin, mutta mielipiteeni on kyllä täältä oikeasta maailmasta lähtöisin ja lähempänä totuutta.

Lue lisää

Minkä takia sinun mielipiteesi olisi jotenkin parempi? Sehän on mielipide. Ja en muutenkaan ymmärrä, että miksi pitäisi olla kaikessa oikeassa, kun voisi olla onnellinenkin ja nauttia elämästä. Totta, että maalliset asiat saattavat sitoa ihmisiä eniten. Jotkut ihmiset ehkä ovat sellaisia, tai eivät ole löytäneet syvällisempää puolta elämässä. Osa on sitten sellaisia, jotka luulevat löytäneensä "sen oikean" ja syvän rakkauden, mutta asiat eivät mene lopulta parhaiten päin. Kaikki tämä on elämää ja täydellistä sinänsä. Jotkut taas löytävät sielunkumppanin, josta saavat paljon sisältöä elämään ja halua taistella sekä itsensä että toisen puolesta. Tästä syntyy kunnioitusta elämää kohtaan. Joku löytää intohimoa esimerkiksi elinikäisestä sielunkumppanista, toinen rahan tekemisestä. Mielestäni nämä ovat molemmat yhtä hyviä asioita, jos ne tuovat elämään sisältöä ja sisäistä paloa. Sielunkumppanit ja syvällisyys voivat myös tuoda energiaa jaksaa pinnallisessa maailmassa, jos ei koe sitä niin miellyttäväksi. Vastapainoa siis.

Nauti elämästä nyt! kirjoitti:

Minkä takia sinun mielipiteesi olisi jotenkin parempi? Sehän on mielipide. Ja en muutenkaan ymmärrä, että miksi pitäisi olla kaikessa oikeassa, kun voisi olla onnellinenkin ja nauttia elämästä. Totta, että maalliset asiat saattavat sitoa ihmisiä eniten. Jotkut ihmiset ehkä ovat sellaisia, tai eivät ole löytäneet syvällisempää puolta elämässä. Osa on sitten sellaisia, jotka luulevat löytäneensä "sen oikean" ja syvän rakkauden, mutta asiat eivät mene lopulta parhaiten päin. Kaikki tämä on elämää ja täydellistä sinänsä. Jotkut taas löytävät sielunkumppanin, josta saavat paljon sisältöä elämään ja halua taistella sekä itsensä että toisen puolesta. Tästä syntyy kunnioitusta elämää kohtaan. Joku löytää intohimoa esimerkiksi elinikäisestä sielunkumppanista, toinen rahan tekemisestä. Mielestäni nämä ovat molemmat yhtä hyviä asioita, jos ne tuovat elämään sisältöä ja sisäistä paloa. Sielunkumppanit ja syvällisyys voivat myös tuoda energiaa jaksaa pinnallisessa maailmassa, jos ei koe sitä niin miellyttäväksi. Vastapainoa siis.

Lue lisää

Vielä rohkenen kysyä, että mihin perustuu tuo väittämä sielunkumppaneista? Onko sille jotain todellista näyttöä, että tällaisia parisieluja on olemassa? Miten asia on todistettu vai onko termi ja koko ajatus huuhaata. Yhteensopivia ihmisiä on tällä telluksella paljon, Mihin perustuu siis tuo universaaliuden korostaminen ja sielunkumppanuus?

kysynuteliaisuuttani kirjoitti:

Vielä rohkenen kysyä, että mihin perustuu tuo väittämä sielunkumppaneista? Onko sille jotain todellista näyttöä, että tällaisia parisieluja on olemassa? Miten asia on todistettu vai onko termi ja koko ajatus huuhaata. Yhteensopivia ihmisiä on tällä telluksella paljon, Mihin perustuu siis tuo universaaliuden korostaminen ja sielunkumppanuus?

Lue lisää

Ei ole mielestäni määritelmää, vaan jokainen määrittelee sen itse, miten kokee. Joidenkin mielestä niitä ei ole ollenkaan ja sekin on täysin hyväksyttävä mielipide. Olen itse tällaisen ihmisen tavannut eikä minulla ole sen parempaa perustelua sille. Tunneasiat ovat niin monimutkaisia, etten osaa niitä sanoilla kirjoittaa, vaikka tiede ja määritelmät muuten onkin kiinnostavia myös. Jos sille pitäisi olla tarkka määritelmä, niin tuskin kukaan sellaista sielunkumppania voisi koskaan löytääkään. Yksinkertaistettuna, sielunkumppani on minulle hämmentävän samanlainen ihminen, joka aiheuttaa mielipuolisia tunnereaktioita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja riemua. En usko mihinkään sellaiseen, että sellaisia olisi yksi jokaiselle. Mikä se sun mielestäsi on? Ei sitä tiedä, vaikka sellaisen tapaisit joskus. Olen minäkin ollut paljon enemmän oikeassa olemiseen ja ehkä kyynisyyteenkin suuntautunut, mutta joskus elämä voi tuoda yllätyksiä ja voimakkaita elossa olemisen tunteita. Aina kannattaa pystyä avaamaan uusia näkökulmia itselleen ja oltava avoimempi. Ei kannatta takertua vain johonkin määritelmiin. Ei sillä ole edes väliä, onko joku sielunkumppani vai ei, jos siitä tulee mielettömän onnelliseksi.

Nauti elämästä nyt! kirjoitti:

Ei ole mielestäni määritelmää, vaan jokainen määrittelee sen itse, miten kokee. Joidenkin mielestä niitä ei ole ollenkaan ja sekin on täysin hyväksyttävä mielipide. Olen itse tällaisen ihmisen tavannut eikä minulla ole sen parempaa perustelua sille. Tunneasiat ovat niin monimutkaisia, etten osaa niitä sanoilla kirjoittaa, vaikka tiede ja määritelmät muuten onkin kiinnostavia myös. Jos sille pitäisi olla tarkka määritelmä, niin tuskin kukaan sellaista sielunkumppania voisi koskaan löytääkään. Yksinkertaistettuna, sielunkumppani on minulle hämmentävän samanlainen ihminen, joka aiheuttaa mielipuolisia tunnereaktioita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja riemua. En usko mihinkään sellaiseen, että sellaisia olisi yksi jokaiselle. Mikä se sun mielestäsi on? Ei sitä tiedä, vaikka sellaisen tapaisit joskus. Olen minäkin ollut paljon enemmän oikeassa olemiseen ja ehkä kyynisyyteenkin suuntautunut, mutta joskus elämä voi tuoda yllätyksiä ja voimakkaita elossa olemisen tunteita. Aina kannattaa pystyä avaamaan uusia näkökulmia itselleen ja oltava avoimempi. Ei kannatta takertua vain johonkin määritelmiin. Ei sillä ole edes väliä, onko joku sielunkumppani vai ei, jos siitä tulee mielettömän onnelliseksi.

Lue lisää

Mä luulen, että olen sen verran urautunut jo tässä elämässä ettei muutoksia tapahdu enää tuolla rintamalla. Koskaan ei tiedä tietenkään mitä elämä eteen heittää : )
Täytyy poistua nyt. Moi.

edellinen. kirjoitti:

Ihan kaunista ajattelua, mutta kaukana todellisuudesta nykyisin. Kyllä yhteinen asuntolaina, raha ja omaisuus sitoo ihmisiä enemmän parisuhteeseen kuin rakkaus.
Elämä on kompromisseja. Jos lähtee jahtaamaan jotain utopistista oikeaa, niin onko silloin oikeus esim.rikkoa parisuhteita. Itsekkäästi jätetään vain perhe ja lapset kun löydetään taas se oikea, joka myöhemmin osoittautuu vääräksi. Onnea tuolle tielle jota edustat. Maailma olisi varmaan parempi paikka jos noin ajateltaisin, mutta mielipiteeni on kyllä täältä oikeasta maailmasta lähtöisin ja lähempänä totuutta.

Lue lisää

teemme virheitä, niin minäkin olen niitä tehnyt. Nuorea lapsellisuudessa solmittu liitto, joka ei antanut, eikä kantanut rakkauden hedelmää oli todellinen virhe, josta sain maksaa kalliisti.

Heitin kerrankin järjen äänen ja aloin kuuntelemaan sisäistä ääntäni nyt vasta vuosien tyytymättömyyden jälkeen, ääntäni joka sanoi mitä minä halusin. Se oli minun oikea minäni, minä jonka olin vaientanut tai en ollut sitä kuunnellut, kun kuuntelin niitä asuntolainoja, miehen työuraa, lapsien koulunkäyntiä, siivousta, kaikkea sitä mistä puuttui se oikeanlainen tekemisen maku, se minkä vuoksi minä tätä kaikkea teen ja puurran. Missä oli rakkaus, missä kaikki se mistä muut suureen ääneen puhuvat, ovat onnellisen ja tyytyväisen näköisiä, mutta josta minä en tiedä mitään.

En lähtenyt jahtaamaan mitään utopistista vaan rukoilin, että saisin vielä mahdollisuuden kokea mitä on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Anomus tuli niin nöyränä ja syvältä sydämsestäni, että tiesin mitä halusin ja uskoin että se minulle annetaan. Siitä hetkestä iso ratas lähti pyörimään ja katselin kuin sivusta, kun kaikki annettiin minulle valmiina. Vai pienellä vaivannäölläni elämääni astui ihminen, minun enkelini, sielukumppanini, rakkauteni, josta ensisilmäyksellä tajusin, että hän on se oikea ja hänet on minulle annettu. Voit ajatella mitä tahdot, mutta kokemus oli niin uskomaton ja ihmeellinen, että se oli lähes yliluonnollisen täydellistä.

Emme ymmärrä kaikkea mitä elämä meidän varallemme on tarkoittanut. Joskus sielunkumppani todella löytyy varatusta, joka on mennyt väärän kanssa naimisiin, mutta, joka ohjataan sen oikean tykö ja hän joutuu tekemään itsekkään päätöksen erota vaikka se tuntuu pahalta. Minä uskon vakaasti, että mikään este ei ole oikean rakkauden tiellä.

Asia erikseen on, kun halutaan juosta pelkkien halujen ja himojen ja oman narsistisen tyydytksen perässä. Se on toinen ja eri juttu...

Kun jätin kaiken taakseni sain sen mistä haaveilin. Kun uskalsin kuunnella sisäistä ääntäni mitä minä haluan, mitä tarvitsen, mikä minulle on parasta luovuin kaikesta siitä, mikä oli minulle turhaa eikä minua varten.

me jokainen kirjoitti:

teemme virheitä, niin minäkin olen niitä tehnyt. Nuorea lapsellisuudessa solmittu liitto, joka ei antanut, eikä kantanut rakkauden hedelmää oli todellinen virhe, josta sain maksaa kalliisti.

Heitin kerrankin järjen äänen ja aloin kuuntelemaan sisäistä ääntäni nyt vasta vuosien tyytymättömyyden jälkeen, ääntäni joka sanoi mitä minä halusin. Se oli minun oikea minäni, minä jonka olin vaientanut tai en ollut sitä kuunnellut, kun kuuntelin niitä asuntolainoja, miehen työuraa, lapsien koulunkäyntiä, siivousta, kaikkea sitä mistä puuttui se oikeanlainen tekemisen maku, se minkä vuoksi minä tätä kaikkea teen ja puurran. Missä oli rakkaus, missä kaikki se mistä muut suureen ääneen puhuvat, ovat onnellisen ja tyytyväisen näköisiä, mutta josta minä en tiedä mitään.

En lähtenyt jahtaamaan mitään utopistista vaan rukoilin, että saisin vielä mahdollisuuden kokea mitä on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Anomus tuli niin nöyränä ja syvältä sydämsestäni, että tiesin mitä halusin ja uskoin että se minulle annetaan. Siitä hetkestä iso ratas lähti pyörimään ja katselin kuin sivusta, kun kaikki annettiin minulle valmiina. Vai pienellä vaivannäölläni elämääni astui ihminen, minun enkelini, sielukumppanini, rakkauteni, josta ensisilmäyksellä tajusin, että hän on se oikea ja hänet on minulle annettu. Voit ajatella mitä tahdot, mutta kokemus oli niin uskomaton ja ihmeellinen, että se oli lähes yliluonnollisen täydellistä.

Emme ymmärrä kaikkea mitä elämä meidän varallemme on tarkoittanut. Joskus sielunkumppani todella löytyy varatusta, joka on mennyt väärän kanssa naimisiin, mutta, joka ohjataan sen oikean tykö ja hän joutuu tekemään itsekkään päätöksen erota vaikka se tuntuu pahalta. Minä uskon vakaasti, että mikään este ei ole oikean rakkauden tiellä.

Asia erikseen on, kun halutaan juosta pelkkien halujen ja himojen ja oman narsistisen tyydytksen perässä. Se on toinen ja eri juttu...

Kun jätin kaiken taakseni sain sen mistä haaveilin. Kun uskalsin kuunnella sisäistä ääntäni mitä minä haluan, mitä tarvitsen, mikä minulle on parasta luovuin kaikesta siitä, mikä oli minulle turhaa eikä minua varten.

Lue lisää

Pyyhin persettä "sisäisillä äänillä".
Nämä palstat ovat TÄYNNÄ sisäistä ääntä kuunnelleita sydämensä särkeneitä.

Kuten sanoin sinä päätit kulkea sitä tietä pitkin.

Ajatus että se jotenkin eroaa "järjen" äänestä on absurdi. Yleensä tunteet sisältävät jotain "järkeä" jos niissä on otettu huomioon pitempiaikaisuus.

Ei ole olemassa mitään "oikeaa rakkautta" johon universumi on lyönyt leimansa.

Sinä itse valitset mikä niistä on se oikein rakkaus eikä se vähennä sen rakkauden arvoa yhtään. Päinvastoin jopa kun sinä joka päivä tahdot sitä, teet asialle jotain ja valitset sen niin se kertoo paljon vahvemmasta asiasta sinussa kuin siitä että "se tuli jostain vain otti kiinni mut sitten yks päivä vain meni sitten pois"

Kaikki eivät saa mistä haaveilevat joten lopetetaan tuo sonnan lässytys "kaikki muuttuu hyväksi kuuntele sisäistä ääntäsi ja rakkauden kutsua".

Jos moni lähtee tuota kuuntelemaan niin se johtaa usein vain lähinnä seksiin eikä mihinkään muuhun. Jopa monella tavalla järjettömään suhteeseen jolla ei ole mitään tulevaisuutta.
Se on sitten heille sitä "rakkautta".

Mutta väite etteivät he itse tee niitä valintoja ja pysy suhteessa on typerää.

"Vai pienellä vaivannäölläni elämääni astui ihminen, minun enkelini, sielukumppanini, rakkauteni, josta ensisilmäyksellä tajusin, että hän on se oikea ja hänet on minulle annettu. Voit ajatella mitä tahdot, mutta kokemus oli niin uskomaton ja ihmeellinen, että se oli lähes yliluonnollisen täydellistä."

Aivoissasi tapahtunut reaktio samaan tyyliin kuin äitisi tai huoltajasi sinulle antama rakkaus pienenä.

"Emme ymmärrä kaikkea mitä elämä meidän varallemme on tarkoittanut."

Ei se ole tarkoittanut yhtään mitään. Me teemme valintoja ja tahdolla päätämme mitä teemme, loppu on kiinni sattumasta kun muutkin tekevät samaa.

höpöttäjät siinä kirjoitti:

Jo on sitä ihtiään täyttä soopaa. Universaalia henkisyyttä pah, voi pojat. Kyllä se on pyrkimys saada itselleen limakalvokontaktia ja itsekästä tyydytystä. Siinä on totuus. Ihminen on jotenkin päästään pimee jos alkaa miettiä muka jotain sielunkumppaneita ja todellisuudesta vieraantuneiden mielisairasta jokellusta. Elämässä on raaka totuus- käytä tai tule käytetyksi.

Lue lisää

Ihmisillä on kyllä tarve yhteenkuuluvuuteen jne. tunteisiin.

Tosin ei se sulje sitä pois etteikö ne olisi itsekkäitä tunteita nekin.

No rights no wrongs kirjoitti:

Ihmisillä on kyllä tarve yhteenkuuluvuuteen jne. tunteisiin.

Tosin ei se sulje sitä pois etteikö ne olisi itsekkäitä tunteita nekin.

Ihmisillä on terve yhteenkuuluvuuteen siitä itsekkäästä syystä, ettei tarvitse olla yksin.
Jos ihminen ei tunnusta tai suostu näkemään kaikkea sitä manipulointia, kontrollointitarvetta, raadollisia epärealistisia odotuksia ja muuta mitä näihin rakkauksiin sisältyy, elää hötössä. Musta tuntuu että mä löisin jotain jeesustelijaa joka tulis esittään ja tarjoomaan pyytetöntä rakkautta ja sen mahdollisuutta. Sellaista ei ole olemassakaan. Tai jos on niin vanhemman ja lapsen välillä häivähdys siitä.Siinäkin piilee vaara, että joku kokee löytäneensä toisesta ihmisestä sen oikean ylitse muiden. Pelastajan ja muuta mitä kukin. Miten se "nykäsen sussun" rooli jaksaa ottaa ilmaa alleen kun aika kuluu. Onko siinä pelastajan roolissa mitään liikkuja enää inhimilliseen suuntaan, ettei toisen superkäsitys valtavasta rakkaudesta murennu. Kesäiltaa kaikille : )

komppaan sua kirjoitti:

Ihmisillä on terve yhteenkuuluvuuteen siitä itsekkäästä syystä, ettei tarvitse olla yksin.
Jos ihminen ei tunnusta tai suostu näkemään kaikkea sitä manipulointia, kontrollointitarvetta, raadollisia epärealistisia odotuksia ja muuta mitä näihin rakkauksiin sisältyy, elää hötössä. Musta tuntuu että mä löisin jotain jeesustelijaa joka tulis esittään ja tarjoomaan pyytetöntä rakkautta ja sen mahdollisuutta. Sellaista ei ole olemassakaan. Tai jos on niin vanhemman ja lapsen välillä häivähdys siitä.Siinäkin piilee vaara, että joku kokee löytäneensä toisesta ihmisestä sen oikean ylitse muiden. Pelastajan ja muuta mitä kukin. Miten se "nykäsen sussun" rooli jaksaa ottaa ilmaa alleen kun aika kuluu. Onko siinä pelastajan roolissa mitään liikkuja enää inhimilliseen suuntaan, ettei toisen superkäsitys valtavasta rakkaudesta murennu. Kesäiltaa kaikille : )

Lue lisää

Juuri näin.

Osa kuvittelee että rakkaus tulee jostain ulkopuolelta tai toisesta ihmisestä kun ihminen itse määrittelee sitä rakkautta.
Useimmat myös odottavat ja kokevat sitä rakkautta mieluummin kuin antavat sitä.

He vain kuvittlevat että olisivat jotain rakkauden lähettiläitä suorastaan ja että universumissa olisi jokin rakkauden voima.

komppaan sua kirjoitti:

Ihmisillä on terve yhteenkuuluvuuteen siitä itsekkäästä syystä, ettei tarvitse olla yksin.
Jos ihminen ei tunnusta tai suostu näkemään kaikkea sitä manipulointia, kontrollointitarvetta, raadollisia epärealistisia odotuksia ja muuta mitä näihin rakkauksiin sisältyy, elää hötössä. Musta tuntuu että mä löisin jotain jeesustelijaa joka tulis esittään ja tarjoomaan pyytetöntä rakkautta ja sen mahdollisuutta. Sellaista ei ole olemassakaan. Tai jos on niin vanhemman ja lapsen välillä häivähdys siitä.Siinäkin piilee vaara, että joku kokee löytäneensä toisesta ihmisestä sen oikean ylitse muiden. Pelastajan ja muuta mitä kukin. Miten se "nykäsen sussun" rooli jaksaa ottaa ilmaa alleen kun aika kuluu. Onko siinä pelastajan roolissa mitään liikkuja enää inhimilliseen suuntaan, ettei toisen superkäsitys valtavasta rakkaudesta murennu. Kesäiltaa kaikille : )

Lue lisää

Ja mistä sä tiedät millainen "mies" se on parisuhteessa ilman alkoholia vai oletko todella viettänyt aikaa tällaisessa parisuhdemielessä Nykäsen kanssa paljonkin??!

me jokainen kirjoitti:

teemme virheitä, niin minäkin olen niitä tehnyt. Nuorea lapsellisuudessa solmittu liitto, joka ei antanut, eikä kantanut rakkauden hedelmää oli todellinen virhe, josta sain maksaa kalliisti.

Heitin kerrankin järjen äänen ja aloin kuuntelemaan sisäistä ääntäni nyt vasta vuosien tyytymättömyyden jälkeen, ääntäni joka sanoi mitä minä halusin. Se oli minun oikea minäni, minä jonka olin vaientanut tai en ollut sitä kuunnellut, kun kuuntelin niitä asuntolainoja, miehen työuraa, lapsien koulunkäyntiä, siivousta, kaikkea sitä mistä puuttui se oikeanlainen tekemisen maku, se minkä vuoksi minä tätä kaikkea teen ja puurran. Missä oli rakkaus, missä kaikki se mistä muut suureen ääneen puhuvat, ovat onnellisen ja tyytyväisen näköisiä, mutta josta minä en tiedä mitään.

En lähtenyt jahtaamaan mitään utopistista vaan rukoilin, että saisin vielä mahdollisuuden kokea mitä on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Anomus tuli niin nöyränä ja syvältä sydämsestäni, että tiesin mitä halusin ja uskoin että se minulle annetaan. Siitä hetkestä iso ratas lähti pyörimään ja katselin kuin sivusta, kun kaikki annettiin minulle valmiina. Vai pienellä vaivannäölläni elämääni astui ihminen, minun enkelini, sielukumppanini, rakkauteni, josta ensisilmäyksellä tajusin, että hän on se oikea ja hänet on minulle annettu. Voit ajatella mitä tahdot, mutta kokemus oli niin uskomaton ja ihmeellinen, että se oli lähes yliluonnollisen täydellistä.

Emme ymmärrä kaikkea mitä elämä meidän varallemme on tarkoittanut. Joskus sielunkumppani todella löytyy varatusta, joka on mennyt väärän kanssa naimisiin, mutta, joka ohjataan sen oikean tykö ja hän joutuu tekemään itsekkään päätöksen erota vaikka se tuntuu pahalta. Minä uskon vakaasti, että mikään este ei ole oikean rakkauden tiellä.

Asia erikseen on, kun halutaan juosta pelkkien halujen ja himojen ja oman narsistisen tyydytksen perässä. Se on toinen ja eri juttu...

Kun jätin kaiken taakseni sain sen mistä haaveilin. Kun uskalsin kuunnella sisäistä ääntäni mitä minä haluan, mitä tarvitsen, mikä minulle on parasta luovuin kaikesta siitä, mikä oli minulle turhaa eikä minua varten.

Lue lisää

No voi herranjumala??!
Miten sinä kuvittelet että perhe perustetaan ellei ilman lainoja ja lastenhoitoon kuuluvaa hampaidenkiristelyä??!Etköhän silloin kuunnellut myös sisäistä jäjenääntäsi joka kovasti sanoi että nyt kannattaa tehdä lapset tuolla miehelle/naiselle ja sitä rataa...sitten ruikutat miten kamalaa se arki oli?Ja nyt kun se "vaihe" on ohi oot vailla seuraavaa vaihetta joka on tuo "sisäisen äänen" löytämisen vaihe ja sitä rataa.

Mut joo kaikki ei ole aina mahdollista kaikille ja pahoitteluni jos kommenttini on liian skeptinen.

silloin siinä kirjoitti:

ihmisessä pitää olla jotain minkä sinun illusiosi rakkaudesta ja rakastamastasi ihmisestä on sinulle luonut. Hän vastaa silloin todellisuudessa tätä sinun illusiokuvaasi rakkaasta ja silloin se on universumin luomaa energiaa eli yhteensopivuus kemiaa, jota tarvitataan rakkauden syttymiseen. Päättämisellä ei ole mitään tekemistä tunteiden kanssa ainoastaan järjen kanssa. Päätös on aina järki valinta, mutta rakkaus valitaan tunteiden kautta, siltä miltä minusta tuntuu. En voi päättää keneen rakastun, se vain tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Omat toiveet ja haaveet ja kuvitelmat toisessa todentuvat ja silloin hän on se OIKEA.

Lue lisää

Tosi hyvä kuvaus! Erityisesti loppuosa.

BRAVOOO! kirjoitti:

Tosi hyvä kuvaus! Erityisesti loppuosa.

Piti mennä kirjoitukselle "silloin siinä", mutta hurraani ajatuikin näin alas.

Mikä on "defenssi"?
Psykohöpöä.

Jokaisella on joku (teko)syy tehdä jotain. Aivan kuten se että rakastaako vai eikö rakasta.

Kyse on siitä mihin sen energiansa suuntaa niin ajatuksissa kuin teoissa.

No rights no wrongs kirjoitti:

Mikä on "defenssi"?
Psykohöpöä.

Jokaisella on joku (teko)syy tehdä jotain. Aivan kuten se että rakastaako vai eikö rakasta.

Kyse on siitä mihin sen energiansa suuntaa niin ajatuksissa kuin teoissa.

Lue lisää

No rights.. Sori mutta kuulostat tosi katkeralta. Hammasta purren elät rakkaudetonta elämääsi jonka olet päättänyt olevan rakkaudentäyteistä. Voihan sitä noinkin yrittää elää mutta tekstistäsi huokuu rakkaudettomuus, katkeruus ja pahoinvointi.

ei pahalla mutta kirjoitti:

No rights.. Sori mutta kuulostat tosi katkeralta. Hammasta purren elät rakkaudetonta elämääsi jonka olet päättänyt olevan rakkaudentäyteistä. Voihan sitä noinkin yrittää elää mutta tekstistäsi huokuu rakkaudettomuus, katkeruus ja pahoinvointi.

Lue lisää

"Ei pahalla, mutta olet ihmisenä paska ja katkera jne." :D
Kiitos tuosta sinun rakkauden osoituksestasi.
Et voinut pitää asiaa asiana vaan piti mennä henkilökohtaisiin asioihin.

Katkera-termi on ensinnäkin pelkkää toisen mitätöintiä. Vähän sama kuin sanoisin että sinä olet idiootti.

Sitten teet oletuksia että elän rakkaudetonta elämää ja että se on minun oma syyni jos niin olisi??!!!!!!!!!!!!!!!!!!! (aika sairasta sinulta olettaa niin)
Tuleeko seuraavaksi että mahdollinen rakkaudettomuuteni liittyy "katkeruuteeni" ehkä?

Kun olen eri mieltä kanssasi rakkauden olemuksesta ja kun en usko rakkauden kaiken pelastavaan voimaan joka huokuu universumista niin olen sitten rakkaudeton, katkera ja pahoinvoiva.

Elä sinä vain puhtaassa mielikuvitus hötössäsi, idiootti.

Minulta saa saman verran takaisin kuin tilaa. Jos olisi käsitellyt asioita asioina niin vastaus olisi ollut sen mukainen.

Sinun defenssisi on siis haukkua minua katkeraksi? Ok.

Huvittava idea.

Sen takia että Hemingwayssa oli machon piirteitä ja hän esittää ajatuksen että kun nussii jotain tarpeeksi kaunista naista niin siitä seuraa sellainen olotila että sitä nussimista haluaa lisää ja että olisi kukkulan kuningas.

Sekö on siis sitä suurta rakkautta?

Ettei pelkää elämää koska ne tunnot kun saa nussia kaunista naista ovat niin suuret?

Kuulostaa aika yksinkertaiselta viettipohjaiselta ajattelulta minun korviini. Mutta naiset tuntien tuosta voi varmaan jotenkin vääntää ajatuksen kuolemattomasta romanttisesta rakkaudesta kun se macho tavoittelee teitä ja tulee luoksesi ottamaan sinut.

No rights no wrongs kirjoitti:

Huvittava idea.

Sen takia että Hemingwayssa oli machon piirteitä ja hän esittää ajatuksen että kun nussii jotain tarpeeksi kaunista naista niin siitä seuraa sellainen olotila että sitä nussimista haluaa lisää ja että olisi kukkulan kuningas.

Sekö on siis sitä suurta rakkautta?

Ettei pelkää elämää koska ne tunnot kun saa nussia kaunista naista ovat niin suuret?

Kuulostaa aika yksinkertaiselta viettipohjaiselta ajattelulta minun korviini. Mutta naiset tuntien tuosta voi varmaan jotenkin vääntää ajatuksen kuolemattomasta romanttisesta rakkaudesta kun se macho tavoittelee teitä ja tulee luoksesi ottamaan sinut.

Lue lisää

en usko että sitä tarkoitti tai mitään sellaista seksiin liittyvää?!
Mä ainakin käsitän sielunkumppanuuden tietynlaisena samankaltaisuutena tai ymmärtämyksenä;toksi voi siinäkin olla puutteensa tai yksipuolisuutensa....

on vinha perä vaikka se ei yksitään riittäisikään. Sielunkumppanuus ei voi kuitenkaan olla pelkkää kuolemanpelkoa ja pelkoa yksinäisyydestä ja rakkautta johonkin, joka sinut hyväksyy ilman ehtoja juuri sellaisena kuin olet. En ottaisi ketä vaan, joka minut hyväksyy omana itsenäni vaan sen tähden, että pelkään olla yksin tai pelkään kuolemaa, ei - siihen tarvitaan tosiaan sitä jotakin, se kemiallinen koodi ja avain, joka avaa tunnearkkuni auki ja saa rakastumaan itseensä.

Sielunkumppanuus on yhteinen sinfonia,..

Vihdoinkin, miten paljon odotusta,
miten monta haavaa tarvitaankaan
ennen kuin kaksi ihmistä voi
hipaista toisiansa kuin
latvukset kovassa tuulessa,
kietoutua nopeaan kukintaan. (Tabermann)

No rights no wrongs kirjoitti:

Huvittava idea.

Sen takia että Hemingwayssa oli machon piirteitä ja hän esittää ajatuksen että kun nussii jotain tarpeeksi kaunista naista niin siitä seuraa sellainen olotila että sitä nussimista haluaa lisää ja että olisi kukkulan kuningas.

Sekö on siis sitä suurta rakkautta?

Ettei pelkää elämää koska ne tunnot kun saa nussia kaunista naista ovat niin suuret?

Kuulostaa aika yksinkertaiselta viettipohjaiselta ajattelulta minun korviini. Mutta naiset tuntien tuosta voi varmaan jotenkin vääntää ajatuksen kuolemattomasta romanttisesta rakkaudesta kun se macho tavoittelee teitä ja tulee luoksesi ottamaan sinut.

Lue lisää

Tarpeeksi kaunis ei riitä kun tarkkaan kuuntelee. Owen Wilsonin hahmo toteaa, että hänen morsiamensa on aika seksikäs, mutta kun hän Hemingwayn tiedustelun jälkeen miettii asiaa tarkemmin, niin hän oivaltaakin ettei hän rakastellessaan koe samalla tavalla kuin mitä Hemingway esittää: hän ei tunne kuolemattomuutta. Se myös on yksi elokuvan teemoista: sielunkumppanuus ja rakkaus. Ei riitä, että olet menossa naimisiin todella kauniin ja seksikkään naisen kanssa, jos koet että teidän välissänne on kuitenkin kuilu, jota ei rakastelukaan täytä. Owen Wilsonin hahmo hakeekin koko elokuvan ajan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta ei löydä sitä: ei morsiamestaan, ei omasta ajastaan, ei edes menneisyydestä ennen kuin hän oppii elämään tässä hetkessä ja antamaan sille kaikkensa, eikä haikailemaan jonnekin kauas.

sadekorento kirjoitti:

Tarpeeksi kaunis ei riitä kun tarkkaan kuuntelee. Owen Wilsonin hahmo toteaa, että hänen morsiamensa on aika seksikäs, mutta kun hän Hemingwayn tiedustelun jälkeen miettii asiaa tarkemmin, niin hän oivaltaakin ettei hän rakastellessaan koe samalla tavalla kuin mitä Hemingway esittää: hän ei tunne kuolemattomuutta. Se myös on yksi elokuvan teemoista: sielunkumppanuus ja rakkaus. Ei riitä, että olet menossa naimisiin todella kauniin ja seksikkään naisen kanssa, jos koet että teidän välissänne on kuitenkin kuilu, jota ei rakastelukaan täytä. Owen Wilsonin hahmo hakeekin koko elokuvan ajan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta ei löydä sitä: ei morsiamestaan, ei omasta ajastaan, ei edes menneisyydestä ennen kuin hän oppii elämään tässä hetkessä ja antamaan sille kaikkensa, eikä haikailemaan jonnekin kauas.

Lue lisää

"Tarpeeksi kaunis ei riitä kun tarkkaan kuuntelee. "

kyllä se riittää kuule jos oikein kysytään.

"Owen Wilsonin hahmo hakeekin koko elokuvan ajan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta ei löydä sitä: ei morsiamestaan, ei omasta ajastaan, ei edes menneisyydestä ennen kuin hän oppii elämään tässä hetkessä ja antamaan sille kaikkensa, eikä haikailemaan jonnekin kauas. "

Eli hän ei löydä sitä kumppanistaan vaan ITSESTÄÄN joten siltä osin sielunkumppanuus on valhetta ja ei ole oikeita.

Se on harha joka syntyy mielessä itselle kun elää siinä hetkessä.

Toisin sanoen todennäköisesti rakastaa itseään.

Kiva kun todistit pointtini.

No rights no wrongs kirjoitti:

"Tarpeeksi kaunis ei riitä kun tarkkaan kuuntelee. "

kyllä se riittää kuule jos oikein kysytään.

"Owen Wilsonin hahmo hakeekin koko elokuvan ajan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta ei löydä sitä: ei morsiamestaan, ei omasta ajastaan, ei edes menneisyydestä ennen kuin hän oppii elämään tässä hetkessä ja antamaan sille kaikkensa, eikä haikailemaan jonnekin kauas. "

Eli hän ei löydä sitä kumppanistaan vaan ITSESTÄÄN joten siltä osin sielunkumppanuus on valhetta ja ei ole oikeita.

Se on harha joka syntyy mielessä itselle kun elää siinä hetkessä.

Toisin sanoen todennäköisesti rakastaa itseään.

Kiva kun todistit pointtini.

Lue lisää

En todistanut pointtiasi. Ainoastaan sen, että Hemingway, Woody Allen sekä minä olemme eri mieltä kanssasi. :-)

Uskomme sielunkumppanuuteen sekä siihen, että elämäämme voi kävellä ihminen, joka on vaikka samaa mieltä siitä, että Pariisi on kaunein sateella.

Hetkessä eläminen avaa silmät juuri sille, että keiden kanssa syntyy yhteys ja keiden ei. Jos vain tuijotat koko ajan jotain tavoiteltavaa tulevaisuutta ja sinulla on valmis mielikuva siitä millainen sen tulee olla, et tule koskaan muodostamaankaan todellista yhteyttä kehenkään, vaan sovitat ihmisiä omaan mielikuvaasi siitä millaista elämäsi tulisi olla. Ja sitä ei voi koskaan todella, todella rakastaa ketään toista, ellei tunne ensin myös itseään, omia haaveitaan sekä rakasta myös itseään.

sadekorento kirjoitti:

En todistanut pointtiasi. Ainoastaan sen, että Hemingway, Woody Allen sekä minä olemme eri mieltä kanssasi. :-)

Uskomme sielunkumppanuuteen sekä siihen, että elämäämme voi kävellä ihminen, joka on vaikka samaa mieltä siitä, että Pariisi on kaunein sateella.

Hetkessä eläminen avaa silmät juuri sille, että keiden kanssa syntyy yhteys ja keiden ei. Jos vain tuijotat koko ajan jotain tavoiteltavaa tulevaisuutta ja sinulla on valmis mielikuva siitä millainen sen tulee olla, et tule koskaan muodostamaankaan todellista yhteyttä kehenkään, vaan sovitat ihmisiä omaan mielikuvaasi siitä millaista elämäsi tulisi olla. Ja sitä ei voi koskaan todella, todella rakastaa ketään toista, ellei tunne ensin myös itseään, omia haaveitaan sekä rakasta myös itseään.

Lue lisää

"En todistanut pointtiasi. Ainoastaan sen, että Hemingway, Woody Allen sekä minä olemme eri mieltä kanssasi. :-)"

Ei vaan sinä et ymmärtänyt mitä he sanoivat.

"Uskomme sielunkumppanuuteen sekä siihen, että elämäämme voi kävellä ihminen, joka on vaikka samaa mieltä siitä, että Pariisi on kaunein sateella."

Noitahan on varmaan miljoonia.

"Jos vain tuijotat koko ajan jotain tavoiteltavaa tulevaisuutta ja sinulla on valmis mielikuva siitä millainen sen tulee olla, et tule koskaan muodostamaankaan todellista yhteyttä kehenkään, vaan sovitat ihmisiä omaan mielikuvaasi siitä millaista elämäsi tulisi olla. Ja sitä ei voi koskaan todella, todella rakastaa ketään toista, ellei tunne ensin myös itseään, omia haaveitaan sekä rakasta myös itseään. "

Tässä on ristiriitta.

Kerrot että sinulla ei saa olla mielikuva millainen sen tulee olla tai millaista elämää tulisi olla, sen jälkeen toteat että pitää kuitenkin tuntea itsensä ja omat haaveensa toisin sanoe ne asiat jotka määrittävät mitä nuo mielikuvat joista tuossa juuri puhut tulisi olla ja millaista elämän tulisi olla.

Puhut ihan täyttä puppua, et vain tajua stiä.

No rights no wrongs kirjoitti:

"En todistanut pointtiasi. Ainoastaan sen, että Hemingway, Woody Allen sekä minä olemme eri mieltä kanssasi. :-)"

Ei vaan sinä et ymmärtänyt mitä he sanoivat.

"Uskomme sielunkumppanuuteen sekä siihen, että elämäämme voi kävellä ihminen, joka on vaikka samaa mieltä siitä, että Pariisi on kaunein sateella."

Noitahan on varmaan miljoonia.

"Jos vain tuijotat koko ajan jotain tavoiteltavaa tulevaisuutta ja sinulla on valmis mielikuva siitä millainen sen tulee olla, et tule koskaan muodostamaankaan todellista yhteyttä kehenkään, vaan sovitat ihmisiä omaan mielikuvaasi siitä millaista elämäsi tulisi olla. Ja sitä ei voi koskaan todella, todella rakastaa ketään toista, ellei tunne ensin myös itseään, omia haaveitaan sekä rakasta myös itseään. "

Tässä on ristiriitta.

Kerrot että sinulla ei saa olla mielikuva millainen sen tulee olla tai millaista elämää tulisi olla, sen jälkeen toteat että pitää kuitenkin tuntea itsensä ja omat haaveensa toisin sanoe ne asiat jotka määrittävät mitä nuo mielikuvat joista tuossa juuri puhut tulisi olla ja millaista elämän tulisi olla.

Puhut ihan täyttä puppua, et vain tajua stiä.

Lue lisää

Otan mieluummin pupun puhujan kuin kaltaisesi näsäviisastelijan joka ei itse voi myöntää omia puutteitaan.

No rights no wrongs kirjoitti:

"En todistanut pointtiasi. Ainoastaan sen, että Hemingway, Woody Allen sekä minä olemme eri mieltä kanssasi. :-)"

Ei vaan sinä et ymmärtänyt mitä he sanoivat.

"Uskomme sielunkumppanuuteen sekä siihen, että elämäämme voi kävellä ihminen, joka on vaikka samaa mieltä siitä, että Pariisi on kaunein sateella."

Noitahan on varmaan miljoonia.

"Jos vain tuijotat koko ajan jotain tavoiteltavaa tulevaisuutta ja sinulla on valmis mielikuva siitä millainen sen tulee olla, et tule koskaan muodostamaankaan todellista yhteyttä kehenkään, vaan sovitat ihmisiä omaan mielikuvaasi siitä millaista elämäsi tulisi olla. Ja sitä ei voi koskaan todella, todella rakastaa ketään toista, ellei tunne ensin myös itseään, omia haaveitaan sekä rakasta myös itseään. "

Tässä on ristiriitta.

Kerrot että sinulla ei saa olla mielikuva millainen sen tulee olla tai millaista elämää tulisi olla, sen jälkeen toteat että pitää kuitenkin tuntea itsensä ja omat haaveensa toisin sanoe ne asiat jotka määrittävät mitä nuo mielikuvat joista tuossa juuri puhut tulisi olla ja millaista elämän tulisi olla.

Puhut ihan täyttä puppua, et vain tajua stiä.

Lue lisää

Opin kerran eräältä fiksulta mieheltä tämän: "Opinions are like assholes. Everyone has one and they all stink." Tässä asiassa emme voi tavoittaa konsensusta. Pidämme kumpikin tiukasti kiinni omasta näkökulmastamme ja sen tiedän, että ettemme me kaksi ainakaan ole sielunkumppaneita.


PS. Midnight in Paris on oikeastaan aika hieno elokuva. Kannattaa katsoa se kokonaan, eikä muodostaa mielipidettään vain yhden lyhyen pätkän perusteella.

sadekorento kirjoitti:

Opin kerran eräältä fiksulta mieheltä tämän: "Opinions are like assholes. Everyone has one and they all stink." Tässä asiassa emme voi tavoittaa konsensusta. Pidämme kumpikin tiukasti kiinni omasta näkökulmastamme ja sen tiedän, että ettemme me kaksi ainakaan ole sielunkumppaneita.


PS. Midnight in Paris on oikeastaan aika hieno elokuva. Kannattaa katsoa se kokonaan, eikä muodostaa mielipidettään vain yhden lyhyen pätkän perusteella.

Lue lisää

"Tässä asiassa emme voi tavoittaa konsensusta. Pidämme kumpikin tiukasti kiinni omasta näkökulmastamme ja sen tiedän, että ettemme me kaksi ainakaan ole sielunkumppaneita."

No shit sherlock.
Koko "sielunkumppani" käsite aiheuttaa minulle vilun väristyksiä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin että olet luonut kuvan itsestäsi eli identiteetin ja kommunikoit toisen kanssa joka myös on tehnyt saman ja säädätte kuvaa yhdessä jotta tavoittaisitte edes osan toisen niistä signaaleista joita kuvittelette olevanne.
Sitten kun mukaan heitetään joku sattuma joka tietysti tulkitaan kohtaloksi ja hormonitoiminta joka saa toisen vaikuttamaan ihastuttavalta niin kohta ollaan niin "sielunkumppania" kuin olla ja voi.

Useissa tapauksissa siihen ei tarvita muuta kuin fyysistä vetovoimaa ja himokasta seksiä ja hormonit hoitavat homman niin että ihmiset tuntevat että ovat tunteneet toisensa ikänsä vaikka eivät tiedä toisistaan mitään, hädin tuskin toisen nimeä, kuvittelevat vain.

"Midnight in Paris on oikeastaan aika hieno elokuva. Kannattaa katsoa se kokonaan, eikä muodostaa mielipidettään vain yhden lyhyen pätkän perusteella. "

Olen nähnyt kyseisen elokuvan. Tylsä ja pitkäveteinen jossa jaaritellaan höpölöpöä poikkeuksellisen paljon Woody Allenin leffaksi.
Tunnelma ja filmaus ok, mutta jossain välissä aloin vain hyppiä kohdasta toiseen.

Elokuva on tietysti kuin nakutettu sinunkaltaisille hötössä liitelijöille.

gooey kirjoitti:

Otan mieluummin pupun puhujan kuin kaltaisesi näsäviisastelijan joka ei itse voi myöntää omia puutteitaan.

Miten se minua koskettaisi kenet sinä otat mieluiten?

No rights no wrongs kirjoitti:

"Tässä asiassa emme voi tavoittaa konsensusta. Pidämme kumpikin tiukasti kiinni omasta näkökulmastamme ja sen tiedän, että ettemme me kaksi ainakaan ole sielunkumppaneita."

No shit sherlock.
Koko "sielunkumppani" käsite aiheuttaa minulle vilun väristyksiä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin että olet luonut kuvan itsestäsi eli identiteetin ja kommunikoit toisen kanssa joka myös on tehnyt saman ja säädätte kuvaa yhdessä jotta tavoittaisitte edes osan toisen niistä signaaleista joita kuvittelette olevanne.
Sitten kun mukaan heitetään joku sattuma joka tietysti tulkitaan kohtaloksi ja hormonitoiminta joka saa toisen vaikuttamaan ihastuttavalta niin kohta ollaan niin "sielunkumppania" kuin olla ja voi.

Useissa tapauksissa siihen ei tarvita muuta kuin fyysistä vetovoimaa ja himokasta seksiä ja hormonit hoitavat homman niin että ihmiset tuntevat että ovat tunteneet toisensa ikänsä vaikka eivät tiedä toisistaan mitään, hädin tuskin toisen nimeä, kuvittelevat vain.

"Midnight in Paris on oikeastaan aika hieno elokuva. Kannattaa katsoa se kokonaan, eikä muodostaa mielipidettään vain yhden lyhyen pätkän perusteella. "

Olen nähnyt kyseisen elokuvan. Tylsä ja pitkäveteinen jossa jaaritellaan höpölöpöä poikkeuksellisen paljon Woody Allenin leffaksi.
Tunnelma ja filmaus ok, mutta jossain välissä aloin vain hyppiä kohdasta toiseen.

Elokuva on tietysti kuin nakutettu sinunkaltaisille hötössä liitelijöille.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatus tuo, että sielunkumppanuus olisi vain hormonien ja ihastumisen aiheuttama harha. Entä jos ihmiset ovatkin tunteneet toisensa jo vuosia, eikä heidän välillään olisi koskaan ollut mitään fyysistä? Ei edes suudelmaa? Mutta silti he voivat tuntea olevansa sielunkumppaneita?

En osaa sanoa millaista seksi olisi sielunkumppanin kanssa. Osaan vain sanoa millaista on tehdä töitä vuosia sellaisen kanssa ja se samankaltaisuus on sekä hämmentävää että innostavaa. Minulle sielunkumppani on sellainen ihminen, joka ymmärtää sinua sanattomastikin ja jakaa valtavasti samanlaisia näkökulmia, kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia. Keskustelun aiheista ei ole loppua ja toisen seurassa on vain niin hemmetin hyvä olla, vaikka ette tekisi muuta kuin olisitte hiljaa. Eikä aina ole kyse vain sielunkumppanuuden tunteesta vastakkaista sukupuolta kohtaan, kyse voi myös olla ystävyydestä samaa sukupuolta olevien kanssa.

Maailma olisi kyllä pirun paljon yksinäisempi paikka elää, ellei aina välillä tulisi vastaan heitä, joiden kanssa vain on erilaisempi ja parempi yhteys kuin muiden.

sadekorento kirjoitti:

Mielenkiintoinen ajatus tuo, että sielunkumppanuus olisi vain hormonien ja ihastumisen aiheuttama harha. Entä jos ihmiset ovatkin tunteneet toisensa jo vuosia, eikä heidän välillään olisi koskaan ollut mitään fyysistä? Ei edes suudelmaa? Mutta silti he voivat tuntea olevansa sielunkumppaneita?

En osaa sanoa millaista seksi olisi sielunkumppanin kanssa. Osaan vain sanoa millaista on tehdä töitä vuosia sellaisen kanssa ja se samankaltaisuus on sekä hämmentävää että innostavaa. Minulle sielunkumppani on sellainen ihminen, joka ymmärtää sinua sanattomastikin ja jakaa valtavasti samanlaisia näkökulmia, kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia. Keskustelun aiheista ei ole loppua ja toisen seurassa on vain niin hemmetin hyvä olla, vaikka ette tekisi muuta kuin olisitte hiljaa. Eikä aina ole kyse vain sielunkumppanuuden tunteesta vastakkaista sukupuolta kohtaan, kyse voi myös olla ystävyydestä samaa sukupuolta olevien kanssa.

Maailma olisi kyllä pirun paljon yksinäisempi paikka elää, ellei aina välillä tulisi vastaan heitä, joiden kanssa vain on erilaisempi ja parempi yhteys kuin muiden.

Lue lisää

"Entä jos ihmiset ovatkin tunteneet toisensa jo vuosia, eikä heidän välillään olisi koskaan ollut mitään fyysistä? Ei edes suudelmaa? Mutta silti he voivat tuntea olevansa sielunkumppaneita?"

Hormonien toiminta ei vaadi mitään fyysistä. Sanoin vain että fyysisyyden kautta voi tapahtua että alkaa tuntea jotain tuon tapaista.
Yleensä se liittyy tuohon että ihmisen aivot luovat kuvan itsestään ja ihminen kuvittelee että toinen täydentää sitä tai sopii yhteen.
Meillä on tarve tuntea yhteenkuuluvuutta ja todennäköisesti etsimme usein itseämme toisesta ihmisestä tai siis tuota kuvaa, vähän kuin peilikuvaa ihailisimme. Vaikkei siis toinen olisikaan peilikuvamme, se vain tuntuu siltä aivan kuten "sielunkumppanuus".

"Osaan vain sanoa millaista on tehdä töitä vuosia sellaisen kanssa ja se samankaltaisuus on sekä hämmentävää että innostavaa. Minulle sielunkumppani on sellainen ihminen, joka ymmärtää sinua sanattomastikin ja jakaa valtavasti samanlaisia näkökulmia, kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia. Keskustelun aiheista ei ole loppua ja toisen seurassa on vain niin hemmetin hyvä olla, vaikka ette tekisi muuta kuin olisitte hiljaa. Eikä aina ole kyse vain sielunkumppanuuden tunteesta vastakkaista sukupuolta kohtaan, kyse voi myös olla ystävyydestä samaa sukupuolta olevien kanssa."

Eli tunnet kuin toimisit peilikuvasi kanssa joka kuitenkin on sinusta erillinen.

"Maailma olisi kyllä pirun paljon yksinäisempi paikka elää, ellei aina välillä tulisi vastaan heitä, joiden kanssa vain on erilaisempi ja parempi yhteys kuin muiden. "

Missään en sanonut ettei tuollaisia ihmisiä olisi joiden kanssa jakaa enemmän asioita kuin toisten. Heitä voi kuitenkin olla paljonkin ja jos oikein silmiin katsotaan niin tuo "sielunkumppanuus" alkaa hälvetä sitä myöten silmistä.

Yleensä ihmiset jotka uskovat sielun kuolemattomuuteen yms. höskään (hah, sanon minä) niin sitä kautta uskovat myös sielunkumppanuuden olevan kirjoitettu jonnekin tähtiin tai vastaavaa.
Se "eheys" jota koet tuollaisen persoonan kanssa on aivan yhtä pettävää kuin se eheys jonka tunnet itsestäsi. Eli kuvittelet olevasi eheä persoona vaikka mielesi on aina sirpaloitunut ja vasta jatkuvassa prosesissa muistikuvien kautta sinulle syntyy illuusio eheydestä jotta voisit toimia jouhevammin. Aivan kuten näiden "sielunkumppaneiden" kanssa.

Samoin kuin ihastumisessa ja rakastumisessa niin alat löytämään yhteyksiä sekä keksimään niille selityksiä. Eroavaisuudet poistat mielestä tai hylkäät tai toteat ettei niilllä ole väliä.

No rights no wrongs kirjoitti:

"Entä jos ihmiset ovatkin tunteneet toisensa jo vuosia, eikä heidän välillään olisi koskaan ollut mitään fyysistä? Ei edes suudelmaa? Mutta silti he voivat tuntea olevansa sielunkumppaneita?"

Hormonien toiminta ei vaadi mitään fyysistä. Sanoin vain että fyysisyyden kautta voi tapahtua että alkaa tuntea jotain tuon tapaista.
Yleensä se liittyy tuohon että ihmisen aivot luovat kuvan itsestään ja ihminen kuvittelee että toinen täydentää sitä tai sopii yhteen.
Meillä on tarve tuntea yhteenkuuluvuutta ja todennäköisesti etsimme usein itseämme toisesta ihmisestä tai siis tuota kuvaa, vähän kuin peilikuvaa ihailisimme. Vaikkei siis toinen olisikaan peilikuvamme, se vain tuntuu siltä aivan kuten "sielunkumppanuus".

"Osaan vain sanoa millaista on tehdä töitä vuosia sellaisen kanssa ja se samankaltaisuus on sekä hämmentävää että innostavaa. Minulle sielunkumppani on sellainen ihminen, joka ymmärtää sinua sanattomastikin ja jakaa valtavasti samanlaisia näkökulmia, kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia. Keskustelun aiheista ei ole loppua ja toisen seurassa on vain niin hemmetin hyvä olla, vaikka ette tekisi muuta kuin olisitte hiljaa. Eikä aina ole kyse vain sielunkumppanuuden tunteesta vastakkaista sukupuolta kohtaan, kyse voi myös olla ystävyydestä samaa sukupuolta olevien kanssa."

Eli tunnet kuin toimisit peilikuvasi kanssa joka kuitenkin on sinusta erillinen.

"Maailma olisi kyllä pirun paljon yksinäisempi paikka elää, ellei aina välillä tulisi vastaan heitä, joiden kanssa vain on erilaisempi ja parempi yhteys kuin muiden. "

Missään en sanonut ettei tuollaisia ihmisiä olisi joiden kanssa jakaa enemmän asioita kuin toisten. Heitä voi kuitenkin olla paljonkin ja jos oikein silmiin katsotaan niin tuo "sielunkumppanuus" alkaa hälvetä sitä myöten silmistä.

Yleensä ihmiset jotka uskovat sielun kuolemattomuuteen yms. höskään (hah, sanon minä) niin sitä kautta uskovat myös sielunkumppanuuden olevan kirjoitettu jonnekin tähtiin tai vastaavaa.
Se "eheys" jota koet tuollaisen persoonan kanssa on aivan yhtä pettävää kuin se eheys jonka tunnet itsestäsi. Eli kuvittelet olevasi eheä persoona vaikka mielesi on aina sirpaloitunut ja vasta jatkuvassa prosesissa muistikuvien kautta sinulle syntyy illuusio eheydestä jotta voisit toimia jouhevammin. Aivan kuten näiden "sielunkumppaneiden" kanssa.

Samoin kuin ihastumisessa ja rakastumisessa niin alat löytämään yhteyksiä sekä keksimään niille selityksiä. Eroavaisuudet poistat mielestä tai hylkäät tai toteat ettei niilllä ole väliä.

Lue lisää

Mielenkiintoisia näkökulmia kyllä, ja ajattelemisen arvoisia. Hormonien aiheuttama myrsky kehossa on kyllä niin voimakas, että sen alaisuudessa voi kyllä kuvitella melkein minkä tahansa, mutta se että etsisi onnea itsensä ulkopuolelta on yhtä pettävää kuin ajatella toisen täydentävän sinua.

Itse oikeastaan kielsin monta vuotta tunteeni ja sen, että kyseessä olisi jonkinlainen sielunkumppani. Se oli oikeastaan suurimman osan aikaa hiukan häiritsevääkin tutustua johonkuhun niin samankaltaiseen kun oli jo ehtinyt tottua siihen, että on yksi ja ainoa, omanlaisensa ihminen, mutta sitten tapaatkin toisen, jonka lapsuuden tai nuoruuden haaveetkin tunnistat samoiksi kuin mitä itselläsikin oli.

Kyllä se on hiukan kuin kohtaisi oman peilikuvansa, mutta kuitenkin ymmärrät hänen olevan sinusta täysin erillinen oma yksilönsä, jonka persoonallisuudessa on jotain samaa kuin sinussakin - se jokin pohjalla piilevä samankaltaisuus on se mikä on rakentanut kummankin elämät toisistaan tietämättä yhteneväisiksi. Ehkä se on kuin saisi lotossa kuusi oikein - seitsemän oikein on mahdotonta sillä jokainen on oma uniikki kappaleensa, mutta todennäköisyys sille, että joku on myös kohdannut elämässään sellaisia valintoja ja tapahtumia, jotka ovat muokanneet hänet kaltaiseksesi, tuskin on kovin suuri. On kuin löytäisi rannalta liki identtiset kaksi kiveä tai metsästä liki identtiset puut.

Mitä kohtaloon tulee niin usein se tuntuu olevan vain keino selittää sattumien muodostamaa kuviota. Siinä saattaa olla myös tietynlaista nöyryyttä elämän sattumanvaraisuuden edessä: kaikki on aina niin vähästä kiinni, ettet kohtaisikaan sellaista ihmistä, joka tekeekin suuren vaikutuksen elämääsi.

Nykyaikana ihmiset rankataan sekä ylemmäntason että alemmantason miehiin ja naisiin. Musta tuntuu että nykyisin uskalletaan vain tunnustaa se tosiasia, ettei pelkällä rakkaudentunteella pitkälle pötkitä. Täytyy olla tiettyjä piirteitä, ominaisuuksia, että viehättää ja on potentiaalinen ehdokas. Ihmiset jakautuu enemmän omiin kategorioihinsa kuin ennen. Turha on työttömän persaukisen luuserin yrittää heilastella akateemista naista nykyaikana. Ehkä puutteessa kelpaa hyvinvarustettuna panomieheksi.

niinpä niin kirjoitti:

Nykyaikana ihmiset rankataan sekä ylemmäntason että alemmantason miehiin ja naisiin. Musta tuntuu että nykyisin uskalletaan vain tunnustaa se tosiasia, ettei pelkällä rakkaudentunteella pitkälle pötkitä. Täytyy olla tiettyjä piirteitä, ominaisuuksia, että viehättää ja on potentiaalinen ehdokas. Ihmiset jakautuu enemmän omiin kategorioihinsa kuin ennen. Turha on työttömän persaukisen luuserin yrittää heilastella akateemista naista nykyaikana. Ehkä puutteessa kelpaa hyvinvarustettuna panomieheksi.

Lue lisää

Vai luulet sinä edelleen että on olemassa VAIN 2 tasoa???!!!!

niinpä niin kirjoitti:

Nykyaikana ihmiset rankataan sekä ylemmäntason että alemmantason miehiin ja naisiin. Musta tuntuu että nykyisin uskalletaan vain tunnustaa se tosiasia, ettei pelkällä rakkaudentunteella pitkälle pötkitä. Täytyy olla tiettyjä piirteitä, ominaisuuksia, että viehättää ja on potentiaalinen ehdokas. Ihmiset jakautuu enemmän omiin kategorioihinsa kuin ennen. Turha on työttömän persaukisen luuserin yrittää heilastella akateemista naista nykyaikana. Ehkä puutteessa kelpaa hyvinvarustettuna panomieheksi.

Lue lisää

Niin.Pysy vain kaltaisissasi.

hahahahahahha kirjoitti:

Vai luulet sinä edelleen että on olemassa VAIN 2 tasoa???!!!!

http://ihmissuhteet.blogspot.fi/

hah hah haa ja siasta saa hieromalla ajokoiran

niinpä niin kirjoitti:

Nykyaikana ihmiset rankataan sekä ylemmäntason että alemmantason miehiin ja naisiin. Musta tuntuu että nykyisin uskalletaan vain tunnustaa se tosiasia, ettei pelkällä rakkaudentunteella pitkälle pötkitä. Täytyy olla tiettyjä piirteitä, ominaisuuksia, että viehättää ja on potentiaalinen ehdokas. Ihmiset jakautuu enemmän omiin kategorioihinsa kuin ennen. Turha on työttömän persaukisen luuserin yrittää heilastella akateemista naista nykyaikana. Ehkä puutteessa kelpaa hyvinvarustettuna panomieheksi.

Lue lisää

Mä sanoisin, että se menee niin, että tosi Rakkaus astuu kuvioon ihka sattumalta. Sitten sä vaan huomaatkin, että tuo toinenhan on ihan sellainen, josta on unelmoinut. Tarkoitan sitä, että alitajunta on tehnyt etsintätyön puolestani. Alitajunta on toiminut nopeammin kuin aivoitukseni/mieleni, joka juuri määrittelee piirteet ja ominaisuudet. Eli rakkaus tuli lahjana, intuitiona, ennen kuin tietoinen mieli ehti edes analysoimaan kohdetta.

että ne ovat olleet hänelle "se oikea"? Alkuhuuman ja himon perässä juoksevia narsisteja on paljon, jotka aina jaksavat jokaiselle hokea "sinä ole se ainoa oikea, josta olen aina haaveillut" Nämä tyypit eivät millään tavalla liity sielunkumppanuuteen tai aitoon rakkauteen vaan ovat pelkästään pinnallisten asioiden perässä juoksijoita Mistä löytyy nuorempi parempi tissinen kroppanen peppunen blondi nainen, niin se on taas menoa. Tällä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa vaan se on himo, joka näitä veijareita ohjaa.

oletko varma kirjoitti:

että ne ovat olleet hänelle "se oikea"? Alkuhuuman ja himon perässä juoksevia narsisteja on paljon, jotka aina jaksavat jokaiselle hokea "sinä ole se ainoa oikea, josta olen aina haaveillut" Nämä tyypit eivät millään tavalla liity sielunkumppanuuteen tai aitoon rakkauteen vaan ovat pelkästään pinnallisten asioiden perässä juoksijoita Mistä löytyy nuorempi parempi tissinen kroppanen peppunen blondi nainen, niin se on taas menoa. Tällä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa vaan se on himo, joka näitä veijareita ohjaa.

Lue lisää

No hänen omien sanojensa mukaan kyseessä on just se ainoa ja oikea joka kerta. Kyseinen henkilö on nainen, joka aina suhteen päätyttyä itkee, ettei toista sellaista enään löydy, kunnes viimeistään kuukauden päästä on uusi se oikea kierrossa. Toinen vaihtoehto on, että kun suhde muuttuu arkiseksi, niin väitetään kiven kovaan, ettei se ollut koskaan se oikea vaikka suhteen alussa on juuri näin toitotettu kaikille.

17638 kirjoitti:

No hänen omien sanojensa mukaan kyseessä on just se ainoa ja oikea joka kerta. Kyseinen henkilö on nainen, joka aina suhteen päätyttyä itkee, ettei toista sellaista enään löydy, kunnes viimeistään kuukauden päästä on uusi se oikea kierrossa. Toinen vaihtoehto on, että kun suhde muuttuu arkiseksi, niin väitetään kiven kovaan, ettei se ollut koskaan se oikea vaikka suhteen alussa on juuri näin toitotettu kaikille.

Lue lisää

että kysymyksessä on luonnehäiriöinen ihminen, joka näitä selityksiä sinulle antaa. Ei hänen suhdesoppailullaan ole mitään tekemistä "normaalin" tunneälyisen ihmisen toiminnan kanssa. Kuten mainitsin, niin näitä häiriintyneitä huomionhakuisia narsisteja on pilvin pimein, joiden suhteet eivät kestä ja aina jokaisessa on sellaista vikaa mikä johtaa eroon. Yleensä eron syy on narsistin oma itsekkyys, jota kuluttaa toisen loppuun.

Niitä todellisuudessa on vain yksi. On voinut luulla että oma puoliso oli aikanaan sellainen..harhaa , kypsymättömyyttä. Kun on valmis itsensä kanssa. Löytänyt henkisen itsensä, löytää hänet. Sen vain sielussaan tuntee, ei salamarakastumista, muutaman vuoden tutkiskelua...että HÄN se on. Elämä heittää häränpyllyä, rahalla, kunnialla, maineella...ei niillä ole enää merkitystä. SEN VAIN TIETÄÄ SYDÄMESSÄ, SIITÄ KUN TOISEN LÄHELLÄ KOET OLEVASI VAPAA , RAUHALLINEN, LEVOLLINEN JA KUIN KOTONA...LUPA OLLA SE KUKA ON. HYVÄ NOIN TUOLLAISENA.. .ponnistelu ja urautuminen loppuu.

...se <oikea> kirjoitti:

Niitä todellisuudessa on vain yksi. On voinut luulla että oma puoliso oli aikanaan sellainen..harhaa , kypsymättömyyttä. Kun on valmis itsensä kanssa. Löytänyt henkisen itsensä, löytää hänet. Sen vain sielussaan tuntee, ei salamarakastumista, muutaman vuoden tutkiskelua...että HÄN se on. Elämä heittää häränpyllyä, rahalla, kunnialla, maineella...ei niillä ole enää merkitystä. SEN VAIN TIETÄÄ SYDÄMESSÄ, SIITÄ KUN TOISEN LÄHELLÄ KOET OLEVASI VAPAA , RAUHALLINEN, LEVOLLINEN JA KUIN KOTONA...LUPA OLLA SE KUKA ON. HYVÄ NOIN TUOLLAISENA.. .ponnistelu ja urautuminen loppuu.

Lue lisää

...se <oikea> kirjoitti:

Niitä todellisuudessa on vain yksi. On voinut luulla että oma puoliso oli aikanaan sellainen..harhaa , kypsymättömyyttä. Kun on valmis itsensä kanssa. Löytänyt henkisen itsensä, löytää hänet. Sen vain sielussaan tuntee, ei salamarakastumista, muutaman vuoden tutkiskelua...että HÄN se on. Elämä heittää häränpyllyä, rahalla, kunnialla, maineella...ei niillä ole enää merkitystä. SEN VAIN TIETÄÄ SYDÄMESSÄ, SIITÄ KUN TOISEN LÄHELLÄ KOET OLEVASI VAPAA , RAUHALLINEN, LEVOLLINEN JA KUIN KOTONA...LUPA OLLA SE KUKA ON. HYVÄ NOIN TUOLLAISENA.. .ponnistelu ja urautuminen loppuu.

Lue lisää

Lisätäkseni edelliseen..kun yrität hylätä rakkauden ja elää järjellä..unohdat itsesi, tunteesi...sairastut. Paranet vasta kun hyväksyt ja annat itsellesi luvan rakastaa. If heartache is a phyaical pain I can face it.....Suomessa syödään lääkkeitä ehkä toiseksi eniten maailmassa...mix? Mietipäs sitä! Unohdettujen ja hyljättyjen todellisten rakkauksien maa. Suomi.

vielä, että se siitä sitten.

Ehkä ei kannattaisi uskoa mihinkään muuhun kuin tähän hetkeen ja olla läsnä siinä.

Auts. Tuo kolahti...

Pakko lisätä kirjoitti:

vielä, että se siitä sitten.

Ehkä ei kannattaisi uskoa mihinkään muuhun kuin tähän hetkeen ja olla läsnä siinä.

-Tavallaan kai-,
jos olet saanut onnen löytää tuollaisen sielunkumppanin, älä anna maallisten seikkojen estää yhteistä onneanne :-) Ei niihin joka poika törmää. Varauksethan ovat vain hidasteita.

Itsestäsi lähinnä sen, että olet yhtä kokemusta köyhempi. Mä ajattelen myös, että ihminen on perimmillään yksin, olen vähän erakkoluonne. Mutta mulla on ainakin kaksi ystävää, jotka pystyy kävelemään suoraan mun ytimeen, se ei johdu siitä, että minä olisin valinnut tuntea heitä kohtaan jotain erityistä ystävyyttä. Se johtuu siitä, että meillä on hyvin samanlaisia luonteenpiirteitä ja kokemuksia, joiden takia ymmärretään toisiamme normaalia paremmin.

Sitä paitsi, onni löytyy myös toisista ihmisistä. Se on täyttä individualistista sontaa, että ihmisen pitäisi kuhnata itsensä kanssa, kunnes on "valmis" ja riittävän onnellinen siirtymään muiden ihmisten pariin. Onni tulee siitä, että menee rohkeasti mukaan elämään ja sos. kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Ei elämää opi kirjoja lukemalla vaan elämällä, muilta oppii itsestään ja voi keskustella asioista, jotta ymmärtäisi ne syvällisemmin.

Tyhmä väite että tunteet olisivat mielikuvituksen tuotetta!! Täysin uskomatonta!!
Pelkoko mielikuvituksen tuotetta? Kipu? Tuska?

Mikään tunne ei ole mielikuvituksen tuotetta sen enempää.

Tuo kertoo kirjoitti:

Itsestäsi lähinnä sen, että olet yhtä kokemusta köyhempi. Mä ajattelen myös, että ihminen on perimmillään yksin, olen vähän erakkoluonne. Mutta mulla on ainakin kaksi ystävää, jotka pystyy kävelemään suoraan mun ytimeen, se ei johdu siitä, että minä olisin valinnut tuntea heitä kohtaan jotain erityistä ystävyyttä. Se johtuu siitä, että meillä on hyvin samanlaisia luonteenpiirteitä ja kokemuksia, joiden takia ymmärretään toisiamme normaalia paremmin.

Sitä paitsi, onni löytyy myös toisista ihmisistä. Se on täyttä individualistista sontaa, että ihmisen pitäisi kuhnata itsensä kanssa, kunnes on "valmis" ja riittävän onnellinen siirtymään muiden ihmisten pariin. Onni tulee siitä, että menee rohkeasti mukaan elämään ja sos. kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Ei elämää opi kirjoja lukemalla vaan elämällä, muilta oppii itsestään ja voi keskustella asioista, jotta ymmärtäisi ne syvällisemmin.

Lue lisää

Mitähän kokemusta köyhempi minä olen?

Eihän halussa mitään pahaa olla, kaikki nuo tärkeitä. Halusta = tahdostahan se lähtee kaikki. Jos sitä ei ole, mitään ei synnykään. Arvelisin, että suurin osa parisuhteista perustuu tuohon haluun.

tai sitten ihan hirvittävään himoon ;)

Ei minulle ehkä kuitenkaan.
Hyvinkin paikkaansa pitävää uskoakseni?