Viitat väärinpäin

Unohtui mainita ovat ruotsalaisia karttoja. Onko itä ja länsi ollut väärinpäin sielläkin? Pelkkä keppi joku viitta? 1 kolmio kärjellään kepissä? Mustia ja valk kummeleita molemmin puolin väylää?
Lateraaleista olen samaa mieltä.

harhautus kirjoitti:

Unohtui mainita ovat ruotsalaisia karttoja. Onko itä ja länsi ollut väärinpäin sielläkin? Pelkkä keppi joku viitta? 1 kolmio kärjellään kepissä? Mustia ja valk kummeleita molemmin puolin väylää?
Lateraaleista olen samaa mieltä.

Lue lisää

Kardinaaliviittojen systeemi vaihtui, taisi olla 70-luvun lopulla. Siihen asti kerrottiin, millä puolen keppiä kari on, nykyään, miltä puolen on turvallista ohittaa. Lateraaliviittoja oli tietääkseni silloinkin käytössä.

Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. Olen monta kertaa testannut, että lateraaliviitan erottaa paljaalla silmällä hyvissä olosuhteissa jopa 2-3 mailin päästä (siis ihan sen tavallisimman poijuviitankin), samanpaksuista kardinaalia ei mailia kauempaa missään olosuhteissa. Ja kardinaalien värisysteemi aiheuttaa sen, että ne hukkuvat helposti taustaan, on vaikea erottaa viittoja toisistaan.

Nimelliskulkusuuntahan ei ole ongelma, koska se kerrotaan kartassa.

harhautus kirjoitti:

Unohtui mainita ovat ruotsalaisia karttoja. Onko itä ja länsi ollut väärinpäin sielläkin? Pelkkä keppi joku viitta? 1 kolmio kärjellään kepissä? Mustia ja valk kummeleita molemmin puolin väylää?
Lateraaleista olen samaa mieltä.

Lue lisää

70-luvulla Ruotsissa oli samat viitat kuin meillä. Tanskassa oli "luudat" varsi alaspäin. Norjassa yleisimmin ruosteinen ja maaliton rautatanko kiven päällä. Ei sopinut ajaa läheltä. Tangon päässä sormimainen lisäke osoitti kummalta puolelta sivuutetaan.

13 kirjoitti:

Kardinaaliviittojen systeemi vaihtui, taisi olla 70-luvun lopulla. Siihen asti kerrottiin, millä puolen keppiä kari on, nykyään, miltä puolen on turvallista ohittaa. Lateraaliviittoja oli tietääkseni silloinkin käytössä.

Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. Olen monta kertaa testannut, että lateraaliviitan erottaa paljaalla silmällä hyvissä olosuhteissa jopa 2-3 mailin päästä (siis ihan sen tavallisimman poijuviitankin), samanpaksuista kardinaalia ei mailia kauempaa missään olosuhteissa. Ja kardinaalien värisysteemi aiheuttaa sen, että ne hukkuvat helposti taustaan, on vaikea erottaa viittoja toisistaan.

Nimelliskulkusuuntahan ei ole ongelma, koska se kerrotaan kartassa.

Lue lisää

" Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. "

Punavihervärisokeat eivät taatusti ole kanssasi tuosta asiasta samaa mieltä.
Heitä löytyy veneilijöistäkin, ja nykyään saavat tarkistaa kaikki viitat kartasta, kulkusuunnalla ei sitten niin väliä.

värisokea kirjoitti:

" Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. "

Punavihervärisokeat eivät taatusti ole kanssasi tuosta asiasta samaa mieltä.
Heitä löytyy veneilijöistäkin, ja nykyään saavat tarkistaa kaikki viitat kartasta, kulkusuunnalla ei sitten niin väliä.

Lue lisää

Olen yksi tällainen värinäön puutteista kärsivä. Punaisten ja vihreiden keppien kanssa tulee toimeen silloin jos molemmat ovat näkyvissä yhtäaikaa. Niissä on sävyeroa sen verran, että värejä vertaamalla näkee kumpi on kumpi. Yksinäistä muoviputkiloa joutuu joskus tihrustamaan pitkään ennen kuin sen väristä saa varmuuden. Tilanne vaihtelee kuitenkin sen mukaan miten aurinko on viittoja haalistanut.

Kulkuvalot on toinen sellainen missä punaista ja vihreää on vaikea erottaa, mutta onneksi yleensä ei ole tarvetta luottaa pelkästään valoihin vaan näkyvyyttää riittää muutenkin.

värisokea kirjoitti:

" Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. "

Punavihervärisokeat eivät taatusti ole kanssasi tuosta asiasta samaa mieltä.
Heitä löytyy veneilijöistäkin, ja nykyään saavat tarkistaa kaikki viitat kartasta, kulkusuunnalla ei sitten niin väliä.

Lue lisää

Ne kaksi kertaa kun olen mennyt kiville oli molemmilla kerroilla lateraaliviittojen väärintulkinnan vuoksi, toinen iltapimeällä. Lisäksi on ollut läheltä piti -tilanteita juuri lateraaliviitoilla.

värisokea kirjoitti:

" Olen muuten ankarasti eri mieltä lateraaliviitoista, ne ovat aivan loistavia. "

Punavihervärisokeat eivät taatusti ole kanssasi tuosta asiasta samaa mieltä.
Heitä löytyy veneilijöistäkin, ja nykyään saavat tarkistaa kaikki viitat kartasta, kulkusuunnalla ei sitten niin väliä.

Lue lisää

Voi kuulostaa tylyltä, mutta punavihervärisokeiden ei pitäisi veneillä ainakaan veneen kuljettajan/navigaattorin roolissa. Eihän sokeidenkaan anneta ajaa autoa.

13 kirjoitti:

Voi kuulostaa tylyltä, mutta punavihervärisokeiden ei pitäisi veneillä ainakaan veneen kuljettajan/navigaattorin roolissa. Eihän sokeidenkaan anneta ajaa autoa.

Tyly on turhan tyly. Punavihervärisokeat eivät ole sokeita vaan näöntarkkuus on sama kuin muullakin väestöllä. Heitä on 8% eli ei ole kovin harvinainen poikkeavuus eikä ole mitään syytä kieltää heidän autoilua tai veneilyä. Ongelma on lateraaliviitoituksen keksijän huonossa ammattitaidossa 40 v sitten. Värikylläisyydeltään eli " tummuudeltaan" saman tapaiset lateraaliviitat erottuvat hämärässä huonosti terveelläkin silmällä. Riittävän hämärässä olemme kaikki värisokeita, tämä on fakta. Punaviherväriä huonosti aistiville ongelma tulee tietenkin aikaisemmin tai normaalissakin valaistuksessa. Värinäön heikkouden kukin voi todeta mm. kaukana olevan majakan vihreän ja valkoisen sektorirajan erottamisen vaikeutena. Punavihervärisokeita olisi voitu auttaa sekoittamalla vihreään sinistä ja punaiseen keltaista kuten liikennevaloissa. Meitä kaikkia olisi helpoitettu tekemällä toinen poikki- ja toinen pitkittäisraidalliseksi valkoisella tai keltaisella värillä. Sinänsä koko lateraaliviitoituksen käyttöön otto oli turhaa. Yhtä hyvin rännin voisi merkitä kardinaaleilla. Viitoituksen tulisi olla sellainen, että selviää viitan sivuutuspuoli ilman arpomista ja karttaa. Näin ei kaikkialla ole ollut. Jos on useampia ja risteäviä lateraaliviitoituksia ja luoviessa ei aja väyliä niin aina ei ole selvää mihin ränniin viitta kuuluu ja miten sivuutetataan. Varsinkin kun ajateltu kulkusuunta ei ole selvä tai vaihtuu välillä päinvastaiseksi Tällaisia tilanteita on ollut tullut vastaan Hollannissa ja Karibialla. Jälkimmäisessä paikassa vielä kaikki punaiset ja vihreät ovat päin vastoin kuin meillä. Kardinaali olisi yksinkertaisempi ja yleispätevämpi eikä etelä/ pohjoinen saarten välistä ajaessa vaihda paikkaansa.

Saatat olla oikeassa tuosta tsaarinaikaisuudesta. Ruotsissa muuten näkyvät käyttävän yhä huippumerkkejä. Minä en pidä niistä, ainakaan kardinaaleissa. Olen nimittäin huomannut, että kaukaa ei sitä huippumerkkiä tunnista, mutta se sotkee "värikoodauksen", kun esim. eteläviitassa näkyykin tummaa sekä ylhäällä että alhaalla.

Olen sen verran "nuorempi" veneilijänä, etten koskaan tullut tuntemaan käytännössä sitä vanhaa viittasysteemiä. Nykyinen on luontevantuntuinen, mutta joskus aavistelen, että tässä on tietty sukupolvikuilu. Me nuoremmat pidämme normaalina, että väylät merkitään, vanhukset on jotenkin tottuneet siihen, ettei väylillä ole väliä mutta erityiset vaaranpaikat merkitään.

20 kirjoitti:

Saatat olla oikeassa tuosta tsaarinaikaisuudesta. Ruotsissa muuten näkyvät käyttävän yhä huippumerkkejä. Minä en pidä niistä, ainakaan kardinaaleissa. Olen nimittäin huomannut, että kaukaa ei sitä huippumerkkiä tunnista, mutta se sotkee "värikoodauksen", kun esim. eteläviitassa näkyykin tummaa sekä ylhäällä että alhaalla.

Olen sen verran "nuorempi" veneilijänä, etten koskaan tullut tuntemaan käytännössä sitä vanhaa viittasysteemiä. Nykyinen on luontevantuntuinen, mutta joskus aavistelen, että tässä on tietty sukupolvikuilu. Me nuoremmat pidämme normaalina, että väylät merkitään, vanhukset on jotenkin tottuneet siihen, ettei väylillä ole väliä mutta erityiset vaaranpaikat merkitään.

Lue lisää

Ruotsalaiset viitat on keskenäänkin hyvin erinäköisiä. On ohutta riukua ja paksumpaa pampulaa, melkein poijua. Ja ohuissa riu'uissa pirun pieniä "koreja" jotka on vaan levyjä, eikä väärästä kulmasta katsottuna näy oikein.

Se vanha suomalainen "tsaarinaikainen" systeemi oli kyllä tavallaan ihan hyvä. Kun joka viitassa oli aina ne korit, niin väreillä ei edes ollut väliä. Kun kori tai koriyhdistelmä näkyy paljon kauemmaksi kuin se pelkkä keppi (josta värejä pitäisi tiirailla) niin viitan tunnisti jo paljon kauempaa, ja sumussa ja vesisateessakin.

Opin siis alkuun vaan tunnistamaan viitat korien mukaan. Lännessä hoikat tytöt ja idässä maatuskat... ja pohjoisessa tarvitaan kylmän takia ryyppy ja etelässä taas hellehattu. Siinä ne koriyhdistelmät. Ja parasta oli tosiaan se, että viitta näytti samalta luonnossa (korien takia) kuin merikortillakin. Edelleen merikortilla viitat kuvataan näillä "koriyhdistelmillä", vaikka koreja ei suomessa viitoissa enää ole.

Ihan todella kapeilla väylillä ne korit oli jätetty pois, joten piti miettiä niitä viitan värejäkin. Harvinaisia tällaiset paikat kuitenkin oli. Edelleen riitti se, että muisti pohjoisen ja lännen tunnusvärin olevan punainen ja niiden muiden mustia. Pohjoisviitassa oli vaan kaksi raitaa (samoin kuin eteläviitassa) mutta länsiviitassa kolme raitaa, kuten itäviitassakin.

Tavallaan oli siis useampia muistisääntöjä, jotka tuki toinen toistaan. Näin minä sen ainakin koin.

Suurin miinus minun mielestäni viittauudistuksessa oli se korien poisjättäminen. Nyt täytyy siitä pelkästä kepistä (joka luonnollisesti näkyy vähemmän kauas) päätellä se, että mikä viitta se oikein on.

-Mika- kirjoitti:

Ruotsalaiset viitat on keskenäänkin hyvin erinäköisiä. On ohutta riukua ja paksumpaa pampulaa, melkein poijua. Ja ohuissa riu'uissa pirun pieniä "koreja" jotka on vaan levyjä, eikä väärästä kulmasta katsottuna näy oikein.

Se vanha suomalainen "tsaarinaikainen" systeemi oli kyllä tavallaan ihan hyvä. Kun joka viitassa oli aina ne korit, niin väreillä ei edes ollut väliä. Kun kori tai koriyhdistelmä näkyy paljon kauemmaksi kuin se pelkkä keppi (josta värejä pitäisi tiirailla) niin viitan tunnisti jo paljon kauempaa, ja sumussa ja vesisateessakin.

Opin siis alkuun vaan tunnistamaan viitat korien mukaan. Lännessä hoikat tytöt ja idässä maatuskat... ja pohjoisessa tarvitaan kylmän takia ryyppy ja etelässä taas hellehattu. Siinä ne koriyhdistelmät. Ja parasta oli tosiaan se, että viitta näytti samalta luonnossa (korien takia) kuin merikortillakin. Edelleen merikortilla viitat kuvataan näillä "koriyhdistelmillä", vaikka koreja ei suomessa viitoissa enää ole.

Ihan todella kapeilla väylillä ne korit oli jätetty pois, joten piti miettiä niitä viitan värejäkin. Harvinaisia tällaiset paikat kuitenkin oli. Edelleen riitti se, että muisti pohjoisen ja lännen tunnusvärin olevan punainen ja niiden muiden mustia. Pohjoisviitassa oli vaan kaksi raitaa (samoin kuin eteläviitassa) mutta länsiviitassa kolme raitaa, kuten itäviitassakin.

Tavallaan oli siis useampia muistisääntöjä, jotka tuki toinen toistaan. Näin minä sen ainakin koin.

Suurin miinus minun mielestäni viittauudistuksessa oli se korien poisjättäminen. Nyt täytyy siitä pelkästä kepistä (joka luonnollisesti näkyy vähemmän kauas) päätellä se, että mikä viitta se oikein on.

Lue lisää

Ehkä se on tottumuskysymys, mutta minä en tajua, mitä ongelmaa korien puuttumisessa on? Lateraalien kohdalla punainen ja vihreä on helppo muistaa ja taas karsinaaleissa musta väri kertoo, mihin korin "terävä pää" osoittaisi.

Ehkä eniten minua silti hämmästyttää tuo, että sinäkin olet tarvinnut pohjois- ja eteläviitalle tuollaista muistisääntöä. Eikö ne ole päivänselvät? Nuoli ylös osoittaa pohjoiseen ja nuoli alas etelään?

20 kirjoitti:

Ehkä se on tottumuskysymys, mutta minä en tajua, mitä ongelmaa korien puuttumisessa on? Lateraalien kohdalla punainen ja vihreä on helppo muistaa ja taas karsinaaleissa musta väri kertoo, mihin korin "terävä pää" osoittaisi.

Ehkä eniten minua silti hämmästyttää tuo, että sinäkin olet tarvinnut pohjois- ja eteläviitalle tuollaista muistisääntöä. Eikö ne ole päivänselvät? Nuoli ylös osoittaa pohjoiseen ja nuoli alas etelään?

Lue lisää

Silloin ei ollut lateraalimerkkejä. Ollenkaan.
Ja kardinaalimerkeissä se kori kyllä lisäsi näkyvyyttä melkoisesti.

Aikanaan (vanhan systeemin aikaan) ne viitat näkyi todella kaukaa juurikin siksi, että joka viitassa oli ne korit. Ja koreista näki, että mikä viitta on kyseessä, vaikka sen kepin värejä ei vielä erottanut.

Nyt en edes muista, että oliko sen aikaisessa viittajärjestelmässä pohjoisvittassa se punainen ylhäällä vai ei. Mulle riitti se tieto, että viitta on kaksivärinen ja punavalkoinen, sillä sen tiesi pohjoisviitaksi. Jos viitta oli kaksivärinen ja mustavalkoinen, sen oli pakko olla eteläviitta. Ja nää korittomat viitat oli silloin vaan väylillä, joissa ne ajettiin ihan viittoja hipoen. Muulloin oli aina korit joka viitassa.

Nykysysteemissä on selvää, että pohjoisvitassa on vaan kaksi raitaa ja se musta osoittaa ilmansuunnan (musta ylhäällä on pohjoisviita) mutta vanhassa järjestelmässä sitä ei tarvinnut funtsia, kun oli noi muut muistisäännöt ja lähes joka viitassa korit.

-Mika- kirjoitti:

Silloin ei ollut lateraalimerkkejä. Ollenkaan.
Ja kardinaalimerkeissä se kori kyllä lisäsi näkyvyyttä melkoisesti.

Aikanaan (vanhan systeemin aikaan) ne viitat näkyi todella kaukaa juurikin siksi, että joka viitassa oli ne korit. Ja koreista näki, että mikä viitta on kyseessä, vaikka sen kepin värejä ei vielä erottanut.

Nyt en edes muista, että oliko sen aikaisessa viittajärjestelmässä pohjoisvittassa se punainen ylhäällä vai ei. Mulle riitti se tieto, että viitta on kaksivärinen ja punavalkoinen, sillä sen tiesi pohjoisviitaksi. Jos viitta oli kaksivärinen ja mustavalkoinen, sen oli pakko olla eteläviitta. Ja nää korittomat viitat oli silloin vaan väylillä, joissa ne ajettiin ihan viittoja hipoen. Muulloin oli aina korit joka viitassa.

Nykysysteemissä on selvää, että pohjoisvitassa on vaan kaksi raitaa ja se musta osoittaa ilmansuunnan (musta ylhäällä on pohjoisviita) mutta vanhassa järjestelmässä sitä ei tarvinnut funtsia, kun oli noi muut muistisäännöt ja lähes joka viitassa korit.

Lue lisää

Kartalla näkyvien symbolien mukaisia huippumerkkejä olisi mahdollista käyttää nykyäänkin, mutta niistä on luovuttu jäiden aiheuttamien tuhojen takia. Sileä putki tai kartiomallinen jääpoiju talvehtii paremmin kuin huippumerkki ja keväällä Trafin miehillä on vähemmän korjattavana.

Tuota alkuosaa en tunnista enkä oikein käsitä, mihin sitä edes tarvitaan, mutta jälkimmäinen puolikas on samaa sarjaa kuin oma muistisääntöni. Pohjois- ja eteläviitat ovat päivänselvät kelle tahansa, joka on ylipäätään tottunut kartan kanssa suunnistamaan, pohjoinen on aina ylhäällä ja etelä alhaalla. Mutta itään ja länteen tarvitaan tuota naisten uumaa... Tai oikeastaan minä olen käyttänyt vain sitä länttä, jäljellejäävä on sitten itä.

20 kirjoitti:

Tuota alkuosaa en tunnista enkä oikein käsitä, mihin sitä edes tarvitaan, mutta jälkimmäinen puolikas on samaa sarjaa kuin oma muistisääntöni. Pohjois- ja eteläviitat ovat päivänselvät kelle tahansa, joka on ylipäätään tottunut kartan kanssa suunnistamaan, pohjoinen on aina ylhäällä ja etelä alhaalla. Mutta itään ja länteen tarvitaan tuota naisten uumaa... Tai oikeastaan minä olen käyttänyt vain sitä länttä, jäljellejäävä on sitten itä.

Lue lisää

Meni tietysi väärin päin pohjoinen ja etelä mutta asia on esitetty linkissä:

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/itkosen_ja_karpon_vesiliikennekoulu_51186.html#media=51194