Olen tällainen mediassa ajoittain keskustelua aiheuttava "syrjäytynyt nuori" josta kaikki puolueet teeskentelevät olevansa huolissaan. Vaikka meistä puhutaan niin me itse harvoin olemme äänessää.. ehkä siksi että viihdymme täällä syrjässä!
Kysykää mitä vain, vastaan rehellisesti.
Olen syrjäytynyt nuori
66
4761
Vastaukset
- pois syrjästä
Mikset hanki elämänkumppania?
- 123123123
Ei se ole aina niin helppoa :/
- syrjäytynyt90
Koska en kelpaa kenellekkään. Enkä ihmettele - kuka nyt haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jonka elämässä ei ole mitään sisältöä, ei mitään toivoa tulevaisuudesta? Olen myös fyysisesti hyvin ruma ja kärsin mielenterveysongelmista, mukaanlukien sosiaalisten tilanteiden kammosta. Ihmisen pitäisi ensin rakastaa itseään että voi rakastaa toista, mutta ei luuseri voi itseään rakastaa. Ympäristö muistuttaa joka hetki siitä, kuinka arvoton olen.
- Tyttö-93
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Koska en kelpaa kenellekkään. Enkä ihmettele - kuka nyt haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jonka elämässä ei ole mitään sisältöä, ei mitään toivoa tulevaisuudesta? Olen myös fyysisesti hyvin ruma ja kärsin mielenterveysongelmista, mukaanlukien sosiaalisten tilanteiden kammosta. Ihmisen pitäisi ensin rakastaa itseään että voi rakastaa toista, mutta ei luuseri voi itseään rakastaa. Ympäristö muistuttaa joka hetki siitä, kuinka arvoton olen.
En usko että olet ruma, mullakin on samanlaisia ongelmia, olen aika syrjäytynyt. Ja tunnen itseni tosi rumaksi vaikka olen saanut kehuja ulkonäöstäni. Vituttaa ja masentaa ...
- Että näin
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Koska en kelpaa kenellekkään. Enkä ihmettele - kuka nyt haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jonka elämässä ei ole mitään sisältöä, ei mitään toivoa tulevaisuudesta? Olen myös fyysisesti hyvin ruma ja kärsin mielenterveysongelmista, mukaanlukien sosiaalisten tilanteiden kammosta. Ihmisen pitäisi ensin rakastaa itseään että voi rakastaa toista, mutta ei luuseri voi itseään rakastaa. Ympäristö muistuttaa joka hetki siitä, kuinka arvoton olen.
Lohdutan sinua. Itse olen M ja alan pahasti näyttämään erakon oireita.
Alamäki ei oikeastaan enää kiinnosta. Siispä syrjäydyn edelleen ja erakoidun. 10v päästä kun olen 34v niin saattaa olla että asun jo jossain korvessa ilman yhteyttä ulkomaailmaan.
Lohtu on siinä että et ole yksin ongelmiesi. Meidänlaisia on monta.
- 546456456456
Itsekkin kuulun kyseiseen ryhmään, ei oikeasti ketään kiinnosta.
Sen takia lehdissä lukee meistä juttua että poliitikot yrittävät sen kustannuksella parantaa omaa kuvaansa, tai jotenkin saada ääntään esille, sillä se on helppo aihe koska kyseistä asiasta puhutaan vähän.- syrjäytynyt90
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa. - oepwöä 30o4o 3ewj
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa.Miksi kiinnostaisikaan? Resursseille on parempiakin käyttökohteita. Olet naiivi, jos luulet, että kaikki ovat arvokkaita ja jokaisella on oikeus olla onnellinen. Höpöhöpö-puheet kuolevat nopeasti, kun ne joutuvat tekemisiin reaalimaailman kanssa.
- rohkaisen sinua
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa.En halua saarnata, mutta todella arvotonta ihmistä ei ole olemassakaan. Voi kun sinäkin itseäsi helveksiva ja toivosi menettänyt nuori löytäist tämä aarteen itsessäsi. Juuri viime viikolla eräs noin 30-vuoptias henkilö kertoi mitan hän oli ollut ujo, kiusattu ja kaikesta ulkopuolella oleva lapuudesaan. Sitten hän oli sannut löytää yhteyden Jumalaan ja myös itsetunto oli alkanut kohentua. Nyt hän johtaa erilaisa projekteja, auttaa nuoria ja järjestää leirejä. ei ikinä uskoisi että hän ollut joskus kuolemaa toivova, nurkassa köhöttävä nuori. Ei tarvite kaikkien tulla yhtä rohkeaski, mutta uskoe ttä sinäkin ole erittäin ainutlaatuinen ja arvokas. Sinutkin luotu juuri tiettyä suunnitelmaa varten.
Löydä tämä elämisen juju. Älä syyllistä että olet taakka verorahoille. - Fuck You
oepwöä 30o4o 3ewj kirjoitti:
Miksi kiinnostaisikaan? Resursseille on parempiakin käyttökohteita. Olet naiivi, jos luulet, että kaikki ovat arvokkaita ja jokaisella on oikeus olla onnellinen. Höpöhöpö-puheet kuolevat nopeasti, kun ne joutuvat tekemisiin reaalimaailman kanssa.
Sinä taas olet pessimistinen ja negatiiivinen elämäänsä kyllästynyt ihminen, se paistaa läpi tekstistäsi.
- Ylpeä_Suomi_nainen
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa.Hei, syrjäytynyt 90. Mitä teet tällä hetkellä, käytkö töissä vai oletko vain kotona?
Ja se, jos olet tällä hetkellä yhteiskunnan tuilla vain kotona, ei ole mikään häpeä eikä rikos, se on meidän jokaisen oma asia loppupeleissä, mitä teemme omalla elämällämme eikä sitä tarvihe muille ihmisille selitellä, vaikka jotkut onkin niinsanottuja yhteiskunnan varoilla eläviä pummeja vastaan, mutta mitäpä muut ihmiset sillä päätään vaivaavat, ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan, jonka puolesta en ymmärrä niitä, jotka jonkun toisen tavasta elää elämäänsä valittavat, jos se ei heitä kuitenkaan mitenkään vahingoita. Millä tavalla sä koet itsesi syrjäytyneeksi? Jos kuitenki jotenki syytät ittees siitä, millanen elämäntilanne sulla on nytte, ni en suosittele.
Meillä kaikillahan on omat mutkamme ja soppamme elämässä, menneisyyttä ei voi muuttaa, ainoastaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja omaa elämäntilannetta voi yrittää muuttaa paremmaks, jos vaan haluaa, mitä ite teen just parhaillaan.
Oon ite 24-vuotias nainen enkä käy tällä hetkellä töissä tai koulussa, jään pian työkyvyttömyys-eläkkeelle, jonka aikana aion hakea töihin ja opiskelemaan.
Yks ammatillinen tutkinto mulla on kyllä takana, kaksoistutkinto...
Sen jälkeen ollut kuntouttavassa työtoiminnassa jne.
Myös mullakin on rankka nuoruus takana, koulukiusaaminen, jonka takia mietin vieläkin, että mitä joku sanoisi nyt siitä, miten pukeudun, mitä ne mun entiset kiusaajat siitä sanois ja se vaikuttaa siihen, miten uskallan kodin ulkopuolella liikkua, mutta se on vaan pakko sitäkin tehhä ja mulla on loppupeleissä oikeus tehä vapaa-aikanani, mitä haluan, kunhan se ei aiheuta mitää vahinkoa muille eikä mulle itelleni ja toiseks, eipä se mun entisille kiusaajille kuulu, miten minä pukkeudun, jos käytän kuitenki ihan asiallisia vaatteita ja paskan väliä, mitä jotkut paska-aivokiusaajat ajattelee, eikö? x)
Mä sairastuin myös masennukseen ylä-asteella eikä kotonakaa oo aina ollu helppoo, joten, kun nyt miettii, niin kyllä sitä oli siinä pisteessä, että ois voinu itsemurhaakin yrittää ja ohan tuota miettinykki välillä ja yrittänykki.
Vieläki oon miettiny välillä, mutta onneks nyt on toivoo sen verran, onhan mulla asiat aika hyvin. Oon jo laillisesti aikuinen ja pärjään omillani, saa toimeentulon sosiaali-virastosta tahi jostain Kelalta ja töistä, kun sinne pääsen ja aion niinku aionki, koska eihän se tuilla eläminen ole tietenkää mitää leveetä, mutta kuitenki niilläki pystyy ittesä elättämään, ettei ole vanhemmista taloudellisesti riippuvainen ja asuu jo poissa kotoa....:)
Ja mitä tuohon itsetuntoon tulee, ni aika monethan meistä ajattelee välillä, että on ruma, mutta eihän kaikki ihmiset ajattele sinustakaan sillä tavalla. Herranjumala, mietippäs, miten paljon minä oon miettiny omaa kroppaani ja ajatellu, että kylläpä minä olen ruma ja siks, kun ylä-asteella on haukuttu ulkonäköä. Mulla on ollu nuorena niin pohjamudissa oleva itsetunto ku olla ja, mutta sitä kannattaa miettiä, että kannattaako sitä elää sellasen kanssa koko loppuelämänsä?
Että eikö kannattais yrittää arvostaa itteään ihmisenä, vaikka se ei helppoa olekkaan, jos on jo ennestään huono itsetunto, mutta itsetuntoaki voi kehittää.
Mutta se ei kehity, jos ei ite opettele arvostamaan ja rakastamaan itteään.
Ja meidän jokaisen pitäis arvostaa ja rakastaa itteemme, me ollaan kaikki arvokkaita ihmisinä, ulkonäöstä huolimatta ja ansaitaan tulla rakastetuks yms.
Ja ulkonäöstä, ni kyllähän näkyy olevan ihmisille merkitystä tässä nyky-yhteiskunnassa, ulkonäölle asetetaan kovat vaatimukset, mitä media luo, mutta totuus on se, että jokainen meistä on erinäkönen ja on joidenkin silmissä kaunis ja joidenkin silmissä taas ruma, eihän me nyt olla mitään klooneja, jotka näyttää samalta ku joku toinen eikä ihminen voi olla ulkonäöltään kaikkea.
Kaikkea ei voi olla eikä pidäkkään, ihminen on hyvä mun mielestä sen näkösenä, ku on, omaa ulkonäköähän voi muokata laittamalla itteään, mutta siihen, minkä näkönen jokaisesta tulee, kun se vauvana tähän maailmaan syntyy, ei voi vaikuttaa. Se on ihan omista vanhemmista ja geeneistä kiinni...;)
Ei mikkään ihmekkään, että ihmiset voi pahoin ja on syömishäiröitä ynnä muuta paskaa, ku ihmiseltä vaaditaan kaikkea, pitää olla ulko-näöltään täydellinen, vaikka sitä ei ole kukaan meistä ja pitää näyttää joltai Pamela Baywatchilta, vaikka jokainen meistä on erinäkönen ja miehen pitää näyttää samalta ku esim. joku kuuluisa kansikuvamiesnäyttelijä, vaikka ei voikkaan näyttää samalta, kun ei ole edes samannäköinen, jessus!
Ja se, mitä sinä olet ja mitä sun elämäsi on- eihän se tarkota sitä, ettet saa ketään ja mitä se kenellekkään muulle kuuluu, mitä sun elämäs on.
Eiköhän se riitä, että sussa on sitä jotain, mikä jotakuta toista viehättää ja miksi
muuten sun tulevaisuudessa ei ole mitään toivoa? Sä taidat vaan ite ajatella noin, koska eihän asia noin ole. Tulevaisuuteen voi aina vaikuttaa....;) - oepwöä 30o4o 3ewj
Fuck You kirjoitti:
Sinä taas olet pessimistinen ja negatiiivinen elämäänsä kyllästynyt ihminen, se paistaa läpi tekstistäsi.
Niin olen. Mitä sitten? Luusereita ollaan kaikki. Minä olen yhdellä tapaa paska, te taas toisella. Turha meihin on kiinnittää huomiota, kunhan pysytään hiljaa kurjuudessamme, ettei muiden tarvitse kiinnittää huomiota.
- oepwöä 30o4o 3ewj
Ylpeä_Suomi_nainen kirjoitti:
Hei, syrjäytynyt 90. Mitä teet tällä hetkellä, käytkö töissä vai oletko vain kotona?
Ja se, jos olet tällä hetkellä yhteiskunnan tuilla vain kotona, ei ole mikään häpeä eikä rikos, se on meidän jokaisen oma asia loppupeleissä, mitä teemme omalla elämällämme eikä sitä tarvihe muille ihmisille selitellä, vaikka jotkut onkin niinsanottuja yhteiskunnan varoilla eläviä pummeja vastaan, mutta mitäpä muut ihmiset sillä päätään vaivaavat, ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan, jonka puolesta en ymmärrä niitä, jotka jonkun toisen tavasta elää elämäänsä valittavat, jos se ei heitä kuitenkaan mitenkään vahingoita. Millä tavalla sä koet itsesi syrjäytyneeksi? Jos kuitenki jotenki syytät ittees siitä, millanen elämäntilanne sulla on nytte, ni en suosittele.
Meillä kaikillahan on omat mutkamme ja soppamme elämässä, menneisyyttä ei voi muuttaa, ainoastaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja omaa elämäntilannetta voi yrittää muuttaa paremmaks, jos vaan haluaa, mitä ite teen just parhaillaan.
Oon ite 24-vuotias nainen enkä käy tällä hetkellä töissä tai koulussa, jään pian työkyvyttömyys-eläkkeelle, jonka aikana aion hakea töihin ja opiskelemaan.
Yks ammatillinen tutkinto mulla on kyllä takana, kaksoistutkinto...
Sen jälkeen ollut kuntouttavassa työtoiminnassa jne.
Myös mullakin on rankka nuoruus takana, koulukiusaaminen, jonka takia mietin vieläkin, että mitä joku sanoisi nyt siitä, miten pukeudun, mitä ne mun entiset kiusaajat siitä sanois ja se vaikuttaa siihen, miten uskallan kodin ulkopuolella liikkua, mutta se on vaan pakko sitäkin tehhä ja mulla on loppupeleissä oikeus tehä vapaa-aikanani, mitä haluan, kunhan se ei aiheuta mitää vahinkoa muille eikä mulle itelleni ja toiseks, eipä se mun entisille kiusaajille kuulu, miten minä pukkeudun, jos käytän kuitenki ihan asiallisia vaatteita ja paskan väliä, mitä jotkut paska-aivokiusaajat ajattelee, eikö? x)
Mä sairastuin myös masennukseen ylä-asteella eikä kotonakaa oo aina ollu helppoo, joten, kun nyt miettii, niin kyllä sitä oli siinä pisteessä, että ois voinu itsemurhaakin yrittää ja ohan tuota miettinykki välillä ja yrittänykki.
Vieläki oon miettiny välillä, mutta onneks nyt on toivoo sen verran, onhan mulla asiat aika hyvin. Oon jo laillisesti aikuinen ja pärjään omillani, saa toimeentulon sosiaali-virastosta tahi jostain Kelalta ja töistä, kun sinne pääsen ja aion niinku aionki, koska eihän se tuilla eläminen ole tietenkää mitää leveetä, mutta kuitenki niilläki pystyy ittesä elättämään, ettei ole vanhemmista taloudellisesti riippuvainen ja asuu jo poissa kotoa....:)
Ja mitä tuohon itsetuntoon tulee, ni aika monethan meistä ajattelee välillä, että on ruma, mutta eihän kaikki ihmiset ajattele sinustakaan sillä tavalla. Herranjumala, mietippäs, miten paljon minä oon miettiny omaa kroppaani ja ajatellu, että kylläpä minä olen ruma ja siks, kun ylä-asteella on haukuttu ulkonäköä. Mulla on ollu nuorena niin pohjamudissa oleva itsetunto ku olla ja, mutta sitä kannattaa miettiä, että kannattaako sitä elää sellasen kanssa koko loppuelämänsä?
Että eikö kannattais yrittää arvostaa itteään ihmisenä, vaikka se ei helppoa olekkaan, jos on jo ennestään huono itsetunto, mutta itsetuntoaki voi kehittää.
Mutta se ei kehity, jos ei ite opettele arvostamaan ja rakastamaan itteään.
Ja meidän jokaisen pitäis arvostaa ja rakastaa itteemme, me ollaan kaikki arvokkaita ihmisinä, ulkonäöstä huolimatta ja ansaitaan tulla rakastetuks yms.
Ja ulkonäöstä, ni kyllähän näkyy olevan ihmisille merkitystä tässä nyky-yhteiskunnassa, ulkonäölle asetetaan kovat vaatimukset, mitä media luo, mutta totuus on se, että jokainen meistä on erinäkönen ja on joidenkin silmissä kaunis ja joidenkin silmissä taas ruma, eihän me nyt olla mitään klooneja, jotka näyttää samalta ku joku toinen eikä ihminen voi olla ulkonäöltään kaikkea.
Kaikkea ei voi olla eikä pidäkkään, ihminen on hyvä mun mielestä sen näkösenä, ku on, omaa ulkonäköähän voi muokata laittamalla itteään, mutta siihen, minkä näkönen jokaisesta tulee, kun se vauvana tähän maailmaan syntyy, ei voi vaikuttaa. Se on ihan omista vanhemmista ja geeneistä kiinni...;)
Ei mikkään ihmekkään, että ihmiset voi pahoin ja on syömishäiröitä ynnä muuta paskaa, ku ihmiseltä vaaditaan kaikkea, pitää olla ulko-näöltään täydellinen, vaikka sitä ei ole kukaan meistä ja pitää näyttää joltai Pamela Baywatchilta, vaikka jokainen meistä on erinäkönen ja miehen pitää näyttää samalta ku esim. joku kuuluisa kansikuvamiesnäyttelijä, vaikka ei voikkaan näyttää samalta, kun ei ole edes samannäköinen, jessus!
Ja se, mitä sinä olet ja mitä sun elämäsi on- eihän se tarkota sitä, ettet saa ketään ja mitä se kenellekkään muulle kuuluu, mitä sun elämäs on.
Eiköhän se riitä, että sussa on sitä jotain, mikä jotakuta toista viehättää ja miksi
muuten sun tulevaisuudessa ei ole mitään toivoa? Sä taidat vaan ite ajatella noin, koska eihän asia noin ole. Tulevaisuuteen voi aina vaikuttaa....;)"ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan"
Hah. Ei sullakaan pää toimi. JOKAINEN verorahoilla elävä paskapummi elättää itsensä muiden työstä. Jos näitä paskapummeja ei olisi olemassa, saisin pitää ne rahat itse (voisin lähteä useammin matkoille), tai ne käytettäisiin johonkin hyödyllisempään, kuin saamattomien luuserien elättämiseen. Eli kyllä, tämä nimenomaan VAHINGOITTAA MINUA. - Fuck You
oepwöä 30o4o 3ewj kirjoitti:
Niin olen. Mitä sitten? Luusereita ollaan kaikki. Minä olen yhdellä tapaa paska, te taas toisella. Turha meihin on kiinnittää huomiota, kunhan pysytään hiljaa kurjuudessamme, ettei muiden tarvitse kiinnittää huomiota.
Juuri tuollaisen asenteen takia monet jää yksin. Ei viitsitä edes yrittää tutustua ihmisiin, mennä ulos, kokeilla uusia asioita, ei mitään! Tuollainen negatiivinen ennakko-asenne karsii kaikki ihmiset ympäriltä, eikä mikään ihme. Ja en ole luuseri tiedoksi vaan sinulle. Esimerkiksi Ap:n kaltaisia syrjäytyneitä nuoria on Suomessa kymmeniä tuhansia, tämänkään palstan ihmiset eivät ole tämän asian kanssa yksin. Syrjäytyminen voi johtua monista syistä, ja aina se ei ole itseaiheutettua mutta sellainen yksinäisyys on itseaiheutettua ja joillakin oma valinta ettei kaipaa seuraa, sellaisiakin ihmisiä on. Kuitenkin ihmiset ovat laumaeläimiä niin kuin eläimetkin, meidät on luotu niin että me kaipaamme muiden ihmisten seuraa.
- oepwöä 30o4o 3ewj
Fuck You kirjoitti:
Juuri tuollaisen asenteen takia monet jää yksin. Ei viitsitä edes yrittää tutustua ihmisiin, mennä ulos, kokeilla uusia asioita, ei mitään! Tuollainen negatiivinen ennakko-asenne karsii kaikki ihmiset ympäriltä, eikä mikään ihme. Ja en ole luuseri tiedoksi vaan sinulle. Esimerkiksi Ap:n kaltaisia syrjäytyneitä nuoria on Suomessa kymmeniä tuhansia, tämänkään palstan ihmiset eivät ole tämän asian kanssa yksin. Syrjäytyminen voi johtua monista syistä, ja aina se ei ole itseaiheutettua mutta sellainen yksinäisyys on itseaiheutettua ja joillakin oma valinta ettei kaipaa seuraa, sellaisiakin ihmisiä on. Kuitenkin ihmiset ovat laumaeläimiä niin kuin eläimetkin, meidät on luotu niin että me kaipaamme muiden ihmisten seuraa.
Mulla on omat tietyt juttuni joista olen kiinnostunut, ja jos joku ihminen ei jaa täsmälleen samaa ajatusmaailmaa kanssani, hän on täysin epäkiinnostava silmissäni. En ala kompromisseihin, koska koen, että minulla on mahdollisuus saada kaikki mitä haluan.
Et ole luuseri? Silti kirjoitat luuserien palstalle. Paradoksaalista.
Kyllä syrjäytyminen voi johtua monista syistä ja se ei ole aina itseaiheutettua, mutta mitä sitten? Synnyit huonoihin kotioloihin? Paska säkä, parempi onni ensi kerralla. Huonot sosiaaliset kyvyt? Opettele pärjäämään tai tallaudu parempien jalkoihin. Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka pitkälle, mutta idea on jo selvä. Kaikki eivät pärjää, kaikki eivät voi pärjätä ja ne jotka eivät pärjää, joko sopueutvat tai putoavat sinne kurjuutensa perukoille. Se on luonnollista, eikä sille tarvitse tehdä mitään. - Ylpeä_Suomi_nainen
oepwöä 30o4o 3ewj kirjoitti:
"ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan"
Hah. Ei sullakaan pää toimi. JOKAINEN verorahoilla elävä paskapummi elättää itsensä muiden työstä. Jos näitä paskapummeja ei olisi olemassa, saisin pitää ne rahat itse (voisin lähteä useammin matkoille), tai ne käytettäisiin johonkin hyödyllisempään, kuin saamattomien luuserien elättämiseen. Eli kyllä, tämä nimenomaan VAHINGOITTAA MINUA.No joo, tottahan se on, että noi tuet maksetaan verorahoista. Mutta vaikka sitä ei hyväksytä, että ihminen elää tuilla, niin kaikilla on myös sellasia vaiheita välillä elämässään, eri asia on, jos tilanteet ei muutu, että ihminen ei missään vaiheessa mene töihin tai opiskelemaan. Vai että sulla ei ole rahaa lähteä matkoille?
Luuletko, että muillakaan on? Pistä säästöön. Joka tapauksessa, en muutenkaan jaksa tapella kenenkään kanssa siitä aiheesta, että jotkut elää yhteiskunnan varoilla.
Onhan noita tyhjäntoimittajia, mutta sille, mitä joku toinen päättää elämässään tehdä ei voi mitään. Omapa on soppansa. Pitää keskittyä omaan elämään ja mennä siinä eteenpäin, eikö? Enkä todellakaan halua joutua riitoihin sinun kanssasi tästä aiheesta johtuen. Se on perseestä, että jotkut ei halua tehdä elämässään mitään muuta kuin maata tyyliin sohvalla kaiket päivät, mutta toisten ratkaisuihin ei voi vaikuttaa. Jokainen tekee ite omat ratkasunsa elämästään, mutta ite myös vastaa niistä. Elämästä tulee sellasta, minkälaista siitä ite tekee.
Enpä usko, että tuilla kotona makaavien ihmisten elämä on kovin rikasta.
Ite olen tosin sairauspäivärahalla, mutta usko pois, minua vituttaa maata vaan sohvalla kaiket päivät. Kuka sellaistakaan loputtomiin jaksaa?
Jo taloudellisen toimeentulonkin kannalta haluan töihin, kunhan tuo työkyvyttömyys- eläke alkaa, kun siinä rinnalla voi sitten tehdä niitä töitäkin.
Varmaan haen opiskelemaan ja töihin tai oppisopimuskoulutukseen. - mk
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa.Ei muuta töitä hakemaan tai koulutusta ja pitää ruveta ajttelemaan mitä voisi itse tehdä asialle eikä vain surkutella tilannetta. Noista asioita mitä kammoat niin asialle täytyy tehdä jotain ja opettele asioita ja hakeudu jollekkin kurssille missä opetetaan olemaan sosiaalinen ja tulemaan toimeen erilaisisaa tilanteissa niin siitä se lähteen.
- M-niminen mies
syrjäytynyt90 kirjoitti:
Totta. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että syrjäytyminen on syrjäytyneen oma vika joka tapauksessa, joten miksi kannattaisi käyttää meihin verorahoja?
Itse en edes usko, että syrjäytyneitä voi auttaa. Siinä vaiheessa kun ihminen on täysi-ikäinen ja laksetaan syrjäytyneeksi, on taustalla yleensä vuosien, jopa vuosikymmenten ongelmia: sairauksia (varsinkin pääkopan), päihdeaddiktioita, kiusaamista, perheväkivaltaa ja vastaavaa kivaa. Niitä ei niin vaan pois pyyhitä, kyllä totuus on että ainut keino vähentää syrjäytymistä on ENNALTAEHKÄISY mutta ketäpä sekään kiinnostaa.Tiekkö. Sinussa ei ole vikaa. Eikä minussa, eikä kenessäkään ihmisessä joka on syrjäytynyt, erakkomainen, yksinäinen ja niin edelleen...
Vika on näissä sosiaalisissa ihmisissä, joilla on frendei ja jotka on huomion keskipisteinä ja niin edelleen.
Koska ne kiusaavat, ne aiheuttavat mieli pahaa, heidän takiaan on syrjäytyneitä ja yksinäisiä.
Eikä sinun tarvitse keltäkään vonkata mitään. Päinvastoin, siinä tilassa kuin sinä tai minä, niin heidän pitäisi tulla vonkaamaan meiltä. Heidän pitäisi huomioida meidät.
Ps. Hamaan loppuun asti olen katkera kiusaajiani kohtaan. Huippu on siinä, että niillä menee hyvin, niillä on perheet ja niillä on ystäviä.
Minulla ei ole kuin työni ja nettini ja itseni.
Oikeastaan olen joka tapauksessa kiusaajieni yläpuolella. Koska minulla on aikaa olla itseni kanssa. - asddasddas
rohkaisen sinua kirjoitti:
En halua saarnata, mutta todella arvotonta ihmistä ei ole olemassakaan. Voi kun sinäkin itseäsi helveksiva ja toivosi menettänyt nuori löytäist tämä aarteen itsessäsi. Juuri viime viikolla eräs noin 30-vuoptias henkilö kertoi mitan hän oli ollut ujo, kiusattu ja kaikesta ulkopuolella oleva lapuudesaan. Sitten hän oli sannut löytää yhteyden Jumalaan ja myös itsetunto oli alkanut kohentua. Nyt hän johtaa erilaisa projekteja, auttaa nuoria ja järjestää leirejä. ei ikinä uskoisi että hän ollut joskus kuolemaa toivova, nurkassa köhöttävä nuori. Ei tarvite kaikkien tulla yhtä rohkeaski, mutta uskoe ttä sinäkin ole erittäin ainutlaatuinen ja arvokas. Sinutkin luotu juuri tiettyä suunnitelmaa varten.
Löydä tämä elämisen juju. Älä syyllistä että olet taakka verorahoille.Itse suosin Joulupukkia ja Pääsiäspupua Jumalan sijaan.
- ggjuuu
oepwöä 30o4o 3ewj kirjoitti:
"ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan"
Hah. Ei sullakaan pää toimi. JOKAINEN verorahoilla elävä paskapummi elättää itsensä muiden työstä. Jos näitä paskapummeja ei olisi olemassa, saisin pitää ne rahat itse (voisin lähteä useammin matkoille), tai ne käytettäisiin johonkin hyödyllisempään, kuin saamattomien luuserien elättämiseen. Eli kyllä, tämä nimenomaan VAHINGOITTAA MINUA.Tuella eläjät kylläkin hyödyttävät muita äärettömän paljon. Eli työllistävät, sossua ja Kelaa yms. Virkailijat vievät lapsensa hoitoon, eli työllistävät lastenhoitajia, kun on paljon lapsia hoidossa keittäjällä ja siivoojalla on töitä. Kun ihmisillä on töitä, he voivat ostaa kaikenlaista eli työllistävät kaupan alaa. Postinjakajilla on töitä kun vievät työttömien tukihakemuksia. Kun siivoojan terveys menee työtä tehdessä, niin se taas puolestaan työllistää hoitajia, lääkäreitä yms. Syrjäytyneillä voi olla henkisesti rankkaa ja taas saa joku työtä, psykiatrit. Kun ihmisillä on töitä ja rahaa voivat esim matkustaa ja sehän työllitää matkailualaa. Työtön työllistää työkkärin virkailijaa ja työministeriä.Tässä vain joitakin esimerkkejä, mutta kuten huomaatte niin työtön on ehdottoman tärkeä yhteiskunnan kannalta.
Muuten työttömiä tulisi vielä enemmän. Yhteiskunnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen eli jos ketju katkeaa niin monelle käy huonosti, myös sinulle. Ilman työttömiä ei ole hyvinvointivaltiota, eikä sinullakaa ennen pitkää töitä. Olisitte kiitollisia. Kun joku luopuu työstään niin toinen saa sen. Kaikille ei töitä riitä. Sinun työpaikkasi on toiselta pois. - Kunukku
oepwöä 30o4o 3ewj kirjoitti:
"ei se heille kuulu, mitä joku toinen tekee eikä kyllä varsinaisesti heitä vahingoitakaan"
Hah. Ei sullakaan pää toimi. JOKAINEN verorahoilla elävä paskapummi elättää itsensä muiden työstä. Jos näitä paskapummeja ei olisi olemassa, saisin pitää ne rahat itse (voisin lähteä useammin matkoille), tai ne käytettäisiin johonkin hyödyllisempään, kuin saamattomien luuserien elättämiseen. Eli kyllä, tämä nimenomaan VAHINGOITTAA MINUA.Olet huora ja sinun pitäisi kuolla :)
- Nuorempi kuin sinä
Puolueet eivät muuta pystykkään kuin "teeskentelemään" olevaan huolissaan sinusta, sama juttu suurimmalla osalla ihmisistä jotka ovat huolissaan syrjäytyneistä nuorista, huolestumisesta on aika pitkä matka auttamiseen, ja vielä pitempi matka SINUN auttamiseen. Sitä on turha jäädä odottamaan.
Koet siis olevasi luuseri, arvoton sen takia kun et kykene onnistumaan? Jos todella haluat onnistua, sinulla täytyy olla myös onnistujan tahto. Kukaan "oikea onnistuja" ei hätkähdä sellaisesta jos menettää koko omaisuutensa, tai kaiken minkä on saavuttanut.
Ulkonäkö, omaisuus, hyväksyntä, valta, kaikki on häviävää tässä maailmassa, voi olla pelkkää onnenkauppaa jos saat tai menetät mitään noista tässä elämässä.
Todellinen "vauraus" on kaiken tämän ulkopuolella, vain silloin kun menetät kaiken ja sanot itsellesi: "menetin kaikkeni, mutta se luokseni palaa, koska tahtoni avulla kaiken sain, joten niin kauan kuin tahto elää, se minkä menetin palaa.
Mitä merkitystä on jos häviät 1, 10, 100 tai tuhat kertaa? Se joka itkee ensimmäisen tappion hetkellä, ei koskaan ansainnut ensimmäistä voittoaankaan.- lolololololol.
lol
- Kinkkutäti
Olen täti-ihminen, joka työskentelee ns. syrjäytyneiden nuorten kanssa ja olen lukuisia kertoja miettinyt tuota syrjäytynyt -termiä. Mitä ihmisen pitää olla, jotta häntä aletaan kutsua syrjäytyneeksi? Miksi kaikkia nuoria, joilla on ongelmia (isojakin) ei luokitella tuohon kastiin? Onko syrjäytynyt ihminen muka sitä lopun elämäänsä, ilman toivoa huomisesta ja kastimerkki otsaan kaiverrettu?
Iso osa niistä ns. syrjäytyneistä, joita olen itse tavannut,on mielestäni ihan mukavia, ajattelevia ja tuntevia tyyppejä.Ja jalat maassa ja mieli tässä päivässä. En voi uskoa, ettei heistä voi tulla jotain, mitä ihan kenestä tahansa nuoresta voi. En hyväksy sitä luuloa ja kuvitelmaa, että pitää olla hyvän näköinen (kenen mielestä???), sosiaalisesti joka paikassa ja tilanteessa selviytyvä ja paksun rahapussin ja mopoauton omistava, jotta voisi pärjätä ja tulla muiden hyväksymäksi. Meillä on kaikilla omat tapamme ja voimavaramme kulkea tämä elämä. Meidän pitää elää ja olla niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, muistaen tietenkin kunnioittaa myös muiden toiveita ja elämää. Jokainen meistä löytää itselleen sopivaa seuraa ja rakkautta. Pitää vain ensin oppia olemaan oma itsensä ja hyväksymään se, että ei ole jonkun toisen, mahdollisesti ihailemansa ihmisen kaltainen. Ei se ole helppoa, mutta työ oman itsensä hyväksi pitkän päälle tuottaa tulosta.
Olen itse todellakin "täti", mutta tiedän mistä puhun. Olen ikäni ollut lihava, minua on syrjitty, kavereita ei juuri ole ollut ja jopa omat vanhempani ovat niin kauan kuin muistan, arvostelleet ulkonäköäni ja tekemisiäni - siitä huolimatta, että ihan oikeasti olen aina yrittänyt käyttäytyä hyvin. Mutta olen lopulta löytänyt jo pitkään kestäneen rakkauden ja saanut lapsia. Pystynyt opiskelemaan ja saamaan työn, jossa tunnen itseni tarpeelliseksi. Kaikki päivät eivät ole unenkaltaista, vaaleanpunaista hattaraa, mutta elän ja minua rakastetaan.
Toivon, että opit uskomaan itseesi. Anna itsesi olla juuri sellainen kuin olet. Voimia!!!!! - simasuumies
Ota itseäsi niskasta kiinni, hakeudu hoitoon ja äänestä kokoomusta.
- young adult
Mä olen myös syrjäytynyt nuori sosiaalisten tilanteiden pelolla varustettuna, ja voin sanoa ettet oo yksin. Yksinäisiä syrjäytyneitä nuoria on paljon, pitäis vaan keksiä miten yhdistää ne nuoret niin ettei ne olis enää niin yksinäisiä, koska tosi asia on että seura auttaa, OIKEASTI, se että saa jakaa asioita ystävien tai seurustelukumppanin kanssa.
- dawfgesgseg
Itse olen vanhempien luona asusteleva 23v miehen alku. 3 kertaa yrittänyt ammatti koulua ja mennyt vituiks joka kerta mielenterveys ongelmien takia. Kiva mennä kouluun kun ei ala edes kiinnosta mutta kun muuta painostavat niin perkeleesti niin mennään sitten. Joka kerta kun koulun lopetin niin menin huonompaan kondikseen. Nykyään yritän saada edes jotakin aikaiseksi käymällä työharjoitteluissa.
Tulevaisuus ei vaan kiinnosta paskaakaan ehkä sen takia koska mulla ei ole mitään syytä ¨taistella¨. Näen tulevaisuudessa vaan satoja ongelmia jotka kaikki helvetin vaikeita.
Mulla ei ole ajokorttia, ei pysty enää koulun penkille, ei ammattia, ei työ kykyä, ei kavereita ja olen kaikki vapaa päivät yksin kotona tekemättä mitään, paska yleiskunto ja olen käynyt 7 vuotta psykologeilla jotka kaikki ovat tunnustaneet etteivät voi auttaa minua. Ahdistus oireeni on niin syvällä ettei siihen enää mikään auta. Minkä takia minun pitäisi kiinnostua tulevaisuudestani kun kaikki mitä mulla nyt on on silkkaa paskaa. Mulla ei ole mitään sisältöä elämässäni.- sdhgksgd
Juuri tälläistä on monenkin nuoren elämä, mutta ei se tunnu ketään kiinnostavan. Pitäsi saada oikeasti nyt jotain tahtia tälle elämälle, muuten kaikki menee paskaks..
- oepwöä 30o4o 3ewj
sdhgksgd kirjoitti:
Juuri tälläistä on monenkin nuoren elämä, mutta ei se tunnu ketään kiinnostavan. Pitäsi saada oikeasti nyt jotain tahtia tälle elämälle, muuten kaikki menee paskaks..
Kai se nyt on monen nuoren elämä tuommoista, kun mitään eivät viitsi. Ottakaa nyt jumalauta itseänne niskasta kiinni.
- Vai Niin!
t. JK
- Yksinäinen susi
En ole enää edes niin nuori mutta syrjäytynyt kuitenkin. 30 tulee täyteen kohta ja voin sanoa, että niitä juhlia juhlin yksin ja varmasti hyvä jos edes vanhemmat soittavat ja onnittelevat. Tyttöystävää ei ole, oikeita ystäviä ei ole ja olen käytännössä aina yksin.
En haluaisi olla mutta tähän se on ajautunut ja ulospääsyä en keksi. Kouluaikana oli ystäviä, armeijassa tulin hyvin toimeen useammankin henkilön kanssa, yliopistolla oli hyviä koulukavereita ja töissäkin tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa.
Ongelma on siinä, että sitten peruskoulun ja lukion yksikään näistä kavereista ei ole kaveri tai ystävä sen ympäristön ulkopuolella. Töissäkin on hauskaa työkavereiden kanssa mutta kun työt loppuu niin se on siinä, emme näe työpaikan ulkopuolella.
Olen tässä vuosien varrella todennut, että aikuisten on lähestulkoon mahdoton saada uusia ystäviä. Sellaisia joiden kanssa viettäisi vapaa-aikaansa ja jollaisen kanssa voisi jakaa elämyksiä ja viettää vaikka syntymäpäiviä.
Tilanne ei oikein edes ahdista muuten kuin juuri eri juhlapäivien ja sosiaalisten tilaisuuksien yhteydessä. Tulee sellainen paine, että syntymäpäiviä pitäisi juhlia ystävien kanssa ja kun sellaisia ystäviä ei ole niin kyllähän siinä masentuu. Mitä siinä sitten sanoisi kun asia tulee puheeksi ja joku kysyy oliko tai onko isot juhlat tiedossa. No ei ole kun yksin vietän.- Ylpeä_Suomi_nainen
Jos kaveria kaipaat, niin minä olen kyllä käytettävissä....;)
Se on kyllä totta, että kyllähän ihminen tarttee muiden ihmisten seuraa, kenestäpä se on hauskaa olla ihan yksin ja AINA. Että ei ole yhtään kavereita. - Tsemppiä!
Kyllä aikuisiälläkin pystyy muodostamaan ystävyyssuhteita, se riippuu ihan omasta aktiivisuudesta ja sosiaalisuudesta. Jos on vaikkapa todella ujo, on aloitteen tekeminen ja ventovieraille jutteleminen vaikeaa. Ja niitä ystäviä kannattaa etsiä samanhenkisistä ihmisistä, työkaverit ei sellaisia ihmisiä välttämättä ole. Heidän kanssaan on tavallaan pakko olla tekemisissä. Usein ihmisillä on työkaverit ja vapaa-ajan kaverit erikseen. Samanhenkisten kanssa löytää saman aaltopituuden varsin helposti, kuin ihan eri kuvioista olevien. Kannattaa olla rohkea tutustuessaan uusiin ihmisiin, tiedän helpommin sanottu kuin tehty. Mutta näissäkin asioissa riskin otto kannattaa! Koskaan ei tiedä mistä jää paitsi jos ei tee aloitetta eikä juttele ihmisten kanssa ja tutustu heihin.
- panomies
Ylpeä_Suomi_nainen kirjoitti:
Jos kaveria kaipaat, niin minä olen kyllä käytettävissä....;)
Se on kyllä totta, että kyllähän ihminen tarttee muiden ihmisten seuraa, kenestäpä se on hauskaa olla ihan yksin ja AINA. Että ei ole yhtään kavereita.Mä haluisin käyttää sua.
- Maasta paennut
Ylpeä_Suomi_nainen kirjoitti:
Jos kaveria kaipaat, niin minä olen kyllä käytettävissä....;)
Se on kyllä totta, että kyllähän ihminen tarttee muiden ihmisten seuraa, kenestäpä se on hauskaa olla ihan yksin ja AINA. Että ei ole yhtään kavereita.Juuri ylpeät suominaiset ovatkin aiheuttaneet lähes kaikki nyky-yhteiskuntamme ongelmat!
Kun naisilta otetaan kaikki valta pois, niin asiat korjaantuvat itsekseen. - Tomorrow's dream
Maasta paennut kirjoitti:
Juuri ylpeät suominaiset ovatkin aiheuttaneet lähes kaikki nyky-yhteiskuntamme ongelmat!
Kun naisilta otetaan kaikki valta pois, niin asiat korjaantuvat itsekseen.Niin ja molemmat sukupuolet on onnellisempia.
- fabu- 83
Ei muuta kuin loottykää äärijärjestöihin ja tehkää vallankumous. Niin se vanha paskajärjestelmä kaadetaan ja saatte uuden merkityksen elmämäänne.
- onnellinen yksinäine
Ensiksikin täytyy lopettaa itsensä vähättely ja mollaaminen. ja opetella hyväksymään itsensä semmoisena kuin on. seuraavaksi alkaa käymään vaikka kylässä edes jonkun tutun! mummun tai papan luona tai vaikka sukulaisen luona joka tuntee! ja pitäis yrittää ajatella positiivisesti! pitäis koittaa tehä niitä mukavia asioita ja lopettaa ruikuttaminen se ei edusta mitää!
- Olet syrjäytetty
Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä, van valtakunnan virka-akkajärjestelmät ovat niin rakenneut, että jokaisen viraston jokainen virka-akka saa näyttää ja käyttää valtaansa kansalaisten vahingoksi ilman vastuuta ja rangaistuksia. he syrjäyttävät asiakkaitaan tahallisesti säilyttääkseen ylivaltaisen asemansa tavallisiin syrjäytettyihin kansalaisiin nähden. Pahimpia paikkoja ovat sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot ja Kela.
Heti, kun maahamme saadaan toimiva laki, millä kyseiset viranhaltijat saadaan todelliseen vastuuseen ja vahingonkorvausvastuuseen koko suvun omaisuus takavarikoimalla, niin syrjäyttämistoimet ja suomalaisten syrjiminen loppuu siihen!
Mutta meillähän on todellisuudessa näitä kansanvihollisia tukevat ämmäporukat ja munattomat miehet vallassa ministeriöissä, eikä siten mitään tapahdu, ennekuin Suomessa on jälleen uusi sisällissota vuoden -18 tapaan!- Tomorrow's dream
Joo oon huomannut että kyseiset virastot toimii täysin mielivaltaisesti, varmaan riippuen onko sinä päivänä virkailijalla menkat vaiko ei...
- jupisija
Syrjäytymistä tapahtuu, koska maassamme on siihen taloudellinen mahdollisuus. Jos yhteiskunta (tai vanhemmat) eivät maksaisi nettiänne, ruokaanne ja vuokraanne, olisi pakko kaivautua ulos kotiluolasta ja ryhtyä leivän tienaamiseen. Helppo on syyttää Kelaa, sosiaalitoimistoa, yhteiskuntaa, jottei vain tarvitsisi ottaa vastuuta omasta elämästään. Kaikki on saatava ilmaiseksi ulkopuolisilta, ei niin että rupeaisi itse ohjautumaan saadakseen haluamansa elämän ja ottamaan vastuuta omasta elämästään ja elatuksestaan.. En vähättele ihmisen kokemia kolhuja matkan varrella, ja onhan suomalaisten luonteessakin paljon sellaista joka edesauttaa ihmisyksilöiden eristäytymistä. Mielenterveysongelmiin tarvitaan hoitoa sehän on selvä, mutta en ymmärrä sitä toivottomuutta millä 'syrjäytyneet' nykynuoret kuvaavat elämäänsä. Tässä maassa olette vapaita, ja kaikki ovet maailmaan ovat auki. Itse kärsin ahdistuksesta, sosiaalisista peloista, yksinäisyydestä ynnä muusta mukavasta, käyn kuitenkin töissä, koska olen liian ylpeä ryhtyäkseni yhteiskunnan elätiksi. Kieltämättä mukavaahan se olisi pötköttää sohvalla netin ääressä päiväkaudet, mutta taitaisi lopulta käydä vielä enemmän mielenterveyden päälle kuin töissäkäyminen. Lisäksi on ihan kivaa kun on joskus ylimääräistäkin rahaa, millä tehdä jotain hauskaa kuten matkustella, harrastaa kulttuuria tai shoppailla. Uskokaa ihmiset itseenne, aina on mahdollista kääntää uusi sivu ja ruveta tekemään elämästään jotain parempaa. Auttakaa myös itse itseänne, oma apu paras apu, sen sijaan että vellotte katkeruudessa yhteiskuntaa ja virastoja kohtaan. Opiskelupaikkoja ja töitä löytyy kyllä, jollei tästä maasta niin vaikka ulkomailta. Yksinäisyys on maassamme iso ongelma, osa väestöstä on niin sosiaalisesti kömpelöitä, sulkeutuneita ja kateellisia. Hyvää elämää voi silti yrittää viettää myös itsensä kanssa. No niin siinäpä oma vuodatukseni, nyt voitte aloittaa haukkumisen, ja kritisoinnin.
- .
"Opiskelupaikkoja ja töitä löytyy kyllä"
Oot väärässä. En taaskaan päässy haluamaani kouluihin ja töitä ei löydy paitsi jotain työkkärin paskakursseja.
Ei mulla muuta. - 4+4
"nyt voitte aloittaa haukkumisen, ja kritisoinnin."
En sano muuta kuin, että kirjoituksestasi paistaa se miten erilaisen elämän olet elänyt.
Jos JÄTETÄÄN jo nuorena yksin, siis tarkoitan ihan yksin, ei ole perhettä, koulussa on tullut kiusatuksi niin pahasti, ettei pysty vuosiin menemään takaisin koulunpenkille ym. niin ymmärrän täysin, että siinä kyllä häviää elämänilo täysin. Tai jos on perheenjäseniä ja heiltä yrität saada tukea, sinulle sanotaan vaan, että pidä turpas kiinni. Jos tässä maailmassa enemmän välitettäisiin muustakin kuin siihen omaan napaan tuijottamisesta, ei olisi niin paljon huonossa jamassa olevia ihmisiä!!!
Itse nousin sieltä sängyn pohjalta ylös, mutta siinä meni monta vuotta. Helppoa se ei ollut, kun kroppa oli jo niin kuihtunut, että on ihme, että selvisin hengissä! Onneksi ainakin Helsingissä toimii vapaaehtoisryhmä, joka auttaa syrjäytyneitä nuoria, mutta hekin osaavat mennä auttamaan vain jos joku ilmoittaa heille nuoresta!!!!!! Paljon on niitä nuoria, joille ei kukaan läheisistä yritä etsiä apua. Ei ne nuoret siellä kotona huvikseen hengaile ja nautin jossain netissä roikkumisesta! Monella on varmasti köyden jatkoksi hyppäämisfiilikset..... Ne joilla on jonkinlainen tukiverkosto ollut läpielämän on näköjään todella vaikea kuvitella millaista on olla yksin, täysin yksin!!!!!!!!!!! Ei kaikilla ole sukulaisia tai ne ovat alkoholisoituneita ym.
Se syrjäytynyt ihminen on ihan yhtä arvokas kuin joku töissä käyvä perheenisä!!! Se syrjätynyt tarvitsee vain tukea muilta ihmisiltä, jotta pääsisi elämässään paremmin eteenpäin! Yksinkin se on mahdollista, mutta helvetin rankkaa...... - uskotko tuohon?
4+4 kirjoitti:
"nyt voitte aloittaa haukkumisen, ja kritisoinnin."
En sano muuta kuin, että kirjoituksestasi paistaa se miten erilaisen elämän olet elänyt.
Jos JÄTETÄÄN jo nuorena yksin, siis tarkoitan ihan yksin, ei ole perhettä, koulussa on tullut kiusatuksi niin pahasti, ettei pysty vuosiin menemään takaisin koulunpenkille ym. niin ymmärrän täysin, että siinä kyllä häviää elämänilo täysin. Tai jos on perheenjäseniä ja heiltä yrität saada tukea, sinulle sanotaan vaan, että pidä turpas kiinni. Jos tässä maailmassa enemmän välitettäisiin muustakin kuin siihen omaan napaan tuijottamisesta, ei olisi niin paljon huonossa jamassa olevia ihmisiä!!!
Itse nousin sieltä sängyn pohjalta ylös, mutta siinä meni monta vuotta. Helppoa se ei ollut, kun kroppa oli jo niin kuihtunut, että on ihme, että selvisin hengissä! Onneksi ainakin Helsingissä toimii vapaaehtoisryhmä, joka auttaa syrjäytyneitä nuoria, mutta hekin osaavat mennä auttamaan vain jos joku ilmoittaa heille nuoresta!!!!!! Paljon on niitä nuoria, joille ei kukaan läheisistä yritä etsiä apua. Ei ne nuoret siellä kotona huvikseen hengaile ja nautin jossain netissä roikkumisesta! Monella on varmasti köyden jatkoksi hyppäämisfiilikset..... Ne joilla on jonkinlainen tukiverkosto ollut läpielämän on näköjään todella vaikea kuvitella millaista on olla yksin, täysin yksin!!!!!!!!!!! Ei kaikilla ole sukulaisia tai ne ovat alkoholisoituneita ym.
Se syrjäytynyt ihminen on ihan yhtä arvokas kuin joku töissä käyvä perheenisä!!! Se syrjätynyt tarvitsee vain tukea muilta ihmisiltä, jotta pääsisi elämässään paremmin eteenpäin! Yksinkin se on mahdollista, mutta helvetin rankkaa......"Se syrjäytynyt ihminen on ihan yhtä arvokas kuin joku töissä käyvä perheenisä!!!"
Ei ole. Se, että me kaikki olisimme tasa-arvoisia, on vain typerä illuusio. Syrjäytynyt maksaa rahaa yhteiskunnalle aiheuttaen vain vahinkoa, töissä käyvä perheenisä maksaa veroja ja hankkii lapsia, jotka tekevät töitä tulevaisuudessa. Jos suosittu tyyppi putoaa tyhjän päälle, hän saa kavereiltaa apua ja tukea.
Niin se vaan on. Ne, joista on enemmän hyötyä ja iloa muille, ovat arvokkaampia. Tämä systeemi on ihmisissä sisäänrakennettuna, ja se muutu mihinkään, vaikka kuinka jauhettaisiin kaikkien arvokkuudesta. - 4+4
uskotko tuohon? kirjoitti:
"Se syrjäytynyt ihminen on ihan yhtä arvokas kuin joku töissä käyvä perheenisä!!!"
Ei ole. Se, että me kaikki olisimme tasa-arvoisia, on vain typerä illuusio. Syrjäytynyt maksaa rahaa yhteiskunnalle aiheuttaen vain vahinkoa, töissä käyvä perheenisä maksaa veroja ja hankkii lapsia, jotka tekevät töitä tulevaisuudessa. Jos suosittu tyyppi putoaa tyhjän päälle, hän saa kavereiltaa apua ja tukea.
Niin se vaan on. Ne, joista on enemmän hyötyä ja iloa muille, ovat arvokkaampia. Tämä systeemi on ihmisissä sisäänrakennettuna, ja se muutu mihinkään, vaikka kuinka jauhettaisiin kaikkien arvokkuudesta.No en todellakaan ajattele samalla tavalla kuin sinä!!!!!!!!!!!
"Ne, joista on enemmän hyötyä ja iloa muille, ovat arvokkaampia."
Vastaan kävelevä puliukko on ihmisenä ihan yhtä arvokas kuin sinä!!! Et ole yhtään sen parempi. Ei ihme, että yhteiskunta on läpimätä, kun on tuollaisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että ne työssä käyvät ihmiset ovat muka muita parempia!!!! Sen perheenisänkin elämä olisi ihan hyvin voinut kulkea erilaista reittiä.... Noin puhuu juuri sellaiset ihmiset joilla on ollut se tukiverkosto koko ajan ympärillä!!! Tajua, ettei kaikki synny sellaiseen perheeseen!!!!!!!!!!!!!!
Syrjäytynyt ei ole ihmisenä sen huonompi kuin se joka on suosittuja ja kenellä on sitten niitä olkapäitä joihin nojata kun elämä vähän potkii päähän!!!!! Kun se syrjäytynyt löytää elämäänsä ne ihmiset joilla on elämänarvot kohdallaan, rupeaa pääsemään masennuksestaan ja itsetuhoisuudestaan yli, hänellä on aivan samanlaiset mahdollisuudet olla hyvä työntekijä kuin sillä pumpulissa eläneellä perheenisällä!!! Leviäisköhän siltä perheenisältä pää jos onnettomuudessa jotenkin muuten menettäisikin sen tukiverkostonsa? Mietipä sitä!!! - uskotko tuohon?
4+4 kirjoitti:
No en todellakaan ajattele samalla tavalla kuin sinä!!!!!!!!!!!
"Ne, joista on enemmän hyötyä ja iloa muille, ovat arvokkaampia."
Vastaan kävelevä puliukko on ihmisenä ihan yhtä arvokas kuin sinä!!! Et ole yhtään sen parempi. Ei ihme, että yhteiskunta on läpimätä, kun on tuollaisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että ne työssä käyvät ihmiset ovat muka muita parempia!!!! Sen perheenisänkin elämä olisi ihan hyvin voinut kulkea erilaista reittiä.... Noin puhuu juuri sellaiset ihmiset joilla on ollut se tukiverkosto koko ajan ympärillä!!! Tajua, ettei kaikki synny sellaiseen perheeseen!!!!!!!!!!!!!!
Syrjäytynyt ei ole ihmisenä sen huonompi kuin se joka on suosittuja ja kenellä on sitten niitä olkapäitä joihin nojata kun elämä vähän potkii päähän!!!!! Kun se syrjäytynyt löytää elämäänsä ne ihmiset joilla on elämänarvot kohdallaan, rupeaa pääsemään masennuksestaan ja itsetuhoisuudestaan yli, hänellä on aivan samanlaiset mahdollisuudet olla hyvä työntekijä kuin sillä pumpulissa eläneellä perheenisällä!!! Leviäisköhän siltä perheenisältä pää jos onnettomuudessa jotenkin muuten menettäisikin sen tukiverkostonsa? Mietipä sitä!!!Niin, etpä todellakaan ajattele samalla tavalla, kun uskot yhä tuohon humpuuki-illuusioon. Yhteiskunnissa on aina ollut väkeä useammassa "kerroksessa", ja tämä ei tule muuttumaan koskaan. Lopulta kaikki palaa siihen, kuinka paljon yksilö on hyödyttänyt yhteiskuntaa, kukin omalla tavallaan. Ihmisen arvo on täsmälleen yhtä suuri, kuin hänet tuntevien ihmisten arvostus häntä kohtaan, ja hänen aikaansaamansa hyöty yhteiskunnalle..
Työssäkäyvät ovat muita parempia, koska he elättävät myös nämä normaalista elämästä tipahtaneet loiset. Ilman työssäkäyviä, perheen hankkivia ihmisiä tätä yhteiskuntaa ei olisi. Mitään ei tapahtuisi, eikä kukaan jatkaisi työtä, kun vanhemmasta polvesta aika jättää. Puliukkojen, laiskuriloisten, vaikeasti vammaisten ja mihinkään kykenemättömien mielenterveysongelmaisten "katoaminen" ei kaataisi yhteiskuntaa. Ennemminkin päinvastoin, yhteiskunta tervehtyisi, kun enemmän resursseja voitaisiin kohdentaa niille, jotka sen ansaitsevat. Ainoa syy, miksi noita ongelmatapauksia siedetään ja elätetään on se, että yhteiskuntarauha saadaan säilytettyä, kun roskasakki ei ala tuhoamaan paikkoja ja tappamaan..
Tajuan, etteivät kaikki synny hyvään perheeseen. Jos perhe on huono, vanhemmat ovat huonot. Huonot vanhemmat saavat ja kasvattavat huonoja lapsia, joista yhteiskunta epätodennäköisemmin hyötyy. Toki he voivat päästä kunnolla kiinni normaaliin elämään myöhemmin, mutta se saattaa tapahtua vasta vuosia myöhemmin kuin muilla. Vuosia hukattua aikaa ja resursseja, vain siksi, että toivotaan "jospa tuostakin joskus tulisi jotain".
Uskoisit jo, ihmisellä EI OLE itseisarvoa, ainoastaan välinearvo. Kaikki muu on idealistista hölynpölyä. - ggbvfr
uskotko tuohon? kirjoitti:
Niin, etpä todellakaan ajattele samalla tavalla, kun uskot yhä tuohon humpuuki-illuusioon. Yhteiskunnissa on aina ollut väkeä useammassa "kerroksessa", ja tämä ei tule muuttumaan koskaan. Lopulta kaikki palaa siihen, kuinka paljon yksilö on hyödyttänyt yhteiskuntaa, kukin omalla tavallaan. Ihmisen arvo on täsmälleen yhtä suuri, kuin hänet tuntevien ihmisten arvostus häntä kohtaan, ja hänen aikaansaamansa hyöty yhteiskunnalle..
Työssäkäyvät ovat muita parempia, koska he elättävät myös nämä normaalista elämästä tipahtaneet loiset. Ilman työssäkäyviä, perheen hankkivia ihmisiä tätä yhteiskuntaa ei olisi. Mitään ei tapahtuisi, eikä kukaan jatkaisi työtä, kun vanhemmasta polvesta aika jättää. Puliukkojen, laiskuriloisten, vaikeasti vammaisten ja mihinkään kykenemättömien mielenterveysongelmaisten "katoaminen" ei kaataisi yhteiskuntaa. Ennemminkin päinvastoin, yhteiskunta tervehtyisi, kun enemmän resursseja voitaisiin kohdentaa niille, jotka sen ansaitsevat. Ainoa syy, miksi noita ongelmatapauksia siedetään ja elätetään on se, että yhteiskuntarauha saadaan säilytettyä, kun roskasakki ei ala tuhoamaan paikkoja ja tappamaan..
Tajuan, etteivät kaikki synny hyvään perheeseen. Jos perhe on huono, vanhemmat ovat huonot. Huonot vanhemmat saavat ja kasvattavat huonoja lapsia, joista yhteiskunta epätodennäköisemmin hyötyy. Toki he voivat päästä kunnolla kiinni normaaliin elämään myöhemmin, mutta se saattaa tapahtua vasta vuosia myöhemmin kuin muilla. Vuosia hukattua aikaa ja resursseja, vain siksi, että toivotaan "jospa tuostakin joskus tulisi jotain".
Uskoisit jo, ihmisellä EI OLE itseisarvoa, ainoastaan välinearvo. Kaikki muu on idealistista hölynpölyä.Huono-osaisten katoaminen kaataisi todellakin yhteiskunnan, monelta menisi
työ sen vuoksi kuten lääkäreiltä ja se siitä parempiosaisten elämästä, olisivat itse sitten samassa jamassa kuin nuo joilla menee huonosti. Joten ovat todella tärkeitä kaikki ihmiset siis. Vammaiset työllistävät hoitajia, menisi heiltäkin työ. Jos ei olisi huono-osaisia yhteiskunta tuhoutuisi todellakin. Ja siis monen parempiosaisen elämä tuhoutuisi täysin, koska se perustuu nimenomaan siihen että on huono-osaisia.
Eli Kela, sossu, hoitajat, diakonissat, lääkärit, opettajista osa ja lastenhoitajista joutuisi työttömiksi jos huono-osaisten lapsia ei olisi.
¨Teillä on siis syytä olla kiitollisia, olette saaneet hyvän elämän lahjaksi huono-osaisilta. Ilman heitä sinulla ei olisi paljoa mitään.
- 4+4
Eli sun mielestä nekin ihmiset, jotka eivät vaikean sairautensa takia pysty tekemään työtä, ovat huonommassa arvossa!!!! Tiedän ihmisiä, jotka eivät ehtineet opiskella koulujaan loppuun, kun sairastuivat tai menettivät työkykynsä onnettomuudessa! Hekin ovat siis mielestäsi loisia! Minä työssäkäyvänä ymmärrän kyllä niitä, jotka eivät siihen kykene. Ihmiset tuijottavat vain omaa peilikuvaansa, pää asia et itellä pyyhkii hyvin. Ah, mitä itsekeskeisyyttä!!!!!
- uskotko tuohon?
Kyllä, myös mainitsemasi ihmiset ovat loisia. Jos yksilö ei kykene elättämään itseään oin avuin, hän on loinen. Se on merkityksetöntä, johtuuko loisiminen onnettomuudesta, sairaudesta tai mistä lie. Vain sillä on merkitystä, mitä ihmisen elämän jälkeen jää viivan alle. Jos viivan alla on plussaa, hyvä. Jos plussaa on paljon, hienoa. Jos miinusta... olit yhteiskunnan kannalta hukkainvestointi.
Olen itsekeskeinen. Mitä sitten? Suuri osa elämässään menestyneistä ja maailmaa eteenpäin vieneistä ihmisistä ovat olleet itsekeskeisiä. - 13+14
uskotko tuohon? kirjoitti:
Kyllä, myös mainitsemasi ihmiset ovat loisia. Jos yksilö ei kykene elättämään itseään oin avuin, hän on loinen. Se on merkityksetöntä, johtuuko loisiminen onnettomuudesta, sairaudesta tai mistä lie. Vain sillä on merkitystä, mitä ihmisen elämän jälkeen jää viivan alle. Jos viivan alla on plussaa, hyvä. Jos plussaa on paljon, hienoa. Jos miinusta... olit yhteiskunnan kannalta hukkainvestointi.
Olen itsekeskeinen. Mitä sitten? Suuri osa elämässään menestyneistä ja maailmaa eteenpäin vieneistä ihmisistä ovat olleet itsekeskeisiä.Se joka näin ajattelee,niin saa ajatella ihan rauhassa vaan.
Jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen. Aika huonosti on asiat jos arvoa tulee vain siitä mitä elääkseen tekee.
Samanlaisesti maanmatoset lopussa kimppuun käy,oli sitten titteliä tai ei.
Lahjakkaita ihmisiä löytyy paljon työelämän ulkopuoleltakin. Paljon on ihmisiä,joilla on kädentaitoja ja muita henkisiä taitoja,mutta ei vaan nykyajan koneistuneessa maailmassa enää niitä tarvita. He,jotka olisivat olleet ennenaikaan hyvinkin arvostettuja. Arvot ovat ihan siinä miten minäkin aikakautena niitä mitataan. - grrfff
uskotko tuohon? kirjoitti:
Kyllä, myös mainitsemasi ihmiset ovat loisia. Jos yksilö ei kykene elättämään itseään oin avuin, hän on loinen. Se on merkityksetöntä, johtuuko loisiminen onnettomuudesta, sairaudesta tai mistä lie. Vain sillä on merkitystä, mitä ihmisen elämän jälkeen jää viivan alle. Jos viivan alla on plussaa, hyvä. Jos plussaa on paljon, hienoa. Jos miinusta... olit yhteiskunnan kannalta hukkainvestointi.
Olen itsekeskeinen. Mitä sitten? Suuri osa elämässään menestyneistä ja maailmaa eteenpäin vieneistä ihmisistä ovat olleet itsekeskeisiä.Voit itsekin joutua esimerkiksi onnettomuutten ja menettää työkykysi, silloin muutut itsekin arvottomasksi loiseksi ja sitä sinä todella olisit.
- utelias unto
Miksi et mennyt kouluun / jätit koulun kesken?
Miksi et nyt mene aikuislinjalle?
Oletko etsinyt minkäänlaisia töitä, aiotko etsiä? Miksi et ole etsinyt?
Miten hoidat elämisesi? Oletko peruspäivärahalla ja sossun tuella vai chillailetko kotona äiteen ruokittavana olematt akirjoilla missään työkkärissä, sossussa tai koulussa? - että semmosta
ei ole olemassa syrjäytyneitä, on vain syrjäytettyjä. yhteiskunnallamme on hassu tapa syrjäyttää ihminen, jonka jälkeen nostetaan huoli syrjäytetystä ihmisestä.
en ole vielä kenenkään pohtivan julkisesti miksi ja miten yhteiskuntamme syrjäyttää jäseniään. miksi?- pyöräilevä orava
Koska se saa kyseenalaistamaan koko systeemin. Ja systeemiä ei saa kyseenalaistaa, koska silloinhan systeemi saatetaan haluta kaataa. Ja se ei käy päinsä, koska systeemi on hyvä.
- undeniable_truth
Tähän väliin semmonen juttu, että yhteiskunta on kasa paskaa. Ihmiset on läpimätiä paskoja. Sori, näin on. Eikä tää tuu koskaan muuttumaan vaikka mitä tehtäis, koska ihmisyyttä ei itsessään voida muuttaa. Kaikki on hyvin sitten, kun kaikki ihmiset ovat kaikonneet maapallolta.
- 5+20
Syrjäytynyt olen ollut aina ja tulen näemmä olemaan, kunnes köysi tai pullo vihdoin viimein vie.
Nyt kun olen melkein 30 vuotta voin sanoa että ei tämä ainakaan helpota. - joku_1977
Syrjäytynyt nuori = nuori joka on työtön, ei opiskele & ei ammattia
Serkkuni oli hieman tuollainen, tosin 1980 luvulla.. tuolloin tämä syrjäytyminen ei ollut ihan yhtä laaja ongelma kuin nykyään.. nyt kait syrjäytyneitä nuoria on kymmeniä tuhansia.
Serkkuni kävi lukion mutta sitten ammattikorkeakoulussa meni metsään. Opintolaina pankista ulos, pari viikkoa juhlintaa ja siihen sitten se opiskelu jäi. Ilman ammattia kovin kummoista työtä ei saa - hän taisi olla välillä raksalla hanttihommissa. Myöhemmin hän sai 'hullun' paperit ja pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle (mikä on varsin hullua.. taitaa onnistua vain Suomessa). Pari lastakin pyöräytti, saas nähdä millaisia heistä tulee..
Kyllä kannattaa edes joku ammatti hommata.. Jos ammattikoulu ei kiinnosta, kokeile vaikka oppisopimusta. 30 vuotta persauki ei välttämättä ole myöskään kovin hohdokasta elämää. - Duunari.
Et sinä mikään syrjäytynyt ole.
Olet laiska paska.- sgf
Voisiko joku määritellä sanan "laiska"niin voidaan alkaa analysoimaan, että kukahan se laiska on ja miksi?
- 19+1
Laiskaksi haukutaan minuakin, ja onhan siinä perääkin. Masentuneena ja syrjäytyneenä jaksoin tukea kaikkia "kavereitani" ja käydä koulua sen verran että ammatin sain, vaikka edellytykisä olisi vaikka professoriksi.
Nyt olen koulutettu totaali syrjäytynyt, koska ei ole enään edes niitä hyväksikäyttäviä kavereita. - Moomina
Mitäköhän mahdat tarkoittaa kun sanot olevasi syrjäytynyt nuori, ja myös sanot viihtyväsi syrjemmässä? En usko, että termillä syrjäytyneisyys tarkoitetaan vain sitä, ettei juurikaan pidä keskipisteenä olemisesta tai on hieman yksinäinen. ajattelen sen olevan pahempaa kuin pelkkä yksinäisyys, oikeastaan kehämäinen kuvio, jossa tosin on yksin, mutta useammista syistä, ja paluu "nokujen" joukkoon on jostain syystä/syistä vaikeutunut. itse taidan olla hieman syrjäytynyt, mutta luonteeltani kyllä sosiaalinen, ollut yli vuoden työttömänä, ja ilman ystävini, ja vasta nyt olen alkanut ajatella olevani syrjäytymisvaarassa, enkä vain työttömyyden takia, mutta siihen liittyvistä asioista.
Inhottaa kun keskustelussa joku totesi maksavansa toisten elatuksen maksamalla veroja, mistäs sitäkään tiedät mitä veropenneilläsi makselet? itse joudun elämään tulkien varassa, mutta verojakin niin mukavasti maksellut elämäni aikana, että näillä tuilla eläisin vielä helposti muutaman vuoden niillä itse maksamillani veroeuroilla... sitä vaan että jos joskus sairastut tai muusta syystä tarvitset yhteiskunnalta tukea, niin sitä varmaan sitten saat jos osaat niitä hakea, etkä ainoastaan brassailla itsekeskeisyydelläsi täällä.
toivon teille kaikille voimia ja motivaatiota hakeutua kouluun tai työhön tai edes jonnekkin ihmisten pariin, vaikkei aina siltä tunnu, on parempi elää niin että on juttuseuraa kun sitä kaipaa, useimmilla ei eelämä kuitenkaan velä tänään lopu, eikä vielä huomennakaan... tsemppiä:) - 16+10
Itse olen jo 30 syrjäytynyt mies ja mieluusti ottaisin syrjäytyneen naisen. Miksi te nuoret valitatte olevanne rumia, vaikka teillä on mahdollisuus treenata hieno kroppa ja nuorekkaat kasvot löytyy ? Tietysti ei pysty kasvojaan parantamaan kuin jossain plastiikkakirurgilla, jos ei ole tyytyväinen naamaansa , mutta kyllä jo kropallaankin tekee useimpiin vaikutuksen.
- ...
Onko kivaa olla syrjäytynyt?
- syrjäytyminen<3
Juuuuuu, tosi ihquuu!!!!!
- Anonyymi
Jeesus auttaa, menkää johonkin seurakuntaan. Niissä on kilttejä ja hyväksyviä ihmisiä joiden tehtävä on arvostaa ja kunnioittaa ja rakastaa kaikkia lähimmäisiä samalla tavalla. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tee toiselle niin kuin toivoisit toisten tekevän itsellesi. Lisäksi kun käy seurakunnan kokouksissa ja ehtoollisella ja tapaa toisia uskovia rukoilee heidän kanssaan ja rukoilee myös itsekseen ja lukee Raamattua niin siitä saa iloa ja voimaa ja sisältöä elämään paljonkin. Jumala siunaa yliluonnollisella voimalla. Tosin sitä Se yleensä vaatii että jaksaa etsiä häntä ja kääntyä hänen puoleensa ja juurikin itsekseen lukea Raamattua ja pyrkiä sitä noudattamaan...
- Anonyymi
no jeesus perkele!
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 515932
- 515404
- 533768
- 143715
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1013552- 313156
- 592904
- 592786
- 572456
- 451893