Pelko ei jätä rauhaan..

Sausau11

Haluan kirjoittaa tänne, en tiedä mille palstalle "ongelmani" kuuluisi ja tiedän myös miten monia raivostuttaa ihmiset jotka peloissaan kirjoittelevat tänne..
Tunnen vain olevani täydellisessä umpikujassa, enkä enää näe valoa missään. Olen 22-vuotias nainen ja elänyt tämän pelon kanssa n vuoden. Suvussamme on ms tautia ja minulla ollu oireita n vuoden. Välillä ne katoavat ja välillä palaavat taas. Oireet ovat yleisempiä ensioireita, mutta eivät haittaa arkipäiväistä elämääni. Sen sijaan mieleni on täysin synkkä. Olen normaalisti erittäin sosiaalinen, iloinen ja elämää rakastava ihminen. Nyt kun on ollut jakso, jona olen taas oireita huomannut, olen täysin kadottanut kyvyn elää normaalisti. Itken päivittäin, pelkään ja ahdistun. Saan normaalisti ystävistäni energiaa, nyt en pysty heitä näkemään.
Olen kertonut läheisilleni, he kaikki toteavat minun olevan luulosairas ja käskevät unohtamaan koko asian. Ja niin minäkin haluaisin pystyväni. Ja monta kertaa päivässä hoen itselleni, että "kuvittelen" tämän kaiken, mutta ei se auta
MITÄÄN. Olen kerran käynyt lääkärissä, hän vilkaisi silmäni ja totesi kaiken olevan ok...
Tämä ahdostus estää minua olemasta onnellinen, enkä tiedä mitä tehdä...

3

227

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Neiti Elokuu

      Ms ei varsinaisesti ole periytyvä eikä tarttuva....vaikkakin jossain tapauksissa sitä kai suvusta saattaa löytyä. Mielestäni Sinun pitäisi hakea apua tuohon masentuneisuutesi ja sitä varmaan saat, kun hakeudut terveyskeskuslääkärille ja kerrot tilanteesi.

    • 90+213

      Toisaalta ms voi myös ilmentyä ilman näköhermon tulehdusta, mutta kuitenkin turhaan stressaat. Tauti tulee jos tulee, eikä sille mahda mitään.

      Ja jos vaikka tuleekin, niin silti sen kanssa on loppujen lopuksi pystyttävä elämään.

    • Lääkäriin

      Käväise lääkärissä ja jos hän on pelkkä silmiin vilkaisija, niin käy toisella lääkärillä. Ja jos tulisi ms-diagnoosi, ei maailma siiihen kaadu. Ei ainakaan minulla kaatunut eikä kaadu. Ensioire oli 1993 ja diagnoosi 2004. Mietin asioita niin, että voisi olla pahemminkin. Jos olisi esimerkiksi imusolmukesyöpä, niin tämä ms-tuntuu kosmeettiselta sairaudelta siihen verrattuna. Tietysti tämä rajoittaa normaalia elämää, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Ajattelen kuitenkin niin, että mennään niillä korteilla mitä on jäljellä ja sillä siisti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      37
      5116
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      82
      3636
    3. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      37
      3050
    4. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      61
      3005
    5. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      10
      2936
    6. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      56
      2363
    7. Miksi haluat pitää estettynä mutta täällä puhut?

      Eikö olisi parempi puhua ihan kasvotusten?
      Ikävä
      41
      1848
    8. Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!

      Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      1790
    9. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      18
      1731
    10. Kiusaaja otti yhteyttä, mitä tekisit?

      Minulle kävi näin pari kk sitten. Olin aluksi todella ystävällinen. Sanoin, että olin jo unohtanut jne. Asia jäi vai
      Sinkut
      139
      1718
    Aihe