Kauanko vaihdevuosioireet kestäneet ?

oireellinen

Olisin kysynyt, kauanko olette saaneet kestää vaihdevuosi oireita?
Itselläni alkoi oireet jo 42v. Kuukautiset alkoi epäsäännöllistyä. Rinnat oli kipeämmät kuin ennen. Meni pari vuotta ja alkoi tulla välillä kuumia aaltoja, joiden kans vielä pärjäs.Tätä rataa sitten pari vuotta ja sitten alkoi pahat unihäiriöt, itkeskely pienistä asioista, Hermot oli joskus niin tiukalla,et huomas joskus et kädetkin tärisi. Kuumat aallot lisääntyi ja niitä oli varsinkin öisin jatkuvasti. Alkoi jo oma mieskin säälittämään, kun joutui sietämään mun mielen ailahteluja.
Menin sitten gynegologille ja sain hormonikorvaushoidon. Niitä käytin 4 vuotta. Ja sitten tuli rintasyöpä. Hormonit sitä myötä oli lopetettava. Nyt olen 50v. Syöpä leikattu ja tietenkin olen seurannassa monet vuodet. Mutta vaihdevuosi oireet palasivat yhtä rajuina.Ne palasi n. kuukauden päästä hormonien käytön lopetettuani. Ei vaan tahdo jaksaa. Kuinka kauan teillä, jotka ovat käyneet tään prosessin läpi jo, on nämä oireet kestäneet? Tiedän että toisilla menee oireet nopeammin ohi kuin toisilla. Mutta onko ketään, jolla olisi kestänyt näin kauan. Ja toivoisin vastausta vain niiltä ,joilla ON vaihdevuosi oireita. En oireettomilta.

124

78551

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juupas eipäs

      Hanki soijaaa ! Enkä nyt tarkoita sitä jauhetta. Sitä ei kyllä kukaan jaksa syödä sellaisia määriä kuin olisi tarpeen, jotta auttaisi. Itselläni ei mennyt edes ensimmäinen paketti. Ja niitähän pitäisi mennä useampia viikoittain.

      Soijaa saa ostaa pillereinä. Käytän itse (täällähän ei saa mainostaa) FEMIWELL-merkkistä. Syö kuukausi ohjeen mukaan ja mieti vasta sitten onko ollut apuja. Jos ei niin sitten ei. MULLE SE KYLLÄ TEPSII.

      • oireellinen

        Söin soijaa ennen aloin hormoneja käyttään. Ilmeisesti oireet mulla on niin rajut. Ei tepsinyt. Nyt en saa syödä mitään soija-,enkä muunkaanlaisia tuotteita jotka sisältävät luonnonestrogeenia. Onkologi kielsi jyrkästi nekin.


      • juupas eipäs
        oireellinen kirjoitti:

        Söin soijaa ennen aloin hormoneja käyttään. Ilmeisesti oireet mulla on niin rajut. Ei tepsinyt. Nyt en saa syödä mitään soija-,enkä muunkaanlaisia tuotteita jotka sisältävät luonnonestrogeenia. Onkologi kielsi jyrkästi nekin.

        No sitten vaan tsemppiä ! En kyllä tiedä kauanko kestää.


      • kahenu

        Hei, minä olen syönyt Bonfemiä aika pitkään, sis. soijaa. Nyt 2 kuukauteen ei ole enää auttaneet.Oiskohan Femiwellistä apua sitten ku sekin on soijavalmiste.


    • hikoilija

      Minulla alkoi 2003 vaihdevuodet lokakuussa ja tuli minuutin välein hikoilukohtauksia noin 3 kuukautta,Olen nyt 49 vuotias kuukautiset eivät ole tulleet enää maaliskuun jälkeen.. Kerran viikossa ehkä tulee sellainen kuuma aalto,mutta luulen että ne ovat ohi nyt Maaliskuussa viimeset kuukautiset sitä ennen joulukuussa, joten näyttää siltä että se on ohi nyt. Se kovasti vaihtelee eri ihmisillä kauanko ne oireet kestää.Hormoneja en ole koskaan syönyt. Kai ne joskus helpottaa sinullakin.

      • Helli

        Sinulla on tosiaan kuukautiset päättynet, mutta se on vain osa vaihdevuosia. Oireet hikoiluineen, mielialan vaihteluineen, voivat jatkua vielä pitkään. En sano kuinka pitkään, koska se vaihtelee.


      • hikoilija
        Helli kirjoitti:

        Sinulla on tosiaan kuukautiset päättynet, mutta se on vain osa vaihdevuosia. Oireet hikoiluineen, mielialan vaihteluineen, voivat jatkua vielä pitkään. En sano kuinka pitkään, koska se vaihtelee.

        Tarkoitatko että ne alkaa uudestaan minuutin välein ne kuumat aallot? Ei kai nyt sentään. Ei ole kun kerran viikossa sellanen tunne että hikoiluttaa.Mieliala mulla on vaihdellut koko 49 vuotta en siinä ole huomannut mitään lisääntymistä.No katotaan nyt sitten tapahtuuko jotain muuta vielä.


      • Helena
        hikoilija kirjoitti:

        Tarkoitatko että ne alkaa uudestaan minuutin välein ne kuumat aallot? Ei kai nyt sentään. Ei ole kun kerran viikossa sellanen tunne että hikoiluttaa.Mieliala mulla on vaihdellut koko 49 vuotta en siinä ole huomannut mitään lisääntymistä.No katotaan nyt sitten tapahtuuko jotain muuta vielä.

        Käytän hormonikorvaushoitoa sillä minulla on olleet oireet kohta kymmenen vuotta.Olen nyt 51 v. Ekat hormonit aloitin reilut viisi vuotta sitten, sitä ennen oireet vielä kesti. Olin välillä vuoden ilman hoitoa, mutta sitten alkoi psyykke oireilla ja alotin uudelleen. Onko tietoa mitä apua voisi olla mielialalääkityksestä. Jotkut suosittelevat sitä vaihdevuosioireisiin. Olisiko siitä sinulle apua? Olen itsekin harkinnut taas hormoneista luopumista mutta en taida uskaltaa oireet ovat niin pirulliset. Tsemppiä vaan kaikille. Helena


      • hikoilija
        Helena kirjoitti:

        Käytän hormonikorvaushoitoa sillä minulla on olleet oireet kohta kymmenen vuotta.Olen nyt 51 v. Ekat hormonit aloitin reilut viisi vuotta sitten, sitä ennen oireet vielä kesti. Olin välillä vuoden ilman hoitoa, mutta sitten alkoi psyykke oireilla ja alotin uudelleen. Onko tietoa mitä apua voisi olla mielialalääkityksestä. Jotkut suosittelevat sitä vaihdevuosioireisiin. Olisiko siitä sinulle apua? Olen itsekin harkinnut taas hormoneista luopumista mutta en taida uskaltaa oireet ovat niin pirulliset. Tsemppiä vaan kaikille. Helena

        Silloin vielä keväällä, kun niitä hikoiluja tuli minuutin välein , niin lääkäri määräsi minulle jotain hormoonia, mutta niintä kuumia aaltoja alkoi tulla harvemmin, joten en aloittanutkaan niiden hormoonien käyttöä.
        Mielialalääkettä olen syönyt kokoajan, mutta se on muista syistä.Voithan sä kokeilla mielialalääkettä, jos vaikka auttaisi.
        Minun mieliala lääkkeeni on määrätty siks, kun olen fyysisesti kovin sairas, niin psyyke tahtoo mennä siinä sivussa, kun on niin kamalasti kipuja aivan kaikkialla kehossa, eikä tää sairaus parane koskaan. No se oli vaan sellanen vuodatus, kun on muuten niin vaikeata, mutta onneksi enää ei vaivaa lisäksi noi vaihdevuodet, kyllä tässä on kestämistä muutenkin ihan tarpeeksi.


      • Ellu
        Helena kirjoitti:

        Käytän hormonikorvaushoitoa sillä minulla on olleet oireet kohta kymmenen vuotta.Olen nyt 51 v. Ekat hormonit aloitin reilut viisi vuotta sitten, sitä ennen oireet vielä kesti. Olin välillä vuoden ilman hoitoa, mutta sitten alkoi psyykke oireilla ja alotin uudelleen. Onko tietoa mitä apua voisi olla mielialalääkityksestä. Jotkut suosittelevat sitä vaihdevuosioireisiin. Olisiko siitä sinulle apua? Olen itsekin harkinnut taas hormoneista luopumista mutta en taida uskaltaa oireet ovat niin pirulliset. Tsemppiä vaan kaikille. Helena

        joillekin hormonien lopetus on kamala paikka. Naapurissa rouva on syönyt hormoneja ja yrittänyt lopetella. On kiukkunen kun piru aina lopetettuaan. Meillä on välit menny melkeen poikki sen takia, kun en voi suunnilleen sanoa hyvää päivää ettei se keksis siitä jotain naputettavaa.


      • hikoilija
        Helli kirjoitti:

        Sinulla on tosiaan kuukautiset päättynet, mutta se on vain osa vaihdevuosia. Oireet hikoiluineen, mielialan vaihteluineen, voivat jatkua vielä pitkään. En sano kuinka pitkään, koska se vaihtelee.

        Ei näköjään mikään ole kunnolla vielä alkanutkaan, siis vaihdevuodet nimittäin. Mulla alko kuukautiset eilen ja ne olivat puol vuotta pois välillä.En tiedä alkaaks ne nyt tällai että ensin väli oli 2kk , sitten 3kk , nyt oli jo puol vuotta väliä. Ne hikoilut loppu sillon keväällä, eikä niitä ole senkummemmin ollut. Vatsa oli nyt kyllä niin kauheen kipee 2 päivää, jota taas ei ole lähes 30 vuoteen ollu.Kai tää on sitten sitä vaihdevuosi oireeluu. Minäkun luulin että oireet oli siinä kun hikoilut loppuivat ja kuukautisia ei kuulunut, mutta näin kävi.


      • Tuula
        Helena kirjoitti:

        Käytän hormonikorvaushoitoa sillä minulla on olleet oireet kohta kymmenen vuotta.Olen nyt 51 v. Ekat hormonit aloitin reilut viisi vuotta sitten, sitä ennen oireet vielä kesti. Olin välillä vuoden ilman hoitoa, mutta sitten alkoi psyykke oireilla ja alotin uudelleen. Onko tietoa mitä apua voisi olla mielialalääkityksestä. Jotkut suosittelevat sitä vaihdevuosioireisiin. Olisiko siitä sinulle apua? Olen itsekin harkinnut taas hormoneista luopumista mutta en taida uskaltaa oireet ovat niin pirulliset. Tsemppiä vaan kaikille. Helena

        Itselläni alkoivat ensimmäiset vaihdevuosioireet välittömästi sen jälkeen, kun olin lopettanut mielialalääkityksen (Cipramil) ja ne olivat todella rajut. Käytin sitten vuoden verran hormonigeeliä, joka auttoi kohtalaisesti. Jouduin sitten taas aloittamaan uudelleen mielialalääkityksen ja mielestäni se helpotti oloani vaihdevuosiongelmienkin suhteen merkittävästi. Tätä jatkui ehkä parisen vuotta ja nyt olen ollut ilman mitään lääkitystä ehkä 3-4 vuotta eikä vaihdevuosista ole tänä aikana enää ollut yhtään mitään tietoa.

        Siis omalla kohdallani mielialalääkkeistä on ollut selvää hyötyä. Itse vaihdevuosiongelmista kärsin siis vain ehkä n. 3 vuotta. Eli loppuivat 51-52 vuotiaana.


      • oireellinen
        Tuula kirjoitti:

        Itselläni alkoivat ensimmäiset vaihdevuosioireet välittömästi sen jälkeen, kun olin lopettanut mielialalääkityksen (Cipramil) ja ne olivat todella rajut. Käytin sitten vuoden verran hormonigeeliä, joka auttoi kohtalaisesti. Jouduin sitten taas aloittamaan uudelleen mielialalääkityksen ja mielestäni se helpotti oloani vaihdevuosiongelmienkin suhteen merkittävästi. Tätä jatkui ehkä parisen vuotta ja nyt olen ollut ilman mitään lääkitystä ehkä 3-4 vuotta eikä vaihdevuosista ole tänä aikana enää ollut yhtään mitään tietoa.

        Siis omalla kohdallani mielialalääkkeistä on ollut selvää hyötyä. Itse vaihdevuosiongelmista kärsin siis vain ehkä n. 3 vuotta. Eli loppuivat 51-52 vuotiaana.

        Joo. Olen saanut kahdelta onkologilta reseptit. Toinen on Efexor ja toinen Cipramil. Molemmat mielialalääkkeitä.Tosiaan ovat auttaneet kuulema monille vaihdevuosioireisiin.
        En ole vielä hakenut lääkkeitä, kun yritän tässä vielä sairasloma-ajan olla syömättä niitä, mutta kun työt alkaa ja jos oireet eivät asetu,pakko hakea niitä,et jaksaa työelämässä olla. Täytyy vaan päättää kunpaa lääkettä alkais syömään.


      • 53 vuotias
        hikoilija kirjoitti:

        Ei näköjään mikään ole kunnolla vielä alkanutkaan, siis vaihdevuodet nimittäin. Mulla alko kuukautiset eilen ja ne olivat puol vuotta pois välillä.En tiedä alkaaks ne nyt tällai että ensin väli oli 2kk , sitten 3kk , nyt oli jo puol vuotta väliä. Ne hikoilut loppu sillon keväällä, eikä niitä ole senkummemmin ollut. Vatsa oli nyt kyllä niin kauheen kipee 2 päivää, jota taas ei ole lähes 30 vuoteen ollu.Kai tää on sitten sitä vaihdevuosi oireeluu. Minäkun luulin että oireet oli siinä kun hikoilut loppuivat ja kuukautisia ei kuulunut, mutta näin kävi.

        jossain vaiheessa ne jäi pois ja sitten kolmenkuukaudnepäästä ne alkoi uudelleen ja mä vuodin monta viikkoa rajusti sitten piti mennä sairaalaan kun se vuoto ei meinnannut loppua eikä mitkään siteet riittää.
        Tehtiin kaavinta ja sitten oli tietenkin niitä laboratoriokokeita ja sain jotain hormoonilääkettä
        ok meni kaikki hyvin ja kuukautiset järjestykseen kolmen kuukaudenlääkekuurilla .
        Parinvuoden ajan ok mutta sitten ne alkoi taas oikkuilla tuli joskus parinkuukauden päästä tai ei ainakaan kerran kuukaudessa ja kun ei ikinä tiennyt milloin ne alkaa on hankalaa.
        Vuodan aina silloin ihan mahdottomasti.
        sitten menin taas lääkärille ja se ei senkummemin edes tutkinut eikä mitään kokeita ottanut määräsi vain lääkettä ja otti kovan hinnan käynnistä
        Määräsi lääkkeen että otettava jatkuvasti jokapäivä tauotta . no mä otin niitä muutaman ok vuoto taas meni järjestykseen mutta kun sitä lääkettä söi niin tulipa siinä mieliala huonoksi masentuneeksi ja lihoin paljon .
        Jostain syystä päätin (onneksi) lopettaa ne hormoonit kun vain kokeeksi ja niin taas oli järjestyksessä kuukautiset monta vuotta ja muutenkin mieliala tuli huomattavasti paremmaksi lähes heti kun sen megestinilääkkeen jätin pois , se teki ihan apaattiseksi ja sen lopetettua huomasin hyvin taas miten elämä on hyvin ja mieli normaali . Eikä liho sen jälkeen .
        Nyt olen ollut jo neljävuotta ilman niitä enkä aioi enää niitä ainakaan syödä ne teki aivan ikäväski olon ja mikään ei ollut enää mitään kivaa
        Niin ne kuukautiset on kyllä nyt jääneet tässä taas epäsäännölliseksi ja vuodan kyullä sitten aikapaljon jos ne alkaa . en ole ollut huolissani jos tulee edes noin kerran kuukaudessa
        Niitä kuumia aaltoja kyllä on ollut ja hikoilua välillä nyt mutta ei voittamattomia kestää
        eikä tiheitä vielä .
        Pitää mennä lääkäriin jos nyt tulee pitkä paussi ettei kuukautiset toimi .
        Olen kyllä sitä mieltä että ne sais jo jäädä pois kokonaan en tykkää ollenkaan niistä . pitäs olla niin että kuukautiset loppuu kaikilla siinä 45-50 vutiaana ei silloin enää tarvii niitä mitenkän olla
        olen harkinnut että voisin kokonaan poistaa vaikka koko kohtu ja pääsis eroon kokohommasta .
        Liikuntaa pitää lisätä sen tiedän laiskuus vain monesti voittaa ja aineenvaihduntahan on tietty hidastunut tässä iässä joten kiloja on tullut ja tulossa harmi joten enmän liikkeelle vain
        Kyllä naisille kaiken ikää kaikenlaista harmia vain noista kuukautisista ja sitten vaihdevuosista .


      • oikea tieto
        Tuula kirjoitti:

        Itselläni alkoivat ensimmäiset vaihdevuosioireet välittömästi sen jälkeen, kun olin lopettanut mielialalääkityksen (Cipramil) ja ne olivat todella rajut. Käytin sitten vuoden verran hormonigeeliä, joka auttoi kohtalaisesti. Jouduin sitten taas aloittamaan uudelleen mielialalääkityksen ja mielestäni se helpotti oloani vaihdevuosiongelmienkin suhteen merkittävästi. Tätä jatkui ehkä parisen vuotta ja nyt olen ollut ilman mitään lääkitystä ehkä 3-4 vuotta eikä vaihdevuosista ole tänä aikana enää ollut yhtään mitään tietoa.

        Siis omalla kohdallani mielialalääkkeistä on ollut selvää hyötyä. Itse vaihdevuosiongelmista kärsin siis vain ehkä n. 3 vuotta. Eli loppuivat 51-52 vuotiaana.

        Mieluummin estrogeeni kuin mielialalääkkeet.
        Muutoksiin kehon limakalvoilla ne mielialalääkkeet eivät vaikuta!


      • kirnj

        voiko seitsämäkymppisellä vielä olla oireita en ole syönnyt mitään lääkeitä.


    • tulvasilmä

      MULLA ALKOI SIINÄ 45V SITÄ TUSKAILUA RIITTI 50 V ASTI.ITKIN IHAN PIKKUASIOISTA ENTÄS NE HIKOILUT JA PALELU SITTEN.VOE TAIVAS MITÄ SE OLI.SITTEN 50 JOKU LÄÄKÄR KEKSI ANTAA ESTROGEENIT JA VAGIFEEMIT.SITTEN ELÄMÄ MUUTTUI NORMAALIKSI.8VUOTTA OON POPSINA NIITÄ NYT KÄSKIVÄT LOPETTAA.NYT ALKO SAMA MAAILMANLOPUN MEININKI ITKETTÄÄ JA YÖKAUDET HIHI KAATUU AAMULLA TUKKA MÄRKÄNÄ KUN LEHMÄNNUOLEMA.OON PÄÄTTÄNÄ KESTÄÄ.KÄVELY LUONNOSSA OMAAN TAHTIIN JA MUUKIN TOUHU AUTTAA.KOITAHAN JAKSAA.ÄLÄ UNOHDA HUUMORIA.ITKUILLAAN

      • oikea tieto

        Älä tulvi.
        Aloita turvallisin mielin uudestaan . Vaihda lääkäriä.


    • itkusilmä

      Minulla vaihdevuodet alkoivat kolmisen vuotta sitten, kuukautiset loppuivat pari vuotta sitten. Kävin testauttamassa "vaihdevuosihormonitasoni" viime syksynä, se oli 74. Normaali arvo on alle 10.
      Minulle gynekologi sanoi, että vaihdevuodet kestävät noin kymmenen vuotta, mutta oireet helpottavat pikkuhiljaa. Minäkin olen joutunut elämään ilman korvaushoitoja, en niitä saa, koska minulla on ollut infarkti. Olo on ihan kamala. Välillä hikoilen, kuin olisin tropiikissa ja sitten palelen hampaat kolisten. Unihäiriöihin sain nukahtamislääkettä. Kuulemma liikunta auttaa oireisiin. Ymmärrän sinua oikein hyvin. Kun kuulin, mitä lääkäri sanoi, niin ajattelin, että miksi et ampuisi saman tien. Niin ja seksi, se ei ole käynyt edes mielessä pitkään aikaan.

      • Aikansa kutakin

        Varsinkin kesä aikaan aivan tuskastuttavaa hikoilua yötä päivää.Nyt syksyn alkaessa,tuntuu vähän helpottavan kun säät viilenee.Kahvi,tupakka ja makean syönti lisää hikoilua.olen yrittänyt vähentää kahvittelua ja makean syöntiä.Varsinkin jos illemmalla sattui syömään tai juomaan jotain sokerista,ei nukkumisesta tullut mitään.Kuuma-kylmä vatkaamista läpi yön.Aamu tunneilla sai vähän torkahdettua.Minulta on kielletty kaikki hormooni hoidot muut paitsi paikallista vagi-voidetta saan käyttää.Se muuten estää ettei tarvitse pomppia vessassa kaiken yötä.Tsemppiä kohtalotoverit!


      • yökukkuja
        Aikansa kutakin kirjoitti:

        Varsinkin kesä aikaan aivan tuskastuttavaa hikoilua yötä päivää.Nyt syksyn alkaessa,tuntuu vähän helpottavan kun säät viilenee.Kahvi,tupakka ja makean syönti lisää hikoilua.olen yrittänyt vähentää kahvittelua ja makean syöntiä.Varsinkin jos illemmalla sattui syömään tai juomaan jotain sokerista,ei nukkumisesta tullut mitään.Kuuma-kylmä vatkaamista läpi yön.Aamu tunneilla sai vähän torkahdettua.Minulta on kielletty kaikki hormooni hoidot muut paitsi paikallista vagi-voidetta saan käyttää.Se muuten estää ettei tarvitse pomppia vessassa kaiken yötä.Tsemppiä kohtalotoverit!

        Täytin juuri 48 v., ja vaihtarioireet olleet minulla nyt puoli vuotta: kuumia aaltoja, naaman punoitusta, hikoilua, yövalvomista, ja vessassa juoksemista yöllä 2 tunnin välein. Olen huomannut, että kahvi, tee ja alkoholi pahentavat oireita. Vaikka makuuhuoneen lämpötila on 19... 20 astetta, niin silti yöllä kuumottaa ja hikoiluttaa. En käytä mitään hormoni- tai luontaistuotehoitoja oireisiin, mutta olen alkanut harkitsemaan. Välillä tuntuu, että hermot menee tämän "mummotaudin" kanssa. Kaipa se joskus ehkä helpottaa. :o/


    • kahenu

      Hei, minulla oireet alkoivat kun täytin 50 ja olen luontaislääkkeillä tähän asti saanut pidettyä aallot kurissa.Ensin 1006FIN-tipoilla, mutta niiden maahantuonti lopetettiin.Sitten käytin Menofemiä ja kohta senkin myynti lopetettiin. Molemmissa tähkäimikkiä, voi aih. maksaan jotain. No, sitten aloin käyttään Bonfemiä, soijavalmiste. Sekään ei enää ole auttanut 2 kuukauteen. Eli 3 vuotta mulla on ollut oireita.Nyt en saa yöllä nukuttua , kun kuumat aallot pyyhkivät yli.Olen harkinnut hormooneja, mutta tarinasi pelästytti minut, vaikka tiedän, että hormoonit aiheuttavat syöpää.En todellakaan tiedä, alanko käyttään niitä vai en. Mutta olen työelämässä ja kun ei saa nukuttua on väsynyt töissä sitten.

    • evetiina

      moikka.mulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa johon lääkitys.välillä arvot heittelee jolloin lääkitystä muutellaan.siihen kuuluu myös hikoilu ja palelu masennus, ärtyneisyys väsymys.lihominen.ihan samoin kuin vaihdevuosivaivoissa sekä mulla ollu kauan noita lihas ja nivelkipuja.todettu nytten kyllä reumaaki.tiiä nyt sitten kuinka kauan tuoki vaivannu mutta sainpas iltatähden vuoden alussa että on täytynyt olla vielä hormoonit kunnossa silloin.lääkäri viimekäynnillä otti asian esille ja niinpä otettiin kokeita ja sitähän vikaa se sitten oliki.hormoonilääkitys päälle.vaikea tietää nyt sitten onko masennusta tästä johtuvaa vaiko mistä sillä piti aloittaa myös masennuslääkkeiden syönti.tässäki voi olla monta tekijää masennukseenkin ja turhaa lääkitystä päällekkäin.täytyy myöntää kyllä että ärtyneisyys sai kyytiä.vähän sellanen pönttö olo.mut hermot kestää paremmin.koettakaa kanssasisaret jaksaa vaivojen kanssa sillä ette ole yksin.

    • ..........

      yhtäjaksoisesti. Olen 52-v. Luontaistuote auttoi vähän, myös porkkana-banaani-appelsiini-pirtelö aamuisin.
      Julmistuin tänäänkin pienen hiiren takia, kun en saanut heti korvausta rikkinäisestä tietokonehiirestä.
      Unihäiriöitä ja kylmiä kuumia aaltoja.

      • lottimuori

        kenelläkään tutinaa ja vapinaa käsissä ja jaloissa heikkoutta?Käytin hormonihoitoa 10 vuotta,sitten tuli kohdun liikakasvua ja jouduin lopettamaan.Lääkäri määräsi liian vähän keltarauhashormonia ja seuraukset olivat sen mukaiset.Mieliala lääkkenä on Doxal,auttaa ainakin nukahtamiseen,eipä juuri muuten.Olen muutenkin vakavasti sairas ja nyt kun jouduin lopettamaan hormonihoidon vaihdevuosioireet palasivat.Tunnen olevani haudanpartaalla ja taidanpa ollakkin.


      • 9+10
        lottimuori kirjoitti:

        kenelläkään tutinaa ja vapinaa käsissä ja jaloissa heikkoutta?Käytin hormonihoitoa 10 vuotta,sitten tuli kohdun liikakasvua ja jouduin lopettamaan.Lääkäri määräsi liian vähän keltarauhashormonia ja seuraukset olivat sen mukaiset.Mieliala lääkkenä on Doxal,auttaa ainakin nukahtamiseen,eipä juuri muuten.Olen muutenkin vakavasti sairas ja nyt kun jouduin lopettamaan hormonihoidon vaihdevuosioireet palasivat.Tunnen olevani haudanpartaalla ja taidanpa ollakkin.

        kannattaisi kaikkien lopettaa keinomakeutteiden ja natrimglutamaatin (E621) syönti eli karttaa järjestelmällisesti niitä sisältäviä tuotteita. Jos aspartaami tuotaisiin nyt markkinoille, se ei todennäköisesti saisi valmistuslupaa, ja monta kertaa se aikoinaan Amerikoissa torjuttiinkin, kunnes viimein luvan sai.
        Eräissä maissa aspartaami on tyystin kielletty.

        Nämä kaksi aineryhmää aiheuttavat oireita, jotka monet sotkevat vaihdevuosioireiksi. Itse vältän em. aineita sisältäviä tuotteita ja olen käyt.katsoen oireeton.

        Aspartaamia en voisikaan edes käyttää, koska saan, jos vahingossa, esim. kylässä nautin vaikka keinomakeutettua mehua, siitä heti lievää päänsärkyä ja häijyn olon.


      • oikea tieto
        lottimuori kirjoitti:

        kenelläkään tutinaa ja vapinaa käsissä ja jaloissa heikkoutta?Käytin hormonihoitoa 10 vuotta,sitten tuli kohdun liikakasvua ja jouduin lopettamaan.Lääkäri määräsi liian vähän keltarauhashormonia ja seuraukset olivat sen mukaiset.Mieliala lääkkenä on Doxal,auttaa ainakin nukahtamiseen,eipä juuri muuten.Olen muutenkin vakavasti sairas ja nyt kun jouduin lopettamaan hormonihoidon vaihdevuosioireet palasivat.Tunnen olevani haudanpartaalla ja taidanpa ollakkin.

        Mene toiselle lääkärille ja aloita uudelleen. Onnea


    • Hikoilija 55

      hikoillut, välillä vähemmän ja sitten taas kuin virtaava joki. Kun kuuma-aalto tulee se tuntuu päässä outona olona joskus tulee janon tunne ja tuntuu, että huoneessa ei ilma vaihdu lainkaan. Tämä hikoilupuuska kestää noin 5 minuttia kerrallaan ja toisina päivinä niitä tulee useitakymmeniä päivässä ja parempana aikana ehkä 5-10 kertaa päivässä. En anna näille tuntemuksille valtaa ja jossakin viestiketjussa jo kerroinkin, että ajattelen aina, että se on se viimeinen "kohtaus". Yö unet on pätkittäisiä 5-6 h. Olotilaa ei voi valita, joten kestettävä on ja olen siitä onnellinen, että mieliala on ollut kokoajan hyvä, ei ärsytä eiä hermoja kiristä. Jokainen kokee vaihdevuodet eri tavalla, eikä ketään pidä väheksyä, joillekin vaihdevuodet on tosi raju juttu. Itse en voi enkä haluakkaan käyttää hormooneja. Olen kokeillut ja painon nousu alkoi heti ja mieliala oli aivan outo itkuinen ja ailahteleva. Minun kahdella samanikäisellä ystävällä ei kummallakaan ole hikoiluoireita lainkaan, mutta mieliala joskus tekee temppujaan, mutta harrastetaan tanssia, lenkkeilyä ja muutakin mukavaa. Paino on pysynyt hallinnassa ja väittäisin, että tuo painonnousu useimilla ikäisillämme johtuu hormooneista. Tätä ei voi yleistää ja onhan ne ruokailutottumeksetkin syynä, kun olotila ei ole hyvä, syödään makeaa. Itselläni ei ole mitään kontrollia makean suhteen, kaikki mitä talosta löytyy syön, yritän siis välttää makean ostamista, mutta joskus pitää nauttia ja "mättää" kunnolla. Liikunalla sitten tasoittelen.

      • oi niitä aikoja

        on itku kadonnut minulta, en osaa itkeä, vaikka olen koko ikäni ollut herkkä itkemään. Olenko kovettunut, kun hormonitoiminta sammui ja minusta tuli huumorintajuton, ei itkeskelevä, jotenkin outo itselle, en haluaisi olla näin kova.
        Paha olo lyllä on mutta en itke, missä mättää.


      • Estrogeenitunteet
        oi niitä aikoja kirjoitti:

        on itku kadonnut minulta, en osaa itkeä, vaikka olen koko ikäni ollut herkkä itkemään. Olenko kovettunut, kun hormonitoiminta sammui ja minusta tuli huumorintajuton, ei itkeskelevä, jotenkin outo itselle, en haluaisi olla näin kova.
        Paha olo lyllä on mutta en itke, missä mättää.

        Olen itkenyt viimeksi vuonna 03. Jo sitä aikaisemmin yritin välttää itkemistä, koska ajoittain silmäni turposivat umpeen itkun seurauksena. Nykyisin olo on vain surullinen. Ihan kuin tuntemusten pinnalle olisi jostakin ilmaantunut eristävä kuori. Kyllä ne tunteet siellä ovat, kuoren sisällä. Luulen, että kun tulee oikeasti aihetta itkeä, niin itketään.


      • äityli-69

        Hei!
        Minulla voisi olla sinulle apu ja ratkaisu näihin vaivoihin. Ota rohkeasti yhteyttä niin kerron.
        [email protected]


      • minun tarina

        Vaihdevuosi oireet on varmaankin yksilöllisiä.

        Oma tarinani
        n. 40 vuotiaana alkoi olla lähes päivittäin kuumia aaltoja ja mielialan vaihtelua samoin. En osannut ajatella että ne liittyisivät vaihdevuosiin koska kuukautiset olivat aivan normaalit. Noin 50 vuotiaana kuukautiset alkoivat harventua ja noin vuoden kuluessa ne loppuivat kokonaan.
        Sitten kun kuukautiset olivat viimeisen kerran, sen jälkeen alkoivat kuumat aallot tosi hurjasti. Olin yötä päivää aivan kuin liekeissä ja hikeä riitti. Sitä valtavaa hikoilua kesti jokseenkin vuoden ajan ja sitten alkoi helpottamaan.
        En ole käyttänyt mitään hoitoja, kärsinyt vain. Nyt on parempi jo kun aaltoja tulee enää 1-2 yöllä, niiden kanssa pärjää jo aivan hyvin.


      • Missä kyyneleet?
        oi niitä aikoja kirjoitti:

        on itku kadonnut minulta, en osaa itkeä, vaikka olen koko ikäni ollut herkkä itkemään. Olenko kovettunut, kun hormonitoiminta sammui ja minusta tuli huumorintajuton, ei itkeskelevä, jotenkin outo itselle, en haluaisi olla näin kova.
        Paha olo lyllä on mutta en itke, missä mättää.

        Minulla sama juttu. Kun olen kertonut itkemättömyydestäni joillekin, nuoremmille naisille ja miehille, he eivät ole ymmärtäneet. Sanotaan, että itke, kun itkettää. Tipan tippaa ei tule silmistä. En saanut apua asiaan silmälääkäriltäkään.

        Toisaalta oloni on auttanut ymmärtämään vanhoja naisia, niitä, joita nuorempana en ymmärtänyt. Hekään eivät ehkä pystyneet itkemään, siksi olivat niin kiukkuisia.

        Itkeminen on kuin sade, jota silloin tällöin tarvitaan, olo tulee muuten liian tukalaksi.


    • Elämä ohi

      Oletteko kuulleet, että jotkut lääkkeet aiheuttaisivat tai jouduttaisivat vaihdevuosioireita?

      Entä alkoivatko teidän oireenne kuin salama kirkkaalta taivaalta?

      Täytin 51 syyskuussa, eikä minulla ollut enteitäkään oireista. Joulukuun alussa, kun Simvastatiini vaihdettiin Atorvastatiniin, alkoivat hirvittävät hikoilu/paleluaallot.

      Olen kokeillut Gelee Royalia, kaksikaan kapselia ei auta, eikä Menofem. Pelkään etten saa hormonilääkitystä, vaikka ottaisin sen, sepelvaltimotaudin takia.

      Ajattelin aina, ettei minulle varmaan tule pahoja vaihdevuosia, en ole synnyttänyt, en syönyt e-pillereitä, olen hoikka, syön terveellisesti... MITEN IHMEESSÄ naiset ennen meitä selvisivät näistä?

      • kaaniimpi ol hilima

        Hei
        Tässä vinkkejä: luontaistuotteista löytyy apuja, mutta ovat tietysti kalliita.
        Itselleni on auttanut seuraava coctail; Menowell Gelee royale Gla ja sitten monivitamiini. Päivittäinen ulkoilu vähint. 1 tunti. Vältän kofeiini- ja aspartaamipitoisia tuotteita. Luontaistuotteista voi saada myös apuja, jollei voi käyttää kasviestrogeeneja. Asiantuntevaa palvelua löytyy, kun kyselee eri luontaistuotekaupoista.
        Myös rintasyöpää sairastaville on nykyisin oma hormonivalmiste. Tuttavallani oli kohdunkaulan syöpä ja käyttää kyllä hormoneja vaihdevuosioireisiin lääkärin suosituksesta.
        Hormonien käytöstä ollaan monta mieltä. Myös lääkärien mielipiteet vaihtelevat, älkää sokeasti uskoko aina yhtä lääkäriä. Toisella lääkärillä voi olla aivan erilainen näkemys asiasta.
        Tsemppiä kaikille aikuisille naisille!


      • Hormoonihurmio

        "Ajattelin aina, ettei minulle varmaan tule pahoja vaihdevuosia, en ole synnyttänyt, en syönyt e-pillereitä, olen hoikka, syön terveellisesti."

        Mistään näistä ei välttämättä ole apua. Vaihdevuosioireiden vaikeus on pitkälti perittyä, jos äidillä on ollut vaikeat vaihdevuodet, tyttärelläkin luultavasti on.

        Koska rasvakudos sisältää estrogeenia, pitäisi pikemminkin pyylevyyden suojata oireilta, mutta sellaisestakaan en ole lukenut. Sen sijaan ylipainoisilla naisilla vaihdevuodet voivat alkaa myöhemmin kuin normaalipainoisilla. Tupakointi taas aikaistaa niitä.

        " MITEN IHMEESSÄ naiset ennen meitä selvisivät näistä?"

        Ensinnäkin jos ajatellaan satakunta vuotta taaksepäin, harvat naiset elivät niin vanhoiksi, että heille edes ehti tulla vaihdevuodet. Toisekseen, esimerkiksi äideistämme (1920-30-luvulla syntyneistä) suuri osa teki työtään kotona, joko perheenäitinä tai maatalon emäntänä. Silloin ei ollut soveliasta puhua näistä asioista, joten kukaan EI TIEDÄ, kuinka vaikeita oireita heillä oli. Jos joku oikein pimahti, hänet vietiin mielisairaalaan, koska ei ymmärretty, että kyse ei ollut psyykkisestä sairaudesta vaan estrogeenin puutteesta.

        Vaihdevuosioireiden kesto on yhtä yksilöllistä kuin oireiden laatukin. Joku selviää muutamalla kuukaudella, toinen oireilee 80-vuotiaaksi. Ei ole mitään keinoa etukäteen selvittää, kuinka lievät tai vaikeat oireet kullekin tulee tai kuinka kauan ne kestävät. Tilastoista voi katsoa, että 20 % selviää ilman oireita, 20 %:lla ne ovat sietämättömät, ja me loput 60 % olemme siinä välissä eri vaikeusastein. Oireet kestävät kai tavallisimmin korkeintaan muutaman vuoden.

        Minä käytin korvaushoitoa kolme vuotta, mutta nyt olen ollut 8 kk ilman, koska oireet ovat huomattavasti lieventyneet. Nyt ovat jäljellä vain lievät kuumat aallot.

        Harvoin kai vaihdevuosioireet tulevat "kuin salama kirkkaalta taivaalta", tavallisempaa lienee, että jo monta vuotta ennen kuukautisten loppumista tulee erilaisia oireita, joita ei välttämättä edes osaa yhdistää vaihdevuosiin. Minulla tämä vaihe kesti lähes viisi vuotta, ja pahimmat oireet (kuumien aaltojen lisäksi) olivat psyykkisiä. Pinna lyheni, mieliala kulki vuoristorataa, välillä oli totaalisen saamaton ja apaattinen "mikkää ei oo mittää" -olo, välillä taas kaikki ärsytti ja kiukutti.


      • oikea tieto

        Ei ne ole selvinneetkään.Elämme pidempään :D


      • mumix

        Ei naiset selvineetkään, vaan elinikä oli paljon lyhyempi ennen. Tuskaiset vaihdevuodet kuluttivat monien naisten terveyttä ihan hurjasti.


    • kaaniimpi ol hilima

      Anteeksi
      jäi siulle vastaamatta; toiset hikoilevat vielä 80-vuotiaina ja toiset selviävät parilla vuodella. Tuttavani selvisi kahdella hikoilulla vaihdevuosistaan ja kuukautiset loppuivat 58-vuotiaana. Nyt 70-vuotiaana puhkuu iloa ja energiaa. Monia tunnen, jotka ovat 10 vuotta hikoilleet. Hyvin yksilöllistä. Todellakin, joillekin rintasyöpäpotilaille määrätään hormonikorvaushoitoa, jos vaihdevuosioireet ovat rajut. On jokin valmiste joka kuulemma sopii.
      Hyvin paljon riippuu lääkäristä, miten sinua hoidetaan ja millaista apua tarvitaan. Suosittelisin naisgynekologia. Luontaistuotekaupassa on siis tuotteita, jotka auttavat, mutteivat sisällä kasviestrogeeneja. Kyselehän.
      Voimia sinulle!

    • Elämä ohi

      Olen kokeillut jo luontaistuotteet, et ehkä huomannut sitä vuodatuksestani!

      Kahvista en luovu, mutta lisäaineita en syö ollenkaan!

      Uusi Mies pitäisi löytää, seksi auttaisi.

      • kaanimpi ol hilima

        Hei
        Atorvastatinilla on sivuvaikutuksia niin kuin kaikilla lääkkeillä ja osa sivuvaikutuksista on samanlaisia kuin vaihdevuosioireet; nivelkivut, päänsärky, unihäiriöt, voimattomuus, painonnousu, ummetus, ja hyvin harvoin masennus. Tässä vain osa sivuvaikutuksista, vaikka suurin osa harvinaisia, niin saattaa kuitenkin tulla sinulle.

        Onko sinulla edelleen paleluly/hikoilu -kohtauksia? Entä muut oireet?

        Voi olla niin, että edellinen käyttämäsi lääke oli parempi ja sopi paremmin. Aina voi kysyä vaihtoa toiseen, jos mahdollista. Muista, että useat lääkärit ovat lääketehtaiden "mannekiineja" ja määräävät tietyn firman lääkkeitä, voit kuitenkin vaatia tai pyytää lääkkeen vaihtamista, ainakin sitten näkisi, että onko sillä vaikutusta.

        Atorvastatin käy maksan päälle, joten ethän käytä alkoholia?!


    • selvin päin

      Olen huomannut, että illalla pienikin annos alkoholia sotkee yöunet.

      Harvoin otan, mutta jos otan niin "rangaistus" tulee aamuyöllä kuumina aaltoina ja yöunen laatu on sen myötä menetetty. Nuorempana olen juhlinut ihan tavanomaisesti silloin tällöin, en ole koskaan ollut a-ongelmainen.

    • jk

      vaikea sanoa

    • elämä hymyilee

      Heipä hei rakkaat kanssasiskot!!
      Haluan kertoa omakohtaiset kokemukset vaihdevuosista. Täytän kohta 54 vuotta. Sinä vuonna kun täytin 50-v, minulta poistettiin hormonikierukka ja heti alkoivat oireet, kuumat aallot ja yöhikoilu. Rintasyövän pelossa olin päättänyt, että en hormonikorvaushoitoa aloita. Söin muutamia kuureja homeopaattisia lääkkeitä, niistä oli apua hetken. Yritin myös joitain luontaistuotteita mutta niistä ei löytynyt apua. Minä tyttö sitten vaan päätin yrittää kestää. Päivät ok, mutta yöllä heräilin koko ajan. Juttelin asiasta työterveyslääkärini kanssa ja sain nukahtamislääkereseptin, sen lääkkeen avulla nukuin aina välillä vähän paremmin. Olen matkan varrella yrittänyt löytää tietoa vaihdevuosien kestosta mutta näköjään sitä ei voi tietää, se on niin henkilökohtaista.
      N. kuukausi sitten huomasin, että en ollut herännyt kertaakaan hikimärkänä ja tätä onnea on nyt jatkunut:) Nukahtamislääkkeet olen unohtanut ja nyt tuntuu elämä hymyilevän. Eli minulla oireet kesti melkein päivälleen neljä vuotta.

      • Olen kuullut,

        että nukahtamislääkkeeseenkin voi jäädä koukkuun.
        Kuinka sinulle kävi?


      • elämä hymyilee
        Olen kuullut, kirjoitti:

        että nukahtamislääkkeeseenkin voi jäädä koukkuun.
        Kuinka sinulle kävi?

        Täällä taas:) En jäänyt koukkuun nukahtamislääkkeisiin, minulla ei ole niitä enää enkä meinaa hankkiakkaan, paitsi jos elämäntilanteessa tulee semmoinen aika, että ei saa nukuttua. Uni on ihmiselle niin tärkeä asia, sen tulin huomaamaan kun en saanut nukuttua ja yöt pyörin hikimärkänä sängyssä. Mutta koko ajan kyllä tiedostin sen, että nukahtamislääkkeisiin saattaa jäädä koukkuun ja otin niitä ihan viimeisessä hädässä.


    • Tushkaa

      Kiitos sulle "elämä hymyilee" kirjoituksesta. Eli toivoa on, vaikka nytkin tuntuu siltä, että kuolema noutaa jo tänään...

    • onko muita

      ihmettelen kun yli 70v naiset on niin pirteitä, useimmat. Jaksavat matkustella, lenkkeillä ym.
      Itse 60v ja olen kans kun kuolema korjais jo tänään, henki ei kulje ja ei jaksa yhtään mitään.
      Onko vielä vaihdevuodet vai mitä tämä on, välillä olo hyvä mutta suurin osa ajasta on yhtä ähkimistä.

    • Takatalvea

      Minulla ne ovat kestäneet seitsemän vuotta ja jatkuvat yhä. Enää ei oikein tiedä ovatko oireet jo jostakin sairaudesta johtuvia vai tavallisia. Oireet pahenevat ja paranevat aallottain. Välillä jo luulee niiden menneen ohitse, vaan takatalvi tulee aina. Nyt on tullut palelu- ja pahoinvointikohtauksia, joita ei ole ennen ollut. Edelleenkin heräilen aamuyöstä ja päivisin on toisinaan aivan hirvittävän maaninen olo. Ei pysty keskittymään mihinkään kunnolla ja silti tekee kolmea asiaa yhtäaikaa. Saldo viimeisistä vuosista on valitettavasti kurja. Ei tätä kestäisi jos ei olisi pakko.

    • tätäkö tämä on

      tätä minäkin ihmettelen, kohta 60v ja nyt vasta tuleekin palelu ja kuuma vaihteluja, myös ihme levottomuus, olis energiaa vaikka mihin, mutta ei saa aloiettua yhtään mitään.
      Sitä vaan katsoo ikkunasta ulos, ja mietiskelee, samalla kuitenkin suunnittelee maanisesti kaikkea, että ihan hengästyy.

      Ja kaiken päälle, alko yskiessä tulemaan pissa housuun, eli "vaippojen" ostoon huomenna.

      • Vanhaksi tulo etoo.

        Vastaan sinulle siksi, että oireilen vasta nyt , liki 6kymppisenä. Minä olen sotkenut kaikki ihmissuhteeni. Kilttiä minua ei ole enää olemassakaan. Tyttären häihinkään en päässyt, kun loukkaannuin hänen sanomisistaan ja ensimmäisen kerran elämässäni suutuin niin kovasti, että välit katkesivat. Ainoaa lapsenlastanikaan en ole nähnyt yli 2 vuoteen. Minusta on tullut katkera, vanha ämmä. En ole ikinä ollut nalkuttaja, mutta nykyisin huomauttelen miehelleni kaikesta, mikä ärsyttää. Pinna palaa jatkuvasti. Olen muuttunut kuin eri ihmiseksi viimeisten parin vuoden aikana. Nukun silloin tällöin ja tätäkin kirjoittaessani olen valvonut liki vrk. Unen saaminen on vaikeaa ja sitten kun nukun, en millään tahdo herätä. Työtkin kärsivät. Mikään ei huvita. Paino nousee ja v.....s kasvaa.


      • Ei katkeruutta!
        Vanhaksi tulo etoo. kirjoitti:

        Vastaan sinulle siksi, että oireilen vasta nyt , liki 6kymppisenä. Minä olen sotkenut kaikki ihmissuhteeni. Kilttiä minua ei ole enää olemassakaan. Tyttären häihinkään en päässyt, kun loukkaannuin hänen sanomisistaan ja ensimmäisen kerran elämässäni suutuin niin kovasti, että välit katkesivat. Ainoaa lapsenlastanikaan en ole nähnyt yli 2 vuoteen. Minusta on tullut katkera, vanha ämmä. En ole ikinä ollut nalkuttaja, mutta nykyisin huomauttelen miehelleni kaikesta, mikä ärsyttää. Pinna palaa jatkuvasti. Olen muuttunut kuin eri ihmiseksi viimeisten parin vuoden aikana. Nukun silloin tällöin ja tätäkin kirjoittaessani olen valvonut liki vrk. Unen saaminen on vaikeaa ja sitten kun nukun, en millään tahdo herätä. Työtkin kärsivät. Mikään ei huvita. Paino nousee ja v.....s kasvaa.

        Hae apua sinä "Vanhaksi tulo etoo". Muuten sinusta tulee katkera vanha ihminen, ja joudut suremaan loppuikäsi katkenneita ihmissuhteita ym. Lisäksi oma elämäsi on yhtä tuskaa. Jo pelkkä unilääke voi helpottaa oloa välillä, jotta saa edes nukuttua.
        Kun pääset vähän tolpillesi, soita tyttärelle ja pyydä käymään. Selitä tilanne ja pyydä anteeksi. Kerro, että välität hänestä ja lapsenlapsesta, mutta että elämäntilanne on pahentanut asioitasi.
        Minulla on tai oli (hän on pahoin dementoitunut) äiti, joka oli katkera kaikesta. Sellainen ihminen on todella raskasta seuraa itselleen ja muille.
        Toivoa on!!!


      • leskiäiti
        Vanhaksi tulo etoo. kirjoitti:

        Vastaan sinulle siksi, että oireilen vasta nyt , liki 6kymppisenä. Minä olen sotkenut kaikki ihmissuhteeni. Kilttiä minua ei ole enää olemassakaan. Tyttären häihinkään en päässyt, kun loukkaannuin hänen sanomisistaan ja ensimmäisen kerran elämässäni suutuin niin kovasti, että välit katkesivat. Ainoaa lapsenlastanikaan en ole nähnyt yli 2 vuoteen. Minusta on tullut katkera, vanha ämmä. En ole ikinä ollut nalkuttaja, mutta nykyisin huomauttelen miehelleni kaikesta, mikä ärsyttää. Pinna palaa jatkuvasti. Olen muuttunut kuin eri ihmiseksi viimeisten parin vuoden aikana. Nukun silloin tällöin ja tätäkin kirjoittaessani olen valvonut liki vrk. Unen saaminen on vaikeaa ja sitten kun nukun, en millään tahdo herätä. Työtkin kärsivät. Mikään ei huvita. Paino nousee ja v.....s kasvaa.

        sama täällä, ennen olen ollut ihan kiltteydestä kipeä, nyt kun uskallan
        vähänkin pitää puoliani, kaikki suuttuvat minulle. Ainoa lapsenlapseni on puoli vuotias, häntä en saa tavata, vaikka tarkoitan pelkkää hyvää...


      • oikea tieto
        Vanhaksi tulo etoo. kirjoitti:

        Vastaan sinulle siksi, että oireilen vasta nyt , liki 6kymppisenä. Minä olen sotkenut kaikki ihmissuhteeni. Kilttiä minua ei ole enää olemassakaan. Tyttären häihinkään en päässyt, kun loukkaannuin hänen sanomisistaan ja ensimmäisen kerran elämässäni suutuin niin kovasti, että välit katkesivat. Ainoaa lapsenlastanikaan en ole nähnyt yli 2 vuoteen. Minusta on tullut katkera, vanha ämmä. En ole ikinä ollut nalkuttaja, mutta nykyisin huomauttelen miehelleni kaikesta, mikä ärsyttää. Pinna palaa jatkuvasti. Olen muuttunut kuin eri ihmiseksi viimeisten parin vuoden aikana. Nukun silloin tällöin ja tätäkin kirjoittaessani olen valvonut liki vrk. Unen saaminen on vaikeaa ja sitten kun nukun, en millään tahdo herätä. Työtkin kärsivät. Mikään ei huvita. Paino nousee ja v.....s kasvaa.

        Niimpä.
        Ei tarvitse ihmetellä, että miksi miehet vaihtavat myös vaimoa :D
        meille kun on luotu nämä vaihdevuodet :/
        Joskin miehilä on myös testosteronin heikkenemistä ja mieten vaihdevuosista ei juuri puhuta,- kirjoiteta.
        Gygologin juttusille :D


    • jk

      vaika monta vuotta

    • Niagaran putoukset

      Olin 29v kun sain vaihdevuodet kohtu leikattiin pois .munasarjoja ei leikattu.
      Söin 30 vuotta Brogrynova hormoonia,kun täytin 60v lopetin hormoonihoidon,nyt olen 62v ja olo on kuin olisi Niagaranputouksilla,lääkäriltä kysyessäni et koska nämä hirvittävät hikoilut loppuu vastasi lääkäri et joillakin ne kestää lopun elämän
      voi kauhistus.Tapasin meidän terkkarissa 85v mummon ja hänellä on vieläkin kuumia aaltoja joskin ne ei nyt enään ole niin voimakkaita.
      Ensin me naiset kärsitään kymmeniä vuosia kuukautisista ja sen jälkeen vielä muutama kymmenvuosi hikoilusta ainoa ilo on kun talvella on 20 astetta pakkasta niin on oikein ilo istua pikkupöksyissä ulkona siihen ei kaikki pystykkään.

      • kokeiltu on

        Saitpa minussa hekotuksen aikaiseksi. Tuo talvi juttu oli hauska. Mutta vakavasti ottaen: Mielialalääkkeistä saa moni avun näihin vaihtarivaivoihin. Mirtazapin on hyvä. Vanhanaikainen antihistamiini siinä nukuttaa ja serotoniinin erittymistä kiihdyttää toinen aine. Kokeilkaa.


      • Hikoilua pakkasessa

        Olen kokenut senkin, kun olen talvella ulkona kulkenut pakkasessa, niin hikoilen samalla. Hikoilu tulee sisältä päin, siihen ei ulkoilman kylmyys vaikuta.


    • 53 vee

      Olipa hyvä lukea, että muillakin on samoja ongelmia kuin itsellä. Kuumat aallot pysyvät kurissa hormonigeelillä, mutta mieliala ei. Itkettää, ottaa päähän, kaikki tuntuu epätoivoiselta. Välillä mieli on parempi, hetken aikaa, ja taas kaikki on pielessä. Tuntuu, että olen aivan eri ihminen kuin ennen. Mikään ei enää innosta, töihin pitää raahautua, ilo on kadonnut. Onhan niitä murheen aiheita elämässä ollut ennenkin, mutta olen kuitenkin säilynyt elämän myönteisenä, positiivisena ihmisenä. No enpä ole enää. Onko tämä vaihdevuosioire vai olenko sekoamassa?

      • Kurjaa on

        Hei hyvä 53 vee!
        Mulla on ihan samoja oireita kuin sullakin. Käytän hormonitabletteja, mutta mieliala on masentunut ja alavireinen. Elämänilo on kadonnut, ajatukset vain itsessä ja päivän kestämisessä iltaan. Öisin en saa unta, mutta käytän nukahtamislääkettä, joka auttaa. Mua ei itketä (en pysty itkemään), mutta olen epätoivoinen. Keho on kuin eri ihmisellä. Sydän tykyttää, on tukielinten oireita (tuntuu, etteivät jalat kannata), jänteet ja lihakset kipeät. Jännitän ja pelkään kaikkea. Et varmaan ole sekoamassa, koska itsekin koen kaiken kuten sinä, vaikka sama ajatus on ollut muutaman kuukauden mielessä. Täytän kuukauden päästä 53 v. Kävin jo psykiatrilla ja sain mirtazapinia, jota en ole uskaltanut kuitenkaan ottaa sitä, koska olen kuullut siitä paljon huonoa.


    • Muna Sarja

      7 vuotta on syöty hormoneja. 50 nyt lasissa. Puoli vuotta sitten jouduin aloittamaan vielä lisägeelin Livialin lisäksi. Lisägeeli poisti selvästi ärtyneisyyttä mm. puolisoa kohtaan ja paransi yöunia. Myöskin hikoilu on vähentynyt. Yöllä herään siihen, että on kuuma. Vähintään 3 kertaa. Muutoin nukun ihan OK. On kausia että herään viideltä.

      Mutta kun elämä on vain jotenkin niin kauhean tylsää nykyään ja olo on saamaton ja tyytymätön. Joskus aurinko paistaa vaihdevuotisen pesään mutta liika harvoin. Pelkään jo kun talvi tulee jos minua taas masentaa.

      Suren poistetuja munasarjojani - tulkaa takaisin!!!

      • oikea tieto

        Älä sure. Olet edelleenkin Nainen.
        Niin minäkin olen !
        Minulta poistettiin kohtu 20 vuotta sitten!
        Munasarjat surkastuivat en jälkeen.
        Estrogeeni progynova ja Vagifem ja nautin naiseudestani enemmän kuin koskaan ennen.
        Ejakuloin ja saan valtavia orgameja.
        Hae apua- onnea


    • kuka minä olen?

      Minusta kans tuntuu,et olen sekoamassa välillä,mutta se tunne menee onneksi ohi.
      Niin,mitäs minun piti kirjoittaa.....,tämä tunne usein eli pätkii,olen kohta 60v ja huomaan, etten itke enää vaikka olis suruakin,jotenkin en ole enää herkkä, muuta kun suuttumaan.
      Onkohan syynä estrogeenin väheneminen?,eli tulee miehisemmaksi,ainakin kasvojen piirteet on muuttunu jyrkemmiksi, ja parranhaivenia ollu myös,onneks ei koko partaa :))

    • Neljävitosena myös

      Laihduin paljon 45-vuotiaana, jolloin ensimmäiset merkit vaihdevuosista tulivat. Kuumat aallot olivat vielä pieniä silloin. Kuukautoset kuitenkin jatkuivat. Kiukunpurkauksia varsinkin muille naisille ja kun suutun olen tosi paha.

      Kun lihoin taas, vaivat hävisivät vahäksi aikaa. Nyt olen 56 ja kuukautiset jäivät kai pois puoli vuotta sitten, Viimeiset viikot olen tuntenut itseni aika tasapainoiseksi. Olen myös äärettömän väsynyt koko ajan.

    • tapaus tämäkin .

      Voi hyvät kanssasisaret ! Olin noin viiskymppinen kun minulla alkoivat vaihdevuodet . Olin asiakaspalvelussa ja arvatkaas oliko hauskaa kun kymmeniä kertoja pv kasvot ensin lehahtivat punaisiksi ja kuumaksi , kuumuus levisi koko ylävartaloon , tuntui että selkääkin aivan poltti ja sitte iski hiki päälle . Ei auttanut muu kun , ota silmälasit pois ja kuivaa kasvosi ja asiakas istuu koko ajan vastapäätä . Ja sitte ne yöt . Heräät litimärkänä , vaihdat yöpaidan ja sitten onkin jo palelun vuoro . Tätä kun toistuu muutaman kerran yössä ja joka yö , alkaa pikkuhiljaa pinnakin kiristyä .Sitten marssin kynen pakeille , ja tosi hyvän sellaisen . Sain hoidoksi estrog. laastarin peffaan ja kelt.rauh.kierukan kohtuun . Näin mentiin 20 v , olin erittäin tyytyväinen elämääni . Kävin säännöllisesti papassa ja mammogr. kaikki aina hyvin . Laastarin voimakkuutta vähennettiin jossain vaiheessa ja kierukkahan uusittiin 5v välein . Lääkärini muutti sitten toiseen kaupunkiin ja jouduin vaihtamaan toiselle . Nyt sitte tämä ei suostunutkaan enää laittamaan uutta kierukkaa vaan lääkitystä muutettiin . Sain laastarin jossa on molempia siis estrog.ja keltar.horm. Mutta , nyt sitte ajattelin että entäs jos yrittäisin kokonaan eroon siitä . Mutta ajatelkaas , se sama rumba alkoi 20v tauon jälkeen . Aivan samat yöhikoilut ja päiväpuuskat . Näin jonkin aikaa ja sitte luovutin , taas on laastari pyllyssä . Siskoillani ei minkäänlaisia oireita , äitini sanoi aikoinaan että kun ne loppu niin ne loppu eikä mitään jälkimaininkeja , tasan ei käy onnenlahjat ! ! !

    • leskiäiti

      olen 58-vuotias, kuukautiseni loppuneet 2 vuotta sitten kokonaan.
      Minulla alkoi anemia, jota ei ole koskaan selvitetty, hb laskee siinä
      keväällä roimasti alle sadan, väsyttää, hermostuttaa, lisäksi on kova huoli aikuisista pojista, toinen yli 30v toinen vähän alle, vanhimmalle tuli ero yli 2 v sitten, siitä alkoi alamäki, rattijuopumus, kykynemättömyys omien asioiden hoitoon, nuorimmaiseni rakastui narsistiin, nyt hän on katkaissut kaikki välinsä
      minuun, näin ja kerroin hälle tositarinoita tästä naisesta.

      • leskiäiti

        oireet kestäneet 2 vuotta


    • 40v. ja neitsyt

      Oon nyt 39v. ja viimesten kuukautisten aikaan, kun piti alkaa, niin tuli muutama tippa jotain ruskeeta mönjää, ja nyt sitä tiputtelua on jatkunut kohta kolme viikkoa. Välillä on välissä yksi päivä tai pari, ettei tuu mitään, sitten taas tipottaa (siis todella vähän) muutaman päivän. Ja tätä jatkuu edelleen, tänään taas tipottaa.

      Ihan ihmeellistä. Ja niska ja selkä kramppas sellaiseen jumiin ja kipu ihan helvetillinen, että meinasin soittaa ambulanssin. Niskatukea pitänyt muutaman vuorokauden ja piikkiä on annettu.

      Tänään kaupassa iski kauhean hien päälle. Siis sellanen, mistä tietää, että kroppa ei ole terve.

      Eniten mietin tosta ihme kuukautisista, jotka yrittää alkaa viikkotolkulla, mutta ei sitten alakkaan, että onkohan mulla alkaneet vaihdevuodet.

      Saako sitä selvitettyä lekurissa millään testeillä, vai pelkistä oireistako se pitää päätellä ja siitä, että kuukautiset sitten vaan loppuu?

      Vielä vinkki oireisiin, joka auttaa ihan kuukautiskipuihinkin on Zone-dieetti tai oikeastaan ruokavalio, jossa pyrkii syömään joka aterialla proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat seuraavassa suhteessa;

      proteiinit 30%, rasvat 30%, hiilihydraatit 40%
      Ja siten että kerta-annos ei ylittäisi koskaan n. 21g proteiinia, 21g rasvaa ja sitten ne hiilarit, joita on todella vähän, mutta ei niin vähän, että olisi kyse mistään ketoosista tai atkinsin dieetistä.

      Sen verran vähän noita hiilareita tossa ruokavaliossa on, että ne on käytännössä oltava kaikki marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Että leivät, pastat ja perunat saa unohtaa.
      Tämän pitäisi tasapainottaa erityisesti hormonitoiminnan, niin miehillä kuin naisilla.

      Kannattaa kokeilla. Ei ole ainakaan epäterveellistä, kunhan tietysti katsoo sitä ruoan laatua, eikä pelkkiä ravintosisältöjä.

      • 40v. ja neitsyt

        Niin ja vielä tuohon Zone-juttuun, että vuorokausiannos esim. 165cm keskipituisella naisella, joka ei kovin paljoa liiku, tai vain esim. kevyttä kävelyä päivittäin, niin vuorokausi -annos on n.60-65g proteiineja vuorokaudessa ja sitten ne muut voi laskea tuosta.

        Jos liikunta lisääntyy ja ns. kulutus kasvaa, niin voi lisätä esim. 5g vuorokausiannokseen lisää, mutta ei sen enempää.


    • apua tarvitseva

      .....sitä tässä itsekin ihmettelen? olen 40v ja olen kärsinyt oireista jo tovin, ( kuumat aallot, yöhikoilu, muistamattomuus,hermostuneisuus,masennus,päänsärky,huimaus, jne?), kuukautisista en tiedä, koska ne loppuivat minulla kokonaan alotettuani syömään minipillereitä ja niissähän ei ole yhtään estrogeenia. joten, mikä avuksi?

      • violet70

        Moikka "apua tarvitseva"
        mulla ikää saman verran ja oireita samanlaisia. Sun varmaan kannattais käydä gynellä ja kysellä voisko niitä minipillereitä vaihtaa sellasiin mitkä sopis paremmin >40v.
        Minä oon just viime viikolla alottanu Qlaira-nimiset pillerit joissa on molempia hormoneja ja sopivat kuulemma just mun ikäselle esivaihdevuosista kärsivälle. Tuskaa on tämä alotus ennen kun saa kropan ja hormonit tasapainoon. Kovat on toiveet oireiden helpottamisesta, niin inhottava niiden kanssa on mietiskellä päivät pitkät. Epätoivon puolelle herkästi menee :(
        Koitetaan jaksaa ja ota ihmeessä yhteyttä gynegologiin.


    • vv

      Onkohan mitään merkitystä millaiset vaihdevuodet tulee jos ei ole käyttänyt ehkäisynä koskaan pillereitä tai kierukoita ym hormonivalmisteita.
      Itse olen 45v ja pelottaa ihan lukea noita oiteita mitä voi tulla. Kauhulla odotan vaihdevuosia. Itselläni ei ole 12 vuoteen ollut minkäänlaista ehkäisyä mut nuorena käytin e-pillereitä 10v

    • Tyynempi yritys

      Sanoisinko, että pari vuotta. Olen nyt 53 v. V. 2009 saakka kaikki oli suht normaalia, olin silloin siis 50 v. Mulle on tulleet v-vuodet "kohtauksittain", sanoi lääkärikin. Välillä muutama kamala viikko, sitten rauhallisempaa jne. V. 2009 oli kolmet menkat, v. 2010 yhdet ns. omat (kahdet Terolutilla, kun kohdun limakalvo oli liian paksu). Tänä vuonna on ollu yhdet.

      Kaikki muita oireita on nyt syksyllä ollut enenevässä määrin, mutta kuivuutta ei kovinkaan. Välillä on lähes työkyvytön olo. Toisaalta olen ollut puolen vuoden aikana vain 2 päivää sairaslomalla, ne siis ihan loputtomasta uupumuksesta johtuen.

      Eilen aloitin Femostonin. Olen kerran ennenkin yrittänyt, mutta tuli kauhea pahoinvointi.

      Jos ei ala syksyllä auttamaan, lähden suureen maailmaan tästä pikkukupungista etsimään lisäapua .

    • lilleri59

      Olen 52-v. Koko kesän nukuin tosi huonosti, heräilin viimeistään aamuyöstä. Nyt on parin kuukauden ajan tullut hikoilu-palelukohtauksia useampi yössä ja harvakseltaan päivisin. Lenkillä menoa on täytynyt hidastaa hirveän hikoilun takia. Hormonikierukkaa olen käyttänyt n. 20v. jonka ansiosta kuukautiset jäivät kokonaan pois. Olin kuvitellut, etten enää uutta laitattaisi, mutta mitä se vaikuttaa, alkaako vuodot taas( en todellakaan halua). Ja mitä w-oireet siitä tykkää... Onko kellään kokemuksia? Mitään lääkkeitä en syö, kaksi synnytystä takana ja kunto ok.

      • 33

        Eivät varmaan ne vuodot enää ala kun ikää jo on. Vaihdevuodet ovat tulossa oireista päätellen, itse asiassa aika myöhään. Monilla naisilla samankaltaisia oireita on jo noin 45-vuotiaina. Seuraavat vuodet ovat todennäköisesti enemmän tai vähemmän hikoiluttavia. Toivottavasti eivät kovin vaikeat.


      • näin mulla
        33 kirjoitti:

        Eivät varmaan ne vuodot enää ala kun ikää jo on. Vaihdevuodet ovat tulossa oireista päätellen, itse asiassa aika myöhään. Monilla naisilla samankaltaisia oireita on jo noin 45-vuotiaina. Seuraavat vuodet ovat todennäköisesti enemmän tai vähemmän hikoiluttavia. Toivottavasti eivät kovin vaikeat.

        Eihän sitä voi tietää alkaako vuodot vielä. Itsellänikin kesti 3kk vajaa 56v asti. Eräs gyne sanoi mulle jo viiskymppisenä, kun oli menkat vielä, että viimeiset ovat varmaan..hyväpä oli ennustamaan:) Itselläni ei ollut siihen aikaan mitään vuotohäiriöitä, eikä muutakaan vaivaa. Oikein ihmettelin mitä sellainen on. Vuotohäiriöillä sitten alkoivat vähitellen runsaan parin vuoden päästä ja virtsarakon vaivoilla. Siihen alkoi sitten liittyä nivelkipuja ja ajoittaista hikoilua. Hikoilu alkoi sitten toden teolla viime syksynä ja sen jälkeen tuli vielä pari vuotoa ja vimppa oli siis tammikuussa. Paikallishoito on käytössä lähinnä virtsarakon vaivojen takia. Muilta osin kuivahtamisista ei ole ollut.
        Itselläni ei ole ollut koskaan kierukkaa, eikä muutakaan hormoonaalista ehkäisyä.

        Toistaiseksi en ainakaan halua estrogeenihoitoa ja vuotoja takas. Niin kauan, kun saan luontaistuotteilla(ei Suomesta saatavia) vaivani aisoihin..


      • edellinen vielä
        näin mulla kirjoitti:

        Eihän sitä voi tietää alkaako vuodot vielä. Itsellänikin kesti 3kk vajaa 56v asti. Eräs gyne sanoi mulle jo viiskymppisenä, kun oli menkat vielä, että viimeiset ovat varmaan..hyväpä oli ennustamaan:) Itselläni ei ollut siihen aikaan mitään vuotohäiriöitä, eikä muutakaan vaivaa. Oikein ihmettelin mitä sellainen on. Vuotohäiriöillä sitten alkoivat vähitellen runsaan parin vuoden päästä ja virtsarakon vaivoilla. Siihen alkoi sitten liittyä nivelkipuja ja ajoittaista hikoilua. Hikoilu alkoi sitten toden teolla viime syksynä ja sen jälkeen tuli vielä pari vuotoa ja vimppa oli siis tammikuussa. Paikallishoito on käytössä lähinnä virtsarakon vaivojen takia. Muilta osin kuivahtamisista ei ole ollut.
        Itselläni ei ole ollut koskaan kierukkaa, eikä muutakaan hormoonaalista ehkäisyä.

        Toistaiseksi en ainakaan halua estrogeenihoitoa ja vuotoja takas. Niin kauan, kun saan luontaistuotteilla(ei Suomesta saatavia) vaivani aisoihin..

        ..siis viimeinen vuoto tuli vielä 3kk ennen 56v päivääni, ei siis kestänyt 3kk:)


    • 11
    • 11
    • MIELIALALÄÄKE VAIHDE

      Sain avun mielialalääkkeestä, jota ystäväni on syönyt rintasyöpäleikkauksen jälkeen jo lähes 10 vuotta. Olen 54 v ja kärsinyt lieviä oireita jo vuosia. olen hoitanut niitä luontaistuotteilla, homeopaattisilla tipoilla sekä magneetilla. 4 kk sitten kuukautiset loppuivat ja hikoiluoireet pamahtivat päälle ! Lisäksi oli jatkuvat säryt ja väsymys, tunsin itseni todella sairaaksi ! Kysyin lääkkeen nimeä ystävältäni ja lääkäri kirjoitti siitä reseptin, tuntui, että lääkäritkään eivät oikeasti tiedä vaihtoehtoisesta lääkityksestä tarpeeksi. Apu tuli kahdessa päivässä ja viikon kuluttua hikoilut olivat tipotiessään. Aloin myös laihtua ja huomasin väsymyksenkin kadonneen. Kaikille tiedoksi lääke on Venlafax Krka 75 mg !

    • Pahimpaan varautuva

      Olen 45 v ja nyt kuukautiset epäsäännöllistyneet,palelu/hikoilupuuskia jonkin verran ja kirvelyä pissatessa ja alapäässä muutoinkin ja naaman punoitusta.Ilmeisesti vaihdevuodet alkamassa,mutta kuinkahan kauan menee siihen pahimpaan vaiheeseen tästä?Onko kyse kuukausista vai vuosista,yleensä siis?On varmasti yksilöllistä,mutta siis suurinpiirtein?

    • hikiki

      Hei sisaret! En jaksanut selata kaikkia vastauksia lävitse, mutta mun vastaus kysymykseen. Vaihdevuodet alko 46-vuotiaana kauheena hikoiluna päivin ja öin, apua sain Femoston-hormonipillereistä, joista söin 6 vuotta. Kaikki nämä vuodet täysin oireettomana. Lopetin pillereitten käytön vuosi sitten - huh, on tää aikamoista helevettiä suoraan sanottuna. Hikoilut takas välittömästi, joskin ei aivan niin pahoina. Aloitin soija-luontaistuotteen syönnin muutama päivä sitten, katsotaan onko siitä mitään iloa. Tsemppiä!

    • Tulossa hullux

      Onko kellään kokemusta Menohop -valmisteesta. Systeri kehui sitä siinä olevan Hopeiinin johdosta. Itselläni on ollut viimeaikoina päälimmäisenä mielettömät mielialanvaihtelut -ei niinkään hikoilu. Olen ajautunut mieheni kanssa lähes avioeron partaalle, kun epäilen koko ajan, että hän on uskoton jne.

      • B-vita

        Ei Menohop mulle auttanut, eikä varsinkaan mielialaan. Kokeile Neuromax yhdistelmä B-vitamiinia ja vahvaa kalöljyä.


    • laura

      Hei kanssasisaret,

      Mielenkiinnolla luin koko viestiketjun, kun hain vastausta kysymykseen kuinka kauan kuumat aallot kestävät? Ja niinpä on, ettei vastausta ole.

      Oma tarinani on tähän mennessä seuraavanlainen:

      Olen nyt 50-vuotias ja aaltoja on päivällä 2-10, mutta ne ovat jotensakin siedettäviä, yöallot ovat pahempia. Herään joka 1-3tunti ja välillä makaan ja hikivirtaa, välillä taas on helpompaa. Palelut samassa suhteessa. Viimeiset kuukautiset elokuussa - 12 sitä ennen tammikuussa-12 ja sitä ennen parivuotta epäsäännölliset, joten sitä ihtiäään tämä on.

      En ole käyttänyt hormoneja ja nyt näyttää siltä, että oireet palaavat kun hoidon lopettaa. Suvussa on myös rintasyöpää, joten vältän viimeiseen saakka.
      Apua on ollut vaihtelevasti luontaisuotteista. Homeopaattisista Dr. Reckeweg12 tipoista, ChelloFortesta, Pueraria Mirificasta (ei saa Suomesta, mutta esim. iHerbistä). Salvia tee (saa venäläiisistä kaupista) helpottaa välillä, mutta otetaan vaan kuureina tuijonin takia. Tippoja on olemassa myös mutta en ole vielä ostanut. Soijaa syön joka aamu myslin seassa ja toissa päivänä aloitin Maca-jauhon sekoittamisen joukkoon.

      Liikuntaa olen lisännyt ja se auttaa selvästi, mutta ei poista oireita. Eikä pudota painoa, jota pullahti 8kg viime keväänä. Alkoholia, kofeiinia ja sokeria olen vähentänyt n.80%, sillä etenkin alko pahentaa oireita. Mutta välillä on naatittava!

      Äitini kertoi, että hikoili mittavasti ja se kesti jotain 8v. Hänellä viisi lasta minulla ei ollenkaan.

      Mulla ei ole juurikaan muita oireita kuin tämä hikoilu. Kun oikein reporangaksi menen katkounien jälkeen otan 25mg Ketipinoria, jonka avulla nukun, mutta olen seuraavana päivänäkin vetämätön.

      Mieliala sen sijaan on hyvä. Itseasiassa tunnen olevani henkisesti elämäni vedossa, mikä on kyllä ristiriidassa tämän rapistuvan fysiikan kanssa. Vaihdoin työpaikkaa mielenkiintoisempiin tehtäviin, aloitin jatko-opinnot.

      Seksi ei ole juuri kiinnostanut tänä syksynä hikoillessani, mutta toivon, että vielä joskus kiinnostaa. Mies on ollut ymmärtäväinen ja puhutaan kaikesta avoimesti. Läheisyyttä on paljon. Alapää on välillä kuiva, siihen käytän Ceridal-öljyä.

      Yritän suhtautua itseeni ja oireisiini lempeästi ja välillä jopa huumorilla, jos ei ihan kauhiaa ole, silloin kyllä on itku lähempänä. Ajattelen myös, että tämä menee ohi joskus ja jos on ihan mahdotonta kokeilen hormonejakin.

      Toivoa ja tsemppiä kaikille, tänään on se parempi päivä:)

    • Hormoonihurmio

      "En ole käyttänyt hormoneja ja nyt näyttää siltä, että oireet palaavat kun hoidon lopettaa."

      Vähän ristiriitainen lause, ethän voi tietää, palaavatko oireet hoidon lopettaessa, jos et ole hoitoa aloittanutkaan. Tämä varsin yleinen luulo ei sitäpaitsi pidä paikkaansa, jossain vaiheessa oireet JOKA TAPAUKSESSA loppuvat, käytti korvaushoitoa tai ei. Jos korvaushoidon lopettaa "kesken kaiken", oireet tietenkin palaavat.

      Sitä taas ei voi kokeilematta tietää, tarvitseeko korvaushoitoa vielä vai ei. Minä pidin taukoa kolmen vuoden hoidon jälkeen, ja totesin pahimpien oireiden häipyneen. Sen jälkeen on ollut koko ajan harvenevia ja lieveneviä kuumia aaltoja.

      Sitä, kuinka kauan pahin vaihe kestää, ei pysty ennustamaan muusta kuin ehkä lähisukulaisten tilanteesta. Lasten määrä käsittääkseni ei asiaan vaikuta ollenkaan, joten ikävänlainen ennuste sinulla on. Tosin kaiken kaikkiaan, esivaihdevuodet mukaanluettuna, aika monen oireilu kestää yli viisi vuotta.

    • Kuumat aallot

      Kävin viime viikolla gynekologilla ja kysyin kuin kauan vaihdevuosioireet,kuumat aallot kestää. Hän sanoi että 2 vuotta siittä päivästä kun viimeiset kuukautiset on olleet, ja joillakin voi sitten kestää vielä kauemmin.

    • laura

      Homeopaattiset Dr Reckeweg tipat yleisvaihdevuosioireisiin on nro 10 ja hikoiluun 32. Vaihdoin 32:een siis Maca-jauho ja hikoilu on laantunut huomattavasti.Ei toki poistunut, mutta nukun jopa 4-5tuntia putkeen. Jess! Jos tämä ei ole kehon uusien kuukautisten tehtailun ansiota tämän kanssa elän mennen tullen:)
      Tuo kahden vuoden uutinen oli piristävä, vaikka aika henkilökohtaista tämän vaiheen pituus tuntuu olevan. Tuttavapiirissä on monenmoista oiretta ja pituutta kuten täällä palstallakin. Jokainen taplaa tyylillään.

    • vaihdevuodetko

      Onko jalkojen älytön väsyminen tuttua? olen 50 v ja menkat ollu epäsäännölliset jo vuosia.muita oireita en yhdistäis vaihdevuosiin.jalat kuin kaksi betonisäkkiä ja kipuilee yöaikaan,teen kyllä seisomatyötä mutta oireet vaivannut vasta n.vuoden.ylipainoa tuskin paljoa...72/168.

      • Jalaton...kohta...

        Kyllä...karseaa jalkasärkyä ! Välillä kaikkia jäseniä kolottaa... Jalat kuitenkin pahimmat. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet ei auta ja aina saa olla ruikuttamassa lekurissa vahvempia. Pelkäävät lääkekoukkuun jäämistä... Oikeen ottaa päähän ! Kuka niitä myrkkyjä mielellään syö, mutta töissä on käytävä (seisomatyö) ja yöllä nukuttava. Välillä tuntuu, että kukaan ei ymmärrä...


    • Memmi2

      Lopetin hormonipillerihoidon tammikuussa 2011 ja sen jälkeen on hikoilukohtaukset palanneet. Toisina päivinä ne ovat lieviä ja toisina taas tosi runsaita. Hiukset kastuu kasvoilta tippuu hikipisarat. Tuntuu, että koko ajan pitäisi vaihtaa kuivia vaatteita päälle. Olen syönyt Virosta ostettua Klimadynon pillereitä, mutta tuntuu, että nyt ei nekään auta. Olen 66-vuotias eikä minulla ole muuta lääkitystä. Voiko vielä tämänikäisenä aloittaa uudelleen reseptipillereiden syönnin.

      Kertokaa kokemuksistanne.

    • loppu soitto,toivois

      Oon 59.Huhtikuussa tulee kymmenen vuotta kun mulla oli viimeiset mensit.Suhtkoht rauhallista on ollu,vähän hikoiluja ja uni häiriöitä.Mutt nyt tään viimeisen vuoden aikana on tullu tosi rajuna hikoilemiset..Kuinkahan kauan tätä nyt kestää,ehkä viimeisiä soitttoja nyt .Mielialaan ei oo mulla vaikuttanut enkä oo syönyt hormooneja.

    • Lohduttavaa siskot

      Luin osan näistä viesteistä ja kyllä ne lohdutti jonku verran, etten oo vaivoineni yksin. Välillä luulee, että on joku vakava sairaus kun vointi on niin huono. Oireina mulla on jatkuva väsymys - fyysinen ja psyykkinen, ei jaksa tehdä mitään, hikoilukohtaukset, vilunväristykset, jäsensärky, ärtymys, masennus, ahdistus, sairas olo, stressiherkkyys pienistäkin asioista, välillä valvoo koko yön puolihorteessa. Lisäksi on vatsa vähän väliä ripulilla - onko muilla vaihdevuosiin ripulia ja vatsanväänteitä?
      Mulla nuo hikoilujutut kestäneet jo 5-7 vuotta - välillä pois useitakin kuukausia - ja nyt taas ollu varmaan puoli vuotta päällä, olen 53 v.
      Nuorempana olin tosi aikaansaava ja nopea tekemään asioita, nyt kaikki on niinkuin olis käsijarru koko ajan päällä ja yrittää saada moottoria käyntiin.

    • 30052013

      'Lohduttavaa siskot', sun oireet kuulostaa ERITTÄIN tutuilta.

      Olen lapseton ja täytän kesällä 50 vuotta. Siis 2013 kesällä, varmistelin tätä aikajanaa tarkentamalla, kun viestiketju on aloitettu jo vuosia sitten, ja täytyy sanoa, että on harvinaisen 'mielenkiintoiset' 2 vuotta takana. Hoh hoijaa!

      Mulla on ollut aikuisiällä vaikeuksia menkkojen kanssa; paha endrometrioosi, minkä takia olen lapseton. Menkat oli nuorena ihan kakunpala, ei mitään kipuja tai muuta, mutta ennen 30 ikävuotta ne muuttui kivuliaiksi ja hankaliksi, joten Terolutilla ne pidettiin säännöllisinä. Plus sitten on kiinnikkeitä polteltu.

      Mun mummokuume oireet alkoi vaihtelevasti vuonna 2011, lähinnä korvien välissä oli ne suurimmat muutokset, mutta 2012 oli ihan hittoa. Alkuvuonna 2012 menkat ensin tiputteli viikkokausia ja kesti 2 viikkoa, sitten tiputteli ja kesti 4 viikkoa, ei mitkään siteet riittäneet siihen hommaan, vuosin kuin seula.

      Sain ehkäisyneuvolasta lääkärin, joka otti mun asian haltuun, kun Kätilöopistolta laitettiin tutkimuslähete bumerangina takaisin terv.keskukseen viestillä, että hormonikierukka on hoito mun vaivoihin.
      Ongelmana oli, ettei ollut terveyskeskuksessa lääkäriä laittamaan sitä kierukkaa. Lääkäri sen kyllä kirjoitti, mutta ei voinut laittaa sitä. Aika mielenkiintoista on tämä touhu Helsingissäkin.

      Pääsiäisviikolla 2012 kävelin ehkäisyneuvolan puolelle, olin kuin peppuun ammuttu karhu. Mitä uutta siinä nyt oli, kun olin ollut ärtynyt jo kuukausi tolkulla. Jätin viestin hoitajalle, että haluan tavata jonkun tolkullisen lääkärin tämän kierukka-asian tiimoilta.
      Kuinka ollakaan lääkäri soitti mulle seuraavana päivänä, kun tuli lomalta ja sanoi, että nyt loppuu tämä pompottelu ja antoi mulle heti pääsiäisen jälkeen ajan tutkimuksiin.
      Täytyy sanoa, että oli kyllä pätevä nainen. Totesi heti, ettei kierukkaa voi ilman perusteellisia tutkimuksia laittaa. Hän teki kaikki mahdolliset tutkimukset ja kättäri sai kuulla kunniansa. ;-)
      Tapasin lääkärin uudestaan, kun vastaukset papasta ym. tutkimuksista tuli. Mulla ei erittynyt estrogeeniä nimeksikään. Päätettiin tyhjentää kohtu ennen kierukan laittoa, kun menkat oli taas tulossa. Huhtikuun lopulla sain sen hormonikierukan ja tuntui kuin taivas olisi auennut. Olipa taas pitkästä aikaa harvinaisen tasainen olo. Vielä 3 kuukautis tarkastuksessakin olin sitä mieltä, etten halua kierukkaa pois.

      Sitten oloni huononi, kaikki oireet paheni, tuntui, että sekoan lopullisesti. Elokuun lopulla kierukka otettiin pois, koska olin muuttunut ihan oudoksi itselleni ja muillekin. Samalla putosi 5 kg kierukan mukana tulleesta painosta, kaikkiaan 8 kg napsahti hetkessä lisää, tunsin itseni ihan tonnikeijuksi, kun ei mitkään vaatteet mahtuneet päälle.
      Mummokuume jatkui ilman kierukkaa ja moni asia huononi. En ole eläessäni ollut niin väsynyt, itkuinen ja masentunut kuin tänä keväänä. Olin jopa 3 3 viikkoa saikulla masennuksen ja itkuisuuden takia. En halunnut mennä töihin pillittämään, kun voin itkeä kotonakin.

      Nyt on jäänyt saikut taakse, mutta paino vaan nousee. Olo on kuin olisin raskaana. Rinnat vaan kasvaa, vatsa on aina turvoksissa, viime vuoden vaatteet ei mahdu päälle. Pännii tosi rankasti. Hyväntuulinen minä on jossain huitsin nevadassa.

      Jatkuu...

      • 30052013

        Monista muista poiketen nukun hyvin, nukkuisin koko ajan, kun väsyttää niin älyttömästi. Keskittymiskyky on ihan olematon ja muisti kuin kanan lento. Lähden tekemään jotain ja päädynkin tekemään jotain ihan muuta. Aloitekyky on kyllä ihan harvinaisen huono, asiat jää ajatuksen tasolle eikä meinaa millään siirtyä käytännön tasolle. Jos en heti tee jotain asiaa, mikä on mielessä, unohdan sen tyystin.
        Mulla on aina ollut älyttömän hyvä muisti ja olen ollut aktiivinen ja dynaaminen tekemään asiat heti, jarruttelu on ollut lähinnä ärsyttävää. Nyt olen kuin joku älyvapaa lahna, joka ei saa mitään aikaiseksi. Ei huvita sitten yhtään.

        Naurattaa välillä tämä oma patsastelu, ihan kuin järki seisoisi koko ajan. Sanon töissäkin ääneen, kun sekoilen ihan yksinkertaisissa asioissa, että hitto, mä oon kanssa yks kana-aivo. :D

        Mulla on seksihormonit hyrrännyt kiitettävästi, vaikka yhdyntä kivuliasta ajoittain onkin. Ja ilman seksiä tulen vieläkin vihaisemmaksi. Mun kohdalla pitää paikkansa sanonta, että taidan olla munan tarpeessa, kun olen niin pahalla päällä. :-)
        Jotain hyvää sentään, kun muuten kaikki onkin ihan päin männikköä. Valtaosan ajasta tunnen itseni tosi sairaaksi. Jos ei itketä, niin sitten on semmonen olo kuin olisi flunssa, vatsatauti tai jotain muuta. En oikeasti edes muista miltä tuntuu olla terve, kun koko ajan kolottaa, särkee ja jomottaa, ja sitten v-käyräkin nousee ja laskee ja... Yleensä vaan nousee. :D

        Hikoilen ihan älyttömästi, teen mitä vaan, niin aina olen kuin uitettu rätti. Rassaa, kun hikeä pukkaa koko ajan, tosin ei öisin, ja paikallaan olo suihkun jälkeen tuulettimen vieressä antaa vaikutelman, että en mä nyt sentään aina hikoile.
        Usein aamulla suihkun jälkeen olen ihan läpimärkä, etten meinaa saada hiuksia pidettyä sen vertaa kuivana, että pääsisin lähtemään töihin. Ei vaatteiden pukeminen sentään mitään urakkahommaa pitäisi olla. Toki juon aamulla paljon vettä, mutta ei sen kokonaan pitäisi ihon läpi tulla.

        Kun mun menkat vuosi sitten ei ymmärtänyt loppua, niin nyt viimeeksi menkat on ollut maaliskuussa. Ne on ainoat menkat sitten elokuun 2012 lopun, kun hormonikierukka poistettiin. En tiedä onko viimeiset.

        Jatkuu...


      • 30052013
        30052013 kirjoitti:

        Monista muista poiketen nukun hyvin, nukkuisin koko ajan, kun väsyttää niin älyttömästi. Keskittymiskyky on ihan olematon ja muisti kuin kanan lento. Lähden tekemään jotain ja päädynkin tekemään jotain ihan muuta. Aloitekyky on kyllä ihan harvinaisen huono, asiat jää ajatuksen tasolle eikä meinaa millään siirtyä käytännön tasolle. Jos en heti tee jotain asiaa, mikä on mielessä, unohdan sen tyystin.
        Mulla on aina ollut älyttömän hyvä muisti ja olen ollut aktiivinen ja dynaaminen tekemään asiat heti, jarruttelu on ollut lähinnä ärsyttävää. Nyt olen kuin joku älyvapaa lahna, joka ei saa mitään aikaiseksi. Ei huvita sitten yhtään.

        Naurattaa välillä tämä oma patsastelu, ihan kuin järki seisoisi koko ajan. Sanon töissäkin ääneen, kun sekoilen ihan yksinkertaisissa asioissa, että hitto, mä oon kanssa yks kana-aivo. :D

        Mulla on seksihormonit hyrrännyt kiitettävästi, vaikka yhdyntä kivuliasta ajoittain onkin. Ja ilman seksiä tulen vieläkin vihaisemmaksi. Mun kohdalla pitää paikkansa sanonta, että taidan olla munan tarpeessa, kun olen niin pahalla päällä. :-)
        Jotain hyvää sentään, kun muuten kaikki onkin ihan päin männikköä. Valtaosan ajasta tunnen itseni tosi sairaaksi. Jos ei itketä, niin sitten on semmonen olo kuin olisi flunssa, vatsatauti tai jotain muuta. En oikeasti edes muista miltä tuntuu olla terve, kun koko ajan kolottaa, särkee ja jomottaa, ja sitten v-käyräkin nousee ja laskee ja... Yleensä vaan nousee. :D

        Hikoilen ihan älyttömästi, teen mitä vaan, niin aina olen kuin uitettu rätti. Rassaa, kun hikeä pukkaa koko ajan, tosin ei öisin, ja paikallaan olo suihkun jälkeen tuulettimen vieressä antaa vaikutelman, että en mä nyt sentään aina hikoile.
        Usein aamulla suihkun jälkeen olen ihan läpimärkä, etten meinaa saada hiuksia pidettyä sen vertaa kuivana, että pääsisin lähtemään töihin. Ei vaatteiden pukeminen sentään mitään urakkahommaa pitäisi olla. Toki juon aamulla paljon vettä, mutta ei sen kokonaan pitäisi ihon läpi tulla.

        Kun mun menkat vuosi sitten ei ymmärtänyt loppua, niin nyt viimeeksi menkat on ollut maaliskuussa. Ne on ainoat menkat sitten elokuun 2012 lopun, kun hormonikierukka poistettiin. En tiedä onko viimeiset.

        Jatkuu...

        Ja vielä tämä tänne loppuun...

        Painoa vaan jaksaa kasaantua, rinnat kasvaa ja kiristää. Vaatehuone on täynnä vaatteita mihin en millään pääse sisälle. Onneksi on kesä, ettei tarvitse uutta talvitakkia sentään vielä ostaa. En ole koskaan painanut yli 90 kiloa, mutta nyt painan, eikä naurata yhtään. Vielä 2007 painoin 72 kg ja vuosi sitten 80 kg. Luulin, että olin saavuttanut oman huippuni, mutta mitä vielä.
        Mitä äitivainajaan tulee, muistan, että hänellä loppui menkat 51 -vuotiaana muutaman kaavinnan jälkeen, mutta hän hikoili ihan älyttömästi koko loppuelämänsä. Taidan varautua samaan omalla kohdallani, kunhan vaan saisin painoa ainakin 10 kiloa pois, se lohduttaisi edes vähän tässä kaoottisessa olemisessa.
        Olen nyt saman kokoinen kuin äitini oli lihavimmillaan. Mietin silloin, että miten se muka on niin vaikeaa saada laihdutettua sitä 15 kiloa, mutta en ihmettele enää. Anteeksi äiti, typerä tyttäresi vihdoin viisastui.

        Mulla on myös lista asioista, mitkä mua on auttanut ja niistä pidän kiinni; maitohappobakteerit Ratiopharmilta, ihastuin niihin, kun sain turvotusta ja vatsavaivoja pois jo kahdessa viikossa. Tosin otin kuukauden ajan kovaa aloitusannosta, 3-4 kpl/ iltaisin ennen nukkumaan menoa. R:n maitohappobakteereissa on B-vitamiinia ja muita hyviä juttuja mukana.
        Mulla on vakiosetti aamuisin; omega 3, B jaD- vitskut plus magnesium. Yötä vasten otan maitohapposet.
        Kahvia yritän vähentää, käytän steviaa makeutukseen, en tosin Hermesetaksen, koska se on harvinaisen pahan makuista. Tupakka on isoin ongelmani, mutta nyt en jaksa siitä luopua, on niin paljon muuta stressinaihetta, etten jaksa keskittyä sen lopettamiseen. Alkoa käytän todella harvoin, vauvan viinapää, joten lusikallinen riittää humalaan.
        Näillä eväillä mä yritän mennä. Katsotaan kuinka ämmän käy.

        Tsemppiä teille hienot naiset. Kyllä tämä joskus loppuu. Ja jos ei lopu, niin sitten jatkuu ja siihen on vaan suostuttava päivä kerrallaan kuten tähänkin asti. Ei tässä taida olla mitään oikotietä näkyvissä, en ole ainakaan keneltäkään kuullut.


    • Women50

      Hyvä kun täällä jollakin muullakin on vaihdevuosioireine muistamattomuutta. Ihmettelin itsekseni jo kaikennäköistä alkavaa aivojen rappeutumaa. Mä kun täytin 50-v , yhdet kuukautiset sen jälkeen ,jotka kestivät n.2vk. Sitä ennen kuukautiset olivat n. 3kk epäsäännölliset. Nyt menkat olleet poissa n.2kk. Oireina mielialanvaihtelut, keskittymiskyvyn puute, muistikatkokset, yöheräilyä,itkuisuutta ja ärtyneisyyttä. Hikoilua ei lainkaan. Olen menossa hakemaan apua lekurilta lähinnä tuohon mielialaan , että jaksaisi käydä 3-vuorotyössä. Jaksamista kaikille.

      • Meno51

        Emme ole vaivojemme kanssa yksin, minulla kuukautiset loppui kun täytin 50, melkein päivälleen, alkoi hikoilut joskin harvemmassa määrin kuin teillä monella muulla. Mielialani on kuitenkin loistava, pinna on pitkä eikä tietoakaan masennuksesta, johtuneekohan siitä, että olen sairastanut masennusta aikaisemmin aikuisiässäni, ja ne ovat olleet yhtä helvettiä lääkkeineen ja painonnousuineen.. Omasta mielestäni elän nyt erittäin tasapainoista aikaa ja nautin elämästä. Kuumiin aaltoihin syön E-vitamiinivalmistetta joka ilta 300 - 400 mg, ja Melatoniini auttaa yöuniin sitä otan 3 mg iltaisin. Toki saatan herätä yöllä siihen että on hiki, mutta nukahdan kuitenkin melko hyvin uudelleen. Palelen myös mutta sitten vaan villatakkia ja villasukkaa päälle, ja noh, kohta pois. Ymmärrän teitä hyvät siskot, ja olen sitä mieltä, että jos ette jaksa oireidenne kanssa, hormoonikorvaushoito on ihan aiheellinen. Nimittäin ajattelen niin että jos jostain syystä tämä minun hikoiluni vaihtuu sellaiseksi että nykyiset temput eivät auta, tai en nuku tai jotain muuta sattuu, olen itse siihen valmis. Tällä hetkellä kuitenkin pärjään näin, ja toivon että tämä hikoilu ei oikeasti kestä loppuelämää! Tsemppiä!


      • Sanelma51
        Meno51 kirjoitti:

        Emme ole vaivojemme kanssa yksin, minulla kuukautiset loppui kun täytin 50, melkein päivälleen, alkoi hikoilut joskin harvemmassa määrin kuin teillä monella muulla. Mielialani on kuitenkin loistava, pinna on pitkä eikä tietoakaan masennuksesta, johtuneekohan siitä, että olen sairastanut masennusta aikaisemmin aikuisiässäni, ja ne ovat olleet yhtä helvettiä lääkkeineen ja painonnousuineen.. Omasta mielestäni elän nyt erittäin tasapainoista aikaa ja nautin elämästä. Kuumiin aaltoihin syön E-vitamiinivalmistetta joka ilta 300 - 400 mg, ja Melatoniini auttaa yöuniin sitä otan 3 mg iltaisin. Toki saatan herätä yöllä siihen että on hiki, mutta nukahdan kuitenkin melko hyvin uudelleen. Palelen myös mutta sitten vaan villatakkia ja villasukkaa päälle, ja noh, kohta pois. Ymmärrän teitä hyvät siskot, ja olen sitä mieltä, että jos ette jaksa oireidenne kanssa, hormoonikorvaushoito on ihan aiheellinen. Nimittäin ajattelen niin että jos jostain syystä tämä minun hikoiluni vaihtuu sellaiseksi että nykyiset temput eivät auta, tai en nuku tai jotain muuta sattuu, olen itse siihen valmis. Tällä hetkellä kuitenkin pärjään näin, ja toivon että tämä hikoilu ei oikeasti kestä loppuelämää! Tsemppiä!

        Olen 51v ja ongelmani alkoivat huhtikuussa 2013. Eli ensin alkoivat niskakivut, joihin olen saanut fysioterapiaa, jonka kautta hieman helpotusta tähän ongelmaan. Tämän jälkeen kipuilua siellä täällä, verenpaineen nousua, kolestroliarvojen nousua, huimausta, kuumia aaltoja ja koko ajan ahdistaa. Viimeisin ongelma on oikeassa korvassa alkanut jatkuva tinnitus. Vaivoja on joka lähtöön ja rampattu on lääkäristä toiseen ja mistään ei löydy apua.Kuukautiset tulee n 3kk:n välein. Varmasti näihin oireisiin osasyyllinen on vaihdevuodet, mutta vielä en ole keksinyt mikä avuksi. Lääkärissä on rampattu senverran paljon, että pidän siltä osin taukoa. Mutta, että ihminen voi mennä rapakuntoon puolessa vuodessa, on vaikea hyväksyä.
        Ennen ei mitään vaivoja, niin nyt kaikki kerralla.. Mutta eteenpäin se on vaan mentävä, ei muu auta. Tsemppiä kaikille!


      • toivoton tapaus
        Sanelma51 kirjoitti:

        Olen 51v ja ongelmani alkoivat huhtikuussa 2013. Eli ensin alkoivat niskakivut, joihin olen saanut fysioterapiaa, jonka kautta hieman helpotusta tähän ongelmaan. Tämän jälkeen kipuilua siellä täällä, verenpaineen nousua, kolestroliarvojen nousua, huimausta, kuumia aaltoja ja koko ajan ahdistaa. Viimeisin ongelma on oikeassa korvassa alkanut jatkuva tinnitus. Vaivoja on joka lähtöön ja rampattu on lääkäristä toiseen ja mistään ei löydy apua.Kuukautiset tulee n 3kk:n välein. Varmasti näihin oireisiin osasyyllinen on vaihdevuodet, mutta vielä en ole keksinyt mikä avuksi. Lääkärissä on rampattu senverran paljon, että pidän siltä osin taukoa. Mutta, että ihminen voi mennä rapakuntoon puolessa vuodessa, on vaikea hyväksyä.
        Ennen ei mitään vaivoja, niin nyt kaikki kerralla.. Mutta eteenpäin se on vaan mentävä, ei muu auta. Tsemppiä kaikille!

        Aivan samoja oireita...alkaen jo 46 v....nyt olen myös 51v ja todella nyt odotan ettei kk.enää tulisi...pitkiä kiertoja ollut nyt ja niukkoja vuotoja nekin mitkä tulleet..


    • mimer xxx

      Tässä gynekologian ja naistentautien erikoislääkäri, professori Aila Tiitinen:

      "Vaihdevuosioireet alkavat yleensä kuukautisten epäsäännöllistymisen tai loppumisen aikoihin.
      Hikoilua ja kuumia aaltoja valittaa noin 70–80 % naisista, mutta vaikeita, päivittäistä elämää häiritseviä
      ne ovat 10–20 %:lla. Tavallisimmin oireilu kestää haittaavana 1-5 vuoden ajan, mutta on
      kuvattu jopa 45 vuotta kestäneet oireet."

      Lue lisää:

      http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/arkisto/2011/Aila_Tiitinen_03032011.pdf

      • edelleenelossa

        Minulla rinasyöpä 2003, sytostaatit lopettivat kuukautiset, olin 46. Sen jälkeen ei ole ollut, enkä saa käyttää mitään estrogeenia, ei edes kasvisperäisiä. Nyt olen melkein 57, herään joka yö, hikoilen niin, että paita kastuu. Yhtään ei ole vielä helpottanut. Tutkimuksissa on todettu, että ei mitään toimintaa enää, munasarjat ihan rusinat ja rintarauhaset samoin, mutta silti vain aivot käskevät kuukautisten käynnistyä.
        Olen ajatellut, että tälle ei mitään voi, pitää vain kestää, koska mieluummin tämä kuin syöpä.


    • Tervehdys

      Hyvin yksilöllisii nuo oireet kellä kestää minkäkin aikaa, toisil kauemmin ja pahempii oireita ja toisil tulee lievempänäkin. Uskon, että perinnöllisyys vaikuttaa myös asiaan. Itselläni menkat loppuivat kokonaan 47vuotiaana, reilun vuoden verran sillon sun tällön kuumia aaltoja, ei kuitenkaan niin kauheen pahoja lähinnä yöaikaan enempi esiintyi niin, että kuuma ja kasvoihin nousi ns. hienon kevyt kosteus sekä kaulalle ja rintojen väliin jolloin uni häiriintyi ja piti potkia peitto pois päältä ja sitten kohta taas peitto päälle kun tuli kylmä. Nyt viiskymppinen ei oireita ole ollut enää vuoteen. Hormooneja en ole käyttänyt ollenkaan ja luontaistuotteista käytin Chelloa ja nekin tahto unohtuu välil ottaa ja sitten annoin niienkin olla. Vagifemiä käytän, jotta limakalvot pysyis kunnossa. Äitini sekä siskoni ovat myös päässeet vaihtareista helpolla. Lenkkeily mielelle tekee myös hyvää ja tietyst kropalle että paino säilyy vielä vaihtari-iässäkin ihannepainossa ja tietysti syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä yhteiset hetket puolison kanssa ovat tärkeitä asioita. Tää viiskymppii ikä ei ollenkas hassumpi :)

    • Sekoan kohta

      Hyvä viesti ketju...Joten nostelen!!!

    • pisara1

      Minulla on ollut todella paljon ja vaikeita oireita jo 15v, eikä loppua näy. Yöhikoilu on aivan kauheaa ja pää ja naama on hiestä märkä lähes aina.
      Hormoonihoidon aikana hieman helpompaa, joka on lopetettu jo aikoja sitten. Kaikki oireet palasivat takaisin. Tää on yhtä helvettiä hamaan hautaan saakka. Apua en ole tähän mistään saanut.
      Jatkuvaa poltetta, mieliala menee ylös, alas, hiukset lähtee, yöllä ihan märkä. Tyyny kostea samoin patja. Pidän aina pientä pyyhettä käden ulottuvilla sängyn vieressä. Samoin on tyynyjä lattialla jäähtymässä. Makkarissa en pidä lämmistystä talvellakaan. Tää on ihan kauhee riesa, ei meinaa millään jaksaa tätä.

      • Lohduksi

        Suosittelen gynekologia, mielellään naisgynekologia, apua löytyy. Olen kikkaillut ja monia konsteja kokeillut, muutama vuosi meni, ja olen melkein oireeton.
        Hyvä gyne on kaiken a ja o.


      • Hormoonihäiriö

        Mistä sua polttelee?
        Mulla hartiat, käsivarret,välillä ihan sormenpäihin asti kuin tulessa.
        Horhoonit on aina olleet tosi epäsäännölliset. E- pillereillä säännölliset.
        Ihmeellisiä poskin kuumotuksia ja punastumisia n.40v.
        Nyt 50v. kuukautiset n. 4vk välein. Oliskohan nää vaihdevuosi vaivoja.Ei hikoilua päin vastoin alilämpöa.


    • 47v

      Outoa tuo alilämpö, itselläni on verenpaine ollut aina normaali tai hiukan jopa yläpaine koholla mutta viime aikoina olen huomannut verenpaineeni laskeneen, se on nyt tavallista parempi eli noin 117/72/73.

    • Vaikkakinvajis

      Alilämpö voi olla myös merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

    • Oikeus luontoon

      51 v autoimmuunipotilas, syö kortisonia, oxiklorinia ja tradolan kipulääkettä sairauteen. Kuukautiset viimeksi keväällä, sitä ennen ehkä syksyllä, eli jääneet kohta kokonaan pois, sitä ennen sellaiset tulvat, ettei mikään side pitänyt.

      En uskalla käyttää hormonivalmisteita, koska kohdussa on myooma ja jos se olisi taipuvainen pahanlaatuisuuteen, hormonivalmiste voisi laukaista sen. Enkä muutenkaan haluaisi yhtään enempää lääkkeitä, kuin pitkäaikaissairauden takia syön.

      Palelu-hikoilu-heräily-surumielisyys, väsyminen elämän isojen, raskaiden asioitten takia, äidin kuolema, huono suhde meillä, sekin syyllistää ja ahdistaa edelleen. Rahahuolia, jaksaminen tiukoilla. Välillä tuntuu, että elämä on täynnä pelkkiä kuormituksia, että miten ylipäätänsä olen jaksanut ja olen vielä elossa.

      Tuo kortisoni on pahin myrkky, mutta ei anneta vaihtoehtoa, eli sitä luonnonlääke kannabista, joka auttaisi myös vaihdevuosioireisiin, ylikierroksilla käyvän immuunijärjestelmän tasapainottamisen lisäksi. Bedrocan sitä paitsi ylihinnoiteltu, siihen ei olisi varaa. Umpikuja tulee siis ulkoisista asioista pitkälti, itse tietäisin parhaiten, miten minua pitäisi hoitaa, että voisin paremmin, mutten saa sitä hoitoa, jota tarvitsen.

    • Hurjaa...

      Jotkuthan käyttävät estrogeenia loppuelämänsä, siis vanhaksi mummoksi asti. Eli löytyy gynekologeja, jotka ymmärtävät - toivottavasti löytyy kaikille tarvitseville se oikea lääkäri, joka antaa estrogeeni-reseptin tarvittaessa. Jos ei löydy, etsikää ja etsikää...

      Mieluummin kai sitä kuolee vaikka 5 vuotta aiemmin hyvän tai edes siedettävän elämän jälkeen ja käyttää hormoneja kuin kärsii vaikka 20 vuotta hirveissä tuskissa.

      Itse en pääse edes sängystä juuri ylös ilman hormoneja. Kivut, unettomuus, kuumat aallot ja mitä moninaisemmat olot ja henkinen tuska varmasti veisi minulta hengen aiemmin kuin hormonikorvaushoito. Silti estrogeeni ei kaikkia oireita vie pois, mutta nimenomaan paljon helpottaa.

      MUTTA, millaista se elämä on sitten, kun vaihdevuosioireita ei enää ole? Onko kuitenkin erilaisia kipuja ja unettomuutta?

    • Kaislis

      Minua ärsyttää, kun vaihdevuosista keskusteltaessa käsitellään aina vain naisten ongelmista, mutta ei anneta minkään lapsia neuvoja, kuinka puolison pitäisi asiaan suhtautua. Menin naimisiin neljä vuotta sitten ihastuttavan 48- vuotiaan vaimoni kanssa. Meni puoli vuotta ja ongelmat hänellä alkoivat. Hikoilu, nukkumishäiriöt tulleet tutuiksi. Nyt sitten painon nousu, milloin suunnitellaan itsaria, milloin toivotaan olevan mies ja munat. Niin vireä seksielämä on taakse jäänyttä elämää. Itse yritän olla ymmärtäväinen, teemme lomamatkoja, syömme ulkona, vaimoni ulkoilee. Emme käytä alkoholia ja pyrin auttamaan kotitöissä, niin että kohta en muuta kerkeä. Mitkään hormonit ja ruokavalimuutokset eivät ole auttaneet. Pitääkö minun tätä kestää seuraavat 10 vuotta vai mitä on tehtävissä. Alkaa keinot olla vähissä ?

      • Estroella

        Jos vaimosi käyttää hormonikorvaushoitoa, mutta hänellä on silti noin paljon oireita, niin annos on luultavasti liian pieni. Oma annokseni on 4-6 mg päivässä estrogeeliä. Olen yrittänyt vähentää sitä, mutta heti tulee voimakkaat oireet.

        Kannattaa ehdottomasti käydä hyvällä gynekologilla. Maija Kajan on erinomainen, mutta toimii Tampereella ja Helsingissä. Jos asutte kauempana, niin toivottavasti löydätte viisaan gynekologin - on heitä muuallakin Suomessa. :)

        Voimia teille! :)


    • Aboriginaali
    • psykoosia_pukkaa

      Mitenkä psykoosialtista-aikaa vaihdevuodet on?

    • Huonoitsetunto

      Olen kuusikymppinen ja vaihdevuosioireet vaan jatkuu. Ovat kestäneet jo 10 vuotta. Ja jatkuvat varmaan loppuelämän, kun äidilläni on edelleenkin oireita, vaikka hän on jo yli 80 v. Minun vaivoihin kuuluvat aivan karmeat hikoilut. Hikoilen yöllä, aamulla, päivällä, illalla. Siis koko vuorokauden ympäri. En onneksi ihan ympäri kuukauden, mutta suurimman osan. En kehtaa käydä esim. hammaslääkärissä lainkaan, kun pelkään, että naamasta alkaa valua hikivesi. Parturikäynnitkin ovat yhtä helvettiä, kun koko ajan saa pelätä, että naama alkaa punoittaa ja hikivesi valua. Niinikin on käynyt. Ja voi sitä hävetyksen määrää. Ja sosiaaliset tilanteet työpaikalla ovat yhtä kidutusta. En käy enää kahvillakaan muiden kanssa, kun koko ajan pelkään hikoilua ja punailua. Tästä on tullut vuosien mittaan hirveä painolasti. En käytä hormoneja, kun eivät sovi minulle. Seksielämä on loppunut jo kauan sitten, kun se ei vaan kiinnosta. Inhoan koko toimitusta. Muutama vuosi meni mieheni kanssa asiasta riidellessä, mutta hänkin on jo nostanut kädet ylös. Olen kiitollinen, ettei mieheni ole nostanut kytkintä. Pornoa kyllä näyttää ahkerasti katselevan "salaa". Sekin kyllä ärsyttää, mutta en ole asiasta maininnut, kun tunnen itseni syylliseksi. Onneksi muita oireita ei ole, ei mielialan vaihteluita, ei lihomista, unettomuutta jonkin verran, kun yöllä herää, kun iho on nahkea, mutta sen kanssa pärjää. Pahin ongelma on tuo sosiaalisen elämän puute, ihan omasta vastahakoisesta tahdostani ja alkaa purukalustokin olla melko huonossa kunnossa. Onko teillä samoja ongelmia ja kuinka olette nämä ratkaisseet? Mulla on nykyään tosi huono itsetunto....

    • Maikonlehto

      Minulla rajut vaidevuosioireet kestäneet 10 v
      Alkoi 51v ja nyt olen 61v
      Vieläkin silloin tällöin tulee kuuma aalto mutta muut oireet helpottaneet
      Olin tulla hulluksi niiden takia kun en saanut nukuttua,
      Laastaria vaan kokeilin mut sekään ei passannut kun tuli pahoinvointia
      Hormonia en uskaltanut käyttää kun pelkäsin että siitä tulee syöpä
      Kaikkea sitä naiset joutuu kestämään,en muuta sano

    • Menotus

      Onni että löysin tämän keskustelun, kiitoksia. V*mainen epätoivo ja masennus kuumilla aalloilla höystettynä vaivaa, mutta eipä näytä mitään uutta ja ihmeellistä olevan. Toivottavasti on äkkiä ohimenevää, kaipaan tasaista eloa.

    • liitik

      Vaidevuosi oireealkoivat 49lääkäri kirjoitti lääkkeen joka kyllä auttoi 2 v.käytin sitte sydäninfartti en saanut enää käyttä nyt on taas olen 66 vuotias ja hikoilu on kamalaa en kohta jaksa tätä !!??

    • Estroe

      Paljon on heitä, jotka saavat rytmihäiriöitä tai sydän hakkaa koko ajan tuhatta ja sataa - kuulun itsekin heihin, mutta onneksi sain estrogeelistä avun. Harmi, etteivät kaikki voi käyttää hormonikorvausta. Onneksi heillä voi auttaa esim. pieni päivittäinen annos mielialalääkettä.

    • Anonyymi

      Mulla kestänyt 14 vuotta, eikä loppua näy. Aivan kamalaa, kun ei kehtaa edes mm. hammaslääkäriin mennä. Onneksi en ole enää työelämässä, koska se oli kyllä aivan käsittämättömän hirveää, kun yhtäkkiä tuli hiki, naama punaisena ja hikeä valuen piti palvella asiakkaita. Nykyäänkin vältän sosiaalisia tilanteita. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista; luontaistuotteet, lenkkeily, painonhallinta, mutta mikään ei aita. Lääkkeitä tähän vaivaan en voi käyttää. Luojan kiitos siitä, että olen lapseton, etten ”siirrä” tätä kauheutta edelleen. Äitini on melkein yhdeksänkymppinen ja hänellä on vieläkin näitä hikikohtauksia.

    • Anonyymi

      HEI! Minulla alkoi n. 50-vuotiaana vaihdevuodet. Yllätys! Olen nyt 72-vuotias ja kärsin edelleen näistä hitsin v-vuosista. Ainoa onni minulla on ollut, että en ole tarvinnut kokea esim. rintasyövän kauheuksia.
      Nyt hikoilen, varsinkin yöllä, kun saunan kiuas. Kävin lääkärissä (silmä) ja sain kasteltua tuolin selkänojan..kaunis tuoli, ja tietty myös 2 puseroa selästä.. ja lisäksi hiukseni olivat kauttaaltaan märät. Lääkäri ei kysellyt mitään. Minäkin yritän olla olematta, ettei massiivista hikoiluani missään vaan huomattaisi. Minulla on isossa laukussani varavaatteet.. pikkuhousut mukaanlukien + siteet.. vaihtopuserot...rintsikat jne. EI VAAN ENÄÄ tee mieli lähteä kodin ulkopuolelle paljostikaan. Aviomies-ressukan on ollut pakko huomata vaimon "NAISTENVAIVAT" Nm. Yritetään yhdessä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      114
      5925
    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      32
      4037
    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3342
    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      2976
    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      252
      2034
    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      1994
    7. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1775
    8. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      42
      1763
    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1686
    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1559
    Aihe