Vieläkö joku muistaa tämän kauniin laulun?

Se on synkkä ja kaunis se laulu
jota aaltonen laulelee
kun...meren rantahan raukenee

Isäni soitti kauniisti tätä viululla joskus 1950 luvulla. Elävä musiikki on niin vahvaa, että osaan laulaa tämän laulun melodian.

21

3144

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lorena*
    • *Kukkahame*

      Voisiko olla tämä sanoista päättelin....

      17. Yö meren rannalla

      [R. Raala = Berndt Sarlin, 1886-1971. Yrjö Veijola e Weilin, 1875-1930.
      Lähde Koulun laulukirja, Lauri Parviainen, WSOY, 1953, 320.]

      1. Se on synkkä ja kaunis laulu
      jota aaltonen laulelee,
      kun se tullessa illan hiljaa
      meren rantahan raukenee.
      Se kivissä itkevi, huokaa
      niin raskaasti, hiljalleen,
      kuin tuntisi ihmistuskat
      ain' lapsesta vanhukseen.

      2. Se on synkkä ja kaunis laulu
      jota aaltonen laulelee,
      kun hiljaa kuutamoyössä
      se rantahan raukenee.
      Pää painaos kiveä vastaan
      ja kuuntele uinaillen,
      kuin aallot itkee ja huokaa
      meren rantahan sortuen.

      3. Siis uinuos, uinuos yössä
      meren rannalla aatteissas!
      Älä ihmislohtua kaipaa,
      meri olkoon lohduttajas!
      Sinun vaivasi vaimeneepi,
      kun tuskias tulkitsee
      se synkkä ja kaunis laulu,
      jota aaltonen laulelee.

      Fredmanin epistola n:o 82

      [Carl Michael Bellman, 1740-1795. Fredmans Epistlar, 1790. Hvila vid denna källa. Laulussa on 6 säkeistöä. Alla 1. ja 6. säkeistöt. Lähde Fredmanin epistoloita, C.M. Bellman, Karisto, 1987, 149. Suom. Unto Kupiainen, 1957.

      Esitetty myös nimillä Luonnon helmassa ja Lähteelle istukaamme. Suom. Reino Hirviseppä ja Liisa Ryömä. Ruotsiksi Epistel nr 82, Carl Michael Bellman, Project Runeberg .]

      Aavistamattomat jäähyväiset, ilmoitettu Ulla Winbladin aamiaisella eräänä kesäpäivänä luonnon helmassa

      Pastoraali, omistettu kunink. sihteeri Leopoldtille

      Luo lähteen tähän jäämme!
      Nyt aamiaiseen ryhtykäämme;
      jo viini täyttää päämme,
      ja kurppapaisti höyryää
      Klang, tyhjät pullot, Ulla,
      pois vierii. Uutta onhan sulla.
      sen anna esiin tulla!
      Ah, henkeen vedä tuoksu tää!
      Sun ruukkus nää
      myös kuuluu tehtäväämme
      nyt tyhjentää.
      Luo lähteen tähän jäämme!
      Jo rnetsätorvi helähtää!
      Jo torvi helähtää!

      * * *

      • capt. cöpenick

        Juuri tämä laulukappale se oli. Kiitoksia tästä ikimuistettavan laulun sanojen linkittäjälle. Sävel soi nyt päässä vahvana, eikä se haittaa.


    • *Kukkahame*

      sinne tuli nyt ylimääräistäkin onneksi paperia riittää ;-DD

    • Niin, Stanna vid denna källa,...
      on tunnettu Bellman viisu :) Romantiikan aikakautta retkillä Hagan puistossa, viiniä ja pimpinelloja, jotka oli pikkuleipiä,..Ranskaa ehkä

      Samoin: Fjäril vingad syns på Haga,..mellan dimmor,.. osv. löytyy myös Youtubesta...1800 luvun * ranskalaisen Rosseaun termein *takaisin luontoon*

      Uääh, tulee mieleen korsetit ja puuterit ja arsenikit, pitsit sun polvisukat,silkkinauhat rosetteineen! :D
      Miehillä krusattuja rintaröyhelöitä, samettinauhalla sidotut hiukset taakse, ellei peräti peruukit, ja kalukukkarot:D

      Joopa joo!-- takaisin luontoon, niin luonnottomasti !

      • capt. cöpenick

        Ja Nyt Eerik kannelta soittaa. Tämän esityksen kuulin radiosta tänä kesänä.

        Siskollani oli kaunis ja kuuluva lauluääni. Salolle mahtui ääntä. Lauloi tätä usein. Myös tuota 'synkkää ja kaunista'.


      • Lorena*
        capt. cöpenick kirjoitti:

        Ja Nyt Eerik kannelta soittaa. Tämän esityksen kuulin radiosta tänä kesänä.

        Siskollani oli kaunis ja kuuluva lauluääni. Salolle mahtui ääntä. Lauloi tätä usein. Myös tuota 'synkkää ja kaunista'.

        Muistan tämän laulun nuoruusvuosiltani, sitä lauloi vanhempani hyvin usein, pappa tosin säesti. Unohduksen lumet ovat vieneet kätköihin mikä oli Kaari ja Erik laulun nimi ja sanat- jä löytyykö tuubista.

        Muistot valtaavat mielen Kangasalla käydessäni katsoessani kirkon oven pielessä olevaa kiveä joka tihkuu ilmeisesti ruostetta. Taru kertoo se olevan peräisin Liuksialan kartanon mailta, tarina siihenkin liittyy.


      • -- .. --
        Lorena* kirjoitti:

        Muistan tämän laulun nuoruusvuosiltani, sitä lauloi vanhempani hyvin usein, pappa tosin säesti. Unohduksen lumet ovat vieneet kätköihin mikä oli Kaari ja Erik laulun nimi ja sanat- jä löytyykö tuubista.

        Muistot valtaavat mielen Kangasalla käydessäni katsoessani kirkon oven pielessä olevaa kiveä joka tihkuu ilmeisesti ruostetta. Taru kertoo se olevan peräisin Liuksialan kartanon mailta, tarina siihenkin liittyy.

        Sanat vain löysin, en laulettuna.

        Kuningas Eerik

        [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

        1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
        Illanrusko kultii Mälariin,
        Aironloiske, torvenkaiku kierii
        Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
        Vaivu, airo, pursi, irti jää,
        Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
        Torvi, heitä työs,
        Kaiku, tyynny myös:
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
        Kirjaillulla polvellansa on,
        kultakieliin valkosormin norjin
        Hellän luo hän sävelaallokon.
        Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
        Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
        Murheiseksko tein
        Paimentyttösein?
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
        Pelko Ruskoparta herttuan?
        Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
        Hän on herra Vaasain valtikan.
        Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
        Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
        Kauan vielä on
        Aamunkoittohon.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
        Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
        Virka vain, ja kultakruunun luon sun
        Kultakutris päälle tummumaan.
        Eerik haaveiluiden prinssi on
        Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
        Tyynny, lapsen' mun,
        Niin on kruunu sun.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.
        .


      • ritvala3
        -- .. -- kirjoitti:

        Sanat vain löysin, en laulettuna.

        Kuningas Eerik

        [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

        1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
        Illanrusko kultii Mälariin,
        Aironloiske, torvenkaiku kierii
        Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
        Vaivu, airo, pursi, irti jää,
        Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
        Torvi, heitä työs,
        Kaiku, tyynny myös:
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
        Kirjaillulla polvellansa on,
        kultakieliin valkosormin norjin
        Hellän luo hän sävelaallokon.
        Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
        Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
        Murheiseksko tein
        Paimentyttösein?
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
        Pelko Ruskoparta herttuan?
        Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
        Hän on herra Vaasain valtikan.
        Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
        Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
        Kauan vielä on
        Aamunkoittohon.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
        Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
        Virka vain, ja kultakruunun luon sun
        Kultakutris päälle tummumaan.
        Eerik haaveiluiden prinssi on
        Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
        Tyynny, lapsen' mun,
        Niin on kruunu sun.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.
        .

        273. Kuningas Eerik

        [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

        1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
        Illanrusko kultii Mälariin,
        Aironloiske, torvenkaiku kierii
        Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
        Vaivu, airo, pursi, irti jää,
        Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
        Torvi, heitä työs,
        Kaiku, tyynny myös:
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
        Kirjaillulla polvellansa on,
        kultakieliin valkosormin norjin
        Hellän luo hän sävelaallokon.
        Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
        Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
        Murheiseksko tein
        Paimentyttösein?
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
        Pelko Ruskoparta herttuan?
        Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
        Hän on herra Vaasain valtikan.
        Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
        Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
        Kauan vielä on
        Aamunkoittohon.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
        Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
        Virka vain, ja kultakruunun luon sun
        Kultakutris päälle tummumaan.
        Eerik haaveiluiden prinssi on
        Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
        Tyynny, lapsen' mun,
        Niin on kruunu sun.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.


      • Venhot liehuu.
        ritvala3 kirjoitti:

        273. Kuningas Eerik

        [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

        1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
        Illanrusko kultii Mälariin,
        Aironloiske, torvenkaiku kierii
        Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
        Vaivu, airo, pursi, irti jää,
        Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
        Torvi, heitä työs,
        Kaiku, tyynny myös:
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
        Kirjaillulla polvellansa on,
        kultakieliin valkosormin norjin
        Hellän luo hän sävelaallokon.
        Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
        Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
        Murheiseksko tein
        Paimentyttösein?
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
        Pelko Ruskoparta herttuan?
        Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
        Hän on herra Vaasain valtikan.
        Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
        Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
        Kauan vielä on
        Aamunkoittohon.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
        Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
        Virka vain, ja kultakruunun luon sun
        Kultakutris päälle tummumaan.
        Eerik haaveiluiden prinssi on
        Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
        Tyynny, lapsen' mun,
        Niin on kruunu sun.
        Nyt Eerik kannelta soittaa.

        Äitini tätä aikoinaan lauloi.
        Tai lauloi jotakin aina.
        http://www.youtube.com/watch?v=bkgUxDB4jPg


      • Erikin ihailija
        Venhot liehuu. kirjoitti:

        Äitini tätä aikoinaan lauloi.
        Tai lauloi jotakin aina.
        http://www.youtube.com/watch?v=bkgUxDB4jPg

        Muistan tällaisiakin sanoja tähän ihanaan Eerik lauluun:

        'Sulle kruunun säteistään luo kuu,
        tähdet timantteina siihen heijastuu.
        Kyyneleet nyt nuo,
        kuivata mun suo
        nyt Eerik kannelta soittaa'

        Kunpa löytäisi tällaiset sanat ja vielä nuotitkin.

        Sirpa


      • Tähdettimantteina

        Tässä tuo puuttuva säkeistö:

        Pieni venhe liukuu järven pintaa,
        veden kalvo pilvet heijastaa.
        Murhe painaa Kaarinan nyt rintaa,
        kuvat järven peiliin hajoaa.
        Sulle kruunun säteistä luo kuu,
        tähdet timantteina siinä heijastuu.
        Alla tähtivyön, Suomen suviyön
        nyt Eerik kannelta soittaa.


      • Anonyymi
        Erikin ihailija kirjoitti:

        Muistan tällaisiakin sanoja tähän ihanaan Eerik lauluun:

        'Sulle kruunun säteistään luo kuu,
        tähdet timantteina siihen heijastuu.
        Kyyneleet nyt nuo,
        kuivata mun suo
        nyt Eerik kannelta soittaa'

        Kunpa löytäisi tällaiset sanat ja vielä nuotitkin.

        Sirpa

        Hei! Laulu löytyy vanhasta Ingmanin laulukirjasta no 95, siv. 118. Myöskin kultaisesta koululaulukirjasta 1. osa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei! Laulu löytyy vanhasta Ingmanin laulukirjasta no 95, siv. 118. Myöskin kultaisesta koululaulukirjasta 1. osa.

        Niin tietysti että perseettä anna.


    • Kiitoksia sanoista,kiitoksia linkeistä,kiitos!

    • texsanell1
    • texsanell1
    • Liisa S.

      17. Yö meren rannalla

      [R. Raala = Berndt Sarlin, 1886-1971. Yrjö Veijola e Weilin, 1875-1930.
      Lähde Koulun laulukirja, Lauri Parviainen, WSOY, 1953, 320.]

      1. Se on synkkä ja kaunis laulu
      jota aaltonen laulelee,
      kun se tullessa illan hiljaa
      meren rantahan raukenee.
      Se kivissä itkevi, huokaa
      niin raskaasti, hiljalleen,
      kuin tuntisi ihmistuskat
      ain' lapsesta vanhukseen.

      2. Se on synkkä ja kaunis laulu
      jota aaltonen laulelee,
      kun hiljaa kuutamoyössä
      se rantahan raukenee.
      Pää painaos kiveä vastaan
      ja kuuntele uinaillen,
      kuin aallot itkee ja huokaa
      meren rantahan sortuen.

      3. Siis uinuos, uinuos yössä
      meren rannalla aatteissas!
      Älä ihmislohtua kaipaa,
      meri olkoon lohduttajas!
      Sinun vaivasi vaimeneepi,
      kun tuskias tulkitsee
      se synkkä ja kaunis laulu,
      jota aaltonen laulelee.

      Tämä oli kotonani siinä suuressa kangaskantisessa Lauri Parviaisen Laulukirjassa, josta soitin sävelmiä lapsena.
      Toisaalla oli Maa hädässä, joka myös oli siinä mm.
      Sävelet osaan laulaa edelleen.

      • P.S.

        Vai onko tämä "Yö meren rannalla" opittu vasta myöhemmin, en ole siitä varma, ainakin "Maa hädässä ja "Narvan Marssi" ja sit se

        Schubertin kehtolaulu

        Uinu, uinu, pieni kultahapsi,
        hiljaa laulaa äitis tuudittain;
        unten rauhan, armas lapsi,
        suokoon sulle pieni laulelmain.

        Uinu, uinu, aukee sadun ukset,
        suojaan untas höyhenkepeää,
        lapsenmieles aavistukset
        äiti yksin käsittää.

        Ja Bramsin Kehtolaulu oli siinä

        http://www.youtube.com/watch?v=X2GFoPdKlhY


    • Himmelsauge

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      120
      1777
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1598
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      48
      1119
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      44
      1010
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      939
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      866
    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      46
      838
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      790
    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      788
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      760
    Aihe