Tarttis olla kolme kättä.

Minulla ei ole edes autopilottia (tai oli mutta hajos jo alkukesänä) .Ei myöskään itse
skuuttaavia vinssejä, mutta barduunat kyllä on. Jotenkin silti pärjään kevyessä kelissä, mutta tollainen 10-12 ms kuten eilen olis vaatinut vähintäänkin tuplakädet, tai pään.

Keula tuuleen,kevyt veto koneella ja haet purjeen alas.Ainiin se oli rulla josta ei kokemuksia,mutta luulisi rullautuvan samoilla konsteilla.

Lisäys vielä edelliseen:
Ison reivaus on yksin purjehdittaessa itse asiassa helpompi homma, koska sen skuuttia löysäämällä saa isopurjeen lepattamaan, ja genua on vielä vedossa. Jos genu painaa keulaa alaspäin, niin silloin iso alkaa osittain vetämään ja nostaa taas tuuleen. Yleensä kuitenkin kallistus on sen verran ettei liikaa laskemista ja jiipin vaaraa tule.

Minulla falli tulee sitlootaan, joten järjestys näin:
- ison skuuttia löysälle ja skuutti takaisin lukkoon siinä rajoilla jotta vetääkö vai ei
- fallin lukko auki ja fallia lasketaan sopiva määrä (voi tehdä merkin että osuu kerrasta oikealle kohdalle, n. 10 cm enemmän kuin falli tiukattuna 1. reivin kanssa)
- sitten mastolle, liikkiuran sokka irti, pari kolme ratsastaja pois urasta, sokka takaisin, reivisilmä purjeesta pujotetaan koukkuun.
- takaisin sitlootaan, tiukataan reiviköysi (siis puomi/takaliikki), tiukataan falli
- skuutataan ja ollaan tyytyväisiä

Yksinkin tuo sujuu helposti, paljon helpompaa kuin genuan rullaus jonka aikana pitää koko ajan vahtia sitä ettei vene nouse tuulensilmään tai jopa yli.

Noin siis minulla, ja tiedän että tällä palstalla on paljon viisaampia sekä purjehtijoita että reivausjärjestelmiä, mutta ei se mitään. Tuo toimii, ja olen siihen tyytyväinen.

1+12 kirjoitti:

Lisäys vielä edelliseen:
Ison reivaus on yksin purjehdittaessa itse asiassa helpompi homma, koska sen skuuttia löysäämällä saa isopurjeen lepattamaan, ja genua on vielä vedossa. Jos genu painaa keulaa alaspäin, niin silloin iso alkaa osittain vetämään ja nostaa taas tuuleen. Yleensä kuitenkin kallistus on sen verran ettei liikaa laskemista ja jiipin vaaraa tule.

Minulla falli tulee sitlootaan, joten järjestys näin:
- ison skuuttia löysälle ja skuutti takaisin lukkoon siinä rajoilla jotta vetääkö vai ei
- fallin lukko auki ja fallia lasketaan sopiva määrä (voi tehdä merkin että osuu kerrasta oikealle kohdalle, n. 10 cm enemmän kuin falli tiukattuna 1. reivin kanssa)
- sitten mastolle, liikkiuran sokka irti, pari kolme ratsastaja pois urasta, sokka takaisin, reivisilmä purjeesta pujotetaan koukkuun.
- takaisin sitlootaan, tiukataan reiviköysi (siis puomi/takaliikki), tiukataan falli
- skuutataan ja ollaan tyytyväisiä

Yksinkin tuo sujuu helposti, paljon helpompaa kuin genuan rullaus jonka aikana pitää koko ajan vahtia sitä ettei vene nouse tuulensilmään tai jopa yli.

Noin siis minulla, ja tiedän että tällä palstalla on paljon viisaampia sekä purjehtijoita että reivausjärjestelmiä, mutta ei se mitään. Tuo toimii, ja olen siihen tyytyväinen.

Lue lisää

Ison reivaus on astetta helpompi kun kun korvaat reivikoukun köydellä. Ei tarvitse juoksennella kannella vaan kaikki hoituu sittlådasta. Yhden köyden menetelmää pidetään modernimpana mutta itse pidän kahta erillistä parempana ja nopeampana ja voidaan reivata purje vedossakin. Siis skuutti löysälle, fallista löysää, halssikulman nykäisy kireälle, fallin kiristys, reiviköysi= takaliikki kireälle, skuutin trimmaus. Juoksentelu kannella oli tarpeeton ja suurin osa tapahtuu käsivoimilla nykäisten ellei ole kovin iso vene.

1+12 kirjoitti:

Lisäys vielä edelliseen:
Ison reivaus on yksin purjehdittaessa itse asiassa helpompi homma, koska sen skuuttia löysäämällä saa isopurjeen lepattamaan, ja genua on vielä vedossa. Jos genu painaa keulaa alaspäin, niin silloin iso alkaa osittain vetämään ja nostaa taas tuuleen. Yleensä kuitenkin kallistus on sen verran ettei liikaa laskemista ja jiipin vaaraa tule.

Minulla falli tulee sitlootaan, joten järjestys näin:
- ison skuuttia löysälle ja skuutti takaisin lukkoon siinä rajoilla jotta vetääkö vai ei
- fallin lukko auki ja fallia lasketaan sopiva määrä (voi tehdä merkin että osuu kerrasta oikealle kohdalle, n. 10 cm enemmän kuin falli tiukattuna 1. reivin kanssa)
- sitten mastolle, liikkiuran sokka irti, pari kolme ratsastaja pois urasta, sokka takaisin, reivisilmä purjeesta pujotetaan koukkuun.
- takaisin sitlootaan, tiukataan reiviköysi (siis puomi/takaliikki), tiukataan falli
- skuutataan ja ollaan tyytyväisiä

Yksinkin tuo sujuu helposti, paljon helpompaa kuin genuan rullaus jonka aikana pitää koko ajan vahtia sitä ettei vene nouse tuulensilmään tai jopa yli.

Noin siis minulla, ja tiedän että tällä palstalla on paljon viisaampia sekä purjehtijoita että reivausjärjestelmiä, mutta ei se mitään. Tuo toimii, ja olen siihen tyytyväinen.

Lue lisää

Kiitos selvennyksestä. veneeni pyrkii aina nousemaan tuuleen ja ei jää tuuleen, vaan pyörähtää takaisin tulosuuntaan. Täten kun rullaa genuan sisään on toisessa kädessä rullan köysi ja toisessa skuutti köysi, siksi ettei purje hakkaa holtittomasti ja sekoita skuuttiköysiä jumiin mihinkään. En ole saanut venettäni mitenkään laskemaan myötäiseen. Lieneeköhän maston kallistus kulmalla olla merkitystä? (toppiriki) Seppo martille, jos kahden köyden reivi ykkösessä niin miten kakkos reivi, onko sekin kahden köyden siten, että vaihdetaan 1 :senköydet lukoihin 2:sen lukkoihin?

Köydet+pinna. kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. veneeni pyrkii aina nousemaan tuuleen ja ei jää tuuleen, vaan pyörähtää takaisin tulosuuntaan. Täten kun rullaa genuan sisään on toisessa kädessä rullan köysi ja toisessa skuutti köysi, siksi ettei purje hakkaa holtittomasti ja sekoita skuuttiköysiä jumiin mihinkään. En ole saanut venettäni mitenkään laskemaan myötäiseen. Lieneeköhän maston kallistus kulmalla olla merkitystä? (toppiriki) Seppo martille, jos kahden köyden reivi ykkösessä niin miten kakkos reivi, onko sekin kahden köyden siten, että vaihdetaan 1 :senköydet lukoihin 2:sen lukkoihin?

Lue lisää

Lisäys vielä" veneeni pyrkii aina nousemaan tuuleen ja ei jää tuuleen, vaan pyörähtää takaisin tulosuuntaan" eli tietysti yli tuulen silmän. ja 1 12 antoi hyvän ohjeen vaikka sen varmasti pitäisi olla itseestään selvyys, että löysää isoa niin että juuri vetää ennen genuan reivaamista. Vene kallistelee kovalla tuulella puuskissa ja olen hölmöyttäni tietenkin vetänyt genuaa sisään siten että iso täydessä vedossa.

Seppomartti kirjoitti:

Ison reivaus on astetta helpompi kun kun korvaat reivikoukun köydellä. Ei tarvitse juoksennella kannella vaan kaikki hoituu sittlådasta. Yhden köyden menetelmää pidetään modernimpana mutta itse pidän kahta erillistä parempana ja nopeampana ja voidaan reivata purje vedossakin. Siis skuutti löysälle, fallista löysää, halssikulman nykäisy kireälle, fallin kiristys, reiviköysi= takaliikki kireälle, skuutin trimmaus. Juoksentelu kannella oli tarpeeton ja suurin osa tapahtuu käsivoimilla nykäisten ellei ole kovin iso vene.

Lue lisää

Olen tuota 2 köyden reiviä harkinnut, se olisi teknisesti aika idioottivarma, verrattuna yhdenköyden reiviin ja mastolla ei tarvitsisi periaatteessa käydä. Mutta miten käytännössä? Miten ne ratsastajat saa pois liikkiurasta, vai jätetäänkö alaosa mastoliikistä "lentäväksi" jotta reivaus onnistuu?

Köydet+pinna. kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. veneeni pyrkii aina nousemaan tuuleen ja ei jää tuuleen, vaan pyörähtää takaisin tulosuuntaan. Täten kun rullaa genuan sisään on toisessa kädessä rullan köysi ja toisessa skuutti köysi, siksi ettei purje hakkaa holtittomasti ja sekoita skuuttiköysiä jumiin mihinkään. En ole saanut venettäni mitenkään laskemaan myötäiseen. Lieneeköhän maston kallistus kulmalla olla merkitystä? (toppiriki) Seppo martille, jos kahden köyden reivi ykkösessä niin miten kakkos reivi, onko sekin kahden köyden siten, että vaihdetaan 1 :senköydet lukoihin 2:sen lukkoihin?

Lue lisää

Päästä vaan reippaasti purje räpättämään, ja nopsasti kiskaiset rullalle lisää purjetta, sitten taas skuutti tiukalle. Skuutit eivät saa sotkeutua jumiin mihinkään, jos näin käy, poista tuo jumittava tilpehööri!

1+12 kirjoitti:

Olen tuota 2 köyden reiviä harkinnut, se olisi teknisesti aika idioottivarma, verrattuna yhdenköyden reiviin ja mastolla ei tarvitsisi periaatteessa käydä. Mutta miten käytännössä? Miten ne ratsastajat saa pois liikkiurasta, vai jätetäänkö alaosa mastoliikistä "lentäväksi" jotta reivaus onnistuu?

Lue lisää

Ei ratsastajia tarvitse irrottaa mastokiskosta tai -urasta, jos ne on asennettu riittävän etäälle reiviriveistä. Kysypä purjeneulomosta. Ehkö isopurjeesi kaipaa muutoksia.

Mielestäni reivaus tulee aika hitaaksi ja riskialttiiksi, jos isopurjeen ratsastajia pitää irroitella. Ajattelepa reivaamista pilkkopimessä avomerellä kovassa aallokossa.

Kahden reiviköyden systeemi olisi parempi kuin nykyinen järjestelmäsi, jossa pitää touhuta sekä mastolla että istuinlaatikossa. Mieluiten kaikki toiminnot joko mastolta tai istuinlaatikosta, mutta ei molemmista! (Omassa yksinpurjehdusveneessäni reivaus tehdään mastolta, jonka kummallakin puolella on tukikaiteet. Reivin otto menee alle minuutissa).

Jos haluat pitää istuinlaatikkoon tulevien köysien määrän kohtuullisena, harkitse sitäkin mahdollisutta, että laitat mastoliikin reiviliinan ainoastaan esim. kakkosreiviin. Kolmosreiviä tarvitset kuitenkin aika harvoin. Toisaalta kun yksin purjehtiessa reivaa, miksei samalla reivaa kunnolla. Siksi ykkösreivi ei ole yksinpurjehtijalle yhtä tärkeä kuin kakkonen.

vie purjemaakarille! kirjoitti:

Ei ratsastajia tarvitse irrottaa mastokiskosta tai -urasta, jos ne on asennettu riittävän etäälle reiviriveistä. Kysypä purjeneulomosta. Ehkö isopurjeesi kaipaa muutoksia.

Mielestäni reivaus tulee aika hitaaksi ja riskialttiiksi, jos isopurjeen ratsastajia pitää irroitella. Ajattelepa reivaamista pilkkopimessä avomerellä kovassa aallokossa.

Kahden reiviköyden systeemi olisi parempi kuin nykyinen järjestelmäsi, jossa pitää touhuta sekä mastolla että istuinlaatikossa. Mieluiten kaikki toiminnot joko mastolta tai istuinlaatikosta, mutta ei molemmista! (Omassa yksinpurjehdusveneessäni reivaus tehdään mastolta, jonka kummallakin puolella on tukikaiteet. Reivin otto menee alle minuutissa).

Jos haluat pitää istuinlaatikkoon tulevien köysien määrän kohtuullisena, harkitse sitäkin mahdollisutta, että laitat mastoliikin reiviliinan ainoastaan esim. kakkosreiviin. Kolmosreiviä tarvitset kuitenkin aika harvoin. Toisaalta kun yksin purjehtiessa reivaa, miksei samalla reivaa kunnolla. Siksi ykkösreivi ei ole yksinpurjehtijalle yhtä tärkeä kuin kakkonen.

Lue lisää

Voisitko vähän tarkentaa mitä tarkoittaa että ratsastajat on asennettu riittävän etäälle reiviriveistä? Tarkoittaako se yksinkertaisesti sitä että ratsastajat jätetään pois purjeen alaosasta, puomilta ylimpään reiviriviin saakka? Helppohan ne olisi itsekin poistaa, mutta miten se vaikuttaa purjeen istuvuuteen, pitääkö falli liikin mastolla ilman ratsastajia, etenkin jos kevyemmällä kelillä nostin ei ole mitenkään huipputiukalla?

Isopurjeen ratsastajien "irroittelu" ei ole mitenkään hankala juttu. Uran alapäässä (n. 20 cm puomisaranan yläpuolella) on lukitustappi, itse asiassa 4 mm saksisokka. Kun nostinta on laskettu oikea mitta alas, mastolla tarvitsee vain nykäistä sokka pois jolloin ratsastajat tulevat ihan itsestään urasta pois, sitten vaan sokka takaisin. No, tuo ei ole edes välttämätöntä, sen voi jättää roikkumaan, kunhan sokka vaan on paikallaan sitten kun purje lasketaan jotteivät kaikki ratsastajat karkaa ja purje hulahda kannelle).

Etenkin tuo kakkosen veto nousematta istuinlaatikosta kyllä kiinnostaa, ja tietysti purjemaakarit osaavat antaa tapauskohtaisia hyviä neuvoja. Muutoin iso ei tarvinne muuten muutoksia, paitsi että kolmas reivirivi on suunnitteilla. Genuaan voisi myös laittaa UV-suojan, ja ostaa lisäksi cruising-fokan, jossa täyspitkä etuliikki mutta skuuttikulma on leikattu sen verran ylös että sitä pystyy reivaamaan rullaamalla muuttamatta skuuttipistettä. Sen verran "ylirikattu" pursi, reivauskynnys 6-7 m/s paikkeilla, jotta 140 % genuan voisi säästää piirikunnallisiin kisoihin.

Edellisessä veneessäni nostimet olivat mastolla, ja reivaus myös. Pidän nykyistä järjestelyä paljon parempana, mastolla käväisee hetkessä laittamassa reivisilmän koukkuun, reivaus ei kokonaisuudessaankaan ole ainakaan hitaampi homma ja paljon lyhemmän ajan olen "ohjauskyvytön". Suurin etu sitlootaan vedetyillä nostimilla tietysti yksin mennessä on siinä että isopurjeen saa ylös niin että voi ohjailla koko ajan, ja etenkin alas käsi pinnassa, senkun vaan kääntää lukon auki ja se tipahtaa laiskajaakkojen varaan.

Heh, vene vielä vedessä kuukauden mutta nyt jos suunnitellaan seuraavaa kautta...

1+12 kirjoitti:

Voisitko vähän tarkentaa mitä tarkoittaa että ratsastajat on asennettu riittävän etäälle reiviriveistä? Tarkoittaako se yksinkertaisesti sitä että ratsastajat jätetään pois purjeen alaosasta, puomilta ylimpään reiviriviin saakka? Helppohan ne olisi itsekin poistaa, mutta miten se vaikuttaa purjeen istuvuuteen, pitääkö falli liikin mastolla ilman ratsastajia, etenkin jos kevyemmällä kelillä nostin ei ole mitenkään huipputiukalla?

Isopurjeen ratsastajien "irroittelu" ei ole mitenkään hankala juttu. Uran alapäässä (n. 20 cm puomisaranan yläpuolella) on lukitustappi, itse asiassa 4 mm saksisokka. Kun nostinta on laskettu oikea mitta alas, mastolla tarvitsee vain nykäistä sokka pois jolloin ratsastajat tulevat ihan itsestään urasta pois, sitten vaan sokka takaisin. No, tuo ei ole edes välttämätöntä, sen voi jättää roikkumaan, kunhan sokka vaan on paikallaan sitten kun purje lasketaan jotteivät kaikki ratsastajat karkaa ja purje hulahda kannelle).

Etenkin tuo kakkosen veto nousematta istuinlaatikosta kyllä kiinnostaa, ja tietysti purjemaakarit osaavat antaa tapauskohtaisia hyviä neuvoja. Muutoin iso ei tarvinne muuten muutoksia, paitsi että kolmas reivirivi on suunnitteilla. Genuaan voisi myös laittaa UV-suojan, ja ostaa lisäksi cruising-fokan, jossa täyspitkä etuliikki mutta skuuttikulma on leikattu sen verran ylös että sitä pystyy reivaamaan rullaamalla muuttamatta skuuttipistettä. Sen verran "ylirikattu" pursi, reivauskynnys 6-7 m/s paikkeilla, jotta 140 % genuan voisi säästää piirikunnallisiin kisoihin.

Edellisessä veneessäni nostimet olivat mastolla, ja reivaus myös. Pidän nykyistä järjestelyä paljon parempana, mastolla käväisee hetkessä laittamassa reivisilmän koukkuun, reivaus ei kokonaisuudessaankaan ole ainakaan hitaampi homma ja paljon lyhemmän ajan olen "ohjauskyvytön". Suurin etu sitlootaan vedetyillä nostimilla tietysti yksin mennessä on siinä että isopurjeen saa ylös niin että voi ohjailla koko ajan, ja etenkin alas käsi pinnassa, senkun vaan kääntää lukon auki ja se tipahtaa laiskajaakkojen varaan.

Heh, vene vielä vedessä kuukauden mutta nyt jos suunnitellaan seuraavaa kautta...

Lue lisää

Isopurjeen ratsastajat voidaan asentaa siten, ettei ainuttakaan tarvitse irrottaa reivejä varten. Jos teetät purjeeseesi kolmosreivin, mainitse ratsastajistasi!

Luulen, että nyt turhaan puolustelet rastastajien irroitustasi ja sokkajärjestelmääsi. Eron tulet huomaamaan, kun reivaat purjeen, jonka ratsastajiin ei tarvitse koskea muuta kuin purjeen laittamisessa paikalleen keväällä ja poisotossa syksyllä. Ehkä isopurjeesi design on siltä ajalta, jolloin pikareivi ei vielä ollut yleistynyt ja reivaus tapahtui puomia rullaamalla. Silloin tosiaan piti sokka vetää auki ja päästää sen verran ratsastajia kiskolta kuin puomiin rullattiin kierroksia. Minullakin oli sellainen vene 70-luvun alussa. Seuraavissa veneissäni ei ollut sokkaa, vaan mastouran portti, jonka kautta ratsastajat pujotettiin. Niitä ei otettu pois mastourasta reivaamista varten. Edellisessä ja nykyisessä veneessäni on laakeroidut vaunut mastokiskossa eikä niitä irroteta edes purjeen poistossa.

Mastouran sokan sekä ratsastajien irroitukset isopurjeen reivaamista varten taitavat olla sellaista nostalgiaa, jota ainakaan avomerellä ei kukaan kaipaa!

Miksi veneen pitäisi olla ohjauskyvytön reivauksen aikana? Jos sinulla ei ole autopilottia, etkö pidä keulapurjeen vedossa samalla kun päästäät isosta paineen ja lukitset pinnan? Pyysyyhän veneesi suunnassaan peräsin lukittuna edes sen ajan mitä reivin vetäminen vie? Jos ei pysy, laita veneesi piihin (käännät keulan tuulen silmän yli, mutta jätätkin keulapurjeen skuutin kireälle luuvarttiin ja lukitset peräsimen sivulle). Silloin voit reivaamisen lisäksi pitää vaikka ruokailutauon. Vene pysyy piissä lähes paikallaan keula n. 45 astetta tuuleen ja ajelehtii ehkä puolen solmun vauhtia.

Genuan skuuttipisteen siirtämisessä ei pitäisi olla ongelma. Jos et halua laittaa säätötaljaa skuuttivaunuun, laita reivimerkit genuan alaliikkiin ja rullareivausta vastaavien skuuttipisteiden merkit kiskoon. Skuuttivaunun siirrät ennen genuan rullaamista silloin, kun siinä ei ole kuormitus päällä. Uutta purjetta ei kannata teettää vain sen takia, että välttyisi skuuttipisteen muuttamiselta. Rullattu genua on aina kompromissi verrattuna oikean kokoiseen keulapurjeeseen, erityisesti kryssillä.

nostalgiaako? kirjoitti:

Isopurjeen ratsastajat voidaan asentaa siten, ettei ainuttakaan tarvitse irrottaa reivejä varten. Jos teetät purjeeseesi kolmosreivin, mainitse ratsastajistasi!

Luulen, että nyt turhaan puolustelet rastastajien irroitustasi ja sokkajärjestelmääsi. Eron tulet huomaamaan, kun reivaat purjeen, jonka ratsastajiin ei tarvitse koskea muuta kuin purjeen laittamisessa paikalleen keväällä ja poisotossa syksyllä. Ehkä isopurjeesi design on siltä ajalta, jolloin pikareivi ei vielä ollut yleistynyt ja reivaus tapahtui puomia rullaamalla. Silloin tosiaan piti sokka vetää auki ja päästää sen verran ratsastajia kiskolta kuin puomiin rullattiin kierroksia. Minullakin oli sellainen vene 70-luvun alussa. Seuraavissa veneissäni ei ollut sokkaa, vaan mastouran portti, jonka kautta ratsastajat pujotettiin. Niitä ei otettu pois mastourasta reivaamista varten. Edellisessä ja nykyisessä veneessäni on laakeroidut vaunut mastokiskossa eikä niitä irroteta edes purjeen poistossa.

Mastouran sokan sekä ratsastajien irroitukset isopurjeen reivaamista varten taitavat olla sellaista nostalgiaa, jota ainakaan avomerellä ei kukaan kaipaa!

Miksi veneen pitäisi olla ohjauskyvytön reivauksen aikana? Jos sinulla ei ole autopilottia, etkö pidä keulapurjeen vedossa samalla kun päästäät isosta paineen ja lukitset pinnan? Pyysyyhän veneesi suunnassaan peräsin lukittuna edes sen ajan mitä reivin vetäminen vie? Jos ei pysy, laita veneesi piihin (käännät keulan tuulen silmän yli, mutta jätätkin keulapurjeen skuutin kireälle luuvarttiin ja lukitset peräsimen sivulle). Silloin voit reivaamisen lisäksi pitää vaikka ruokailutauon. Vene pysyy piissä lähes paikallaan keula n. 45 astetta tuuleen ja ajelehtii ehkä puolen solmun vauhtia.

Genuan skuuttipisteen siirtämisessä ei pitäisi olla ongelma. Jos et halua laittaa säätötaljaa skuuttivaunuun, laita reivimerkit genuan alaliikkiin ja rullareivausta vastaavien skuuttipisteiden merkit kiskoon. Skuuttivaunun siirrät ennen genuan rullaamista silloin, kun siinä ei ole kuormitus päällä. Uutta purjetta ei kannata teettää vain sen takia, että välttyisi skuuttipisteen muuttamiselta. Rullattu genua on aina kompromissi verrattuna oikean kokoiseen keulapurjeeseen, erityisesti kryssillä.

Lue lisää

Heh, en yhtään puolustele "sokkajärjestelmääni" ei se ole minun järjestelmäni, vaan Isomatin joka on tehnyt maston ja puomin, vuonna 1980. Isopurjeen "desing" puolestaan on tältä vuosituhannelta (2002), gransegel on sen tehnyt, ratsastajat, kaksi reiviriviä, mahottoman iso ahvenselkä ja neljä läpilattaa, oikein hyvin muodossaan oleva purje.

Ilmeisesti tarkoitat "mastouran portilla" sitä levennystä josta ratsastajat pujotetaan uraan? Isomatin mastossa tuo levennys on noin vaaksan pituinen, ja varsinainen ura alkaa sen verran puomin yläpuolelta. Tosiaan, jos ratsastajat olisivat reivireiän kohdalla reilusti ylä- ja alapuolella, niin ne eivät haittaisi reivausta ja purjekin istuisi paremmin puomilla. Ihan tavalliset muoviratsastajat ne ovat, ei mitään laakereita. Koukun kanssa väli ratsastajasta reivireikään pitää olla jonkun verran enemmän, jotta renkaan ylettää taivuttamaan koukkuun. Pitää katsella kun menen veneelle josko niitä voisi siirtää tai poistaa, ykkösreivi jäi päälle, eilen nimittäin tuuli ihan reippaasti.

Mutta ketään ja mitään puolustelematta voi todeta että tuo purjeita urassa pitävää sokkaa kohtaan tuntemasi kammo lienee peräisin jostain huonosta 70-luvun alun konstruktiosta jota muisti vielä pahentaa. Eihän niitä ratsastajia "irroiteta" vaan kun falli on löysätty merkkiin niin sokasta nykäisemällä ne päästetään pois urasta. Ihmeesti olet tuohtunut mokomasta yksinkertaisesta toimesta.

Jep, kuten jo aiemmin kirjoitin, ison reivaus yksin on helppo homma kun mennään sivutuulesta kryssiin tuulikulmilla niin että isopurjeen saa lepattamaan kun genua on vedossa. Ei edes tarvitse lukita peräsintä. Joten sikäli ei ole mitään kiirettä vaikka päästellä ratsastajia, jos yleensäkin mastolle pitää mennä.

Tietysti genuan skuuttivaunu pitää siirtää silloin kun siinä ei ole kuormitus päällä, eihän sitä muuten jaksa. Siksi etenkin yksin siirrän ensin luun puolen vaunun ja hoidan sisään rullaamisen vendan yhteydessä, ja kun matka jatkuu reivatulla purjeella, käväisen siirtämässä toisen puolen plokin jotta seuraavan vendan jälkeen sekin olisi OK. Ja, kyllä minulla on merkit genuan alaliikissä, ja siksi usein olen rullaillut sisään että enää en tarvitse merkkejä kiskoon, ne jotenkin oppii.

Rullattu genua on aina kompromissi, ja kun se kunnollinen rullapurje minulla on suurin mahdollinen genua, 140 % ja venettä voinee kutsua ylirikatuksi, niin olen parin kauden kokemuksien perustella miettinyt miten parantaa ja helpottaa matkapurjehdusta. Vene on Granada 31, isopurje 22 neliötä, nykyinen genua 34 neliötä, syväys 1,75, köli 1,7 tn ja uppouma 4,2 tn. Kiva vene seilata, herkkä ja etenkin kevyillä keleillä suhteessa nopea. Reivauskynnys on tosiaan alhaalla, eilisessä 10 m/s kelissä 1. reivi ja genua rullattu niin että halssikulma etualavanttien tasalla. Joten, fokka tuossa veneessä olisi 22 neliön fokka, niin sen reivauskynnys nousisi, kevyen kelin vauhtiin tuo tietysti vaikuttaisi, mutta olisihan 44 neliötä vielä kohtalaisesti neljän tonnin uppoumalla ja vendailu olisi kevyempää täydelläkin purjeella.

Mutta sitten kysymys, jos joka tapauksessa teetän uuden keulapurjeen, niin pitäisikö yrittää saada se leikatuksi niin että sen pystyisi skuuttaamaan oikein myös rullattuna? Erillistä myrskyfokkaa ei ole (saatte paheksua vapaasti ;), tai onhan tuolla varastossa yksi, mutta en helposti keksi miten ja mihin sen ripustaisi niin että se toimisi esim. myrskyssä? Sen vuoksi rullapurjeen pitäisi olla käyttökelpoinen myös n. kymmenen neliön lapuksi rullattuna. Eikä matkapurjehduksessa haittaa jos keulapurjeen ali näkisi jotain.

Viime vuonna jo kyselin uutta purjetta, mutta purjeneulomot eivät oikein edes tajunneet mitä selitän, kun esitin että rullareivauksen vuoksi skuuttikulma pitäisi olla leikattuna korkealle. Jäi tilaamatta kun kukaan ei osannut vastata asiakkaan tyhmiin kysymyksiin. Vai pitäisikö vaan pyytää tarjoukset fokasta, ja olla tyytyväinen siihen mitä sattuu saamaan? Pitäisikö asentaa uusi skuuttikisko fokkaa varten? Nykyinen kisko on ruffin takalaipiosta rustien kohdalle. Sen edemmäs skuuttipistettä ei voi siirtää, mutta voiko skuuttipiste olla noin takana jos fokka on rullattu pieneksi? Tajuaako tämänkään palstan lukijoista kukaan mitä selitän? Anteeksi huono ulosantini tai asiantuntemattomat pohdintani.

1+12 kirjoitti:

Heh, en yhtään puolustele "sokkajärjestelmääni" ei se ole minun järjestelmäni, vaan Isomatin joka on tehnyt maston ja puomin, vuonna 1980. Isopurjeen "desing" puolestaan on tältä vuosituhannelta (2002), gransegel on sen tehnyt, ratsastajat, kaksi reiviriviä, mahottoman iso ahvenselkä ja neljä läpilattaa, oikein hyvin muodossaan oleva purje.

Ilmeisesti tarkoitat "mastouran portilla" sitä levennystä josta ratsastajat pujotetaan uraan? Isomatin mastossa tuo levennys on noin vaaksan pituinen, ja varsinainen ura alkaa sen verran puomin yläpuolelta. Tosiaan, jos ratsastajat olisivat reivireiän kohdalla reilusti ylä- ja alapuolella, niin ne eivät haittaisi reivausta ja purjekin istuisi paremmin puomilla. Ihan tavalliset muoviratsastajat ne ovat, ei mitään laakereita. Koukun kanssa väli ratsastajasta reivireikään pitää olla jonkun verran enemmän, jotta renkaan ylettää taivuttamaan koukkuun. Pitää katsella kun menen veneelle josko niitä voisi siirtää tai poistaa, ykkösreivi jäi päälle, eilen nimittäin tuuli ihan reippaasti.

Mutta ketään ja mitään puolustelematta voi todeta että tuo purjeita urassa pitävää sokkaa kohtaan tuntemasi kammo lienee peräisin jostain huonosta 70-luvun alun konstruktiosta jota muisti vielä pahentaa. Eihän niitä ratsastajia "irroiteta" vaan kun falli on löysätty merkkiin niin sokasta nykäisemällä ne päästetään pois urasta. Ihmeesti olet tuohtunut mokomasta yksinkertaisesta toimesta.

Jep, kuten jo aiemmin kirjoitin, ison reivaus yksin on helppo homma kun mennään sivutuulesta kryssiin tuulikulmilla niin että isopurjeen saa lepattamaan kun genua on vedossa. Ei edes tarvitse lukita peräsintä. Joten sikäli ei ole mitään kiirettä vaikka päästellä ratsastajia, jos yleensäkin mastolle pitää mennä.

Tietysti genuan skuuttivaunu pitää siirtää silloin kun siinä ei ole kuormitus päällä, eihän sitä muuten jaksa. Siksi etenkin yksin siirrän ensin luun puolen vaunun ja hoidan sisään rullaamisen vendan yhteydessä, ja kun matka jatkuu reivatulla purjeella, käväisen siirtämässä toisen puolen plokin jotta seuraavan vendan jälkeen sekin olisi OK. Ja, kyllä minulla on merkit genuan alaliikissä, ja siksi usein olen rullaillut sisään että enää en tarvitse merkkejä kiskoon, ne jotenkin oppii.

Rullattu genua on aina kompromissi, ja kun se kunnollinen rullapurje minulla on suurin mahdollinen genua, 140 % ja venettä voinee kutsua ylirikatuksi, niin olen parin kauden kokemuksien perustella miettinyt miten parantaa ja helpottaa matkapurjehdusta. Vene on Granada 31, isopurje 22 neliötä, nykyinen genua 34 neliötä, syväys 1,75, köli 1,7 tn ja uppouma 4,2 tn. Kiva vene seilata, herkkä ja etenkin kevyillä keleillä suhteessa nopea. Reivauskynnys on tosiaan alhaalla, eilisessä 10 m/s kelissä 1. reivi ja genua rullattu niin että halssikulma etualavanttien tasalla. Joten, fokka tuossa veneessä olisi 22 neliön fokka, niin sen reivauskynnys nousisi, kevyen kelin vauhtiin tuo tietysti vaikuttaisi, mutta olisihan 44 neliötä vielä kohtalaisesti neljän tonnin uppoumalla ja vendailu olisi kevyempää täydelläkin purjeella.

Mutta sitten kysymys, jos joka tapauksessa teetän uuden keulapurjeen, niin pitäisikö yrittää saada se leikatuksi niin että sen pystyisi skuuttaamaan oikein myös rullattuna? Erillistä myrskyfokkaa ei ole (saatte paheksua vapaasti ;), tai onhan tuolla varastossa yksi, mutta en helposti keksi miten ja mihin sen ripustaisi niin että se toimisi esim. myrskyssä? Sen vuoksi rullapurjeen pitäisi olla käyttökelpoinen myös n. kymmenen neliön lapuksi rullattuna. Eikä matkapurjehduksessa haittaa jos keulapurjeen ali näkisi jotain.

Viime vuonna jo kyselin uutta purjetta, mutta purjeneulomot eivät oikein edes tajunneet mitä selitän, kun esitin että rullareivauksen vuoksi skuuttikulma pitäisi olla leikattuna korkealle. Jäi tilaamatta kun kukaan ei osannut vastata asiakkaan tyhmiin kysymyksiin. Vai pitäisikö vaan pyytää tarjoukset fokasta, ja olla tyytyväinen siihen mitä sattuu saamaan? Pitäisikö asentaa uusi skuuttikisko fokkaa varten? Nykyinen kisko on ruffin takalaipiosta rustien kohdalle. Sen edemmäs skuuttipistettä ei voi siirtää, mutta voiko skuuttipiste olla noin takana jos fokka on rullattu pieneksi? Tajuaako tämänkään palstan lukijoista kukaan mitä selitän? Anteeksi huono ulosantini tai asiantuntemattomat pohdintani.

Lue lisää

Heh, yritin lukea mitä olen kirjoittanut ja onpa tosiaan sekavaa ja senat sakasi...
"genua rullattu niin että halssikulma etualavanttien tasalla." No, onneksi ei sentään vaan skuuttikulmasta oli kyse ;)

Jos autopilotti ei kykene ohjaamaan aallokossa, niin asia tuskin on seurausta siitä ettei autopilotti olisi riittävän "vahva" ?!?
Vaan siitä, ettei peräsimen pito riitä, kun lateraalitasapaino on ihan mitä sattuu, jos iso on kireällä skuutattuna keskelle venettä, ja genoaa rullareivataan.

Ratkaisu on tietysti siirtää ison levangin vaunu suojan puoleiseen laitaan ennen reivaukseen ryhtymistä, ja säätää autopilotin tavoite suunta järkeväksi operaation ajaksi, eikä väkisin sellaiseksi mihin vene ei pysty. (siis nimenomaan vene eikä se autopilotti)
Ei tee vene silloin vendoja omia aikojaan.

oikeapurjehtija kirjoitti:

Jos autopilotti ei kykene ohjaamaan aallokossa, niin asia tuskin on seurausta siitä ettei autopilotti olisi riittävän "vahva" ?!?
Vaan siitä, ettei peräsimen pito riitä, kun lateraalitasapaino on ihan mitä sattuu, jos iso on kireällä skuutattuna keskelle venettä, ja genoaa rullareivataan.

Ratkaisu on tietysti siirtää ison levangin vaunu suojan puoleiseen laitaan ennen reivaukseen ryhtymistä, ja säätää autopilotin tavoite suunta järkeväksi operaation ajaksi, eikä väkisin sellaiseksi mihin vene ei pysty. (siis nimenomaan vene eikä se autopilotti)
Ei tee vene silloin vendoja omia aikojaan.

Lue lisää

Oikeapurjehtijalle: Kyllä niin on, että pilootti on riittävän vahva, korjailee mielestäni liikaa suuntaa isossa aallokossa, eli liian isot korjausliikkeet sekä, liian hidas vähän niinkuin olisi oma vaimo pinnassa. Kyllä näin pitää koittaa kovemmalla tuulella, eli ison vetoa pois ja kurssi sellaiseksi johon vene kulkee vakaimmin, mihin kurssi silloin sitä minun pitää vielä testailla.
Peräsimen pito ei ole hyvä. Onneksi hyviä neuvoja ropissut jotka auttavat minua tässä ongelmassa. Uskon vaikka vene ei ole erityisen suunta vakaa, näillä eväillä tulen toimeen kunhan vielä vähän harjoittelen. Kiitos hyvistä neuvoista kaikki vastaukset olivat hyviä.

Köydet+pinna. kirjoitti:

Oikeapurjehtijalle: Kyllä niin on, että pilootti on riittävän vahva, korjailee mielestäni liikaa suuntaa isossa aallokossa, eli liian isot korjausliikkeet sekä, liian hidas vähän niinkuin olisi oma vaimo pinnassa. Kyllä näin pitää koittaa kovemmalla tuulella, eli ison vetoa pois ja kurssi sellaiseksi johon vene kulkee vakaimmin, mihin kurssi silloin sitä minun pitää vielä testailla.
Peräsimen pito ei ole hyvä. Onneksi hyviä neuvoja ropissut jotka auttavat minua tässä ongelmassa. Uskon vaikka vene ei ole erityisen suunta vakaa, näillä eväillä tulen toimeen kunhan vielä vähän harjoittelen. Kiitos hyvistä neuvoista kaikki vastaukset olivat hyviä.

Lue lisää

Pinnapilotti pitääkin säätää laiskemmaksi jos se ylikorjaa, tai sitten päinvastoin. Katso käyttöohjeista kuinka tehdään.

ohjekirjaa kirjoitti:

Pinnapilotti pitääkin säätää laiskemmaksi jos se ylikorjaa, tai sitten päinvastoin. Katso käyttöohjeista kuinka tehdään.

Vai saa sitäkin säädettyä, pitää löytää jostain ohjeet saattaan löytyä omasta kaapistakin jos tuli venekaupassa mukana kylläkin apua vain suomenkielisestä minulle. Pilot Raymarine ST1000. Saataa löytyä netistä suomenkieliset ohjeet.

Genuani (140%) skuutipiste on lähes kiskon takapäässä kun purje on täysin auki, ja skuuttikulma n. 15 cm plokista (siis tämän verran skuuttia näkyy Jos rullataan pienemmäksi, niin skuuttipiste siirtyy vastaavan määrän eteenpäin, ja kun ploki on kiskon etupäässä, niin skuuttipiste on sopiva rullatulle purjeelle jonka skuuttikulma on n. 25 cm plokista.

Nyt tietysti puhun kryssistä, jos pyritään samaan nousukulmaan rullatulla purjeella kuin täysin avoimellakin. Jos plokia ei siirrä, niin skuuttipiste jää armottoman paljon taakse, skuutti tiukkaa vain alaliikkiä ja takaliikki lepattaa, eikä pelkästään toppi vaan 2/3 purjeesta on holtiton. Ehkä tämä on syy sille että jotkut (kilpapurjehtijat?) väittävät ettei rullatulla genulla voi kryssiä. Kyllä voi, kunhan vaan on hyvä purje, rullaustoppaukset ja trimmi eli skuuttipiste kohdallaan.

Siksi käyn siirtämässä skuuttiplokia, tietysti tuo pitäisi olla sitlootasta hoidettavissa, mutta kun ei ole.

Eikä avotuulilla ole niin huolta jos latva vähän lepattaa, kryssillä kuitenkin reivi tarvitaan paljon pienemmillä tuulenvoimakkuuksilla.

Köydet+pinna. kirjoitti:

Oikeapurjehtijalle: Kyllä niin on, että pilootti on riittävän vahva, korjailee mielestäni liikaa suuntaa isossa aallokossa, eli liian isot korjausliikkeet sekä, liian hidas vähän niinkuin olisi oma vaimo pinnassa. Kyllä näin pitää koittaa kovemmalla tuulella, eli ison vetoa pois ja kurssi sellaiseksi johon vene kulkee vakaimmin, mihin kurssi silloin sitä minun pitää vielä testailla.
Peräsimen pito ei ole hyvä. Onneksi hyviä neuvoja ropissut jotka auttavat minua tässä ongelmassa. Uskon vaikka vene ei ole erityisen suunta vakaa, näillä eväillä tulen toimeen kunhan vielä vähän harjoittelen. Kiitos hyvistä neuvoista kaikki vastaukset olivat hyviä.

Lue lisää

Taidetaan haukkua väärää puuta! Jos kyseessä on reivaustilanne, jossa purjeet lepattaa ja veneen ohjailuvauhti on pudotettu minimaaliseksi, vika ei ole autopilotissa eikä peräsimessä. Ilman ohjailuvauhtia vene ei tottele peräsintä eikä autopilottia, vaikka peräsimen pito olisi kuinka hyvä tahansa. Autopilotti tietysti yrittää kääntää pinnaa, kun sen kompassin suunta muuttuu.

Se taas on puppua, että vene ihan itsekseen kääntyisi tuulen silmän kautta jollekin entiselle kurssilleen tms.

jopa on jutut! kirjoitti:

Taidetaan haukkua väärää puuta! Jos kyseessä on reivaustilanne, jossa purjeet lepattaa ja veneen ohjailuvauhti on pudotettu minimaaliseksi, vika ei ole autopilotissa eikä peräsimessä. Ilman ohjailuvauhtia vene ei tottele peräsintä eikä autopilottia, vaikka peräsimen pito olisi kuinka hyvä tahansa. Autopilotti tietysti yrittää kääntää pinnaa, kun sen kompassin suunta muuttuu.

Se taas on puppua, että vene ihan itsekseen kääntyisi tuulen silmän kautta jollekin entiselle kurssilleen tms.

Lue lisää

Eiks toi oo selvää....vene piihin autopilotilla,koneella riittävästi vetoa ja purjeiden säädöt onnistuu?

jhgfdsaoiu kirjoitti:

Eiks toi oo selvää....vene piihin autopilotilla,koneella riittävästi vetoa ja purjeiden säädöt onnistuu?

eihän piissä mennä eteenpäin

Hommasin veneeni kesällä, joten mitkään toimenpiteet ei ole minulle luonnollisia reaktioita.Toivottavasti näistä tulee luonnolisia reaktioita. Ja lisäksi olen huomannut , että purjehtiessa esim. 10ms. tuulessa voi tapahtua kaiken laista odottamatonta ja yleensä juuri silloin kun kun sitä vähiten odottaa tai kun tilanne muutonkin haastava.

Köydet+pinna. kirjoitti:

Hommasin veneeni kesällä, joten mitkään toimenpiteet ei ole minulle luonnollisia reaktioita.Toivottavasti näistä tulee luonnolisia reaktioita. Ja lisäksi olen huomannut , että purjehtiessa esim. 10ms. tuulessa voi tapahtua kaiken laista odottamatonta ja yleensä juuri silloin kun kun sitä vähiten odottaa tai kun tilanne muutonkin haastava.

Lue lisää

Niimpä. Voi käydä vaikka niin, että se genuan sisäänvetonaru pääsee irti rullasta.
Kovassa tuulessa se teettää aikamoisia ongelmia voi vaikka alasottaessa purje karata mereen, kun siinä ei ratsastajia jotka pitäis sen kannella.

Käsipula kirjoitti:

Niimpä. Voi käydä vaikka niin, että se genuan sisäänvetonaru pääsee irti rullasta.
Kovassa tuulessa se teettää aikamoisia ongelmia voi vaikka alasottaessa purje karata mereen, kun siinä ei ratsastajia jotka pitäis sen kannella.

Lue lisää

Tätä voi ehkäistä niin että sisäänvetoköyttä on rummulla vielä 10 kierrosta kun purje on kokonaan sisällä.