Tuuli, jolloin et enää veneile kuin pakosta

Vastatkaa kaikki.

Moi!
Kerätään tähän tuulitilasto, milloin et enää lähde merelle/ järvelle veneilemään.
Tämä nyt ei kerro missään nimessä veneen paremmuuksia, vaan oman järjen käyttöä suhteessa veneeseen ja muutkin voivat vertailla omaa ajotottumustansa.

1:Vene, merkki/ tai pituus ja tyyppi
2:Tuuli m/s

Hurrican cabin 5x2m, merellä ajellut vapaaehtoisesti alle 10m/s.

106

17526

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Flipperisti

      Flipper 575, 90 E-tec. Ennen 70 johnnsson. Silloin max 15-16m/s mutta nyt on helpompi ajaa koska vääntö riittää ,ei tarvii muuta kuin keskittyä säätelee trimmilevyjä. Aikuisten oikeesti en kyllä aiva mielellään aja yli 15 m/s tuulessa .On munuaiset sen verran kovilla! Tämä merellä.

      • 89cm seisokissa

        Hohhoh mitä vastauksia. Arvasin toki että näitä tulee.

        Jos merellä on 8m/s keskinopeudella puhaltava merituuli, ei siellä yleensä näy vastatauuleen ajelemassa yhtään moottorivenettä. Jos joku on sinne eksynyt, mennään uppoumavahdissa. Turha puhua mistään munuaisista kun 16 m/s tuulessa vyöryy murtuvia 3-metrisiä aaltoja päälle, et pääse tuolla kiululla ollenkaan eteenpäin, ainoastaan tuonelaan.

        Toisella sankarilla on MUKAVUUSRAJA 10 m/s 4,6 m veneellä. Se on 50% eloonjäämisraja. Mukavuusraja lienee 4 m/s. 6 m/s on jo hurjaa loikkmista pienellä avoveneellä vaikkapa Kihdin selällä, voit saada sen jopa kippaamaan väärällä ohjausliikkeellä. Tuo ilmoitettu 15 m/s on 100% hengissä pysymättömyyden raja. Mukavuusraja ei ole MERELLÄ 10 m/s edes 40 jalkaisella ja 10 tonnisella iukuvalla. Ps. Seurannut NordWest 390 loikkimista ja rymähtelyä vastatuuleen Rödhaminin eteläpuolella kun keskituuli oli lounaasta 9 m/s


      • 89cm seisokissa kirjoitti:

        Hohhoh mitä vastauksia. Arvasin toki että näitä tulee.

        Jos merellä on 8m/s keskinopeudella puhaltava merituuli, ei siellä yleensä näy vastatauuleen ajelemassa yhtään moottorivenettä. Jos joku on sinne eksynyt, mennään uppoumavahdissa. Turha puhua mistään munuaisista kun 16 m/s tuulessa vyöryy murtuvia 3-metrisiä aaltoja päälle, et pääse tuolla kiululla ollenkaan eteenpäin, ainoastaan tuonelaan.

        Toisella sankarilla on MUKAVUUSRAJA 10 m/s 4,6 m veneellä. Se on 50% eloonjäämisraja. Mukavuusraja lienee 4 m/s. 6 m/s on jo hurjaa loikkmista pienellä avoveneellä vaikkapa Kihdin selällä, voit saada sen jopa kippaamaan väärällä ohjausliikkeellä. Tuo ilmoitettu 15 m/s on 100% hengissä pysymättömyyden raja. Mukavuusraja ei ole MERELLÄ 10 m/s edes 40 jalkaisella ja 10 tonnisella iukuvalla. Ps. Seurannut NordWest 390 loikkimista ja rymähtelyä vastatuuleen Rödhaminin eteläpuolella kun keskituuli oli lounaasta 9 m/s

        Voisitko ystävällisesti paljastaa esittämiesi rajojen lähteen, vai ovatko ne vain oman mielikuvituksesi tuotosta?


      • rauhoitu!
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Hohhoh mitä vastauksia. Arvasin toki että näitä tulee.

        Jos merellä on 8m/s keskinopeudella puhaltava merituuli, ei siellä yleensä näy vastatauuleen ajelemassa yhtään moottorivenettä. Jos joku on sinne eksynyt, mennään uppoumavahdissa. Turha puhua mistään munuaisista kun 16 m/s tuulessa vyöryy murtuvia 3-metrisiä aaltoja päälle, et pääse tuolla kiululla ollenkaan eteenpäin, ainoastaan tuonelaan.

        Toisella sankarilla on MUKAVUUSRAJA 10 m/s 4,6 m veneellä. Se on 50% eloonjäämisraja. Mukavuusraja lienee 4 m/s. 6 m/s on jo hurjaa loikkmista pienellä avoveneellä vaikkapa Kihdin selällä, voit saada sen jopa kippaamaan väärällä ohjausliikkeellä. Tuo ilmoitettu 15 m/s on 100% hengissä pysymättömyyden raja. Mukavuusraja ei ole MERELLÄ 10 m/s edes 40 jalkaisella ja 10 tonnisella iukuvalla. Ps. Seurannut NordWest 390 loikkimista ja rymähtelyä vastatuuleen Rödhaminin eteläpuolella kun keskituuli oli lounaasta 9 m/s

        Älä nyt suutu. Ensinnäkin, merellä voidaan tarkoittaa myös saaristoa. Ei välttämättä edes avomerta.

        Tuulen m/s arvo ei kerro suoraan kuinka pahana meri on.

        Myös kysymyksen voi ymmärtää monella tapaa.


      • 89 cm seisokissa
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Voisitko ystävällisesti paljastaa esittämiesi rajojen lähteen, vai ovatko ne vain oman mielikuvituksesi tuotosta?

        Voitko vielä ystävällisemmin lähettää videon, jossa mv-mari, hurrican, bayliner ja bella ajelevat hieman erpämukavastii mutta täysin turvallisesti 16 m/sek vastatuulessa Hangosta Gotlantiin.

        Nimimerkkini mukainen miehuuteni mitta on muuten täysin paikkansa pitävä, yhtään en liioittele. Niinkuin ei tällä palstallakaan liioitella.

        Niin, yksi lähde on se, että näihin viitattuihin tuuliin verrattuna kevyessä kesätuulessa ja suljetulla sisäselällä (Sipoonselkä) täyttyi vedellä ja meinasi upota tämän keskustelun pienimpiä veneitä merkittävästi suurempi ja merikelpoisempi vene.


      • Mace1
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Hohhoh mitä vastauksia. Arvasin toki että näitä tulee.

        Jos merellä on 8m/s keskinopeudella puhaltava merituuli, ei siellä yleensä näy vastatauuleen ajelemassa yhtään moottorivenettä. Jos joku on sinne eksynyt, mennään uppoumavahdissa. Turha puhua mistään munuaisista kun 16 m/s tuulessa vyöryy murtuvia 3-metrisiä aaltoja päälle, et pääse tuolla kiululla ollenkaan eteenpäin, ainoastaan tuonelaan.

        Toisella sankarilla on MUKAVUUSRAJA 10 m/s 4,6 m veneellä. Se on 50% eloonjäämisraja. Mukavuusraja lienee 4 m/s. 6 m/s on jo hurjaa loikkmista pienellä avoveneellä vaikkapa Kihdin selällä, voit saada sen jopa kippaamaan väärällä ohjausliikkeellä. Tuo ilmoitettu 15 m/s on 100% hengissä pysymättömyyden raja. Mukavuusraja ei ole MERELLÄ 10 m/s edes 40 jalkaisella ja 10 tonnisella iukuvalla. Ps. Seurannut NordWest 390 loikkimista ja rymähtelyä vastatuuleen Rödhaminin eteläpuolella kun keskituuli oli lounaasta 9 m/s

        Nyt ei puhuttu avomerestä. 4,6 metrinen MV-Marin ei ole avomerikelpoinen. Saaristossa olen sillä pärjännyt yli 10 metrin tuulissa kevyesti kun ei mene ulkosaaristoon asti. Pieni vene on itse asiassa usein jopa parempi kuin iso. Veneellä pystyy puikkelehtimaan aaltojen seassa, ei ne päälle kaadu jos ei ole ihan myrskytuuli. Ja se Sipoonselän onnettomuus johtui siitä että kuski teki kaiken väärin ja vene päästi vielä hulevedet pilssiin.


      • 2 X kad44
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Hohhoh mitä vastauksia. Arvasin toki että näitä tulee.

        Jos merellä on 8m/s keskinopeudella puhaltava merituuli, ei siellä yleensä näy vastatauuleen ajelemassa yhtään moottorivenettä. Jos joku on sinne eksynyt, mennään uppoumavahdissa. Turha puhua mistään munuaisista kun 16 m/s tuulessa vyöryy murtuvia 3-metrisiä aaltoja päälle, et pääse tuolla kiululla ollenkaan eteenpäin, ainoastaan tuonelaan.

        Toisella sankarilla on MUKAVUUSRAJA 10 m/s 4,6 m veneellä. Se on 50% eloonjäämisraja. Mukavuusraja lienee 4 m/s. 6 m/s on jo hurjaa loikkmista pienellä avoveneellä vaikkapa Kihdin selällä, voit saada sen jopa kippaamaan väärällä ohjausliikkeellä. Tuo ilmoitettu 15 m/s on 100% hengissä pysymättömyyden raja. Mukavuusraja ei ole MERELLÄ 10 m/s edes 40 jalkaisella ja 10 tonnisella iukuvalla. Ps. Seurannut NordWest 390 loikkimista ja rymähtelyä vastatuuleen Rödhaminin eteläpuolella kun keskituuli oli lounaasta 9 m/s

        Moro 89cm seisokissa,

        Ottaisin kantaa tuohon isompien veneiden jutusteluun. Olet oikeassa osittain ja osittan tosi väärässä.

        On totta, että n.10 m/s tuulen nostama aallokko suoraa ajaessa paukutta isoakin venettä, mutta se ei varsinaisesti tunnu missään muussa, kuin äänessä veneen sisällä joka on epämielyttävää ja jopa hieman pelottavaa lisäksi roiske vesi kyllä lentää tuulilasille. Sinänsä vene ei niin hirveästi heilu tai kolahda alloissa sillä v pohja leikkaa kyllä aallon. Pauke syntyy sivuilla olevista palteista joihin aallot kolahtavat. Flaikkarilta jos ajelee tolla tuulella niin ei edes huomaa paukutusta.

        Ongelmaa voi korjata tiputtamalla vauhdin n.17-18 solmuun ja trimmaamalla keulan melkosta ales niin rupeaa menemään jo huomattavasti pehmeämmin tosin rupeaa polttoainetta hormimaan myös per maili. Ehkäpä nordwest luukuti kunnolla menemään ja heikko hermoisemmalta näytti tilanne epämielyttävältä?

        Mieluitenhan sitä ajelis tyynessä, mutta näinä aikoina usein miten tuntuu tuulien olevan kohtalaisia ja aina keli voi nopeasti muuttua, oma veneeni on vastaava kuin NordWest 390 ja suunniteltu B katgoriaan allonkorkeuksille 4m tuuli olosuhteeseen 18 m/s ohjekirjan mukaan, kovemmille keleille suositus ettei porukasta olisi kuin puolet max flaikkarilla.

        On tietysti paljon veneitä joita ei ole edes suunniteltu avomerelle saati kovaan keliin, kyllä kipparin pitäisi olla tietoinen siitä mihin paatti on suunniteltu ja katsoa reitit ja kelit sen mukaan, muu on jo turhaa machoilua.

        Itse en viitsi lähteä kovalla tuulella 10m/s liikkeelle koska laituri manoverit ovat hakalia isosta tuuli pinta-alasta johtuen ja riski kolhia muita ja omaa paattia on turhan suuri.


      • Anonyymi
        2 X kad44 kirjoitti:

        Moro 89cm seisokissa,

        Ottaisin kantaa tuohon isompien veneiden jutusteluun. Olet oikeassa osittain ja osittan tosi väärässä.

        On totta, että n.10 m/s tuulen nostama aallokko suoraa ajaessa paukutta isoakin venettä, mutta se ei varsinaisesti tunnu missään muussa, kuin äänessä veneen sisällä joka on epämielyttävää ja jopa hieman pelottavaa lisäksi roiske vesi kyllä lentää tuulilasille. Sinänsä vene ei niin hirveästi heilu tai kolahda alloissa sillä v pohja leikkaa kyllä aallon. Pauke syntyy sivuilla olevista palteista joihin aallot kolahtavat. Flaikkarilta jos ajelee tolla tuulella niin ei edes huomaa paukutusta.

        Ongelmaa voi korjata tiputtamalla vauhdin n.17-18 solmuun ja trimmaamalla keulan melkosta ales niin rupeaa menemään jo huomattavasti pehmeämmin tosin rupeaa polttoainetta hormimaan myös per maili. Ehkäpä nordwest luukuti kunnolla menemään ja heikko hermoisemmalta näytti tilanne epämielyttävältä?

        Mieluitenhan sitä ajelis tyynessä, mutta näinä aikoina usein miten tuntuu tuulien olevan kohtalaisia ja aina keli voi nopeasti muuttua, oma veneeni on vastaava kuin NordWest 390 ja suunniteltu B katgoriaan allonkorkeuksille 4m tuuli olosuhteeseen 18 m/s ohjekirjan mukaan, kovemmille keleille suositus ettei porukasta olisi kuin puolet max flaikkarilla.

        On tietysti paljon veneitä joita ei ole edes suunniteltu avomerelle saati kovaan keliin, kyllä kipparin pitäisi olla tietoinen siitä mihin paatti on suunniteltu ja katsoa reitit ja kelit sen mukaan, muu on jo turhaa machoilua.

        Itse en viitsi lähteä kovalla tuulella 10m/s liikkeelle koska laituri manoverit ovat hakalia isosta tuuli pinta-alasta johtuen ja riski kolhia muita ja omaa paattia on turhan suuri.

        Mä voin sanoa että jos sä lähdet 18 m/s tuuleen ja 4 metrin aallokkoon NordWest 390 tai vastaavalla niin voipi tulla äitiä ikävä, ja äiti saa pian lukea lehdestä kuinka sinä vaihdoit hiippakuntaa. En usko että olet eläissäsi ollut myrskyävässä 4 metrin aallokossa, muuten olisit kirjoittanut jotain ihan muuta.

        Se että veneellä on joku CE-luokitus muu kuin A ei vielä ihan kauheasti kerro merikelpoisuudesta. Kahdella eri veneellä voi olla B-luokitus, mutta niiden merikelpoisuudet voivat erota merkittävästi.


    • baylineristi

      1. Bayliner 2455, 7,5 m
      2. merellä jotakuinkin 15 m/s

      Kyllä jo pienemmälläkin tuulella aletaan tosissaan suunnittelemaan reittejä ja vaihtoehtoisia satamia. Kyllähän se pinnalla pysyy, mutta ei mukavuusalueella.

      • 2+7

        Mistä näitä liippari-sankareita oikein sikiää? Mulla on 9 m uppoumarunkoinen ja 10 m/s on jo sekä epämukavaa että turvatonta, sivuaallokkoon ei voi edes ajatella menevänsä. Wannabe- pikaveneilijät ne vaan ajelee takki auki 15 m/s tuulissa liukuvauhdissa... Hohhoijaa...

        Ei ole tainnut pojat koskaan edes nähdä miten korkea aallokko on merellä avoselällä noilla tuulilla. On ihan eri asia olla saarten suojissa kuin avoselällä. Kympin tuulella avoselällä isoimmat aallot on jo yli kaksimetrisiä kun saarten suojissa ei aallokkoa juuri välttämättä edes ole tai se on korkeintaan metristä.


        Että silleen...


    • Riippu suojasta

      1) MV-Marin 4600, 4,6m, 40hp
      2) Mukavuusraja 10 m/s, riskiraja 15 m/s

    • Yanmarilla

      1. Bella 760 Delphin,
      2. 12 m/sek jälkeen ei ole mukavaa aavalla merellä, Saaristomerellä 15 m/sek.

      Mertakin on montaa sorttia.

      • 89cm seisokissa

        Eli 12 m/s on aivan mukava matkakeli Tallinnaan, Porkkalanselän ylität mieluusti vielä 15 m/s? Miksi en vuosikymeniin näe teitä viertuaalisankareita veisllä? kun lähestyy kymppiä, näkyy vain ja ainoastaa purjeveneitä. Olikohan joku niistä naamioitunut Bella?


      • DC-mies

        Tässähän on kysymys täysin siitä, ajetaanko saarten suojissa mantereen lähettyvillä vai oikeasti avomerellä. Sanoisin 5-10ms riippuen juuri tuosta suojasta. Tämä siis n. 6- metrisellä dc:llä.

        Ehkä kysymyksen voisi muotoilla niin, että missä kelissä lähtisit vielä Tallinnasta takaisin Helsinkiin, tuulensuunnasta riippumatta. Itellä about tuo 5ms siis.


      • Yanmarilla
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Eli 12 m/s on aivan mukava matkakeli Tallinnaan, Porkkalanselän ylität mieluusti vielä 15 m/s? Miksi en vuosikymeniin näe teitä viertuaalisankareita veisllä? kun lähestyy kymppiä, näkyy vain ja ainoastaa purjeveneitä. Olikohan joku niistä naamioitunut Bella?

        Mielestäni kysymys kuului: Missä kelissä et enää lähde merelle, siks toiseks me täällä Pohjanlahdella olemme välillä pakoitettuja tulemaan kotiinpäin avomerta hipoen, 8 mpk:n selkiä, jossa seuraava maa on Ruotsi, 220 km päässä lännessä


      • perheveneilijä
        DC-mies kirjoitti:

        Tässähän on kysymys täysin siitä, ajetaanko saarten suojissa mantereen lähettyvillä vai oikeasti avomerellä. Sanoisin 5-10ms riippuen juuri tuosta suojasta. Tämä siis n. 6- metrisellä dc:llä.

        Ehkä kysymyksen voisi muotoilla niin, että missä kelissä lähtisit vielä Tallinnasta takaisin Helsinkiin, tuulensuunnasta riippumatta. Itellä about tuo 5ms siis.

        7,3m uppomarunkoinen. avomerellä 4m/s mukavuusraja, yli 6m/s en lähde ilman hyvää syytä, 14m/s on kokeiltu eikä hätää ollut, mutta vaati keskittymistä ja uudelleen vain pakosta. Hätä tulis aika äkkiä jos vaikka polttoaineen saannissa tulis ongelmia. Tämä siis kun tuulen suunnassa on >100km avomerta


      • höpö koko kirjoittel
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Eli 12 m/s on aivan mukava matkakeli Tallinnaan, Porkkalanselän ylität mieluusti vielä 15 m/s? Miksi en vuosikymeniin näe teitä viertuaalisankareita veisllä? kun lähestyy kymppiä, näkyy vain ja ainoastaa purjeveneitä. Olikohan joku niistä naamioitunut Bella?

        86 cm Persjalkaisena sinulla on ongelma, kun 89 seisokissa (jos sitä edes saatkaan enää muuta kuin merikarhujen saunassa) lepotilassa kasvaa 94 cm eli olalla saat sitä kantaa.


      • Anonyymi

        Pielisellä Veto 5 soutuveneellä 2,5 hv mooottori.yli 6m/s tuuli alkaa olla vaarallinen testattu suurselällä ja kojon selällä,vaatii kokemusta tuulessa ajosta.


      • Anonyymi
        perheveneilijä kirjoitti:

        7,3m uppomarunkoinen. avomerellä 4m/s mukavuusraja, yli 6m/s en lähde ilman hyvää syytä, 14m/s on kokeiltu eikä hätää ollut, mutta vaati keskittymistä ja uudelleen vain pakosta. Hätä tulis aika äkkiä jos vaikka polttoaineen saannissa tulis ongelmia. Tämä siis kun tuulen suunnassa on >100km avomerta

        Samankokoinen 7,3m uppoumarunkoinen vene ja suunnileen samanlaiset mukavuusrajat.

        Kerran oli pidempi matka Inkoosta Attuun , jolloin osui matalapaine ja myrsky matkalle.
        Ei ollut mahdiollisuutta siirtää matkaa. Matkaan oli tarkoituskin käyttää useampi päivä. Olihan loma jo alkanut. Edessä oli parin viikon maksettu mökkivaraus ja Juhannuksen vietto Atussa. Siihen aikaan ei ollut matkapuhelimia, ainakaan kaikilla, joilla olisi ilmoittanut ennalta sovitun tapaamisen siirtämisestä. Sovitusta tapaamisesta kohteessa yritettiin pitää kiinni.

        Hankoniemi ehdittiin ohittaa, sitten se iski. Oli vain pakko viipyä Dragsfjärdissä kolme päivää ja odottaa säärintaman siirtymistä. Tuuli oli myrskylukemissa. Kun tuulta oli vielä 18 m/s yritettiin siirtyä Dragsfjärdistä selän yli Attuun. Mutta oli käännyttävä takaisin. Avoimelta mereltä rannikkoa lähestyvät aallot olivat kovan tuulen jälkeen niin korkeita, että pienellä veneellä ei uskaltanut jatkaa. Kun ei ollut aivan pakkokaan.

        Seuraavana aamuna jälleen uusi yritys. Samana päivänä alkoi mökkivaraus puolilta päivin. Nytkin oli tuulta vielä riittävästi ja aallot yhä suuria. Kaikki raskaammat tavarat oli köytetty kiinni. Paitsi kartta. Mikään tavara, mikä ei ollut veneen kaapeissa tai liinoilla tai narulla kiinni, lenteli ympäriinsä. Kartta ei pysynyt sille suunnitellulla reunoin varustetulla tasolla. Ei ollut enää hauskaa mutta selvittiin Höglandin suojaan ilman ongelmia. Ja siitä oli jo suojaisempi reitti Attuun. Mökin avaimet kuitattiin sovitussa paikassa sovittuun aikaan.

        Vaikka tuosta on jo aikaa useampi vuoikymmen, ei samanlaiseen röykytykseen ole tarvinnut mennä. Jälkeenpäin olen miettinyt, miten hankala olisi ollut tehdä avoimella merellä huoltotöitä moottorille, jos siihen tai polttoainejärjestelmään olis tullut jokin matkan pysäyttävä vika kovassa kelissä. Esimerkiksi suodattimen vaihto ja ilmaus. Sama vene on yhä käytössäni. Moottori on yksinkertainen ja hyvin luotettava. Tankkaan vain tunnetuissa paikoissa ja puhdistan tankin mahdollisesta moskasta muutaman vuoden välein. Vene saattaisi selvitä mutta miehistöltä loppuu kantti pienemmällä venellä avoimilla selillä yli 15 m/s tuulilla.


      • Anonyymi
        89cm seisokissa kirjoitti:

        Eli 12 m/s on aivan mukava matkakeli Tallinnaan, Porkkalanselän ylität mieluusti vielä 15 m/s? Miksi en vuosikymeniin näe teitä viertuaalisankareita veisllä? kun lähestyy kymppiä, näkyy vain ja ainoastaa purjeveneitä. Olikohan joku niistä naamioitunut Bella?

        Tuokin nojatuolikapteeni olisi kuset housuissa 12 m/s tuulessa merellä tuolla kipollansa, ei saaristovesissä. Tuskin on koskaan ajanut 5 km rantaa kauemmas.


    • jlkj87guf

      Vene on 7 m DC. Jos pitää lähteä isoa selkää ylittämään, niin 7m/s on ollut sellainen raja, että jos yli menee, niin sitten odotellaan.

      • ajamalla oppii

        Vene on 7m liukuva 70-luvun paksukainen. Raja menee n.20 ms jolloin pystyy vielä liikkumaan esim. Helsinki- kotka väliä,tosin sisempiä reittejä. En tarkoita elvistellä tuolla tuuli-rajalla,vaan sanoa ettei ne tuulet haittaa kun ajelee suojaisia reittejä. No onhan tuolla em.välillä muutama pahempi paikka jos on joku muu kuin pohjois-tuuli.


    • kapu14

      Piti ihan ketjun alku lukea uudelleen , että mihin kysyjä laittoi kysymysmerkin. Sitten seurasi keskustelu, ,että ollaanko sitä avo-, vai saaristomerellä.
      Tosi on ,että nuo lähtöajatukset on ihan siinä, miten paljon kippari luottaa itseensä ja miten osaa oikeasti arvioida koko matkan turvallisuuden, ottaen huomioon matkustajat , veneen kestävyyden yms. Itse ajattelen ,että se on täys hölmö , joka ei noin ajattele ja lähtee mitään miettimättä keliin kun keliin.
      Ajattelen vielä tässä lopuksi viedä ajatuksia siihen ,että miten todentaa sen kovantuulen nopeuden. Onko se niin ,että katsoo wwww sivuilta ,että tuuli on niin ja niin voimakasta, vai onko veneessä ns. tuulimittari. Luulen ,että ei edes joka toisessa sitä ole.
      No miettikää,. mitenkä se meri tai järvi käyttäytyy kun säätiedoissa annetaan kovantuulenvaroitus (12ms) myrskyvaroitus (21ms) Ei se aallon korkeus aina kerro sitä , millainen keli on milloinkin.

      • Kyllä, ja ei.

        Juuri tästä syystä on kehitetty Beufortin-asteikko joka perustuu allokon käyttäytymiseen ja muihin luonnonilmiöihin. Huomattavasti helpompi tietolähde arvioitaessa mahdollisuutta/järkevyyttä lähteä merelle.

        Mutta onhan meillä vielä kommunistinen SI-järjestelmä ja veneilemättömien tekemät CE-direktiivit...


      • Reikä päässä
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Kyllä, ja ei.

        Juuri tästä syystä on kehitetty Beufortin-asteikko joka perustuu allokon käyttäytymiseen ja muihin luonnonilmiöihin. Huomattavasti helpompi tietolähde arvioitaessa mahdollisuutta/järkevyyttä lähteä merelle.

        Mutta onhan meillä vielä kommunistinen SI-järjestelmä ja veneilemättömien tekemät CE-direktiivit...

        Hä. Metrit ja SI-prefixit on tietääkseni ranskisten keksimiä. Ei kommunistien.


      • välittämätön
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Kyllä, ja ei.

        Juuri tästä syystä on kehitetty Beufortin-asteikko joka perustuu allokon käyttäytymiseen ja muihin luonnonilmiöihin. Huomattavasti helpompi tietolähde arvioitaessa mahdollisuutta/järkevyyttä lähteä merelle.

        Mutta onhan meillä vielä kommunistinen SI-järjestelmä ja veneilemättömien tekemät CE-direktiivit...

        Eiköhän SI ole järkevin standardointi mitä on tehty. Ainoa parannus mitä siihen toivoisi olisi ajan muutaminen kymmenyksikköihin.

        Kommunistien kanssa sillä on ihan yhtä paljon tekemistä kuin sinulla veneilyneuvojen antamisessa!


      • ????
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Kyllä, ja ei.

        Juuri tästä syystä on kehitetty Beufortin-asteikko joka perustuu allokon käyttäytymiseen ja muihin luonnonilmiöihin. Huomattavasti helpompi tietolähde arvioitaessa mahdollisuutta/järkevyyttä lähteä merelle.

        Mutta onhan meillä vielä kommunistinen SI-järjestelmä ja veneilemättömien tekemät CE-direktiivit...

        Minä kun luulin, että kommunismin keksi Marx, eikä Napoleon???


    • sunmar 28

      Menin Tallinnaan Kirkkonummelta 15 m/s tuulessa 8.5 metrisellä 1/2 plaanarilla. Kivaa ei ollut, mut ei varsinaisesti mitään hätääkään.

      • järkevääkö??

        Kerroit menneesi pienehköllä puoliplaanaavalla moottoriveneellä Suomenlahden yli 15 m/s tuulessa. Kerropa pvm, jotta uteliaisuuttani voin tsekata kyseisen päivän säähavainnot.

        Kysymykseni pointti on se, että veneilytarinoissa usein kerrotaan mahdollisimman suuria lukuja tuulen nopeuksista tai aallon korkeuksista. Hetkellinen puuska ei ole sama kuin keskituuli. Aallonkorkeus riippuu paitsi meren koosta myös tuulen kestosta. Myös tuulen ja aaltojen suunnalla on merkitystä.

        Jos Suomenlahdella oikeasti puhalsi 15 m/s ja tiesit sen jo Kirkkonummelta startatessasi, oliko kovin fiksu päätös lähteä Tallinnaan moottoriveneellä? Miksi et kääntynyt takaisin, jos tuulen voima ja merenkäynti oli yllätys? Ethän vaarantanut miehistön henkeä uhkarohkeudellasi? Ongelma ei tietenkään ole se tuulen nopeus, vaan tuulen nostattama avomeriaallokko.

        Miten paluumatka Tallinnasta sujui? Sama 15 m/s edelleen? Vai oliko tyyntynyt ja meri tasoittunut?


    • Nimbus26

      Itse olen ajatellut niin, että hyvä mitta on veneen pituus metreissä / tuuli ms milloin viitsii lähteä. Itsellä Nimbus 26 eli 8 metriä pituutta ja yli 8 ms tuuliin en lähde.
      Parin avomeriaukon kautta aina mennään sinne, missä on kivaa ja suosiolla olen jäänyt odottelemaan kelin paranemista ennen aukkojen ylitystä. Onneksi ei ole koskaan niin kiire ollut, että olisi ollut pakko. Harvemmin on joutunut kelin paranemista odottamaan päiväkausia.

      Kyllä tuo paatti kovempaakin keliä kestäisi, mutta kun ei halua / viitsi. Ihan turhaa riskien ottamista, kun kerran kivasta harrastuksesta pitäisi olla kyse. Joka kylässä on ne sankarihautuumaansa.

      • Catainen

        Toisaalta, Kuru-laiva oli yli 30m pitkä ja upposi *järvellä* 17-20 m/s tuulessa.


      • Nimbus26
        Catainen kirjoitti:

        Toisaalta, Kuru-laiva oli yli 30m pitkä ja upposi *järvellä* 17-20 m/s tuulessa.

        Juu ja S2 oli 58 metriä pitkä ja upposi ja tuskin oli tuulta 58 m/s. Estonia oli 155 metriä pitkä ja eipä varmaan silloinkaan tuulta ollut 155 m/s? Eli enpä nyt näe vertailukohtaa tän Kuru-laivan kanssa...


    • vastataan kaikki

      5,5 m keskipulpetti ja 90 kone. Viime sunnuntaina ulkosaaristosta ajelu pois myötäaaltoon n. 10 m/s tuulessa. Aallot ulkona 2 m luokkaa, osa isompiakin. Vauhtia pystyi pitämään 18-20 solmua. Tuossa menee mukavuusraja omalle veneelle. Onneksi ei vastatuuleen tarvinnut ajella, kyntämiseksi ja sukelteluksi olisi mennyt. itselleni ainakin enemmän merkitsee aallon korkeus, kuin tuuli. Korkealla aallolla en liiku kuin pakosta.
      Ulko- ja sisäsaaristoa ei edes voi verrata, yhtä hyvin voi kysyä mikä on tuulirajasi järvellä.

      • Tosi merimiehiä täällä..

        5,6m BR ja 90 kone. Viime sunnuntaiaamuna klo 7 lähtö aivan pläkä keli satamassa. 2,5 tuntia myöhemmin tuuli varmaan 10 m/s pitkän n. 10km sisäaukon suuntaisesti. Rajakarilla varmaan 15m/s tuuli tuolloin. Tämän sisäaukon kauimmaisessa päässä isoimmat aallot olivat metrin luokkaa. Ei minua ainakaan houkutellut ajella melkein vastaiseen tuossa kelissä vaikka mitään ongelmaa ei ollutkaan!


      • Tosi merimiehiä täällä..

        5,6m BR ja 90 kone. Viime sunnuntaiaamuna klo 7 lähtö aivan pläkä keli satamassa. 2,5 tuntia myöhemmin tuuli varmaan 10 m/s pitkän n. 10km sisäaukon suuntaisesti. Rajakarilla varmaan 15m/s tuuli tuolloin. Tämän sisäaukon kauimmaisessa päässä isoimmat aallot olivat metrin luokkaa. Ei minua ainakaan houkutellut ajella melkein vastaiseen tuossa kelissä vaikka mitään ongelmaa ei ollutkaan!


    • Aulis Wickström

      Aikaisemmin Välittäjä_LKV väitti kusevansa laiturilla vastatuuleen ja jos maistui huulilla suolaiselta, niin ei lähtenyt. Meni perämoottorin konehuoneeseen takaisin tekemään itsetyydytystä.

    • Kari Luoma

      Toukokuussa piti olla vain "kohtalaista ja kovaa tuulta" ilmatieteen mukaan. Tulikin suoraan lännestä 20m/s ja puuskissa 26m/s. Meitä oli täällä Kotkassa kiristelemässä laitureilla köysiä ja tarkkailemassa veneitämme.
      Mereltä tuli hämmästeltäväksemme tämä kirjoitustuttavamme Guttenberg tyylikkäästi betoniveneellään aallot pärskyen. Ajoi Vehkaluodon ja Mäntykarin väliin ankkuriin ja kellui siinä aamuun. Varmasti oli kokenut Lounatlahden ja Haapasaaren välillä kunnon aallokkoa. Sellaista, joihin ei lähdetä 5 metrin jugurttipurkeilla, kuin tappamaan ittensä.

      • Vehkaluotolainen

        Ja havaintopaikkasi oli?


      • Kari Luoma
        Vehkaluotolainen kirjoitti:

        Ja havaintopaikkasi oli?

        Tiedätkö Kotkan kaupungin? Googlaa jos et tiedä!


    • 12

      Omituista, kukaan ei näytä ottaneen huomioon tuulen suunnan vaikutusta. Olen tullut 8,25-metrisellä liukuvalla veneellä Tallinnasta, 14 m/s tuulessa ongelmitta; tuuli oli tavalliseen tapaan lounaassa. Saaristossa olen ajellut jopa 17 m/s myötäisessä.
      Mutta jo 10 m/s suoraan vastaan avomerellä on kohtuuttoman epämukavaa, ei siihen lähde kuin tosi pakosta, jollaista ei ole vielä vastaan tullut. Saariston väylillä sekin vielä voi käydä, koska aallot eivät pääse nousemaan yhtä suuriksi.

      • Perille päästiin

        Minäpä kerron kokemuksesta.Tulossa Saimaan reissulta kanavan kautta merelle.Siellä venäjän puolella pysyttävä reitillä vaikka olisi myrskyä.Hätätapauksessa ilmoitettava rajaviranomaisille jos poikkeaa reitiltä,esim hätätapauksessa (suojaan).Viipurin ja Santion välillä kynnettiin paikoin noin 4 metristä aallokkoa vastatuuleen (länsituuleen)Olen ollut veneelläni monessa kelissä,mutta nyt jonkinverran pelotti.Vauhti veneessä noin kävelyvauhtia.Tuntui matka tosi pitkältä.Vene 33 jalkanen moottorivene.Paino 5500 kg.Myötätuuleen ei olisi ollut niin vaikeata.


      • 12
        Perille päästiin kirjoitti:

        Minäpä kerron kokemuksesta.Tulossa Saimaan reissulta kanavan kautta merelle.Siellä venäjän puolella pysyttävä reitillä vaikka olisi myrskyä.Hätätapauksessa ilmoitettava rajaviranomaisille jos poikkeaa reitiltä,esim hätätapauksessa (suojaan).Viipurin ja Santion välillä kynnettiin paikoin noin 4 metristä aallokkoa vastatuuleen (länsituuleen)Olen ollut veneelläni monessa kelissä,mutta nyt jonkinverran pelotti.Vauhti veneessä noin kävelyvauhtia.Tuntui matka tosi pitkältä.Vene 33 jalkanen moottorivene.Paino 5500 kg.Myötätuuleen ei olisi ollut niin vaikeata.

        Tässä on pakko kysyä, että etkö lainkaan seurannut sääennusteita suunnitellessasi sitä kanavalle - Santioon -etappia?


    • peruspena

      perinteinen veneilykauden kovatuulinen heinäkuun viikonloppu.
      tuulta yli 10m/s suomenlahden ulkosaaristossa.

      purjeveneitä, sjöjeeppejä ja pari hassua ht- venettä näkyy vesillä.

      yli 10 m/s on meile peruspenoille mukavuusraja ulkosaristossa.

      • 6,1 m

        1. uppoumarunkoinen, 6,1 m
        2. 8-12 m/s riippuen paljolti mistäpäin tuulee


    • tallai meillä

      38-metrinen ohjusvene, uppouma 250 tn jne. Ajeltiin kelissä kuin kelissä, talvella ennen jäitä pahimman myrskyn aikaan noin 28 m/s tuulta ( puuskat) ja merellä raportoitiinnoin 8 metrin aaltoja. Matkanopeus oli noin 25-30 solmua, huiput siinä 55-60 solmua (ei kokeiltu tuossa kelissä), keula heitti aallot koko paatin yli, paattia ajettiin sillalta ulko-ohjaamosta. Meno oli semmoista tasaista pauketta, kun vietiin pumppua yhdelle sun toiselle karille ja muuten vaikeuksiin joutuneen alukselle. Kun seisoo sillalla ruorissa ja katsoo korkeuksiin missä tulee seuraava aallon huippu on se kohta, jossa oppii kunnioittamaan merta. Hätää ei ollut ja ruorivuoro venyi kohtuu pitkäksi kun muut varusmiehet oli heittämässä laattaa.

      • Anonyymi

        Sinä et 8 metrin aaltoja ole nähnyt kuin unissasi


    • 20+19

      Buster M, 40 hv. No go-raja yksin liikkuessa on jossakin 12 m/s tienoilla avoimelle selälle, silloin mennään jo aaltojen mukaan varovasti 8-15 solmua. Jos on useampi matkustaja, vähempi.

      Mukavuusraja jossakin lähempänä 6 m/s, missä ei vielä tarvitse alkaa kaasulla sätämään.

      Upinniemen selkä ylitetty 10-11 m/s sivutuulessa noin 15-18 solmun nopeudella. Märkää ja epämukavaa.

      • kalastaja5

        Taas näitä buster-pellejä jotka "ajaa liukunopeidessa yli 10m/s tuulessa..."

        Just joo. Isoimpien busterien mukavuusraja menee avomerellä 4m/s ja turvallisuusraja 7m/s. Tämä on todellisuutta, uneksimiset on sitten erikseen.

        Joka puhuu tuollaisia (kuin bustermies ylempänä) -ei ole kokenut yli kympin tuulia kuin nojatuolista katsellen. (tai saarten suojissa ajellen)

        Buster kun on kaikista surkein peltilaatikko millä merelle voi lähteä. Se ei edes muodoltaan muistuta venettä vaan saippualootaa. Kukaan joka todella TARVITSEE merenkulkuominaisuuksia ja jonka on välillä PAKKO mennä vähän kovempaankin keliin, ei hanki busterita. Esim. ammattikalastajilla ei koskaan niitä näe. Busterit ovat kaupunkilais-mökkiläisten leluveneitä joilla on syytä däädä laituriin yli 7 m/s tuulella.


      • 20+19
        kalastaja5 kirjoitti:

        Taas näitä buster-pellejä jotka "ajaa liukunopeidessa yli 10m/s tuulessa..."

        Just joo. Isoimpien busterien mukavuusraja menee avomerellä 4m/s ja turvallisuusraja 7m/s. Tämä on todellisuutta, uneksimiset on sitten erikseen.

        Joka puhuu tuollaisia (kuin bustermies ylempänä) -ei ole kokenut yli kympin tuulia kuin nojatuolista katsellen. (tai saarten suojissa ajellen)

        Buster kun on kaikista surkein peltilaatikko millä merelle voi lähteä. Se ei edes muodoltaan muistuta venettä vaan saippualootaa. Kukaan joka todella TARVITSEE merenkulkuominaisuuksia ja jonka on välillä PAKKO mennä vähän kovempaankin keliin, ei hanki busterita. Esim. ammattikalastajilla ei koskaan niitä näe. Busterit ovat kaupunkilais-mökkiläisten leluveneitä joilla on syytä däädä laituriin yli 7 m/s tuulella.

        Johan tässä on asiantuntija joka tietää tasan kaikki minun merimatkat.
        Tiedoksi, kyllähän.sellaisiakin kelejä on koettu missä muiden veneiden rungot katoavat hetkeksi näkyvistä aallonpohjissa. Mitattu tuuliennätys suojaisilla vesillä taisi olla 26 m/s puuskassa, kun kipparimme päätti keskeyttää kilpapurjehduksen ja siirtyä satamaan.

        Tietenkin pikkuveneellä tuollaisessa 10 m/s kelissä ajetaan tarkasti ja otetaan joka aalto erikseen, ja kaasukahva liikkuu koko ajan. Aallokko ja etenkin sen suunta vaikuttaa suuresti nopeuteen. Myötäisessä voi pitää selvästi kovempaa vauhtia. Vasta-aallokossa tekniikkani on ollut edetä keula ylhäällä-nopeudella noin 8-15 solmua, tasaisemmissa kohdissa voi hetkellisesti kaasuttaa liukuun ja ison aallon kohdalla hellitetään oikealla hetkellä. Kuormaus on myös tärkeä, kaverin paikka näissä olosuhteissa keskituhdolla eikä perässä. Myönnän, että en ole vielä joutunut busterilla isoon aallokkoon matalassa vedessä, jolloin aallokko on vielä jyrkempää ja murtuvampaa kuin vaikkapa tuolla mainitulla Upinniemen väylällä, missä aallot itse asiassa olivat oletettua pehmeämmät.

        Kokeilin ennen päätymistä Buster M-malliin noin neljä samankokoista venettä. Näistä Buster kykeni selvästi kovimpaan vauhtiin vasta-allokossa. Mukana oli myös mm. Pellinki 465, joka kyllä pärjäsi muuten hyvin aallokossa mutta sillä joutui ajamaan paljon hiljempaa vastaiseen.

        Käsitykseni mukaan uudempien Busterien (L ja M mallista alkaen) aallokko-ominaisuudet ovat ihan toista luokkaa kuin vanhempien alkuperäisbustereiden. Muistan mm., kun eräässä myräkässä Maarianhaminan itäsataman satama-opastajan R-busteri oli flipata selälleen nuoren kuskin kaasuttaessa hieman ronskimmin vastatuuleen. Näyttävää muttei kovin turvallista...

        Kenties löytyy merikelpoisempiakin, kerro. Itse olen kyllä tähän ihan tyytyväinen. En tunne kalastajien venetarpeita, mutta kuvittelisin että he käyttävät lähtökohtaisesti isompia veneitä.


    • Uppoumavene

      Mukavuusraja menee noin 8m/s kohdalla, yli 10m/s tuuliin ei halua lähteä kuin pakosta. Veneenä 8m uppoumavene.

    • putputti66

      Sipoon selällä 12ms uppoumarunkoisella 30 jalkasella veneellä 8 solmun vauhdilla menee kyllä mutta aallot piiskaa jo aika pahasti yli ja pyyhkijöiden teho ei riitä. Sama tuuli avomerellä olisi jo todella pelottavaa. Toi kommentti veneen pituus / tuulen nopeus oli kyllä aika osuva.

      • Tuttua aluetta

        Sipoon selällä aallot ovat poikkeuksellisia, koska selkä on erittäin matala. Aalloista tulee teräviä. Avomerellä aallot ovat enempi maininkityyppisiä.


      • 16+17
        Tuttua aluetta kirjoitti:

        Sipoon selällä aallot ovat poikkeuksellisia, koska selkä on erittäin matala. Aalloista tulee teräviä. Avomerellä aallot ovat enempi maininkityyppisiä.

        Kun Itämerestä tai ainakin Suomenlahdesta on kyse, niin tuo avomeriväite ei oikein päde. Kyllä ne aallot on ihan turhan tiheässä. Sellainen pitkä maininki, josta ei tarvi ajaa läpi vaan voi mennä "mukana" esiintyy vain valtamerillä.


    • maallikko64

      Meriveneilljät huom! Isoilla järvillä on myös aaltoja ja makean veden aallot ovat paljon jyrkempiä kuin meren aallot. Eism. pari kesää sitten Päijännepurjehduksessa eräs vene meni nuri ukkospuuskassa, joten järvellä voi myös olla tukalat paikat ja selkiä joiden horisontissa ei näy maata.

    • päijänneveneilijä

      Veneenä Raissport 470 GT.

      Kun lähtee Tehinselkää ylittämään tuolla veneellä niin kyllä se 10 ms on jo kipuraja.

      Ja kuten sanottu, järven aallot on ihan eri kuin meren. Teräviä ja lyhyitä. Vene kerkeää juuri pudota aallonpohjalle kun uusi jyrkkä aalto pamauttaa keulaan.

    • 20+1

      23 jalkainen jenkki kalapaatti. Jäämerellä ei yli 12 m/s tuulella viitsi irroittaa köysiä laiturista, sillä vaikka veneellä pääsee kyllä kalapaikoille, ei siellä kalapaikalla meinaa mies pysyä veneessä kun monimetrinen maininki ja metrin-kahden terävä aalto kiikuttavat kimpassa venettä.

      Saaristomerellä ei ole kuluvan kuuden vuoden aikana tullut vastaan sellaista keliä että pitäisi plaanista laskea, ellei ole naisia ja/tai lapsia ollut kyydissä.

    • Teräsveneellä

      Teräsalus 79 metriä X 11 metriä. Konetehoa noin 2100 Kw.
      Puolan rannikon tuntumassa yhtäkkiä nousi kova tuuli, ja oli palattava Helsinkiin.
      36m/s. Aaltojen korkeus oli sama kuin katselisi kadulta Helsingin kerrostalojen katoille.

    • Kova jätkä

      Tankkeri 300m x 50m. Kap hornissa 42m/s piti palata Buenos Airesiin.

      • Justiinsajuu...

        No just "kova jätkä". Ei tankkereilla palailla mihinkään vaan sinne mennään minne reittikin oli.


      • Kova jätkä
        Justiinsajuu... kirjoitti:

        No just "kova jätkä". Ei tankkereilla palailla mihinkään vaan sinne mennään minne reittikin oli.

        Unohdin mainita että tankkeri oli 600m pitkä ja tuulta oli 88m/s ja taivaalta satoi akkoja. Olenkö nyt kaikista kovin kommentoija?


      • Aallot

    • 9+14

      Lasikuitu koppivene 6,6m. Ei mitään asiaa ulos kun tuuli yli 10m/s, Selkämerellä Porin edustalla kun lounas-luode tuulet lykkää hurrilandiasta 200km matkalta asti...

      • Alphons

        Juu juu!!

        Yli kymmenen metrin tuuleen en mielelläni lähde, mutta joskus on pitänyt syystä tai toisesta lähteä, eikä merellä vielä hätää ole kovassakaan tuulessa, kun vaan kone toimii.

        Saariston suojassa olen ajanut 16 m/s tuulessa vielä aivan keveästi 7,5 metriä pitkällä amerikkalaisellle veneelläni. Laiturista oli toki vaikea saada venettä irti, kun tuuli painoi narut kireälle.

        Avomeri onkin sitten vallan toinen juttu. Uppoumarunkoisella olen ajellut 13 m/S vastatuulessa avomerellä nääs kun lomat loppui ja kotiinpäin oli tarvis lähteä. Mukavaahan se ei ollut, kun keula sukelsi aaltoon ja korvaa sai höristää, että kone toimii.

        Liukuvalla veneellä ei avomerellä myötäaallokossa 10 m/S tuulessa ole mitään ongelmia, kun vaan trimmaa keulan alas leikkaamaan aaltoja. Vesi vähän roiskuu ja hyvä 24 knot liukunopeus putoaa sinne alle 20 solmun. Ainetta tietysti palaa hyvin puolitoistaketainen määrä verrattuna tyynessä kelissä ajamiseen.

        Kovaan keliin ei todellakaan kannata lähteä, mutta kovassa kelissä kannattaa osata hallita omaa venettä. Se keli saattaa muuttua matkan aikana, eikä reitin varrella välttämättä ole suojasatamia aivan joka paikassa. Pupu ei saa mennä pöksyyn pahassakaan kelissä.


      • Anonyymi
        Alphons kirjoitti:

        Juu juu!!

        Yli kymmenen metrin tuuleen en mielelläni lähde, mutta joskus on pitänyt syystä tai toisesta lähteä, eikä merellä vielä hätää ole kovassakaan tuulessa, kun vaan kone toimii.

        Saariston suojassa olen ajanut 16 m/s tuulessa vielä aivan keveästi 7,5 metriä pitkällä amerikkalaisellle veneelläni. Laiturista oli toki vaikea saada venettä irti, kun tuuli painoi narut kireälle.

        Avomeri onkin sitten vallan toinen juttu. Uppoumarunkoisella olen ajellut 13 m/S vastatuulessa avomerellä nääs kun lomat loppui ja kotiinpäin oli tarvis lähteä. Mukavaahan se ei ollut, kun keula sukelsi aaltoon ja korvaa sai höristää, että kone toimii.

        Liukuvalla veneellä ei avomerellä myötäaallokossa 10 m/S tuulessa ole mitään ongelmia, kun vaan trimmaa keulan alas leikkaamaan aaltoja. Vesi vähän roiskuu ja hyvä 24 knot liukunopeus putoaa sinne alle 20 solmun. Ainetta tietysti palaa hyvin puolitoistaketainen määrä verrattuna tyynessä kelissä ajamiseen.

        Kovaan keliin ei todellakaan kannata lähteä, mutta kovassa kelissä kannattaa osata hallita omaa venettä. Se keli saattaa muuttua matkan aikana, eikä reitin varrella välttämättä ole suojasatamia aivan joka paikassa. Pupu ei saa mennä pöksyyn pahassakaan kelissä.

        Eiköhä kuulu myötäisessä trimmata keula ylös, niin ei sukella aaltoon?


      • Anonyymi
        Alphons kirjoitti:

        Juu juu!!

        Yli kymmenen metrin tuuleen en mielelläni lähde, mutta joskus on pitänyt syystä tai toisesta lähteä, eikä merellä vielä hätää ole kovassakaan tuulessa, kun vaan kone toimii.

        Saariston suojassa olen ajanut 16 m/s tuulessa vielä aivan keveästi 7,5 metriä pitkällä amerikkalaisellle veneelläni. Laiturista oli toki vaikea saada venettä irti, kun tuuli painoi narut kireälle.

        Avomeri onkin sitten vallan toinen juttu. Uppoumarunkoisella olen ajellut 13 m/S vastatuulessa avomerellä nääs kun lomat loppui ja kotiinpäin oli tarvis lähteä. Mukavaahan se ei ollut, kun keula sukelsi aaltoon ja korvaa sai höristää, että kone toimii.

        Liukuvalla veneellä ei avomerellä myötäaallokossa 10 m/S tuulessa ole mitään ongelmia, kun vaan trimmaa keulan alas leikkaamaan aaltoja. Vesi vähän roiskuu ja hyvä 24 knot liukunopeus putoaa sinne alle 20 solmun. Ainetta tietysti palaa hyvin puolitoistaketainen määrä verrattuna tyynessä kelissä ajamiseen.

        Kovaan keliin ei todellakaan kannata lähteä, mutta kovassa kelissä kannattaa osata hallita omaa venettä. Se keli saattaa muuttua matkan aikana, eikä reitin varrella välttämättä ole suojasatamia aivan joka paikassa. Pupu ei saa mennä pöksyyn pahassakaan kelissä.

        Ei ole suomenkielessä knots...tuo on sius englantia. Me suomalaiset käytämme sanaa solmu. 1 solmu = 1,852km/h.


    • 393939393024

      Seadoo GTX, mitä kovempi keli -> SEN KIVEMPAA! 26m/s oli vuosia sitten ja hauskaa oli.

      • vauhdissa roiskuu

        Tarkoitat ilmeisesti, että oli makeen tuntuista kun tuuli lennätti vettä. Mihinkään avoimemmalle paikalle aaltoihin et kuitenkaan edes aikonut mennä lelusi kanssa. Eikä pidä mennäkään hengellään leikkimään.


    • 10 m/s

      Pulpettivene Bella 512 Europa 50 hv perämoottori. Kovin keli jossa olen ajanut ulkomerellä (Hangosta Morgonlandetiin) oli 10 m/s jolloin oli 2m allot, lisänä vastaan piiskaava vesisade. Lounastuuli ja reitti melkein vastaiseen. Ei lainkaan mukavaa, jokainen aalto piti ottaa erikseen täysin vasten aaltoa n. 9-12 solmun nopeudella, ja kun oli vähän tasaisempi kohta allokossa niin äkkiä kaasu pohjaan ja ajaa sivuvastaiseen jotta pysyy väylällä (kun väylä ei mennyt ihan vastaiseen). En lähtisi uudelleen ellei olisi pakko. Perille päästyä olin enemmän hiestä kuin sateesta märkä.

      Ei muuten näkynyt muita veneilijöitä, ei edes purkkareita matkan varrella! Ja mites alkuperäisen viestin kirjoittaja valittaa että miten teitä kovemmissa keleissä ajajia ei kuitenkaan näy merellä, no et varmaan näe jos et itse ole siellä liikenteessä sellaisessa kelissä!

    • kuusamox

      Tuuli ei ole kovin merkittävä tekijä, suunta ja aallot sen sijaan ovat.
      En mielelläni mene paljon yli 1,5m aallokkoon koska siinä täytyy keskittyä eikä se ole kovin kivaa. Epämukavuus tulee vastaan ennen veneen kykyä selviytyä - ja pitäähän sitä varaa olla jonkun verran.

      Tuulesta katson mistä suunnasta se puhaltaa, kuinka kova se on ja tietenkin kauanko se on puhaltanut. 10-15m kolme päivää lounaasta nostaa jo kovan aallokon, mutta pohjoisesta se ei haittaa.

      On toki joitankin paikkoja, joihin on vaikeampi kiinnittyä kovalla tuulella, mutta aina on saatu kiinni, joskaan ei aina juuri siihen asentoon kuin olisi halunnut.

      • 13+6

        Mulla on kolme venettä:

        9 m katettu fiskari, syväys 1,2 m ja paino 3 tn => avoselällä/avomerellä 10m/s

        8m puoliliukuva, n 2 tn, 130 hv akselivetoinen avopuuvene, marssivauhti hyvällä kelillä 12 solmua syväys 70 cm => avoselällä 9m/s

        6m avupuuvene hailuotolainen malli, 40 hv perämoottori => 4-5 m/s

        Liukuvakin on mulla joskus ollut. Se oli kaikkein pahin. Korkeintaan 4m/s avoselällä.

        Olen pari kertaa ollut 12m/s tuulessa jolloin aallot olivat yli 2 metrisiä. Sanoisin että hyvin vaativat olosuhteet ja hyvin pelottava kokemus. Ei turvallista enkä enää mene jos ei ole pakko.


    • marinerrr

      Kesällä tuli ajettua Buster XS:llä Porkkalan selän ylitse (väylää pitkin), tuulta oli 9 m/s lounaasta ja aika äärirajoilla oltiin.

      • Uppis2

        Vai äärirajoilla? Mökkinaapurilla on Buster xl/magnum tai mitä ne isoimmat busterit nyt on. 7 m/s on vaarallista moisella saippualaatikolla oikealla merenselällä.

        Itse olen ollut Porkkalanselällä kun menin Upinniemestä Barösundin suuntaan 9 m uppiksella. Tuulta oli joku 10-11m/s. Aivan totaalisella äärirajalla mentiin eikä menoa suinkaan enää voi sanoa turvalliseksi eli olet tainnut busterimies nähdä unta tuosta Porkkalanselän ylituyksestäsi 9m/s tuulella moisella peltikanootilla.


    • kuusamox

      Porkkalanselän yli voi mennä eri kohdista ja ainakin kahteen suuntaan ellei kolmeenkin ihan väyliä pitkin kulkemalla. Sisäreittiä voi varmasti mennä veneellä kuin veneellä 9m/s tuulessa varsinkin vastatuuleen ja jos tuuli ei ole puhaltanut montaa vuorokautta.

      Aallot ratkaisee, ei tuuli.

      • Joakim_

        No ei kai varsinaisesti voi sanoa menneensä Porkkalanselän yli, jos menee Vormön sisäpuolelta? Tyypillisillä tuulensuunnilla kyllä Vormö-Träskö -välikin on jo varsin paha paikka liukuvalla pienehkölle moottoriveneelle tuossa kelissä.

        Ulkoreitillä ei kyllä näe ainuttakaan (alle 40-jalkaista) moottorivenettä, jos tuulta on yli 9 m/s eikä niitä sisäreitilläkään montaa ole.


    • marinerr

      Eiköhän valtaosalle veneilijöistä "Porkkalan ylitys" tarkoita 5,5 metrin sisäväylää,
      kyllä sielläkin aaltoa piisaa yleensä enemmän kuin tarpeeksi:
      http://tinypic.com/r/309n05u/5

      • Kryssari

        Kyllä varmasti useimpien moottoriveneilijöiden mielestä. Purjehtijat taas kyllä mielellään käyttävät ulkoväylää.

        Mielenkiintoinen kuva muuten! Erityisesti tuo aallokon korkeuden "piikki" Kantvikin laivaväylän risteyksessä. Tulimme viime kesänä ulkoväylää kohti Porkkalaa kun oli luvattu reipasta tuulta. Oikeasti tuuli noin 9-10 m/s ja menimme varovasti pelkällä fokalla. Sivumyötäisessä oli ihan mukavaa kunnes juuri tuolla ennen Sommarö:tä aallokko kasvoi ja muuttui jyrkäksi heitellen venettä aika ikävästi. Hetken päästä taas tasaantui. Aika mielenkiintoista.

        Vastaavaa tapahtui myös Tallinna Madal- majakan lähellä elokuussa. Siellä tosin oli aika selvää että aaallokon jyrkkeneminen johtui syvyyden äkillisestä pienemisestä jostain 60 -> 9 metriin.


      • kuusamox

        Enemmistöpäätös siis?
        Pitää muuttaa aloitustekstiä niin, että kaikki ei saa vastata :D


    • EVM1

      Vaikuttaisi, että porukalla avomeren laitamilla asettuu max tuuli tuonne 10 m/s tai alle lukuunottamatta muutamaa sankariveneilijää.

      Itselläkin 6,5 m liukuvalla peltipurkilla en edes haaveile lähteväni hangon läntiselle tuota kovemmalla kelillä lounaistuulella mielummin ehkä 8 tai alle. Perheen kanssa sitten raja on vielä alempi.

    • ulkosarvi

      Hyvä huomio kryssarilta, että pohjan muoto (syvästä matalaan) vaikuttaa kovasti aallon muodostukseen ja samalla kokoon. Mikäli korkeuseroa tulee riittävästi, voi syntyvä aalto olla jopa 3 x merkitsevän aallonkorkeuden kokoinen.

      Tiedä sitten, kuinka suuri korkeuseron pitää olla, jotta ed. main. olisi mahdollinen. Ainakin perämeren matalat rannat edesauttavat jyrkkien ja korkeiden aaltojen muodostumista.

      • 19+3

        Reilu kuusmetrinen puinen avofiskari. Kyllä semmoset 8 m/s panee harkitteen ulkomerelle lähtöä. Joskus on tosin menty parimetrisessäki aallokossa, mutta mukavaa se ei ollu. Hienointa on pieni tuulenvire ja alle puolen metrin aallot.


      • ja selkien reunat

        Pohjan muoto, nimenomaan se mataloituminen, vaikuttaa hyvin tunnetusti. Toinen jokapäiväinen juttu on isomman selän tuulen alapuolinen ranta. Siinä aallokko on puolta ikävämpää parin mailin leveydeltä myös rannoista heijastiuvien aaltojen aiheuttaman sotkun takia. Siinä saariston suojasta tullessa menee helpolla usko, vaikka vähän ulompana meno olisi jo helpompaa. Se mainittu Porkkalan selkä on hyvä esimerkki, vielä väyläosuus Vormön taaksekin Porkkalasta tulee siinä huonommassa vyöhykkeessä.


    • V.Marmo

      Mentiin äidin kanssa mustikkaan soutuveneellä lammen toiselle puolelle kun olin n. 10 v. Päivän aikana nousi myrsky ja aallokko nousi n. 40 sm. korkeaksi.Vene jätettiin vastarannalle ja tultiin jalkaisin kotiin.Kun tuuli tyyntyi vene käytiin hakemassa,joten on niitä kovia kelejä pienilläkin vesitöillä.

    • hoplaa2

      Täällä ilmeisesti on hieman epäselvää mikä on avomerta ja mikä ei, jos olet avomerellä, niin et näe rantaa missään suunnassa ja mikäli ajelet jossain Korppoon pohjoispuolella ja näet pienen pilkistävän piirun rannattomasta vedestä, niin et todellakaan ole avomerellä.

      Itsellä liukuva 11.10m/4500kg, saaristomerellä pärjää kelissä kuin kelissä, avomerelle en mielellään lähde yli 6m/s tuuleen.

      Buster L ja 50hv, saaristomerellä pärjää myötäisiin suuntiin sinne 10m/s, vastatuuleen joutuu ajelemaan max 7kn.

      En tiedä mistä moottoriveneilijät yleensä arvioivat tuulen nopeuksia, mutta aika kovia lukuja täällä esiintyy, yli 30kn tuulella purjehtiessa en ole tavannut moottoriveneilijöitä avomerellä ainuttakaan, koskaan. Se ei toki tarkoita etteikö siellä niitä olisi.

      • Anonyymi

        Heräsi ihmetys mikä 11m painaa puolet normi liukuvan veneen painosta?


    • 2+11

      Pitäisikö otsakkeen olla millaisella aallokolla ei merelle tule lähdettyä ? Uskoisin, että useimmat kääntävät kiulunsa takaisin, kun vastaan iskee metrinen aallokko.

    • Pohjoisenkippari

      Hurrican cabin 5,05 pitkä 130hv sisäperämoottorilla volvopentalla. 7m/s oli saaristoalueella , kuitenkin isoilla seljillä tuulta ja ulkosaareen oltiin menossa. Mennessä kun alettiin lähestymään saariston ulkolaidassa olevaa saarta ja aallot loiveni ja isompi, niin kyllä piti jättää vene sinne tuulen alapuolelle saaren suoraan, vaikka tarkoitus oli ajaa ns. Saaren ympärin sinne avomeren puolelle. Loppupäässä matkaa saaren lähestyessä kuvittelin ,että nyt se aallokko vähän rauhoittui ja painoin kaasua, niin tulikin se "seitsemäs aalto" ja Hurrican kävi ilmassa ja paukahti vasta-aaltoon semmosella rytinällä, että ois heikompi vene haljennu. mm. Konehuoneen tuuletin rupeli tippu pilssiin🙈😬 saariston suojassa ja järvivesillä saattaa mennä kovemmassakin puhurissa ja pikku lenkkejä heittää , mutta ei tullu hurricanilla enään lähettyä, jos tuuli oli yli sen 7m/s oli tuulen suunta sitten mistä päin tahansa

    • Make1111

      On tämäkin keskustelu. Olen tuo joka sanoi menevänsä 4,6m tuulilasiveneellä 10 m/s tuulissa, eikä ole mitään ongelmaa. Mutta kuka menee 4,6 metrisellä yleensäkään avomerellä jossa rantaa ei näy. En ole mennyt koskaan sinä 15v aikana jona veneen olen omistanut. Mitä ihmettä tekisin avomerellä? Ei tuollaisilla veneillä mennä edes mitään Hki-Turku tai Hki-Tallinna väliä. Tai voisi mennä, mutta ei se ole kovin kivaa eikä järkevää. Kuten kirjoitin edellä on tietysti aivan selvää että kyseessä on sisäsaariston suojissa veneily. Porvoon Emäsalon ympärillä, Porkkalanniemen, Upinniemen, Kantvikin ympäristöt, sisäväylät. Kalastusta, ulkoilusaaria yms. Porkkalanselän sisäväylää pystyn yleensä menemään 10 m/s tuulella, mutta tuuli ei ole ratkaiseva vaan aallonkorkeus joka taas riippuu siitä mistä päin tuuli puhaltaa ja kuinka kauan se on puhaltanut! Koko kysymys on asetettu väärin. Saariston suojissa voin mennä 15 m/s tuulissa.

    • JotainMietittävää

      Aallon muodostus riippuu kolmesta tekiästä. 1. Tuulen voimakkuus 2 miten pitkään on tuullut samasta suunnasta 3. Mikä on pyyhkäisymatka (iten pitkältä matkalta aallokko päsee kerääntymään) Näitä seikkoja kannattaa miettiä ennen liikkeelle lähtöä.

      • copypaste

        GURU!


    • Make1111

      Lisään vielä edelliseen viestiini sen että miten veneilijät mahtavat tietää tuulen nopeuden. Kenelläkään pienveneilijällä ei ole tuulimittaria veneessään, eikä sekään olisi kovin luotettava. Itse katson sen netistä lähimmältä mittausasemalta, joka on minun reiteilläni yleensä muutaman mailin päässä. Saariston suojissa siitä saa ottaa muutaman pykälän pois. Joka tapauksessa kaikki lukemat missä tahansa muualla kuin itse mittauspisteessä ovat vain arvioita ja ennusteita. Osa raportoi sitten puuskalukemat.

    • 9metrinen

      Oleellisempaa on tuulensuunta missä joutuu ajamaan sekä onko rantautumassa millaiseen paikkaan, jo paikka mistä lähteekin on yhtälailla merkittävä tuulen suhteen.

      Kovempikaan vastatuuli niin haittaa mutta sitten kun joutuu osan matkaa ajamaan poikittain siihen tuuleen nähden niin kuka tykkää sellaisesta että kaksi raavasta miestä tönii sinua puolelta toiselle, veneessä kaikki ryskää ja kolisee ja saa pelätä milloin hajoaa jotain..

      Sellaisia tuulenpuuskia mitä oli juhannuksena etelässä niin voi sanoa että siinä veneen kuin veneen ympäri mene aika lähellä, siinä vaiheessa on jo merkittävä riski myös loukkaantua veneessäkin. En tiedä paljonko puuskissa oli tuulennopeus myös mutta ei mitään lähelläkään normaalia enää. Suositus meni ihan nappiin viranomaisilta että ei kannata vesille lähteä.

    • 5mpaatti

      5m pulpettivene 20hv 2tahti kone.
      Pihlavan lahdella max 7ms. Avomerellä ehkä
      Max 4ms

    • GoneIn60Hours

      Vene omatekele Pellinki 4.9m, kone 2-T 30hv, lev. 1,95m, paino KEVYT.
      Tuuli 32m/s reilu ukkosmyrsky Pietaristapäin, lähtö Santio, matka Santio-Vanhasaari-Tuuholma.
      Aallonkorkeus Vanhasaari-Tuuholma JÄRKYTTÄVÄ. Matka 50km/h lentämällä, pysähdys myötäaallokko keula edellä aaltoon, jäi lento vähän lyhyeksi, pumput täysillä, surffattiin loppumatka myötäaallonmukana. Mukava harrastus, nääs veneellä surffaaminen.
      Ei herkkähermoisille...

    • GoneIn60Hours

      Jotakin kertoo aallonkorkeudesta, kun 5m veneellä pystyi nojaamaan turvallisesti myötäaaltoon. Muutama metri takana ja edessä tilaa säätää kaasulla vauhtia, näkyvyys oli vaan turhan huono.

    • GoneIn60Hours

      ... ja taaksepäin ei mielellään katso, kun talonkorkuinen vesiputous meinaa kastella moottorin... ihan viileesti vaan eteenpäin... ei paniikkia.

    • laineeeet

      saaristomerellä , 5 metrisellä 50 hv tuulilasiveneellä , 6 -7 m/s on jo liikaa. Plaanissa ei voi ajaa ja keikutus on tauotonta, pärskeet sumentaa koko näkymän eteenpäin. Alle 4 m/s tuulilla mennään mukavasti plaanissa vielä

    • Anonyymi

      Helsingistä Tallinnaan matkalla alkaa 12...14 m/s olemaan maksimi. Riippuu onko perhe mukana ja mikä tuulen suunta. Vene on kaksimoottorinen liukuva, noin 6.5t.

      • Anonyymi

        Ei voi olla. Täällä on todistettu että maksimi on sulle n. 5-6 m/s.


    • Anonyymi

      Soutuvene sähköperämoottorilla.

      5m/s maksimi. Eli käyn järvellä noin viisi kertaa kesässä.

    • Anonyymi

      puufolkkari, vene kestää kyllä tuulta hyvin mutta ei viitso rikkoa sitä yli 10,:n tuuledsa.

    • Anonyymi

      1: 8 metrinen purkkari
      2: Alle 1 m/s

    • Anonyymi

      20,5 jalkainen HT, 26 jalkainen purkkari, 17,5 jalkainen merikajakki, kaikilla 10-12 m/s muista olosuhteista riippuen kun alueena on Saaristomeri. 13,5 jalkaisella pulpettiveneellä puolet tuosta. Jossain saarten suojissa saa virallisten sääasemien lukemat olla vaikka tuplat, ei kerro mitään kelistä.

      Eniten luottamusta on tuohon kajakkiin, 16 m/s avoimella selällä (Gyltön lounaispuolella lounaistuulella) ei tuottanut ongelmaa mutta en tieten tahtoen lähtisi kesken retken. Noilla moottoriveneillä en lähtisi siihen keliin mistään hinnasta. Vastaavassa kelissä olen kerran nuorena ollut Big Busterin (16 jalkaa) kyydissä aallolla surffaten myötätuuleen lyhyen matkan olosuhteiden pakosta, mutta ei siinä purkissa ketään naurattanut, vakavia naamoja. Purkkarilla olen ollut kovimmissa keleissä, tuulesta en tiedä (riittävästi) mutta aaltoja sai seisten katsella yläviistoon, ja myrskyfokalla ja kakkosreivillä mentiin lujempaa kuin loki pystyi näyttämään (9,99 solmua) reippaasti yli runkonopeuden kunhan peräsimessä riitti pitoa.

      Aloittelijana tuli mentyä kovemmissa keleissä, mutta vuosi vuodelta tuuliraja laskee... tätä menoa eläkeikään mennessä varmaan 7 m/s veneestä riippumatta.

    • Anonyymi

      Monta on muuttujaa sopassa. Onko pakko ja mikä on motivaatio ja miehistön ja matkustajien määrä sekä merikelpoisuus. Tuuli aiheuttaa suurimmat ongelmat laiturista lähdettäessä ja siihen saavuttaessa joten sen suunnalla on suuri merkitys. Merellä aallokko yksi tekijä mutta monesti voi valita suojaisan reitin tai sitten on vain kärsittävä hetki ennen kuin pääsee suojaan. Omat veneet on sellaisia ettei paljon tarvitse keliä katella jos haluaa tai pitää mennä jonnekkin. Myrskyyn en ole ikinä lähtenyt mutta joskus on päässyt yllättämään. Se oli ennen mobiiliaikakautta kun säätiedotus katsottiin lehdestä tai kuunneltiin radiosta. Nopeus pitää tietenkin sovittaa keliin ja varautua henkisesti siihen että veneen vatkaus saa kaiken mahdollisen paskan liikkeelle tankissa ja tukkii suodattimen ja moottori pysähtyy. Itsellä on tuplasuodattimet ja voin hanasta kääntäen valita toisen suodattimen.

      Järviveneilijöiden jonkinlaista arkuutta tai avuttomuutta en ole oikein ymmärtänyt. Jos edes toinen ranta näkyy niin nou hätä. Kaikenlaisia kiuluja järvillä seilaa kuten merelläkin. Järvillä on lyhyt matka rantaan ja aallokko ei usinkaan ole kovin korkeaa, terävää ehkä ja vettä roiskuu mutta ei se vielä tarkoita että oltaisiin vaarassa. Ajetaan hiljaa rantaan tai suojaisemmalle reitille tai vaikka sitten ajelehditaan tai lasketaan ankkuri. Ja syödään eväitä eikä ruveta panikoimaan. Suomessa ei ole niin suurta järvenselkää josta ei soutuveneellä selviä jos tietää mitä tekee. Anteeksi nyt vain. Jos nyt tuulen nopeuksia kysellään niin järvisuomessa 5m/s ja merellä 8m/s niin ei tarvitse soittaa meri/järvipelastajia hätiin.

      • Anonyymi

        Kirjoitit: Suomessa ei ole niin suurta järvenselkää josta ei soutuveneellä selviä jos tietää mitä tekee.

        Oikeasti? Olisi kyllä mahtava nähdä miten menet sillä soutuveneellä pahimmassa syysmyrskyssä esimerkiksi oulujärvellä ärjänselällä? Voisi tulla isompaa venettä ikävä kun matkaa 20km rantaan ja aallot sitä luokkaa ettei yli näe.

        Eikä niitä järviä kannata muutenkaan vähätellä. Aallot ovat paljon terävämpiä ja muodoltaan pahoja. On sinne Suomen järviin isompiakin aluksia uponnut, esim. Kurulaiva. No, uppoaminen johtui kelin lisäksi myös laivan rakenteista, Mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinkahan tämä edellinen mestarisoutaja olisi pärjännyt vaikka nässynselän keskeltä kotiin aallokossa, johon 30m pitkä ja 5,5m leveä alus upposi?

        Liioittelu, jota näissä aallonkorkeus/tuulen nopeus keskustelussa tulee, on jokseenkin typerää, mutta vähintään yhtä hölmöä on myöskin vähätellä jotain tietyn vesistön tai vesistötyypin vaarallisuutta. Vesillä on aina omat vaaransa ja sitä aallokkoa, oli se sitten järvi, itä"meri" tai ihan oikeasti valtameri, niin sitä pitää kunnioittaa.

        Ja ainiin, itse en alle 10m veneellä yli 6ms tuulessa lähtisi avomerelle. Pärjäämisestä en tiedä, mutta mukavaa se ei ainakaan olisi. Suuremmillakin aluksilla pienellä varauksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit: Suomessa ei ole niin suurta järvenselkää josta ei soutuveneellä selviä jos tietää mitä tekee.

        Oikeasti? Olisi kyllä mahtava nähdä miten menet sillä soutuveneellä pahimmassa syysmyrskyssä esimerkiksi oulujärvellä ärjänselällä? Voisi tulla isompaa venettä ikävä kun matkaa 20km rantaan ja aallot sitä luokkaa ettei yli näe.

        Eikä niitä järviä kannata muutenkaan vähätellä. Aallot ovat paljon terävämpiä ja muodoltaan pahoja. On sinne Suomen järviin isompiakin aluksia uponnut, esim. Kurulaiva. No, uppoaminen johtui kelin lisäksi myös laivan rakenteista, Mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinkahan tämä edellinen mestarisoutaja olisi pärjännyt vaikka nässynselän keskeltä kotiin aallokossa, johon 30m pitkä ja 5,5m leveä alus upposi?

        Liioittelu, jota näissä aallonkorkeus/tuulen nopeus keskustelussa tulee, on jokseenkin typerää, mutta vähintään yhtä hölmöä on myöskin vähätellä jotain tietyn vesistön tai vesistötyypin vaarallisuutta. Vesillä on aina omat vaaransa ja sitä aallokkoa, oli se sitten järvi, itä"meri" tai ihan oikeasti valtameri, niin sitä pitää kunnioittaa.

        Ja ainiin, itse en alle 10m veneellä yli 6ms tuulessa lähtisi avomerelle. Pärjäämisestä en tiedä, mutta mukavaa se ei ainakaan olisi. Suuremmillakin aluksilla pienellä varauksella.

        Ärjänselältä on korkeintaan 5.6 km kauimpaiseen rantaan, se siitä "20km"


    • Anonyymi

      Saaristossa 18m/s, avomerelle 8m/s rannikolle12m/s, tuossa omat rajat milloin en edes mieti lähtöä jos ennustettu noita lukemia.

      Useasti olut merellä paljon kovemmissa lukemissa ja hyvin menee veneellä, mutta ei mukavaa itsestä, kun aallokko alkaa kasvaa yli 1,5 metrin...

      Vene 12m 13 000kg SD runkoinen

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      247
      4042
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      28
      2348
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2141
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      93
      2056
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      96
      1719
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      25
      1414
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1327
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1307
    9. Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen

      Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte
      Maailman menoa
      309
      1262
    10. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    Aihe