Miten ryntäävä diesel pysäytetään? On laituripuheita että ilmansaanti suljettava mutta miten se tapahtuu niin nopeasti ettei kone ehdi särkeä itseään? Entä jos kone ryntää juuri laituriin ajettaessa? Mikä on hätäkonsti saada kone hiljaiseksi ettei tule vaurioita? Kohdalleni ei ole sattunut ko. tapausta mutta olisi hyvä saada asiasta tietoa varokeinona.
Ryntäävän dieselin pysäyttäminen
Pikkudieselin omista
1173693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 117
Vanhimmat
Löytyisiköhän ratkaisu paremmin tuolta moottoriveneilyosiosta.
Mikähän sen saisi ryntäämään? On kait siinä kaasuvipu ja pysäytys virta-avaimesta tai jostain muusta.
Ei se kierroksiin rikkoudu. Sulla varmaan tulee olemaan suurempi murhe niiden kierrosten saaminen koneeseesi, eli ei lähde käyntiin.
Kait pidän kypärää veneessä.
Semmoisen ryntäilyn olen kohdannut yhden kerran vähän väljän koneen kanssa, kun se lähti käymään kampikammion öljyhuuruilla, jotka oli ohjattu ilman sisäänottoon.
Samaa mieltä olen siitä, ettei tämä aihe koske laivoja, vaan jotakin muuta moottoriosastoa.
Kyllähän ne isojen laivojen koneet ryntää,jos esim säätäjä ei toimi tai polttoaine pumppujen vipu pääsee irtoamaan,vetää täydet kierrokset ja kone on kaput
Kyllä on isoissakin laivakoneissa regulaattori, (kierrosluvun säätäjä) joka pitää kierrosluvun vakiona kuormituksesta riippumatta. Jos siinä systeemissä on klappia niin kyllä ryntäilee isokin kone.
Kyllä näitä ryntäystapauksia on silloin tällöin. Yleensä kone alkaa jostakin syystä käydä voiteluöljyllä. Ainoa tapa kontrolloida tilannetta, on sulkea moottorin ilmansaanti. Tarkoitukseen on erilaisia sulkuläppiä joissakin koneissa, yleensä jälkiasennuksena.
Säätäjän vahingoittuminen, tai sen kokoamisvirheetkin voivat johtaa ryntäämiseen. Se on niin pienestä kiinni.
Usein tulee mäntä kyljestä ihmettelemään ulkomaailmaa.
Joskus on onneton mestari-, tai moottorimieskin, ylennetty ihanuuteen kun on osunut kiireisen männän tielle.
Kun diesel ryntää se alkaa polttaa öljyjään. Sitä ei pysäytä yleensä mikään muu kuin öljyn loppuminen mutta silloin se on yleensä jo särkenyt vähintäänkin laakerit tai jopa männät itseltään. Ilman saantia voi yrittää sulkea, se on ainoa tunnettu konsti.
Näköjään ryntäys on monille tuntematon termi. Se on kammottava tilanne varsinkin laituriin ajo tilanteessa kuten aloittaja sanoo.
Dieselin koko ei ymmärtääkserni vaikuta koneen ryntäykseen, iso ryntää siinä kuin pienikin. Mahdollisesti koneen väljyydellä on osuutta asiaan.
Dieselkoneen kierroksia ei pysty ryntäyksessä millään "kaasuvivulla" laskemaan. Kone käy niin kauan kuin öljyä riittää. Tiedän yhden ryntäyksen jossa keula lyheni ja bryga särkyi Kotkassa.
olin remontissa muinoin vanhassa tallinkin paatissa jossa pielstic moottori oli rynnännyt. mihistö pysäytti koneen peittämällä haalareillaan tubiinin ilman oton.
rohkeita miehiä.kone selvisi pienin vaurion.syy ryntäykseen oli polttoaine pumppujen säätö vivustossa.
tiedän pari tapausta jossa uudet koneet eka startista rynnänneet romu kuntoon.
Empä ole ryntäystä kokenut mutta olen kuullut niistä. Tämän palstan alkupään kirjottajille tiedoksi: ei ole naurun asia eikä kaasuvivut auta. Siinä on mahdollisuus että koko kone hajoaa ja pahempaakin käy. Pankaa kädet ristiin tai tukkikaa ilman saanti jos sattuu ryntäämään.
Ei kuormitettu kone (potkuri kuormana) voi rynnätä. Mistä se sen lisätehon saisi, ei ainakaan voiteluöljystä. Isoilla vesillä, kun laivoissa nousee mainingeissa potkuri vedestä ja kuorma loppuu kerralla on ryntäysmahdollisuus. Silloin käytetään myrskyventtiiliä tai paakia polttoainesyötön nopeaan katkaisuun. Usein pelkkä koneen oma "regulaattorikin" hoitaa homman.
Mutta jos kuitenkin ryntää, niin kannattaa suunnata kulku avomerelle. Kuulin kerran jutun, kun 6000 DWD:n laivan kone alkoi rynnätä. Vauhti senkuin vaan kiihtyi. Eivät uskaltaneet mennä Kielin kanavan kautta, vaan kiersivät Tanskan yläkautta plaanissa. En tiedä miten hommassa lopulta kävi, kun ei ketään palannut kertomaan.
Isoilla vesillä kelien kovetessa otettiin ag pois verkosta ja laitettiin kombinaattori päälle. Näin siis Kamewan kanssa.
Omat chiefin jobit on ollut sen verran pienemmissä kanooteissa, että voi vain ihailla sen siiffin tietoja myrskyventtiilistä ja paakista, joilla homma hoituu.
Sen tiedän, että karkean kaavan mukaan 6000 dwt:n laiva tarvitsee minimissään 24.000hp tehon ennen plaaniin nousua.
Taidan olla tosikko?
Kyllä näitä ryntäystapauksia on ollut silloinkin kun potkuri on ollut kytketty ja vedessä.
Erään ryntäyksen jälkeen koneen valmistaja tehdas oli laskenut, että 10.000 hp kone oli hetkellisesti ottanut lähes tuplatehot.
Voiteluöljyllä.
Sitten on varmaan sylinterikannet lentanyt takille. On meinaan ollu melkoiset huppupaineet.
Mista nämä tarinat on saaneet alkunsa. Totta ne ei ainakaan ole.
Ilmeisesti tarina oli yhdessä sovittu, kun sitä niin totena puhuivat. Sen verran huippupaineisiin liittyvää tarinoissa oli, että kannentiivisteet olivat letanneet. Kan nentiiviste oli muutaman millin paksu ja 20-30 mm leveä metallirengas.
Tehdas otti tarinan tosissaan ehkä senkin takia, että oli takuumestari päällä.
Ottamatta sen enempää totuuteen kantaa, toteaisin vanhan sanonnan mukaan; "Maailmassa on paljon ihmeellistä Eskoseni."
Kyllähän Uus MAN - pumppu ( polttoainepumppu )
Kun sitä merellä säädettiin saattoi käydä :( nimenomaa lisättiin tehoa )
Kun sitten tultiin satamaan ja käännettiin poilttoine
poispäältä niin kone jatkoi käymistä eteen.
siis ei pysähtynyt.
Kerrotaan kun 2 Finlaisin laivaa kilpaili tullessa
Amerikoista koneet oli säädetty ( eivät pysähtyneet )
Siella on ollut joku nenänkaivaja säätelemassa. Oikea konemestari ei olisi mosia säätoja tehnyt.
Viitsitkö kertoa mika laiva oli kyseessä, kun en oikein jaksa moista tarinaa uskoa.
Onko kuinkakin yleinen vaiva dieseleissä?En ole ennen kuullutkaan.
Joskin sattuessaan melko vaarallista.
Tässä olis yksi moottorin ryntäystapaus, poimittuna onnettomuustutkinnan sivuilta,eli melko vakava paikka jos kohdalle sattuu.
C1/2009M VL TELKKÄ, moottorivaurio 4.11.2008 Kuvallinen versio
C1/2009M VL TELKKÄ, maskinskada den 4.11.2008
Vartiolaiva TELKKÄ lähti 4.11.2008 koulutusajoon Storklobbin merivartioaseman eteläpuolelle. Aluksella oli koulutukseen osallistuvia ulkopuolisia miehistöön kuulumattomia neljä henkilöä; kolme rajavartiolaitokselta ja yksi merivoimista 11 -henkisen miehistön lisäksi.
Aluksen pääkoneet ja keulassa oleva ruoripotkuri käynnistettiin 10.38 ja alus irrotettiin Storklobbin laiturista 10.45. Aluksen päästyä ulos Storklobbin eteläpuolen kapeikosta vahtipäällikkö sillalta luovutti BB:n puolen pääkoneen vastuun takaisin konevahdille jatkaakseen ajoa pelkästään SB:n puolen pääkoneella. Koneistoa ajettiin kombinaattorilla ja ruori oli käsiohjauksella. Keulassa oleva ruoripotkuri oli nostettu jo ylös ja sen dieselmoottori pysäytetty.
Konemestari oli konehuoneessa suorittamassa tavallisista lähtörutiineista aiheutuvia toimenpiteitä. SB:n pääkoneella ajettiin hiljaisella nopeudella. Konemestarin havaintojen perusteella kaikki toimenpiteet oli suoritettu asianmukaisesti eikä konehuoneessa ollut nähtävissä mitään poikkeavaa.
Noin klo 11.00 konemestarin ollessa vielä konehuoneessa hänen huomionsa kiinnittyi pääkoneen poikkeuksellisen suureen ja nopeaan kierrosluvun nousuun. Kierrosten noustessa muutamassa sekunnissa konemestari ehti täpärästi pois koneen luota, ennen koneen ryntäämistä ja rikkoontumista. Pääkone hajosi käytännöllisesti katsoen korjauskelvottomaksi ryntäyksessä. Henkilövahingoilta, tulipalolta ja muilta vahingoilta vältyttiin.
Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella voidaan onnettomuuden ensisijaisena syynä pitää pääkoneen puutteellista ja heikkoa ryntösuojausta. Tämä heikkous on ollut moottorin valmistajalla tiedossa ja he ovat ilmoittaneet lähettäneensä asiaa koskevat huoltotiedotteet kaikille niille, joilla on käytössä kyseinen moottori. Valmistaja on ilmoittanut lähettäneensä kyseisen huoltokirjeen Länsi-Suomen Merivartiostoon vuonna 1999. (Länsi-Suomen Merivartiosto on kuitenkin perustettu vasta vuonna 2004). TELKKÄ ei kuitenkaan ole saanut kyseistä huoltotiedotetta.
Turvallisuussuosituksena lautakunta esittää, että tärkeiden huoltokirjelmien perille toimituksesta tulisi saada vastaanottokuittaus puolin ja toisin.
"Käyntiääni muistutti lähinnä moottorisahaa" Hyvin väritetty. Pienen laivakoneen kanssa tekemisissä olleena pystyn kuvittelemaan mitä konemestailla oli ko tilanteessa päällimmäisenä mielessä.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=xb8bp1c8tp.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1330439892125&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
On vähän eri asia kyseessä kuin aloittajalla.
Niin millä muotoa eri asia kuin aloittajalla, kysehän oli dieselin ryntäyksestä.
Mutta mikä sen ryntäyksen aiheuttaa. Voiko sen estää ennakolta?
Yes. - Follow the maintenance schedules.
Ryntäyksen aiheuttaa kun, kone alkaa huohotuksen vuoksi polttaa omia voiteluöljyjään. Melko paha estää ennakolta.
Esimerkiksi säätäjän viat/vauriot. Syöttötangon jumittaminen, tai vastaavat ilmiöt. Varmaan muitakin.
Yhdessä tapauksessa Catin dieselillä varustettu hätägenu ryntäsi
kun turbon akselin tiiviste petti ja voiteluöljyä alkoi tulla suoraan
imuilmaan. Tuon tai vastaavan ryntäyksen vättämiseksi koneisiin
asennettiin erillinen imuilman sulkusysteemi.
Mikäli on kaksi konetta rinnan samaan vaihteistoon niin sen saa stopattua toisella koneella.
Voi kytkin pikkasen parkua mutta jos kestää niin varmasti stoppaa.
Paras konsti on pistää raitis ilma ransuunille.
Tepsii niin koneeseen, kuin kone- ja kansiporukkaankin, jos sattuvat ryntäämään.
Aina toimii, sabotoitko muitakin asiallisia kskuisteluja, siirry baby-osastolle.
Hyvä naurettava otus; Kerro joku parempi konsti. Kommenttisi moottorin ilman saannin estoon on erikoinen. Selittäisitkö laajemmin .
Mielestäni ja ymmärtääkseni ammattilaisten näkemyksen mukaan ainoa varma tapa pysäyttää ryntäävä dieseli, on estää sen ilman saanti.
Toimenpide voi olla vaikea ja siinä voi olla vaaransa ellei moottoriin ole asennettu ilmansulkuläppiä, mutta se toimii aina.
Muutama askel takavasemmalle ei ole myöskään väärä ratkaisu siinä tilanteessa, minkä varmaan ymmärrät jos olet siinä tilanteessa ollut.
Odotan mielenkiinnolla pysäytysohjettasi, joka toivottavasti Aina toimii
Naurettava otus tuskin sinun teknisiä tietoja arvostelee. Hän kaiketi veti herneen nenäänsä kun letkautit aika ylimielisesti oman näkemyksesi kansimiehistöstä!
Saihan siinä tasapuolisesti osansa niin kone- , kuin kansiporukkakin.
Jos jomman kumman ammattikunnan edustaja sai vamman sieluunsa, pyydän nöyrästi anteeksi. Tällä kertaa kyseessä oli vahinko.
Vointeja ja menestystä kaikille!
suomi 24:n ylläpidolle. Lopettakaa pelleily minun kanssa. Ei mikään asia sillä tavalla korjaannu että te estätte useimpiin ketjuihin vastaamisen. En jaksa enää aina mennä yleiseen kirjastoon vastaamaan minulle kohdistettuihin kysymyksiin. Olen nainen. Nimeni ei ole Jouko. Idioottejahan maailmassa riittää. Ei minun kiusaaminen kuitenkaan mitään asiaa saa paremmalle tolalle
Korjaus: Siis olin Jouko, mutta sukupuolenvaihdoksen olen Jaana ja siitä
onnellinen. Kiss-Kiss...............
solmit, oi armaani mun?
Vai luuletko että ma karkajan pois?
Ei ryntäävää dieliä voi pysäyttää sanottiin amskussa. Se on dieselin "syntymävika" ja parasta on juosta kauemmas.
Polttoaine kiinni ja lisää kuormaa. Pysähtyy varmasti.
Kyllähän se niin on jotta , nykyset moottorit on " Polttomoot-
toreita " siis palamisen tuotteena saadaan energiaa.
Palaminen ilmaa jossa happi on.
Mutta miten hapen saannin voi estää, tekee mieli kysyä ja kysynkin?
CO² torveen!
Kaikille neropateille tiedoksi, polttoaineen syöttö kiinni niin pysähtyy.
Eipä pysähdy vaikka polttoaineen syötön katkaisee, kas kun kone ryntäyksessä yleensä polttaa omia voiteluöljyjään. Siihen auttaa vain ilman saannin estäminen, mutta pitää toimia joutuin koska kyse on sekunneista ennen kuin kone hajoaa.
No eihän siihen mitenkään vaikuta polttoainehanan sulkeminen, johan sen verran ryntäävästä jokainen tietää. Ainoa keino on estää ilman saanti.
Ryntäys tarkoittaa sitä että se polttaa voiteluainettaan ja särkee siten itsensä. Tämä tiedoksi jos joku ei ymmärrä termiä ryntäävä diesel!!!
Oulun Patelassa lyhensi 70 luvulla keulaansa metrikaupalla saksalainen persveivari kun kone ryntäsi. Näin tapauksen eikä ollut mukavaa nähtäv'ää kun konemestari itki kannella ja kippari (laivan omistaja) huusi kuin sireeni ja taisi motata kuonoonkin.
Miksi laivakoineiden ryntösuojat nimen omaan sulkee polttoaineen eika ilmaa. Ehkäpä esimerkiksi Wärtsila, Sulzer ja B&W on erehtyneet. Pitäisikohan käydä heitä muistuttamassa
saa itkeäkin jos ei osaa käsitellä konetta ja särkee laivan
Olen Elämäni aikana joutunut " valvomaan " monenMoista
moottoria..
Kun olen työni ottanut vastaan niin milloinkaann tullut
mieleen miten estäisin ( jos kone ryntäisi )
Uskoisin tuon asian kuuluvan Moottorin suunittelijan.
Minulle kerran kävi niin jotta D-moottori ei suostunut
käymään kun kampikammion huohotusputkesta
tuli VÖ-höyryä niin paljot ettei moottori
suostunut käymään.
Huomasin tuon sattumalta ( pieni ilmamäärä sai
moottorin käymään.( oli kuin Höyryveturi )
Jo kone ryntää eli alkaa käymään ylikerroksilla on toimittava nopeasti. Booster pumppu nopeasti seis ja sitten polttoaine kiinni. Minulla on valitettavasti kokemusta apukoneen ryntäämisestä. Syöttötanko lahti nivelestaan irti jolloin kone alkoi käydä ylikerroksilla noin 20 sekuntia. Kaksi raamilaakeria seka kampiakselin laakerikaulat vaurioituivat.
No alkaa jollain olla jo järkeäkin korvien välissä.
Koneen ryntäämisestä vielä.
Voiteluainehöyryillä käyvä kone on eri asia kuin ryntäävä kone.
Saattaa väljä tai vioittunut kone käydäkin voiteluöljyjen höyryillä mutta sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen asian kanssa.
Kyllä ensimmäinen terveen koneen toimenpide on ryntösuojan laukeaminen joka sulkee polttoaineensyötön koneen pumpuille.
Muut ryntötapaukset ovat sitten asia erikseen eikä niihin tepsi kuin ilman sulkeminen CO2 tai muut keinot.
Täällä on esitetty kahdenlaista ryntäystä: polttoaineella ja voiteluöljyllä toimivaa. Telkän kone ryntäsi kai polttoaineella. Joka tapauksessa jos kone ryntää karkuun voiteluöljyllä, niin voipi olla ettei sitä kerkeä millään haalareilla pysäyttää. Ainoat oikeat konstit ovat sähköinen jatai mekaaninen ryntösuojaus polttoaineensyötössä ja jonkinlainen automaattinen hiilidioksidisammutus tai imukanavantukkimislaite voiteluöljyryntäystä vastaan. Ja tosiaankin se huolto.
Vastatkaa nyt viisaat mitä tapahtuu, Kun täysillä eteenpäin ja potkuri putoaa, Siis kuormitus pois kerralla. ja regulaattorin paaki on jumissa. Kumpi palaa, polttoaine vai voiteluöljy? Ja miten koneen käy?
Mikäli syöttötanko on jumissa eika ryntösuoja toimi niin on parempi että myös veneen kuljettaja putoaa mereen. Tuollaiset olosuhteet kirjaimellisesti räjayttää koneen, joten parempi olla kaukana.
Montakos potkuria luulet pohjaan tippuneen kesken ajon?
Niin harvinainen juttu, että ei kannata edes huomioida.
Ensin palaa polttoaine sylinterissä, sitten palaa voiteluöljy ja vene.
.No sanotaan sitten että vetoakseli katkeaa
Olinpa kerran manöveeraamassa konetta, kun potkuri putosi akselin katkettua jäissä. Säätäjä reagoi niin nopeasti, että vaikka huomasin tapahtuman, aloin heti epäillä huomiotani. No poikkiihan se potkurianakseli oli. Halkaisija huonon muistin perusteella 150- 200mm, ehkä yli.
Eikös Gunillasta tippunut toinen potkuri mereen joskus?
Hyvä aihe kerrankin.
Näköjään mitään patenttiratkaisua ryntäävän dieselin pysäyttämiseen ei taida olla. Isäukko seilasi mestarina ja taisi olla välillä tsiihvinäkin 60 ja 70 luvulla AL:n laivoissa ja sanoi nähneensä kai Santoksessa kun joku iso laiva riistäytyi ryntäämään ja särki laiturin ja vieressä olleet laivatkin töijauksessa.
Itse seilasin jokusen vuoden svenskeissä Broströmillä moottorimiehenä ja niissä puhuttiin kans ryntäyksestä jota pelättiin mutta en ole sellaista kokenut. Muistan vain kun joku vanha mestari sanoi että jos alkaa rynnätä kone niin paras on rynnätä jengin samalla konehuoneestakin täkille.
Olisko patennttiratkaisu mekaaninen ja elektroninen ryntösuoja, joka pakottaa pumppujen syöttötangot nollaan jolloin kone pysähtyy.
Nuo laiturin särkymiset on tapahtunut muista syistä kuin koneen ryntäämisestä.
Kuormitettu kone ei juurikaan pääse ryntäämään. Esimerkiksi kiintelapaisella potkurilla tämä on mahdotonta niin kauan kun potkuri on vedessä. Kone särkyy ennen ylikerroksia korkeiden huppupaineiden johdosta, jos varoventtilit ei jostain syystä toimi.
Voiteluöljyllä ryntäämisen voitte laivakoneissa unohtaa. Mikäli kone olisi niin väljä että se kykenisi polttaa omia öljyjään niin seurauksena olisi räjähdys kampikammiossa, ei ryntäämistä. Haluaisin nähdä yhden virallisen rapoirtin jossa laivakone olisi rynnännyt voiteluöljyllä.
Vakava asia tosiaan.
Meillä ryntäsi kone kerran uloslähdön jälkeen.
Malmilastissa ollut laiva nousi plaaniin.
Onneksi ajoimme potkurin pätevän kipparin toimesta jumiin kahden kiven väliin.
Tämän seurauksena koko kanootti lasteineen ja miehistöineen alkoivat pyöriä vimmatulla kiihtyvällä vauhdilla.
Miehistö sinkoutui suoraan kortistoon kaivelemaan nenäänsä.
Malmikivilasti lenteli pitkin arkadianmäkeä puupäiden kaaliin.
Sen pituinen se ryntäily oli.
Dieselin ryntääminen johtuu koneen väljyydestä. Eihän se muuten voi ruveta polöttamaan voitreluaineitaan. Näin järkeilee vanha Nielsenin nokinaama.
Voiteluöljyä on kyllä joskus päässyt koneen blokissa olleen halkeaman/valuvirheen kautta imupuolelle ja kun sitä on kerynyt tarpeeksi ja alkanut hieman rullata, kyyti on ollyt kylmää.
Voitko kertoa missä koneessa on käynyt näin?
Ryntäys on suunnitteluvirhe eikä johdu väljästä koneesta. Voiteluöljyn palaminen voidaan estää esimerk. öljy koostumusta muuttamalla. Näin sanottiin ainakin silloin kun seilasin svenskeissä.Koskaan ei rynnännyt.Satua ryntäys ei ole,tiedän tapauksia.
En vieläkään ymmärrä miksi sekä mekaaniset, että elektroniset ryntösuojat sulkee nimenomaan polttoaineen. Eikä esimerkiksi huuhteluilmaa, jos ryntääminen tapahtuu voiteluöljyn palamisesta.
Tieädätkö mitä tapahtuu jos kuormitetun koneen huuhteluilma suljetaan esimerkiksi turbon imupuolelta. Vastaus on että silloin ryntää turbiini ja räjähtää miljoonaan osaan pitkin konehuonetta. Mikäli turbiinin kehänopeus ylittää äänennopeuden niin seuraa välitön rikkoutuminen.
Jos teillä on kokemusta sekä isoista että pienistä turboista, niin muistelkaa kummassa on korkeammat kierrokset. Tämä liittyy nimenomaan turbiinin siipien kehänopeuteen.
Jopa yliäänikoneiden suihkumoottorit pyörivät alle äänennopeutta, vaikka kone nopeammin lentäisikin.
Toki höyryturbiinin roottoria voidaan käyttää kovemilla kierroksilla, koska ääni kulkee höyryssä nopeammin.
Fysiikka on joskus mielenkiintoista ja jokaisen konemestarin tulisi hallita ainakin perusteet.
Ei ne mitään polttoainetta sulje.
Ne vetää polttoainepumpuilta syötöt nollaan.
Mikäli jokin pumppu tai useampi on jumiutunut syöttö päälle niin siinä se.
Tekniikka on ihmeellinen asia tosiaan.
Ota sinäkin tekniikan perusasiat hanskaasi ennenkuin alat olla täydellinen.
iLMANSAANNIN TUKKIMALLA KAIKKI DIESELIT PYSÄHTYY.
Mutta jos ei saa ilmansaantia tukituksi? Mikä on se viimeinen konsti?
Alkuperäiseen kysymykseen on vastattu lukuisia kertoja, usein jopa oikein.
Kertauksen vuoksi: Estäkää ilman saanti!
Ellette pysty estämään ilmansaantia, poistukaa paikalta riittävän kauaksi.
Etäisyys riippu paljon moottorin koosta.
Tämäkin on kuin lapsen kysymys: mitä pitää tehdä karhun hyökätessä?
Tosin tuo karhun hyökkäys on pikkasen todennäköisempi tapahtuma.
Olen pienemmän kokoluokan (muistaakseni jotain 250-300kW luokkaa) Detroit Diesel merkkiseen V12 moottoriin törmännyt, jossa hätästoppi oli toteutettu siten että jousikuormitteinen läppä sulkee ilmansaannin koneeseen.
Hieno ja yksinkertainen systeemi. Pysähtyi välittömästi läpän sulkeutuessa.
Koneessa tosin ei ollut ahdinta, mutta en näe miksei tälläinen voisi toimia kompressorin jälkeen asennettuna. Vaikka sitten jonkinlaisella hukkaportilla varustettuna jos tarvetta saada kompressorin tuottama ahtopaine taivaalle.
Kyllä lapset taas jaksavat ihmetellä suuren maailman suuria asioita.
Jos ja kun tuollainen joka kymmenennelletuhannelle käy kerran tuhannessa vuodessa, ei siinä tarvitse tehdä yhtään mitään. Ei tohjo käy enää.
Kyllä täällä pienessä Suomessakin tapahtuu näitä dieselin ryntäämisiä huomattavasti useammin, kuin mitä palstan järkimonopolin omistaja virheellisesti kalkyloi.
Kertauksena todettakoon, että ainoa varma pysäytyskeino on estää moottorin ilmansaanti. Löytyy moottorikohtaisia sulkuja ja myös "tarvike" laitteita.
Ellei pysäyttäminen onnistu, kannattaa poistua paikalta.
Kuinkahan monta. Jää olle sadasosan vuodessa keskimäärin.
Merivoimilla ei ainuttakaan, merivartiostolla yksi. Ja nämä koko koneaikana.
Maailmaa ja konekantaa riittää kyllä merivoimien ja merivartioston ulkopuolella, eikä se Mommilaankaan lopu.
Henkilökohtaisesti olen ollut tekemisissä enemmän- tai vähemmän läheisesti kolmen tapauksen kanssa. Se kaikkein läheisin oli alle metrin päässä,. eikä kovin miellyttävä.
Lakeskeleppas uusi murtoluku. Ensimmäinen vinkki: Olen alle 100- vuotias.
Toinen vinkki: On niitä tapahtunut muillekkin.
Kerroppa minkälaisia lisävarusteita ja ''tarvike'' laitteita on saatavilla yleisimpiin laivakoneisiin. Wärtsilä, MAN B&W, Sulzer,
Eipä ole nuo ilmasulut ikinä tullut urani aikana vastaan. Ehkäpä sitten myöhemmin, kun alkavat näitä laitteita valmistamaan.
Nimimerkki Voi teoreetikkoja lienee hatusta vetänyt nuo "faktat". Dieselin ryntäämisiä tapahtuu monin verroin enemmän Suomessakin puhumattakaan koko maailmasta.
Moneen kertaan on todettu myös ainoa pysäytyskeino eli ilmansaannin estäminen. Valitettavasti se ei aina onnistu.
Seilaamissani laivoissa tiedän ryntäyksiä tapahtuneen omien seilausvuosieni (33 vuotta) aikana ainakin puolikymmentä kertaa.
Kerroppa donkeyman missä laivakoneessa ryntösuoja katkaisee ilmansaannin?? En ainakaan ole nähnyt 44 vuoden aikana muita , kuin polttoaineen syöttöön vaikuttavia ryntösuojia. Ennen kuin ilmanpuute pysäyttää koneen, niin on se jo pysännyt rikkoutumisen takia.
Tuohon kysymykseen minäkin haluaisin saada vastauksen. Ovatko moottorin valmistajat varsin erehtyneet kun ovat asentaneet nämä ryntösuojat väärään paikkaan? Nyt täytyy donkeymannien lähtee neuvomaan, että miten näitä koneita oikein valmistetaan.
Kiinnostaisi myös tietää että missä laivassa kone on rynnännyt voiteluöljyllä. Polttoaineella tapahtuneita ryntäämisiä kyllä tiedän.
Kännipäisten jorinoita, joilla peitellään omaa lipsahdusta.
Jonkun käsityskyky ei nyt oikein pelaa! Eihän kone ryntää jos ryntösuoja toimii. Vasta sitten alkaa vaikeudet kun ryntösuoja on epäkunnossa ja kone alkaa käydä ylikerroksilla! Eihän ryntösuoja katkaise mitään, jos se ei toimi!
Yhden ainoan kerran , eloniAikana : VÖ on räjähtänyt
moottorin sylindenissä .
Tapahtui 1953 , lähdimme Roterdamista .
Männän jäähdytysÖljhy oli vuotanut sylinderin pohjalle
ja räjähti polttoaineen mukana..
Jouduimme Lontooseen " remonttiin " 6 viikkoa.
Kyllä Sattua Saattaa.( Minulle sattuu Kaikki )
Millähän tuokin olisi estetty
Laiva oli Bore VIII jossa 2-toiminen 4 pyttynen -kone
Ei varmasti ollut ensimmäinen eikä viimeinen kone, joka räjähtää voiteluöljyllä. Monta kampikammion luukkua on varmasti myös poksahtanut pitkin konehuonetta.
Kyseessä ei ole kuitenkaan koneen ryntääminen eli ylikerrokset. Toki kampikammio saattaa räjähtää ylikerroksien seurauksena.
Kertokaa herrat tietäväiset minullekin, miten se voiteluöljy joutuu sinne sylinterin palotilaan, jossa se muuttuu energiaksi joka saa männän liikkeelle. Muuten olen sitä mieltä, että ilman ilmaa ei käy mikään polttomoottori!
Onhan siinä tietysti teoreettinen mahdollisuus. Useissa 2-tahtikoneissa männät on öljyjäähdytteisiä, joten jos mäntä alkaa vuotamaan, niin öljy voi tosiaankin päästä palotilaan. En kuitenkaan usko, että se aiheuttaisi ylikierroksia.
Pahimmassa tapauksessa tulipalo huuhteluilma kanavaan.
Olet oikeassa että polttomoottori tarvitsee ilmaa toimiakseen. Myös polttoaine näyttelee suurta osaa koneen tarpeista.
Täällä on väitetty, että ryntääminen tarkoittaa voiteluöljyn palamista sylinterissä ja ainoa keino pysäyttää kone on sulkea ilman saanti. Jos kone todallakin ryntää voiteluöljyllä niin miksi laivakoneiden ryntösuojat nimen omaan pakottaa polttoaine pumppujen syöttötangot nollaan, eikä sulje koneen ilman saantia?
Jos kuka ymmärtää hieman tuosta palamistapahtumasta, niin polttoaineen pitää kaasuuntua ennen palamista Polttoaine voi kaasuuntua ainoastaan pisaran pinnalta. Tämän vuoksi polttoaine ruiskutetaan mahdollisimman pieninä pisaroina sinne palotilaan. Jos mäntä alkaisi vuotamaan niin voiteluöljy ei todellakaan ehdi kaasuuntua palotilassa. Jäähdytysöljyn paine on muutamia baareja, kun taas polttoaine ruiskutetaan palotilaan 250 - 350 baarin paineelle.
Tarkennettakoon että polttoaine kaasuuntuu sen pinnalta, ei ainoastaan pisarasta. Pisaroissa on kuitenkin huomattavasti enemmän pinta-alaa kuin esimerkiksi polttoaineessa, joka makaa jossain astiassa. Tämän vuoksi polttoaine pyritään hajoittamaan mahdollisimman pieneksi.
Sama periaate muuten pätee useimpiin polttoaineisiin. Jopa kiinteät polttoaineet kaasuuntuvat (sublimoituvat) ennen palamista. Toki kiinteitä polttoaineita ei polteta pisaroina.
P
Osaat kirjoittaa , vaan osaatko lukea ( et osaa )
Taikka ymmärtäömätä , lukemaasi.
Olet " amis tasolla "
Anna jonkunmoinen selitys ??
Oliko siinä jotain mitä et ymmärtänyt ??
Kuka on puhunut jotain palotilasta?
Jos voiteluöljy palaa kampikammiossa se ei aiheuta ryntäystä.
Täällä on puhuttu paljon koneen ryntäyksestä. joka tarkoittaa sitä että koneen männät liikkuvat nopeammassa tahdissa kuin se kone on suunniteltu kestämään.
ja sen liikkeen saa aikaan vain sylinterin palotilassa tapahtuva polttoaineen palaminen/räjähtäminen
Se siitä palotilasta.
Jos voiteluöljy palaa kampikammiossa, se ei aiheuta ylikierroksia koneeseen.
Täällä on puhuttu koneen ryntäämisestä. Se on sama asia kuin että koneen männät liikkuvat nopeammassa tahdissa kuin se kone on suunniteltu kestämään. Ja sen liikkeen saa aikaan vain sylinterin palotilassa tapahtuva polttoaineen palaminen/räjähtäminen.
Joten se siitä palotilasta
Oikeessa OOT, Bore VIII , tapahtumien kulku :
Roterdamin uloslähtö n 80 Strattia koneelle .
Mäntä rupesi vuotamaan , ja hetkellisen Stopin aikana
jäähdytysöljy kerääntyi " alasylinderin " pohjalla .
Kun kone käynestettiin niin tuo öljy räjähti samalla
kun 2 kpl polttoaineventtiileitä syötti polttoainetta.
( en ollut alhaalla tuolloin ) kyllä kuulin jotain
merkillistä tapahtui ( varoventtiilit laukesivat )
Kannattaakohan kertoa mitä kaikea meni " rikki "
Katsokaa merinieskuvia , net
Siellä ottamia kuvia , miten Enskerissä ( minulle uusi kone )
Olin tuolloin konepäälikkönä.
Olin Turun Wärtsilässä kun ensimmäinen rakennettiin.
Olin Wärtsilässä kaikkiaan 6 eri kertaa.
Onkos ne ennen vai jälkeen ryntäämisen?
Miten suoriuduit konepäällikön työstä? Oliko 60 luvulla siiffillä kenties oma sihteeri, joka hoiti kirjallisen puolen sanelun mukaan.
Ai että mitä pidän asiansa osaavien kirjoittelusta!
Tässäkin osoite on vaan, mutta ei johda oikeaan paikkaan.
Ai että mi pidän noista yleisosoitteista. Eivät johda oikeastaan mihinkään. Ei sillä sivulla, johon osoite vei, ollut yhtä ainutta konekuvaa.
Sama ku joku sanos, et tuu meille. Ku kysyt, mikä osoite, ois vastaus, et kato Hesan puhelinluettelosta. Ja kun kysyt, et mikä olikaan nimi, ni saat vastauksen, et sekin on siin puhelinluettelossa.
Kyllä sieltä niitä konekuvia löytyi. Ei kannata kattoo Hesan luetteloo kun käsketään kattoo turun luetteloo!
No kertokaas sitten kun se kuvasivun osoite löytyy. Jos sitä nyt onkaan.
Kuvia löytyy kun menet merimieskuvia.net tervetuloa-sivulle, valitset laivat E - J ja sen jälkeen mapin Enskeri (3).
Kiitos.
Mutta miksi ei heti ilmoitettu osoitteeksi
http://merimieskuvia.net/Merimieskuvia/Laivat_E-J/Sivut/Enskeri_(3).html
Siellä kuvia , joita otin ollessani Enskerissä.
Kapkaupungista aloitin, ( Nyy Orlens ) lopetin.
Siinä kuvia ( 2 ) 26 kuvaa
( 3 ) 31 kuvaa
( 4 ) 28 kuvaa.
Siellä 3 konehaaveria., voisin vähän kertoa.
Jos et itse älyä miten nämä netin sivustot toimivat, mene jonnekin kurssille missä opettavat.
Kävinhän " minä " kurssit , vaan ei siellä kerrottu
kuka on minkäkin kuvan ottanut.
Siksi kerroin mitkäkuvat olin ottanut.
Kuvat kertovat paljon.
Tuo ( III perämies) joka on Enskerin " siivellä" oli
III perämiehenä jo -52 kun seilasimme E-Ameriikkaan
Kun "vanhoja muistellaan " niin kysympä mikä kauppalaiva
oli Suomessa jossa vaihtovirta.oli ensimmäisenä ?
Kertoiko ne siellä kursilla mitä tarkoittaa koneen ryntääminen eli ylikerrokset?
Sama kysymys toisin: eikö ne siellä kurssilla opeta, miten linkki esitetään?
Tuolla ylempänä Älykääpiö kertoo sen ,jopa kahteen kertaan.Lukemisen ymmärtäminen kyllä vaatii aika paljon!
Näin lukee ylempänä:
"Kävinhän " minä " kurssit , vaan ei siellä kerrottu"
Tuohon vois lisätä: 60- luvulla ( minun kirjotukset hoiti
eukko , Suomenkieliset )
Ulkomaankieliset ( huorat )
Ainoastaan konemomman jäi itselleni.
Totta kai me uskotaan että olet tehnyt siiffinä kaiken konehuoneessa. Tuolloin ei juuri muita konehuoneessa tiettävästi työskennellyt.
Olisi kuitenkin kannattanu käyttää hanskoja kun läträä sen Carbon Removerin kanssa. Menee nuo kemikaalit suoraan keskushermostoon.
Ei ryntäys hajota konetta vaan se ettei mestarilla ole riittävästi taitoa/koulutusta/kokemusta koneenhallinnasta. Hallintaan kuuluu koneen käynnistämisen lisäksi myös koneen pysäyttäminen kaikissa tilanteissa.
Meillä on kone rynnännyt monesti.
Kerrankin kippari sanoi et koko kone ryntäsi maihin.
Kukaan ei jäänyt pitämään vahtia.
Näitä koneen ryntäyksiä ei enää pahemmin tapahdu kun satamat ovat niin lyhyitä ja muutoinkin töitä on liiankin kanssa.
Nämä ryntäykset ovat loppuneet yleensä viinatransuuneilla.
Vai mitä klopit sekä muut mukulat.
Onko ryntäillä ja ryntäyksellä mitään tekemistä keskenään? Ryntäistä olen kyllä joskus kuullut puhuttavan.
Jos mennään asian sivuun voin laulaa, että "mahtava peräsin ja pulleat purjeet"
Johan Kari Kuuva lauloi aikoinaan Lärvätsalosta, kuinka "ryntäät hyppi niin".
lapsellisia sepustuksia tuossa nuo pari viimeistä - asiallinen keskustelu tärvellään
En vieläkään ymmärrä miksi sekä mekaaniset, että elektroniset ryntösuojat sulkee nimenomaan polttoaineen. Eikä esimerkiksi huuhteluilmaa, jos ryntääminen tapahtuu voiteluöljyn palamisesta.
Tuollainen oli yksikin kommentti ylempänä...
Ensinnäkään märkäkorvat ryntääminen ei johdu koskaan mistään voiteluöljyjen palamisesta.
Kokonaisuutenakin lähes kaikki täällä olleet kommentit ovat naurettavia.
Jotain konepuolen kommentteja lukuunottamatta.
Muutaman kerran mekaanisen ryntösuojan laukaissut.
Ryntää muuten jo väärin startatessa iso kone.
Klopeille ja lapsosille tiedoksi.