Veneen hallinta

Ostaja

Suuremman veneen hankinta on edessä lähiaikoina ja olen pohtinut, että miten isompaan oppii.

Minkä verran veneen koko vaikuttaa sen hallintaan? Vaikkapa 6, 8 ja 10 metrin meriläinen, onko eroja koon takia vaiko vain yksilöissä. Mitä uutta suuri koko tuo, laiturille ajelu varmasti vaikeutuu?

Entäpä erot tasaperäisessä ja teräväperäisessä? Liukuvassa ja uppoumarunkoisessa?

Suoralla väylällä sitä taitaisi ajaa vaikka ruotsinlauttaa, mutta miten on kymmenmetrisen paatin kanssa tiukemmassa paikassa? Leveydessähän ei välttämättä niin kovasti ole eroa. Miten ajamista kannattaisi treenata, ajamalla tietysti, mutta miten?

5

2420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Katsastusmies

      Veneen hallinta kulussa ei muutu kovinkaan dramaattisesti aluskoon kasvaessa. Lähinnä kääntösäde kasvaa ja pysähtyminen vaatii pitemmän matkan suuremmasta massasta johtuen. Voisi jopa väittää että monin osin hallinta kulussa on helpompaa aluskoon kasvaessa, koska käytös muuttuu "rauhallisemmaksi".
      Kuten ounastelitkin suurin ero löytyy käsiteltävyydessä erittäin pienillä nopeuksilla ja peruutettaessa, esimerkiksi laituriin ajettaessa. Tuulipinta kasvaa joka tarkoittaa että sorto ja tuuliajautuminen voimistuvat aluskoon kasvaessa. Myöskin pituus tuo ongelmia kääntämiseen etenkin peruutettaessa.
      Myöskin suurempi massa aiheuttaa suurempia ongelmia laituurin tultaessa. Käsivoimin ei enää suurempaa alusta pysäytetä laituriin ajettaessa ja vahinkojen suuruus kasvaa törmättäessä johonkin.
      Tasaperä/teräväperä ei yksin vaikuta laituriin ajossa vaan tärkeämpi tekijä on peräsimen toimivuus ja potkurin "siipipyöräilmiön" voimakkuus. Potkuri pyrki kääntämään veneen perää pyörimissuunastaan johtue aina yhteen ja samaan suuntaan. Eli vene kääntyy jotenkuten toiseen suuntaan, mutta siihen toiseen sitten ei melkein ollenkaan. Ilmiö on päinvastainen peruutettaessa suhteessa etenpäin ajoon.
      Taasen kulussa saattaa teräväperäinen olla miellyttävämpi aallokossa, puhuttaessa uppoamarunkoisista.
      Uppoamarunkoinen/liukuva. Periaatteessa molempiin alustyyppeihin pätee laituriinajossa kaikki edellä mainittu. Liukuvassa veneessä saattaa olla perävetolaite joka helpottaa manöveerausta laituriin ajettaessa, toisaalta tuulipinta on usein erittäin suuri ja keula lähtee tosi helposti ja nopeasti tuulen mukaan. Tätä voidaan kompensoida asentamalla keulapotkuri, jolla keulaa voidaan ohjata sivusuunnassa (kääntää venettä paikallaan). Suuremmissa liukuvissa veneissä on usein jo kaksi moottoria joka auttaa laituriin ajossa, kahdella potkurilla kun voi ohjata paremmin kuin peräsimellä kääntämällä.
      Harjoitus tekee mestarin sanotaan, niin veneenkin hallinassa.
      Paras tapa oppia on aluksi harjoitella paikallaan kaukana laitureista veneen manöveerausta ja kääntämistä. Seuraava harjoitteluvaihe on tulo ja lähtö mielellään tyhjään/tyhjästä laituriin/sta. Tyhjä siksi että ei mene korvauksen puolelle mikäli tilanne riistäytyy käsistä.
      Lohdutuksesi voidaan sanoa että kerta se on ensimmäinen jokaiselle ! Ei veneen hallinta vaikeaa ole kunhan ensin rauhassa perehtyy veneensä ominaisuuksiin ja käytökseen. Koon kasvu yleensä koetaan positiivisena etenkin kulkuominaisuuksien rauhoittuessa ja hankalammaksi käyvä manöveeraus täytyy vain opetella.

    • Lauri

      Itsellä ehkä suurin ero pieneen oli tilanne nopeus! Eli laituriin tultaessa massaa omaavalla veneellä vedetään vapaalle siinä vaiheessa, kun avoveneellä tultaisiin vielä plaanissa. Vapaallakin vene liikkuu vielä kymmeniä metrejä nätisti. Sit jos tehoa tarvitaan niin sekuntin-pari vaihde MINIMI teholla eteen tai taakse ja taas vapaalle. Näin ei tule isoja tuhoja. Itse käytän AINA vain tyhjäkäynti kierroksia laituriin tulossa/lähdössä. Jos joutuu käyttämään enemmän tehoa niin yleensä tilanne on jo karannut käsistä. Silloin tilannetta ei pidä korjata lisäämällä tehoa vaan ottamalla reilusi takaisin ja yrittämällä uudestaa. Väitän, että yksikään kanssa veneilijä ei katso pitkään uudelleen yrittäjää, mutta monella nousee veri päähän, jos koitat tulla vauhdilla/voimalla!

      Niin ja se on myös hyvä tajuta, että kun iso vene alkaa kääntymään niin se kääntyy paljon ilman vetoakin! Eli vaihde 1-2 sekkaan eteen, ruori toisessa tapissa. Sitten vapaa ja odotetaan. Isokin kääntyy melkein paikallaan.

    • Marino 19 HT

      Itse olen siirtynyt yli 3 tonnia painavasta pitkäkölisestä purjeveneestä 6 metriseen HT veneeseen. Siinä on kyllä ollut opettelemista, rantautuminen eritysesti on tuottanut hankaluuksia kun vene pysähtyy kun seinään kun ottaa vedon pois. Sorto on myös asia mikä pitää huomioida täysin eri tavalla kun ennen.

    • Stefan

      Minulla on 6 tonnia painava teräsvene ja se on paljon helpompi käsitellä kuin edellinen vene joka oli 1,5 t puufiskari. Tämän kun laittaa laituriin niin tuuli ei vie sitä ennen kuin olen kerinnyt laitta narut kiinni. Tuulipintaa on tietysti paljon enemmän mutta niin om myös vedenalainen osa. Perävetolaiteveneet ovat ainakin peruuttaessa helpommin ohjattavissa,(jos ei ota huomioon minne keula karkaa) mutta kun kytkee vapaalle niin ei kerkiä laitta narut kiinni niin se on jo karannut viereeseen laituriin. Sanoisin että koon kasvaessa kästeltävyys muuttuu erilaiseksi mutta ei välttämättä vaikeammaksi. Joissain veneissä on köliin nähden liian pieni peräsin ja silloin käsiteltävyys vaikeutuu huomattavasti. Harjoittelulla pääsee jyvälle ja jos tuulee niin siitä ei ole pelkkää haitta, vaan sitä voi myös oppia käyttämään hyväksi. terv. Stefan

    • 9411

      Perävetolaite, eli toiselta nimeltään panokone, on jokaisen tosimiehen salainen haave.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eroa Orpo! Orpo eroa!

      Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa
      Maailman menoa
      55
      2537
    2. Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!

      Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava
      Maailman menoa
      63
      1682
    3. SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa

      Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän
      Maailman menoa
      7
      1640
    4. Naiset ei halua kilttejä miehiä

      Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,
      Ikävä
      263
      1525
    5. Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti

      Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --
      Maailman menoa
      8
      1508
    6. Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat

      Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue
      Viihde ja kulttuuri
      25
      1198
    7. Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä

      Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.
      Joensuu
      24
      1041
    8. Kiinteistökauppoja

      Onko totta ettö haapaveden kaupunki on ostanut vanhan kesoilin kiinteistön? Kuulemma siihen muuttaa autokorjaamo vanhan
      Haapavesi
      41
      1012
    9. RAAMATULLINEN KASTE ON SAPATTI-LAUANTAI, EI SUNNUNTAI

      Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä
      Kaste
      404
      1002
    10. Menettämisestä

      Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?
      Ikävä
      78
      954
    Aihe