Mitä kippari sanoo spinnua jiipatessa?

Minä painan napista autopilotin ohjaamaan. Mutta ei vaimo silti sen helpommalla pääse, hän joutuu päästämään ylägaijaan löysää, että saan puomin dipattua. Toki annan oikean köyden käteen keulille mennessä.

Jos taas olen pojan kanssa, saan käteeni nipun skuuteja ja gaijoja. Kisaporukalla tartteekin vain sanoa "no niin, nyt lähtee" ja sitten vähän pyöritellä ruoria.

Minä en yleesä sano mitään, joskus tosin mutisen puoliääneen esm, p..kele pitiks tuonkin (styyran vene) just nyt tuolta tulla.

Sehän on täsmälleen purjehtijan omassa valinnassa. Spinnun voi nostaa myös vain silloin, kun tietää ettei tarvitse jiipata kertakaan. Toinen taas leikkailee ja jiippailee toistuvasti.

joutuu/saa kirjoitti:

Sehän on täsmälleen purjehtijan omassa valinnassa. Spinnun voi nostaa myös vain silloin, kun tietää ettei tarvitse jiipata kertakaan. Toinen taas leikkailee ja jiippailee toistuvasti.

Lue lisää

Totta kyllä. Mutta matkapurjehtijan tavoitehan on yleensä eteneminen mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla. ADHD:t on luku erikseen.

erjyfdf kirjoitti:

Totta kyllä. Mutta matkapurjehtijan tavoitehan on yleensä eteneminen mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla. ADHD:t on luku erikseen.

Mikä näitä "matkapurjehtijoita" vaivaa? Piti taas tulla kertomaan, että oma tapa on ainoa oikea ja muu on suorastaan sairasta. Eipä silti, tuo oli ainoastaan "matkapurjehtijan" näkemys vailla yleisempää totuutta.

Allekirjoitan tuon täysin suorittavan portaan kannalta: varoitus ajoissa, eikä ruveta kääntelemään venettä ennenkuin keulassa on saatu jiippi valmiiksi. Yleensä tulee ackattua tuo valmiuskin, etenkin jos jiippi viivästyy naapureista tai keleistä johtuen.

Tulipa tuosta mieleen, että huomasin aikoinaan purjeveneeseen vaihtaessani, että suurin ylitettävä kynnys liittyi juuri tuohon muiden komentamiseen. Moottoriveneessä kun ei paljoa tarvinnut, satamamanöövereiden ulkopuolella ei oikeastaan ole mitään sellaista, missä tarvittaisiin jonkinlaista tiimityötä. No, purjehtiessa toki oli silti helppo tajuta, että homma käy sujuvammin, kun ennen käännöstä kertoo isopurjeen skuuttia hoitelevalle, että käännös on tulossa (spinnua en ole harrastanut lainkaan).
Toisaalta joskus ihmettelin, kun gasti kysyi, mihin poijuun kiinnitytään: "mitä sinä sillä tiedolla teet, minä toimitan poijun siihen ulottuville ja sinä lyöt haan kiinni!"

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tulipa tuosta mieleen, että huomasin aikoinaan purjeveneeseen vaihtaessani, että suurin ylitettävä kynnys liittyi juuri tuohon muiden komentamiseen. Moottoriveneessä kun ei paljoa tarvinnut, satamamanöövereiden ulkopuolella ei oikeastaan ole mitään sellaista, missä tarvittaisiin jonkinlaista tiimityötä. No, purjehtiessa toki oli silti helppo tajuta, että homma käy sujuvammin, kun ennen käännöstä kertoo isopurjeen skuuttia hoitelevalle, että käännös on tulossa (spinnua en ole harrastanut lainkaan).
Toisaalta joskus ihmettelin, kun gasti kysyi, mihin poijuun kiinnitytään: "mitä sinä sillä tiedolla teet, minä toimitan poijun siihen ulottuville ja sinä lyöt haan kiinni!"

Lue lisää

Jäin ihmettelemään miksi perhepurjehtija komentelee perhettään. Itselläni on aivan eri kokemus jo niin pitkältä perhepurjehdusten ajalta, että nyt olen seilannut jo omien lastenlasteni kanssa. Tähän mennessä ei ole koskaan tarvinnut "komentaa".
Käytännössä perhepurjehduksissa taitaa olla niin, että perheen pää ohjaa ja hoitaa ison skuutin - myös genuan skuutin, jos lapset vielä ovat pieniä. Jos perhepurjehtija ajaa spinnulla, hän voi tehdä kuten yksinpurjehtija (autopilotti ohjaa ja kippari jiippaa spinnun ja sen jälkeen ison). Aika usein näkee, että vaimo styyraa ja mies tekee kansityöt.

Kun perheen kanssa (tai yksin) tullaan peräpoijuun, ajan poijun vierestä ja nappaan koukun poijuun. Vaimo tai lapset haluavat laittaa fendarit kyljille ja kiinnittävät keulan (tai teen sen yksin). Miksi siinäkin pitäisi komentaa? Jos jätän poijun ottamisen lapsille tai vaimolle, toki etukäteen kerron mihin poijuun ja paikkaan olen menossa.

Jos perhepurjehdukissa kovin komennellaan eikä anneta lapsille heidän haluamiaan tehtäviä, lasten innostus purjehdukseen katoaa. Tuskin vaimokaan innostuu purjehduksesta, jos mies komentelee ja sättii. Jos hommat tehdään sopuisasti ja ilman komentelua, spinnupurjehduskaan ei ole perheelle kauhistus.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tulipa tuosta mieleen, että huomasin aikoinaan purjeveneeseen vaihtaessani, että suurin ylitettävä kynnys liittyi juuri tuohon muiden komentamiseen. Moottoriveneessä kun ei paljoa tarvinnut, satamamanöövereiden ulkopuolella ei oikeastaan ole mitään sellaista, missä tarvittaisiin jonkinlaista tiimityötä. No, purjehtiessa toki oli silti helppo tajuta, että homma käy sujuvammin, kun ennen käännöstä kertoo isopurjeen skuuttia hoitelevalle, että käännös on tulossa (spinnua en ole harrastanut lainkaan).
Toisaalta joskus ihmettelin, kun gasti kysyi, mihin poijuun kiinnitytään: "mitä sinä sillä tiedolla teet, minä toimitan poijun siihen ulottuville ja sinä lyöt haan kiinni!"

Lue lisää

Eikös gastin sentään vähimmäisvaatimuksena pitäisi tietää, kummalta puolelta venettä poiju tulee käsille?

älä komenna perhettä kirjoitti:

Jäin ihmettelemään miksi perhepurjehtija komentelee perhettään. Itselläni on aivan eri kokemus jo niin pitkältä perhepurjehdusten ajalta, että nyt olen seilannut jo omien lastenlasteni kanssa. Tähän mennessä ei ole koskaan tarvinnut "komentaa".
Käytännössä perhepurjehduksissa taitaa olla niin, että perheen pää ohjaa ja hoitaa ison skuutin - myös genuan skuutin, jos lapset vielä ovat pieniä. Jos perhepurjehtija ajaa spinnulla, hän voi tehdä kuten yksinpurjehtija (autopilotti ohjaa ja kippari jiippaa spinnun ja sen jälkeen ison). Aika usein näkee, että vaimo styyraa ja mies tekee kansityöt.

Kun perheen kanssa (tai yksin) tullaan peräpoijuun, ajan poijun vierestä ja nappaan koukun poijuun. Vaimo tai lapset haluavat laittaa fendarit kyljille ja kiinnittävät keulan (tai teen sen yksin). Miksi siinäkin pitäisi komentaa? Jos jätän poijun ottamisen lapsille tai vaimolle, toki etukäteen kerron mihin poijuun ja paikkaan olen menossa.

Jos perhepurjehdukissa kovin komennellaan eikä anneta lapsille heidän haluamiaan tehtäviä, lasten innostus purjehdukseen katoaa. Tuskin vaimokaan innostuu purjehduksesta, jos mies komentelee ja sättii. Jos hommat tehdään sopuisasti ja ilman komentelua, spinnupurjehduskaan ei ole perheelle kauhistus.

Lue lisää

"Komentaa" oli ehkä harhaanjohtava sana, sen voi korvata melkeinpä millä hyvällä suullista informaatiota tarkoittavalla ilmauksella. Yritin sanoa sitä, että moottoriveneen ajo on yksilötyötä ja kun oli tottunut siihen, että kaikki veneen kulkuun liittyvä tekeminen lukuunottamatta kiinnitystä ja irrotusta tapahtuu minun toimestani, vei jonkun aikaa tottua siihen, että muut osallistuvat ja heitä täytyy vähän koordinoida tai ainakin informoida.
Sitä en kyllä edelleenkään käsitä, miksi pitäisi kertoa, mihin poijuun ollaan menossa? Enintään uudelle (tapojani vielä tuntemattomalle) gastille, että poiju otetaan veneen oikealle kyljelle. (Siihen, että teen niin, ei oikeastaan ole muuta syytä kuin moottoriveneaikana syntynyt tottumus: ohjauspiste oli veneen oikeassa reunassa.)
Semmoinen detalji, että meidän veneessä menee päinvastoin tuo purjeiden hanskaus: gasti hoitaa isopurjeen skuutin ja kippari genuaskuutit.

eikö sentään? kirjoitti:

Eikös gastin sentään vähimmäisvaatimuksena pitäisi tietää, kummalta puolelta venettä poiju tulee käsille?

Tuohon vastasin jo toisessa tekstissä. Kyllä, sen verran tarvitsee tietoa, mutta viimeistään toisella rantautumisella tietää kyllä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tuohon vastasin jo toisessa tekstissä. Kyllä, sen verran tarvitsee tietoa, mutta viimeistään toisella rantautumisella tietää kyllä.

Tarkoitako, ettet ikinä mene toiseksi veneeksi samaan poijuun? Tai jos menet, menet aina edellisen vasemmalle puolelle. Tai et koskaan lähesty laituria sellaisessa sivutuulessa, että kannattaisi ottaa poiju paaran puolelta. Tai lähesty ahtaassa paikassa laituria, jossa venettä on vaikea tai mahdoton ohjata toiselta puolen poijua. Tuossa oli nyt muutama tavallisimmista tilanteista, joissa pääsäännöstä poiketaan, äkkiä niitä lisääkin keksii.

pakkomiellekö? kirjoitti:

Tarkoitako, ettet ikinä mene toiseksi veneeksi samaan poijuun? Tai jos menet, menet aina edellisen vasemmalle puolelle. Tai et koskaan lähesty laituria sellaisessa sivutuulessa, että kannattaisi ottaa poiju paaran puolelta. Tai lähesty ahtaassa paikassa laituria, jossa venettä on vaikea tai mahdoton ohjata toiselta puolen poijua. Tuossa oli nyt muutama tavallisimmista tilanteista, joissa pääsäännöstä poiketaan, äkkiä niitä lisääkin keksii.

Lue lisää

Hyvin harvoin niitä tilanteita kuitenkin on, niissä voi sitten huomauttaa, että nyt tehdään toisin kuin normaalisti. Tosiaan tuo poijun otto veneen oikealle kyljelle on moottoriveneellä syntynyt tottumus, mutta toisaalta oikeakätisenä se on minulle luontevampi purkkarillakin, jos on yksin liikkeellä eli pitää itse lyödä haka kiinni.

En juuri nyt muista, milloin viimeksi olisi tarvinnut ottaa poiju kiinni vasemmalta. Joskus on todettu kiinnittymisen jälkeen, että tuulen vuoksi kannattaa siirtää peräköysi vasemman reunan knaapiin. Köysikelakin on joka tapauksessa oikealla sivulla.

Hieman OT,

Kuinka hoidat barduunat jiipissä Antilla 36:lla?

Vedätkö ison skuutista keskelle, ja siinä kohdassa leen barduuna kireälle, luuvartin löystytys, ja ison skuutin löystytys kun puomi ohjataan uudelle puolelle?

Vei teetkö sen kokonaan löysällä, eli luuvartin barduuna löysälle ja puomin heitto toiselle puolelle, jonka jälkeen ex. leen barduunan kiristys?

Iso A kirjoitti:

Hieman OT,

Kuinka hoidat barduunat jiipissä Antilla 36:lla?

Vedätkö ison skuutista keskelle, ja siinä kohdassa leen barduuna kireälle, luuvartin löystytys, ja ison skuutin löystytys kun puomi ohjataan uudelle puolelle?

Vei teetkö sen kokonaan löysällä, eli luuvartin barduuna löysälle ja puomin heitto toiselle puolelle, jonka jälkeen ex. leen barduunan kiristys?

Lue lisää

Tässä Antillan vastausta odotellessa menetelmä veneestä, jossa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan rustit ovat mastoprofiilin takareunan kohdalla. Sellainen sietää aika paljon enemmän barskat löysälläkin. Eli ensin barska löysälle ja sitten iso yli. Kovalla tuulella kerätään ison skuutia osittain sisään, jolloin iso tukee mastoa. Jos ison vetää keskelle, vääntää iso melkoisesti jiipin jälkeen ja sitä on vaikea päästää ulos riittävän nopeasti ulos.

Itse asiassa samoin menetellään siinä 6 mR:ssä, jota olen purjehtinut. Siinähän saalingit ovat aivan suorat. Eipä juuri ison skuutiinkaan kosketa muuten kuin ottamalla koko nippu käteen, kun autetaan puomi yli. Ei se edes koskaan rämähtäen mene, kuten tuntuu tekevän lähelle keskilinjaa vedettynä.

_/)_ kirjoitti:

Tässä Antillan vastausta odotellessa menetelmä veneestä, jossa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan rustit ovat mastoprofiilin takareunan kohdalla. Sellainen sietää aika paljon enemmän barskat löysälläkin. Eli ensin barska löysälle ja sitten iso yli. Kovalla tuulella kerätään ison skuutia osittain sisään, jolloin iso tukee mastoa. Jos ison vetää keskelle, vääntää iso melkoisesti jiipin jälkeen ja sitä on vaikea päästää ulos riittävän nopeasti ulos.

Itse asiassa samoin menetellään siinä 6 mR:ssä, jota olen purjehtinut. Siinähän saalingit ovat aivan suorat. Eipä juuri ison skuutiinkaan kosketa muuten kuin ottamalla koko nippu käteen, kun autetaan puomi yli. Ei se edes koskaan rämähtäen mene, kuten tuntuu tekevän lähelle keskilinjaa vedettynä.

Lue lisää

Kiitokset kommentista _/)_

Mulla on vaan nuo rustit suoraan sivuilla, joten pituussuunnassa tuenta tulee joko barduunoilta ja/tai takastaagista. Tähän asti olen aina jiipannut siten, että leen bardunaa vedetään sisään samalla tahdilla kuin ison skuuttia (puomia), ja puomin mennessä yli, löysätään luuvartin barduuna. Tällöin ex. leen, uusi luuvartin barduuna on kireällä, kun puomi on mennyt yli. Kiva, täydellistä, mutta työlästä 2h miehistöllä.

BTW, jotta pysyttäisiin edes nimellisesti aiheessa, kerron emännälle, jonka olen juuri hetkeä aiemmin istuttanut pinnaan, että kohta jiipataan. Sen jälkeen käyn jiippaamassa spinnun, ja sitten jiippaamme ison, edellämainitulla menetelmällä.

Jos saisin tukea ajatukselle, etä voin jiipata ison "löysillä", helpottaisi se melkoisesti meidän 2h miehistön työnjakoa myötislegeillä, etenkin kovemmilla tuulilla. Etenkin, jos joku guru uskaltaisi vielä sanoa, mihin tuuliin asti uskaltaa mennä "löysällä jiipillä".

_/)_ kirjoitti:

Tässä Antillan vastausta odotellessa menetelmä veneestä, jossa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan rustit ovat mastoprofiilin takareunan kohdalla. Sellainen sietää aika paljon enemmän barskat löysälläkin. Eli ensin barska löysälle ja sitten iso yli. Kovalla tuulella kerätään ison skuutia osittain sisään, jolloin iso tukee mastoa. Jos ison vetää keskelle, vääntää iso melkoisesti jiipin jälkeen ja sitä on vaikea päästää ulos riittävän nopeasti ulos.

Itse asiassa samoin menetellään siinä 6 mR:ssä, jota olen purjehtinut. Siinähän saalingit ovat aivan suorat. Eipä juuri ison skuutiinkaan kosketa muuten kuin ottamalla koko nippu käteen, kun autetaan puomi yli. Ei se edes koskaan rämähtäen mene, kuten tuntuu tekevän lähelle keskilinjaa vedettynä.

Lue lisää

Minä jiippaan dirkin skuutista nörpille barduuna luuvarttiin fallaamalla, kunnes venda skuuttaa styyran turkille koijaan fendareita plattiksella.

Och samma på svenska.

Iso A kirjoitti:

Hieman OT,

Kuinka hoidat barduunat jiipissä Antilla 36:lla?

Vedätkö ison skuutista keskelle, ja siinä kohdassa leen barduuna kireälle, luuvartin löystytys, ja ison skuutin löystytys kun puomi ohjataan uudelle puolelle?

Vei teetkö sen kokonaan löysällä, eli luuvartin barduuna löysälle ja puomin heitto toiselle puolelle, jonka jälkeen ex. leen barduunan kiristys?

Lue lisää

Jeps! Juuri noin teen. Minulla on saalingit suoraan sivulle, mutta Seldenin takila on aika tukeva eli alle 6m/s tuulissa avaan luun barduunan juuri ennen jiippiä ja heitän ison yli.
Oikein kovassa tuulessa tuo on hieman haasteellista, sillä spinnun on oltava koko ajan vedossa, kun iso on keskelle skuutattu. 33 vuotta on kuitenkin selvitty ilman vahinkoja ;-)
Perhepurjehduksessa teen kevyelläkin jiipin esittämälläsi tavalla, sillä keskelle skuutattu iso ohjaa spinnulle tuultaa (tai ei peitä spinnua) eli siinä saa helposti pidettyä spinnun vedossa ilman puomiakin. Itseasiassa olen harjoitellut ilman spinnupuomia ajoa joten keulagasti voi jiipissä tehdä hommansa ihan rauhassa.

Antilla-36 kirjoitti:

Jeps! Juuri noin teen. Minulla on saalingit suoraan sivulle, mutta Seldenin takila on aika tukeva eli alle 6m/s tuulissa avaan luun barduunan juuri ennen jiippiä ja heitän ison yli.
Oikein kovassa tuulessa tuo on hieman haasteellista, sillä spinnun on oltava koko ajan vedossa, kun iso on keskelle skuutattu. 33 vuotta on kuitenkin selvitty ilman vahinkoja ;-)
Perhepurjehduksessa teen kevyelläkin jiipin esittämälläsi tavalla, sillä keskelle skuutattu iso ohjaa spinnulle tuultaa (tai ei peitä spinnua) eli siinä saa helposti pidettyä spinnun vedossa ilman puomiakin. Itseasiassa olen harjoitellut ilman spinnupuomia ajoa joten keulagasti voi jiipissä tehdä hommansa ihan rauhassa.

Lue lisää

Ihan en ole varma, ymmärsinkö oikein. Eli:

a) kiristätkö leen barduunan, kun iso on vedetty keskelle, ja sitten vasta löysäät luun barduunan

vai

b) kiristätäkö leen barduunan vasta kun iso on heitetty toiselle puolelle? Eli ajatko hetken molemmat barduunat auki?

Itse teen kohdan a) mukaan, mutta hommaa tietenkin huomattavasti helpottaisi, jos b) tyyli toimisi, ilman että masto tulee alas/ toppi katkeaaaa normiperhepurjehtijan spinnukeleillä, eli alle 7 m/s

Iso A kirjoitti:

Ihan en ole varma, ymmärsinkö oikein. Eli:

a) kiristätkö leen barduunan, kun iso on vedetty keskelle, ja sitten vasta löysäät luun barduunan

vai

b) kiristätäkö leen barduunan vasta kun iso on heitetty toiselle puolelle? Eli ajatko hetken molemmat barduunat auki?

Itse teen kohdan a) mukaan, mutta hommaa tietenkin huomattavasti helpottaisi, jos b) tyyli toimisi, ilman että masto tulee alas/ toppi katkeaaaa normiperhepurjehtijan spinnukeleillä, eli alle 7 m/s

Lue lisää

A:n mukaan alle 6m/s tuulissa ja B:n mukaan sitten kovemmalla tuulella.

Antilla-36 kirjoitti:

A:n mukaan alle 6m/s tuulissa ja B:n mukaan sitten kovemmalla tuulella.

Ei kun siis tietysti toisin päin ;-)

Antilla-36 kirjoitti:

Ei kun siis tietysti toisin päin ;-)

Lukitaanko vastaus?

Vastaat siis B-tyyli alle 6 m/s ja A yli 6 m/s.

Kiitos tiedosta. Tämä antoi uskoa sen verran, että siirryn puhtaasta A-tyylistä ABBA-tyyliin. Se onkin tuttua kouluaikojen luullunarvaamiskokeista.

Iso A kirjoitti:

Lukitaanko vastaus?

Vastaat siis B-tyyli alle 6 m/s ja A yli 6 m/s.

Kiitos tiedosta. Tämä antoi uskoa sen verran, että siirryn puhtaasta A-tyylistä ABBA-tyyliin. Se onkin tuttua kouluaikojen luullunarvaamiskokeista.

Lue lisää

Sorry sekoilut, mutta himassa tuo tabletti on sen verran uusi, että täytyi keskittyä liikaa kosketusnäytön näppäilyyn. Etenkin kun en ole löytänyt vielä nappulaa, jolla saa poistettua 'arvaavan' tekstityksen. On muuten ärsyttävää, kun tuo ennakoiva tekstitys ei osaa mitään purjehdustermejä.
Mulla on masto sen verran tukeva, vaikka onkin 3/4 takila, että voisin varmaan jiipata molemmat barduunat auki kovemmassakin tuulessa. Masto on punnittu ilman falleja ja painaa 131kg. Pituus on noin 16,5m ja kannesta mitattuna vähän alle 15m. Tosin ei tuo kavennettu toppi varmaan ihan hirveitä kestä.
Muistan aikoinaan kun FF-31 R 'Piloilleri' jiippasi aina barskat auki , mutta iso lukittiin tiukasti keskelle eli he tukivat takilaa vain isolla. Kerran tosi reippaassa Hanko -Sandhamn kisassa he taas jiippasivat samalla tavalla, mutta siinä hötäkässä iso repesi ja masto tietysti katkesi mukana, (tuulta oli 14-16m/s).
Meiltäkin meni jiipissä spinnunpuomin pään hela Inferno 31:stä.
Olof kävi rakentamassa uuden maston jossain pajalla (Ruotsissa) ja kerkisi kuin kerkisikin Gotlant Runt kisaan mukaan. Aikaa heile jäi kaksi päivää saada uusi masto kuntoon.

Minä olen ollut muutaman vuosikymmenen miehistössä ja saman verran kipparina. Rääkyjän miehistössä vierailut jää yleensä yhteen kertaan. Homma kerta kaikkiaan sujuu paljon paremmin ja kaikilla mukavampaa sen lisäksi, jos sekä menestykset että mokat on meidän, eikä jonkun. Ja molempia tuppaa tulemaan ajan kanssa.

Ja jos kisassa miehistön työnjako on oikeaoppinen, määrää taktikko jiipin paikan ja kippari sitten siitä eteenpäin tahdittaa.

Meillä: "Älkää muistako pahalla."

Joo, yli 10 m/s alkaa jo edellyttää kokenutta miehistöä.
Viime kesänä taidettiin tehdä pari jiippiä 11-12 m/s tuulessa, silloinkin ensin varmistaen että vapaata vettä oli ympärillä riittävästi hallinnn menettämisen varalta. MM kisojen 2. päivänä 13-14 m/s tuulessa jätimme spinnujiipit sikseen, mikä oli hyvä päätös.
Jos spinnun koko on kohtuullinen, esim alle 50 m2, jiippi voi onnistua hieman kovemmassa tuulessa kun keulagasti jaksaa käsitellä puomia vaikka skuutit eivät olisi ihan just kohdallaan.