Suomalaisella viljelijällä monia vahvuuksia..

Viljelijä..

Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on. Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.

15

229

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ---

      ---

    • ---

      ---

      • ----

        ----


      • ----
        ---- kirjoitti:

        ----

        ----


    • -------------------

      -----------------------

    • Ympärivuorokautinen

      valoisuus on suuri valttimme. Kasvukausi riittää ja sato on laadultaan huippu luokkaa.

    • Maksaja..

      Minkä ihmeen takia sitten Suomen veronmaksajat joutuvat maksamaan kansallista maataloustukea muista maista poiketen, jos olosuhteet viljelyyn ovat kerran noin hyvät?

      • Jagdpanther

        Koska hinta-taso...


      • hände hoch
        Jagdpanther kirjoitti:

        Koska hinta-taso...

        Olipas hyvä selitys


    • "Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus."

      Kunpa tuo ylle lainaamani pistepistepirkon toteamus olisikin totta!
      Silloin selviäisimme varmasti paljon kevyemmällä maataloustukiaista,
      ehkä jopa alle kymmeneksen eli alla 300 Milj. euron.

      http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/3407

      Tuo toteamus ei kuitenkaan, ikävä kyllä, ole totuuden
      mukainen, vaan sitä voisi kuvailla jopa silmittömäksi valheeksi.

      Asian voi todeta tuosta linkittämästäni osoitteesta.
      Siellä sanotaan, että:

      "Vajaalla puolella viljelijöistä on maatalous- tai puutarha-alan koulutus."

      Manku-ulvaisu: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah."
      onnistuu kyllä näiltä kouluttamattomiltakin varsin hyvin.

      Tässä alla olevassa taulukossa näkyy v a i l l a k o u l u t u s t a
      olevien osuus tuotantosuunnittain:

      Lypsykarjatalous - 41,5 %
      Muu nautakarjatalous - 48,2 %
      Sikatalous - 29,6 %
      Siipikarjatalous - 41,2 %
      Lammas- ja vuohitalous - 66,9 %
      Hevostalous - 72,3 %
      Viljanviljely - 60,1 %
      Erikoiskasvintuotanto - 47,9 %
      Puutarhatuotanto - 55,8 %
      Muu kasvintuotanto - 70,7 %
      Muu tuotanto - 72,1 %
      Kaikki tuotantosuunnat - 56,0 %

      Korutonta kertomaa. Tosi korutonta.

    • tukiseriffi

      puolet tukiviljelijöistä loisii järjestelmässä

    • Mielenkiintoista olisi tarkastella, kuinka paljon
      maatalousalan kouluttamattomattomista ja alle 10%
      tuotannosta tuottavista ovat samaa joukkoa.

      Täysin yhteneväisiä nuo joukot eivät ole.

      Huomio kiinnittyy siihen, että viljanviljelijöistä
      yli 60 % on kouluttamattomia, puutarhatuotannon
      harjoittajista 55,8 % ja muun kasvituotannon
      harjoittajista 70,7 %.

      Näitä ylettömän suuria suhdelukuja tarkastellessa
      hiipii mieleen ajatus: Kuinka paljon kouluttamattomuuden
      syytä on se, että Suomessa käytetään väkilannoitteita
      huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa, ja samalla
      tuhotaan enemmän myös ympäristöä, kun
      ravinteiden valumat saastuttavat vesistömme.

      Kun näinkin suuri osa ns. maatalousyrittäjistä on
      vailla koulutusta, ei ole ihmekään, että kompetenssivaje
      on niinkin valtava kuin se on.

      • jahas,

        "Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti."
        http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp1_11/fmp1_11.htm

        Hiipiikö mieleen ajatus että tuossa on vain väkilannoista peräisin olevat arvot.
        Tanskassa on sikoja huomattavasti enemmän kuin suomessa.
        Sikojen lanta käytetään lannoitukseen ja lannassa on fosforia joka ei siis
        näy yllä olevassa taulukossa.
        Hiipiikö mieleen myös ajatus että maataloustukiehtoihin kuuluu maanäytteiden
        ottaminen eli viljavuustutkimus ja lannoituksen säätäminen niiden tulosten perusteellä.

        "Valvonta-asiaa
         Valvontamäärät kokotilavalvontojen osalta vuonna 2014 n. 241 tilaa (5,5% tilaluvusta).  Tärkeää laittaa ympäristötuen ns. paperiasiat kuntoon ja samalla tarkastaa lisätoimenpiteen vaatimukset. – Viljavuustutkimus – Lohkokortit – Viljelysuunnitelmat – Monimuotoisuuskartoitus  Täydentävien ehtojen ongelmat peltovalvonnassa. – Hyvä viljelytapa – Nitraattiasetuksen puutteet."


    • noniin.

      Kun jopa itsekin vaadit näyttöä väitteille niin eikö tämä koske alinkaan sinua itseäsi.
      En nähnyt missään mistä olet tuon "Suomessa käytetään väkilannoitteita
      huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa" tutkimuksen löytänyt.

      En myöskään huomannut paljonko ruotsin viljelijöillä on koulutusta.

      Ja...

      "Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä yrityksessä ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua".

      Kun viljelijä alkaa perehtyä tulevaan ammattiinsa jo nuorella iällä kuten maalaistalossa kasvavat lapset, alkaa myös "oppisopimuskoulutus"
      jossa tilan emäntä ja isäntä opettaa jatkajaa.

      Näinhän se on usein pienissä perheyrityksissäkin. Tunnen itsekin erään
      pienen metalliverstaan omistajan jossa hän on jo kolmas sukupolvi
      pienessä yrityksessään ja opettaa jo poikaansa. Voin sanoa että työn laatu
      on korkeatasoista kun vien heille koneitani korjattavaksi.

    • social support

      vahvuuksista paras on maailman kattavin & hölläkätisin tukijärjestelmä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      74
      1390
    2. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      13
      937
    3. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      79
      872
    4. Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa

      Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.
      Kajaani
      90
      798
    5. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      51
      694
    6. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      654
    7. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      45
      605
    8. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      46
      594
    9. Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot
      Maailman menoa
      134
      588
    10. Hurmasit sitten minut

      kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.
      Ikävä
      45
      547
    Aihe