Elämän erätauko

Joutsen

Olimme parikymmentä vuotta yhdessä ja aivan pennuista asti tietysti, meillä meni mielestäni aivan tavallisesti kuten muillakin ihmisillä jotka käyvät töissä ja hoitavat kotia ja lapsia siinä rinnalla. 3kk sitten vaimo sanoi haluavansa muuttaa erilleen ja koittaa elämää omillaan. Tämä ei ollut mielestäni vielä katastrofi minulle, asia tuntui minusta jopa ymmärrettävältä ja tarpeelliselta hänelle. Mutta kun näin pian vaimoni toisen kaverin autossa ajavan ohitseni, siinä sydän lähes pysähtyi ja henki ei kulkenut, sitä tunnetta ei toivo kenellekään. Ei tarvi kertoa että olen tyhmä, tiedän sen itsekin!
Nyt kun tähän umpiluuhun on totuus uponnut, tuntuu tosi pahalta. Asun lastemme kanssa ja vaimo asuu omassa asunnossaan leikisti ”yksin”, kun ei halua sukulaistensa tietävän tästä uudesta kaverista. Hain eroa, jota vaimo ei jostain syystä olisi halunnut, hän tuntuu ottavan asian itselleen aivan leikkinä ja eron hakeminen oli hänelle suuri järkytys?
Itse koetan pysyä jotenkin kasassa ja miettiä elämää eteenpäin!
Kertokaa nyt joku mielipiteenne tähän matoiseen asiaan, olisi kiva nähdä järkeviäkin mielipiteitä!

17

2075

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Limppu

      Tuskin sinua tyhmäksi voi kukaan sanoa. Vai tarkoititko sitä, kun et huomannut missä mennään? Siinä tapauksessa tässä maassa asuu aika monta tyhmää ihmistä..

      Pitkä yhdessäolo antaa ikään kuin luvan siihen, että tunteet hiipuvat. Helposti sanotaan, että rakastuin tai ihastuin toiseen ja sitten mennään. Onko taustalla kuitenkin epäilys siitä, ettei itse olekaan enää rakastamisen arvoinen? Ajaako ihmistä enemmän halu tulla rakastetuksi kuin se, että itse saa rakastaa?

      Parisuhde tuntuu valitettavan usein olevan jokin epämääräinen valtapeli; halutaan saada kaikki, mutta luopua ei mistään. Näin näyttää olevan puolisollasi, jos erohakemus onkin kova paikka.

      Ihmettelen myös suuresti, jos puolisosi sanoi haluavansa yrittää elää omillaan, mutta kuvioissa onkin sitten joku toinen. Ihminen on tarkoitettu henkisesti kasvavaksi ja muuttuvaksi; tämä on normaalin elämän edellytys. Vaimosi on ehkä muuttunut jo yhteiselämän aikana, mutta muuttuu myös teidän eroprosessin aikana (pakko, sillä on vanhasta luovuttava, jotta uuteen voi siirtyä). Ei ole helppoa jäädä tutustumaan itseensä; välttämättä ei kaikki muutokset ole niin positiivisia. Mutta on siinä seuraavassa suhteessa haasteita, kun pitää oppia tuntemaan uusi kumppani, uusi minä ja vielä sovittaa siitä mielekäs arki.

      Toivottavasti saat rohkeutta ja voimia elää kaikki sisälläsi hyppivät tunteet turvallisesti. Äläkä pelästy mitään niistä: kieltäminen ja torjunta, viha ja katkeruus, ja sitten suru. Nämä vaiheet kuuluvat kaikkiin traumaattisiin kokemuksiin. Pidä huoli, ettet jää kekimmäiseen vaiheeseen kiinni: se lamaannuttaa ja vie elämänilon.

      Surutyöksi kutsuttu prosessi ei ole psykologien pehmoskeidaa, vaikka kyynisesti siihen jotkut suhtautuvat. Mielestäni kyseessä on terveellä tavalla menneisyydestä luopumista.

      Tulevaisuutesi rakennat sinä itse; rakasta lapsiasi ja itseäsi!

      • Joutsen

        Kiitos todella ihanasta vastauksestasi!
        Nämä pienet kannustukset auttavat jaksamaan.
        Elämä tuntuu menevän kuin olisi putoamassa, eikä saa mistään kiinni!
        Tämä tuntuu todelliselta erätauolta, mikään ei mene niin kuin ennen, eikä voi mennäkään, eikä tästä voi olla kuin yksi suunta. Joku on sanonut että lasten takia täytyy jaksaa, ei heidän kanssaan oleminen olekaan vaikeaa, he ovat aivan ihania ja heidän kanssaan aika kuluu mukavasti
        Vähitellen, niin uskon, alkaa elämä taas tuntua elämisen arvoiselta. :-)


    • samassa tilanteessa

      Minulla itselläni sama tilanne edessä. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 12 vuotta, josta puolet naimisissa. Meillä yksi lapsi, joka nyt neljän vanha. Perhe-elämämme on ollut mielestäni normaalia kaikkine iloineen ja suruineen. Mutta kuinka ollakkaan mies ilmoitti jo vuosi sitten, että hän ei tiedä mitä tuntee minua kohtaan. Nyt vuosi yritetty parantaa suhdettamme, mutta kaksi viikkoa sitten mies totesi, että muuttaa pois. Ei jaksa yrittää enään. Olimme jo käyneet kerran perheneuvojallakin, mutta mies kokee, että ei jaksa enään. Olen aivan turta. Ajatukset on niin sekaisin kuin vain olla voi. Meillä ei ole kummallakaan mitään kolmansia osapuolia tässä sotkemassa. Mies kokee olonsa ahdistuneeksi, ei näe muuta ratkaisua asiaan kuin eron.
      Sovimme, että asumme erillämme jonkun aikaa ja katsomme jos voisimme vielä yrittää yhdessä tulevaisuudessa, kuka tietää. Yleensähän se ei enään onnistu toista kertaa.
      Minulla on ollut koko ajan tunne, että selviämme mistä vaan kunhan olemme yhdessä, on vaikea uskoa että toinen vaan luovuttaa ja lähtee. Omalta elämältä on kyllä pohja pudonnut kokonaan. Lapsen takia on pakko jaksaa. Ehkä olo tästä joskus helpottuu, vaikka tällä hetkellä se tuntuukin mahdottomalta.
      Voimia sinulle.

      • Joutsen

        Saitte sentään yrittää parantaa tilannettanne, kun meillä se katkesi niin, ettei vaimoni halunnut keskustella asiasta yhtään. Oma uskoni yhteisestä tulevaisuudesta oli aivan ehdoton, mutta mikään ei ole varmaa, viimeistään nyt senkin tietää. Kaksi viikkoa miehesi lähdöstä, minulla 3kk vaimoni lähdöstä, eikä minulla tunnu varmaan vielä yhtään paremmalta kuin alussa hänen lähtönsä jälkeen. Joku sanoi minulle, että parin vuoden jälkeen alkaa helpottaa, se pelottaa, mutta uskon kyllä että aikaa menee paljon.
        Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja saanut siitä mielestäni voimia jatkaa, mutta iltaisin, yksin, kaipaisi hirveästi aikuista seuraa ja silloin sitä ei kotona ole, eikä aina halua kiusata kavereita samoilla löpinöillä. Tuttavat sanovat, että koita jaksaa ja hymyssä suin sitä sanoo että kyllä minä jaksan, vaikka sisin huutaa jotain aivan muuta!
        Tälle on pakko koettaa jaksaa antaa vaan aikaa, mutta minusta tuntuu että tämä aika elämästä on aivan hukkaan heitettyä.


      • sissi

        Helpottavalta tuntuu kuulla että jollakin toisella on aivan samanlainen tilanne kuin itselläni! Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta, joista puolet naimisissa. Myös minusta meillä on ollut kaikki ihan hyvin, toki parantamistakin aina löytyy.

        Mieheni on matkatöissä (ulkomailla) joten hän on aina ollut paljon poissa kotoa ja olemme mielestäni siihen ihan hienosti sopeutuneet. Meillä on kaksi ihanaa pientä lasta.

        Viime syksynä mieheni sanoi ettei enää tiedä mitä tuntee minua kohtaan. Välittää kyllä kovasti, muttei tiedä rakastaako. Tuntee kuulemma itsensä täysin ulkopuoliseksi tästä jokapäiväisestä elämästämme ja on ahdistunut. Hänen mielestään meillä ei myöskään ole mitään yhteistä (lapsia lukuunottamatta) ja olemme täysin erilaisia ihmisiä.

        Yritimme koko kevään asiasta keskustella, mutta turhaan. Kesäkuussa jätimme erohakemuksen. Kolmansia osapuolia ei eroomme liity. Olo tuntuu tyhjältä. Omasta mielestäni näillä perusteilla ei pitäisi erota kun on pieniä lapsiakin. Täytyisi löytää jokin muu ratkaisu, mutta tässä sitä nyt kuitenkin ollaan.

        Ainoa positiivinen asia on se, että olemme jo lapsien kanssa tottuneet elämään keskenämme, joten siltä osin arki ei paljonkaan muutu.

        Jaksamista kaikille vastaavien ongelmien kanssa painiville!


    • homma..

      meillä oli takana vain 9v, kun vaimo halusi"omilleen", yhteishuoltajuudet sovittiin jne, ja 2vkon kuluttua vei lapseni tapaamaan "uutta" kultaa. Ahdistusta,masennusta,juuri tuota tyhmänä oloa, mutta kuinkas näin, tänä aamuna toi poikia hoitoon luokseni, itki kun ahdistaa, arki onkin rankkaa, ei jaksa, mulla toipuminen jo pikku hiljaa plussan puolella, mutta miten helv.. nainen joka haluaa eron ei tajua että ei se uusi rakkaus ihastumis vaiheessa ehkä kerro kaikkea itsestään..ja miten ei voi nainen tajuta että sen uuden rakkaan kanssa tulee se arki ennemmin tai myöhemmin VARMASTI, ja se on missä ihmissuhteet punnitaan.
      Kyllä jokainen mies, minä itsekkin pystyisin hurmaamaan, ihastuttamaan, naisen...mutta en varmasti, en ikinä lähde miksikään rinnakkaissuhteeksi jollekkin arkielämään tympääntyneelle perheelliselle naiselle.
      On varmasti tapauskohtaista, mutta ei mene minun kaaliin että meillä n.3kk sitten vaimo hyppää uuteen suhteeseen ja nyt ollaan jo ahdistuneita jne..nyt tajuan että meidän suhteessa sitä "ahdistuneisuutta" en aiheuttanut minä, vaikka luulin jossain vaiheessa,vaan taisi tulla vaimon omasta päästä, kun vielä ahdistaa vaikka tein juuri kuin toivoi, muutin pois, aloin oman elämän rakentelua jne..
      Huomaatte erosta ahdistuneet yksin jäänneet, että jonkun ajan kulutta helpottaa..saa itse valita ketä tapaa, aluksi ei tietenkään kiinnosta naiset, vannotaan ettei ikinä, mutta juuri se lopulta antaa voimaa, ei tarvitse kiirehtiä uusin suhteisiin suinpäin, paikatakseen omaa pahaa oloa, kyllä sen huomaa kun tapaa mielenkiintoisia naisia, on kiva jutella uusien ihmisten kanssa,ystävystyä ja juuri itse päättää tekemisistään.
      Tuo on totta,tuo elämän erätauko,sun täytyy käydä läpi sellainen "pieni" kuolema, mutta aika parantaa varmasti, tiedän sen itse juuri siellä elämän paskimmissa tunteissa pyörineenä. Sääliksi käy omlla kohdalla eniten tuota exvaimoani joka luuli että tämä oli parasta mitä hänelle on tapahtunu, ja nyt alkaa korttipakka sortumaan. Vaikka monet sanovat minulle, että no niin siinäs vaimosi teki elämänsä mokan,ja saa nyt kärsiä,eiks tunnukkin hyvältä..Ei tunnu, vaikka jättikin minut, en pysty vihaamaan, onhan hän lasteni äiti joka arjen elää minun poikien kanssa, ja poikieni hyvinvoinnin kannalta olisi ihanaa jos olisi saannut elämänsä kuosiin,mutta ei sitten kai,näyttää ainakin siltä.
      Tsemppiä kaikille pohjalla oleville,ylöspäin vaan!!

      • Ninni

        Naisena tuntuu tosi lohduttavalta kuulla, että joku mies ajattelee entistä vaimoaan edes lastensa äitinä tärkeänä.

        Oma mieheni lähti toisen matkaan pitkän petoksen seurauksena. Hän ei kunnioita minua tällä hetkellä (eikä nähtävästi ole koskaan kunnioittanutkaan) edes lastensa äitinä. Toivoo kuulemma, että "hajoaisin". Näyttää kuitenkin siltä, että mieheni tässä ennemmin hajoaa, kun nuoren yksinhuoltajan kelkkaan lähti.

        Minäkään en pysty tuntemaan tyytyväisyyttä hänen katkeruudestaan jne., vaikka hän on tehnyt ja sanonut minulle todellisia törkeyksiä. Jotenkin juuri ajatus hänestä lasten isänä, tekee hänen hyvinvointinsa minulle edelleenkin tärkeäksi. Eikä se tarkoita, että tuntisin häneen sellaista rakkautta kuin aviomiehenäni tunsin.

        Ihme, että joku mies vielä tekee "surutyötä" eronsa jälkeen. On tullut hieman sellainen olo, että eikun "uutta putkeen". Mutta meitä on onneksi niin monenlaisia.


      • eräs mies
        Ninni kirjoitti:

        Naisena tuntuu tosi lohduttavalta kuulla, että joku mies ajattelee entistä vaimoaan edes lastensa äitinä tärkeänä.

        Oma mieheni lähti toisen matkaan pitkän petoksen seurauksena. Hän ei kunnioita minua tällä hetkellä (eikä nähtävästi ole koskaan kunnioittanutkaan) edes lastensa äitinä. Toivoo kuulemma, että "hajoaisin". Näyttää kuitenkin siltä, että mieheni tässä ennemmin hajoaa, kun nuoren yksinhuoltajan kelkkaan lähti.

        Minäkään en pysty tuntemaan tyytyväisyyttä hänen katkeruudestaan jne., vaikka hän on tehnyt ja sanonut minulle todellisia törkeyksiä. Jotenkin juuri ajatus hänestä lasten isänä, tekee hänen hyvinvointinsa minulle edelleenkin tärkeäksi. Eikä se tarkoita, että tuntisin häneen sellaista rakkautta kuin aviomiehenäni tunsin.

        Ihme, että joku mies vielä tekee "surutyötä" eronsa jälkeen. On tullut hieman sellainen olo, että eikun "uutta putkeen". Mutta meitä on onneksi niin monenlaisia.

        Terve!

        Avioero 10 yhteisen vuoden jälkeen vaimon ihastuttua toiseen. Meillä ei ollut lapsia. Olen tehnyt surutyötä vajaa 4kk ja vielä aion jatkaa, vaikka "tyrkkyä" on jo ollut. Ei vain tunnu siltä että osaisi/voisi rakastaa. Tuntuu että pitää panna elämän rakennuspalikat uuteen järjestykseen ennen uutta rakkautta. Ylimenoihminen haittaisi minua järjestelyssä.


    • Jaska

      Minun juttuni on samaa sorttia, mutta niin hullu, etten viitsi paljoa kertoa. Ex halusi erota ja jatkaa sitten 'yhteiseloa', molemmat omissa asunnoissamme asuen. Heti eron tultua voimaan minä lähdin siitä leikistä ja liukkaasti. Tilaisuus tuli kuin Taivaan lahjana, kaiken tapahtuneen jälkeen.

      • Nainen..

        Ja sitten ne exät heräävät viimeistään, kun saavat jostain vihiä uudesta naisesta miehen elämässä. Silloin tehdään jos jonkinlaista yritystä päästä sotkemaan se miehen uusi suhde.
        Nainen on omituinen otus tuossa omistamisenhalussaan vielä eronkin jälkeen.. Ihmeellisesti uusi yritys entisen miehen kanssa alkaa kiinnostamaan ja jotkut miesrassukat siihen sortuvatkin. Hetken päästä kyllä huomaavat, että kaikki olikin silmänlumetta ja peliä. Uusi yritys harvoin onnistuu!


      • Jaska
        Nainen.. kirjoitti:

        Ja sitten ne exät heräävät viimeistään, kun saavat jostain vihiä uudesta naisesta miehen elämässä. Silloin tehdään jos jonkinlaista yritystä päästä sotkemaan se miehen uusi suhde.
        Nainen on omituinen otus tuossa omistamisenhalussaan vielä eronkin jälkeen.. Ihmeellisesti uusi yritys entisen miehen kanssa alkaa kiinnostamaan ja jotkut miesrassukat siihen sortuvatkin. Hetken päästä kyllä huomaavat, että kaikki olikin silmänlumetta ja peliä. Uusi yritys harvoin onnistuu!

        Mistä tiesitkään tarinani jatkon. Siitäkään ei tosin värikkyyttä poliisikuulusteluineen yms. puutu.


      • Nainen..
        Jaska kirjoitti:

        Mistä tiesitkään tarinani jatkon. Siitäkään ei tosin värikkyyttä poliisikuulusteluineen yms. puutu.

        Tiedän omasta kokemuksestani, koska parhaillaan seurustelen miehen kanssa, joka on eronnut pari vuotta sitten. Ex sai jostain vihiä ja halusi yllättäin uutta yritystä. Mies lupasi harkita, kun lapsi on vielä pieni, mutta tuli sitten siihen tulokseen, että siihen naruun ei enää sorru.
        Meidän suhde oli hetken kovilla, mutta tällä hetkellä kaikki ok. Se voi paremmin kuin koskaan!

        Olen tuttavapiiristäni nähnyt montakin vastaavanlaista tapausta, sekä lukenut niistä paljonkin.

        Naisena en kunnoita tuollaisia pelinaisia!


      • Joutsen
        Nainen.. kirjoitti:

        Ja sitten ne exät heräävät viimeistään, kun saavat jostain vihiä uudesta naisesta miehen elämässä. Silloin tehdään jos jonkinlaista yritystä päästä sotkemaan se miehen uusi suhde.
        Nainen on omituinen otus tuossa omistamisenhalussaan vielä eronkin jälkeen.. Ihmeellisesti uusi yritys entisen miehen kanssa alkaa kiinnostamaan ja jotkut miesrassukat siihen sortuvatkin. Hetken päästä kyllä huomaavat, että kaikki olikin silmänlumetta ja peliä. Uusi yritys harvoin onnistuu!

        Olen jo saanut tämänkin huomata, kun tuli seuraa mieli. No sitähän saa jos haluaa, ei siinä mitään.
        Mutta lähes-exäni sai tietää tämän, eikä se minua todellakaan haittaa, mutta hänen vahva reaktionsa siitä oli mielestäni yllättävä.
        Sanoinkin hänelle, ettei taida paljon enää hänelle kuulua minun vapaa aikani ja tekemiseni! Jos hän lähtee kotoa uuden perään on minulla kai oikeus koettaa selvitä miten parhaaksi näen. Tämä ystävä josta jäin ”kiinni” on kuin enkeli taivaasta tilanteessani, todella hyvä keskustelu kumppani jota nyt todella tarvitsen.
        Eronnut hänkin muutama vuosi sitten, mutta päässyt siitä yli ja auttaa minua nyt henkisesti aivan upeasti, mutta siihen se tulee jäämään hänen kanssaan ja parempi niin. Parempi yksi puhetuki, kuin kahdeksan yhden yön tuttavuutta!

        Mutta todellakin omistushalu tuntuu edelleen olevan aika vahva? Ei haittaa minua, hän on valintansa tehnyt ja pysyköön sillä tiellä jolle on lähtenyt!


    • mies11

      Meillä ex rouvalla ehti olla kuukauden suhde muualle ja narahti.siitä on nyt 3 viikkoa. Nyt hän on niin varma rakkaudestaan toiseen ja laittaa uutta kotia pystyyn mulle jäi lapset.
      Todella mielen kiinnolla katson kauanko uusi suhde kestää me olimme 15 vuotta naimisissa eikä ollut riitoja meni ilmeisesti liian hyvin ja tasaisesti.
      Omat tunteet on seilannut laidasta laitaan ja seilailee edelleen.Mutta elämä jatkuu ja vielä tulee hyviäkin päiviä kun jaksetaan odottaa.

      • Äiti

        Miehellä suhdetta oli kestänyt 1½ vuotta. Siinä välissä syntyi vielä toinen lapsemmekin. Eron alulle laitostani on nyt puolisen vuotta eikä vieläkään ole montaa helppoa hetkeä päivässä.

        Tuosta toisten onnesta olen huomannut, että eihän se ole minulta pois, vaikka kyyhkyläiset olisivat kuinka onnellisia. Minunkin mieheni muistaa aina muistutella, että nyt hänen on hyvä olla ja hän on onnellinen. Mitäs sitten? Pahaltahan se toki tuntuu, mutta olen varautunut, ettei minua lannista vaikka todella olisivat lopun ikäänsä yhdessä ja perustaisivat suurperheen.

        Jaksamista!


    • mutsku

      Hei! Olen itse jätetty osapuoli ja se osa tosi kova. Mieheni jätti mut noin 9 kuukautta sitten kolmen lapseni kanssa. Kertaakaan hän ei ole ottanut lapsia itselleen tänä aikana. Olen ajatellut, että kyllä se kostautuu hänelle myöhemmin, kun lapset eivät ehkä haluakaan enää olla isän kanssa. Hänkin otti heti uuden naisen itselleen. Olet varmaan tehnyt järkevän ratkaisun hakiessasi eroa, koska ei vaimosi voip itää sua pelinappulana. Yksinäisyys on tosi kova pala mutta lapset ovat melkoinen voimavara. He pakottavat sutkin jatkamaan elämää eteenpäin. Itsekin olen alkanut rakentaa uutta elämää lasten kanssa ja uskon vielä joskus elämän hymyilevän meillekin. Voimia jaksamiseen!

      • Joutsen

        On aivan sairaan raskasta kun jää yksin, kaikki tuntuu niin turhalta!
        Tässä mennään nyt kolmatta kk:ta yksin tyttöjen kanssa ja mielialat vaihtelee niin että itseäkin pelottaa
        Lapset kyllä auttavat jaksamaan ja kaikki tutut sanovat, että kyllä sinä jaksat! Mutta jossain syvällä sisällä huutaa sellainen paniikki, ettei oikein siltä aina tunnu!
        Missä on se entinen vahva mies ja isä joka touhusi koko ajan ja teki sitä arkirutiinia päivästä toiseen, niin kuin elämä normaalisti menee?

        Kunpa tulisi sellainen päivä pian, että kaikki alkaisi näyttää edes jotenkin selvältä, sen odottaminen on äärettömän raskasta.
        Iltaisin kun on päivän viime tunnit yksin, tytöt nukkumassa, talo hiljainen, silloin kaipaa ihmistä jonka kanssa saisi puhua tunnelmista, tai mistä tahansa! Nyt huomaa mitä on, kun on yksin ja se ei ole kivaa!

        Olet saanut elämän syrjästä taas kiinni, sen huomaa kirjoituksestasi! Elämä tulee hymyilemään teille vielä, ja leveästi! Hitsisti voimia sinulle ja lapsillesi!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe