Täällä Pohjantähden alla

Koskela

Armeijan jälkeen teki mieli lukea Tuntematon sotilas, mikä osoittautui helvetin hyväksi kirjaksi. Innostuin sitten lukemaan Pohjantähti kirjat, jotka osoittautuivat vielä paremmiksi. Haikea fiilis kun viimeisenkin kirjan sain nyt luettua muutama minuutti sitten, piti oikein tulla tällaiselle kirjallisuus sivulle jauhamaan paskaa.

Noista kirjoistahan oppii Suomen historian paremmin kuin lukion Suomen historian tunneilta, harmittaa kun en ollut aikaisemmin lukenut noita kirjoja, olisi historian tunneillakin vuosia sitten ollut mukavampaa ja mielenkiintoisempaa.

TPTA kirjat pitäisi määrätä pakollisiksi luettavaksi yläasteen jokaiselle oppilaalle, saisi sivistystä monella tapaa.

13

2239

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • piipula

      Voi kuinka liikuttavan yksimielisiä olemmekaan. TPTA-sarjaa voi aivan hyvin vertailla mihin tahansa maailmankirjallisuuden klassikkoon.

      • tuomas

        Ei hyvän kirjan mainetta saa tappaa huonomaineisella pakkoluvulla.


    • Kaarina

      Ymmärrän tuntemuksesi. Minullakin oli samanlaiset, haikeat fiilikset kun olin saanut kirjat luettua.
      2 viikkoa luin sarjaa ja "elin" kokoajan Pohjantähden maailmassa, mm. tunsin syyllisyyttä vesihanoista, autosta, pehmeästä sängystä ja ruoasta, ylipäätään siitä elämästä mikä Pohjantähden mittapuun mukaan on täyttä luksusta :).

    • Aaro

      voit lukea ne jonkin ajan päästä uudestaan ja aina avautuu se tunnelma ja uusia asioita.

    • Toinen puoli

      Täällä Pohjantähden Alla on hyvä romaanisarja, mutta ei se mikään historian oppikirja ole, eikä sellaiseksi tarkoitetukaan. Itse asiassa historiantietämys vääristyy ja yksipuolistuu, mikäli lukee romaaneja kuin historian oppikirjoja.

      Hyvä tietenkin, mikäli Linnan romaanit ovat innostaneet sinua ottamaan rinnalle niiden kuvaamia ajanjaksoja koskevaa, tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta.

      • Sologdin

        trilogiakeskustelu näyttää ponnahtavan tällä palstalla esiin parin kuukauden välein, aina kun uusi lukija on saanut kirjan hyppysiinsä. Yhdyn edelliseen puhujaan; Pohjantähti on hyvä romsku mutta ei historiankirja! Esimerkiksi torppareista ja heidän asennoitumisestaan punainen/valkoinen-akselilla (sic!) se antaa aivan väärän kuvan. Historiallinen tosiasia on, että torppareita oli yhtä paljon sekä valkoisella että punaisella puolella ja että torpparivapautus olisi toteutunut ilman sotimistakin.


      • osir

        "mutta ei se mikään historian oppikirja ole, eikä sellaiseksi tarkoitetukaan"

        Ei niin, mutta uskoisin sen antavan ruohonjuuritasolta todella hyvän kuvan sen aikaisesta Suomesta. "Ruohonjuuritasolla" ei tiettävästi pitkälle näe ja asiat ovat yksipuolisia, mutta silloin mielestäni pääsee syvemmälle historiaan, elämään itse sitä aikaa.

        "Kliinisesti" kirjoitetut historian kirjat ovat paljon tylsempiä, mistä syystä jos asiasta ei sen kummemmin ole kiinnostunut, ei niitä asioita koskaan opikaan.

        Nyt luen kirjaa, jossa kerrotaan 1300-luvusta, enkä odota sen todellakaan kertovan siitä ajasta kuin historian kirja konsanaan. Pikemminkin siten, että se saa minut kiinnostumaan siitä aikakaudesta, ja antamaan hyvän kuvan jostain näkökulmasta, olkoonkin sitten yksipuolinen.


    • Sologdin

      Väinö Linnan "Tuntematon sotilas" on tunnetuin ja kehutuin jatkosodasta kertova suomalainen romaani. Liekö niin, että ylistyskuoro on vaientanut kriittiset äänet kokonaan ja muuttanut romaanin historiankirjoitukseksi?

      Kriittinen otokseni perustuu kahteen henkilöön: isääni ja appeeni. Isäni soti aliupseerina vuoteen 1943 saakka jolloin hän menetti jalkansa ja appeni sotamiehenä sodan loppuun. Molemmat koko ajan etulinjassa. He siis katselivat sotaa samalta tasolta kuin kertojakin. Kumpikaan ei pitänyt kirjasta. Molemmat olivat sitä mieltä, että se ei anna rehellistä kuvaa tapahtumista eikä varsinkaan mielialoista.

      Itsekin olen sitä mieltä, että "vänrikki Koskela-johtajuus" on mennyt liian pitkälle, kun kukaan esim. talouselämän vaikuttajista ei mainitse johtamismallikseen muita kuin vänrikki Vilho Koskelan (joka romaanissa kaatui luutnanttina).

      • osir

        "ei anna rehellistä kuvaa tapahtumista eikä varsinkaan mielialoista."

        Tapahtumista en voi sanoa mitään, mutta itse kyllä uskoisin noihin mielialoihin täysin. Lukiessani kirjaa sanoin tyttöystävälleni, että eipä se fiilis armeijan leivissä ole muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut miksikään.


      • Sologdin
        osir kirjoitti:

        "ei anna rehellistä kuvaa tapahtumista eikä varsinkaan mielialoista."

        Tapahtumista en voi sanoa mitään, mutta itse kyllä uskoisin noihin mielialoihin täysin. Lukiessani kirjaa sanoin tyttöystävälleni, että eipä se fiilis armeijan leivissä ole muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut miksikään.

        osoitus siitä miten yhteydestään irrotettua lausetta tai sen osaa voidaan käyttää. Suonet, että lainaan tähän kirjoituksestani kokonaisuudessaan sen kappaleen jonka osaa suvaitsit käyttää:"

        Kriittinen otokseni perustuu kahteen henkilöön: isääni ja appeeni. Isäni soti aliupseerina vuoteen 1943 saakka jolloin hän menetti jalkansa ja appeni sotamiehenä sodan loppuun. Molemmat koko ajan etulinjassa. He siis katselivat sotaa samalta tasolta kuin kertojakin. Kumpikaan ei pitänyt kirjasta. Molemmat olivat sitä mieltä, että se ei anna rehellistä kuvaa tapahtumista eikä varsinkaan mielialoista."


    • Alma

      Täällä Pohjantähden alla-trilogia on mestariteos! Tuntematon sotilas taas mielestäni yliarvostettu (en edelleenkään ole edennyt viittäkymmentä sivua pidemmälle.

    • kysyjä.

      Onko kukaan lukenut Linnan Sotaromaani? Sehän on Tuntemattoman alkuperäisversio, jossa ovat mukana kaikki alunperin Tuntemattomasta sensuroidut kohdat.

    • A R jo hereillä

      Sotaromaani on hyllyssä, luettuna. Kyllä kustannustoimittajan, tuon katoavan humanistilajin, työ on parantanut lopputulosta ihan luettavuuden kannalta.
      Sangen mielenkiintoinen on myös Jaakko (eppujenisä) Syrjän teos Muistissa Väinä linna. Nimenomaan muistissa, ei muistoissa. Kertoo kaiken muun ohessa läheltä koettuna Tuntemattoman synnystä, kuunneltuna kun Väpi luki päivän tekstituotoksen ääneen hyvälle kaverilleen. Jatkoa olen varronnu, tämä kun päättyy Tuntemattoman julkaisuun ja kirjallinen kehitys siitä eteenpäin jää valottamatta. Ei taida tulla kakkososaa, taitaa Jaakko olla sen verran huonossa kunnossa. Valitettavasti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      213
      1742
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      141
      1465
    3. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      76
      1303
    4. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1183
    5. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      74
      1075
    6. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      8
      1012
    7. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      109
      1009
    8. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      55
      980
    9. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      880
    10. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      850
    Aihe