Vihaan omaa luonnetta!

OonTyhmä

Niin eli en pidä luonteestani alkuunkaan. Haluaisin olla sosiaalinen, mutta olen todella ujo. Mieluusti myös uskaltaisin kertoa omat mielipiteeni ja väittää vastaan, jos tarvitsee MUTTA EI. En vaan uskalla/kehtaa -.- Oon kauhee nössö.

Oon myös sellanen ns. herkkä sisimmiltään, vaikka vaikutankin aika kovalta perheen ja ystävien mielestä. En itke kuitenkaan usein, mutta pahotan mielen helposti ja mietin loukkaavia sanoja pitkään. Mua on sanottu oudoks, rumaks ja vaikka mikskä (en jaksa muistella) ja kyllä mua on kehuttukkin, mutta ei auta.

Saan myös itseni näyttämään typerältä muiden edessä. Etenkin kavereiden. Se on tosi ärsyttävää, mutta teen tai sanon jotakin tyhmää ennenkuin ehdin hillitä itseni :/ Odotan itseltäni myös liikoja, ja petyn jos en täytä mitään vaatimuksistani.

Pystynkö muuttamaan luonnetta, tai sitten ainakin hyväksymään sen jollain keinolla? Kiitos avusta, jos siis sitä saan!

11

325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Iltaaa

      joo hyvää iltaa ja ei siin mitää ku vaan joskus ku on joku tilanne mis SUN ois tilaisuus loistaa ni voisit kerätä kerranki kaiken rohkeutes ja ees sen kerran kokeilla et ei siin mitää pahaakaa voi käydä. :)

    • kukapa muukaan

      Sun kandeis yrittää olla frendeilles mahollisimman rehellinen ja oma ittes. pienetki valheet tulee ajan myötä julki ja sit frendis rupee olee epäileväisempii sun suhteen.

    • 23423423444234234324

      Luonteenpiirteistään ei pääse eroon, se on synnynnäinen ominaisuus ja kestää lopun elämän. Sun kannattaa keskittyä nykyhetkeen, eikä luoda itsellesi odotuksia itsestäsi. Ujous on hieno luonteenpiirre, siitä kannattaa olla ylpeä.

    • säpystytsiihen

      itelläni on ihan samanlainen tilanne. Mut tilanne on menny jo vähän parempaa. Yrität vaan pakottaa itses sanomaan jotain ku siihen tilaisuus ja haluut sanoa johonkin. Ite oon saanu tosi paljon rohkeutta tiettyjen ihmisten kanssa ollessani käytyäni riparin. Nyt sit isoskoulutuksessa. Nykyään en joudu olemaan niin paljon ulkopuolinen vaan saan sanottua myös jotain. Yritä säki keksiä jotain vastaavaa mistä saisit rohkeutta. Vähitellen voi sitten päästä ainakin osaksi eroon siitä ujoudesta.
      Tsemppii! :)

    • Poika -97

      Mä oon ihan samanlainen!

      Uusien ihmisten kanssa oon ujo. Kavereiden kanssa olen hiljainen, mutta välillä en.
      Mä oon myös aika herkkä. Siis lyöminen sattuu musta todella paljon. Pienenä itkin usein, koska isoveljeni kiusasi sekä hakkasi mua. Ei mitenkään "veljellisesti" kiusannu, vaan ihan kunnolla hakkas ja kiusas. En oo kuitenkaan itkeny vuosiin.

      Kaikki mitä teen, arvostellaa. Kotona se isoveli arvostelee kaikkea (esim. miks sä luet? Vähän noloo);koulussa kaverit (kaveri oikeestaa, mutta 2 muuta "seuraa" sitä) arvostelee, ja haluisin pistää vastaan, mutta en kykene.

      Mua on haukuttu oudoks, rumaks ja vaikka miksi (en jaksa muistella), mutta kyllä mua on kehuttukkin, mutta ei auta.

    • Moikka ketjun aloittaja ja Poika-97! Nuorena suun avaaminen saattaa tuntua hankalalta, ja todella moni tuntee niin, joten siitä ei kannata tuntea pahaa mieltä. Luonnetta ei oikein voi muuttaa, mutta siihen voi suhtautua eri tavalla. Sehän on rohkeaa, jos sanoo mitä ajattelee, vaikka se vähän höpsöä olisikin. Mutta muista, että loukkaavista sanoista on oikeus tuntea pahaa mieltä.

      Rohkeus omien mielipiteiden ilmaisemiseen tulee pikkuhiljaa ajan kanssa, joten siitä ei kannata olla huolissaan. Se alkaa pienistä tilanteista ja pikkuhiljaa oma mielipide tulee sanottua suuremmassakin porukassa. Mielipiteiden esittämistä voi harjoitella esimerkiksi netissä jossain chat-huoneessa jossa keskustellaan vaikka harrastuksesta joka sinullakin on, tai jostain muusta jossa olet asiantuntija :) pienistä puroista tulee iso vahva virta, jota ei pysäytä mikään.

      Tsemppiä teille kaikille! :)

      NettiSaapas-päivystäjät Heidi ja Jari Jyväskylästä

    • minävaaaan

      Huh ihan kun oisin lukenu kuvausta itestäni O__o Joo eihän sille mitään silleen voi tehä, mut pitää hyväksyy ittensä sellasena ku on nii sillo muutkin yleensä hyväksyy..:) Ja ajan myötä kyllä kypsyy, varsinkin lukiovuodet on tehny musta rohkeemman

    • nniina2

      Joo mullakin on ihan sama ongelma... Mutta siihen vaikuttaa myös se, kun mulla on tosi huono itsetunto.. Mulla on ihan hirveen iso nenä mun ikäsekseni ja olen todella paljon kuullut siitä ja saanut haukkuja. Joten se on osa syy siinä että olen ujo ja en uskalla olla esillä niin paljon kun voin koska mietin vaan nenääni... Oikeestaan mun koko elämä kärsiii siitä kun en uskalla tehdä mitään.. Oon nössö

      • assgag

        a) Vaikka sun nenäs nyt olis kuinka iso niin ei se voi maailmaa kaataa.
        Sun pitää vaan elää sen kanssa.
        b) Itsetunnon pystyy korjata! Joskus voit vaikka puhua jonkun kanssa sun itsetunnosta, sekin auttaa.
        c) ^ Tiiän et toi puhumisjuttu aluksikin on jo klisee, toiseksin se vaatii tositosi paljon rohkeutta.


    • Hehe

      Joskus voisit ajatella, että mitä sitten vaikka sanoisit jotain helvetin typerää?
      Sanot vaan mitä ajattelet ja vitut välität mitä muut siitä ajattelee.

      Toi kova ulkokuori juontaa siitä et suojaat sitä herkkää osaa.
      Se on ns. kilpi, ja suosittelen yrittää laskea sen, koska kokemuksesta se
      saattaa aiheuttaa myöhemmin ongelmia.
      Ja taas, koska oot herkkä tms. otat noi loukkaukset raskaasti.

      Sun pitää laskea tota sun rimaa.Itse olen perfektionisti parhaimmillaan ja vaikka
      mun suoritukset hipois taivaita, en olisi tyytyväinen.
      Yritän itselleni muistuttaa että ei kaikessa tarvitse olla paras.

      Opettele vain ajattelemaan itsesi muiden vertaisena ja sano mitä ajattelet kun siltä tuntuu. Tärkeintä on vaan ajatella itsestään positiivisesti.
      Joo, tiiän kuulostaa samalta paskalta mitä koulussa opetetaan.
      ''Ole oma itsesi, sinä olet kaunis juuri tuollaisena..''
      Vitut, sanoisin minä siinä kohtaa, mutta se on ihan totta... :D

      • rgychfcfgc

        Vitut


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      305
      3497
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      249
      1951
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      97
      1414
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1333
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      89
      1273
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1188
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      53
      1143
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      1014
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      976
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      65
      904
    Aihe