Täällä taas... Tämä on sitten viimeinen osa tässä sarjassa. Päähenkilö ei harrasta yösyöntiä x)
---
Eräs illallinen
Mikron kello kilahtaa. Se ääni kaikuu tyhjänä asunnossani. Avaan luukun ja nappaan lämmittämäni pakastepitsan käteen. Kävelen olohuoneeseen ja istun sohvalle. Katselen vuoroin televisiota ja vuoroin pitsaa edessäni. Totean olevani taas kerran yksin. Istun yksin kolmen hengen sohvalla ja syön yhtä pitsaa yksin.
Sanotaan, että kaikkeen tottuu, mutta joskus on vain pakko välillä herätä todellisuuteen. Tämä on taas yksi sellainen ilta. Huomaan, etten ole saanut taaskaan elämässäni mitään aikaiseksi. Minusta alkaa jo tuntua siltä, että olen jumittunut samaan kohtaan. Elämäni on kuin junnaava levysoitin. Ei, oikeastaan minä olen kuin hamsteri juoksupyörässä. Juoksen ja juoksen itseni uuvuksiin, mutta en liiku mihinkään. Yritän kaikin voimin pitää kaikkea kasassa, mutta jatkuva ponnistelu syö minua entistä enemmän. Mitä minun pitäisi tehdä?
- Mitäs sinä sanot Jack? kysyn televisioruudussa näkyvältä Jack Nicholsonilta, joka istuu armeijan univormussaan oikeussalissa.
- You can’t handle the truth! Jack huutaa.
- Vai niin, mielenkiintoinen näkökanta sinulla, totean ja pyörittelen mielessäni tuota lausetta. Ehkä Jack on oikeassa. Ehkä olen suojellut itseäni totuudelta, koska pelkään sitä kuollakseni. Mutta mikä on tuo totuus? Totuus voi olla se, että, jos lakkaisin niin kovasti yrittämästä ylläpitää merkityksetöntä elämääni ja antaisin kaiken vain mennä menojaan, minulla voisi itse asiassa alkaa mennä paremmin. On hyvinkin mahdollista, että kun kaikki menee tarpeeksi huonoksi, niin pian se alkaa väistämättäkin muuttua hyväksi. Eihän metsäänkään voi juosta kuin puoleen väliin – sitten alkaa jo juosta poispäin.
Käytännössä ajatus toimisi niin, että, jos vaikka lopettaisin tuon vihaamani työn, minulla ei riittäisi rahaa ruokaan entisissä mittasuhteissa ja lopulta laihtuisin sen muutaman kilon, jota olen aina suunnitellut pudottavani. Jos vielä lopettaisin opiskelunkin, niin voisin täyspäiväisesti keskittyä taiteeseeni. Minusta voisi vihdoin tulla se kuvataiteilija, joksi joskus nuorena haaveilin tulevani. Jos en vaatisi mieheltä niin paljoa, kuin vaadin nyt, voisin kenties löytää sen unelmieni urhon jostain ennalta arvaamattomasta paikasta eikä minun enää tarvitsisi olla yksin. Ja jos lakkaisin vahtimasta sanomisiani ja päästäisin ilmoille kaiken, mitä ajattelen, saisin vihdoinkin ajatuksen tasolla pyörineet totuudet pois päästäni ja voisin mahdollisesti palauttaisin nuo niin sanotut ystäväni takaisin omille paikoilleen. Ei enää mielistelyä.
Puhelimen pirinä keskeyttää pohdiskeluni. Näen kännykkäni näytöstä, että kaverini soittaa. Arvaan hänen olevan taas ryyppäämässä jossain. Olen saanut näitä puheluita elämäni aikana jo liian monta. Olen painamassa napista, jonka päällä on kuva vihreästä luurista, mutta jokin minussa muistuttaa hetken takaisesta ajatteluketjustani. Painankin punaisen luurin kuvaa.
- Ei tänään, ei enää koskaan, totean itsekseni ja tiedän, mitä tästä seuraa. Minun on vain pysyttävänä kovana. Ensi kerralla, kun kaverini sättii minua luurin lyömisestä korvaan ja alkaa arvostella minun elämääni, kerron hänelle tasan tarkkaan, mitä itse ajattelen hänestä ja hänen elämästään. Mahdollisesti hän ei ole kaverini enää sen jälkeen, mutta minä en välitä. En kaipaa sellaista. En aio olla enää se eräs, joka elää vain erästä elämää ja jota kaikki polkevat maahan. Haluan olla enemmän. Jos hyvin käy, minusta voi tulla jopa hän.
---
Nyt kaikki kommentoimaan (pari sanaakin riittää)!!! Kritiikin on tervetullutta, ettei tämä kirjailija täällä ihan ylpisty...
Eräs Illallinen
8
324
Vastaukset
- -Giorgio-
Jos kirjailija, olkoot kuka tahansa, joskus sattuu ylpistymään, varmuudella kuvaan mukaan astuu ennemmin tai myöhemmin joku kriitikko joka murskaa hänen ylpeytensä enemmän tai vähemmän taidokkain sanankääntein.
Sen sijaan, jos kriitikko ylpistyy, tilanne onkin jo paljon mutkikkaampi...
Mutta tarinastasi muutama sananen.
Hyvin kirjoitettu. Hyvin kerrottu.
Siinä se. Ilman sen kummempia korulauseita voin kertoa että tarinasi oli aidosti pikantti läpileikkaus tilanteesta johon jotkut meistä joskus elämässään ajautuvat.
Ja kun aika sitten on kypsä, sitä tekee ratkaisuja, suuntaan tahikka toiseen.
Minulla ei ole pahaa sanottavaa tarinastasi, jos kohta sen henkilökohtainen sävy estää sitä olemasta kuvitteellinen proosanpätkä.
Mieleeni nousi tuntuma nettipäiväkirjasta.
Hyvää luettavaa joka tapauksessa.- cherish
Kriitikko... kuulostaa joltain pieneltä itikalta, joka puree aivan hemmetin lujaa.
Hyvähän se, jos sinulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Kiitoksia vain.
Henkilökohtaisuuksista en nyt tiedä. Ajattelin vain, että mahdollisesti ja hyvin todennäköisesti monikin taiteilija kävisi tällaisia ajatuksia läpi päässään jossain uransa alkutaipaleella. Minun henklökotaista elämääni tämä ei kuitenkaan (vieläkään) kuvaa, Luojan kiitos! x)
- chapeau
Cherish, ei kai tämä jo lopu?
Olen tässäkin samoilla linjoilla Giorgion kanssa. Tekstin kommentoinnin ulkopuolella erityisen tärkeänä pidän, että palstalla löytyy myös välkkyvähampaisia vahtikoiria, jotka pitävät lauman koossa ja varoittavat turpeista joka paikan höylääjistä, jos nämä alkavat kuvitella liikaa itsestään. Vuh vahtikoirille.
On tässä sinun realismissasi jotain aika mainiota. Lainaan kokonaisen kappaleen:
"Mikron kello kilahtaa. Se ääni kaikuu tyhjänä asunnossani. Avaan luukun ja nappaan lämmittämäni pakastepitsan käteen. Kävelen olohuoneeseen ja istun sohvalle. Katselen vuoroin televisiota ja vuoroin pitsaa edessäni. Totean olevani taas kerran yksin. Istun yksin kolmen hengen sohvalla ja syön yhtä pitsaa yksin."
Tämä on loistavaa ja konstailematonta.
Siinä missä hamsteri juoksupyörässä on Klisee, pelastaa Nicholsonin Jake taas kaiken. Tässä on jotenkin enemmän vuodatusta kuin aiemmissa, eikä se minusta ihan toimi novellissa. Pitäisi jaksaa jakaa ja sirotella sekaan muita aineksia... Siinä mielessä pidän novellin alun sarkastisen terävää, nautinnollista sävyä tarinan loppua parempana. Lopetus jotenkin haalistuu hiukan, ja se johtuu nähdäkseni juuri vuodatuksesta.
Missä Nicholson sanoo tuon "You can’t handle the truth!" -repliikkinsä?- cherish
Sen ylpistymis -jutun tulin lisänneeksi vähän niin kuin vain herättääkseni huomiota. Tiedän toki vahtikoirista kaiken x)
Voi mikä kunnia, lainasit jopa kokonaisen kappaleen. (hymiöitä!!!)
Jeps, tiedän vuodatuksen ongelman, mutta tuo teksti vain päätyi siihen. Päähenkilö oli jo niin pitkään pitänyt kyseisiä asioita sisällään, että pakkohan ne on joskus koota kokonaisiksi katkeriksi lauseiksi. Tylsää ja tyypillistä kenties, mutta tulipahan kirjoitettua. Tämä ns. novelli/lastu/kirjoitelma on kuitenkin neljäosainen kokonaisuus eikä siksi taida olla helppo kategorioitava ja arvosteltava.
Ehkä ensikerralla teen jotain muuta...
Kiitoksia kuitenkin kommentista! ...taas kerran.
Niin ja totuutta selvitellään elokuvassa Kunnian miehiä. Pääosassa Jaken kanssa ovat esimerkiksi Tom Cruise ja Demi Moore. Suosittelen! - chapeau
cherish kirjoitti:
Sen ylpistymis -jutun tulin lisänneeksi vähän niin kuin vain herättääkseni huomiota. Tiedän toki vahtikoirista kaiken x)
Voi mikä kunnia, lainasit jopa kokonaisen kappaleen. (hymiöitä!!!)
Jeps, tiedän vuodatuksen ongelman, mutta tuo teksti vain päätyi siihen. Päähenkilö oli jo niin pitkään pitänyt kyseisiä asioita sisällään, että pakkohan ne on joskus koota kokonaisiksi katkeriksi lauseiksi. Tylsää ja tyypillistä kenties, mutta tulipahan kirjoitettua. Tämä ns. novelli/lastu/kirjoitelma on kuitenkin neljäosainen kokonaisuus eikä siksi taida olla helppo kategorioitava ja arvosteltava.
Ehkä ensikerralla teen jotain muuta...
Kiitoksia kuitenkin kommentista! ...taas kerran.
Niin ja totuutta selvitellään elokuvassa Kunnian miehiä. Pääosassa Jaken kanssa ovat esimerkiksi Tom Cruise ja Demi Moore. Suosittelen!Tuskin maltan odottaa, mitä teet seuraavaksi. Neliosainen trilogia, vai kuinka? Minusta tätä oli hauska lukea näin osissa, tavallaan neljän palan palapeli. (Sellaisen minäkin osaan koota) Minusta neliosaisuus toi mainiolla tavalla esiin erilaisia sävyjä ja tilanteita.
Heh, olenkohan joskus osunut kanavalle, kun tuo elokuva on esitetty. Cruisen ja Mooren yhdistän siihen epämääräisesti, mutta Nicholsonia en muistanut. Siinä vasta näyttelijä. Jotkut lähipiiristäni eivät kestä hänen kuuluisia virnistyksiään... Pitäisi joskus nähdä Yksi lensi yli käenpesän, siinä äijä kuulemma on loistovedossa. Ehkä ensimmäisenä kumminkin tulee mieleen Batmanin Jokerin rooli. Herra N käytännössä varastaa shown. - cherish
chapeau kirjoitti:
Tuskin maltan odottaa, mitä teet seuraavaksi. Neliosainen trilogia, vai kuinka? Minusta tätä oli hauska lukea näin osissa, tavallaan neljän palan palapeli. (Sellaisen minäkin osaan koota) Minusta neliosaisuus toi mainiolla tavalla esiin erilaisia sävyjä ja tilanteita.
Heh, olenkohan joskus osunut kanavalle, kun tuo elokuva on esitetty. Cruisen ja Mooren yhdistän siihen epämääräisesti, mutta Nicholsonia en muistanut. Siinä vasta näyttelijä. Jotkut lähipiiristäni eivät kestä hänen kuuluisia virnistyksiään... Pitäisi joskus nähdä Yksi lensi yli käenpesän, siinä äijä kuulemma on loistovedossa. Ehkä ensimmäisenä kumminkin tulee mieleen Batmanin Jokerin rooli. Herra N käytännössä varastaa shown.Neliosainen trilogiapa hyvinkin. Se, mitä teen seuraavaksi voi olla todellakin jotain täysin erilaista. En voi luvata mitään, sillä kirjoitan mitä mieleen tulee ja aiheeni vaihtelevat laidasta laitaan. (teitä on varoitettu)
Batmanhan minullekin tulee Jakesta ensimmäsenä mieleen. Loistava suoritus hänellä siinä... Kunnian miehiä on kyllä katsomisen arvoinen. Nyt heti itse kukin vaikka vuokraamaan jostakin! Jaken rooli oli olla koko elokuvan v-mäisin äijä. Virnuilee Cruisen Tompalle ja tekee selväksi, etteivät laivaston pellet häntä pompottele.
- Straw
Toisin kuin Chapeau, en osaa arvostella kirjoitusten tekniikkaa tai muuta hienoa (tämä ei ollut moite Chapea kohtaan, päinvastoin), mutta pidin tästä kovasti, enemmän kuin niistä edellisistä. Kirjoitin joskus samantyyppistä tekstiä, harmi, etten enää, koska moinen on minusta oikein virkistävää. :)
- cherish
Olen erittäin otettu palautteestasi. Kiitos potenssiin sata.
Mikäs sinua estää kirjoittamasta kyseisen tyylistä tekstiä jälleen. Ainahan voi palata juurilleen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eroa Orpo! Orpo eroa!
Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa562551Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!
Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava631692SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa
Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän71650Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,2631535Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti
Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --81518Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue251208Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä
Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.241061Kiinteistökauppoja
Onko totta ettö haapaveden kaupunki on ostanut vanhan kesoilin kiinteistön? Kuulemma siihen muuttaa autokorjaamo vanhan411012RAAMATULLINEN KASTE ON SAPATTI-LAUANTAI, EI SUNNUNTAI
Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä4041002Menettämisestä
Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?78964