Miksi jumala sallii kirkosta eroamiset?

Hei.

Mietin nimimerkkiäsi: miksi koet itsesi pakkojäseneksi? Voi, kunpa voisit oikein ilolla ja vapaana kokea olevasi kristillisen seurakunnan jäsen!

Minäkin suren kirkosta eroamisia, monestakin syystä. Ehkä eniten siksi, että pelkään ihmisten ymmärtäneen kirkon opin väärin. Pelkään, että ihmiset eroavat koska tulkitsevat kirkon opettavan jotain, jota se ei opetakaan. Mutta siitä huolimatta minä kannatan ihmisen vapautta tehdä omat uskonratkaisunsa. Toivon tietenkin, että tutustuttuaan kirkon toimintaan ja mietittyään kirkon opettamaa rakkauden ja armon ja toivon sanomaa kirkosta eronneet tulevat takaisin kirkon piiriin, vapaaehtoisesti ja uskoon muiden kristittyjen kanssa liittyen.

Miksi Jumala sallii? En voi ajatella Jumalan pakottavan ihmisiä mihinkään. Jumala on luonut ihmisen, jolla on mahdollisuus valita elämänsä suuntaa ja ottaa kantaa asioihin. En voi tietää sureeko Jumala sitä, että ihmiset kääntyvät pois kirkosta, mutta siihen luotan koko sydämestäni, että Hänellä on aina 'palautusoikeus'. Jumalan luo pääsee aina, mitään reunaehtoja ei ole. Ja itse asiassa, niin pääsee kirkkoonkin takaisin jos erottuaan tulee toisiin ajatuksiin, kuten toivon'


Meiju, diakoni

Mistä tiedät, että sallii?

Aivan väärin asetettu kysymys ketjun alottajalta. Jumalahan sanassaan 2. Kor 6. luku kehottaa uskovia lähtemään pois jumalattomien seurasta eli eroamaan kirkosta!

Jumala on niin rakastava ihmisiä kohtaan ettei Hän pakota ketään vaan on antanut meille vapaantahdon, saadaan valita mitä ja ketä palvelemme, kumpaa tietä kuljemme, Jumala haluaa että uskomme Hänen Poikaansa Jeesukseen vapaaehtoisesti. Eikä kirkkoon kuuluminen pelasta ketään vaan usko.

Kirkon opetuksesta on tullut tyhjää puhetta. Meiju ajattelee, ettei kirkon oppia tunneta. Ei mikään ihme, kun yksi opettaa yhtä ja toinen toista. Edes piispaehdokkaat Kuopiossa eivät olleet oikeasta opista samaa mieltä keskenään. Raamatussa aika suorasanaisesti kehoitetaan eroamaan tällaisesta kirkosta.

"Älkää antako kenenkään pettää itseänne tyhjillä puheilla, sillä niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa kaikkia tottelemattomia. Älkää siis olko sellaisten kanssa missään tekemisissä."

Moi 19 15

Hyvä toi sinun sitaattisi: itsekin kavahdan tyhjiä fraaseja puheessa ja uskallan jopa sanoa, että tyhjän puhuminen on kristillisen etiikan vastaista. Kyllä ihmisen pitää oppia viestimään ja ns allekirjoittamaan puheensa.

Mutta tuohon moniäänisyyteen kirkossa(kin): Kristillinen usko, elämä, jne ovat elämän suuria syviä kysymyksiä joihin ei vain ole yhtä ainutta oikeaa vastausta. Kristinusko ja luterilaisuus ovat esim katekismuksessa ja uskontunnustuksessa sanoittaneet suuntaa, peruslinjoja, mutta aina jää paljon tulkinnan varaa. Yksittäisissä elämän tilanteissa ihmisen kuuluukin käyttää omaa harkintaansa, kokemustaan jne siihen mikä on oikein ja väärin. Uskon, että luterilaisesa kirkossa kuitenkin korostetaan sitä, että keskeneräinen ja epävarma usko riittää; se riittää, että käännytään Jumalan puoleen huolinemme, murheinemme jos myös iloinemmekin. Epävarmuus ja kysely eivät ole "tyhjää puhetta" vaan aitoa elämän perusasioiden kyselemistä- Itse asiassa ajatetlen, että kyseleminen, ihmettely, hämmästely ja keskeneräisyys ovat oikeampi tapa asennoitua elämään ja uskoon kuin varmat ja ehdottomat totuudet ja itsensä valmiiksi kokeminen. Toivon edelleen, että aitoon dialogiin kirkossamme on mahdollisuus. Että ei tarvi erota kirkosta, vaan voidaan keskustella kirkossa yhdessä siitä, mikä on tärkeää.


Meiju, diakoni

Meiju Hyvä,

"Että ei tarvi erota kirkosta, vaan voidaan keskustella kirkossa yhdessä siitä, mikä on tärkeää."

Kyllä minä varsin hyvin oivallan mitä on hämmennyksen teologia. Olen itsekin ollut usein eksyksissä. Kirkolta minä kaipaisin sellaista paimenvirkaa, joka osaisi auttaa eksyksissä olevaa. En suinkaan opasta, joka on itse aivan yhtä eksyksissä, kuin seuramatkalaisetkin. Keskustella kyllä osaan ilman kirkon apuakin.

Voisihan se tietenkin olla kirkon uuden nelivuotiststrategian kantava ajatuskin - Ollaan Yhdessä Eksyksissä. Se nyt vain on sillä lailla, että paimenen öljylampussa pitää olla öljyä - muuten kansa joutuu vaeltamaan pimeydessä.

pakkojäsen 18 vuotta

Jaa. Ole iloinen, jos Jumala sallii eroamisesi kirkosta. Kaikille ei ole suotu samoja oikeuksia. Ei mulle ainakaan ole erokirjaa myönnetty, edes kysyttäessä sitä.

pakkojäsen 18 vuotta,

etkö ole tajunnut sitä, että kirkolla ja uskolla Jumalaan ei ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Jumalaan voi uskoa kuulumatta kirkkoon. Kirkko on sitä varten, että se toimittaa luterilaiseen kirkkoon kuuluvat riitit niin kirkoissa, kodeissa kuin muissakin paikoissa, mutta ketään ei voi pakottaa maksamaan uskostaan Jumalaan, joten kirkosta voi erota hyvällä omatunnolla.

Kirkko ja kirkollisveroa ei edes tunnettu siihen aikaan, kun Raamatun tekstit on kirjoitettu ja Raamatussa mainitut kymmenykset olivat sen ajan juutalaisten maksamia veroja niin Rooman keisarille, miehittäjälle kuin papistollekkin.

Muista, että Jumala ei vaadi uskostaan mitään - riittää, kun elät rehellisesti ja uskot Häneen pyyteettömästi.

Kirkko kirkollisveroineen on vain välikäsi sinun ja Jumalan välissä eli rahastaa uskollasi.

Itse näen kirkosta eroamiset sekä hyvänä, että pahana: Lut.kirkko opettaa joitakin asioita vastoin Raamattua tai ainakin kirkon liberaalit jäsenet, joten on hyvä erota sellaisesta. Toisaalta taas kirkosta eroaminen saattaa tarkoittaa joillekkin kokonaan Jumalan ja Jeesuksen hylkäämistä, joka taas ei ole hyvä asia. Tietysti jokainen päättäköön omantuntonsa mukaan, mutta valheellisen tiedon vuoksi tai tiedon puutteessa päätöksen tekeminen ei ole järkevää.

Kuitenkin ihmiset sen kirkon tekevät, joten mielestäni olisikin hyvä vaikuttaa kirkkoon, jotta se muuttuisi Raamatullisemmaksi, kuin kokonaan hylätä se. Ihmiskato kirkosta johtuu mielestäni kirkon maallistumisesta, joka taas johtuu Raamatun auktoriteetin murentamisesta. Kirkon pitäisi ottaa jyrkkä kanta Raamatun, eli Jumalan Sanan, puolestapuhujana, eikä taipua maailman mielipiteiden painostuksesta kuin oljenkorsi tuulessa. Jumala ei muutu, joten kirkonkaan arvojen ei pitäisi muuttua. Tämä on aivan selvä merkki kirkon ja Jumalan välirikosta ihmisten alitajuntaan. Jos ihmiset eivät löydä Jumalaa kirkon kautta, niin sitten he etsivät muualta. Toisaalta taas tämä on osa Jumalan suunnitelmaa (kerrottu Raamatussa) erottaa jyvät akanoista. Käymme lähemmäs tuomionpäivää.

Itse en kuulu lut.kirkkoon, kuulun Jeesukselle.

"Miksi jumala sallii kirkosta eroamiset?"

Hyvä, mutta hankala kysymys. Jumalahan on antanut ihmiselle vapaan tahdon, mutta toisaalta seurakunnan/kirkon voima perustuu siihen, että se on Jumalan perustama. Niinpä "alipaineoktaavin" tuolla ylempänä ketjussa tekemä kysymys "Mistä tiedät, että sallii?", pisti minutkin todella miettimään.

Ensiksikin ihmisellä on vapaus tehdä myös vääriä valintoja, ja jopa kääntää selkänsä Jumalalle, mutta Jumala on surullinen niiden tähden, jotka eivät ole ottaneet Hänen rakkauttaan vastaan. Ehkäpä Hän katselee murheissaan myös sitä, kun uskovat kääntävät selkänsä seurakunnille. Itse arvelen niin olevan.

En oikein ymmärrä tätä viime vuosien kirkostaeroamisbuumia. Onhan nykyihminen hyvin individualistinen, mutta perustaako jokainen pian oman kirkkonsa tai uskontonsa, kun oma ego nousee yhteisöllisyyden, yhteisen hyvän - tai jopa Jumalan edelle?

Linkittämäsi Turun Sanomien jutun rivien välistä paistoi sellainen asenne, ettei kirkko tai koko aihe olisi voinut toimittajaa vähemmän kiinnostaa. Huomasin sen tuntuvan itsestäni paljon pahemmalta kuin se, jos toimittaja olisi hyökännyt avoimesti kirkkoa vastaan. Tapanani on ajatella, että niin kauan kun paha hyökkää voimallaan kirkkoa (samoin kuin kristittyjä) vastaan, niin kauan kirkossakin on edelleen voimaa. Jos kirkko kadottaa voimansa, silloin sitä ei paholaisenkaan enää tarvitse käyttää.

Erikoisinta lehtijutussa oli kuitenkin se, että otsikon alle oli valittu todella hieno kuva. Sen kyntteliköt ja alttarikrusifiksi pysäyttivät katseeni ja tunsin Pyhän kosketuksen. Kuva kertoi minulle paljon enemmän kuin sen alapuolelle kirjoitetut sanat.

Aloitusviestin perusteella "Jumala näyttää sallivan" myös kaljanjuonnin, tupakanpolton, uskottomuuden, avioliiton ulkopuolisen seksin ja lapsiperheiden hajoamisen.
Vai olisiko sittenkin syytä sepissä?

erosin kun luin tällä palstalla pappien kommentteja homojen vihkimisistä. mietin, että noiden palkkoja en enää maksele. Aiemmin kunnioitus oli korkea pappeja kohtaan, nyt se on mennyttä, katson tarkkaan onko pappi oikea pappi vai nimellinen pappi ja hengellisesti narri.

Hei

Jokaisella olkoon oikeus erota kirkosta. Emmehän me väkisin täällä ketään tahdo pitää. Miksi Jumalakaan sellasita tahtoisi?

Mutta onpa aika hurjaa, jos muutamalla tämän palstan kirjoittajalla on niin suuri valta, että joku jopa eroaa kirkosta heidän, tai meidän, puheittemme vuoksi. Mutta jos siihen päätyy, niin goodbye ja kaikkea hyvää.

Kysyisin nimimerkeiltä "qoomt" ja "19 15", mitkä ovat niitä kysymyksiä joihin ette ole kokeneet saavanne vastauksia, vaan olette jääneet hämmennyksen valtaan.
Itse koen, että aikuiselle ihmiselle on annettu järki ja kyky ajatella itsenäisesti. Toki kirkko antaa vastauksia, mutta kuinka moni tahtoo saada selkeät ohjeet elämäänsä varten? Jos alamme ohjeistaa, tulee lunta tupaan hyvin pian. Kun lopulta kyse on tulkinnoista. Kristinuskossa on joitain luovuttamattomia ydinasioita. Näitä ovat seuraavat:
Uskomme, että on olemassa rakastava ja armollinen Jumala, ja Jeesus Kristus, Jumalan Poika joka oli tosi Jumala ja samalla tosi ihminen ja joka kuoli syntiemme sovittajana ja voitti kuoleman vallan. Uskomme, että ajalla on alkunsa ja loppunsa ja viimeisenä päivänä Jumala kutsuu häneen uskovat iankaikkiseen elämään. Uskomme, että täällä maailmassa tehtävämme on rakastaa Jumalaa ja toisiamme, elää niin, että rakkaus ja armo saisivat sijaa ja että monet voisivat löytää Jumalan ja tarkoituksen elämäänsä. Tässä vain jotain keskeistä suppeasti.
Mutta heti kun mennään konkretian tasolle, vaikka kysymyksessä homoseksuaalisuudesta tai jostain muusta tunteita nostattavasta asiasta, joudumme ongelmiin. Kuka sen voi sanoa mikä on kirjaimellinen totuus joka asiasta? Raamattu on toki kristityn ohjenuora, mutta eihän se ole mikään oikean elämän ja moraalin käsikirja. Raamattua lukeva tulkitsee aina sitä omalla tavallaan. Tulkinta istuu meissä kuin silmät päässä. Ei kukaan voi väittää omistavansa ainoaa oikeaa Raamatun tulkintaa tai että ei tulkitsisi lainkaan. Tästä, ja kirkon historiastakin, nousee ne loputtomat väittelyt ja erimielisyydet. Ja siksi myös papeissa on eri tavoin ajattelevia. Silti uskon, että jokainen pyrkii rehellisyyteen ja totuuteen omissa mielipiteissään ja tehtävissään.

Tuikku-pappi

Jumala sallii siksi koska hän ei pakota ketää uskomaan, kuten luteriainen kirko on aikanaan tehnyt kuolemantuomion uhallakin. Nyt kun aika on toinen eikä tämä enää vetele, on kirkon traditio ja maailmoja liehakoiva kaikensalliva rakkaus, ja EU:nkin tukema diakonia, ainoita keinoja sitoa ihmisiä aktiivisesti kirkkoon, jonka loppurysäys jo häämötää.

Aivan, ja pimeältä keskiajalta peräisin olevan kirkon rakenteet sortuvat, - eikä sen rituaaliset uudetkaan temput enää ketää vakuuta, sen ollessa instituutio jolla ei ole todellisesti mitään sanottavaa tai tehtävää ajassamme.

RE:Miksi jumala sallii kirkosta eroamiset?

Koska ihmiselle on annettu vapaa tahto tehdä omia päätöksiä

Ja toisekseen, Raamattu kehottaa lähtemäään pois sellasiten joukosta, jotka eivät kunnioita Jumalan tahtoa / Sanaa.

Kirkon oppi on vääristynyt alunpitäenkin.

Se, kuuluuko ihminen kirkkoon, ei ihmistä elävän Jumalan edessä auta.

Se, kuuluuko ihminen Jeesukselle, vain sillä on merkitystä.

Älä anna huijata itseäsi.

Raamattuun EI ole kirjoitettu:

”Kirkko on tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin kirkon jäsenyyden kautta.”

Vaan JEESUS sanoi:

”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” Joh. 10: 9.

siksi Jumala sallii että Jumala ei pakko-avioinut aivoja .