Onko mahdollista saada väärästä valasta kiinni kirjallisten lausumien eli asiakirjanäytön perusteella?
Asiakirjoihin liittyen on myös ulkopuolinen kuunnellut puheun, jota ehkä voisi käyttää todisteena?
Ja pitäisikö asiasta tehdä vain haastehakemus käräjäoikeuteen ja vielä vanheneeko asia väärästä valasta jossain määräajassa?
Asiakirjoihin liittyen on myös ulkopuolinen kuunnellut puheun, jota ehkä voisi käyttää todisteena?
Ja pitäisikö asiasta tehdä vain haastehakemus käräjäoikeuteen ja vielä vanheneeko asia väärästä valasta jossain määräajassa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
mahdotonta sanoa mitään noiden tietojen perusteella.. vaikka valoja ja vakuutuksia vannotaan niin rikosnimike on perätön lausuma,
tämä riippuu nyt vähän missä nämä asiakirjat olisi esitetty, mutta kirjallinen tuotos ei täytä ko. rikoksen tunnusmerkistöä. Mikäli oikeudenkäynnissä on esitetty esimerkiksi väärennettyjä todisteita olisi rikosnimikkeenä todistusaineiston vääristeleminen.
ilmeisesti tässä ei kuitenkaan ole kyse oikeudenkäynnistä, vaan jostain aivan muusta joten nämä rikosnimikkeet eivät siten käy., joten tarkempia tietoja tapahtuneesta niin ehkä voi tulla jotakin kommentteja :)
Oikeudessa on puhuttu potaskaa ja ao. itse kirjoittaa ja kuulustelussa ilmaissut kerrottiin -todistanut: luettiin asiaan liittyvä kirje. Mitään kirjettä ei ole ollut näkyvillä.
Tapasi ilmaista itseäsi on niin heikko, että hanki itsellesi avustaja.
Syytetty saa puhua niin paljon potaskaa kuin haluaa, hän ei ole vannonut valaa. Todistajat ovat eri asia.
Kyselin todistajasta, joka on puhunut aivan potaskaa. Millä sen todistaa, jotta voisi nostaa syytteen, ellei asiakirja-aineistolla, josta käy ilmi että esim. kirje jonka hän todisti luetun tilanteessa, jossa sitä ei luettu.
Todistajiksi eivät lähde paikalla olleet, koska he joutuisivat taloudelliseen menetyksen kohteeksi. Kirjeet ilmaisevat että potaskaa on toditettu ja henkilöitä on useita.
Todistaja on vannonut valan sormet Raamatulla!
Mitä väärästä todistuksesta aiheutui?
Veli aiheutti veljelle kymmenien tuhansien eurojen laksun ja oli lisäksi yksi maksettu todistaja puhumassa potaskaa.
Lasku saatta tulla kyllä itselleenkin, sillä kantajan asiamies oli vaatinut todistamaan, että jos veli joutuu maksamaan saamansa korvaukset takaisin, niin hänkin maksaa. Todisti veljensä tienneen tulossa olevasta vaaditusta korvauksesta jo ennen kuin korvauksia oli vak.yhtiö maksanut. Kuitenkaan ei kukaan osannut edes aavistaa, että saatuja korvauksia joku vaatisi itselleen joskus viiden vuoden päästä. Korvaukset oli maksettu oikein asiakirjojen mukaan omaisille/sisaruksille.
Veli kertoi tienneensä jo vuonna 1968 asian korvausten vaatijasta, mutta oli nostamassa ensimmäisenä vak.korvaukset kolmannen veljen kuoleman jälkeen.
Varsinaisesti ei siis ole kyse velasta, vaan siitä, että kuka on oikeutettu lapsettomana kuolleen miehen vak.korvauksiin - määräys oli vak.ehdoissa omaiset.
Asia viipyy KKO:ssa.
Oletan, että näytön saaminen tässä tapauksessa mahdotonta, joten hankkeesta kannattaisi luopua.