Lähteä vai eikö lähteä?

Redaa-

Hei, olen 18-vuotias tyttö, asun Helsingissä äitini luona ja opiskelen nyt viimeistä vuotta ammattikoulussa.

Äitini kertoi muutama kuukausi sitten, että hänen työpaikkansa siirtyy heti ensi vuoden alusta alkaen Tampereelle. Olimme sopineet äidin kanssa, että muuttaisin hänen kanssaan Tampereelle asumaan, koska voisin jatkaa opiskelujani korkeakoulussa. Ajatus aluksi tuntui hyvälle, mutta nyt kun on jo aikaa mennyt sen verran ja olen pohtinut asiaa, en todellakaan tiedä haluaisinko enää lähteä.

Olen koko ajan kahden vaiheilla, "en jää" vai "jäänkö". Se on niin iso muutos ja en haluaisi jättää kavereitani tänne, mutta taas toisaalta, jos jäisin tänne, tulisi paljon ongelmia raha-asioissa. Tampereella taas voisin keskittyä pelkästään opiskeluun, mutta en näkisi kavereitani enää kuin hyvin harvoin.

Kaverini pyysivät minua miettimään todella tarkkaan päätöstäni, mutta se on niin vaikeaa. Haluisin kovasti jäädä kavereideni takia ja haluisin lähteä että saisin paremmat mahdollisuudet johonkin ammattiin. Pelkään, että tulisin yksinäiseksi, koska olen huono tekemään tuttavuutta uusien ihmisten kanssa, ja jos en vielä näkisi vanhoja kavereitani tulisin varmaan hulluksi.

Pyydän auttakaa!!! :'(

5

113

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sinuna muuttaisin

      Kannattaa tehdä paperille lista, johon merkkaat kummankin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet mahdollisimman tarkkaan - tämä auttaa hahmottamaan tilanteen paremmin.

      Sen verran jos mielipiteeni sanon, että Tampere on vain parin tunnin junamatkan päässä Helsingistä, joten vaikka sinne muuttaisitkin, eivät kaverit nyt ihan toiselle puolelle maata jää, ja varmasti, jos menet opiskelemaan, löydät uusiakin kavereita. Helsingissä asuminen yksin on aika paljon kalliimpaa kuin se, että asuisit äitisi luona, eli kannattaa myös miettiä, kuinka rahasi riittävät yksin asumiseen - oletko valmis käymään töissä opiskelun ohella?

      Joka tapauksessa, opintoihin, varsinkin jos et joudu käymään töissä samalla, menee vain muutama vuosi, minkä jälkeen voit vapaasti muuttaa takaisin Helsinkiin, monta kokemusta rikkaampana. Vaikka muutama vuosi voi äkkiseltään tuntua pitkältä ajalta, se on loppujen lopuksi vain hetki ihmisen elämässä :).

    • Redaa-

      Kiitoksia neuvostasi! Arvostan sitä todella paljon, että joku luki ja vastasi viestiini! Kiitos ja hyvää joulua! :)

    • ItsekkyysOnVoimaa

      Hei Redaa-,
      Olen samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Itse muuttaisin ja jatkaisin opintojani korkeakoulussa (itsekin olen niin tehnyt). Ja saman neuvon antaisin kenelle vain kysyjälle, jos vaihtoehdot ovat noin hyvät kuin sinulla!

      Pääsethän kuitenkin opiskelija-alennuksella julkisilla käymään kavereidesi luona milloin vain, puoleen hintaan peräti. Asuminen yksin ON kallista, joten noin nuorena asustelisin vielä kimpassa äitisi luona niin kauan kuin viihdyt.

      Kyllä sitä ehtii muutaman vuoden päästäkin omilleen muuttamaan - ja jos mieli muuttuu Tampereella, niin TOASilta ja muualta löytyy edukkaita opiskelija-asuntoja. Asuminen kun on Tampereella halvempaa, ja välimatkat luultavasti lyhyemmät.

      Kavereita saa lisääkin vaikka opintojen alkaessa tai harrastuksissa, vaikka vanhat kaveri tietenkin kotoisammilta tuntuvatkin. En kuitenkaan jäisi pelkästään (raa'asti ilmaistu, mutta omalla 38 vuoden elämänkokemuksella ihan totuus) kavereiden takia mihinkään kaupunkiin. Kuten toinen vastaaja sanoikin, muutama vuosi kuluu mahdottoman nopeasti; voithan myöhemmin muuttaa takaisin pk-seudulle, jos siltä tuntuu.

      Muista asiaa miettiessäsi myös se, että kaverit varmaankin itsekin vakiintuvat, tulee vakisuhteita, yhdessäasumista, perhettä ja muuta 'omaa arkea', joka vie paljon kunkin vapaa-aikaa. Tuntuu, että näin aikuisempana vapaa-aikaa tai kavereiden kanssa yhteistä aikaa on vaikeampi kaikkien aikatauluihin sovitella - toki sekin onnistuu, mutta realistisesti ajatellen ei tietenkään enää yhtä helposti kuin vaikka lukioaikoina.
      Joku ystäväsikin saattaa pohtia juuri samaa, tai heillekin saattaa eteen vaikka puolen vuoden päästä muutto työn perässä, ihmissuhteen perässä tai opiskelupaikan vuoksi.
      Eli kavereillasikin alkaa oma ja suhde/perhe-elämä viedä entistä enemmän aikaa, joten en laskisi koko elämääni pelkästään kavereiden lähelläolon varaan. Haluathan itsekin kehittää osaamistasi, nähdä ja kokea elämää! Itse matkustelin opintojen ja töiden parissa aika paljon nuorempana, elämän kokeminen kotipaikkakunnan ulkopuolella on niin rikastava kokemus, etten haluaisi kenenkään jäävän siitä paitsi. Ja tutun perheenjäsenen kanssa muuttaminen toiseen kaupunkiin voisikin olla leppoisampi ja pehmeä ponnistuslauta eteenpäin.

      Toinen raaka tosiasia: aika monelle käy niin, ettei enää opiskelujen ja vakiintumisten jälkeen olekaan enää niin paljon yhteistä niiden vanhojen lapsuudenkavereiden kanssa. Tällöin tulee oltua yhteydessäkin vähemmän. Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat joskus paljon: toisella kaverilla onkin yks' kaks' iso perhe, ja toinen taas viettää sinkkuelämää monia vuosia. Yhteisiä asioita voi olla vaikea löytää, vaikka olisi muuten kuinka hyvä kaveruussuhde.
      Elämän tasaantuessa vanhan kaverinsa kanssa taas voikin tulla enemmän tekemistä muutamaa vuotta myöhemmin.

      Lyhennettynä versiona: ota huomioon ihan oma itsesi, omat tavoitteesi elämässä, opiskelussa tai tulevissa töissä, ja päätä sen perusteella, mitä juuri sinä haluat. Mihin suuntaan sinä haluat elämääsi muuttaa ja mitkä ovat sinun elämässäsi suurempia tavoitteita? Älä anna kaverin tai edes poika/tyttökaverin painostaa mihinkään suuntaan. Jätä plussa/miinuslistasta vaikka kaverisi kokonaan ensin pois ja kirjaa ylös kaikki muut sinulle tärkeät asiat, haaveet ja tavoitteet. Tai tee ns. aarrekartta (ohjeita löytyy netistä), johon piirrät, liimaat kuvat ja kirjoitat toiveesi ja tavoitteesi seuraaville lähivuosille. :)

      Onnea matkaan! Luota itseesi ja tee järkiperäisiä päätöksiä. Tunteita voi ottaa huomioon niiden lisukkeena. ;) Näe ja koe!

      • Redaa-

        Kiitoksia teille molemmille viisaista neuvoista ja mielipiteistä! Teistä oli todella paljon apua, kiitos :)


    • Namu....

      Minä taas ajattelisin että kokeilis miten Helsingissä menee jos voi muuttaa Tampereelle jos ei sujukaan? Ei tarviis ainakaan miettiä mitä olis tapahtunut..
      Kannattaa tietysti huolehtia että muutto sujuis sitten helposti eli pitää kämppä sopivan tyhjänä ainakin siihen asti kun tietäis jääkö pitemmäksi aikaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      5
      1679
    2. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      28
      1568
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      13
      1169
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      7
      1124
    5. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      20
      1102
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      6
      1012
    7. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      6
      974
    8. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      4
      971
    9. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      7
      965
    10. 6
      960
    Aihe