Mitäköhän kapitalistit sanoo sinä päivänä, kun viimeinen pisara öljyä on pumpattu maaperästä? Se hetki olisi mukava nähdä. Nythän he vastuuttomasti pumppaavat ja pumppaavat suuret voitot silmissä kiiluen näkemättä tulevaa katastrofia. Kiina kasvavana mahtina lisää vain öljyn tarvetta. Kaikkea maailmassa pyörittää talous. Ja ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä miten heikoilla kantimilla puolestaan talous lepää. Öljy on avainsana. Ilman öljyä ei koneet toimi eikä tavara liiku. Öljyä tarvitaan kaikkialla. Katastrofi odottaa... Mutta kun nyt talous kasvaa niin ketään ei kiinnosta. Eihän me enää silloin eletä, ajatellaan. Mutta tuleville sukupolville tulee ankeat ajat. Öljyn tuotanto alkaa kääntymään laskuun näinä vuosina...
synkkä tulevaisuus
9
516
Vastaukset
- vastaaja
Kun öljy loppuu puun arvo nousee arvoon arvaamattomaan.
- LOGI
Öljy loppuu pian! Pääsemme takaisin ihmiskunnan kulta-aikaan; mitä järkeä on ollut pumpata ollenkaan pisaraakaan öljyä? Onko öljy tuonut onnea ja kestävää kehitystä ihmiskunnalle? Onko öljytty maapallo turvallinen ja rauhallinen? Mieti sitä!
- Heppa
LOGI kirjoitti:
Öljy loppuu pian! Pääsemme takaisin ihmiskunnan kulta-aikaan; mitä järkeä on ollut pumpata ollenkaan pisaraakaan öljyä? Onko öljy tuonut onnea ja kestävää kehitystä ihmiskunnalle? Onko öljytty maapallo turvallinen ja rauhallinen? Mieti sitä!
minulla menee hyvin nykyään noilla raviradoilla ja tukkimetsään kieltäydymme umpihankeen enää astumasta raahaamaan polttopuitanne. Ja onhan ne metsuritkin jo lähes sukupuuttoon tapettu. No, mannet meitä vielä osaavat käsitelläkin, mutta hehän, kuten tiedät, eivät työn perään lähde.
Meillä luupäillä on salainen sopimus tulevaisuusvisioiden varalle: Menemme lakkoon !
Tulevaisuudessa kaikki autot kulkevat purjeiden avulla tai uraanikapselilla. Eikä häkäpönttökään ole pois suljettu kehitysvaiheen alkumetreillä.
Ja onhan niitä polkuautoja aina käytettävissä.
Polkuautobussiin voisi esim. soveltaa käyttövoimaksi sataa toimetonta somalia/bussi. Ja taas maailma pelastuu. - LOGI
Heppa kirjoitti:
minulla menee hyvin nykyään noilla raviradoilla ja tukkimetsään kieltäydymme umpihankeen enää astumasta raahaamaan polttopuitanne. Ja onhan ne metsuritkin jo lähes sukupuuttoon tapettu. No, mannet meitä vielä osaavat käsitelläkin, mutta hehän, kuten tiedät, eivät työn perään lähde.
Meillä luupäillä on salainen sopimus tulevaisuusvisioiden varalle: Menemme lakkoon !
Tulevaisuudessa kaikki autot kulkevat purjeiden avulla tai uraanikapselilla. Eikä häkäpönttökään ole pois suljettu kehitysvaiheen alkumetreillä.
Ja onhan niitä polkuautoja aina käytettävissä.
Polkuautobussiin voisi esim. soveltaa käyttövoimaksi sataa toimetonta somalia/bussi. Ja taas maailma pelastuu.sanoit: kaleeribussi, ja Tampereelle kaleerinysse! Mää tiätäisin joka nysseen orjakki, ja tahrinlyäjät! Näimme tehrää!
- realisti
Ai kapitalistejakos ne neukut, kiinalaiset ja muut vastaavat olikin? Menipä historiankirjat uusiksi samantien.
Kautta historian on tekniikan innovaatiot tehty pakon edessä. Jo nyt voit ostaa Toyota Prius autoksesi jos niin haluat. Kun viimeinen pisara pumpataan, on kaikilla jo vastaavat ajokit.- pkr
koneeltani, sillä juuri kirjoitin miltei samanlaisen vastauksen, mutta sitten humasinkin, että joku oli nopsempi.
- joku
Minäkin ajattelin noin joskus, mutta nykyään ei kiinnosta. Tai kyllähän niitä asioita seurattua....
Mitä sitä turhaa murehtimaan. Huolehdi jostain muusta. - kosla
Jo 1970-luvun alusta viherpiipertäjät ovat mesoneet öljyn loppumisesta. Jostakin syystä öljyn loppumisen deadline vain siirtyy ja siirtyy...
- Oil Consult Newton
Aloittaja täällä pohti hetkeä, jolloin viimei9nen ölypisara on puristettu maasta ja mietti, mitä kapitalistit siitä ajattelevat. Hänelle on hyviä uutisia: tuota päivää ei tule, jolloin viimeiden pisara imetään maasta, eikä oljy lopu. Vastauksessani korostan, että ensinnäkin raaka-ainevarannot eivät ole lähelläkään loppua ja toiseksi sopimustaloudessa raaka-aineiden käyttö voi jatkuvasti tehostua nopeammin kuin kulutus lisääntyy. Näin raaka-aineita riittää loputtomasti samalla kun niiden hinta alenee.
Markkinamekanismin ongelma on ollut kautta aikojen, että se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Liberaalien ja varsinkin libertaristien ongelmana on aina ollut, että ihmiset paljon mieluummin voivottelevat pessimistisessä nollasumma-ajattelun paineessa kuin yrittäisivät löytää kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Jos esimerkiksi palaisimme 300 vuotta taaksepäin ja yrittäisimme selittää sen ajan ihmisille kuinka korkealle elintaso voi nousta, jos vain he lisäisivät yksilönvapauksia eli omistusoikeuksia ja sopimusvapautta, niin varmasti he pitäisivät meitä täysin hulluina. Sama ongelma on nykyäänkin kun yrittää selittää sopimustalouden tehokkuudesta. Ainoa syy miksi nykyään siihen uskotaan edes vähän on, että kaikki kykenevät omilla silmillään näkemään miten esim. tietokoneiden ja kännyköiden laatu paranee samalla kun hinnat laskevat. Tietotekniikassa hinnanlasku on tietysti nopeinta, mutta myös lähes kaikilla muillakin aloilla hinnat laskevat joko välittömästi tai sitten epäsuorasti laadun nousun kautta. Vielä paremmin hintatrendin lasku ymmärrettäisiin, jos valtio ei jatkuvasti vetäisi välistä eli verojen, tullien ja kartellisoivan sääntelyn avulla ulosmittaisi reaalisia kuluttajahintojen laskua. Monet esimerkiksi luulevat öljyn kallistuvan jatkuvasti.. tai kyllähän se kallistuu, mutta verojen takia.. itse öljy halpenee jatkuvasti. (siis tietysti markkinoilla hinnat jatkuvasti vaihtelevat, mutta trendi on aleneva) Toinen asia jota ei usein oteta huomioon on inflaatio ja yleensäkin rahanmäärän nousu, joka toisaalta piilottaa ja toisaalta syö hinnanlaskut. Maailmantalouden lisääntyvät investoinnit ja erikoistuminen mahdollistavat jatkuvan hintatrendin alenemisen jopa sekataloudessa. Ratkaisevaa on kumpaan suuntaan sekatalous on "kallellaan" eli onko se lähempänä sopimus- vai käskytaloutta. Edellinen synnyttää laskevan hintatrendin ja jälkimmäinen nousevan hintatrendin. Perusongelmana ei ole resurssien määrä vaan niiden hyödyntämistapa. Mekaaniset mallit raaka-aineiden riittävyydestä ja "kasvun rajoista" ovat täysin virheellisiä, mikäli ne eivät ota tarkkaan huomioon vaihtoehtoisten talousjärjestelmien vaikutuksia.
Jonkin raaka-aineen loppuu kuluminen (vaikkapa öljyn) on ns. ceteris paribus -esimerkki, joka lähtee siitä, että vain yksi tekijä muuttuu. (eli nähtävästi esimerkissäsi vain tarjonta). Todellisuus on kuitenkin monien tekijöiden summa, eikä resurssin väheneminen nostaa sen hintaa. Muutenhan kaikki olisi jatkuvasti muuttunut niukemmaksi ja ennen kaikkea kalliimmaksi sitten Aatamin ja Eevan ajoista lähtien. Tärkeää on huomata, että aivan kuten tietokoneita kyetään jatkuvasti tuottamaan tehokkaammin eli halvemmalla (pääoman ja tietämyksen lisääntyessä), aivan samoin kyetään jatkuvasti tehokkaammin eli halvemmalla esim. kaivamaan metalleja tai poraamaan öljyä. Sama tietysti pätee myös jalostukseen, kuljetukseen, jne. Näin resurssin yksikköhinta (marginaalihinta) jatkuvasti putoaa, samalla kuitenkin voittojen noustessa. Lisäinvestoinneilla voidaan siis tehdä kaikki jatkuvasti halvemmaksi. Esimerkiksi kivikaudella metalleja ja öljyä oli nykyistä enemmän, mutta niiden hyödyntäminen oli paljon kalliimpaa (työmäärä suhteessa raaka-aineyksikköön esim. kilo rautaa tai litra öljyä) kuin nykyisellä pääomatasolla eli infrastruktuurilla, erikoistumisella, tietotaidolla ja teknologialla sama yksikkö voidaan tuottaa satoja kertoja tehokkaammin. Tehokkuuden lisääntyminen on siis tehnyt kaiken "vähemmän niukaksi" eli ennen kaikkea halvemmaksi eli samalla työmäärällä saa jatkuvasti entistä enemmän. Sama prosessi jatkuu edelleen voimakkaana ja voi itse asiassa jatkua loputtomiin. Parhaiten tuotannon tehostumisen tietysti huomaa kännyköiden tuotannossa (jotka ovat niitä vähiten säädeltyjä tuotannonaloja), sillä vaikka hinnat jatkuvasti alenevatkin, se ei yrityksiä välttämättä haittaa, koska niitä kiinnostaa vain tuotantokustannusten ja myyntihinnan suhde. Hinnat voivat siis alentua ja silti kaikki voittavat. Aivan samanlainen prosessi on tapahtunut myös mm. metallien ja öljyn tuottajilla ja jalostajilla. Esimerkiksi Outokumpu ja Rautaruukki eivät ole suinkaan kärsineet vaikka metallien hintatrendi onkin jatkuvasti laskeva. Sama tietysti pätee öljyn osalta myös esim. Shelliin, Exxoniin, Nesteeseen, jne. Esimerkiksi 1980-luvulla öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnat laskivat kymmeniä prosentteja, mutta silti raaka-ainetuottajat voivat toimia voitollisesti. Siitä, että jokin resurssi tulee niukemmaksi ei siis voi vetää sitä johtopäätöstä, että sen hinta alkaisi nousta. Käytännössä raaka-aineresurssien hintatrendi on viimeisen 200 vuoden ajan ollut voimakkaasti aleneva eikä trendiä voi käytännössä kääntää kuin laajamittainen hintasäännöstely (ks. öljykriisi) tai sosialisointi. Periaatteessa hintatrendi voisi alkaa nousemaan myös raaka-aineiden lähestyessä loppuaan, mutta se on käytännössä mahdotonta, kuten tullaan seuraavassa huomaamaan:
Ovatko raaka-aineet ja niistä vaikkapa (vihreiden lempiesimerkki) öljy sitten aivan lähiaikoina loppumassa? No, ei varmasti. Totta kyllä on, että esim. öljyn tunnetut varannot/reservit riittävät vain 10-20 vuotta, mutta sehän ei todista yhtään mitään. Esimerkiksi Norjan öljyreservit riittävät jatkuvasti vain noin 10 vuoden päähän, mutta tuskin kukaan tosissaan uskoo, että ne silloin loppuvat. Kysehän on vain siitä, että ei ole mitään järkeä alkaa etsimään lisää öljyä, kun kerran tietää reservien riittävän peräti kymmenen vuoden ajan! Lisäreservien etsiminen olisi suurin piirtein yhtä järkevää, kuin jos ihmiset varastoisivat koteihinsa ruokaa koko loppuelämäkseen.Mitään tarvetta hamstraamiseen ei ole, koska kyllä Statoil tietää löytävänsä öljyä vielä vuosikymmeniksi, sillä tuo 10 vuoden varastoraja säilyy koko ajan. Toisin sanoen, Statoil alkaa huolestumaan vasta sitten, kun (tunnettujen) reservien kesto alkaa vuosittain vähentyä esim. 9, 8, 7, jne. eli aivan samoin kun jos ihmisten jääkaappien sisältötrendi olisi jatkuvasti laskeva. Markkinoita ei siis kiinnosta tunnettujen reservien määrä vaan niiden määrän muutokset, joten niin kauan kuin tunnetut reservit pysyvät nykyisessä 10-20 vuodessa, yksikään sijoittaja ei ala ostamaan tulevaisuuden öljyä (termiinejä ja optioita) nykyistä öljyä kalliimmalla. (Tosin tällaisiakin sijoittajia markkinoilla varmasti silloin tällöin näkyy, mutta he päätyvät vararikkoon.) Sama pätee tietysti kaikkiin muihinkin raaka-aineisiin.
Tunnetut reservit:
Vihreät voisivat edelleen sanoa: "Mitä jos käänne pahempaan tapahtuukin yhtäkkiä parinkymmenen vuoden kuluttua?". Vastaus on, että käänne ei voi olla lähellä siitä yksinkertaisesta syystä, että ensinnäkin tunnetut reservit ovat vain osa nykyteknologialla hyödynnettävistä reserveistä (mm. liuskeöljy), jotka puolestaan ovat myöskin pieni osa ns. lopullisista reserveistä (mm. syvänmerenpohja), jotka ovat puolestaan murto-osa maankuoresta. [Useimpien raaka-aineiden osalta listaa voisi tietysti vielä jatkaa jo nykyteknologiallakin saavutettavilla asteroideilla, jne. jne., mutta siihen on tuskin pakottavaa tarvetta nykyihmisten elinaikana.] Optimismia lisää sekin, että edes kaikkia tunnettuja reservejä ei nykyään käytetä. Syynä ovat mm.:
- sodat ja sosialisoinnin uhka. Koskee suurta osaa maailman valtioista ja varsinkin lähes koko mustaa Afrikkaa, jonne ei nykyään välttämättä edes uskalleta mennä etsimään raaka-aineita, niiden hyödyntämisestä puhumattakaan.
- tehottomuus eli alkeelliset tuotantomenetelmät. Hyvänä esimerkkinä maailman ex-suurin öljyntuottaja ex-NL tuottaa jatkuvasti vähemmän, mutta ei siksi, että öljy tai metallit olisivat loppumassa vaan, koska laitteet hajoavat käsiin. Vastaavanlainen tehottomuus on kehitysmaissa yleistä, sillä sosialisoinnin uhka ja länsimaiden vasemmisto/vihreiden painostus vaikeuttaa ylikansallisten yritysten investointeja tuotannon tehostamiseen.
- pakotteet, sillä esimerkiksi yhtä maailman suurinta öljyntuottajaa eli Irakia on usean vuoden ajan kielletty myymästä öljyään.
- kartellit, sillä lähes kaikkien raaka-aineiden tuotannossa on valtioiden ylläpitämiä kartelleja, joiden päätehtävänä on hintojen nostaminen tuotantomääriä alentamalla. Tunnettuja esimerkkejä tietysti OPEC ja de Beers, mutta lähes kaikki tuottajat ovat enemmän tai vähemmän kartellisoituneet aina kahvin- ja banaanintuottajista puuntuottajiin. Suomessakin on oma raaka-ainekartelli eli MTK, mutta se on suhteellisen heikko, koska suomessa maanomistus on yksityistä eli kilpailu voimakasta. Kehitysmaissa asia on päinvastoin eli kartellin luominen on helppoa, koska siellä ovat kaikki raaka-aineet käytännössä diktaattorin ja hallitsevan valtaeliitin hallinnassa joko virallisesti tai sitten epävirallisesti korruption kautta. Vapaan kilpailun vallitessa yksityiset kartellit aina hajoavat, mutta valtioiden ylläpitämät kartellit eivät koe maansisäistä kilpailua ja ulkomaisen kilpailun ne voivat yrittää minimoida valtioiden välisillä sopimuksilla.
Lisäksi on vielä muistettava se, että näistä kartelleista ja muista tuotannonesteistä huolimatta markkinat ovat niin täynnä metalleja ja öljyä, että kaikkia tunnettujakaan lähteitä ei kannata hyödyntää. Kun vielä varmuuden vuoksi muistetaan, että nyt puhutaan edelleenkin vain jo tunnetuista reserveistä, niin varmasti jokainen ymmärtää, että raaka-aineet eikä edes sinänsä suhteellisen harvinaiset fossiiliset raaka-aineet ole lähelläkään loppumista.
Korvikkeet:
Edelleen jotkut vihreät voisivat sanoa: "Mitä jos esim. parin sadan vuoden kuluttua nuo lopullisetkin reservit loppuvat?". Vastaus on, että jo sitä ennen on siirrytty korvaaviin materiankäyttö- ja energiantuotantomuotoihin ja mikä tärkeintä, ilman hinnannousua, sillä kulutuksen riittää ohjaamaan pois esim. öljystä myös öljyn hinnan suhteellisesti hitaampi aleneminen. Toisin sanoen, hallittuun muutokseen riittää kunhan fossiilisten polttoaineiden hinta halpenee hitaammin kuin esim. atomivoiman, aurinkovoiman, fuusiovoiman tai minkä tahansa seuraavan parinsadan vuoden aikana keksittävän energianlähteen hinta. Sama tietysti pätee kaikkiin raaka-aineisiin ja yleensäkin hyödykkeisiin. Korvikkeisiin siirtyminen ei siis suinkaan tapahdu jonkin valtavan hintanousun tai muun katastrofin kautta (paitsi valtion sääntelyllä, ks. öljykriisi) vaan vähittäisenä (marginaalisena) suhteellisten hintojen muutoksella. Käytännössä raaka-aineet eivät siis voi loppua, sillä vaikka tulevaisuudessa jokin yksittäinen raaka-aine (öljy on hyvä esimerkki) alkaisikin käymään todella harvinaiseksi, suhteelliset hinnat olisivat varmasti löytäneet tehokkaan kierrätystavan tai korvikkeen. Itse asiassa korvikkeita on rajattomasti, joten tästäkin seuraa, että raaka-aineet eivät voi loppua. Esimerkiksi kuparikaapelit voidaan korvata radiomastojen tai satelliittien digitaalivälityksellä tai vaikkapa valokaapeleilla, jotka tehdään käytännössä hiekasta eli kivestä, joka tuskin loppuu kovin lyhyellä aikavälillä. Itse asiassa useat metallitkin voidaan korvata hiekalla eli valmistamalla esim. terästäkin kovempaa posliinia, jne. jne. Jokainen tiedelehtiä lukenut on varmasti huomannut kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoisia materiaaleja ja tekniikoita on olemassa, joten käytännössä korvikkeita ovat lähes rajaton määrä. Useimmat tieteen lähes lukemattomista mahdollisuuksista ovat tietysti olemassa vain teoriatasolla, mutta suhteellisten hintojen muutosten kautta ne muuttuvat tarvittaessa hyvinkin nopeasti realistisiksi.
Kasvun rajat:
Kasvun rajoja ei siis ainakaan resurssien ja teknologian kannalta ole olemassa. Jos taloudellista kapasiteettia löytyy, pystytään teknologiaa kehittämään rajattomasti, löytämään lähes rajattomasti lisää materiaa ja energiaa (sama asia) sekä ennen kaikkea käyttämään yhä tehokkaammin kaikki resursseja. Ydinkysymys on siis jälleen taloudellinen kasvu, sillä jos se on jatkuvasti mahdollista, kasvun rajoja ei ole ainakaan raaka-aineiden osalta. Luulenpa, että edes vihreät eivät kiistä taloudellisen kasvun mahdollisuutta. Maapallo ja kaukaisessa tulevaisuudessa itse universumi kykenee kyllä tarjoamaan resursseja ja mahdollistamaan loppumattoman elintason nousun jatkuvasti laajenevalla ihmiskunnalle. Asian ydin on arvovalinnoissa. Haluammeko yhä korkeampaa teknologiaa ja jatkuvaa elintason eli hyödykemäärän nousua vai haluammeko ihmiskunnan palaavan lähemmäksi luonnonvaraista omavaraistaloutta. Jos lähtee siitä, että kaikki kaivokset, puiden kaataminen, tuuli- tai aurinkovoimaloiden rakentaminen tai yleensäkin maapinta-alan ja luonnon resurssien käyttäminen on "Telluksen raiskausta", silloin tietysti "kasvun rajat" ovat olemassa. Mikäli taas lähtee siitä, että yksilöillä on oikeus maapinta-alan, puiden, metallien, asteroidien, jne. resurssien käyttöön, silloin "kasvun rajoja" ei ole ainakaan sopimustaloudessa, sillä hyödykemäärän lisääminen on mahdollista sekä saasteettomasti että luonnonvaraisia alueita säästäen. Esimerkiksi kolmannes maapallon maapinta-alasta voisi olla luonnonsuojelualuetta ja silti se ei estäisi talouskasvua eli elintason nostoa hyödykemäärää lisäämällä. Talouskasvu ja luonnon- sekä eläintensuojelu eivät sulje toisiaan pois vaan ovat täysin yhteensovitettavissa sopimusyhteiskunnan ja siihen perustuvan (sopimus)markkinatalouden avulla. Kyse on moraalista. Kollektivistit haluaisivat tehdä valinnat myös muiden puolesta. Libertaristit antaisivat jokaisen yksilön itse päättää. Libertarismissa jotkut voisivat esimerkiksi elää omavaraistaloudessa luonnonmukaisessa ympäristössä, kun taas toiset voisivat elää avaruusasemien teknoympäristössä. Jokainen saisi itse valita. Kyse on arvoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399216Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3748034Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625813William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542397Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62114Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821759Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201705Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921470Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71418Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401389