Eräältä nettisivulta:
"Narsismin kuvaus"
"Aikuisella narsistilla on kohtuuton kuva poikkeuksellisesta tärkeydestään. Hän liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan ja odottaa joka tilanteessa erityiskohtelua. Hänen on vaikea hyväksyä sitä ettei voi ohittaa koko jonoa. Vain tavalliset ihmiset odottavat vuoroaan.
Hän elättelee jatkuvia unelmia rajattomasta menestyksestä, vallasta, ja kuuluisuudesta (grandiositeetti) samalla kun hän on kroonisen kateellinen ihmisille, joita pitää itseään onnistuneempina.
Hän kalastelee toisten huomiota ja ihailua, usein ihan hyvällä menestyksellä. Hänen ainoa elämänilonsa on olla palvonnan kohteena. Sen ulkopuolella kaikki tuntuu tylsältä, merkityksettömältä ja kuolleelta.
Narsisti on yliherkkä toisten arvostelulle. Jokaiseen puutteeseen, epäonnistumiseen tai vastuuttomaan käytökseen löytyy sujuva selitys tai peitevalhe. Hän reagoi kritiikkiin suunnattomalla raivolla, mutta yrittää peittää nöyryytyksensä ja häpeänsä välinpitämättömän ja ylimielisen käytöksen alle."
Narsismista
30
1966
Vastaukset
- ehkä
tälläkin palstalla aina oikeassa olemisena sekä kiukkuiluna muiden erilaisista mielipiteistä...
- sunflower_
Narsismi näkyy valitettavasti parisuhteessa, tai syy miksi niin moni suhde päättyy niin pian.Itse huomasin eläneeni narsistin kanssa.Kun hän jätti minut yllättäen,hän toimi kuin narsisti.Mikään ei ollut hänen vikansa,hän ei edelleenkään suostu kuuntelemaan hänen kohdistuvaa kritiikkiä,seurauksena on vaan raivoaminen,haukkuminen.Hän laittaa rahat ulkonäköönsä,ostaa kalliita vaatteita,käy ulkona,matkoilla,elää yli varojen,jota hän ei tietysti myönnä.Hän ilmoittaa,ei selitä,ei kuuntele.Ainoastaan hänen tunteillaan on väliä;hän ei ollut missään vaiheessa valmis ratkaisemaan ongelmia parisuhteessa.Hän on täysin kykenemätön empatiaan.Aloittaa opiskelut,jotka ei koskaan etene,mutta syy löytyy muissa,ei hänessä.Levottomuus;vapaa-aika pitää täyttää toiminnalla,hän kommunikoi enemmän kännykällään,jatkuva tekstareiden lähettäminen.Lista on loputon...
- Catsy_666
.... ... .. ... .
- Jennifer
..mieleeni, että mikä onkaan narsismin ja tavallisen itsekkyyden ero?
Onko narsismi juuri sitä, että haluaa olla ihailun kohde itsekkyytensä lisäksi vai onko narsismi ja itsekkyys kaksi eri asiaa?
Voiko narsistinen ihminen olla epäitsekäs?
Sen tiedän, että itsekäs ei välttämättä ole narsistinen. Tästä on omaa kokemusta entisistä parisuhteistani.
Tässä vaan muutamia pohdintojani..:)
Tuo parisuhdekuvauksesi kuulostaa niin tutulta, että tuollainen käyttäytyminen taitaa olla tosiaankin aika yleistä.
Olisin kuitenkin valmis väittämään, yltiöoptimistina, että kuvaamasi ihminen jossain vaiheessa muuttaa käytöstään. Hän voi tavata ihmisen, jonka kanssa hän käyttäytyy eri tavalla. Näin olen ollut ymmärtävinäni, kun olen seurannut ympäristöni pariskuntia.
Onko muuten niin, että sillä on lopulta tärkein vaikutus, ketkä kaksi ihmistä ovat parisuhteessa? Antaako toinen toiselle mahdollisuuden olla jotakin? Ja sitten taas joku toinen ihminen ei anna tätä mahdollisuutta.
Kahden tietyn ihmisen kohtaamisella on ilmeisesti aivan yksilöllinen vaikutus kumpaankin osapuoleen.
Tottakai myös ajankohta vaikuttaa. Minulle on usein sanottu, että noh, aika oli nyt sellainen ja selllainen, väärä..:) - sunflower_
Jennifer kirjoitti:
..mieleeni, että mikä onkaan narsismin ja tavallisen itsekkyyden ero?
Onko narsismi juuri sitä, että haluaa olla ihailun kohde itsekkyytensä lisäksi vai onko narsismi ja itsekkyys kaksi eri asiaa?
Voiko narsistinen ihminen olla epäitsekäs?
Sen tiedän, että itsekäs ei välttämättä ole narsistinen. Tästä on omaa kokemusta entisistä parisuhteistani.
Tässä vaan muutamia pohdintojani..:)
Tuo parisuhdekuvauksesi kuulostaa niin tutulta, että tuollainen käyttäytyminen taitaa olla tosiaankin aika yleistä.
Olisin kuitenkin valmis väittämään, yltiöoptimistina, että kuvaamasi ihminen jossain vaiheessa muuttaa käytöstään. Hän voi tavata ihmisen, jonka kanssa hän käyttäytyy eri tavalla. Näin olen ollut ymmärtävinäni, kun olen seurannut ympäristöni pariskuntia.
Onko muuten niin, että sillä on lopulta tärkein vaikutus, ketkä kaksi ihmistä ovat parisuhteessa? Antaako toinen toiselle mahdollisuuden olla jotakin? Ja sitten taas joku toinen ihminen ei anna tätä mahdollisuutta.
Kahden tietyn ihmisen kohtaamisella on ilmeisesti aivan yksilöllinen vaikutus kumpaankin osapuoleen.
Tottakai myös ajankohta vaikuttaa. Minulle on usein sanottu, että noh, aika oli nyt sellainen ja selllainen, väärä..:)tuo herätti kysymyksiä.Ehkä se oli niin että minä mahdollistin hänelle tuon kaiken, annoin hänen "melskata" oman erinomaisuutensa kanssa.
Ja mikä on todellakin itsekkyyden ja narsismin ero?Olen myös "saanut" seurata erään ystävän suhdekiemuroita.Viiden vuoden aikana 3"olen niin rakastunut"suhdetta,jotka aina päättyy siihen kun ei saa enään jatkuvaa huomiota ja ihailua toiselta ,tai se ei enään tunnukaan niin ihanalta,vaan on menettänyt uutuuden viehätyksen..Seurauksena on se että kumppani dumpataan inhottavasti,ja uusi on jo katseltu valmiiksi.Ja taas on niiin ihanaa olla "rakastunut",ainakin hetken verran.Narsisti elää ihailusta,olla palvonnan kohde.Ja hän ei ole vielä kohdannut sitä "oikeaa",joka olisi vienyt narsismia pois,tai vähentänyt sitä...onko sellaista edes olemassa,sitä "oikeaa"??Apua,nyt alan jo kuulostamaan katkeralta.:) - Catsy_666
Jennifer kirjoitti:
..mieleeni, että mikä onkaan narsismin ja tavallisen itsekkyyden ero?
Onko narsismi juuri sitä, että haluaa olla ihailun kohde itsekkyytensä lisäksi vai onko narsismi ja itsekkyys kaksi eri asiaa?
Voiko narsistinen ihminen olla epäitsekäs?
Sen tiedän, että itsekäs ei välttämättä ole narsistinen. Tästä on omaa kokemusta entisistä parisuhteistani.
Tässä vaan muutamia pohdintojani..:)
Tuo parisuhdekuvauksesi kuulostaa niin tutulta, että tuollainen käyttäytyminen taitaa olla tosiaankin aika yleistä.
Olisin kuitenkin valmis väittämään, yltiöoptimistina, että kuvaamasi ihminen jossain vaiheessa muuttaa käytöstään. Hän voi tavata ihmisen, jonka kanssa hän käyttäytyy eri tavalla. Näin olen ollut ymmärtävinäni, kun olen seurannut ympäristöni pariskuntia.
Onko muuten niin, että sillä on lopulta tärkein vaikutus, ketkä kaksi ihmistä ovat parisuhteessa? Antaako toinen toiselle mahdollisuuden olla jotakin? Ja sitten taas joku toinen ihminen ei anna tätä mahdollisuutta.
Kahden tietyn ihmisen kohtaamisella on ilmeisesti aivan yksilöllinen vaikutus kumpaankin osapuoleen.
Tottakai myös ajankohta vaikuttaa. Minulle on usein sanottu, että noh, aika oli nyt sellainen ja selllainen, väärä..:).nn.n,.n.n.n.nm cnn cc
- Jennifer
Catsy_666 kirjoitti:
.nn.n,.n.n.n.nm cnn cc
..terveestä itsekkyydestä.
- Catsy_666
Mutta sisäinen tuska tulee siitä ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä itselleen, tietää sisimmässään ettei oikeastaan koskaan ole se "cool" ihminen minkä antaa ymmärtää olevansa ja kun muut lähestyvät ja rupeaa tuntemaan oikeasti tunteita jotakuta kohtaan, niin jossain vaiheessa on pakko murtua ja sanoa ettei ole se cool tyyppi joka näkyy ulospäin vaan ihan hajalla oleva paska.
Ehkä se johtuu ankarasta kotikasvatuksesta, on oppinut olemaan jonkinlainen silmänpalvoja vaikka sisimmässään halveksii vanhempiaan.
Mutta täytyy sanoa, että lujaa on mennyt ja kun olen näytellyt niin kovin tärkeää ihmistä niin olen saanut tärkeitä ja keskeisiä asioita tehdyksi. Missä maailma olisikaan ilman meitä narsisteja? Mutta en ole koskaan tuntenut aitoa iloa saavutuksistani.
Ehkä pitäisi päästä yli siitä pelosta ettei ihmiset hyväksy sellaisena kuin itse on ja niin kiiltävä ulkokuori ja oma sisus sulautuisivat joku päivä yhdeksi ihmiseksi.- Artis
Viestisi on koskettava avoimuudessaan. Mikä on narsismia, mikä ei? Kaikki on kovin suhteellista. Minusta tällaiset nimitykset voitaisiin jättää kokonaan pois, koska niistä ei ole lopulta kovin paljon hyötyä kenellekään. Nimitykset kuten narsismi vain saavat ihmiset vaikuttamaan häiriintyneemmiltä ja sairaammilta kuin ovat...kaikenlaiset erilaiset vaivat, omituisuudet, outoudet, neuroosit jne. kuuluvat jokaisen ihmisen elämään ja ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Jos jokin asia aiheuttaa niin paljon kärsimystä ja vaivaa itselle ja/tai muille ihmisille/elollisille olennoille, että se haittaa päivittäistä elämää huomattavasti on se ikävää ja asialle täytyy tehdä jotain. Sitä varten me olemme täällä, tukemassa ja auttamassa toisiamme vuorotellen elämän ylä- ja alamäissä.
Mielestäni länsimainen yhteiskunta psykologisoi turhaan ihmistä, tekee hänestä termeillään helposti sairaamman kuin hän on, epänormaalin, vaikka kaikki ovat tavallaan epänormaaleja tai normaaleja..miten sen haluaa ilmaista. On hienoa että tiedostaa itsessään alitajuisia vaikuttimia, tunteita, ajatuksia, haluja ja pystyy myöntämään esim. olevansa itsekäs ja toimivansa joskus niin että aiheuttaa muille kärsimystä. Mutta se että nimittää itseään tai muita narsisteiksi...en tiedä mitä hyötyä siitä on kenellekään. - Catsy_666
Artis kirjoitti:
Viestisi on koskettava avoimuudessaan. Mikä on narsismia, mikä ei? Kaikki on kovin suhteellista. Minusta tällaiset nimitykset voitaisiin jättää kokonaan pois, koska niistä ei ole lopulta kovin paljon hyötyä kenellekään. Nimitykset kuten narsismi vain saavat ihmiset vaikuttamaan häiriintyneemmiltä ja sairaammilta kuin ovat...kaikenlaiset erilaiset vaivat, omituisuudet, outoudet, neuroosit jne. kuuluvat jokaisen ihmisen elämään ja ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Jos jokin asia aiheuttaa niin paljon kärsimystä ja vaivaa itselle ja/tai muille ihmisille/elollisille olennoille, että se haittaa päivittäistä elämää huomattavasti on se ikävää ja asialle täytyy tehdä jotain. Sitä varten me olemme täällä, tukemassa ja auttamassa toisiamme vuorotellen elämän ylä- ja alamäissä.
Mielestäni länsimainen yhteiskunta psykologisoi turhaan ihmistä, tekee hänestä termeillään helposti sairaamman kuin hän on, epänormaalin, vaikka kaikki ovat tavallaan epänormaaleja tai normaaleja..miten sen haluaa ilmaista. On hienoa että tiedostaa itsessään alitajuisia vaikuttimia, tunteita, ajatuksia, haluja ja pystyy myöntämään esim. olevansa itsekäs ja toimivansa joskus niin että aiheuttaa muille kärsimystä. Mutta se että nimittää itseään tai muita narsisteiksi...en tiedä mitä hyötyä siitä on kenellekään.:Viestisi on koskettava avoimuudessaan.
Kiitos, halusin tuoda vain näin narsistin näkökannan keskusteluun.
Emme me ole ihmisiä hyväksikäyttäviä ääliöitä. Kaikki potevat syvää yksinäisyyttä naamarinsa takana. Rakkaussuhteessakin minä ajattelin että naiseni rakasti vain minun tapaani olla cool, teeskenneltyä itsevarmuuttani ja ulkoisia seikkoja.
:kaikenlaiset erilaiset vaivat, omituisuudet, outoudet, neuroosit jne. kuuluvat jokaisen ihmisen elämään ja ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Minä vastaan, että eivät kuulu tai ne eivät etenkään saa näkyä. Minä olen siivonnut julkikuoreni putipuhtaaksi kaikesta inhimillisyydestä.
:"Jos jokin asia aiheuttaa niin paljon kärsimystä ja vaivaa itselle ja/tai muille ihmisille/elollisille olennoille, että se haittaa päivittäistä elämää huomattavasti on se ikävää ja asialle täytyy tehdä jotain. Sitä varten me olemme täällä, tukemassa ja auttamassa toisiamme vuorotellen elämän ylä- ja alamäissä."
Narsistia ei voi auttaa. Jos narsistin imago särjetään tai narsisti nolataan julkisesti, niin narsisti saattaa olla mielisairaalaan valmista tavaraa, jokainen narsisti tietää tämän. Ja narsistin kanssa voi kommunikoida useimmiten vain julkisivun kautta.
Mutta lesboilun jälkeisessä syvällisessä mielentilassa paljastin tyttöystävälleni sen mitä minä oikeasti ajattelin itsestäni ja hän ihan oikeasti pelästyi. Itsemurha yrittänyt eikä kuitenkaan tuntenut sitä itseinhoa ja halveksuntaa mitä minä tunsin joka päivä.
:"Mielestäni länsimainen yhteiskunta psykologisoi turhaan ihmistä, tekee hänestä termeillään helposti sairaamman kuin hän on, epänormaalin, vaikka kaikki ovat tavallaan epänormaaleja tai normaaleja."
Se kyllä on totta, eikä kaikki edes käsitetasolla ole samaa mieltä asioista, esimerkiksi narsismille on monta määritelmää.
:"Mutta se että nimittää itseään tai muita narsisteiksi...en tiedä mitä hyötyä siitä on kenellekään."
Suuri osa ihmisistä on enemmän tai vähemmän narsisteja joka tapauksessa. - Jennifer
Catsy_666 kirjoitti:
:Viestisi on koskettava avoimuudessaan.
Kiitos, halusin tuoda vain näin narsistin näkökannan keskusteluun.
Emme me ole ihmisiä hyväksikäyttäviä ääliöitä. Kaikki potevat syvää yksinäisyyttä naamarinsa takana. Rakkaussuhteessakin minä ajattelin että naiseni rakasti vain minun tapaani olla cool, teeskenneltyä itsevarmuuttani ja ulkoisia seikkoja.
:kaikenlaiset erilaiset vaivat, omituisuudet, outoudet, neuroosit jne. kuuluvat jokaisen ihmisen elämään ja ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Minä vastaan, että eivät kuulu tai ne eivät etenkään saa näkyä. Minä olen siivonnut julkikuoreni putipuhtaaksi kaikesta inhimillisyydestä.
:"Jos jokin asia aiheuttaa niin paljon kärsimystä ja vaivaa itselle ja/tai muille ihmisille/elollisille olennoille, että se haittaa päivittäistä elämää huomattavasti on se ikävää ja asialle täytyy tehdä jotain. Sitä varten me olemme täällä, tukemassa ja auttamassa toisiamme vuorotellen elämän ylä- ja alamäissä."
Narsistia ei voi auttaa. Jos narsistin imago särjetään tai narsisti nolataan julkisesti, niin narsisti saattaa olla mielisairaalaan valmista tavaraa, jokainen narsisti tietää tämän. Ja narsistin kanssa voi kommunikoida useimmiten vain julkisivun kautta.
Mutta lesboilun jälkeisessä syvällisessä mielentilassa paljastin tyttöystävälleni sen mitä minä oikeasti ajattelin itsestäni ja hän ihan oikeasti pelästyi. Itsemurha yrittänyt eikä kuitenkaan tuntenut sitä itseinhoa ja halveksuntaa mitä minä tunsin joka päivä.
:"Mielestäni länsimainen yhteiskunta psykologisoi turhaan ihmistä, tekee hänestä termeillään helposti sairaamman kuin hän on, epänormaalin, vaikka kaikki ovat tavallaan epänormaaleja tai normaaleja."
Se kyllä on totta, eikä kaikki edes käsitetasolla ole samaa mieltä asioista, esimerkiksi narsismille on monta määritelmää.
:"Mutta se että nimittää itseään tai muita narsisteiksi...en tiedä mitä hyötyä siitä on kenellekään."
Suuri osa ihmisistä on enemmän tai vähemmän narsisteja joka tapauksessa...erästä kirjaa, joka käsitteli pakonomaista käyttäytymistä ja teemaa "aikuinen lapsi", jos nyt jollekin täällä tuo termi on tuttu.
Kirjassa oli yksi hyvä kohta, Pakonomainen sairastaminen, jossa henkilö suorastaan rakasti sairastamistaan. Ei halunnutkaan parantua, koska sairaus oli hänelle koko elämä ja yhteys muihin ihmisiin ja hän sai myös tätä kautta huomiota ja rakkautta.
Tämä em. tuli mieleeni, kun luin kirjoituksestasi, " Narsistia ei voi auttaa. Jos narsistin imago särjetään tai hänet julkisesti nolataan, niin narsisti saattaa olla mielisairaalaan valmista tavaraa, jokainen narsisti tietää tämän."
Eli tässä tulee nyt mieleen, että miksi niin voimakkaasti puolustat narsismin olemassaoloa? Miksi olet niin jyrkän mustavalkoinen tässä. Torjut puheet auttamisesta.
Olen aikoinaan itse elänyt narsistin kanssa, mutta en totta paratkoon, menisi allekirjoittamaan mitään hänen tilastaan, sillä niin monimutkaisesta, ihmiseen juurtuneesta tilasta, tavasta kokea/tuntea/nähdä siinä oli kysymys. Hän oli muuten varsin valloittava ihminen, mutta ei sallinut minun antaa rakastaa itseään kuin pienen hetken kerrallaan ja sitten taas pakeni, niin että pusikko ropisi..
Itse uskon vahvasti, että kaiken voi parantaa, jos kyseinen ihminen itse sitä haluaa. Tai ettei taas joku tartu sanoihini liikaa, niin sanon, että erilaisten mielen ongelmallisuuksien kanssa oppii elämään ja ne saa tasoittumaan asianmukaisella hoidolla ja hoidettavan oikealla asenteella. Ja tämä on nyt sitten tosiaan minun oma mielipiteeni..:) - Catsy_666
Jennifer kirjoitti:
..erästä kirjaa, joka käsitteli pakonomaista käyttäytymistä ja teemaa "aikuinen lapsi", jos nyt jollekin täällä tuo termi on tuttu.
Kirjassa oli yksi hyvä kohta, Pakonomainen sairastaminen, jossa henkilö suorastaan rakasti sairastamistaan. Ei halunnutkaan parantua, koska sairaus oli hänelle koko elämä ja yhteys muihin ihmisiin ja hän sai myös tätä kautta huomiota ja rakkautta.
Tämä em. tuli mieleeni, kun luin kirjoituksestasi, " Narsistia ei voi auttaa. Jos narsistin imago särjetään tai hänet julkisesti nolataan, niin narsisti saattaa olla mielisairaalaan valmista tavaraa, jokainen narsisti tietää tämän."
Eli tässä tulee nyt mieleen, että miksi niin voimakkaasti puolustat narsismin olemassaoloa? Miksi olet niin jyrkän mustavalkoinen tässä. Torjut puheet auttamisesta.
Olen aikoinaan itse elänyt narsistin kanssa, mutta en totta paratkoon, menisi allekirjoittamaan mitään hänen tilastaan, sillä niin monimutkaisesta, ihmiseen juurtuneesta tilasta, tavasta kokea/tuntea/nähdä siinä oli kysymys. Hän oli muuten varsin valloittava ihminen, mutta ei sallinut minun antaa rakastaa itseään kuin pienen hetken kerrallaan ja sitten taas pakeni, niin että pusikko ropisi..
Itse uskon vahvasti, että kaiken voi parantaa, jos kyseinen ihminen itse sitä haluaa. Tai ettei taas joku tartu sanoihini liikaa, niin sanon, että erilaisten mielen ongelmallisuuksien kanssa oppii elämään ja ne saa tasoittumaan asianmukaisella hoidolla ja hoidettavan oikealla asenteella. Ja tämä on nyt sitten tosiaan minun oma mielipiteeni..:):"Eli tässä tulee nyt mieleen, että miksi niin voimakkaasti puolustat narsismin olemassaoloa? Miksi olet niin jyrkän mustavalkoinen tässä. Torjut puheet auttamisesta."
Tämä on lähellä sitä mitä olen netistä lukenut ns. asiantuntijoiden palstalta narsistin auttamisesta.
"Itse uskon vahvasti, että kaiken voi parantaa, jos kyseinen ihminen itse sitä haluaa."
Se haluaminenkin on tässä se vaikea asia.
Narsistin pitää oppia menettämään kasvonsa ja nolaamaan itsensä julkisesti ja tuntemaan että on vielä ihan OK ihminen sen jälkeen ja siitä huolimatta. Se on vaikea läksy.
"Tai ettei taas joku tartu sanoihini liikaa, niin sanon, että erilaisten mielen ongelmallisuuksien kanssa oppii elämään"
Minulla on kokemusta kumppanin pakkoneuroosista ja anoreksiasta. Molemmat tekevät parisuhteen helvetiksi.
"ja ne saa tasoittumaan asianmukaisella hoidolla ja hoidettavan oikealla asenteella. "
Minä uskon kemikaaleihin, en puheeseen. - Catsy_666
Catsy_666 kirjoitti:
:"Eli tässä tulee nyt mieleen, että miksi niin voimakkaasti puolustat narsismin olemassaoloa? Miksi olet niin jyrkän mustavalkoinen tässä. Torjut puheet auttamisesta."
Tämä on lähellä sitä mitä olen netistä lukenut ns. asiantuntijoiden palstalta narsistin auttamisesta.
"Itse uskon vahvasti, että kaiken voi parantaa, jos kyseinen ihminen itse sitä haluaa."
Se haluaminenkin on tässä se vaikea asia.
Narsistin pitää oppia menettämään kasvonsa ja nolaamaan itsensä julkisesti ja tuntemaan että on vielä ihan OK ihminen sen jälkeen ja siitä huolimatta. Se on vaikea läksy.
"Tai ettei taas joku tartu sanoihini liikaa, niin sanon, että erilaisten mielen ongelmallisuuksien kanssa oppii elämään"
Minulla on kokemusta kumppanin pakkoneuroosista ja anoreksiasta. Molemmat tekevät parisuhteen helvetiksi.
"ja ne saa tasoittumaan asianmukaisella hoidolla ja hoidettavan oikealla asenteella. "
Minä uskon kemikaaleihin, en puheeseen."Adult pathological narcissism is no more "curable" than the entirety of one's personality is disposable. The patient is a narcissist. Narcissism is more akin to the colour of one's skin rather than to one's choice of subjects at the university.
Moreover, the Narcissistic Personality Disorder (NPD) is frequently diagnosed with other, even more intractable personality disorders, mental illnesses, and substance abuse."
:( - Lopes
Catsy_666 kirjoitti:
:"Eli tässä tulee nyt mieleen, että miksi niin voimakkaasti puolustat narsismin olemassaoloa? Miksi olet niin jyrkän mustavalkoinen tässä. Torjut puheet auttamisesta."
Tämä on lähellä sitä mitä olen netistä lukenut ns. asiantuntijoiden palstalta narsistin auttamisesta.
"Itse uskon vahvasti, että kaiken voi parantaa, jos kyseinen ihminen itse sitä haluaa."
Se haluaminenkin on tässä se vaikea asia.
Narsistin pitää oppia menettämään kasvonsa ja nolaamaan itsensä julkisesti ja tuntemaan että on vielä ihan OK ihminen sen jälkeen ja siitä huolimatta. Se on vaikea läksy.
"Tai ettei taas joku tartu sanoihini liikaa, niin sanon, että erilaisten mielen ongelmallisuuksien kanssa oppii elämään"
Minulla on kokemusta kumppanin pakkoneuroosista ja anoreksiasta. Molemmat tekevät parisuhteen helvetiksi.
"ja ne saa tasoittumaan asianmukaisella hoidolla ja hoidettavan oikealla asenteella. "
Minä uskon kemikaaleihin, en puheeseen.Kertoisitko lisää tuosta pakkoneuroosista?
Niin vaikeaa sitä on tiettyjä sairauksia, kuten masennusta esimerkiksi, asenteilla ja puheella auttaa, jos aivoista löytyy jokin biokemiallinen poikkeustila ja välittäjäaineet ovat miten sattuu. Lääkitys saattaa olla ainoa ratkaisu, mutta usein vieläkin törmää käsityksiin, että vakavista psyykkisistä ongelmista pääsee eroon vaikkapa lenkkeilemällä tai muuten itseään hoitamalla. - Jennifer
Lopes kirjoitti:
Kertoisitko lisää tuosta pakkoneuroosista?
Niin vaikeaa sitä on tiettyjä sairauksia, kuten masennusta esimerkiksi, asenteilla ja puheella auttaa, jos aivoista löytyy jokin biokemiallinen poikkeustila ja välittäjäaineet ovat miten sattuu. Lääkitys saattaa olla ainoa ratkaisu, mutta usein vieläkin törmää käsityksiin, että vakavista psyykkisistä ongelmista pääsee eroon vaikkapa lenkkeilemällä tai muuten itseään hoitamalla...narsismi ei kuulu välittäjäaine-sairauksiin. En ainakaan tiedä, että niin olisi.
- Lopes
Jennifer kirjoitti:
..narsismi ei kuulu välittäjäaine-sairauksiin. En ainakaan tiedä, että niin olisi.
taas noin yleisellä tasolla. Mutta toisaalta on täysin mahdollista, että narsismin taustalla on jokin poikkeama aivoissa. Se kumpi on syy ja kumpi seuraus onkin sitten vaikeampia sanoa. Epäilen, että se olisi tässä tapauksessa seuraus jostakin.
- Catsy_666
Lopes kirjoitti:
Kertoisitko lisää tuosta pakkoneuroosista?
Niin vaikeaa sitä on tiettyjä sairauksia, kuten masennusta esimerkiksi, asenteilla ja puheella auttaa, jos aivoista löytyy jokin biokemiallinen poikkeustila ja välittäjäaineet ovat miten sattuu. Lääkitys saattaa olla ainoa ratkaisu, mutta usein vieläkin törmää käsityksiin, että vakavista psyykkisistä ongelmista pääsee eroon vaikkapa lenkkeilemällä tai muuten itseään hoitamalla.Pakkoneuroottisella ihmisellä tulee sellaisia pakkotoimintoja, joista hän ei pääse eroon. Ex-rakkaani esimerkiksi söi omia hiuksiaan (trikotillomania). Yleistä on myös tarkistaa hella ja avaimet ennen lähtöään ulos, siis, sanotaanko vaikkapa 20 kertaa. Tunnetuin pakkoneuroosin muoto on käsien peseminen niin usein että nahat lähtevät.
Parisuhde-elämään vaikuttaa tämä sillä tavalla että nämä ihmiset ovat muutenkin kireitä.
Narsismi taas ei johdu välittäjäaineista, vaan julmasta kotikasvatuksesta. Itselläni isä oli alkkis ja hyvin ilkeä kännissä, mutta hän periaatteessa kuitenkin välitti minusta. Tämä on tärkeää sillä koska minulla on ollut lapsuudessa läheinen joka on välittänyt minusta pystyn tuntemaan rakkautta ja myötätuntoa. Narsistin äärimuoto psykopaatti ei pysty.
Kun kotiolosuhteet ovat tuollaiset, niin lapsesta kehittyy silmänpalvoja. Lapsi tuntee itsensä paskaksi kun häntä väheksytään, halveksitaan, hakataan, mutta hän ihastuu siihen kilttiin ja hyväksyttävään ulkokuoreen joka kantaa koulusta kymppejä kotiin.
On tietysti itsestään selvää että yhteiskunta ja koulu tukee narsismia ja kummallakaan on hyvin vähän intressejä auttaa ihmistä joka suorittaa yli odotusten ja on mallioppilas ja mallikansalainen, mutta tuntee itsensä sisältä repaleiseksi.
Narsistilla tulee lopulta loppuunpalaminen. Siinäkin huolena on se, että miten pitää toimivan ja hyvän ihmisen kulissi loppuun asti.
Minusta kyllä sellaiset jotka pääsevät käsiksi tunteisiinsa dokaamalla ovat aika heikkoja narsisteja, sillä minä itse olen kyennyt pitämään "coolin" ja tyynen kulissin päällä vaikka olen ympäripäissäni tai kamoissani. - Jennifer
Catsy_666 kirjoitti:
Pakkoneuroottisella ihmisellä tulee sellaisia pakkotoimintoja, joista hän ei pääse eroon. Ex-rakkaani esimerkiksi söi omia hiuksiaan (trikotillomania). Yleistä on myös tarkistaa hella ja avaimet ennen lähtöään ulos, siis, sanotaanko vaikkapa 20 kertaa. Tunnetuin pakkoneuroosin muoto on käsien peseminen niin usein että nahat lähtevät.
Parisuhde-elämään vaikuttaa tämä sillä tavalla että nämä ihmiset ovat muutenkin kireitä.
Narsismi taas ei johdu välittäjäaineista, vaan julmasta kotikasvatuksesta. Itselläni isä oli alkkis ja hyvin ilkeä kännissä, mutta hän periaatteessa kuitenkin välitti minusta. Tämä on tärkeää sillä koska minulla on ollut lapsuudessa läheinen joka on välittänyt minusta pystyn tuntemaan rakkautta ja myötätuntoa. Narsistin äärimuoto psykopaatti ei pysty.
Kun kotiolosuhteet ovat tuollaiset, niin lapsesta kehittyy silmänpalvoja. Lapsi tuntee itsensä paskaksi kun häntä väheksytään, halveksitaan, hakataan, mutta hän ihastuu siihen kilttiin ja hyväksyttävään ulkokuoreen joka kantaa koulusta kymppejä kotiin.
On tietysti itsestään selvää että yhteiskunta ja koulu tukee narsismia ja kummallakaan on hyvin vähän intressejä auttaa ihmistä joka suorittaa yli odotusten ja on mallioppilas ja mallikansalainen, mutta tuntee itsensä sisältä repaleiseksi.
Narsistilla tulee lopulta loppuunpalaminen. Siinäkin huolena on se, että miten pitää toimivan ja hyvän ihmisen kulissi loppuun asti.
Minusta kyllä sellaiset jotka pääsevät käsiksi tunteisiinsa dokaamalla ovat aika heikkoja narsisteja, sillä minä itse olen kyennyt pitämään "coolin" ja tyynen kulissin päällä vaikka olen ympäripäissäni tai kamoissani...lisäisin tähän vielä sen, että eivät suinkaan aina vaikeatkaan kotiolot tee ihmisestä narsistia, ja tämä on juuri se psykologian ongelma, kun ihmiset pyrkivät olettamaan, että syy ja seuraus on kaikilla ihmisillä sama.
Ja jos, ja kun, se ei ole sama, niin koko psykologia teilataan huuhaa-oppina.
Ja yleensäkään ihmisten ongelmia ei voida lokeroida siistiin karsinaan, vaan samanlaisista oloista saattaa kehittyä mitä moninaisempia ongelmallisuuksia. Kaikki riippuu tosiaan myös yksilön psyykeestä.
Samankaltaisissa lapsuuden olosuhteissa toisista kehittyy vaikkapa narsisteja, toisista masentuneita, pelokkaita, tai kovinkin itsetuhoisia. Eli ihan mitä vaan.
Psykologian keinot selittää tyhjentävästi ovat mahdottomat, koska ihminen on niin monipuolinen otus.
- Koo
Varmaan suurimmalla osalla ihmisiä on joitakin narsistisia piirteitä. Ongelmaksi narsismi muodostuu sitten, jos siitä tulee hallitseva/hallitsevin luonteenpiirre. Ongelmia siitä aiheutuu sekä itselle että läheisille. Luonne muotoutuu aika pitkälti lapsuudessa. Miten paljon ihminen voi vaikuttaa itse omaan luonteeseensa? Miten paljon ympäristö voi vaikuttaa toisen ihmisen (aikuisen) luonteeseen? Miten paljon terapiallakaan on vaikutusta?
Liiallinen narsismi on sairaus. Narsismi pohjautuu ihmisen omaan epävarmuuteen, vaikka narsistista saa helposti toisenlaisen mielikuvan. En tiedä, tunnistaako ympäristö heti narsistin, vai voiko se jäädä huomaamatta. En tiedä, tunnenko yhtään narsistia, ehkä en. Kai tietäisin, jos tuntisin.
Meitä ihmisiä on niin moneksi, täytyy todeta taas kerran. Ihmisinä ja yksilöinä olemme kaikki samanarvoisia väittipä kuka tahansa mitä muuta tahansa. Turhaa ihmistä ei ole. Minä olen tätä mieltä ja minunkin mielipiteelläni on merkitystä. Uskon, että minulla on "riittävä" määrä itsekkyyttä mutta en luokittelisi itseäni kuitenkaan narsistiksi. Toisaalta, voiko ihminen itse arvioida kovin hyvin omaa itseään tai edes riittävän objektiivisesti toisiakaan?
Toimeen pitäisi vain tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta harvapa siinä onnistuu. Moni luovuttaa heti kättelyssä ja vetoaa kemioiden yhteensopimattomuuteen, eikä edes yritä. Kun ihmissuhteissa tulee vaikeuksia, alkaa toisen syyttely ja oman itsen puolustelu, mutta toisinkin päin voi olla. Ihminen voi syyllistää itse itseään silloinkin kun se on aiheetonta. Se johtaa masennukseen.
Monet eivät tule toimeen edes oman itsensä kanssa. Elämä ei ole helppoa eikä sen ehkä pidäkään olla sellaista... Elämisen ongelmat ovat kuitenkin aika pitkälti yhteisiä. Yksilöillä on vastuuta, mutta siinäkin tulee joskus rajat vastaan. Jotkut asiat on hyvä selvittää yhdessä toisten kanssa ja jotkut selviävät parhaiten yksinäisyydessä.
Rauhallista itsetutkiskelua. - Pir
...narsismia olisi kai hyvä jokaisella olla, ääri-ilmiönä se on sairaus. Niinkuin moni muukin "ilmiö". Nykymääritelmistä riippumatta miellän (oikein tai väärin) narsismin erityisesti oman jumalaisen kauneuden ja suurenmoisuuden ihailuksi. Ei niinkään muuhun egoismiin, kahmimiseen, omistamiseen, muiden ohjailuun tms. painottuvana, vaan se saatta olla jopa vilpitöntä itsen ihailua, esteettispainotteista. Jo sillä on kiusallisia seuraamuksia sosiaalisesti, saati jos taudinkuvaan liittyy psykopaattista yli-ihmiskuvittelua.
Tarun Narcissos muistaakseni oli nuori mies, joka ihaili itseään lähteen kuvajaisesta niin loputtomasti, että kuoli siihen. Ei välttämättä ollut "paha " ihminen, muut pitivät naurettavana tai säälittävänä. Mutta kaunis hän oli.- Artis
kaikkiin edellisiin viesteihin viitaten. Kyllä tähän maailmaan mahtuu sairauksia tai paremminkin mielentiloja, jotka vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon että kaikki luokitukset ovat mielestäni kyseenalaisia. No, tämä on meidän systeemi täällä länsimaissa. Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida. En halua kieltää kärsimysten olemassaoloa...kärsimyksille on annettu nimiä narsismi, skitsofrenia, masennus, neuroottisuus jne.
Entä jos unohdetaan nuo termit. Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan mutta minun ei tarvitse sietää epäoikeudenmukaista ja loukkaavaa käytöstä sinulta minua kohtaan. Voin mennä pois. En hyväksy väkivaltaa missään muodossa, mutta elämä on kärsimystä halusimme sitä tai emme ja me kaikki olemme samassa veneessä oli meillä mikä leima otsassa hyvänsä.
Leimat ja diagnoosit ehkä helpottavat joitain asioita etenkin silloin jos esim. vanhemmat syyttävät itseään lapsensa sairaudesta ja kuulevat sairaudella olevan selvästi elimellinen alkuperä, diagnoosikin on esim. aivoperäinen. Huh, emme olekaan tehneet lapsestamme hullua. Tietynasteinen syyllisyydentunto tai omatunto on tervettä, mutta tämä meidän yhteiskunnan into leimata, diagnosoida, määritellä kaikki aiheuttaa helposti ylimääräistä syyllisyyttä, saattaa pahentaa asioita, jopa sairauden tilaa, etäännyttä ihmisiä toisistaan.
Tärkein unohtuu; ihmisyys...se, että kaikki olemme tuntevia, kärsiviä olentoja ja me kaikki haluamme ja kaipaamme pohjimmiltaan samaa asiaa; tulla nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisina kuin olemme, saada olla tarpeellinen täällä...samassa veneessä ollaan kaikki. - Jennifer
Artis kirjoitti:
kaikkiin edellisiin viesteihin viitaten. Kyllä tähän maailmaan mahtuu sairauksia tai paremminkin mielentiloja, jotka vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon että kaikki luokitukset ovat mielestäni kyseenalaisia. No, tämä on meidän systeemi täällä länsimaissa. Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida. En halua kieltää kärsimysten olemassaoloa...kärsimyksille on annettu nimiä narsismi, skitsofrenia, masennus, neuroottisuus jne.
Entä jos unohdetaan nuo termit. Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan mutta minun ei tarvitse sietää epäoikeudenmukaista ja loukkaavaa käytöstä sinulta minua kohtaan. Voin mennä pois. En hyväksy väkivaltaa missään muodossa, mutta elämä on kärsimystä halusimme sitä tai emme ja me kaikki olemme samassa veneessä oli meillä mikä leima otsassa hyvänsä.
Leimat ja diagnoosit ehkä helpottavat joitain asioita etenkin silloin jos esim. vanhemmat syyttävät itseään lapsensa sairaudesta ja kuulevat sairaudella olevan selvästi elimellinen alkuperä, diagnoosikin on esim. aivoperäinen. Huh, emme olekaan tehneet lapsestamme hullua. Tietynasteinen syyllisyydentunto tai omatunto on tervettä, mutta tämä meidän yhteiskunnan into leimata, diagnosoida, määritellä kaikki aiheuttaa helposti ylimääräistä syyllisyyttä, saattaa pahentaa asioita, jopa sairauden tilaa, etäännyttä ihmisiä toisistaan.
Tärkein unohtuu; ihmisyys...se, että kaikki olemme tuntevia, kärsiviä olentoja ja me kaikki haluamme ja kaipaamme pohjimmiltaan samaa asiaa; tulla nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisina kuin olemme, saada olla tarpeellinen täällä...samassa veneessä ollaan kaikki...jotkut täällä osaavat muotoilla sanottavansa hyvin ja ymmärrettävään muotoon ja samalla kyetä empaattisuudella verhoamaan sanottavansa.
Tulin ihan iloiselle tuulelle tästä kirjoituksesta! Kiitos! - Catsy_666
Artis kirjoitti:
kaikkiin edellisiin viesteihin viitaten. Kyllä tähän maailmaan mahtuu sairauksia tai paremminkin mielentiloja, jotka vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon että kaikki luokitukset ovat mielestäni kyseenalaisia. No, tämä on meidän systeemi täällä länsimaissa. Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida. En halua kieltää kärsimysten olemassaoloa...kärsimyksille on annettu nimiä narsismi, skitsofrenia, masennus, neuroottisuus jne.
Entä jos unohdetaan nuo termit. Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan mutta minun ei tarvitse sietää epäoikeudenmukaista ja loukkaavaa käytöstä sinulta minua kohtaan. Voin mennä pois. En hyväksy väkivaltaa missään muodossa, mutta elämä on kärsimystä halusimme sitä tai emme ja me kaikki olemme samassa veneessä oli meillä mikä leima otsassa hyvänsä.
Leimat ja diagnoosit ehkä helpottavat joitain asioita etenkin silloin jos esim. vanhemmat syyttävät itseään lapsensa sairaudesta ja kuulevat sairaudella olevan selvästi elimellinen alkuperä, diagnoosikin on esim. aivoperäinen. Huh, emme olekaan tehneet lapsestamme hullua. Tietynasteinen syyllisyydentunto tai omatunto on tervettä, mutta tämä meidän yhteiskunnan into leimata, diagnosoida, määritellä kaikki aiheuttaa helposti ylimääräistä syyllisyyttä, saattaa pahentaa asioita, jopa sairauden tilaa, etäännyttä ihmisiä toisistaan.
Tärkein unohtuu; ihmisyys...se, että kaikki olemme tuntevia, kärsiviä olentoja ja me kaikki haluamme ja kaipaamme pohjimmiltaan samaa asiaa; tulla nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisina kuin olemme, saada olla tarpeellinen täällä...samassa veneessä ollaan kaikki.:Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan
Piinallista, mutta jos joku sanoisi tuon minulle henkilökohtaisesti, niin minä sanoisin "en usko sinua", "sanot sen vain saadaksesi minut hyvälle tuulelle", "pidät vain minun kulissistani", "jos OIKEASTI tuntisit minut halveksuisit minua" ja tämä toteamuksena, ilman itsesäälin häivääkään. - Eliö
Catsy_666 kirjoitti:
:Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan
Piinallista, mutta jos joku sanoisi tuon minulle henkilökohtaisesti, niin minä sanoisin "en usko sinua", "sanot sen vain saadaksesi minut hyvälle tuulelle", "pidät vain minun kulissistani", "jos OIKEASTI tuntisit minut halveksuisit minua" ja tämä toteamuksena, ilman itsesäälin häivääkään.Sinä et todellakaan ole narsisti. Oikeasti.
- Catsy_666
Eliö kirjoitti:
Sinä et todellakaan ole narsisti. Oikeasti.
Narsistina mulle on turha tulla kertomaan tuota. Minä itse tiedän paremmin. ;)
- Artis
Catsy_666 kirjoitti:
:Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan
Piinallista, mutta jos joku sanoisi tuon minulle henkilökohtaisesti, niin minä sanoisin "en usko sinua", "sanot sen vain saadaksesi minut hyvälle tuulelle", "pidät vain minun kulissistani", "jos OIKEASTI tuntisit minut halveksuisit minua" ja tämä toteamuksena, ilman itsesäälin häivääkään.voit uskoa minua tai olla uskomatta. Se on sinun asiasi. Sinun kirjoituksiasi ja näitä muita kirjoituksia luettuani olen yhä vakuuttuneempi siitä, että narsismi, kuten monet muutkin häiriöiksi luokitellut asiat ovat niin laajakirjoisia, niin monimuotoisia, niin monikasvoisia että niillä ei ole pohjaa. Sinä, Catsy_666 olet ihminen. Sinulla on silmät ja korvat, joilla näet ja kuulet, keuhkot joilla hengität, sydän, joka pitää sinut elossa...tunteet, ajatukset, toiveet, haaveet, unelmat...Minä en halveksu ketään, koska minulla ei ole varaa siihen...ei todellakaan.
- Eliö
Catsy_666 kirjoitti:
Narsistina mulle on turha tulla kertomaan tuota. Minä itse tiedän paremmin. ;)
Mutta narsistina et voisi kirjoitella tänne mitään, koska ottaisit syvästi herneen nenääsi.
..Oletko itse päätellyt olevasi narsisti, vai onko joku sanonut sinulle niin? - Pir
Artis kirjoitti:
kaikkiin edellisiin viesteihin viitaten. Kyllä tähän maailmaan mahtuu sairauksia tai paremminkin mielentiloja, jotka vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon että kaikki luokitukset ovat mielestäni kyseenalaisia. No, tämä on meidän systeemi täällä länsimaissa. Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida. En halua kieltää kärsimysten olemassaoloa...kärsimyksille on annettu nimiä narsismi, skitsofrenia, masennus, neuroottisuus jne.
Entä jos unohdetaan nuo termit. Minulle sinä narsisti olet ihminen muiden joukossa, ihminen joka kenties kaipaat rakkautta tai jotain muuta. Olet ihminen kuten minäkin ja se riittää. Voin tuntea myötätuntoa sinua kohtaan mutta minun ei tarvitse sietää epäoikeudenmukaista ja loukkaavaa käytöstä sinulta minua kohtaan. Voin mennä pois. En hyväksy väkivaltaa missään muodossa, mutta elämä on kärsimystä halusimme sitä tai emme ja me kaikki olemme samassa veneessä oli meillä mikä leima otsassa hyvänsä.
Leimat ja diagnoosit ehkä helpottavat joitain asioita etenkin silloin jos esim. vanhemmat syyttävät itseään lapsensa sairaudesta ja kuulevat sairaudella olevan selvästi elimellinen alkuperä, diagnoosikin on esim. aivoperäinen. Huh, emme olekaan tehneet lapsestamme hullua. Tietynasteinen syyllisyydentunto tai omatunto on tervettä, mutta tämä meidän yhteiskunnan into leimata, diagnosoida, määritellä kaikki aiheuttaa helposti ylimääräistä syyllisyyttä, saattaa pahentaa asioita, jopa sairauden tilaa, etäännyttä ihmisiä toisistaan.
Tärkein unohtuu; ihmisyys...se, että kaikki olemme tuntevia, kärsiviä olentoja ja me kaikki haluamme ja kaipaamme pohjimmiltaan samaa asiaa; tulla nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisina kuin olemme, saada olla tarpeellinen täällä...samassa veneessä ollaan kaikki....tuota. Vähän ohi avausteeman: "Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida."
Pidän juuri tuosta. Arvostan sitä. Juuri ko. asennoitumisen perusteella lännessä on tiede kehittynyt asteelle, johon muualla ei ole päästy tai jota kopioidaan. Lännessä myös elintaso, terveystaso, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vastaavat arvot ovat aivan eri tasolla kuin muualla, yleisesti ottaen. Kehitys on tuonut meille myös vaikeuksia, totta, mutta miksi kiistää hyviä puolia?
Järkeilyyn perustuva analysointi ja luokittelut (taksonominen ajattelu) auttavat tyypittämään ilmiöitä (kaikkien tieteiden alueilla), kehittelemään ratkaisuita jne. Jos ei näin tehtäisi, olisi se pään pistämistä pensaaseen, lääketiede toimisi shamanismin varassa ym.
Luokittelut ("leimat") pitää tulkita oikein. Kun esim. ihmisyksilö sijoitetaan jossakin luokittelujärjestelmäsä tiettyyn luokkaan, ei se tarkoita, että sillä on koko ihminen selitetty. Meitä voidaan sijoitella (oikein tai väärin) monen moniin luokituksiin, mutta ei meitä selitetä koskaan täysin luokituksilla. Ne ovat vain apuna, auttavat ymmärtämään, kehittämään suhtautumistapoja, parannuskeinoja yms yms. Yksilöinä me kaikki pystymme yllättämään luokittelijat, toimimaan ei-odotetulla tavalla. Todennäköistä kuitenkin on, että useimmat toimivat jokseenkin odotetusti.
Yleistävän leiman mukaan ei kuitenkaan saisi ketään yksilöä kohdella, ihmisessä on niin paljon muuta potentiaalia. Jos empiirinen kokemus josta kusta ihmisestä on huono jonkin tietyn asian suhteen, katsoisin johtopäätöksen oikeutuksi. Siinä tilanteessa ainakin. - heta
Pir kirjoitti:
...tuota. Vähän ohi avausteeman: "Kaikki halutaan lokeroida, leimata, pakata siisteihin pakkauksiin että niitä olisi helpompi käsitellä, lähestyä, kontrolloida."
Pidän juuri tuosta. Arvostan sitä. Juuri ko. asennoitumisen perusteella lännessä on tiede kehittynyt asteelle, johon muualla ei ole päästy tai jota kopioidaan. Lännessä myös elintaso, terveystaso, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vastaavat arvot ovat aivan eri tasolla kuin muualla, yleisesti ottaen. Kehitys on tuonut meille myös vaikeuksia, totta, mutta miksi kiistää hyviä puolia?
Järkeilyyn perustuva analysointi ja luokittelut (taksonominen ajattelu) auttavat tyypittämään ilmiöitä (kaikkien tieteiden alueilla), kehittelemään ratkaisuita jne. Jos ei näin tehtäisi, olisi se pään pistämistä pensaaseen, lääketiede toimisi shamanismin varassa ym.
Luokittelut ("leimat") pitää tulkita oikein. Kun esim. ihmisyksilö sijoitetaan jossakin luokittelujärjestelmäsä tiettyyn luokkaan, ei se tarkoita, että sillä on koko ihminen selitetty. Meitä voidaan sijoitella (oikein tai väärin) monen moniin luokituksiin, mutta ei meitä selitetä koskaan täysin luokituksilla. Ne ovat vain apuna, auttavat ymmärtämään, kehittämään suhtautumistapoja, parannuskeinoja yms yms. Yksilöinä me kaikki pystymme yllättämään luokittelijat, toimimaan ei-odotetulla tavalla. Todennäköistä kuitenkin on, että useimmat toimivat jokseenkin odotetusti.
Yleistävän leiman mukaan ei kuitenkaan saisi ketään yksilöä kohdella, ihmisessä on niin paljon muuta potentiaalia. Jos empiirinen kokemus josta kusta ihmisestä on huono jonkin tietyn asian suhteen, katsoisin johtopäätöksen oikeutuksi. Siinä tilanteessa ainakin.etevästi sanot tuon.
Olen kai luonnostaan luokitteleva, järjestelevä.
MUTTA ei tarkoita etteikö yksittäistapaus, esim. Minä tai Sinä, voisi saada usean luokan ominaisuuksia. Ominaisuudet kuuluvat luokkiin, jotka ovat elämän hahmottamisen työkalu. Aivan kuten "sanat ovat koukkuja, joihin ajatuksia voi ripustaa". Elämän, elävien olentojen tuntomerkki on muutos.
- Narsissi
..jo hetken aikaa pohtinu ja vasta muutama vuosi sitten myöntänyt lievän(kö?) narsismin itsessäni..
Ongelma kun on siinä, etten voi sietää itserakkaita ihmisiä...
En voi siis sietää itseäni..
Ja silti samaan aikaan sekä vihaan että rakastan..
Yritän oppia hyväksymään itseni kaikinen vikoineni ja puutteineni, mutta en pysty. Minun on aina oltava parempi... minun on aina oltava paras.. ja kaunein.. ja taitavin..
Ja päässäni sitä kai joskus olenkin.. omassa mielessäni, voin olla jumalolento joka on kaikkien muiden yläpuolella..hetken.
..silti minä tiedän että oikeasti olen vain pieni ja hauras..
..mutta minä alan kasvamaan kehuista ja kohteliaisuuksita, ihailevista katseista, isku-yrityksistä, kateellisista silmäyksistä...
Ja kyllä minä tiedän kaunis olevani, aivan valehtelematta.. kun on sitä koko ikänsä kaikkialla kuullut, niin sen vain tietää..
Ja kyllä minä jaksan peiliin tuijottaa..
Mutta jollen kuule kehuja ja ihastelevaa ääntä, alkaa kuvani muuttua, enkä enää olekaan se sädehtivä kaunotar, vaan torniinsa piiloutuva pelästynyt Quasimodo..
Mutta minä kerään kehuja.. minä imen niitä itseeni kuin sieni ja mitä enemmän minä imen, sitä enemmän minä loistan.. ja mitä enemmän minä loistan sitä enemmän minut huomataan ja sitä enemmän saan imartelevia katseita...
Mutta sitä eivät muut huomaa..
Ulospäin olen pieni, kiltti ja iloinen..
Minä välitän enemmän muista kuin itsestäni. (se on totta) (minähän en pidä itsestäni)
En pitänyt itsetäni lapsenakaan. Yritin olla täydelllinen. Ajattelin, että silloin minusta pidetään.
Ei pidetty, kiusattiin vaan.
Halusin olla kuin Ingalsin Laura. Kaunis, viisas ja kiltti..
Ei minusta sellaista tullut.. ainakaan kilttiä..
Mutta matka jatkuu vielä.
Itseään voi muuttaa.
Aina voi olla parempi.Vähän viisaampi. vähän kauniimpi. aina vähän vielä..
Yritän olla täydellinen.
Ehkä minusta sitten pidetään. ehkä voin sitten arvostaa itseäni. oikeasti.Ehkä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399198Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3738004Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625761William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542378Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62103Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821752Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201695Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921455Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401382Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71380