Mikä ihmeen runkonopeus?

Kiinnostunut

Kertokaa te hydrodynamiikasta paremmin perillä olevat mitä veneen runkonopeus tarkoittaa ja miten se lasketaan. Riippuuko se vain veneen vesilinjan pituudesta, kuten jotkut esittävät, vai vaikuttaako siihen koko märkäpinta? Miten sen voi laskea ilman syvällisiä tietoja integraaleista yms. hienouksista?

8

8833

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Simppelix

      runkonopeus solmuissa = 2,43 × vesilinjan pituuden neliöjuuri.

      Esimerkkejä:

      vesilinja => runkonopeus

      5,0 m => 5,43 kn
      6,0 m => 5,95 kn
      7,0 m => 6,43 kn
      8,0 m => 6,87 kn
      9,0 m => 7,29 kn
      10,0 m => 7,68 kn

      • Kohtuutta

        Kyllä siihen runkonopeuteen vaikuttaa aluksen täyteläisyys l. muoto. Sanoisit edes, että kerroin on 2,4 tai jotain kahden ja kolmen väliltä?


      • Joakim
        Kohtuutta kirjoitti:

        Kyllä siihen runkonopeuteen vaikuttaa aluksen täyteläisyys l. muoto. Sanoisit edes, että kerroin on 2,4 tai jotain kahden ja kolmen väliltä?

        Tuo 2,43 on tarkka arvo, joka tulee aaltoteoriasta.

        Todellisilla veneillä ei ole mitään oikeaa "runkonopeutta", vaan veneen kulkuvastus kasvaa jatkuvasti. Runkonopeuden lähettyvillä kasvu on melko voimakasta, mutta kaikki veneet pystyvät ylittämään runkonopeutensa, kun voimaa (=tuulta) on tarpeeksi ilman aaltojen apuakin.

        Muutaman tyypillisen purjeveneen vastuskäyrät löytyy vaikkapa täältä:

        http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6561&n=560
        http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6577&n=560

        Vastus on niissä esitetty Frouden-luvun (Fn) funktiona. Frouden-luku riippuu suoraan nopeudesta ja edellisen kaavan mukainen runkonopeus on kohdasssa Fn=0,40.


      • Kiinnostunut
        Joakim kirjoitti:

        Tuo 2,43 on tarkka arvo, joka tulee aaltoteoriasta.

        Todellisilla veneillä ei ole mitään oikeaa "runkonopeutta", vaan veneen kulkuvastus kasvaa jatkuvasti. Runkonopeuden lähettyvillä kasvu on melko voimakasta, mutta kaikki veneet pystyvät ylittämään runkonopeutensa, kun voimaa (=tuulta) on tarpeeksi ilman aaltojen apuakin.

        Muutaman tyypillisen purjeveneen vastuskäyrät löytyy vaikkapa täältä:

        http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6561&n=560
        http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6577&n=560

        Vastus on niissä esitetty Frouden-luvun (Fn) funktiona. Frouden-luku riippuu suoraan nopeudesta ja edellisen kaavan mukainen runkonopeus on kohdasssa Fn=0,40.

        Vaikuttaa perinpohjaiselta artikkelilta. Täytyy yrittää perehtyä, jos siitä vaikka jotain ymmärtäisi - aika paljon erilaista 'omenamatoa' näyttää juttuun sisältyvän.

        Jos vesilinja on saman pituinen, ns. runkonopeus on siis sama, on vene sitten puikko tai pullukka, pitkäkölinen tai torpedokölinen?


      • Joakim
        Kiinnostunut kirjoitti:

        Vaikuttaa perinpohjaiselta artikkelilta. Täytyy yrittää perehtyä, jos siitä vaikka jotain ymmärtäisi - aika paljon erilaista 'omenamatoa' näyttää juttuun sisältyvän.

        Jos vesilinja on saman pituinen, ns. runkonopeus on siis sama, on vene sitten puikko tai pullukka, pitkäkölinen tai torpedokölinen?

        Runkonopeus noin määriteltynä on sama rungon muodosta riippumatta.

        Kuten yritin sanoa, runkonopeus on vain kansanomainen termi, jonka tarkoitus on kertoa likimain helposti saavutettavasta uppoumanopeudesta.

        Ko. artikkelissa tai useimmissa hydrodynamiikan kirjoissa ei runkonopeudesta puhuta. Niissä käsitellään vastusta Frouden luvun funktiona.


      • tsbmw
        Joakim kirjoitti:

        Runkonopeus noin määriteltynä on sama rungon muodosta riippumatta.

        Kuten yritin sanoa, runkonopeus on vain kansanomainen termi, jonka tarkoitus on kertoa likimain helposti saavutettavasta uppoumanopeudesta.

        Ko. artikkelissa tai useimmissa hydrodynamiikan kirjoissa ei runkonopeudesta puhuta. Niissä käsitellään vastusta Frouden luvun funktiona.

        1) Kuinka paljon muoto vaikuttaa pituuden lisäksi?
        Tuntumaa antaisi vaikka MR5, F, H luokkien erot teoreettisiin pituudesta laskettaviin runkonopeuksiin nähden.

        2) Mikä on äärimmäinen nopeus johon ei surffaava vene kykenee eli kun spinnu vetää takaparras / takakansi vedessä?

        3) Kallistuma pidentää vesilinjaa esim. MR5 luokassa, joten selventäsi arvio myötätuuleen...


      • Joakim
        tsbmw kirjoitti:

        1) Kuinka paljon muoto vaikuttaa pituuden lisäksi?
        Tuntumaa antaisi vaikka MR5, F, H luokkien erot teoreettisiin pituudesta laskettaviin runkonopeuksiin nähden.

        2) Mikä on äärimmäinen nopeus johon ei surffaava vene kykenee eli kun spinnu vetää takaparras / takakansi vedessä?

        3) Kallistuma pidentää vesilinjaa esim. MR5 luokassa, joten selventäsi arvio myötätuuleen...

        Jos haluatte vertailla eri veneiden nopeuksia, ei runkonopeus ole hyvä luku siihen.

        Mikään todellinen nopeudenennustussääntö (MR, IOR, IMS jne.) ei perustu pelkästään vesilinjaan. Esim. IMSissä lasketaan koko rungosta (~2000 mittauspistettä) veneen "efektiivinen" pituus muutamalla eri kallistumalla ja lisäksi "sunk" eli perä painuneena. Tämä pituus voi olla jopa pidempi kuin vene. Edelleen ennustettava nopeus ei riipu ainoastaan pituudesta vaan hyvin paljon monesta muusta runkomuotoa kuvaavasta parametrista.

        1) Hyvin paljon. Erittäin kapeissa rungoissa (tornado) "runkonopeus" ylittyy huomaamatta.

        2) Omalla veneelläni olen ajanut 1,3 x runkonopeutta aallottomissa olosuhteissa tasaisesti muutaman minuutin (tarkistettu GPS:n 10 s välein tallentuvasta tiedosta). Ko. tilanteessa 15-17 m/s ukkospuuska tuli rannikon lähellä pohjoisesta. Suuntana suora lenssi spinnu vedossa. Koko veneen pituuden mukaan laskettunakin vauhtia oli runkonopeus x 1,2. Ko. vene ei juuri surffaa aalloissakaan. Spimmuhan kaataa venettä voimakkaasti "nokalleen", joten perää ei uppoa samalla tavalla kuin koneella.

        Ilman spinnua perhepurjehduksissakin pääsee usein 10% yli runkonopeuden surffaamatta.

        Monet purjeveneet menevät koneellakin 10 % yli runkonopeuden. Esimerkiksi kaikki modernit 28-30-jalkaiset kulkevat 18-20 hv koneella 7,3-8 s runkonopeuden ollessa 6,8-7,1 s.

        3) Myötätuulessa on paljon oleellisempaa runkomuoto muuten, kuin vesilinjapituuden mahdolliset muutokset.


    • Kuukeltaja

      Netistä löytyy laskuri, joka ilmoittaa runkonopeuden solmuina, kun siihen syöttää veneen vesilinjan pituuden jalkoina:
      http://www.sailingusa.info/cal__hull_speed.htm

      Kaavasta: potenssiin ½ korottaminen on sama asia kuin neliöjuuren otto (jos nyt joku ei satu muistamaan).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe