Mitkä sanat saa sinut ärsyyntymään?
Mitä nykysuomen kielen sanoja inhoat?
Ärsytää
1591233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 159
Vanhimmat
Käytetään sanaa normi, kun tarkoitetaan normaalia.
'Tavan' tallaaja saa niskakarvani pystyyn. Ei vissiin jakseta sanoa 'tavallinen'. Mitähän samat henkilöt sanovat sitten, kun kyse joskus tosiaan on tavoista?
Mennään jonnekin 'seiskaan'. On siinäkin kellonajan määritys. Tai 'viikon sisään'.
'Kasari' ja 'ysäri' puhuttaessa 1980- ja 1990-luvun musiikista. Kasarihan on kattila.
"Käytetään sanaa normi, kun tarkoitetaan normaalia."
Tätä minäkin olen kummastellut. Kun ensimmäisen kerran näin jossakin yhdyssanassa tuon normin, en heti edes tajunnut, mitä tarkoitettiin!
Tavan taukki sanoo, että jokin asia on normi asia.
Ärsyttää substantiivin käyttö adjektiivina eli toisen substantiivin määreenä. Onko tämä sitä "kielen kehitystä", jonka luonnollisuudesta aina paapatetaan?
Edes sanaluokkia ei enää eroteta toisistaan, vaikka Pisa-tuloksissa osataan niin helskutin hyvin lukea.
Pysähdypä nyt hengittämään ja yritä sen jälkeen perustella, mitä todellista merkitystä tai haittaa siitä olisi, että sanoja käytetään "yli sanaluokkarajojen"? Toisin sanoen, millä tavoin viestin perillemeno siitä muka vaikeutuisi?
Kieli on vain ja ainoastaan väline, kommunikaatiokeino. Jos kommunikaatio menee perille, niin ulkoinen asu on oikeastaan yhdentekevä.
Tämä oppi on mennyt nykynuorisolle hyvin perille. Siis mitä välii!
Kommunikaatio menee toki perille, ja usein paljon muutakin kommunikaatiota kuin haluttua, esimerkiksi sitä, että kommunikoija on huolimaton, oppimaton tai jopa tyhmä.
Tai että vastaanottaja on kusipäinen jäykkäniskaidiootti, joka pitäisi viedä saunan taa ammuttavaksi.
Mielenkiintoista! Sanottu tai kirjoitettu sisältää tahatonta kommunikaatiota vastaanottajasta!
Vahingossa kirjoitan huolitellusti, koska tiedostamattani pidän vastaanottajaa sen arvoisena. Tai sattumalta kirjoitan kuin ääliö, koska pidän vastaanottajaa ääliönä.
Mitään kielenkäytön kulttuuria ei siis ole tai tarvitse olla. Vaistoilla mennään. Sopii hyvin "liberaalille" metsäläiselle, joka pissaa porttikongiin.
Aina ei tarkoiteta normaalia, vaan normin mukainen, kun käytetään sanaa normi.
Silloin se ainakin on täysin typerää!
Näissä tapauksissa ei ole kuitenkaan kyse mistään normista, ei asiaa ole mitenkään normalisoitu. Ei kuka tahansa voi normalisoida mitä tahansa, näitähän näkee yleensä ihan ja useimmiten täysin epävirallisissa yhteyksissä.
Elikkäs normi-alkuiset sanat nykykielenkäytössä ovat lähtöisin Kummelin sanonnasta "normipäivä", jolla tarkoitettiin työpäivään kuuluvien normien täyttymistä tahikkas työpäivään kuuluvien, toistuvien tapahtumien toteutumista.
Todellä ärsyttävää on eli, elikä, elikkä tai elikkäs -sanan käyttö lauseen tai varsinkin puheenvuoron tai kirjoituksen alussa.
Lisää: "tavan", "loppuviimeksi".
Lehtiteksteissä infantiileiltä kuulostavat sanat "junarata ja juna-asema" ovat syrjäyttäneet rautatien ja rautatieaseman. Minulla oli lapsena junarata, jota säilytettiin öisin sängyn alla.
Oikeastaan junarata ja juna-asema ovat loogisempia kuin aiemmat sanat. Jos kerran on linja-autoasema ja taksiasema, niin miksei sitten juna-asema? Ei se ole mikään peruste, että aiemmin on sanottu "rautatieasema".
Sanotaan vieläkin, sillä "rautatieasema" on edelleen virallinen nimitys:
http://www.vr.fi/fi/index/palvelut/palvelutasemilla.html
Aiemmin on sanottu? Sanotaan tietääkseni edelleen.
Jos joku haluaa sanoa rautatietä junaradaksi ja rautatieasemaa juna-asemaksi, niin siitä vain, mutta kuulijat toki tekevät päätelmiä puhujasta.
Ehkä jotkut kuulijat. Ja toisaalta toiset tekevät päätelmiä sinunkaltaisista aivottomista idiooteista.
Kielen pitäisi olla loogista. "Juna-asema" on 100% loogisempi ilmaus kuin "rautatieasema".
Pitäisikö lentoasemia sitten ruveta kutsumaan "lentokoneasemiksi"?
Niinhän niitä itse asiassa kutsutaankin. "Lentoasema" on vain lyhentynyt muoto siitä. Eli logiikka on sama kuin juna-asemassa.
En muista kenenkään käyttäneen sanaa "lentokoneasema".
Pitäisikö satamaa sanoa laiva-asemaksi?
Ei laiva-asema mitenkään hullulta kuulostaisi.
Lentoasema lyhentynyt muoto lentokoneasemasta? Kerro lisää vitsejä.
Lentoasemaa vastaava sana englannissa on airport eli suomeksi ilmasatama.
Rautatieasema voisi siten olla kiskosatama.
Englannissa käytetään sekä muotoa railway station että train station. Ruotsissa on ainakin järnvägsstation. Tågstation on myös yleistymäsää (Wikipedia).
Tåg kuulostaa ihan lelulta.
Pitkällä tähtäimellä, pitkässä juoksussa, tosi-tv, ongelmatiikka, hiphop, kokoomus, kreikka, lipponen
Mikä hiphopissa ärsyttää?
Jos pitää kysyä, et voi ymmärtää.
No ehkä en, mutta olisi se kiva kuulla.
Itse rinnastan hiphopin vähintäänkin törkeään pahoinpitelyyn kuulijaa/näkijää kohtaan.
Puhumattakaan lähitalojen seinistä, junista yms.
Ymmärsinpäs kuitenkin, hah hah haa!
Paituli, verkkahousut, massi, mässy. Pitkässä juoksussa ja Lipponen pitäisi kieltää ympäristölleen haitallisina.
Onko Lipposella joku muu kuin erisnimimerkitys?
Tarvitaanko sitä mielestäsi?
Mikä Massin hiihtomajassa inhottaa?
Elikkä on kumma elukka.
"Unelmien homolle roudarimorsian" ja kaikki vastaavat.
Tahtotila.
Juurikin tahtotila ärsyttää tätäkin tavan normi kaveria.
Tahtopolitiikka pelastaa tämän kansan. Tai sitten ei.
Voimakastahtoinen = joustamaton, yhteistyökyvytön känkkäränkkä.
Jotkut naiset itse kertovat olevansa "tahtonaisia". Tämä kaikille varoituksena.
Juurikin. Ilmeisesti vastakohta sanalle 'juurikaan'. Normaali sana olisi siis 'juuri'.
Juurikas?
Neekeri.
Hipsteri ja läppä.
Hei, se on vaan sana!
Ja jos jokin niistä ärsyttää sinua, niin tutki omaa päätäsi. Miksi projisoit viattomaan luontokappaleeseen omia aggressioitasi
Lähipiirissäni on henkilöitä, joita ärsyttää "moi" ja "äärimmäisen"
Minua ärsyttää "heippa".
Toimesta.
Kuljettaja vietiin sairaalaan ambulanssin toimesta.
Kun käytetään sanaa uupua sanan puuttua sijasta.
Sanomalehdissä näkee otsikoita tyyllin "Sillan rahoituksesta uupuu viisi miljoonaa". Kömpelöä, asiatekstiin sopimatonta puhekielisyyttä!
Sanalla uupuminen vakiintunut käyttönsä väsymisen tai voimien loppumisen merkityksessä. Puuttuminen on aivan eri asia.
Yhtä vakiintunut merkitys sanalle "uupua" on juuri puute tai puuttuminen. Lopeta itkeminen, tollo!
Ehkä joissain murteissa tilanne on tuo. Kielentajun hämärtyminen näyttää tuovan puheilmaisun epämääräistä sanankäyttöä asiatekstiin.
Onhan puuttua-vebilläkin ainakin kaksi merkitystä.
Pitkässä juoksussa haasteellinen globaali markkina vaatii yhteisöllistä, yhteisvastuullista voimaannuttamista.
No sellaset v–u jotka on väärässä muodossa tai v–u muuten väärin kirjoitetu. Ja tietysti v–u kaikki sanat joita kirjottaa jotkut nipottajat ja herneennenäänsävetäjät. Etenki jos ne sillai kokonaisvaltasesti niinku kielitasolla omakohtaisesti sosiaalisessa mediassa yllyttää muitakin ruikuttamaan kuinka joku taas ärsyttää.
"Lähteä liikenteeseen" merkityksessä "lähteä", "lähteä liikkeelle" tms.
Se on ärsyttävä tuo "lähteä liikenteeseen"!
Samoin ovat nämä samaa tarkoittavat:
"panna menoksi"
"nostaa kytkin"
"panna usvaa putkeen"
"lähteä liikekannalle"
"pistää töppöstä toisen eteen"
" lähteä lätkimään"
"lähteä uutteen" (vrt. "ineen")
Heh, mitä vikaa siinä "pistää töppöstä toisen eteen":ssa on? Sehän on hauska lausahdus. Vai pistääkö siinä se 'pistää' sana?
Mitä ajattelet lauseesta "laittaa töppöstä toisen eteen"?
Minustakin on typerää sanoa "lähteä liikenteeseen" kun tarkoitetaan "lähteä liikkeelle" – eikä tämä ole ainoa tapaus, jossa alun perin vitsiksi tai ainakin leikilliseksi sanamuodoksi tarkoitettu sanonta on levinnyt fraasiksi, joka syrjäyttänyt kaikki muut vaihtoehdot. Sellaisessa ei ole enää mitään vitsiä.
Vastaava muotifraasi on esim. "pikkuhiljaa". Kukaan ei enää sano "vähitellen, hiljalleen, asteittain, vaiheittain, vähän kerrassaan" ja mitä niitä vaihtoehtoja onkaan.
Sen sijaan "panna usvaa putkeen" ja "pistää / panna / laittaa töppöstä toisen eteen" eivät tarkoita ollenkaan samaa kuin "lähteä liikkeelle / liikenteeseen". Ne tarkoittavat pikemminkin "pitää / kiihdyttää vauhtia". Sitä paitsi ne eivät ole mitään nykysuomen ilmaisuja – ensin mainitun muistan ainakin 40 vuoden takaa ja jälkimmäinen on niin vanha, että monet nykynuorista eivät edes tiedä, mikä töppönen on.
Ei sanota vaiheittain, mutta sanotaan "jäi vaiheeseen". Onneksi sekin taitaa vähentyä.
"Jäi vaiheeseen" ei tarkoita "vaiheittain" vaan "jäi kesken".
vaiheeseen jos tehdään vaiheittain.
Ärsyttäviä sanoja sanontoja ovat myös nämä:
Itse asiassa
Eli, elikkä (varsinkin lauseen alussa)
Kautta (esim. ruokaohjeissa; ainekset sekoitetaan pataan/kattilaan)
Törkeen ihana, törkeen kallis, törkeen hieno...
Sikasiisti
Sairaan kallis, sairaan hieno, sairaan ihana...
About-sanasta muunnos baltiarallaa yms.
Nämä ne vasta ärsyttäviä ovatkin:
Saakutarallaa
Halitulirallaa
Halikakatipput äppyt tipput äppyt tipput tiljalleen
Tuta jutstaitutaa
Hoi laari laari laa
Heppi
Nokia nousee rapsakasti
Justihin joo, sanoo eteläpohojalaanen.
Maahanmuutosta ei saa puhua, koska rasismi.
En saa lähteä perjantaina ulos, koska isoäiti.
Instituutiota ei saa arvostella, koska talvisota.
Huomasin juuri, että näitä käytetään aina negatiivisista asioista puhuttaessa. Mielenkiintoista mutta raivostuttavaa.
Enemmän kyllä syntaksin asia mutta luin viimeisen Eragonin (fantasiakirja) suomeksi, ja se relatiivilause oli jo päässyt kansiinkin.
Sitten menin siihen taloon, jossa mummoni asui ennen. Se kirja, josta tykkään kamalasti, katosi. -tyyppisiä lauseita
Tietysti ruotsin malli Sen gick jag till det hus min murmur bor i. Den bok jag tycker mycket om...
Eli "se" ärsyttää. Ei kaikki artyikkelinomainen käyttö (niin paljon) mutta täysin kielitajuani vastaan hyppäävä relativisoija.
Ellei tarkoiteta " myös juuri", juurikin on pelkkä pöhötautinen juuri ilman mitään lisämerkitystä. Sanan arvoa se kyllä vähentää sitä enemmän.
Mitä, eikö täällä vielä ole mainittu ärsyttävintä kaikista, yhä yllättävämpiin yhteyksiin tiensä löytävää tökeröyden huippua edustavaa ilmaisua *loppupeleissä*?
Loppujen lopuksi, lopulta, lopultakin, vaikka sitten edes loppuviimein.. mutta että loppupeleissä.
Nuuskahuulilätkäjätkien lätinästä yleiskieleen, ihanaa Leijjonat ihanaa!
Itse asiassa.
Sinänsä.
Hullunkurinen sanonta "niin päin pois" tuntuu korvanneen vakiintuneen ilmaisun "niin poispäin". Näillä tarkoitetaan ilmeisesti samaa asiaa. Vertautuu merkitykseltään ilmaisuun "ja niin edelleen".
Muistikuvieni mukaan tuo sananväännös on lähtöisin television urheilutoimittajan tai meteorologin suusta. Tv-meteorologin sanankäytöstä lähti muutama vuosi sitten leviämään sammakko "kuten sanottua", kun tarkoitetaan "kuten sanottu".
Sanan "lähtökohtaisesti" yleistynyt käyttö periytyy lakimiesten termistöstä.
Minun muistini mukaan joku pakinoitsija käytti mielellään sanoja sikin sokin ja tuosta sitten lähti niin päin poiskin.
Mua ärsyyttää t:n lausuminen d:nä, esim. myöden tai madriisi.
Ja jossain jalkapallo-ottelussa selostaja sanoi, että pallo pelattiin keskeen. Minusta se on keskelle, siis kentän leveyssuunnassa.
Mua ärsyttää p:n kirjoittaminen/lausuminen b:nä, esim. piisi - biisi
Aikuistenoikeasti jotkut suosivat ylenmäärin g-kirjainta, esim. goupe-korinen auto
Osaatteko muuten kirjoittaa ree-kirjaimen? Ree-asemalla oleva rokumentti.
Rintteri on tulostin, printteri on pikajuoksija tai -luistelija.
Edesmennyt mummoni sanoi minulle kun kysyin pienenä häneltä millä kirjaimella alkaa "traktori", että ärrällähän se raktori alakaa! Tai Savon murteessahan "traktori" on raktorj. Kuulostaa hassulta kun monet vanhat ihmiset ei osaa sanoa konsonanttiyhtymällä alkavia sanoja oikein! =D
>Kuulostaa hassulta kun monet vanhat ihmiset ei osaa
>sanoa konsonanttiyhtymällä alkavia sanoja oikein!
Totta. Printteristä tulee rintteri. Ja kun sprintteri ei voi olla sama sana, on sen kohdalla ponnistettava oikein tosissaan ja sanottava "printteri".
Äh – olen myöhässä. Nimimimerkki qtjcfjt näkyy tehneen tuossa ylempänä ihan saman huomion!
Muttaa piisihän on suomea. Tarkoittaa tulisijaa.
Svetisismiä (spis)
Se ON biisi.
Laulu tai kappale on biisi ja tosiaan, piisi on tulisija.
"Iskä". Kun Tuomo L. puhui iskästänsä ollessamme 6. luokalla, se tuntui kamalalta.
"Mallintaa". Jos mallinnetaan, malli tulee mallimmaksi. Pitäisi mielummin sanoa "mallittaa".
Olla "tillin tallin". Kuulostaa lapselliselta.
"Sovellutus". Aikoinaan pöhköä opettajaa harmitti, kun matematiikan kirjassa luki "sovelluksia", vaikka minun mielestä se on oikein. Sanasta "sovellus" tulee oikein verbi "soveltaa". Sanasta "sovellutus" tulisi verbi "sovelluttaa", mikä on täysin tuntematon sana.
"Opein" menneen aikamuodon verbinä sanasta "oppia". 6. luokalla juntti opettaja kuvitteli, että "opein" on oikea muoto.
"Itseorganisoituva". Se on kaksoistautologia. Pitää olla "itseorganisoiva".
Vau! Opettajasiko on kuvitellut, että mennyt aikamuoto sanasta "oppia" on "opein"? Kauanko tästä on aikaa?
keväällä 1979.
Taitaa jossain länsimurteissa olla tuollainen imperfektimuoto yleisempikin nimenomaan noiden sanojen kohdalla, joissa "oikeakielinen" preesens ja imperfekti ovat osittain samat. Olen nimittäin sen silloin tällöin kuullut ja aina on ollut sanojana jostain Länsi-Suomesta, sanotaan nyt Turusta vähän itäänpäin, oleva.
"Mannarheimintie". Hyi s-tana.
"seittämän". Hyi s-tana.
olumppia. Junttimaista.
"laaser", kun pitäisi olla napakasti "laser", mitä muotoa ekspertit käyttivät 80-luvulla laatuohjelmassa "Tekniikka tutuksi".
"montaa". Tästä tulee "montaa sontaa". Pitäisi olla "monta". Toisaalta Kielitoimisto on mennyt hyväksymään sanan "montaa".
"alkkohooli". Ihme kyllä monet ekspertitkin käyttävät tätä sanaa.
ja loppu on ....historiaa.
"Soneran mokkula on tökkinyt pahasti Joulun aikaan, data ei liiku."
"Työkkäristä ei saa rahaa että voisi ostaa mäykyn eli olutpatterin."
"Asunnossa on keittiö, olkkari ja kaksi makkaria."
Ei työkkäristä rahaa saa vaan Kelasta.
Eniten ärsyttää viime vuosina joillakin vakiintunut tapa puhua itsestään kolmannessa persoonassa käyttämällä ärsyttävää allekirjoittanut -termiä.
Lehtori koulussa: ''Palauttakaa tehtäväraportit allekirjoittaneen lokeroon...''
Urheiluselostaja: ''tilanne näytti paitsiolta allekirjoittaneenkin silmissä''
Yritetäänkö tässä mahdollisesti antaa itsestä älykkäämpi vaikutelma muille tai jotain? Kuulostaa todella turhamaiselta tavalta.
Toinen on ''ja niin päin pois'', kun pitäisi sanoa ''ja niin edelleen'' tai vähintäänkin ''ja niin pois päin''.
''Ja niin päin pois'' ei ole pelkästään viime vuosien vitsaus, vaan sen lanseerasi jo puolisen vuosisataa sitten pakinoitsija Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967). Hän ajoi ilmeisesti takaa kertakäyttöistä kielivitsiä, mutta onnistui saamaan aikaan varsinaisen kielellisen rikkaruohon, jota monikin viljelee ihan tosimielellä.
asiasta kuudenteen ja palataan astialle.
sanoo myös kymysys. On se niin vitsikästä vaihtaa kirjainten paikkaa, missähän muissa sanoissa sitä voisi käyttää.
sanoa särki, kun pitäisi sanoa rikki.
Niin, jos se on mennyt särki, sitä on vaikea ehjätä!
Särkikin saattaa mennä katkipoikki, jos ei osaa käsitellä puukkoa oikein.
"Kate Winsletin häämatka kustantaa 151 000 euroa". "Kustantaa" on levinnyt Iltiksessä jo vakavampiinkin uutisiin; nyt esimerkiksi tuet kustantavat valtiolle ja myrkkypäästöt kuljetusyhtiöille. Kerran vaihtoivat sanan, kun pyysin, mutta jollakulla toimittajalla jumittaa vielä.
"Ketä", kun sillä yritetään tarkoittaa "kuka" tai "joka".
Vielä useammin ärsyttää "kuka" tai "mikä" kun tarkoitetaan "joka".
Esimerkiksi ilmaisut "henkilö, kuka tekee..." tai "näytös mikä esitetään..." ovat yleistyneet jopa painetussa tekstissä.
"Ketä" tässä merkityksessä on mielestäni harvinainen nykyisin. Vielä viisikymmenluvulla se oli yleinen virhe erityisesti Helsingissä: "Ketä sä oot?"
Porilaisissa ärsyttää "kekä" -sanan käyttö "kuka" -sanan korvikkeena.
"Kekä" on toisaalta selvästi loogisempi kuin "kuka", kun verrataan sanan eri muotoihin:
ketkä, kenen, kenelle, kenellä, keneltä, keiden jne.
>> ketkä, kenen, kenelle, kenellä, keneltä, keiden jne.
"Kekä - ketkä" on kyllä täysin oikean kuuloinen.
"Nämähän ovat ken-sanan taivutusmuotoja. "
Mitkä ovat kuka-sanan vastaavat taivutusmuodot?
Kutka, kunen, kunelle, kunella, kunelta, kuiden jne?
Nykysuomen sanakirja: "Käytetään yleensä vain yksikön ja monikon nominatiivissa, muut sijamuodot ja usein myös monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla."
Kuka taipuu pääpiirtein samalla tavalla kuin joka:
Kutka, kunka, kulle, kulla, kulta, kuiden jne.
Näitä käytetään toisinaan runokielessä.
Keniä ei käytetä kun on liian kaunis. "Ken on heistä kaikkein kaunein...", Barbit ovat kateellisia. Ken on myös älykäs, useinhan sanotaan, "Ken tietää".
>> ketkä, kenen, kenelle, kenellä, keneltä, keiden jne.
"Miksi sinä menet sinne vasta nyt?"
sanotaan lännessä usein
"Kui sää meet sinne vasta nyt ?"
mutta se tulkitaan esim. Stadissa
"Kuinka sinä menet sinne vasta nyt?"
Siis "kui" ärsyttää.
"Miten" olisi ehkä ymmärrettävämpi väärinymmärretyn "kui" -sanan vastine kuin "kuinka"?
Yritän vielä uudelleen: Porilaisten "Kui" tarkoittaa "Miksi" mutta tavallinen suomalainen käsittää sen "miten, kuinka"
Porilaisetko eivät ole tavallisia suomalaisia? =D
Kui sää meet sin vast ny?
Miksi turhaan tuhlata kirjaimia ja äänteitä?
Turun murteella "san sää se sit sil"
Ei ne oo, ku ne o niim pal sukkelii!
Tuon ylikäyttö.
Kui on myös minun lounaissuomen murteellani miksi.
Mikä helvari on jaxuhali ???
Jaxuhali on somessa käytetty voimaannuttava ilmaus.
Voimaannuttava on ärsyttävä.
Jaksamishalaus.
Tippua. Rima tippui. Mä tiputan sut. Hän on tiputusuhan alla. Voi ristus! Muuttuuko putoava kohde yllättäen nesteeksi?
Ja tämähän merkitsee sitä, että....on isoista asioista kyse. Käyttääköhän kukaan normaalielämässä tuollaista kieltä?
Hyväksytkö siis sanan vesiputous käytön? Olisiko sittenkin oikeammin sanoa vesitiputus?
Haastava, haasteellinen...
Sitä nyt länkytetään joka tilanteessa, missä pitäisi sanoa "vaikea", "hankala", "yllättävä" tms...
"Haastaa" tarkoitti 60 v. sitten evakkokylässä samaa kuin yleiskielen "puhua".
Haasteet ja haastemiehet kuuluvat oikeastaan lakikieleen.
Yrittäkää jo päästä irti tuosta hölmöstä muotisanasta!
Turun saaristo merkityksessä Saaristomeri. Turun saaristoon kuuluvat suurimmat saaret ovat Hirvensalo, Satava, Kakskerta ja Ruissalo. Pienempiä saaria ja luotoja on Turun saaristossa kymmeniä, mutta ei kuitenkaan tuhansia kuten koko Saaristomerellä. Turun pinta-alasta alle 60 km² on merta, mutta Varsinais-Suomessa merta on lähes 10000 km².
Kun tv- ja radioselostajat ja jopa kirjoittavat toimittajatkin puhuvat tai kirjoittavat suomalaisittain. Joku urheilija menestyi suomalaisittain varsin hyvin, kun tarkoitetaan ilmeisesti suomalaiselta näkökannalta katsoen eikä suomalaiseen tapaan.
Verkkarit (verryttelyhousut)
motari (moottoritie)
pikkarit (pikkuhousut)
kehari (kehitysvammainen)
Vänäri (Väinölänniemi)
pakari (pakoputki)
kasari (80-luku)
bemari (BMW)
reissari (reissuvihko)
feissari (Facebook)
vetskari (vetoketju)
suppari (supistus)
synnäri (synnytys, synntyslaitos(?) EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!)
eppari (joku synnytykseen liittyvä repeymä, en edes halua tietää... ehkä kuvottavin ilmaisu EVÖRRR! P.S. myös evörrr on ärsyttävä)
Näitä -Ari/-eri-päätteisiä ilmaisuja, jotka usein lyhentävät ah niin kauniit yhdyssanamme, on aivan liikaa.
Hyväksyn yksiosaiset sanat, jotka päättyvät näihin, esim. sikari, kasari (tarkoittaessa kattilaa, vaikka on tuokin aika ärsyttävä)
Suppis. Kuinka suppilovahvero voidaan saada kuulostamaan näin pahalta?
Myös muut -is-päätteiset ilmaisut ovat lähes poikkeuksetta kamalia.Hyväksyn ilmaisut "kippis" ja "roskis", tosin jälkimmäinen on hieman ärsyttävä.
Tietska/tieska. Se on tietokone.
Pilsu puhuttaessa e-pillereistä.
Puklu puhuttaessa vauvan oksennuksesta (tai no kenen tahansa oksennuksesta)
"Monta aikaa" kun puhutaan, että on kestänyt kauan. Siis mitä ihmettä?
"Ei ole kulunut monta aikaa, kun viimeksi nähtiin". Onko tämä joku länsimurteiden oma ilmaisu? Aika on abstrakti sana, ei sitä voi mitata millään monta:lla. YYH.'
Soinnillisten kirjaiden lausumattomuus, esim. panaani.
Soinnillisten kirjaiden lausuminen väärissä paikoissa, esim. myöden, katedri.
Tressi. Se on stressi. Ei voi olla noin vaikeaa.
Syntymättömien lasten nimittäminen mm. ilmaisuilla masuasukki, toukka.
Nyt ei tule muita mieleen, mutta kirjoittelen heti lisää, kun alkaa ärsyttää.
"eppari (joku synnytykseen liittyvä repeymä, en edes halua tietää."
Ettei epiduraali(puudutus)?
Feissari ei yleensä tarkoita Facebookia vaan tyyppiä, joka tulee kadulla tivaamaan tai tyrkyttämään jotain mitälie.
Asiasta kahdeksanteen, oletkos nähnyt koskaa elokuvaa Alien? Siinä on aikamoisen hurja masuasukki, tai miksei myös toukka.
Mitä tulee esittämiisi ärtymyksen aiheisiin, niin voi olla ne ovat kuitenkin aika pienieä huolia, jos vaikka ajattelemme elokuvan Alien tapahtumia, eikö totta?
Aivan. Feissari on henkilö, joka tulee esim. kadulla pyytämään avustusta hyväntekeväisyyteen. On Animalian, Amnestyn ym. feissareita.
Seon epiduraalipuudutus. Mutta synnäri on kyllä ihan kamala!!! Stadissa se on ainakin Kätilöopisto tai Naistenklinikka.
Kätilöopisto eli Kättäri, joksi olen sitä kuullut kutsuttavan. :D Varmaan kaikelle löytyy
-ri-pääte kun hetken miettii.
Eppari taitaa viitata tähän... hrrrrr: https://fi.wikipedia.org/wiki/Episiotomia
Totta muuten tuo feissari voi olla se kadulla tyrkyttäjä, mutta olen kyllä kuullut sen Facebookinkin sijaan.
Googletin muuten "eppari synnäri" niin löytyi seuraavat kuvottavat ilmaisut:
ovislima (ovulaatiolima?)
tissihirmu
mammis (äitiysloma)
Alla on sellainen ketju, että pitää kohta lähteä oksentamaan:
http://www.vauva.fi/keskustelu/871505/ketju/happari_synnari_eppari_eskari
Kun usein suomenkieliset sanat englannistetaan, niin miksi yhtäkkiä pitää kääntää Facebook suomeksi > naamakirja??? Ällöä:/
Minua yökäyttää myös nämä ilmaisut:
periaatteessa (kun sitä käytetään jatkuvasti)
itseasiassa
asiasta kukkaruukkuun
kaksi ennen kapinaa (esim.jokin asia, mikä on tapahtunut tosi kauan sitten)
hei haloo!
ei oo todellista!
Kun Naamakirja, miksi ei myös Sinäputki?
En inhoa mitään nykysuomen kielen sanoja. Inhoaminen on inhimillistä, mutta ne ovat vain sanoja.
Otsikko tämän päivän Helsingin Sanomissa: "Hyksin psykoosiosastolta uupuu lääkäreitä." Sananmukaisesti tulkittuna lääkärit ovat väsyneet, mutta tekstistä selviää, että heitä on liian vähän.
En inhoa sanoja vaan joittenkin sanojen typeriä käyttäjiä. Varsinkin ne narisevalla äänellä puhujat, usimmiten nuoret naiset. Tänään tosin kuulin radiossa jonkun miespuolisenkin (?) käyttävävn samaa puhetapaa.
En tiedä mikä on reissuvihko edes.
Nariseva ääni, liian "lässyttävä" ääni, särähtävä ääni, liian kova ääni ja virallinen uutistenlukijan nuotti ärsyttävät. :)
Ai niin ja mainosääni voi olla sellainen, tv-mainokset, radio.
Tässä: Jos kemiat kohtaavat -lause saa ärsyyntymään eniten. :D Kliseet.
Tympeät ja kovistelevat lauseet tyyliin: Hanki elämä, osta elämä, älä häiritse, olet kypsymätön kakara, mene hoitoon ja niin edelleen.
Lässyttävät sanat, seksisanat, oudot vanhat muotisanat 90-luvun alusta tyyliin hitsipilli, HS:ssä oli hyvä lista ärsyttävistä sanoista, suuresta osasta olen samaa mieltä. Aikatauluttaa tai aikataulu voisi olla ärsyttävä kaikessa kiireellisyydessä ja arkipäiväisyydessä, vaikka organisointi onkin hyvä asia.
Onks lääkitys kohdllaan? Mee hoitoon! Hae apua. Kaikki lääkitykseen viittaavat ärsyttää todella paljon.
Juurikin. Se on juuri eikä juurikin.
Aivan!
"En tiedä mikä on reissuvihko edes."
Se on sellainen vihko, johon opettaja kirjoittaa oppilaiden läksyt yms. tärkeät jutut. Sitten vanhemmat lukevat sitä kotona. Opettaja ja vanhemmat voivat viestitellä sen välityksellä. En tiedä, onko niitä enää käytössä, mutta muinoin 90-luvulla (ysäriluvulla siis tietenkin...) sellaisia oli.
Some. Todella ärsyttävä lyhenne.
Inhokkini: Paaluttaa (sanoa, kertoa mielipiteensä), "Ja kerrotaan vielä", olumppialaiset. Eikö kukaan osaa sanoa olympialaiset?
Ärsyttää kun ei osata lausua Rhododendronia.
"Nälkä kasvaa syödessä."
Ärsyyntyvät ärsyttävät.
Vihapuhe
Pitkässä juoksussa (ilmaisuna), jaxuhali (sanana).