Idea 4-10-arvosana-asteikon takana?

Opettajat saavat itse päättää aika pitkälti miten kokeet arvostellaan.

Sanoisin että tuo 50% oikein arvosanaan viisi on hyvin rankka arvostelu nykykoulussa.

Yleisempi olisi kai 25% oikein jotta saa vitosen.

Siihen en osaa vastata miksi 4-10 ja oliko ideana alunperin tuo minkä esitit. Jos ajatellaan että arvosanat olisivat asteikolla 1-10, niin yleensä tällaisissa tapauksissa alhaisimmat pisteet jäävät kuitenkin käyttämättä. Eli ikään kuin niitä ei olisi olemassa.

(11.06.2012) Mistä 4-10 arvosana-asteikko juontaa juurensa?
Joudumme siteeraamaan Helsingin Sanomien Torstia, joka vastasi 11.11.2001 kysymykseen koulujemme arvosteluasteikosta. Vastauksen Torsti oli saanut Koulumuseosta.

"Numeroiden käyttö lienee peräisin ranskalaisten upseerikoulujen arvostelusta. Näissä kouluissa oli tapana asettaa oppilaat perättäisjärjestykseen. Kun kymmenjärjestelmä yleistyi mitoissa, se levisi kadetti-koulujen kautta muidenkin koulujen arvosteluasteikoksi.

Arvostelu oli vielä 1800-luvun puolivälissä epäyhtenäistä. Sanalliset arvosanat, välttävä, tyydyttävä, hyvä, olivat jo vakiintuneet, mutta numerot eivät. Esimerkiksi Jyväskylän ja Tammisaaren opettajaseminaarit antoivat oppilailleen, venäläisen 12-järjestelmän mukaisesti, korkeimpina arvosanoinaan kahtatoista. Sen sijaan muualla käytettiin ranskalaisen mallin mukaan asteikkoa 1-10.

Vuonna 1943 arvosanoiksi määriteltiin heikko, välttävä, tyydyttävä ja kiitettävä. Numerot 3 ja 4 tarkoittivat heikkoa, 5 ja 6 välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä sekä 9 ja 10 kiitettäviä tietoja ja taitoja. Näin numerot 1 ja 2 poistuivat. Vasta 50-luvun lopussa myös arvosana 3 jätettiin pois.

Seitsemän arvon (4-10) asteikko on suomalaisen koulujärjestelmän käsityksen mukaan "ideaali". Liian pieni arvoasteiden lukumäärä tekee kahden peräkkäisen arvosanan liian merkitykselliseksi. Siksi ylioppilaiden arvosanoja on vuosien varrella lisätty, esimerkiksi vielä 1960-luvulla oli vain kolme hyväksyvää arvoastetta; A, CL ja L. Toisaalta jos arvoasteita on enemmän - kymmenen tai kaksitoista - kahdella peräkkäisellä numerolla ei ole niin suurta eroa ja oppilaiden "erottelu" toisistaan olisi vaikeampaa.

Arvoasteikon 4-10 lukumäärän on katsottu olevan käyttökelpoinen kuitenkin vain siinä tapauksessa, että kaikkia asteita todella käytetään. Tämän periaatteen mukaisesti kutakin arvosanaa tulee olla prosentuaalisesti tietty määrä koko maassa.

Suomalainen arvosteluasteikko perustuu matemaattisesti siihen, että opettajan antamien numeroiden keskiarvo ei saa olla alle 7 eikä yli 8. Näin opettajan antamia todistuksia voidaan verrata muista kouluista saatuihin. Numeroiden hajonnan on myös oltava eri kouluissa saman periaatteen mukainen."

Lähde:
Helsingin Sanomien arkisto. 11.11.2001
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Koululaitos

todellisen oppimisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä vaan numerot ja siis koko koululaitos on poliittinen juttu jolla ylläpidetään luokkajakoa ja tarjotaan joillekin desperadoille pajunköyttä menestymisestä ja sosiaalisesta noususta. jos esim joku gorillarehtori kieltää antamasta nelosia ja käskee antamaan tiettyjen perheiden lapsille mieluummin 9, 8 tai 7 kuin 8, 7 tai 6 niin sitten ollaan niinsanotulla reilumeininki paremminvointivaltiossa

"Suomalainen arvosteluasteikko perustuu matemaattisesti siihen, että opettajan antamien numeroiden keskiarvo ei saa olla alle 7 eikä yli 8. Näin opettajan antamia todistuksia voidaan verrata muista kouluista saatuihin. Numeroiden hajonnan on myös oltava eri kouluissa saman periaatteen mukainen."


Tämä ei kyllä pidä paikkaansa peruskoulussa. Opetussuunnitelmassa on "hyvä kahdeksikon" kriteerit ja muut verrataan siihen. Jos nämä kriteerit ryhmällä täytyy ja kokeesta paukahtaa 9-10 koko ajan, saa oppilaat 9-10 myös arvosanoiksi!

Tuo yllä oleva ei myöskään voi pitää paikkaansa, koska silloin meillä täytyisi olla yhteinäiset valtakunnalliset kokeet samalla pisteytyksellä. Toki yhdeksännen luokan päättötodistuksen arvioinnin pitää olla yhtenäinen. Siksi meillä onkin tuo "hyvän kahdeksikon" kriteeri olemassa. Mutta muutoin ei ole mitään keinoa ja mahdollisuutta saattaa koko oppilasmäärää samalle tasolle. Toisaalta meillä on ammattitaitoinen ja koulutettu opettajista, joka osaa arvioida oppilaat riittävän oikein riippumatta koulusta tai paikkakunnasta. Joskus niitä yliarviointeja sattuu, joskus myös aliarviointejakin. Mutta arvosanalla 4-10 ei voi pahasti mennä metsään, opettaja kyllä osaa arvioida oppilaan tiedot ja taidot vaikka ilman kokeitakin vain tuntinäytön perusteella.