Äitini antaa ns.ennakkoperintöä, olis tarkoitus jakaa veljeni kanssa metsät.Metsiä löytyy peräti neljä metsäpalstaa yht. n. 50 hehtaaria. Veljeni on järjestellyt arvioitsijan ja arviosumma oli muhkea,nyt hän kuitenkin on tarjoutunut lunastamaan minun osuuteni ja tarjoussumma on neljäsosa tuosta koko arviosta.Oman laskuoppini mukaan sen olisi pitänyt olla puolet arviosummasta. En suostunut. Soitin arvioitsijalle joka kertoi taas uuden ja eri arviosumman koko tilalle ja metsille??, mikäs tässä nyt mättää, yritetäänkö mua todella kusettaa. Pitäiskö pyytää joku muu vielä arvioimaan tila ja metsät?? Periaatteessa haluaisin kaikesta kyllä eroon, en välittäisi olla metsänomistaja, mutta miten löydetään se oikea jakosumma, mielelläni annan veljelleni kaikki metsät jos vaan summa on rehdisti laskettu. Kertokaas miten tästä eteenpäin. Äitini on vaan sanonut, että jakakaa kaikki tasan keskenänne. Jos otan itselleni lakimihen ilmeisesti maksan myös omasta pussistani hänen kulunsa.
Metsätilan jako
24
4163
Vastaukset
- iii
Niin maksat, omasta pussista.
Minua vähän hirvittää. Olet ottamassa lakimiestä kun olet saamassa jotakin. Voisin helpommin kuvitella tilanteen jossa lakimies otetaan silloin kun on menettämässä jotakin. Mitähän äitisikin ajattelee, ja veljesi... - kuitenkin
Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, sinä kai maksaisit perintöveron puolesta ja veljesi ostaisi sen sitten sinulta puoleen hintaan. Kysyisin ao. kunnan metsänhoitoyhdistykseltä arviota, tietävät aika hyvin. Mitenkähän tämä arvioitsija perusteli uutta arviota. Älä nyt heti lakimiestä palkkaa, sinunhan ei ole pakko myydä, pidä metsät pari vuotta, ehkä sitten löytyy oikea hinta.
- Mikko
Ota selvää, missä on paikallinen metsänhoitoyhdistys. He tekevät kohtuuhinnalla luotettavia arvioita.
- Aivot on
MHY ei ota mitään muita seikkoja huomioon kuin puuston ja sillä perusteella maapohjan. Jos paikalla on kasvatettu vaikkapa kuusikko joka on 200 v vanha niin he arvioivat maapohjan sillä perusteella vaikka se olisi kivikkoa ja kalliota. Soita ja luonnonsuojelua he eivät ota huomioon. Heidän arvioissa oletetaan, että metsä on iänkaiken hoidettu sillä puuttomat aukeat lasketaan mukaan vaikkei niillä olisi kuin katajaa ja risukkoa.
- Metsätalousinsinööri
Kaikista yksinkertaisin ratkaisu on myydä koko tila sellaisenaan ulkopuoliselle ostajalle. Ilman jakoja, puukauppoja, jne. On tunnettu tosiasia, että kaikista helpoin on jakaa rahaa. Riitatilanteita tulee vähemmän ja tilalle löytyy varmasti ostaja.
Arvioita tekevät myös metsäkeskukset, puuta ostavat yritykset ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Kaikista kannattaa kysyä. Hinnoissa ja arvoiden luotettavuudessa saattaa olla suuria eroja. Mikäli tilalta löytyy mahdollisuuksia puukauppoihin, moni ehdottaa varmasti tätä! Joten tarkkana saa olla...
Lakimiehen yms. palkkaaminen ei ole ollenkaan huono idea, mikäli jaettava omaisuus on huomattava. Asia voidaan sopia vaikka siten, että tilan jakamiseen liittyvät kulut maksetaan puoliksi (ns. asiantuntija-apu). Mikäli tätä asiaa jaon toinen osapuoli vastustaa, niin yleensä silloin kaikki ei mene tasapuolisuuden mukaisesti. - Näin
Ne pistää metsän myyntiin ja myyntitarjoukseen varaus "myyjä pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset" tai jotain siihen tyyliin. Sitten kun tarjoukset on kädessä voi veljesi päättää ostaako hän osuutesi vai myyttekö vieraalle.
Olen arvioinut monia palstoja tosissani ostaakseni ne ja sitten on joku´sukulainen vetänyt välistä. Se on aika *ittumaisesti tehty mutta oikean markkinahinnan saatte tällä menettelyllä selville.
Mihin sinä sitä lakimiestä tarvitset, se ei ymmärrä metsän arvosta mitään. Et voi haastaa veljeäsi oikeuteen liian alhaisesta hintatarjouksestakaan, vain lopullisen riidan saat aikaan. Lisäksi siitä riidasta joudut maksamaan sille lakihemmolle todella ison summan.
Metsän arvon voi määrittää monin tavoin. Onko siinä tarjouksessa otettu huomioon esim nykyinen puun myyntivero joka vie puun myyntihinnasta ison osan. Jo se saattaisi selittää osan hinnan alemmuutta. Toinen asia joka saattaa liittyä asiaan on metsän uudistusvelvoite. Joka hakkaa metsän on se myös uudistettava ja se on aika kallista, se on minusta huomioitava metsän arvoa alentavana etenkin uudistuskypsissä metsissä.
Tietenkin veljesi on myös hyödyttävä kaupasta. Jos hän maksaa täyden arvon hänen rahansa on mahdollisesti sata vuotta kiinni siinä eikä hän saa niitä käteensä samoin kuin sinä saat. On siitäkin asiasta saatava jokin etu. Mietihän, kannattako ottaa sama raha seteleinä kouraan vai metsäpalstana.
Ota yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, ne selvittää sinulle miten metsäarvio on tehty ja halutessasi (teidän molempien halutessa) laittavat metsän myyntiin. Metsistä on nykyään kova kysyntä. jotkut (tyhmät) maksavat niistä ylihintaa. Saatatte molemmat hyötyä reippaasti myymällä ne neljä palstaa erikseen joillekin kaupunkilaisille nokialla rikastuneille marjamaaksi.
ps. kannattaa ennemmin odottaa kuin hätiköidä.
t. Metsäjussi- Metsätalousinsinööri
Pelkästään metsänhoitoyhdistykset eivät välitä metsätiloja. Myös tätä palvelua tarjoavat useat alansa ammattilaiset. Esim. kaikki suuret kiinteistönvälittäjät.
- Sanni
se arvioitsija jota veljeni on käyttänyt on paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Se vain ihmetyttää kun tuo arviosumma vaihtelee.Ei kai siellä nyt voi olla epärehellistä porukkaa. Itse en ole saanut muuta paperia kuin kartan jossa näkyvät ne palstat. Metsänhoitoyhdistyksen kaveri vielä sanoi, että puita ei voi myydä kaikista palstoista yhtäaikaa, ensin puut vain yhdestä?? tämäkin vähän ihmetyttää, sillä metsät on täynnä vanhaa hyvää puustoa jota ei ole kymmeniin vuosiin harvennettu. Äitini on kieltänyt ulkopuoliselle myynnin, joten se on pois laskuista. Metsänhoitoyhdistyksen kaveri puhui niin epäselvästi, että puoliakaan en ymmärtänyt, koska nää metsäasiat ovat täysin vieraita.
- Metsätalousinsinööri
Sanni kirjoitti:
se arvioitsija jota veljeni on käyttänyt on paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Se vain ihmetyttää kun tuo arviosumma vaihtelee.Ei kai siellä nyt voi olla epärehellistä porukkaa. Itse en ole saanut muuta paperia kuin kartan jossa näkyvät ne palstat. Metsänhoitoyhdistyksen kaveri vielä sanoi, että puita ei voi myydä kaikista palstoista yhtäaikaa, ensin puut vain yhdestä?? tämäkin vähän ihmetyttää, sillä metsät on täynnä vanhaa hyvää puustoa jota ei ole kymmeniin vuosiin harvennettu. Äitini on kieltänyt ulkopuoliselle myynnin, joten se on pois laskuista. Metsänhoitoyhdistyksen kaveri puhui niin epäselvästi, että puoliakaan en ymmärtänyt, koska nää metsäasiat ovat täysin vieraita.
"Metsänhoitoyhdistyksen kaveri vielä sanoi, että puita ei voi myydä kaikista palstoista yhtäaikaa, ensin puut vain yhdestä"
Edellistä minä ainakaan en ymmärrä!!! Oletkohan käsittänyt asian väärin? Todella merkillinen kannanotto...
Ja tietenkin sinulle tulee toimittaa KOKO metsätilasta tehty arvio!!! Ei pelkästään karttoja. Onhan sinun tiedettävä omaisuutesi arvo. Jos koko arviota et saa nähtäväksi, niin silloin kannattaa olla todella tarkkana!!!
Arviot metsätilojen arvosta vaihtelevat aina, ja se on aivan normaalia. Tilan arvosta suurin osa sitoutuu puustoon ja arviot perustuvat aina enemmän tai vähemmän arvioitsijan "silmään". Lopullinen puuston arvo (totuudenmukainen) tiedetään vasta silloin kun puusto on, puukaupan jälkeen, kaadettu ja mitattu sekä tiedossa on puutavaralajien yksikköhinnat. (puutavaralaji= tukkipuut, kuitupuut, jne.)
Metsänhoitoyhdistykset YLEENSÄ toimivat rehellisesti, mutta kaikista toimenpiteistään (arviot, puukaupan hoitaminen, jne.) he laskuttavat asiakastaan. Juuri tämän vuoksi ei kannata uskoa kaikkea mitä kuulee. On olemassa useita metsäorganisaatioita joista saatte samat palvelut.
Mikäli tilan myyminen ulkopuoliselle on poissa laskuista, kannattaa harkita puukaupan tekoa. Eli yhteys metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai suoraan puuta ostaviin organisaatioihin. Yhteystietoja löytyy internetistä paljon. Puukaupoista tulleella rahalla hoidatte kaikki kulut mitä puukaupan tai metsätilan hoitoon liittyy. Kuten aiemmin jo totesin: rahaa on helpompi jakaa ilman riittaa! Ja jatkossakin metsätila on yhteisomistuksessa ja KAIKISTA kuluista huolehditaan yhteisvastuullisesti. Samoin kuin kaikki tulot tasataan omistajille.
Älä huolehdi: metsäasiat ovat joskus hankalia, vaikeita ymmärtää, metsämiehet (ja naiset) puhuvat omaa "slangiaan", jne. Aivan varmasti asioihin ulee selkeys jossain vaiheesssa.
Ja vielä lopuksi: pidä tarkasti kiinni oikeuksistasi!!! Metsiin saattaa liittyä arvaamattoman paljon pelkästään taloudellisia arvoja. - Arvo
Metsätalousinsinööri kirjoitti:
"Metsänhoitoyhdistyksen kaveri vielä sanoi, että puita ei voi myydä kaikista palstoista yhtäaikaa, ensin puut vain yhdestä"
Edellistä minä ainakaan en ymmärrä!!! Oletkohan käsittänyt asian väärin? Todella merkillinen kannanotto...
Ja tietenkin sinulle tulee toimittaa KOKO metsätilasta tehty arvio!!! Ei pelkästään karttoja. Onhan sinun tiedettävä omaisuutesi arvo. Jos koko arviota et saa nähtäväksi, niin silloin kannattaa olla todella tarkkana!!!
Arviot metsätilojen arvosta vaihtelevat aina, ja se on aivan normaalia. Tilan arvosta suurin osa sitoutuu puustoon ja arviot perustuvat aina enemmän tai vähemmän arvioitsijan "silmään". Lopullinen puuston arvo (totuudenmukainen) tiedetään vasta silloin kun puusto on, puukaupan jälkeen, kaadettu ja mitattu sekä tiedossa on puutavaralajien yksikköhinnat. (puutavaralaji= tukkipuut, kuitupuut, jne.)
Metsänhoitoyhdistykset YLEENSÄ toimivat rehellisesti, mutta kaikista toimenpiteistään (arviot, puukaupan hoitaminen, jne.) he laskuttavat asiakastaan. Juuri tämän vuoksi ei kannata uskoa kaikkea mitä kuulee. On olemassa useita metsäorganisaatioita joista saatte samat palvelut.
Mikäli tilan myyminen ulkopuoliselle on poissa laskuista, kannattaa harkita puukaupan tekoa. Eli yhteys metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai suoraan puuta ostaviin organisaatioihin. Yhteystietoja löytyy internetistä paljon. Puukaupoista tulleella rahalla hoidatte kaikki kulut mitä puukaupan tai metsätilan hoitoon liittyy. Kuten aiemmin jo totesin: rahaa on helpompi jakaa ilman riittaa! Ja jatkossakin metsätila on yhteisomistuksessa ja KAIKISTA kuluista huolehditaan yhteisvastuullisesti. Samoin kuin kaikki tulot tasataan omistajille.
Älä huolehdi: metsäasiat ovat joskus hankalia, vaikeita ymmärtää, metsämiehet (ja naiset) puhuvat omaa "slangiaan", jne. Aivan varmasti asioihin ulee selkeys jossain vaiheesssa.
Ja vielä lopuksi: pidä tarkasti kiinni oikeuksistasi!!! Metsiin saattaa liittyä arvaamattoman paljon pelkästään taloudellisia arvoja.Todellakin käytännössä homma menee oikein kun puut on myyty ja jaetaan sen jälkeen. Sitten ei ole niin vaikea arvioida metsämaan arvoa ja vertailukauppoja tämmöisistä tapauksista on joka palsta pullollaan.
- Metsäjussi
Arvo kirjoitti:
Todellakin käytännössä homma menee oikein kun puut on myyty ja jaetaan sen jälkeen. Sitten ei ole niin vaikea arvioida metsämaan arvoa ja vertailukauppoja tämmöisistä tapauksista on joka palsta pullollaan.
Ei kyllä kannata hakata kaikkea sileäksi jotta saisi jaon menemään oikein. Myöhemmin tulee sitten pakollisia kuluja uudelleen metsityksestä ja taimikonhoidosta, jotka ovat vieläpä lakisääteisiä. Jos silloin ei enää ole mitään tuloja metsästä niin on aika raskasta makselle niitä kuluja. Eikä metsäpohjalla, jolla on hoitorästejä, ole juuri kauppa-arvoakaan.
Itse suosittelen, että hankit sen metsäarvion kokonaisuudessaan itsellesi ja selvität miten se muodostuu. Todennäköisesti siitä löytyy se paras totuus metsän oikeasta arvosta. Jos kerran haluat myydä sen ja vieraalle et voi myydä ja veljesi haluaa ostaa niin neuvottele hinta kohdalleen ja myy. Yhteisomistuksesta tapaa kärsiä kaikki, kukaan ei viitsi tehdä tarvittavia töitä kun muut eivät halua niistä maksaa. Metsänne on kuitenkin aika pieni joten ei siitä kauheaa jatkuvaa kassavirtaa tule.
Ehkä sinun kannattaisi lainata joku asiaa käsittelevä kirja. Itselläni on Metsälehden kustantama "Käytännön metsätieto, käsikirja metsänomistajalle"-kirja. Siinä on jonkinverran metsän hinnan määrityksestä. (isbn 951-99891-0-2) Voi oll aparempiakin ja ainakin uudempia. Kirja on vuodelta -87 ja sen jälkeen metsän verotus on ainakin muuttunut täysin. Nyt joutuu maksamaan puun myyntitulosta muistaakseni 28% veron. Ennen maksettiin jatkuvasti veroa maan tuottokyvyn mukaan. - Metsätalousinsinööri
Metsäjussi kirjoitti:
Ei kyllä kannata hakata kaikkea sileäksi jotta saisi jaon menemään oikein. Myöhemmin tulee sitten pakollisia kuluja uudelleen metsityksestä ja taimikonhoidosta, jotka ovat vieläpä lakisääteisiä. Jos silloin ei enää ole mitään tuloja metsästä niin on aika raskasta makselle niitä kuluja. Eikä metsäpohjalla, jolla on hoitorästejä, ole juuri kauppa-arvoakaan.
Itse suosittelen, että hankit sen metsäarvion kokonaisuudessaan itsellesi ja selvität miten se muodostuu. Todennäköisesti siitä löytyy se paras totuus metsän oikeasta arvosta. Jos kerran haluat myydä sen ja vieraalle et voi myydä ja veljesi haluaa ostaa niin neuvottele hinta kohdalleen ja myy. Yhteisomistuksesta tapaa kärsiä kaikki, kukaan ei viitsi tehdä tarvittavia töitä kun muut eivät halua niistä maksaa. Metsänne on kuitenkin aika pieni joten ei siitä kauheaa jatkuvaa kassavirtaa tule.
Ehkä sinun kannattaisi lainata joku asiaa käsittelevä kirja. Itselläni on Metsälehden kustantama "Käytännön metsätieto, käsikirja metsänomistajalle"-kirja. Siinä on jonkinverran metsän hinnan määrityksestä. (isbn 951-99891-0-2) Voi oll aparempiakin ja ainakin uudempia. Kirja on vuodelta -87 ja sen jälkeen metsän verotus on ainakin muuttunut täysin. Nyt joutuu maksamaan puun myyntitulosta muistaakseni 28% veron. Ennen maksettiin jatkuvasti veroa maan tuottokyvyn mukaan.On täysin totta, että metsätilan yhteisomistuksessa on omat hankaluutensa ja riitatilanteet ovat valitettavan yleisiä. Eniten kuitenkin, kokemukseni mukaan, riitoja (ja jopa oikeudenkäyntejä) aiheuttavat taitamattomasti tehdyt perinnönjaot. Erityisesti juuri maa- ja metsäomaisuuden olessa kyseessä.
Missään nimessä metsätilan kaikkia puukauppamahdollisuuksia ei kannata heti käyttää hyväksi! Myydä puuta vain tarpeen mukaan ja harkiten. Puunmyyntisuunnitelman voi teettää jollain metsäalan organisaatiolla ja se tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan.
Metsätilaan liittyy aina kuluja vuosien saatossa ja yhteisomistuksessa tulee näiden kulujen kattamisessa sopia vaikkapa kirjallisesti. Selkeästä sopimuksesta on jälkikäteen hankala luistaa.
Metsäalan perusteoksia löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista runsaasti. Ei ole ollenkaan huono idea peretyä niihin. - Tonttu
Metsäjussi kirjoitti:
Ei kyllä kannata hakata kaikkea sileäksi jotta saisi jaon menemään oikein. Myöhemmin tulee sitten pakollisia kuluja uudelleen metsityksestä ja taimikonhoidosta, jotka ovat vieläpä lakisääteisiä. Jos silloin ei enää ole mitään tuloja metsästä niin on aika raskasta makselle niitä kuluja. Eikä metsäpohjalla, jolla on hoitorästejä, ole juuri kauppa-arvoakaan.
Itse suosittelen, että hankit sen metsäarvion kokonaisuudessaan itsellesi ja selvität miten se muodostuu. Todennäköisesti siitä löytyy se paras totuus metsän oikeasta arvosta. Jos kerran haluat myydä sen ja vieraalle et voi myydä ja veljesi haluaa ostaa niin neuvottele hinta kohdalleen ja myy. Yhteisomistuksesta tapaa kärsiä kaikki, kukaan ei viitsi tehdä tarvittavia töitä kun muut eivät halua niistä maksaa. Metsänne on kuitenkin aika pieni joten ei siitä kauheaa jatkuvaa kassavirtaa tule.
Ehkä sinun kannattaisi lainata joku asiaa käsittelevä kirja. Itselläni on Metsälehden kustantama "Käytännön metsätieto, käsikirja metsänomistajalle"-kirja. Siinä on jonkinverran metsän hinnan määrityksestä. (isbn 951-99891-0-2) Voi oll aparempiakin ja ainakin uudempia. Kirja on vuodelta -87 ja sen jälkeen metsän verotus on ainakin muuttunut täysin. Nyt joutuu maksamaan puun myyntitulosta muistaakseni 28% veron. Ennen maksettiin jatkuvasti veroa maan tuottokyvyn mukaan.Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään. Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä. Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan. Arvio taas on hyvin subjektiivinen asia. Parempi hankkia tosiostaja niin saatte kuulla metsänne hinnan eikjä se ole mikä tahansa luku vaan se summa joka siitä maksetaan kaupoissa.
- Metsänomistaja
Tonttu kirjoitti:
Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään. Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä. Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan. Arvio taas on hyvin subjektiivinen asia. Parempi hankkia tosiostaja niin saatte kuulla metsänne hinnan eikjä se ole mikä tahansa luku vaan se summa joka siitä maksetaan kaupoissa.
Miksi koko palstaa ei voi hakata palstan rajojen mukaan??? Kuka sen kieltää ja mihin perustuen???
Itse olen ainakin moisen leimikon tehnyt, firma osti ja hakkasi puut pois!
Tietenkin palstalle pitää jättää pystyyn nykymuodin mukaiset säästöpuut. - Heimo
Metsänomistaja kirjoitti:
Miksi koko palstaa ei voi hakata palstan rajojen mukaan??? Kuka sen kieltää ja mihin perustuen???
Itse olen ainakin moisen leimikon tehnyt, firma osti ja hakkasi puut pois!
Tietenkin palstalle pitää jättää pystyyn nykymuodin mukaiset säästöpuut.voiko joku tosiaan rajoittaa metsieni myyntiä, metsähallitus?? vanha rintamamiestila?? vai mikä voi olla esteenä ettei koko tilalta voi harventaa yhtäaikaa??
- Metsäjussi
Tonttu kirjoitti:
Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään. Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä. Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan. Arvio taas on hyvin subjektiivinen asia. Parempi hankkia tosiostaja niin saatte kuulla metsänne hinnan eikjä se ole mikä tahansa luku vaan se summa joka siitä maksetaan kaupoissa.
Vero on otettava huomioon kun arvioi metsästä tarjottua hintaa suhteessa metsäarvion hintaan. Koska puiden myynnistä joutuu maksamaan 28% veroa ei kukaan voi ostaa metsää maksaen puista niiden arvioidun hinnan. Metsän uudistuskuluja ei enää talleteta sulkutilille vaan ne on ihan oikeasti kaivettava lompsasta sitten kun niitä kuluja aikanaan syntyy.
Kyllä metsän voi hakata sileäksi rajoja myöten jos metsä on uudistuskypsää. Vain harvoin se on mielestäni älykästä. - iii
Tonttu kirjoitti:
Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään. Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä. Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan. Arvio taas on hyvin subjektiivinen asia. Parempi hankkia tosiostaja niin saatte kuulla metsänne hinnan eikjä se ole mikä tahansa luku vaan se summa joka siitä maksetaan kaupoissa.
"Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään"
Ei pidä paikkansa. Mitään kuluja ei puunostajan eikä muunkaan tahon toimesta pidätetä, veroistakin pidätetään vain osa. Loput on sitten löydyttävä omasta pussista.
"Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä."
Ei pidä paikkansa. Harsinstahakkuu nimenomaan kiellettiin Suomessa n.80 vuotta sitten.
"Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan."
Ei pidä paikkansa. Uudistuskypsän voi hakata jos se on tavallista talousmetsää. - Tonttu
Metsäjussi kirjoitti:
Vero on otettava huomioon kun arvioi metsästä tarjottua hintaa suhteessa metsäarvion hintaan. Koska puiden myynnistä joutuu maksamaan 28% veroa ei kukaan voi ostaa metsää maksaen puista niiden arvioidun hinnan. Metsän uudistuskuluja ei enää talleteta sulkutilille vaan ne on ihan oikeasti kaivettava lompsasta sitten kun niitä kuluja aikanaan syntyy.
Kyllä metsän voi hakata sileäksi rajoja myöten jos metsä on uudistuskypsää. Vain harvoin se on mielestäni älykästä.Yleensä maksetaan useassa erässä. Ei kellekään puunmyyjälle mitään holhoojaa määrätä. Metsiä ei ole pakko hoitaa kunhan jättää isoja siemenpuita. Ite ei tietääkseni voi leimikkoa tehdä ilman, että se syynätään joten ei alamittasta saa kaupan. Tiedän pari tapausta joissa on kaadettu suurin osa palstasta. Toinen oli MHY teknikon omistuksessa ja toinen kuolinpesä jonka ilmeisesti asianomaiset/viranomaiset olivat päättäneet putsata. Sitten sanotaan ettei suomessa ole korruptiota.
- Metsäjussi
Tonttu kirjoitti:
Yleensä maksetaan useassa erässä. Ei kellekään puunmyyjälle mitään holhoojaa määrätä. Metsiä ei ole pakko hoitaa kunhan jättää isoja siemenpuita. Ite ei tietääkseni voi leimikkoa tehdä ilman, että se syynätään joten ei alamittasta saa kaupan. Tiedän pari tapausta joissa on kaadettu suurin osa palstasta. Toinen oli MHY teknikon omistuksessa ja toinen kuolinpesä jonka ilmeisesti asianomaiset/viranomaiset olivat päättäneet putsata. Sitten sanotaan ettei suomessa ole korruptiota.
Uudistaminen on tietenkin mahdollista myös luontaisesti, silloin jätetään siemenpuita ja annetaan niiden siemenistä muodostua uuden metsän. Rehevillä mailla se ei vain tahdo onnistua koska nopeasti kasvava heinä ja horsma tappavat taimet ja lopulta uudistaminen tulee paljon kalliimmaksi taikka kuin muilla, tehokkaammilla menetelmillä. Metsä on kuitenkin uudistettava taikka viranomaiset sen tekee metsänomistajan kustannuksella ja metsänuudistaminen maksaa aina.
Kyllä viranomaiset valvovat, että uudistetaan ja puuttuvatkin. Eivät kyllä riittävän tehokkaasti mutta kuitenkin. Uudistuskypsän metsän saa hakata rajoja myöten sileäksi ainoastaan se on kiellettyä ettei keskenkasvuista metsää tuhota mutta olen kyllä nähnyt että iso nuorehko kasvatusmetsäpalsta pantiin sileäksi koska omistaja oli taloudellisissa vaikeuksissa ja näin vältti konkurssin. - Laki
Metsäjussi kirjoitti:
Uudistaminen on tietenkin mahdollista myös luontaisesti, silloin jätetään siemenpuita ja annetaan niiden siemenistä muodostua uuden metsän. Rehevillä mailla se ei vain tahdo onnistua koska nopeasti kasvava heinä ja horsma tappavat taimet ja lopulta uudistaminen tulee paljon kalliimmaksi taikka kuin muilla, tehokkaammilla menetelmillä. Metsä on kuitenkin uudistettava taikka viranomaiset sen tekee metsänomistajan kustannuksella ja metsänuudistaminen maksaa aina.
Kyllä viranomaiset valvovat, että uudistetaan ja puuttuvatkin. Eivät kyllä riittävän tehokkaasti mutta kuitenkin. Uudistuskypsän metsän saa hakata rajoja myöten sileäksi ainoastaan se on kiellettyä ettei keskenkasvuista metsää tuhota mutta olen kyllä nähnyt että iso nuorehko kasvatusmetsäpalsta pantiin sileäksi koska omistaja oli taloudellisissa vaikeuksissa ja näin vältti konkurssin.Kukaan ei voi määrätä aukkoja pakkohoitoon kuten männä vuosina. Suojelee ne niin sitten ei ainakaan uudisteta väkipakolla.
- iii
Laki kirjoitti:
Kukaan ei voi määrätä aukkoja pakkohoitoon kuten männä vuosina. Suojelee ne niin sitten ei ainakaan uudisteta väkipakolla.
Tietenkin metsälaki valvoittaa uudistamaan hakatun alueen juuri kuten nimim. metsäjussi kertoi. Laki ei ole mitenkään tältä osin muuttunut. Itse asiassa uudistusrästejä on viimeisen kymmenen vuoden aikana alettu syynäämään entistä tarkemmin koska kermankuorijoiden määrä on lisääntynyt metsänomistajakunnan laajentuessa.
Suojelupuheitasi en ymmärrä. Aukko ei ole mikään suojelukohde. - Metu
iii kirjoitti:
"Kulut ja verot pidätetään ennen kuin puun myyntitulot tilitetään"
Ei pidä paikkansa. Mitään kuluja ei puunostajan eikä muunkaan tahon toimesta pidätetä, veroistakin pidätetään vain osa. Loput on sitten löydyttävä omasta pussista.
"Eikä voi laittaa "sileäksi" sillä se on kiellettyä."
Ei pidä paikkansa. Harsinstahakkuu nimenomaan kiellettiin Suomessa n.80 vuotta sitten.
"Ei sellaista leimikkoa saa tehdä jossa hakkun rajat ovat palstan rajat ja kaikki kaadetaan."
Ei pidä paikkansa. Uudistuskypsän voi hakata jos se on tavallista talousmetsää.Homma toimii näin: mikäli et tee vähennyksiä niin vero on 28% mutta jos vähennät mätästyksen, aurauksen ja taimet tai siemenet niin vero alenee n. 22 %:iin.
Jos saat tehtyä leimikon tilastasi niin on mahdollista hakata "aakee laakee". Yleensä leimikot tehdään puuston mukaan maastossa suojuspuut jättäen. Näin siis mikäli ohjeita noudatetaan ja nykyään suojuspuita jätetään paljon runsaammin kuin vaikkapa 10 v. sitten.
Harsintahakkuissa järjenkäyttö on sallittua ja suotavaa.
§ 19. Harsintahakkuu
(1) Harsintahakkuu on sallittua eri-ikäisissä metsiköissä, puhtaissa männiköissä sekä eri-ikäisissä kuusikoissa, monikerroksisissa metsiköissä sekä harsintahakkuilla hoidetuissa harmaalepikoissa.
(2) Tämän lain tarkoitukseen, metsänhoito harsintametsänä tarkoittaa jatkuvaa uusiutumista taikka hakattujen tai kuolleiden puiden korvaamista uusilla puilla.
(3) Elävien puiden tilavuudesta voidaan hakata 20 %:iin asti ensimmäisessä harsintahakkuussa edellyttäen, että ylemmän luokan tiheys on vähintään 0.6.
(4) Toistuvissa harsintahakkuissa metsikön tilavuus ei saa laskea alle ensimmäisen harsintahakkuun jälkeistä tilavuutta paitsi milloin kyseessä on kuolleitten puiden hakkuu.
(5) Metsässä, jota hoidetaan harsintametsien mukaisesti ei saa tehdä kunnostushakkuita eikä uudistushakkuita.
Ylispuiden poisto:
Korjuukypsät tukit ja metsänhoidollisesti joutilaat propsipuut poistetaan - iii
Metu kirjoitti:
Homma toimii näin: mikäli et tee vähennyksiä niin vero on 28% mutta jos vähennät mätästyksen, aurauksen ja taimet tai siemenet niin vero alenee n. 22 %:iin.
Jos saat tehtyä leimikon tilastasi niin on mahdollista hakata "aakee laakee". Yleensä leimikot tehdään puuston mukaan maastossa suojuspuut jättäen. Näin siis mikäli ohjeita noudatetaan ja nykyään suojuspuita jätetään paljon runsaammin kuin vaikkapa 10 v. sitten.
Harsintahakkuissa järjenkäyttö on sallittua ja suotavaa.
§ 19. Harsintahakkuu
(1) Harsintahakkuu on sallittua eri-ikäisissä metsiköissä, puhtaissa männiköissä sekä eri-ikäisissä kuusikoissa, monikerroksisissa metsiköissä sekä harsintahakkuilla hoidetuissa harmaalepikoissa.
(2) Tämän lain tarkoitukseen, metsänhoito harsintametsänä tarkoittaa jatkuvaa uusiutumista taikka hakattujen tai kuolleiden puiden korvaamista uusilla puilla.
(3) Elävien puiden tilavuudesta voidaan hakata 20 %:iin asti ensimmäisessä harsintahakkuussa edellyttäen, että ylemmän luokan tiheys on vähintään 0.6.
(4) Toistuvissa harsintahakkuissa metsikön tilavuus ei saa laskea alle ensimmäisen harsintahakkuun jälkeistä tilavuutta paitsi milloin kyseessä on kuolleitten puiden hakkuu.
(5) Metsässä, jota hoidetaan harsintametsien mukaisesti ei saa tehdä kunnostushakkuita eikä uudistushakkuita.
Ylispuiden poisto:
Korjuukypsät tukit ja metsänhoidollisesti joutilaat propsipuut poistetaanLakilainauksesi ovat Eestin metsälaista. Suomessa sovelletaan Suomen metsälakia.
- Metu
iii kirjoitti:
Lakilainauksesi ovat Eestin metsälaista. Suomessa sovelletaan Suomen metsälakia.
Siteeraus oli Virosta ja se saattaa olla vaikeastitajuttavissa suomen viranomaisille.
Suomen laissa on näin:
Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että hakkuualueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. Uudistushakkuu saadaan tehdä, kun puusto on saavuttanut riittävän järeyden tai iän taikka jos erityiset syyt sitä muuten puoltavat. Uudistushakkuu saadaan toteuttaa luontaisena uudistamisena, jos alueella on puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella ennalta arvioiden riittävät edellytykset luontaisen taimiaineksen muodostumiseen.
Eli vaikkei sanaa harsintahakkuu (jota itse en ole milloinkaan kuullut kenenkään käyttävän kuin sota-ajalta) mainita harvennuksia voidaan suomessakin tehdä muttei rauhotetulla alueella tai naapurin puolelta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733644Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91981Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341196
- 1001063
- 1091045
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876