Taas Issukka sulle

Koirallinen

Oon seuraillut näitä keskusteluja ja vastauksistasi huomaa, että koirien kanssa on tullut vietettyä aikaa ja paljon. Nyt jossakin vastasit juoksuun tulevista nartuista jotain tyyliin, että otat urokset pois narttujen seurasta ajoissa... Ja koiramääräsi oli jotain huimaa. Haluaisinkin siis kysyä, että onko sulla kotona tosiaan kymmenkunta koiraa? Apua! Meillä on kaksi ja tuntuu niissäkin välillä olevan kaksi liikaa. Ainakin nyt kun narttu on juoksussa ja tarkoitus astuttaa, mutta eri uroksella kuin meidän omalla (narttu meillä sijoituksessa).

Tiän kyllä, että oot kasvattaja, mutta miten toi homma käytännössä toimii? Onko sulla apujoukkoja hoitamassa tuota laumaa? Kyseessä oli muistaakseni joku noutajarotu... Meidän rodun kohdalla kun ei tuollainen lauma olisi sovussa, on niin dominoivia koiria, eli ei edes kasvattajilla oo tollasia määriä koiria kotona, ja siitä syystä olisinkin kiinnostunut kuulemaan miten ihmeessä jaksat/ehdit ton laumasi huolehtia ja vielä on aikaa vastailla tännekkin?

Kaltaisesi ihmiset ovat se ihmisrotu, jota ei voi kuin ihmetellen ihailla!

12

867

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kävijä

      ei ole mitenkään harvinaista että päätyönään koiria kasvattava ihminen omistaa kennelin jossa voi parhaimmillaan olla melkoisenkin useita koiria kahdeksan koiraa ei ole mitenkään epätavallinen määrä !

      • Dober

        "päätyönään koiria kasvattava ihminen"

        Issukka ei päätyönään kasvata koiria. Kyllä tässä maassa jokainen kasvattaja on ihan oikeassa työssä, muuten ei olisi varaa koirien kasvattamiseen. Se kun ei ole ilmaista ja pentueestakaan saadut rahat eivät todellakaan aina riitä.

        Toiselle 1 koira on liikaa, toiselle 10 koiraakaan ei ole liikaa. Riippuu ihan siitä miten vapaa-aikansa käyttää - toisille koira on lemmikki,toisille, kuten Issukalle, elämäntapa. Kyllä sitä aikaa rakkaimmalle harrastukselle löytyy, muusta sitten tingitään. Esim. minä jätin menemättä pikkusiskoni konfirmaatiokirkkoon kun lähdin katsomaan kaverini koiran suojelukoetta.


      • Hävytöntä
        Dober kirjoitti:

        "päätyönään koiria kasvattava ihminen"

        Issukka ei päätyönään kasvata koiria. Kyllä tässä maassa jokainen kasvattaja on ihan oikeassa työssä, muuten ei olisi varaa koirien kasvattamiseen. Se kun ei ole ilmaista ja pentueestakaan saadut rahat eivät todellakaan aina riitä.

        Toiselle 1 koira on liikaa, toiselle 10 koiraakaan ei ole liikaa. Riippuu ihan siitä miten vapaa-aikansa käyttää - toisille koira on lemmikki,toisille, kuten Issukalle, elämäntapa. Kyllä sitä aikaa rakkaimmalle harrastukselle löytyy, muusta sitten tingitään. Esim. minä jätin menemättä pikkusiskoni konfirmaatiokirkkoon kun lähdin katsomaan kaverini koiran suojelukoetta.

        Kuinka kehtasit?
        Oletpa hävytön!
        Sisarenasi olisin todella loukkaantunut.


      • Dober
        Hävytöntä kirjoitti:

        Kuinka kehtasit?
        Oletpa hävytön!
        Sisarenasi olisin todella loukkaantunut.

        Sinun mielipiteesi.
        Ehkäpä kaverini olisi suuttunut jos en olisi mennyt heidän koettaan katsomaan, kun kuitenkin olin sen luvannut jo ennenkuin sain tietää että konfirmaatio on samana päivänä.

        Tosin eipä ollut konfirmaatiossa isosiskonikaan, heilläkin sattui olemaan muuta menoa aamulla. Miksi ihmeessä siskomme olisi siitä suuttunut, eihän hän itsekkään ollut minun konfirmaatiossani...


      • sini
        Dober kirjoitti:

        "päätyönään koiria kasvattava ihminen"

        Issukka ei päätyönään kasvata koiria. Kyllä tässä maassa jokainen kasvattaja on ihan oikeassa työssä, muuten ei olisi varaa koirien kasvattamiseen. Se kun ei ole ilmaista ja pentueestakaan saadut rahat eivät todellakaan aina riitä.

        Toiselle 1 koira on liikaa, toiselle 10 koiraakaan ei ole liikaa. Riippuu ihan siitä miten vapaa-aikansa käyttää - toisille koira on lemmikki,toisille, kuten Issukalle, elämäntapa. Kyllä sitä aikaa rakkaimmalle harrastukselle löytyy, muusta sitten tingitään. Esim. minä jätin menemättä pikkusiskoni konfirmaatiokirkkoon kun lähdin katsomaan kaverini koiran suojelukoetta.

        Kyllä täällä Suomen maassa on kasvattajia, jotka kasvattavat koiria päätyönään! Fakta! Itse tunnen muutaman, mutten viitsi nimiä mainita... Ottakaa huomioon, että esim. mies voi käydä töissä ja vaimoke voi hoitaa täyspäiväsesti kenneliä..ja tulee toimeen varmasti.
        Itse kyseenalaistan hieman täällä kirjoittavien "kasvattajien" todellisuutta, luulisipa heillä olevan parempaakin tekemistä, mutta minulle on aivan sama onko kasvattajia vai eivät, paljon omaavat ainakin koira tietoutta eli saadaan olla tyytyväisiä, että joku on lukenut läksynsä=)


      • Issukka
        sini kirjoitti:

        Kyllä täällä Suomen maassa on kasvattajia, jotka kasvattavat koiria päätyönään! Fakta! Itse tunnen muutaman, mutten viitsi nimiä mainita... Ottakaa huomioon, että esim. mies voi käydä töissä ja vaimoke voi hoitaa täyspäiväsesti kenneliä..ja tulee toimeen varmasti.
        Itse kyseenalaistan hieman täällä kirjoittavien "kasvattajien" todellisuutta, luulisipa heillä olevan parempaakin tekemistä, mutta minulle on aivan sama onko kasvattajia vai eivät, paljon omaavat ainakin koira tietoutta eli saadaan olla tyytyväisiä, että joku on lukenut läksynsä=)

        koiria kasvattaisi, niin niitä pitäisi olla tuhoton määrä. Ja taas nurjapuoli: määrä ei välttämättä vastaa laatua. Ja entäs ne koirien olot siinä tapauksessa? Ehkä joutuvat asustamaan ihan kokonaan erillisessä rakennuksessa (kennelrakennus), Josta pääsevät itse tarpeilleen jne. Niin en voisi koiriani kuvitella kohtelevani missään tapauksessa!


    • Issukka

      Ihan ensiksi haluaisin mainita, että en todellakaan kasvata koiria päätyönäni - on minulla ihan oikea työpaikkakin. Työaika vain on varsin mielenkiintoinen, eli päivät onkin sitten aikaa tuolle koiruuslaumalle.
      Kyllä, otan todellakin pojat pois kun juoksut on alkamassa. Nartuthan haisevat tulevalta juoksulta jo viikkoja etukäteen, eikä ole mitään mieltä kiusata poikia turhilla kuvitelmilla. Tiedän tasan tarkkaan, milloin kelläkin on tuo juoksu alkamassa, siitä on tarkkaakin tarkempi kirjanpito. Haluaisinkin korostaa kaikille narttujen omistajille, että myös ottaisitte saman käytännön ihan siitä syystä, että silloin mahdollinen kohtutulehduskin huomataan ajoissa ja voidaan ilman leikkausta saada parannettua!
      Meillä 3-kerroksinen talo, jotenka erottaminen on erittäin helppoa. Kyllä meitä on kaksi kaksijalkaista, mieheni on suurena apuna. Eipä silti, kyllä tästä hommasta ihan yksinkin selviäisiä, sillä tässä vuosien saatossa on kaikki rutinoitunutta!
      Niin, ja kuten Dober jo mainitsi, niin tämä koiraharrastus on minulle/meille elämäntapa. En voisi kuvitella elämääni ilmankaan, en todellakaan. Me olemme tinkineet kapakkareissuista ja muista vastaavista turhuuksista, ei se sen kummosempaa ole - hyvin yksinkertaista loppujen lopuksi.
      Meillä koirat ovat erittäin sosiaalisia, eikä milloinkaan ole ollut minkäänlaisia ongelmia, eli eivät tappele keskenään johtajuudesta, sillä kaikki tietävät että se lauman johtaja/pomo olen minä. Minä ne olen kouluttanut kaikki heti pienestä pitäen, joten johtajuus on kaikille selvä juttu. Nämä ovat minulle enemmän kuin koiria, ne ovat karvaisia lapsia. Lisäksi luen jokaista kuin avointa kirjaa. Se on muuten myös yksi tärkeimmistä asioista, eli opetella tuntemaan koiransa läpikotaisin, sen ilmeet, käyttäytyminen jne. silloin tietää aina tasan varmasti, onko jokin hullusti tai sitten kaikki ihan hyvin! Ilmeillään ja käytöksillään koirat kertovat kaiken, jos vain itse ymmärtää!
      Niin ja miksi pyörin täällä...siinäpä hyvä kysymys tosiaan. Ehkä haluni yrittää auttaa toisia koiranomistajia on niin voimakas :). Onhan meikäläistä täällä kyllä ihan kiitettävästi morkattukin. Milloin olin virtuaalikennelisti ja milloin mitäkin. Silloin tuntui tosi pahalta itkuun saakka ja mieheni sanoikin, että mitä hittoa mitään kirjoittelet kun saat vain itselleni noin pahan mielen. No, minä nyt vain olen tälläinen...
      Ja se kasvattamani rotu on edelleenkin kultainennoutaja.

      • Koirallinen

        Oon ajatellutkin, että toi touhu on sulle paljon enemmän kuin harrastus. Oot voinut mainita ennenkin, että käyt myös töissä kodin ulkopuolella ja osittain siitä syystä halusinkin kuulla miten onnistut pyörittään tuota touhua, se on jotenkin niin kaukana meidän "tavallisten" koiranomistajien arjesta...

        Vastasit myös siihen kysymykseeni, jota en edes kehdannut udella, eli teillä tosiaan on iso talo ja toi erottaminen hoituu helposti. Meillä on uros lähdössä ihan just kyläileen vanhempieni luokse joksikin aikaa, jotta saadaan koirat varmasti erotettua ja pääsee poitsu helpommalla, kun ei ole herkullinen narttu nenän alla koko ajan. Näin kun ei oo mahdollista erottaa koiria kuin oven avulla ja kumpikin osaa ovet avata, joutuu myös sukulaiset ja tutut välillä koiravahdiksi. Juoksun meillä on uros haistanut jo pari viikkoa ennen kuin se alkoi.

        Oot niin oikeessa tosta koiran tuntemisesta, meillä voi kanssa uroksen ilmeistä ym. lukea mitä se on asioista mieltä. On aika uskomaton tunne, kun "ymmärtää" koiraa... Narttu taas on hiukan hankalampi yksilö oikeestaan joka tavalla.

        On muuten mielenkiintoinen keskustelun aihe toi sun rotus. Monet pitää helppona rotuna joka ei vaadi omistajaltaan kauheesti, mutta kuten täälläkin naapurissa jouduttiin toteamaan, että väärässä olivat. Luopuivat hetki sitten omasta uroksestaan, kun ei se kasvanutkaan itsekseen yhteiskuntakelpoiseksi... Ihmettelivät aikoinaan miksi meidän uroksella (ei noutaja) on niin "kova kuri"...

        Älä vaan lopeta tänne kirjoittelua, on kiva kun joku vastaa vuosien kokemuksella. Kaikkia ei aina voi miellyttää.

        Tuli vielä mieleen tosta ulkona olevasta sateesta, että sulla tosiaan on oltava melkoinen rutiini laumas kanssa, kurakeleillä ei varmaanka naurata. Vaikka itse nautin sateessa lenkkeilystä, niin silti välillä tulee mieleen, että olisi voinut valita roduksi jonkun pienen jonka voisi vaan kaapata kainaloon ja kantaa pesuhuoneeseen lenkin jälkeen, näitä yli 40kg rontteja kun ei paljoo kanniskella.


      • Dober
        Koirallinen kirjoitti:

        Oon ajatellutkin, että toi touhu on sulle paljon enemmän kuin harrastus. Oot voinut mainita ennenkin, että käyt myös töissä kodin ulkopuolella ja osittain siitä syystä halusinkin kuulla miten onnistut pyörittään tuota touhua, se on jotenkin niin kaukana meidän "tavallisten" koiranomistajien arjesta...

        Vastasit myös siihen kysymykseeni, jota en edes kehdannut udella, eli teillä tosiaan on iso talo ja toi erottaminen hoituu helposti. Meillä on uros lähdössä ihan just kyläileen vanhempieni luokse joksikin aikaa, jotta saadaan koirat varmasti erotettua ja pääsee poitsu helpommalla, kun ei ole herkullinen narttu nenän alla koko ajan. Näin kun ei oo mahdollista erottaa koiria kuin oven avulla ja kumpikin osaa ovet avata, joutuu myös sukulaiset ja tutut välillä koiravahdiksi. Juoksun meillä on uros haistanut jo pari viikkoa ennen kuin se alkoi.

        Oot niin oikeessa tosta koiran tuntemisesta, meillä voi kanssa uroksen ilmeistä ym. lukea mitä se on asioista mieltä. On aika uskomaton tunne, kun "ymmärtää" koiraa... Narttu taas on hiukan hankalampi yksilö oikeestaan joka tavalla.

        On muuten mielenkiintoinen keskustelun aihe toi sun rotus. Monet pitää helppona rotuna joka ei vaadi omistajaltaan kauheesti, mutta kuten täälläkin naapurissa jouduttiin toteamaan, että väärässä olivat. Luopuivat hetki sitten omasta uroksestaan, kun ei se kasvanutkaan itsekseen yhteiskuntakelpoiseksi... Ihmettelivät aikoinaan miksi meidän uroksella (ei noutaja) on niin "kova kuri"...

        Älä vaan lopeta tänne kirjoittelua, on kiva kun joku vastaa vuosien kokemuksella. Kaikkia ei aina voi miellyttää.

        Tuli vielä mieleen tosta ulkona olevasta sateesta, että sulla tosiaan on oltava melkoinen rutiini laumas kanssa, kurakeleillä ei varmaanka naurata. Vaikka itse nautin sateessa lenkkeilystä, niin silti välillä tulee mieleen, että olisi voinut valita roduksi jonkun pienen jonka voisi vaan kaapata kainaloon ja kantaa pesuhuoneeseen lenkin jälkeen, näitä yli 40kg rontteja kun ei paljoo kanniskella.

        Minulla ei kokemuksia ole mistään noutajista mutta pk-kentällä olen huomannut että ei ne tosiaan ole niin "helppoja" kun usein annetaan ymmärtää. Koirankoulutus on taito minkä voi oppia mutta toisilla tämä taito on luonnostaan ja he osaavat käsitellä koiria, ilman että tarvitsee käydä "kouluja". Kun vielä saataisiin ne kaikki koiranomistajat, jolla tätä taitoa ei ole, tajuamaan se koirankoulutuksen syvin juttu niin tässä maassa ei olisi yhtään koiraa mikä annetaan pois/lopetetaan ongelmakoirana/pitovaikeuskoirana.


      • Issukka
        Koirallinen kirjoitti:

        Oon ajatellutkin, että toi touhu on sulle paljon enemmän kuin harrastus. Oot voinut mainita ennenkin, että käyt myös töissä kodin ulkopuolella ja osittain siitä syystä halusinkin kuulla miten onnistut pyörittään tuota touhua, se on jotenkin niin kaukana meidän "tavallisten" koiranomistajien arjesta...

        Vastasit myös siihen kysymykseeni, jota en edes kehdannut udella, eli teillä tosiaan on iso talo ja toi erottaminen hoituu helposti. Meillä on uros lähdössä ihan just kyläileen vanhempieni luokse joksikin aikaa, jotta saadaan koirat varmasti erotettua ja pääsee poitsu helpommalla, kun ei ole herkullinen narttu nenän alla koko ajan. Näin kun ei oo mahdollista erottaa koiria kuin oven avulla ja kumpikin osaa ovet avata, joutuu myös sukulaiset ja tutut välillä koiravahdiksi. Juoksun meillä on uros haistanut jo pari viikkoa ennen kuin se alkoi.

        Oot niin oikeessa tosta koiran tuntemisesta, meillä voi kanssa uroksen ilmeistä ym. lukea mitä se on asioista mieltä. On aika uskomaton tunne, kun "ymmärtää" koiraa... Narttu taas on hiukan hankalampi yksilö oikeestaan joka tavalla.

        On muuten mielenkiintoinen keskustelun aihe toi sun rotus. Monet pitää helppona rotuna joka ei vaadi omistajaltaan kauheesti, mutta kuten täälläkin naapurissa jouduttiin toteamaan, että väärässä olivat. Luopuivat hetki sitten omasta uroksestaan, kun ei se kasvanutkaan itsekseen yhteiskuntakelpoiseksi... Ihmettelivät aikoinaan miksi meidän uroksella (ei noutaja) on niin "kova kuri"...

        Älä vaan lopeta tänne kirjoittelua, on kiva kun joku vastaa vuosien kokemuksella. Kaikkia ei aina voi miellyttää.

        Tuli vielä mieleen tosta ulkona olevasta sateesta, että sulla tosiaan on oltava melkoinen rutiini laumas kanssa, kurakeleillä ei varmaanka naurata. Vaikka itse nautin sateessa lenkkeilystä, niin silti välillä tulee mieleen, että olisi voinut valita roduksi jonkun pienen jonka voisi vaan kaapata kainaloon ja kantaa pesuhuoneeseen lenkin jälkeen, näitä yli 40kg rontteja kun ei paljoo kanniskella.

        Meillä on iso juoksutarha takapihalla, jossa käyvät. Lisäksi juoksentelevat monen tuhannen neliön heinäpellolla. Peltojumpan jälkeen onkin ollut mielenkiintoista tänä punkkikesänä ;) ja kyllä niitä punkkia onkin saanut poistella ihan kyllästymiseen saakka, että voivat olla iljettäviä otuksia ne!
        Minkään rodun edustaja ei itekseen opi yhtään mitään, vaan kyllä siihen sitä remmin toista päätä ehdottomasti tarvitaan. Vaikka pentu onkin suloinen ja kuvitellaan, että on luonnollista, että puree jne. mutta voivoi, kun siitä niin hyvin nopeasti kasvaa iso aikuinen. Ja sitten ollaankin jo helisemässä, kun puree edelleen...jne.


      • Koirallinen
        Issukka kirjoitti:

        Meillä on iso juoksutarha takapihalla, jossa käyvät. Lisäksi juoksentelevat monen tuhannen neliön heinäpellolla. Peltojumpan jälkeen onkin ollut mielenkiintoista tänä punkkikesänä ;) ja kyllä niitä punkkia onkin saanut poistella ihan kyllästymiseen saakka, että voivat olla iljettäviä otuksia ne!
        Minkään rodun edustaja ei itekseen opi yhtään mitään, vaan kyllä siihen sitä remmin toista päätä ehdottomasti tarvitaan. Vaikka pentu onkin suloinen ja kuvitellaan, että on luonnollista, että puree jne. mutta voivoi, kun siitä niin hyvin nopeasti kasvaa iso aikuinen. Ja sitten ollaankin jo helisemässä, kun puree edelleen...jne.

        Itsellä karvat nousee pystyyn pelkästä punkkien maininnasta. Onneksi meillä ei ole koirissa ollut yhtään punkkia, vaikka ovat kaikki heinikot käyneet läpi. En tiedä johtuisko siitä, että on niin "sitkee ja vahva" nahka vai onko vaan ollut hyvää tuuria. Uskoisin ton nahan olevan syy, aikoinaan kun haettiin siru urokselle, niin oli eläinlääkäri ihmeissään, kun ei neula meinannut mennä läpi ja jatkossa ollaankin aina mainittu asiasta, jos lekurilla on ollut vaikka sijainen.

        Kaverini bernillä oli päässä punkki pari kuukautta sitten, olivat kyllä katselleet, että jokin patti löytyy, mutta eivät tunnistaneet punkiksi. Punkki oli saanut viikon verran herkutella koiralla ja oli se niin ällöttävä paisunut elukka, että mun punkkikammo vaan paheni entisestään...

        Kiinnostaisi vielä kuulla, että onko koiralaumasi tarkoituksella noin suuri, vai onko sulle käynyt niin, ettei pennut oo heti mennyt kaikki kaupaksi ja oon kiintynyt niihin, etkä enää oo halunnut luopua niistä? Anteeksi kun utelen, mutta toi elämäntapa on niin erilainen ja kiinnostava, etten mahda itselleni mitään...

        Ja vielä yksi juttu, meillä ei oo toivoakaan saada tuota narttu käyttämään nartunsuojaa ym. Käy repimässä ne aina pois ja on niihin suojiin mennyt useat kymmenet eurot, turhauttavaa. Opetatko narttusi jotenkin "pöksyjen" käyttöön, vai miten homma hoituu?


      • Issukka
        Koirallinen kirjoitti:

        Itsellä karvat nousee pystyyn pelkästä punkkien maininnasta. Onneksi meillä ei ole koirissa ollut yhtään punkkia, vaikka ovat kaikki heinikot käyneet läpi. En tiedä johtuisko siitä, että on niin "sitkee ja vahva" nahka vai onko vaan ollut hyvää tuuria. Uskoisin ton nahan olevan syy, aikoinaan kun haettiin siru urokselle, niin oli eläinlääkäri ihmeissään, kun ei neula meinannut mennä läpi ja jatkossa ollaankin aina mainittu asiasta, jos lekurilla on ollut vaikka sijainen.

        Kaverini bernillä oli päässä punkki pari kuukautta sitten, olivat kyllä katselleet, että jokin patti löytyy, mutta eivät tunnistaneet punkiksi. Punkki oli saanut viikon verran herkutella koiralla ja oli se niin ällöttävä paisunut elukka, että mun punkkikammo vaan paheni entisestään...

        Kiinnostaisi vielä kuulla, että onko koiralaumasi tarkoituksella noin suuri, vai onko sulle käynyt niin, ettei pennut oo heti mennyt kaikki kaupaksi ja oon kiintynyt niihin, etkä enää oo halunnut luopua niistä? Anteeksi kun utelen, mutta toi elämäntapa on niin erilainen ja kiinnostava, etten mahda itselleni mitään...

        Ja vielä yksi juttu, meillä ei oo toivoakaan saada tuota narttu käyttämään nartunsuojaa ym. Käy repimässä ne aina pois ja on niihin suojiin mennyt useat kymmenet eurot, turhauttavaa. Opetatko narttusi jotenkin "pöksyjen" käyttöön, vai miten homma hoituu?

        että ihan on tarkoituksella. Milloinkaan ei ole ollut vaikeuksia saada pentuja myydyksi, päin vastoin. (Olen myöskin tietoisesti vasiten jättänyt omia kasvatteja itselleni jatkumoa silmallä pitäen). Tälläkin hetkellä on pitkä nimilista odottamassa seuraavien pentujen syntymistä - kunhan nyt vain juoksut alkaisivat. En käytä tytöillä housuja - ovat fiksuja ja putsaavat itse roiskeensa jne.
        Eikä tämä meidän elämä juurikaan poikkea muiden elämästä, meillä vain sattuu olemaan useampi koira, joihin olemme sidoksissa. Tämä on ihan tietoinen valinta ja jo lapsuuden suuri unelma ja haave, joka on toteutunut!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9166
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7947
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      161
      5657
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2353
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2091
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1740
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1688
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1427
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1358
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1283
    Aihe