Muutamia syitä köyhyyteen

Kurma

Jotkut haluavat väittää (tai uskoa), että esim. joidenkin Afrikan maiden köyhyys johtuisi vain siitä, että mustat ovat tyhmempiä kuin valkoiset.

Köyhyyttä on kuitenkin muuallakin kuin Afrikassa (Intia, Kiina, Japani, U.S.A), mutta rasistin mielestä silloin ei enää olekaan kyse "rodusta"...

Useimmissa kehitysmaissa vain muutama prosentti väestöstä on keski- tai yläluokkaa. Brasiliassakin vain 30 % ja Kiinassa 15 %. "Köyhälistö" on kehitysmaissakin nopeimmin kasvava luokka.

Köyhien maiden köyhyys on monien eri tekijöiden summa, mutta tässä on muutamia syitä:

Teollisuusmaihin suuntautuvaan vientiin harjoitetussa tuotannossa työskentelee kehitysmaissa yli puoli miljardia ihmistä. Etelän työläisen ja Pohjoisen kuluttajan välissä on miltei aina jokin suuri ylikansallinen yhtiö.

Noin 80 % kehitysmaiden viennistä suuntautuu teollisuusmaihin; kehitysmaiden keskinäisen kaupan osuus on vain viidennes. Kehitysmaiden on kuvattu joutuneen "maailmankauppa-ansaan". Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia ulkomaankaupasta.

Kehitysmaiden tuottamat maatalousraaka-aineet ovat miltei poikkeuksetta samoja, joiden tuotanto aloitettiin jo siirtomaakaudella: kahvi, tee, hedelmät, puuvilla jne.

Yhteistä näille kaikille tuotteille on se, että niiden viljely on pääosin käsityötä - usean kasvin tuotantoa on mahdoton koneellistaa. Tuotanto perustuu halpaan työvoimaan. Esimerkiksi Tansanian 200 000 kahvinviljelijää tuottavat yhtä paljon rahassa mitattuna kuin Suomen runsaat 500 paahtimoiden työntekijää.

Toiseksi kehitysmaiden tuotteille on yhteistä se, että ne ovat ilmaston ja maaperän suhteen hyvin vaativia.

Kolmas tuotteita yhdistävä tekijä on, että niiden reaalihinnat ovat 1800-luvun lopusta asti jatkuvasti laskeneet. Lasku kääntyi suoranaiseksi romahdukseksi 1980-luvulla.

Neljänneksi kehitysmaiden raaka-aineet jalostetaan teollisuusmaissa. Tämä on tärkein syy siihen, että kehitysmaiden saama osuus esimerkiksi suklaan, kahvin, sokerin ja metallien kuluttajahinnasta on vain 10-20%. Teollisuusmaat pyrkivät tullipolitiikallaan myös säilyttämään nykytilanteen. Kehitysmaista tuotavat raaka-aineet ovat tullittomia, mutta jalostettujen tuotteiden tulli on käytännössä 30-50%. Jalostusasteen nostoa vaikeuttaa eniten se, että markkinat ovat ylikansallisten yhtiöiden merkkituotteiden hallussa, joiden kanssa on käytännössä mahdotonta kilpailla kehitysmaiden resursseilla. Kehitysmaiden alistettua asemaa ja teollisuusmaiden yhtiöiden valtaa kuvaa se, että vaikka jotkut tuotteet jalostetaan miltei valmiiksi kehitysmaissa, alkuperämaihin jäävä osuus ei ole juurikaan suurempi kuin mitä ne saavat jalostamattomasta raaka-aineesta. Esimerkiksi tee jalostetaan tuottajamaassa - vain eri laatujen sekoitus ja pakkaaminen jää merkkiyhtiöille. Myös teollisuustuotteiden lopullisesta kuluttajahinnasta kehitysmaihin jäävä osuus on selvästi pienempi kuin teollisuusmaiihin jäävä osuus. Vaatteissa ja tekstiileissä alkuperämaahan jää noin 30 % myyntitulosta, urheilujalkineissa huomattavasti vähemmän, ja tästäkin vain pieni murto-osa jää varsinaiselle työntekijälle.

Kolme tekijää: velkaongelma, rakennesopeutusohjelmat ja maailmankaupan "vapauttaminen" ovat lukinneet maailmankauppa-ansan pitkälle tulevaisuuteen.

Velkaongelma:

Kehitysmaiden velkaongelma syntyi 1970-luvun alussa. Tuolloin raaka-aineiden hinnat olivat historiallisen korkealla tasolla, kehitysmaiden taloudellinen tilanne oli hyvä ja varsinkin vastikään itsenäistyneissä maissa vallitsi kehitysoptimismi. Rahoittaakseen muun muassa raaka-aineiden jalostukseen tarvittavia investointeja kehitysmaat ottivat lainaa länsimaiden pankeilta. Vuoden 1973 öljykriisin takia öljyntuottajamaiden vientitulot kasvoivat huimasti. Suuri osa saaduista voitoista päätyi länsimaisiin pankkeihin. Talletuksien korkotaso laski inflaatiota alemmaksi, mitä pankit eivät missään tapauksessa halunneet, sillä ne olivat vaarassa menettää tallettajansa. Koska länsimaat olivat lamassa ja lainoille ei ollut kysyntää, pankit alkoivat suorastaan tyrkyttää rahaa kehitysmaille koronlaskun hillitsemiseksi. Pankit uskoivat, että kehitysmaille annettujen lainojen korkotuloilla voitaisiin maksaa tallettajille yhtä suuria talletuskorkoja kuin ennenkin. Kehitysmaiden oli myös pakko ottaa lainaa, sillä öljylaskun maksamiseen meni nyt 30-50 % vientituloista aiemman 10 %:n sijaan. Halpaa rahaa kuitenkin käytettiin yhtä vastuuttomasti kuin pankit sitä antoivatkin: viidennes lainoista käytettiin aseistukseen ja 10 % palautui länsimaisiin pankkeihin varakkaiden talletuksina.

Vuosikymmenen lopulla raaka-aineiden hinnat palasivat laskevalle uralleen ja lainojen korot kolminkertaistuivat. Kehitysmaat eivät pystyneet enää selviytymään korkojen maksamisesta ja velkojen lyhennyksistä, vaan joutuivat ottamaan tätä varten lisää lainaa. Näin kehitysmaat joutuivat velkakierteeseen ja velat alkoivat kasaantua räjähdysmäisesti.

Vuonna 1982 Meksiko ilmoitti, ettei se enää kykene hoitamaan velkojaan, ja useat maat seurasivat sen esimerkkiä. Tämän seurauksena kaikkien kehitysmaiden luottokelpoisuus oli mennyttä ja pankkien lainahanat sulkeutuivat. Pankkien pelastajaksi ja lainojen maksun varmistajaksi ryhtyivät nyt Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. Ne palauttivat kehitysmaiden luottokelpoisuuden omalla luotonannollaan ja ohjaamalla teollisuusmailta uusia lainoja kehitysmaille. Lainojen ehdoksi kehitysmaille asetettiin tiukan matokuurin, niin sanotun rakennesopeutusohjelman noudattaminen, joiden tärkeimpänä päämääränä on varmistaa lainojen ja niiden korkojen maksaminen. Ohjelmien pääkohdat ovat julkisten menojen vähentäminen, elintarvikkeiden hintatukien poisto, viennin lisääminen ja valtionyritysten yksityistäminen.

Rakennesopeutusohjelmaa on nyt noudatettu miltei kaikissa kehitysmaissa viitisentoista vuotta ja seuraukset varsinkin köyhimmille maille ovat olleet katastrofaaliset:

- Velanhoitoon menee keskimäärin neljännes kehitysmaiden vientituloista, useiden Afrikan maiden vientituloista miltei puolet - Somaliassa ennen hajoamista 90%. Jopa kehitysavusta käytetään nykyisin neljännes velanhoitoon.

- Tästä huolimatta velkataakka kasvaa jatkuvasti. Tänään kehitysmaiden kokonaisvelka on noin 2000 miljardia dollaria - neljä kertaa suurempi kuin rakennesopeutusohjelmien alkaessa. Summasta ainoastaan kolmannes on alkuperäistä lainaa, loppuosa on korkoja ja lainojen maksamista varten otettua lisälainaa. Kehitysmaat joutuvat maksamaan kolme kertaa suurempaa korkoa kuin rikkaat maat. Velka muodostaa keskimäärin puolet kehitysmaiden kansantuotteesta, Afrikan maissa jopa 110%.

- Afrikassa elintaso on romahtanut 1960-luvun tasolle. Reaalipalkat ovat laskeneet 50-60% 1980-luvun alun tasosta. Koulutusmenojen leikkaukset ja koulumaksujen käyttöönotto ovat vähentänet 6-11 vuotiaiden lasten koulunkäyntiasteen 60 prosentista alle 50:een. Terveydenhuollon muuttaminen maksulliseksi on sulkenut köyhät sen ulkopuolelle. Lapsikuolleisuus, synnytyskuolleisuus ja aliravitsemus ovat lähteneet uudelleen nousuun. UNICEF:in rakennesopeutusohjelmista tekemän tutkimuksen mukaan puoli miljoonaa lasta on menehtynyt joka vuosi niiden seurauksena.

- Useimmissa Etelä-Amerikan maissa seuraukset ovat olleet yhtä vakavia. Monessa maassa ansiotaso on pudonnut kolmannekseen 1980-luvun alun tasosta. Kolera on alkanut uudelleen levitä. Tuottoisampien vientikasvien, huumekasvien, tuotanto on lisääntynyt. Kokaiini on noussut esimerkiksi Kolumbian tärkeimmäksi valuuttatulojen lähteeksi.

- Metsien häviäminen on kiihtynyt. Sademetsien hakkuumäärät ovat olleet sitä suurempia, mitä suurempi velkataakka maalla on. Brasialialaisen ammattiyhdistys- ja ympäristöaktivistin Luis da Silvan sanoin: "Amazonia on maailman keuhkot ja velka sen keuhkokuume".

Velanhoito vaatii viennin lisäämistä, mikä on johtanut vientikasvien viljelyalan kasvattamiseen kotimaan tarpeita tyydyttävän viljelyn kustannuksella. Moni aiemmin ruuan suhteen omavarainen kehitysmaa joutuu nyt tuomaan osan ruuastaan ulkomailta. Koska eri kehitysmaat vievät pääosin samoja maata-loustuotteita, talousongelmien ratkaisemisen yrittäminen vientiä kasvattamalla on johtanut pysyvään ylitarjontaan maailmanmarkkinoilla. Tämä on puolestaan pitänyt vientituotteiden hinnat alhaisina.

Velanhoito johti 1980-luvun alussa siihen, että rahavirtojen suunta kääntyi päinvastaiseksi. Vuosina 1983-93 kehitysmaat luovuttivat teollisuusmaille noin 300 miljardia dollaria. Jopa Afrikasta, missä tulotaso on 55 kertaa teollisuusmaita pienempi, tuli "kehitysavun" antaja. Teollisuusmaiden ja niiden pankkien taloudellisten etujen turvaamista kaikkein köyhimpien kustannuksella on aiheellisesti verrattu "veren puristamiseen kivestä".

Velanhoidon aiheuttamat suunnattomat inhimilliset kustannukset ovat nostaneet esiin ehdotuksen velkojen osittaisesta anteeksiannosta. Ehdotus on järkevä siksi, että kokonaisvelka koostuu pääosin vanhojen velkojen koroista, ja ennen kaikkea siksi, että velka vahingoittaa myös teollisuusmaita - vienti kehitysmaihin on laskenut. Velan anteeksiantamisen puolesta vuoteen 2000 mennessä kampanjoi laaja kansainvälinen Jubilee 2000-kansalaisliike, johon Suomessa saa yhteyden Kepan kautta. Suurimpien talousmahtien G7 -ryhmä on ottanut 1990-luvulla tavakseen luvata joka vuosi velkojen osittaista mitätöimistä. Kaiken kaikkiaan velkoja on kuitenkin mitätöity vain kolme prosenttia kehitysmaiden kokonaisvelasta.

Maailmankaupan vapauttaminen ja globalisaatio ovat merkinneet sitä, että teollisuusmaat ovat pystyneet kääntämään kehitysmaiden vahvuudet yksi toisensa jälkeen omaksi edukseen.
- Köyhien maiden suurin valtti maailmankaupassa on ollut köyhyys - eli halpa työvoima. Teollisuusmaat jalostavat kehitysmaiden halpaan työvoimaan perustuvat maataloustuotteet yhä pidemmälle ja saavat samalla yhä suuremman osuuden kuluttajahinnasta. Lisäksi teollisuusmaat käyttävät jalostuksesta ja teollisuustuotteiden paremmista hinnoista kertyvän hyödyn osittain maataloustuotteidensa hintatukeen, joka muodostaa puolet elintarvikkeiden hinnasta. Tämä pitää maailmanmarkkinahinnat alhaisina, ja kehitysmaat saavat maataloustuotteistaan aina yhtä huonon hinnan.

- 1960-luvulta lähtien teollisuusmaat alkoivat hyödyntää köyhien maiden halpaa työvoimaa myös suoraan teollisuustuotannossa, aluksi vaatetus-teollisuudessa ja nykyään miltei kaikilla aloilla. Kehitysmaiden tuottajien yhteistyösopimukset, joilla pyrittiin nostamaan ja vakauttamaan raaka-aineiden hintatasoa, ovat OPECia lukuunottamattakaikki kaatuneet. Nykyisin hinnat muodostuvat ylikansallisten yhtiöiden hallitsemilla "vapailla markkinoilla" ja teollisuusmaiden raaka-ainepörsseissä.

Ylikansalliset yhtiöt:

Ylikansallisia yhtiöitä maailmassa on nykyään vajaat 40 000, kun niitä parikymmentä vuotta sitten oli 7000. Myös Suomen suurimmat yritykset ovat ylikansallisia. Ylikansallisia jotka toimivat miltei kaikissa maailman maissa on noin 500 ja niiden osuus ylikansallisten kokonaisliikevaihdosta on noin 90 %. Näistä yrityksistä 40 % pitää päämajaa Yhdysvalloissa, 30 % Euroopan Unionissa ja 25 % Japanissa.

Ylikansalliset yritykset hallitsevat maailman taloutta. Niiden voimaa kuvaavat seuraavat tiedot:

- Maailman sadasta suurimmasta taloudesta 51 on ylikansallisia yrityksiä. Niiden yhteinen liikevaihto on USA:n bruttokansantuotteen suuruinen. Suurimman yhtiön, General Motorsin liikevaihto on Ruotsin bruttokansantuotteen luokkaa, Suomen bruttokansantuotteen ylittää viiden yhtiön liikevaihto. Kymmenen suurimman yhteinen liikevaihto on suurempi kuin sadan köyhimmän maan yhteenlaskettu bruttokansantuote.

- 300:n suurimman ylikansallisen osuus maailman koko tuotannosta on 25%, sen sijaan kaikki ylikansalliset työllistävät työvoimasta vain kolme prosenttia.

- Maailmankauppa on nykyään suurelta osin ylikansallisten yritysten välistä eikä valtioiden välistä. 500 suurinta yritystä hallitsee 70 % koko maailmankaupasta, tästä 40 % käydään saman yrityksen eri tytäryhtiöiden välillä.

- 500 suurinta yritystä tekee 75 % maailman suorista teollisista investoinneista ulkomaille. Sadan suurimman osuus on yli kolmannes.
Ylikansalliset yritykset käyttävät yli 70 % maailman kehitys- ja tutkimusvaroista. Niiden hallussa on 90 % maailman teollisista patenteista.

- Ylikansalliset yritykset käyttävät myynninedistämiseen ja mainontaan vuosittain viisinkertaisesti Suomen bruttokansantuotteen verran (n. 100 e jokaista maailman asukasta kohti).

Oleellinen ongelma ylikansallisten yritysten roolissa on, että ne ovat demokraattisen kontrollin yläpuolella. Ylikansallisten yhtiöiden rakenne on sellainen, että niiden ei tarvitse päätöksenteossa piitata ihmisistä tai luonnosta; päämäärä on taloudellisen voiton tuottaminen. Suuryritykset valmistavat siellä, missä työvoima on kulloinkin halvinta tai työ- ja ympäristölainsäädäntö heikointa ja myyvät siellä, missä ihmisillä on ostovoimaa.

Ylikansallisten yritysten epädemokraattinen rooli korostuu niiden toiminnassa kehitysmaissa. Siellä tavallisten ihmisten mahdollisuudet puuttua niiden toimintaan ovat olemattomat, työ- ja ympäristölainsäädäntö ja etenkin sen toteutus on heikkoa, media on useimmiten eliitin valvonnassa jne. Nestlen ja muiden äidinmaidonkorvikkeiden valmistajien aiheuttamat 1,5 miljoonaa aliravitsemuskuolemaa ja agribusiness-yhtiöiden aiheuttamat 200 000 myrkytyskuolemaa vuosittain ovat paljonpuhuvia esimerkkejä. Ylikansalliset ovat perinteisesti pitäneet kehitysmaita takapihanaan, missä saa tehdä mitä tahansa. Ne ovat jopa kaataneet hallituksia, jotka eivät ole niille mieleen, kuten United Fruit (nykyisin United Brands) vuonna 1954 Guatemalassa ja ITT vuonna 1973 Chilessä.

Ylikansalliset yritykset vastaavat miltei kokonaan kehitysmaiden maatalous- ja muiden raaka-aineiden, niin sanottujen perushyödykkeiden, kaupasta. Useimmiten myös jalostus on ylikansallisten hallussa:

3-6:n suuren ylikansallisen osuus eri perushyödykkeiden maailmankaupasta (%):

Sokeri 60, kahvi 90, riisi 70, kaakaopavut 85, tee 80, banaani 75, puu 90, puuvilla 90, nahka 25, tupakka 90, luonnonkumi 75, juutti 90, kupari 85, rautamalmi 95, bauksiitti 95, tina 80, fosfaatti 60.

Ylikansallisten ylivalta markkinoilla on tärkein syy siihen, että kehitysmaihin ja niiden työntekijöille jäävä osuus lopullisen tuotteen hinnasta on mitätön.

Torjunta-aineet:

Torjunta-aineiden tuotanto on keskittynyt noin kymmenelle länsimaiselle suuryritykselle. Suurimmat valmistajat ovat Dow, Shell ja Sandoz. Torjunta-aineita myydään maailmassa vuosittain noin 25 miljardin dollarin edestä. Kolmannessa maailmassa torjunta- aineiden käyttö aiheuttaa Maailman terveysjärjestön (WHO) varovaisen arvion mukaan kolme miljoonaa vakavaa myrkytystapausta vuodessa, joista kuolemaan johtaa 220 000.

Kehitysmaissa käytetään ihmiselle ja luonnolle vaarallisimpia torjunta-aineita. Kemianteollisuuden yhtiöt vievät kehitysmaihin torjunta-aineita, jotka on joko kielletty teollisuusmaissa tai niitä ei liian vaarallisina ole rekisteröity.

Saastuttavaa teollisuutta siirretään kolmanteen maailmaan (muutama esimerkki):

- Kloorin tuotanto on erittäin saastuttavaa ja klooripohjaisten tuotteiden tuotannossa, käytössä ja hajoamisessa syntyy dioksiineja, jotka ovat vaarallisimpia ja pysyvimpiä tunnettuja syöpää aiheuttavia aineita. Sitä mukaa kun vaatimukset kloorin käytön kieltämisestä ovat kasvaneet teollisuusmaissa, alan teollisuus on siirtynyt kehitysmaihin. Yksin Intiaan ollaan perustamassa 26 kloriinia tuottavaa tehdasta.

- Asbesti kiellettiin kaikissa teollisuusmaissa 1970- ja 80-lukujen aikana. Ylikansalliset valmistajat, ennen kaikkea kanadalaiset yhtiöt, alkoivat markkinoida asbestia kehitysmaissa ja lopulta siirsivät koko valmistuksen kehitysmaihin. Nykyään ylikansalliset valmistavat asbestia yli kymmenessä kehitysmaassa. Miltei kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa asbestisementtiä käytetään yleisesti rakentamiseen.

- Myös tietotekniikka-alan vaarallisin tuotanto on sijoittumassa kehitysmaihin. Yhdysvaltalainen tietotekniikka-alan ympäristöongelmiin keskittyvä kansalaisjärjestö Silicon Valley Toxics Coalition teki vuonna 1997 tutkimuksen 22 korkean teknologian yhtiön tuotannon sijoittumisesta. Tutkimuksen mukaan jo puolet yritysten saastuttavimmista työvaiheista eli valmistus- ja kokoonpanotyö, joissa käytetään happoja, liuottimia ja myrkyllisiä kaasuja, on siirretty kehitysmaihin.

- Amerikkalaiset auto-, elektroniikka- ja kulutustavara-alan suuryritykset, muun muassa Du Pont, Ford, General Motors ja Motorola, ovat siirtäneet saastuttavimmat tehtaansa Meksikon puolelle ns. maquiladora-vyöhykkeelle. Yli puolella USA:n sadasta suurimmasta yrityksestä on tehdas alueella, yhteensä siellä on noin 3500 tehdasta, joissa on yhteensä vajaa miljoona työntekijää. Tutkimusten mukaan vain 35 % alueen tehtaista täyttää edes Meksikon ympäristömääräykset. 75 % tehtaista laskee ongelmajätteensä, yhteensä 44 tonnia päivässä, suoraan avoviemäreihin, kanaaleihin ja jokiin, joiden varrella tehtaiden työntekijät asuvat. Jätteiden tiedetään aiheuttavan syöpää ja aivovaurioita ja vahingoittavan sikiöitä. Alueen vesistä on löydetty yli sata myrkyllistä kemikaalia.

Etelän luonnon monimuotoisuuden valtaaminen:

Bioteknologia on nopeimmin kasvava teollisuudenala maailmassa. Bioteknologiaa käytetään lääke-, maatalous-, elintarvike- ja kemian teollisuudessa. Sen odotetaan kasvavan suuruudeltaan tietotekniikka-alan veroiseksi lähivuosikymmeneninä. Bioteknologian ytimen muodostaa geenimanipulointi, joka mahdollistaa geenien siirtämisen täysin erilaisista kasveista, eläimistä ja mikro-organismeista toiseen. Viime vuosina ala on keskittynyt muutaman ylikansallisen yrityksen hallintaan.

Bioteknologia ei luo tuotteitaan tyhjästä; se perustuu luonnon monimuotoisuuden - miljoonien erilaisten eliölajien ja niiden ominaisuuksien - hyödyntämiseen. Yli 90 % luonnon monimuotoisuudesta on kehitysmaissa. Pystyäkseen hyödyntämään biodiversiteettiä bioteknologian teollisuus on ajanut kaikkien elämänmuotojen patentointia ja patenttien maailmanlaajuista kattavuutta.
Maailman kauppajärjestöä (WTO) perustettaessa solmittiin myös teollis- ja tekijänoikeuksien kauppavaikutuksia koskeva sopimus, ns. TRIP-sopimus, joka velvoittaa kaikki maat säätämään patenttilainsäädännön, joka on oleellisesti samanlainen kuin teollisuusmaiden (ja erityisesti USA:n) patenttilait. Patentointi antaa keksinnön omistajalle, käytännössä ylikansallisille yrityksille monopolioikeuden hyödyntää patenttia 20 vuoden ajan. Patentointioikeus kattaa kaikki elämänmuodot, mukaanlukien ihmisen geneettisen materiaalin.

Tunnetuin esimerkki on kaikkialla tropiikissa yleinen neem-puu. Sen eri osista on vuosisatoja valmistettu lääkkeitä, hygieniatarvikkeita, ehkäisytarvikkeita ja luontaisia hyönteismyrkkyjä. Amerikkalainen Grace-yhtiö patentoi useita neem-puun käyttömuotoja ja valmistusmenetelmiä. Patentoinnit hyväksyttiin sillä perusteella, että menetelmät tähtäsivät kaupalliseen tuotantoon ja olivat "teknisesti edistyneitä". Patentointi ja kaupallistaminen ovat johtaneet siihen, että ihmiset joutuvat maksamaan neem-puun käytöstä.

Aikaisemmin pienyritysten hallitsema siementen kauppa on viimeisen 20 vuoden aikana keskittynyt parillekymmenelle ylikansalliselle yhtiölle. Nämä yhtiöt hallitsevat myös kasvinjalostusta. Kasvilajikkeiden patentointi mahdollistaa jalostuksen siirtymisen kokonaan näille yhtiöille sillä viljelijöillä ei ole kilpailukykyistä huipputeknologiaa lajien parantelemista varten.

Vaikka vain mitättömän pieni osa sademetsistä on tutkittu, luonnonkasveihin perustuvista lääkkeistä jo kolmannes on peräisin sademetsistä. Etelän alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietämyksen avulla löydettyjen lääkkeiden markkina-arvo on tällä hetkellä yli 40 miljardia dollaria. Tämän takia suuret lääkeyhtiöt ovat perustaneet lääkekasveja kartoittavia ja kerääviä yhtiöitä.

Ylikansalliset lääkeyhtiöt ovat valtaamassa köyhien maiden geenivaroja pienen vähemmistön käyttöön. Maailman rikkain viidennes, joka sairastaa vähiten ja elää pisimpään, käyttää 90% maailman lääkkeistä.

Vesi:

Vedestä on tulossa koko ajan yhä niukempi luonnonvara, kun vesivarat hupenevat ja väestöt (ja vedenkulutus henkeä kohden) kasvavat.

Eräät suuret ylikansalliset yhtiöt ovat antaneet uudenlaisen merkityksen vesisodalle. Nämä yhtiöt näkevät veden valtavana potentiaalisena rahanlähteenä. Maailmanpankin mukaan maailman vesimarkkinat ovat jopa 800 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoiset, mikä tekee niistä suuruusluokassa vertailukelpoisia fossiilisten polttoaineiden markkinoihin.

Perinteisesti veden hallinnointi, keräämisestä jakeluun, on ollut ensisijaisesti hallitusten vastuulla. Hallitukset ovat kuitenkin lisääntyvässä määrin luovuttamassa valtaansa yksityisille yrityksille joko antamalla niille omistajuuden, toimintaoikeudet tai käyttösopimuksia veden jakelu- ja käsittelyjärjestelmiin. Tätä suuntausta kannattaa vesiyhtiöiden ohella Maailmanpankki, joka monissa tapauksissa on kehottanut hallituksia yksityistämään ja tarjonnut maille lainoja helpottamaan veden yksityistämistä.

Yksi veden yksityistämistä seuraava yleismaailmallinen piirre tuntuu olevan hintojen nousu. Veden jakelujärjestelmän monopolistisen luonteen vuoksi yksityistämiseen ei liity kuluttajan valintaa. Parhaimmillaan yhtiöt neuvottelevat hinnoista hallituksen sääntelijöiden kanssa. Tuloksena on usein hintojen nousu kymmeniä tai jopa satoja prosentteja, missä tahansa ollaankin: Pariisissa (300 % vuosien 1984 ja 1997 välillä) tai Cochabambassa (200% pelkästään vuonna 2000).

Samalla kun kuluttajat ovat yksityistämisen jälkeen saaneet selvästi suurempia vesilaskuja, vesiyhtiöiden johtajien palkat ovat vastaavasti nousseet. Vesihuollon yksityistäminen muuttaa myös koko järjestelmän logiikkaa. Yksityisten yhtiöiden suuntautuminen voitontavoitteluun on korvannut kestävän vesihuollon julkiset tavoitteet ja universaalin jakelun.

Lähteet:

http://www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten/maailmantalous.html

http://www.globalisaatio.net/ymparisto_gatsvesi.html

9

1531

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sam

      tuotteessa lukee: Made in Africa tai Made in Congo. Ei monessakaan, joten suu suppuun etelän riistämisestä.
      Kehitysmaat, joiden tuotanto suuntautuu länsimaihin, ovat vaurastuneet mahtavasti.
      Ruotsalainen IKEAkin ostaa raakapuuta Suomesta, jatkojalostaa sen ja myy kymmenkertaisella voitolla eteenpäin ympäri maailman. Mikä estää suomalaisia tekemästä samaa temppua? Ja mikä estää afrikkalaisia jatkojalostamasta heidän raaka-aineitaan?

      • Kurma

        No miksiköhän se Made in Africa ei lue juuri missään tuotteessa? No ensinnäkin tuotteessa lukee yleensä MAAN eikä maanosan nimi...:)

        Ja niinkuin edellisessä viestissäni jo mainittiin: Kehitysmaiden raaka-aineet yleensä JALOSTETAAN TEOLLISUUSMAISSA. Tämä on tärkein syy siihen, että kehitysmaiden saama osuus esimerkiksi suklaan, kahvin, sokerin ja metallien kuluttajahinnasta on vain 10-20%.

        Missä tahansa tuotteessa saattaa lukea, että Made in Finland, vaikka todellisuudessa tuote koostuu monen eri maan raaka- aineista ja osa työstäkin on voitu tehdä ulkomailla.

        Hyvin monia tuotteita myös yleisesti luullaan suomalaisiksi, vaikka ne eivät sitä ole.

        Ja yhä useamman yleisesti suomalaiseksi ymmärretyn tuotteen OMISTAA joku ulkomaalainen suuryhtiö.

        Suuryritykset ovat valtaamassa myös Suomea. Nestle valtasi Valion jäätelön jne.

        "Kehitysmaat, joiden tuotanto suuntautuu länsimaihin, ovat vaurastuneet mahtavasti".

        Annappas esimerkki.

        Kehitysmaiden viennistä on jo iät ja ajat suurinosa (80%) suuntautunut länsimaihin, mutta ei ne sillä ole rikastuneet, koska rahat eivät mene heille itselleen vaan suuryrityksille. Kyllä monella maalla olisi mahdollisuus vaurastua, jos suuryritykset ajettaisiin helvettiin ja ihmisille annettaisiin mahdollisuus saada rahaa omasta työstään. Tällä hetkellä köyhien valtioiden on aivan mahdotonta kilpailla suuryrityksiä vastaan.

        Mieti:

        Maailman sadasta suurimmasta taloudesta 51 on ylikansallisia yrityksiä. Niiden yhteinen liikevaihto on USA:n bruttokansantuotteen suuruinen. Suurimman yhtiön, General Motorsin liikevaihto on Ruotsin bruttokansantuotteen luokkaa, Suomen bruttokansantuotteen ylittää viiden yhtiön liikevaihto. Kymmenen suurimman yhteinen liikevaihto on suurempi kuin sadan köyhimmän maan yhteenlaskettu bruttokansantuote.

        Jos haluaa tukea sitä, että kehitysmaan maanviljelijä saa työstään kohtuullisen korvauksen (niin ettei lisäksi tarvita enää esim. kehitysapua), niin voi ostaa esim. reilunkaupan tuotteita.

        Ja mikä estää afrikkalaisia jatkojaostamasta heidän raaka- aineitaan?

        Ei sitä varsinaisesti mikään ESTÄ, mutta siitä ei ole välttämätää mitään hyötyä...

        Kehitysmaista tuotavat raaka-aineet ovat tullittomia, mutta jalostettujen tuotteiden tulli on käytännössä 30-50%. Jalostusasteen nostoa vaikeuttaa eniten se, että markkinat ovat ylikansallisten yhtiöiden merkkituotteiden hallussa, joiden kanssa on käytännössä mahdotonta kilpailla kehitysmaiden resursseilla. Kehitysmaiden alistettua asemaa ja teollisuusmaiden yhtiöiden valtaa kuvaa se, että vaikka jotkut tuotteet jalostetaan miltei valmiiksi kehitysmaissa, alkuperämaihin jäävä osuus ei ole juurikaan suurempi kuin mitä ne saavat jalostamattomasta raaka-aineesta. Esimerkiksi tee jalostetaan tuottajamaassa - vain eri laatujen sekoitus ja pakkaaminen jää merkkiyhtiöille. Myös teollisuustuotteiden lopullisesta kuluttajahinnasta kehitysmaihin jäävä osuus on selvästi pienempi kuin teollisuusmaiihin jäävä osuus. Vaatteissa ja tekstiileissä alkuperämaahan jää noin 30 % myyntitulosta, urheilujalkineissa huomattavasti vähemmän, ja tästäkin vain pieni murto-osa jää varsinaiselle työntekijälle.


      • Sam
        Kurma kirjoitti:

        No miksiköhän se Made in Africa ei lue juuri missään tuotteessa? No ensinnäkin tuotteessa lukee yleensä MAAN eikä maanosan nimi...:)

        Ja niinkuin edellisessä viestissäni jo mainittiin: Kehitysmaiden raaka-aineet yleensä JALOSTETAAN TEOLLISUUSMAISSA. Tämä on tärkein syy siihen, että kehitysmaiden saama osuus esimerkiksi suklaan, kahvin, sokerin ja metallien kuluttajahinnasta on vain 10-20%.

        Missä tahansa tuotteessa saattaa lukea, että Made in Finland, vaikka todellisuudessa tuote koostuu monen eri maan raaka- aineista ja osa työstäkin on voitu tehdä ulkomailla.

        Hyvin monia tuotteita myös yleisesti luullaan suomalaisiksi, vaikka ne eivät sitä ole.

        Ja yhä useamman yleisesti suomalaiseksi ymmärretyn tuotteen OMISTAA joku ulkomaalainen suuryhtiö.

        Suuryritykset ovat valtaamassa myös Suomea. Nestle valtasi Valion jäätelön jne.

        "Kehitysmaat, joiden tuotanto suuntautuu länsimaihin, ovat vaurastuneet mahtavasti".

        Annappas esimerkki.

        Kehitysmaiden viennistä on jo iät ja ajat suurinosa (80%) suuntautunut länsimaihin, mutta ei ne sillä ole rikastuneet, koska rahat eivät mene heille itselleen vaan suuryrityksille. Kyllä monella maalla olisi mahdollisuus vaurastua, jos suuryritykset ajettaisiin helvettiin ja ihmisille annettaisiin mahdollisuus saada rahaa omasta työstään. Tällä hetkellä köyhien valtioiden on aivan mahdotonta kilpailla suuryrityksiä vastaan.

        Mieti:

        Maailman sadasta suurimmasta taloudesta 51 on ylikansallisia yrityksiä. Niiden yhteinen liikevaihto on USA:n bruttokansantuotteen suuruinen. Suurimman yhtiön, General Motorsin liikevaihto on Ruotsin bruttokansantuotteen luokkaa, Suomen bruttokansantuotteen ylittää viiden yhtiön liikevaihto. Kymmenen suurimman yhteinen liikevaihto on suurempi kuin sadan köyhimmän maan yhteenlaskettu bruttokansantuote.

        Jos haluaa tukea sitä, että kehitysmaan maanviljelijä saa työstään kohtuullisen korvauksen (niin ettei lisäksi tarvita enää esim. kehitysapua), niin voi ostaa esim. reilunkaupan tuotteita.

        Ja mikä estää afrikkalaisia jatkojaostamasta heidän raaka- aineitaan?

        Ei sitä varsinaisesti mikään ESTÄ, mutta siitä ei ole välttämätää mitään hyötyä...

        Kehitysmaista tuotavat raaka-aineet ovat tullittomia, mutta jalostettujen tuotteiden tulli on käytännössä 30-50%. Jalostusasteen nostoa vaikeuttaa eniten se, että markkinat ovat ylikansallisten yhtiöiden merkkituotteiden hallussa, joiden kanssa on käytännössä mahdotonta kilpailla kehitysmaiden resursseilla. Kehitysmaiden alistettua asemaa ja teollisuusmaiden yhtiöiden valtaa kuvaa se, että vaikka jotkut tuotteet jalostetaan miltei valmiiksi kehitysmaissa, alkuperämaihin jäävä osuus ei ole juurikaan suurempi kuin mitä ne saavat jalostamattomasta raaka-aineesta. Esimerkiksi tee jalostetaan tuottajamaassa - vain eri laatujen sekoitus ja pakkaaminen jää merkkiyhtiöille. Myös teollisuustuotteiden lopullisesta kuluttajahinnasta kehitysmaihin jäävä osuus on selvästi pienempi kuin teollisuusmaiihin jäävä osuus. Vaatteissa ja tekstiileissä alkuperämaahan jää noin 30 % myyntitulosta, urheilujalkineissa huomattavasti vähemmän, ja tästäkin vain pieni murto-osa jää varsinaiselle työntekijälle.

        vikaa on ylikansallisissa yrityksissä? Ne työllistää todella monia ihmisiä, tuovat tuotteet köyhienkin ulottuville massatuotannolla.
        Nokia on ylikansallinen yhtiö, joten pitäisikös sekin lopettaa kun käyttävät halpatyövoimaa Kiinassa. Mieti asiaa kolikon toiseltakin puolelta, Nokia työlistää nämäkin köyhät raukat, jolla ei olisi muuten yhtään mitään.
        Afrikkalaiset eivät ole keksineet mitään mitä länsimaat tarvitsisivat (paitsi raaka-aineet), joten köyhinä tulevat pysymään. Intialaiset ovat ryhdistäytyneet ja tekevät hyvät rahat ohjelmoinnilla ja olemalla länsimaiden takakonttorina.
        Eikös Suomalainen lausuma ole ettei raha tee onnelliseksi, joten eiköhän ne afrikkalaiset ole onnellisia ilman rahaakin.


      • Kurma
        Sam kirjoitti:

        vikaa on ylikansallisissa yrityksissä? Ne työllistää todella monia ihmisiä, tuovat tuotteet köyhienkin ulottuville massatuotannolla.
        Nokia on ylikansallinen yhtiö, joten pitäisikös sekin lopettaa kun käyttävät halpatyövoimaa Kiinassa. Mieti asiaa kolikon toiseltakin puolelta, Nokia työlistää nämäkin köyhät raukat, jolla ei olisi muuten yhtään mitään.
        Afrikkalaiset eivät ole keksineet mitään mitä länsimaat tarvitsisivat (paitsi raaka-aineet), joten köyhinä tulevat pysymään. Intialaiset ovat ryhdistäytyneet ja tekevät hyvät rahat ohjelmoinnilla ja olemalla länsimaiden takakonttorina.
        Eikös Suomalainen lausuma ole ettei raha tee onnelliseksi, joten eiköhän ne afrikkalaiset ole onnellisia ilman rahaakin.

        Ylikansallisessa yhtiössä ei silloin ole mitään vikaa, jos se ei käytä köyhiä maita hyväkseen, maksaa työntekijöilleen kohtuullisen palkan (joka riittää elossa pysymiseen), ei tuhoa vastuuttomasti luontoa, eikä tavoittele voittoa hinnalla millä hyvänsä (esim. aseta rahaa ihmishenkien edelle). Onko sinun mielestäsi ok, että ylikansalliset yhtiöt pitävät kehitysmaita sellaisessa tilassa, että ne myös pysyvät kehitysmaina? Onko oikein (kärjistettynä), että joku yhtiö omistaa käytännössä koko maan; kasvit, eläimet ja jopa veden, niin ettei yksittäinen ihminen VOI edes kuvitella saavansa omalla työllään toimeentuloa? Ja kun ihmiset ei elä työllään (tai eivät voi enää tehdä työtä ollenkaan), pitää maahan lähettää kehitysapua.

        Köyhyyteen on toki muitakin syitä (ilmasto, veden puute, saasteet, taudit, sodat, epäoikeudenmukainen hallinto), mutta minusta on aika kummallista (ja sokeaa) väitää, että ylikansalliset yhtiöt, kuten Shell olisivat vain hyvät mielessä AUTTAMASSA kehitysmaita. Voittoa ne vaan tavoittelevat ja useimmat todellakin HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ. Monet myös tukevat sotia ja rikkaita sekopää hallitsijoita...

        "Intialaiset ovat ryhdistäytyneet ja tekevät rahat ohjelmoinnilla ja olemalla länsimaiden takakonttorina".

        Onko sinun mielestäsi Intia rikas maa?! Kyllähän sielläkin toki rikkaita on. RIKAS VÄHEMMISTÖ. Mutta enemmän on kurjia ja köyhiä. Ja nämä Intian kurjat ja köyhät (myös lapset) työskentelevät myös orjapalkalla suuryhtiöiden leivissä.

        Raha ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta se saattaa tehdä, että on katto pään päällä ja masu ruuasta täynnä ja saa lääkettä jos sairastuu jne.

        Suuryritysten läsnäolo kehitysmaissa on ok, jos ne pelaa reilua peliä. Nykyaikainen epäreilu peli pitäisi tehdä laittomaksi.


      • Sam
        Kurma kirjoitti:

        Ylikansallisessa yhtiössä ei silloin ole mitään vikaa, jos se ei käytä köyhiä maita hyväkseen, maksaa työntekijöilleen kohtuullisen palkan (joka riittää elossa pysymiseen), ei tuhoa vastuuttomasti luontoa, eikä tavoittele voittoa hinnalla millä hyvänsä (esim. aseta rahaa ihmishenkien edelle). Onko sinun mielestäsi ok, että ylikansalliset yhtiöt pitävät kehitysmaita sellaisessa tilassa, että ne myös pysyvät kehitysmaina? Onko oikein (kärjistettynä), että joku yhtiö omistaa käytännössä koko maan; kasvit, eläimet ja jopa veden, niin ettei yksittäinen ihminen VOI edes kuvitella saavansa omalla työllään toimeentuloa? Ja kun ihmiset ei elä työllään (tai eivät voi enää tehdä työtä ollenkaan), pitää maahan lähettää kehitysapua.

        Köyhyyteen on toki muitakin syitä (ilmasto, veden puute, saasteet, taudit, sodat, epäoikeudenmukainen hallinto), mutta minusta on aika kummallista (ja sokeaa) väitää, että ylikansalliset yhtiöt, kuten Shell olisivat vain hyvät mielessä AUTTAMASSA kehitysmaita. Voittoa ne vaan tavoittelevat ja useimmat todellakin HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ. Monet myös tukevat sotia ja rikkaita sekopää hallitsijoita...

        "Intialaiset ovat ryhdistäytyneet ja tekevät rahat ohjelmoinnilla ja olemalla länsimaiden takakonttorina".

        Onko sinun mielestäsi Intia rikas maa?! Kyllähän sielläkin toki rikkaita on. RIKAS VÄHEMMISTÖ. Mutta enemmän on kurjia ja köyhiä. Ja nämä Intian kurjat ja köyhät (myös lapset) työskentelevät myös orjapalkalla suuryhtiöiden leivissä.

        Raha ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta se saattaa tehdä, että on katto pään päällä ja masu ruuasta täynnä ja saa lääkettä jos sairastuu jne.

        Suuryritysten läsnäolo kehitysmaissa on ok, jos ne pelaa reilua peliä. Nykyaikainen epäreilu peli pitäisi tehdä laittomaksi.

        synnyttää tähän mailmaan lapsia, jos itse ei pysty ruokkimaan heitä. Mielestäni minulla ei ole vastuu toisten lapsista ylitse omieni.
        Itse haluan parasta omille lapsille ja jos tietäisin olevani kyvytön elättämään omia niin en tuottaisi heitä muitten elätettäväksi. Näin pitäisi olla asiat kaikissa maissa.

        Ei tämä maapallomme pysty elättämään kaikkia ihmisiä tulevaisuudessa, joten tulet näkemään sotia juomavedestäkin. Mahdollisesti taudit tulevat tappamaan ison määrän ihmisiä. Olisiko se paha asia mielestäsi. Luulisin sen olevan hyvä asia jos olet luonnosta ja maapallosta huolissaan. Suurin tuholainen Afrikassa ja muuallakin mailmassa on ihminen.
        Itse kyllä tuen monikansallisia yhtiöita ylitse ylituotanto ihmisten. Monikansalliset tuottavat huokeita tuotteita käyttööni mutta ylituotanto ihmiset haluavat ottaa minulta rahat pois vastineena vain lisää rahan kerjääjiä. Jossain vaiheessa katto tulee vastaan.
        Olisi sinunkin parempi alkaa informoimaan köyhiä kondomin käytöstä eikä syytellä muita haluttomuudesta auttaa.
        Itse olisin valmis antaan rahaa kondomikeräykseen Intiaan, Arabimaihin ja Afrikkaan.


      • Y.B
        Sam kirjoitti:

        synnyttää tähän mailmaan lapsia, jos itse ei pysty ruokkimaan heitä. Mielestäni minulla ei ole vastuu toisten lapsista ylitse omieni.
        Itse haluan parasta omille lapsille ja jos tietäisin olevani kyvytön elättämään omia niin en tuottaisi heitä muitten elätettäväksi. Näin pitäisi olla asiat kaikissa maissa.

        Ei tämä maapallomme pysty elättämään kaikkia ihmisiä tulevaisuudessa, joten tulet näkemään sotia juomavedestäkin. Mahdollisesti taudit tulevat tappamaan ison määrän ihmisiä. Olisiko se paha asia mielestäsi. Luulisin sen olevan hyvä asia jos olet luonnosta ja maapallosta huolissaan. Suurin tuholainen Afrikassa ja muuallakin mailmassa on ihminen.
        Itse kyllä tuen monikansallisia yhtiöita ylitse ylituotanto ihmisten. Monikansalliset tuottavat huokeita tuotteita käyttööni mutta ylituotanto ihmiset haluavat ottaa minulta rahat pois vastineena vain lisää rahan kerjääjiä. Jossain vaiheessa katto tulee vastaan.
        Olisi sinunkin parempi alkaa informoimaan köyhiä kondomin käytöstä eikä syytellä muita haluttomuudesta auttaa.
        Itse olisin valmis antaan rahaa kondomikeräykseen Intiaan, Arabimaihin ja Afrikkaan.

        lapsikuolleisuuden vaikuttavan siihen, miksi niitä lapsia köyhissä maissa tehdään enemmän?


      • Sam
        Y.B kirjoitti:

        lapsikuolleisuuden vaikuttavan siihen, miksi niitä lapsia köyhissä maissa tehdään enemmän?

        kakaroita tee "rakkauden" takia, vaan varmistaakseen eläkepäivänsä, ehkäisyvälineiden puutteen takia ja yli aktiivisen seksielämänsä vuoksi (lukemattomia vahinkoja). Syntyvyydellä näissä maissa ei todellakaan ole mitään tekemistä lapsikuolleisuuden kanssa. Ne sikiävät korkean lapsikuolleisuudesta ja aidsista huolimatta kuin sienet sateella.
        Lue tilastoista netissä.
        Hakusanat: world population


      • Sam
        Y.B kirjoitti:

        lapsikuolleisuuden vaikuttavan siihen, miksi niitä lapsia köyhissä maissa tehdään enemmän?

        Intiassa ne köyhät hankkivat kakaroita kerjäämään perheelleen toimeentulon. Toisinaan vanhemmat katkoo lapsiltaan toisen jalan tai puhkoo silmät, jotta saisivat paremmin sääliä osakseen, tietäen paremmat tulot.
        Voisit käydä paikan päällä tutustumassa todelliseen Intiaan. Eikä vain leikkiä omilla mielikuvilla, jotka perustuu länsimaalaisiin tapoihin ja ihanteisiin elämästä.


      • Y.B
        Sam kirjoitti:

        kakaroita tee "rakkauden" takia, vaan varmistaakseen eläkepäivänsä, ehkäisyvälineiden puutteen takia ja yli aktiivisen seksielämänsä vuoksi (lukemattomia vahinkoja). Syntyvyydellä näissä maissa ei todellakaan ole mitään tekemistä lapsikuolleisuuden kanssa. Ne sikiävät korkean lapsikuolleisuudesta ja aidsista huolimatta kuin sienet sateella.
        Lue tilastoista netissä.
        Hakusanat: world population

        vaan sen takia, että siellä on köyhää. Köyhyyden poistaminen olisi yksi askel, seksivalistus toinen jne.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe