Ilmansulku ja selluvilla

kaikkea sitä näkee ja kuulee! Sanoisin, että ei ole mitään järkisyytä laittaa muovia eli höyrynsulku normaali asuinhuoneisiin, jossa ei pitäisi olla enemmälti höyryä ja se vähäinen määrä pukataan ilmastoinnilla pihalle, vai? Ilmansulku on tärkeämpi ja pahvi toimii siinä asiassa erinomaisesti.

Älä vaan erehdy laittamaan muovia selluvilla eristeen yhteyteen, muute talostasi telee homepesä.

Eli siinä levyssä itsessään on ilmatiivispahvi. Saumat on sitten erikseen ja ne tarvii tiivistää.

Maali toimii siis höyrynsulkuna. Luultavasti toimii, varsinkin jos talo alipaineinen. Mutta tuleekos sieltä selluvilloista booria sisäilmaan rakojen kautta? Epälisin että saat tiivistellä niitä saumoja muutaman hetken, jos aiot saada mökin niin tiiviiksi ettei myrskyt puhalla lattianrajasta. Sinuna miettisin vielä hetken.

Myös rakentaja kirjoitti:

Älä vaan erehdy laittamaan muovia selluvilla eristeen yhteyteen, muute talostasi telee homepesä.

Juuri näin, muovia en ole harkinnut sekuntiakaan.

Vaihtoehdot ovat pahvi tai ei pahvia.

jth kirjoitti:

Eli siinä levyssä itsessään on ilmatiivispahvi. Saumat on sitten erikseen ja ne tarvii tiivistää.

Kiitokset kommentista, jth.

Joo näin mullekin on kerrottu, että gyprocissa on pahvi jo itsessään. Yksi riski joka tulee mieleen on jos talo liikkuu ja nuo gyprocin tiivistetyt saumat alkavat murtua niin sauman kohdalla ei sitten ole ilmansulkua... Toisaalta voisi tietysti ajatella että jos talo liikkuu niin paljon, että gyproc-levyt seinissä alkavat liikkua ja murtua saumoistaan, niin kyllä siellä sitten on jo kaikki muukin rikki. Ei liene kovin realistinen uhkakuva, ellei joku ala räjäyttämään kalliota vierestä.

Laiska kun on luonteeltaan, niin ei viitsisi tehdä yhtään ylimääräistä työtä.... Pahvin kiinnittäminen kahden kerroksen seiniin on parin päivän työ.

Myös rakentaja kirjoitti:

Älä vaan erehdy laittamaan muovia selluvilla eristeen yhteyteen, muute talostasi telee homepesä.

Autuaita ovat tietämättömät, koska heillä on totuus.

Rakentaja 2004 kirjoitti:

Kiitokset kommentista, jth.

Joo näin mullekin on kerrottu, että gyprocissa on pahvi jo itsessään. Yksi riski joka tulee mieleen on jos talo liikkuu ja nuo gyprocin tiivistetyt saumat alkavat murtua niin sauman kohdalla ei sitten ole ilmansulkua... Toisaalta voisi tietysti ajatella että jos talo liikkuu niin paljon, että gyproc-levyt seinissä alkavat liikkua ja murtua saumoistaan, niin kyllä siellä sitten on jo kaikki muukin rikki. Ei liene kovin realistinen uhkakuva, ellei joku ala räjäyttämään kalliota vierestä.

Laiska kun on luonteeltaan, niin ei viitsisi tehdä yhtään ylimääräistä työtä.... Pahvin kiinnittäminen kahden kerroksen seiniin on parin päivän työ.

Lue lisää

Vaikka kipsilevy toimisikin ilmansulkuna, niin kosteushan sinne rakenteeseen kuitenkin jossain määrin pääsee ja turvottelee runkoa. Tästä voi tosiaan seurata saumojen repeilyä.

Louhinta ei nykypäivänä ole mikään ongelma.

A.K kirjoitti:

Maali toimii siis höyrynsulkuna. Luultavasti toimii, varsinkin jos talo alipaineinen. Mutta tuleekos sieltä selluvilloista booria sisäilmaan rakojen kautta? Epälisin että saat tiivistellä niitä saumoja muutaman hetken, jos aiot saada mökin niin tiiviiksi ettei myrskyt puhalla lattianrajasta. Sinuna miettisin vielä hetken.

Lue lisää

Laita ihmeessä se pahvi tai paperi väliin ja kaikkiin kulmauksiin vielä siten, että taitos on kulman kohdalla ja paperi jatkuu kulman yli. Erityisesti seinän ja lattian ja katon liitokset vuotavat usein ja näissä paikoissa tiiviys olisi erityisen tärkeätä. Ei paperista mitään haittaa liene muuta kuin vähäinen hankintakustannus ja asentamisen vaiva. Jos tässä säästää, on kyllä todella väärässä paikassa säästänyt.

Parista lämpökuvauksesta päätellen talot liikkuvat (tai puu elää)jonkin verran ja ilmatiiviys huononee ajan myötä ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota. Levysaumoihin luottava rakenne on nähdäkseni melkoinen riski eikä sellaista pitäisi tehdä.

Anssi kirjoitti:

Vaikka kipsilevy toimisikin ilmansulkuna, niin kosteushan sinne rakenteeseen kuitenkin jossain määrin pääsee ja turvottelee runkoa. Tästä voi tosiaan seurata saumojen repeilyä.

Louhinta ei nykypäivänä ole mikään ongelma.

Lue lisää

Tee talosi tiiviiksi äläkä luota mutu-tuntumaan perustaviin kylänmiehiin, joilla ei ole mitään ymmärtämystä rakennusfysiikasta. Höyrysylku talossa täytyy joka tapauksessa olla eikä kipsilevy tai lateksi ole sellainen.

S. Rinne kirjoitti:

Laita ihmeessä se pahvi tai paperi väliin ja kaikkiin kulmauksiin vielä siten, että taitos on kulman kohdalla ja paperi jatkuu kulman yli. Erityisesti seinän ja lattian ja katon liitokset vuotavat usein ja näissä paikoissa tiiviys olisi erityisen tärkeätä. Ei paperista mitään haittaa liene muuta kuin vähäinen hankintakustannus ja asentamisen vaiva. Jos tässä säästää, on kyllä todella väärässä paikassa säästänyt.

Parista lämpökuvauksesta päätellen talot liikkuvat (tai puu elää)jonkin verran ja ilmatiiviys huononee ajan myötä ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota. Levysaumoihin luottava rakenne on nähdäkseni melkoinen riski eikä sellaista pitäisi tehdä.

Lue lisää

Kiitos asiantuntevasta vastauksesta.

Näin toimin, täytyy vaan varata pari päivää duunia pahvin kiinnitykseen.

Myös rakentaja kirjoitti:

Älä vaan erehdy laittamaan muovia selluvilla eristeen yhteyteen, muute talostasi telee homepesä.

Miten perustelet tuon homepesä väitteen? Minä väitän että varmemmin talon saa homehtumaan, kun ei laita höyrysulkua.

S. Rinne kirjoitti:

Laita ihmeessä se pahvi tai paperi väliin ja kaikkiin kulmauksiin vielä siten, että taitos on kulman kohdalla ja paperi jatkuu kulman yli. Erityisesti seinän ja lattian ja katon liitokset vuotavat usein ja näissä paikoissa tiiviys olisi erityisen tärkeätä. Ei paperista mitään haittaa liene muuta kuin vähäinen hankintakustannus ja asentamisen vaiva. Jos tässä säästää, on kyllä todella väärässä paikassa säästänyt.

Parista lämpökuvauksesta päätellen talot liikkuvat (tai puu elää)jonkin verran ja ilmatiiviys huononee ajan myötä ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota. Levysaumoihin luottava rakenne on nähdäkseni melkoinen riski eikä sellaista pitäisi tehdä.

Lue lisää

Rautakaupoista löytyy myös ilmansulkupaperin nimikkeellä lasikuidulla vahvistettu tuote, jota on käytetty tuohon tarkoitukseen.
2-kerroksellisessa talossa voisi olla hyvä tehdä yläpohja SFS-hyväksytyistä muovikalvosta ja teipistä.
Yläpohjan läpivientejä ei pysty tiivistämään millään ilman ilman-tai höyrynsulkua.( Hormit- ja ilmastointiläpiviennit, vaikeaa on muutenkin)
Kaikki limitykset puolen metrin luokkaa lattiaa unohtamatta.

Ekovillasta on muuten kirjoitettu RakAs. lehdessä artikkeli jossa siterattiin tutkimusta, jossa em. eristeellä energianläpäisy oli ollut yli 20% pienempi kuin mineraalivillalla.
Eron väitettiin johtuvan paremmasta k-arvosta.
Mene ja tiedä?

S.Rinteen kirjoitus on pelkkää asiaa.

Sami kirjoitti:

Miten perustelet tuon homepesä väitteen? Minä väitän että varmemmin talon saa homehtumaan, kun ei laita höyrysulkua.

Kun käytää muovin sijasta paperia, kosteus pääsee poistumaan rakenteista, muovin käyttö jättää kondensoituneen kosteuden eristeeseen, mikä ajan mittaan alkaa keräämään hometta rakenteisiin.
paperin käyttö ilmansulkuna edellyttää, että eristeenä käytetään selluvillaa.
Esimerkiksi märkien kumisaappaiden kuivattamiseen on tehokas keino sisään työnnetty sanomalehti, se poistaa kapillaari ilmiön vaikutuksesta ksteuden suljetusta tilasta.

rins kirjoitti:

Tee talosi tiiviiksi äläkä luota mutu-tuntumaan perustaviin kylänmiehiin, joilla ei ole mitään ymmärtämystä rakennusfysiikasta. Höyrysylku talossa täytyy joka tapauksessa olla eikä kipsilevy tai lateksi ole sellainen.

Lue lisää

Jospa sinäkin (rins) päivittäisit rakennustietosi nykyaikaan.

Myös rakentaja kirjoitti:

Kun käytää muovin sijasta paperia, kosteus pääsee poistumaan rakenteista, muovin käyttö jättää kondensoituneen kosteuden eristeeseen, mikä ajan mittaan alkaa keräämään hometta rakenteisiin.
paperin käyttö ilmansulkuna edellyttää, että eristeenä käytetään selluvillaa.
Esimerkiksi märkien kumisaappaiden kuivattamiseen on tehokas keino sisään työnnetty sanomalehti, se poistaa kapillaari ilmiön vaikutuksesta ksteuden suljetusta tilasta.

Lue lisää

Sun kannattaa mennä esittämään tuo taikatemppu telkkariin. Näytät ensin saapasta joka on puolillaan vettä. Sitten laitat rytätyn sanomalehden saappaaseen ja da daa. Kaikki kosteus on viimeistä vesimolekyyliä myöten hävinnyt saappaasta.

Jos yritän vääntää rautalangasta.. Materiaalia saadaan kuivattua jos materiaalista poistuu kosteutta enemmän kuin siihen tulee. (Ei oteta kemiallisia reaktioita huomioon). Vesimolekyylit eivät ole ajattelevia olentoja vaan säntäilevät päättömästi minne sattuu, mutta koska sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa ilmaseokset pyrkivät sekoittumaan. Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle. Niinkuin Anssit sun muut esittivät kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä, jotta rakenteen huokosissa olevassa ilmassa ei olisi enempää kosteutta kuin ulkoilmassakaan. Ilmavirtaukset osallistuvat myös merkittävästi näiden tyhmien vesimolekyylien muiluttamiseen ja näin tekevät asian monimutkaisemmaksi, kapillaari-ilmiö ja painovoima ei saisi olla toimivissa puurunkorakenteissa merkittävä kosteudensiirtymisen aiheuttaja.

A.K kirjoitti:

Sun kannattaa mennä esittämään tuo taikatemppu telkkariin. Näytät ensin saapasta joka on puolillaan vettä. Sitten laitat rytätyn sanomalehden saappaaseen ja da daa. Kaikki kosteus on viimeistä vesimolekyyliä myöten hävinnyt saappaasta.

Jos yritän vääntää rautalangasta.. Materiaalia saadaan kuivattua jos materiaalista poistuu kosteutta enemmän kuin siihen tulee. (Ei oteta kemiallisia reaktioita huomioon). Vesimolekyylit eivät ole ajattelevia olentoja vaan säntäilevät päättömästi minne sattuu, mutta koska sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa ilmaseokset pyrkivät sekoittumaan. Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle. Niinkuin Anssit sun muut esittivät kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä, jotta rakenteen huokosissa olevassa ilmassa ei olisi enempää kosteutta kuin ulkoilmassakaan. Ilmavirtaukset osallistuvat myös merkittävästi näiden tyhmien vesimolekyylien muiluttamiseen ja näin tekevät asian monimutkaisemmaksi, kapillaari-ilmiö ja painovoima ei saisi olla toimivissa puurunkorakenteissa merkittävä kosteudensiirtymisen aiheuttaja.

Lue lisää

Väitit että sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa....

Myös rakentaja kirjoitti:

Väitit että sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa....

Rakenteen kastuminen tapahtuu talvella, kun sisäilma on paljon kosteampaa kuin ulkoilma.

Kannattaa tutustua vähän fysiikkaan, niin ei tule höynäytetyksi, näiden "ekorakenteiden" kanssa.

Myös rakentaja kirjoitti:

Kun käytää muovin sijasta paperia, kosteus pääsee poistumaan rakenteista, muovin käyttö jättää kondensoituneen kosteuden eristeeseen, mikä ajan mittaan alkaa keräämään hometta rakenteisiin.
paperin käyttö ilmansulkuna edellyttää, että eristeenä käytetään selluvillaa.
Esimerkiksi märkien kumisaappaiden kuivattamiseen on tehokas keino sisään työnnetty sanomalehti, se poistaa kapillaari ilmiön vaikutuksesta ksteuden suljetusta tilasta.

Lue lisää

Kosteus tulee seinään sisäilmasta ja poistuu ulos. Tämän vuoksi höyrysulku on sisäpinnassa ja tuuletusrako ulkoverhouksen alla. Muovin käyttö estää kosteuden pääsimesen kondensoitumislämpötilaan asti.

Anssi kirjoitti:

Autuaita ovat tietämättömät, koska heillä on totuus.

Alkuperäisellä kysyjällä oli hyvä ja perusteltu kysymys: pahvia vai ei selluvillan kanssa. Mä luulen että häntä ei kiinnosta pätkääkään nämä kaiken maailman palstahäiriköt, jotka aloittavat typerän "muovia vai ei" väittelyn kaikesta eristämiseen liittyvästä. Sama väittely on käyty niin monta kertaa aiemminkin.

Tämä Anssi-parka näyttää olevan joku ressukka jolla on aikaa kaiket päivät roikkua tällä palstalla ja vastata parin minuutin viiveellä typerillä muovihokemilla joka asiaan. Joko kaverilla ei ole oikeita töitä lainkaan tai ainakin on pahasti alityöllistetty. Todellisilla rakentamisen ammattilaisilla, jotka jotain asioista tietävät ei ole moiseen aikaa. Ainoa paikka netissä jossa ammattilaisia näyttää pyörivän on rakentamisen uutisryhmät.

Kesä 2004 kirjoitti:

Alkuperäisellä kysyjällä oli hyvä ja perusteltu kysymys: pahvia vai ei selluvillan kanssa. Mä luulen että häntä ei kiinnosta pätkääkään nämä kaiken maailman palstahäiriköt, jotka aloittavat typerän "muovia vai ei" väittelyn kaikesta eristämiseen liittyvästä. Sama väittely on käyty niin monta kertaa aiemminkin.

Tämä Anssi-parka näyttää olevan joku ressukka jolla on aikaa kaiket päivät roikkua tällä palstalla ja vastata parin minuutin viiveellä typerillä muovihokemilla joka asiaan. Joko kaverilla ei ole oikeita töitä lainkaan tai ainakin on pahasti alityöllistetty. Todellisilla rakentamisen ammattilaisilla, jotka jotain asioista tietävät ei ole moiseen aikaa. Ainoa paikka netissä jossa ammattilaisia näyttää pyörivän on rakentamisen uutisryhmät.

Lue lisää

Kysyjä tarvitsi opastusta ja sai sitä muiltakin kuin minulta.

Jos tunnet olevasi oikea henkilö ohjaamaan keskustelun kulkua, niin hankkiudu palstan sheriffiksi.

A.K kirjoitti:

Sun kannattaa mennä esittämään tuo taikatemppu telkkariin. Näytät ensin saapasta joka on puolillaan vettä. Sitten laitat rytätyn sanomalehden saappaaseen ja da daa. Kaikki kosteus on viimeistä vesimolekyyliä myöten hävinnyt saappaasta.

Jos yritän vääntää rautalangasta.. Materiaalia saadaan kuivattua jos materiaalista poistuu kosteutta enemmän kuin siihen tulee. (Ei oteta kemiallisia reaktioita huomioon). Vesimolekyylit eivät ole ajattelevia olentoja vaan säntäilevät päättömästi minne sattuu, mutta koska sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa ilmaseokset pyrkivät sekoittumaan. Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle. Niinkuin Anssit sun muut esittivät kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä, jotta rakenteen huokosissa olevassa ilmassa ei olisi enempää kosteutta kuin ulkoilmassakaan. Ilmavirtaukset osallistuvat myös merkittävästi näiden tyhmien vesimolekyylien muiluttamiseen ja näin tekevät asian monimutkaisemmaksi, kapillaari-ilmiö ja painovoima ei saisi olla toimivissa puurunkorakenteissa merkittävä kosteudensiirtymisen aiheuttaja.

Lue lisää

Pakko kommentoida:

Lainaus: "Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle"

Ilman ja kosteuden liikkeisiin vaikuttaa erittäin suurelta osin ilmanpaine-erot. Nykytaloissa on lähes aina PILP tai vastaava joka aiheuttaa huoneisiin alipainetta. Tämä vaikuttaa kosteuden liikkumiseen. Minä en menisi yleistämään, että kaikissa tilanteissa kosteutta menee aina vain tiettyyn suuntaan, asiaan vaikuttavat niin monet asiat ulkolämpötilasta lähtien. Toki yleensä liike on sisältä ulos.

Oli kosteuden liike mikä tahansa, kaikenlaisissa seinärakenteissa seinän ulkopinnan täytyy olla viisi kertaa vähemmän tiivis kuin sisäpinnan. Tällä pyritään siihen että sekä sellu- että kivivillalla eristetyissa taloissa kaikki rakenteisiin päätyvä kosteus liikkuisi vähitellen ulospäin rakenteista.

"kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä,"

Oleellinen ero kivi/lasivillalla ja selluvillalla on se että sellu pystyy sitomaan kosteutta, kivi/lasi ei juurikaan ilman että eristyskyky vähenee dramaattisesti. A.K. on sikäli oikeassa että kivi/lasivilla kannattaa huonon kosteuden sitomiskyvyn vuoksi eristää sisäpuolelta höyrynsulkumuovilla, selluvillan kanssa tämä on turhaa.

Väittely siitä onko kivi/lasi vai sellu parempi eriste on sama kuin väittelisi siitä onko punaviini parempi juoma kuin valkoviini. Molemmat toimivat varmasti oikein rakennettuina hyvin.

Asiantuntija kirjoitti:

Pakko kommentoida:

Lainaus: "Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle"

Ilman ja kosteuden liikkeisiin vaikuttaa erittäin suurelta osin ilmanpaine-erot. Nykytaloissa on lähes aina PILP tai vastaava joka aiheuttaa huoneisiin alipainetta. Tämä vaikuttaa kosteuden liikkumiseen. Minä en menisi yleistämään, että kaikissa tilanteissa kosteutta menee aina vain tiettyyn suuntaan, asiaan vaikuttavat niin monet asiat ulkolämpötilasta lähtien. Toki yleensä liike on sisältä ulos.

Oli kosteuden liike mikä tahansa, kaikenlaisissa seinärakenteissa seinän ulkopinnan täytyy olla viisi kertaa vähemmän tiivis kuin sisäpinnan. Tällä pyritään siihen että sekä sellu- että kivivillalla eristetyissa taloissa kaikki rakenteisiin päätyvä kosteus liikkuisi vähitellen ulospäin rakenteista.

"kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä,"

Oleellinen ero kivi/lasivillalla ja selluvillalla on se että sellu pystyy sitomaan kosteutta, kivi/lasi ei juurikaan ilman että eristyskyky vähenee dramaattisesti. A.K. on sikäli oikeassa että kivi/lasivilla kannattaa huonon kosteuden sitomiskyvyn vuoksi eristää sisäpuolelta höyrynsulkumuovilla, selluvillan kanssa tämä on turhaa.

Väittely siitä onko kivi/lasi vai sellu parempi eriste on sama kuin väittelisi siitä onko punaviini parempi juoma kuin valkoviini. Molemmat toimivat varmasti oikein rakennettuina hyvin.

Lue lisää

"Asiantuntija" ei ilmeisesti ole tietoinen, että höyrynpaine-erot ovat aivan toista luokkaa kuin ilmanvaihdon aiheuttamat paine-erot - jos olisi, kirjoittaisikin ilmeisesti toisin.

Asiantuntija kirjoitti:

Pakko kommentoida:

Lainaus: "Näin siis kosteutta menee enemmän ulos kuin sisälle"

Ilman ja kosteuden liikkeisiin vaikuttaa erittäin suurelta osin ilmanpaine-erot. Nykytaloissa on lähes aina PILP tai vastaava joka aiheuttaa huoneisiin alipainetta. Tämä vaikuttaa kosteuden liikkumiseen. Minä en menisi yleistämään, että kaikissa tilanteissa kosteutta menee aina vain tiettyyn suuntaan, asiaan vaikuttavat niin monet asiat ulkolämpötilasta lähtien. Toki yleensä liike on sisältä ulos.

Oli kosteuden liike mikä tahansa, kaikenlaisissa seinärakenteissa seinän ulkopinnan täytyy olla viisi kertaa vähemmän tiivis kuin sisäpinnan. Tällä pyritään siihen että sekä sellu- että kivivillalla eristetyissa taloissa kaikki rakenteisiin päätyvä kosteus liikkuisi vähitellen ulospäin rakenteista.

"kannattaa estää muovilla se että kosteutta ei pääse rakenteeseen sisältä,"

Oleellinen ero kivi/lasivillalla ja selluvillalla on se että sellu pystyy sitomaan kosteutta, kivi/lasi ei juurikaan ilman että eristyskyky vähenee dramaattisesti. A.K. on sikäli oikeassa että kivi/lasivilla kannattaa huonon kosteuden sitomiskyvyn vuoksi eristää sisäpuolelta höyrynsulkumuovilla, selluvillan kanssa tämä on turhaa.

Väittely siitä onko kivi/lasi vai sellu parempi eriste on sama kuin väittelisi siitä onko punaviini parempi juoma kuin valkoviini. Molemmat toimivat varmasti oikein rakennettuina hyvin.

Lue lisää

Mutta miksi kokeilla sen eristeen kosteudensietokykyä, jos ei ole pakko?

Tuo höyrysuluton rakentaminen on vähän sama asia kuin että menee jäälle autolla sen takia että jää on niin paksua että se kestää ajaa autolla, vaikka kulukuvälineeksi olisi riittänyt potkukelkka.

Myös rakentaja kirjoitti:

Jospa sinäkin (rins) päivittäisit rakennustietosi nykyaikaan.

Nimimerkkisi kertoo kaiken.... ensimmäistä taloa tekemässä ja viisautta näyttää riittävän... nooh mikäs siinä tee poika taloas vaan ei siinä mitään..

Näinhän se taitaa olla. Kiitokset kommentista.

Mutta sehän on hengittävä rakenne. Kyllä se kestää vettä. Selluvilla eristää märkänäkin kuin villa. Oletkos nähnyt homehtunutta villapaitaa?

Selluvillatalossa voi pesuhuoneen tehdä pelkällä pahvilla.

Olen huomannut että yksi hyvä mittari on se että ymmärtääkö tyyppi suhteellisen ja absoluuttisen ilmankosteuden eron, jos ei ymmärrä, niin näistä asioista ei kannata alkaa kinaamaa.

Anssi kirjoitti:

Olen huomannut että yksi hyvä mittari on se että ymmärtääkö tyyppi suhteellisen ja absoluuttisen ilmankosteuden eron, jos ei ymmärrä, niin näistä asioista ei kannata alkaa kinaamaa.

Lue lisää

Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa Ewona Wool eristeestä?
Sehän ei tarvitse muovia vaan sen kanssa pannaan höyrynsulku paperi. Tuote on saanut myös allergia-ja astma liiton logon. Tuote sopii allergisille, se ei pölyä eikä ole käytetty mitään kemikaaleja, eli se on laitettu muotoonsa uunissa.
Olen saanut paljon hyvää informaatiota tuotteesta myös hiirien ja homeenkin suhteen, mutta kiinnostaisi onko kenelläkään omia kokemuksia. Aiomme rakentaa muutaman vuoden kuluttua ja olemme ajatelleet hiukan Ewona Woolia.
Kuinka on löytyykö kokemuksia?