Mikä varttitonnari tarjoaa mielestäsi suurimmat sisätilat?
Tilavin varttitonnari?
???!!!?
433219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Vanhoista veneistä Lohi 25. Siinä on näppärä erillinen takahytti, jossa on iso parisänky tai pari erillistä punkkaa. Keulaankin mahtuu pari-kolme henkeä makailemaan. Erillinen vesivessakin on luksusta.
Jossain messuilla kävin katsomassa Jeanneau 2500:n. Se oli oikein näppärä vene, taisi olla nostokölikin. Yhdelle tai kahdella hengelle ihanteellinen vene saaristo-olosuhteisiin, jos pieni on kaunista. Uudempana veneenä toki on hinnoissaan verrattuna Loheen.
Ei nyt ole varttitonnari mutta jos pientä ja tilavaa niin Fe74/741 kannattaa tutustua.
Purjehdusominaisuuksia haukutaan mutta kannattaa lukea vene lehden testi missä vertaillaan avance 24 ja FE74 ja sitten tehdä omat johtopäätökset. Oma eka vene oli 74 ja vielläkin on ikävä paljon mukavia muistoja.
No tilava on Sunwind 27 myös
Toinen ääni Santulle. Lisäksi parhaat purjehdusominaisuudet!
Jaa-a , en ole kuullut haukkuja. Tai toki, netissä nyt haukutaan mitä tahansa, vaikka ei olisi koskaan haukkumisen kohdetta nähnytkään saati purjehtinut. Onhan 74 ehkä hieman alirikattu mutta sekin korjattiin reilusti 741:ssä. Purjehdusominaisuudet ovat litteäpohjaisen , leveäperäisen veneen ominaisuudet. Niitähän nykyisin pääosin tehdään ainakin silloin kun vauhti kiinnostaa. Ron Holland oli FE:n suunnitellessaan niin paljon aikaansa edellä, että sitä voi vain hämmästellä. V-pohjaa on keulassa pakolliset 15 cm.
Tuosta venelehden testistä tuli uusinta, vissiin vuonna 1984, kun 741 oli julkaistu. Sai aikamoista suitsutusta, otsikkohan oli jotenkin että "koko testiryhmän suosikki". Ja sama kokemus itsellä, että lämpimät muistot jäivät :-)
Eygthene 24 on jännä tuttavuus, eli tapaus josta R.Hollandin ura lähti kiitoon. Aivan eri konsepti kuin FE:ssä, mutta hieno!
Ei tuolla 74:lla sentään ole hirveästi tekemistä nykyisten veneiden kanssa eikä se poikennut juurikaan saman aikakauden ranskalaisista veneistä. Vauhdiltaanhan tuo on samaa luokkaa kuin moni 70-luvun vene kuten Avance 24, Maxi 777 ja Finn 26. 80-luvulla oli jo hiukan nopeampia (mm. First 25) ja paljon nopeampia (vaikkapa Inferno 26). Puhumattakaan nykyisistä Firsteistä, Comareista ja vastaavista.
Vene-lehden 1/1985 vertailussa 741 oli kyllä nopein, mutta mukana ei ollutkaan yhtään nopeaa venettä. Yli 70 cm lyhyempi Nordship 666 oli lähes yhtä nopea. 741 kehuttiin selkeäksi parannukseksi 74:aan verrattuna ja se voitti testin.
Vene-lehden 1/1983 vertailussa 74 arviotiin suorituskyvyltään Avance 245:n veroiseksi, mutta 245 purjehdusominaisuudet selkeästi paremmiksi ja 74:n kansi haukuttiin huonoksi. Avance voitti testin.
Tästä sunwindia halvemmalla tilava puolitonnnari:
http://www.nettivene.com/en/purjevene/still/491100
Purjehtiikin reilusti paremiin kuin kesämökit ja sisustaa voi rakentaa miten huvittaa jos jotain puuttuu.
En ole mieltänyt Sunwindiä varttitonnariksi. Aikanaan, kun varttitonnareiden MM-kisat oli Hgissä, ei siellä Sunwindin tyyppisiä paatteja näkynyt :-)
Hgin venemessuilta muistan Ron Hollandin suunnitteleman Eygthene 24 varttitonnarin, joka oli leveä ja tilava. Niitä taitaa jokunen olla Suomessakin. Kannattaa sekin vaihtoehto pitää mielessä, jos etsii tilavaa varttitonnaria.
http://www.eygthene24.com/boat.php
No joo Sunwind varttitonnari tai ei... :) mutta tuossa kokoluokassa sisätiloiltaan tilavinta venettä tässä olen miettinyt.
Mitä ihmettä tarkottaa varttitonni. 2500 kg?
Ei nykyaikainen 25-jalkainen paina 2500 kiloa. jos nyt lähdetään painoa hakemaan niin putää mennä isomiin että painoa läytyy riittävästi.
Tonniluokat ovat muinaisen IOR säännön aikaansaamia.
http://en.wikipedia.org/wiki/International_Offshore_Rule
Tonniluokkien historia on paljon vanhempi. IOR vain käytti ko. nimityksiä mittalukurajoilleen, jotka ilmaistiin jaloissa. Mutta kyllä "varttitonnarilla" tarkoitetaan yleensä IOR-säännön mukaiseen luokkaan suunniteltua venettä. 80-luvulta löytyy varsin tilavia varttitonnareita, joiden pituus voi olla lähes 9 m, mutta ne ovat One Offeja. 70-luvun varttitonnarit olivat yleensä pienempiä. Tuskin nyt kukaan oikeasti etsii juuri varttitonnaria, kuten alkuperäinen kysyjäkin jo kertoi.
http://en.wikipedia.org/wiki/One_Ton_Cup
Mistä se suomen vartti sana tulee asiaan. Linkeissähän Lontoollahan puhutaan one ton jne. ja Godonetin kaavassakin oli lasekttuna alin 0.5 ton.
Asia on selitetty palstalla useampaankin otteeseen. Laita hakuun vaikka "one ton cup" tai joku "tonnari"-lähtöinen sana vartti- puoli- tai kolmevartti-. Joka tapauksessa tonniluokat saivat nimensä palkintopokaalista nimeltä One Ton Cup, joka oli tuhannen punnan arvoinen ja siitä se tonni tulee. Siis tuhannesta punnasta, ei mistään massasta.
Taidat olla itse ihan pihalla Godentin kaavahan on pohjana eikä asialla ole mitään tekemistä rahan kanssa. Se että suomessa on sana vartti se laskettuna godenetin kaavalla tarkottaa melkein jollaa. Eli kyseessä täytyy olla taas jokin käännösvirhe.
Vartti = 1/4 = 15/60, missä siinä on se käännösvirhe?
Miten tähän liittyy vartti eli 250 puntaa johon tuhat puntaa viittasi?
Jaa, odotamme vastaustasi innolla...
Nämä mittalukuasiat ovat selvästi joskus hieman hämmennystä aiheuttavia.
Näistä "tonnareista" puhuttaessa tarkoitetaan nykyään IOR-säännön mukaan mitattuja veneitä. One ton veneiden mittaluku oli noin 30 jalkaa (ja veneet nippanappa 40 jalkaisia). Half ton mittaluku oli noin 22 jalkaa, ja veneet mm. Antilla 30, Murena 30 jne. Ja Quarter ton veneiden mittaluku oli max. 18 jalkaa. ja veneet noin 24 jalkaisia. Ja oli tietysti myös 3/4 tonnarit; mittaluku tuollaiset 27 jalkaa ja veneet mm. Antilla 36, Dehler 34 jne.
Näyttää monella pullonkorkki auenneen lauantaina teksteistä päätellen. Jatketaan nyt hiukan seglaren selväkielisempää selitystä alkulähteille päin. One Ton Cup oli siis palkinto, josta purjehdittiin milloin misääkin luokassa samoin kuin esim. Kultapokaalista. Vuonna joku päätettiin, että siitä purjehditaan IOR-veneillä, joiden mittaluku on se 30 jalkaa. Vai oliko se jo RORC-säännön aikaan? One Ton Cupista kilpailevia veneitä alettiin sitten kutsua tonnareiksi (= One Tonner). Muut tonniluokat tulivat sitten perästä.
Tuohon vielä hieman historian havinaa. Eli taisivat nuo mittaluvut olla alunperin ns. metrisiä tai ainakin jossakin vaiheessa. Esim. Antilla 30 edeltäjä S&S 6.6 oli siis puolitonnari. 6.6 MR on 21,7 jalkaa. Vai tunteeko joku asiaa tarkemmin?
Tonnaritkin olivat alunperin hieman pienempiä (siis veneen pituus, ei mittaluku) eli Swan-37 ja Swan-38 ovat 70-luvun tonnareita. Viimeisimmät tonnarit olivat järjestäin noin 40-jalkaisia (mm. Niinamari).
Alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että 1/4 tonnareista tilavin lienee tuo jonkun mainitsema Eyghtene 24 tai Bluebird 25. Suurin osa noista asiantuntijaraadin esittämistä vaihtoehdoista ei ole varttitonnareita ;-)
Ainakin kuvien perusteella oma veneeni Finn Flayer 27 näyttää reilusti tilavammalta kuin 24 jalkainen Eyghtene 24. Olen kuvitellut veneeni olevan varttitonnari.
Siis Finn Flyer 27.
Yep!
Taitaa FF-27 olla yksi pisimmistä varttareista. Onko silti sisältä suurin? On niitä varmaan muitakin pitkiä.. Kaikkien tonniluokkien veneet tosiaan kasvoivat lisää pituutta ennen kuin koko tasoitusluokka loppui. Pisimmät puolitonnaritkin olivat 32 jalkaisia.
Antinojakin rakensi Fazer / Tallberg parille varttareiden MM-kisoihin QUARTET nimisen veneen, joka oli noin 8m pitkä ja saman levyinen, kuin isosiskonsa Antilla 30 eli 2,83.
Helmsman 26 vois olla tilavin varttitonnari. Leveä se ainakin on 2.78 m.
Helmsman 26:n salonki näyttää kyllä tilavalta, koska veneessä ei näyttäisi olevan vaatekaappia ja erillistä tilaa WC:lle salongin ja keulakajuutan välissä. Nuo löytyvät FF27:sta, joka on myös leveämpi (2,85 m). FF 27:ssa on 5 190-200 cm pitkää vuodetta. Keulakajuutan vuode on toisesta päästä 175 cm leveä, joten pienempiä ihmisiä sinne mahtuu monta. FF 27:n sisätiloja ei ole kuitenkaan optimoitu leveällä ruffilla, vaan veneessä on leveät sivukannet.
http://www.eygthene24.com/boat.php
leveys 2.95m!
Jos tuosta ottaa vaikka 40 cm pois, mutta lisää perään metrin leveyttä, sadaan kaksi kertaa tilavampi vene. Eikä silti olla vielä moderneissa mitoissa. Eli ihan kahdella mitalla ei veneen tilavuutta kuvata.
Niinpä. Siis pituus, leveys, korkeus. Varttitonnareista puhuttaessa mukana on tietysti muutakin kuin maksimaalinen tilavuus ;-)
Käytännössä voinee olla kysymys siitä, montako ihmistä varusteineen mahtuu asumaan veneessä matkapurjehdusten aikana ja onko seisomakorkeutta tai kisakäytössä siitä, mikä on sopiva miehistön koko kannella ja montako kunnollista meripunkkaa on avomerikisoissa (esim. Gotl.Runt) vapaavuorolaisille.
Keksustelun aloittaja ei määritellyt minkälaisia "tiloja" hän tarvitsee. Avotilan maksimaalinen koko, mahdollisimman monta punkkaa vai joku muu "tilavuus" on ratkaisevin?
Mukavuus ja tilat matkapurjehdukseen on tärkein tekijä.
Nimim. tilan käyttötarve? tiivistää asian hyvin. Millaisia tiloja tarvitset? Mihin esim. ne kassit laitetaan, joita ei pureta kaappeihin. Vaatekaappiin saa pinottua monta kassia. Haluatko tilaa sisälle vai ulos? Jos esim. sivukannet on niin kapeat, että persus ei mahdu, niin siinä menetetään min. 3 istumapaikkaa ulkoa saman tien.
Meitä on matkapurjehduksella enimmäkseen ne tavalliset kaksi, joskus neljä. Vene on 35-jalkainen ja edustaa mennyttä IOR-aikakautta, eikä siis ole tilavuudeltaan verrattavissa nykypäivien samankokoiseen. Silti siinä on kahdelle ruhtinaalliset tilat ja neljälle erittäin mukavat. Jopa kaikkien tavarat mahtuvat hyvin. Mikä paranisi tilaa kasvattamalla, jos se kerran on tärkeää?
Kannella kaikki toimii kisaveneen käytännöllisyydellä, siis mukavasti. Sisällä on perinteiset meripunkat, joita kaikki käyttäneet ovat kiitelleet erityisen mukaviksi. Mikä tekisi siis veneestä mukavammankaan? Purjehduksen vaivattomuus ei ole ollut tavoitteena, vaan se toimivuus. Onko vaivattomampi mukavampi, on henkilökohtainen kysymys. Minusta niin ei ole.
Yhden kesän 22-jalkaisella purjehtineena ovat tilatoiveet seuraavaan veneeseen hahmottuneet. Edessä ja takana erilliset kajuutat ja erillinen WC-koppi keskellä. Näitä ei taida juuri 80-luvun veneistä löytyä, edes 31 jalkaisista. Poikkeuksena Finn Express 74/741, mutta siinä ne ovat hieman liian pienessä mittakaavassa. Perinteisiä ratkaisuja tarjoavista Sunwind 27 ja Finn Flyer 27 varmaan samaa luokkaa. Saako niissä tuon WC välitilan kummaltakin puolelta ovella suljettua ? Onko tietoa Finn Flyerin valmistajista ? 80-luvullehan oli tyypillista että samoista
piirustuksista tehtiin monella veistämöllä. Esim Nykra teki montaa Bensowin myymää merkkiä.
Juuri näin "mitä on mukava?". Asian voi käsittää monella tavalla. Pitkillä avomerireissuilla vene on mukava, jos siinä on korkealaitaiset meripunkat, hyvät tuuletusventtiilit, siinä on helppo liikkua vaikkapa 30° kallistuskulmassa, vessa ja altaat toimivat kaikissa olosuhteissa ja kaikki kamat pysyvät kaapeissa järjestyksessä - ja ennen kaikkea, että se kulkee aallokossa mukavasti (ks. seakindliness) ja on merikelpoinen.
Satamaelämässä mukavuusvaatimukset ovat toiset. Pikkulasten kanssa seilatessa näkemykset mukavuudesta painottuvat eri asioihin kuin avomerireissut tai kisat.
Kahden ovellisen makuukajuutan veneet ovat yleensä eri hintaluokassa. Omassani on ollut ovi salongin ja wc:n välissä, mutta se on korvattu verholla. Makuukajutassa on sisäpuolella liukuovi. Mulla ei tietoa muista valmistajista kuin Simunan kuiturakenne ja Bensow.
"Edessä ja takana erilliset kajuutat ja erillinen WC-koppi keskellä. Näitä ei taida juuri 80-luvun veneistä löytyä, edes 31 jalkaisista"
Toko 30 jalkaisista löytyy. Heittämällä nyt ainakin Sunwind 311, toki eka vuosi taisi olla -89 :)
Otin vaan esimerkiksi pykälää isomman koon eli 31-jalkaiset. Uudemmista sitten kyllä löytyy, mutta hinta nousee yli 30 k€. Siihen hintaan muuten alkaa jo saada uusia Puolalaisia 26-28 jalan veneitä uudenaikaisella tilaratkaisulla.
FF27 veneestä taitaa olla eri versioita? Olen purjehtinut vaan sillä (ehkä) aidolla varttitonnarilla, eli kilpaversiolla. Siinä ei ole ruffia, ja sisätilajärjestelyt poikkeaa huomattavasti tuosta "siviiliversiosta".
Esim koko keula on vaan purjevarastoa naruverkkopohjalla, ei bunkkia. Ja kunnollinen, iso naviska haukkaa suurimman osan salongista (styyran puolella, päälaipiosta taaksepäin). Ainoat bunkat on meribunkat takana. Ja yksi "salongissa". Ja "salonki" on tietysti matalampi kuin "siviiliversiossa".
Kiva vene purjehtia ja asuttavuuskin ihan OK kahdelle nuorelle tai muuten askeettisuuteen tyytyvälle. Mutta kuten sanoin, se on se kisaversio.
Tämä perheversio on tehty samalle rungolle valaskannella. Purjehdusominaisuuksissa ei ole ollut moittimista. Vene ollut hyvä pienten lasten kanssa. Ei ole lähtenyt lapasesta kertaakaan ja skuutti kädessä ei tarvitse purjehtia. 12 m/s kelejä ja isoa aallokkoa en ole vielä kokeillut. Miten kovassa kelissä olit tuon FF27R:n kanssa?
Ihan rannikkopurjehdusta Oulun seudulla. Vaikea arvioida tuulenvoimakkuuksia. Alle kympin kelejä kumminkin.
En itse ole silä kisannut missään vaiheessa, mutta aika herkkä ja selkeästi kevyestä kelistä tykkäävä se on.
Olennaisin ero on (ruffin lisäksi) varmaan sisustan jätrjestelyissä. Kun tuossa kisaversiossa on se keula ihan tyhjä. Siellä ei ole mitään muuta kuin harva verkko melko alhaalla, ihan vaan pitämässä purjesäkkejä irti lasikuidusta. Ja sitten se oikeasti iso ja toimiva naviska päälaipion takana oikealla. Ja tietysti se ero vielä, että kisaversiossa ei ole konetta.
Finn 26
Helmsman 26 on nimenomaan mittasäännön mukaan 70-luvulla konstuoitu varttitonnari, peräosakin pullistuu sisäänpäin mittapisteen kohdalta. Tilaa sisällä on kokoluokkaan nähden riittävästi, jos vain hyväksyy vessan ilman seiniä suoraan salongissa ja selkä kestää kyyristelyä matalan kannen alla.
Vaan suunnittelija laski väärin piirustukset, vene kulkeekin 10 cm syvemmässä kuin pitäisi. Vauhdissa se jää jälkeen selvästi samantyyppisistä, esim. X-79 LYS-luku lienee 1.14, kun se Helmsmanissa oli aiemmin vain 1.02, ja nyt korjattu 1.03. Silti pienen LYS-luvun vuoksi Helmsmanilla pärjää kohtuullisesti LYS-kisoissa. Matkapurjehtijakin toki arvostaa venevauhtia, joten kannattanee päätyä johonkin nopeampaan veneeseen.
Jos tilavuus kiinnostaa niin valitsisin compis 28. 8,54x2,86 ja yhtenä parhaana ominaisuutena seisomakorkeus 180! Ei ole tullut itselleni vastaan missään samankokoisessa.
Kulkee mukavasti lys 1,06, perästään kapea niinkuin suurin osa tuon aikaisista (oma v.76) eli myötäisellä ei riitä oikeen kantoa perään mutta muuten ei valitettavaa. Painoa on reilusti joten ihan pienellä tuulella ei lähde, mutta sopivasti kun on puhaltanut on jätetty Fe 83:sia ja h-veneitä peränpuolelle...
Muutenkin sisätilat avarat ja pentteri suuri, koska kulkuovi on hiukan styyran puolella. Istuinlaatikossa ei ole sivukansia ollenkaan ja tämänansiosta meitä on ollut jopa 10 samaanaikaan istuskelemassa, aika harvassa vastaavassa onnistuu. Purjehtienkin menee kuudella hengellä. Veneitä löytyy Ruotsista vaikka millä mitalla, Suomessa harvemmin tarjolla...
Ensikesänä olisi tarkoitus lähteä etelä-itämerelle, joten pidemmätkin matkat luonnistuu...