Tietääkö sen heti vai kenties vuodesta toiseen joku tietty pyörii ja saa aikaan ne ylimääräset tykytykset??
Mistä tunnistaa "Sielunkumppanin" ?!
~soulmate~
45
2058
Vastaukset
Minä olin nuorena mielestäni "sielunkumppani" silloisen avovaimoni kanssa. Todennäköisesti juuri siksi me erosimme "siskona ja veljenä". Sitäkö sinä kaipaat?
- nainen innostui
Hei, kiitos tästä kommentista!!
Olen pitkään miettinyt, että onko nykyinen miesystäväni minulle oikea, kun suhteemme perustuu enemmän seksiin kuin henkiseen yhteyteen. Olen ajatellut, että pitäisi löytää sielunkumppani.
Nyt tajusin kommentistasi, että itse asiassa sielunkumppanissa voi olla juuri tuo vika. Minulla oli sellainen miesystävä opiskeluaikoina, josta "tiesin" heti, että tulisimme olemaan aina yhdessä. koin hänet sielunkumppaniksi. Suhteemme kaatui kuitenkin kemian puutteeseen.
Tosi vapauttavaa tajuta tämä! Ehkä parisuhteessa on tuo seksuaalinen puoli kuitenkin aika tärkeää, tai muuten ollaan enemmän ystäviä.
Kiitos! :) - Toinen Nainen
nainen innostui kirjoitti:
Hei, kiitos tästä kommentista!!
Olen pitkään miettinyt, että onko nykyinen miesystäväni minulle oikea, kun suhteemme perustuu enemmän seksiin kuin henkiseen yhteyteen. Olen ajatellut, että pitäisi löytää sielunkumppani.
Nyt tajusin kommentistasi, että itse asiassa sielunkumppanissa voi olla juuri tuo vika. Minulla oli sellainen miesystävä opiskeluaikoina, josta "tiesin" heti, että tulisimme olemaan aina yhdessä. koin hänet sielunkumppaniksi. Suhteemme kaatui kuitenkin kemian puutteeseen.
Tosi vapauttavaa tajuta tämä! Ehkä parisuhteessa on tuo seksuaalinen puoli kuitenkin aika tärkeää, tai muuten ollaan enemmän ystäviä.
Kiitos! :)Pelkällä seksillä ei mikään suhde pysy kasassa. Henkinen yhteys ja tietenkin tunteet ovat paljon tärkeämmät. Tyydyttävää seksiähän voi harrastaa aika monen kanssa.
- 3. nainen
Toinen Nainen kirjoitti:
Pelkällä seksillä ei mikään suhde pysy kasassa. Henkinen yhteys ja tietenkin tunteet ovat paljon tärkeämmät. Tyydyttävää seksiähän voi harrastaa aika monen kanssa.
pitkälti samaa mieltä. Jos = kun intohimo vähän joskus laantuu, ei ole enää mitään mikä pitää liiton kasassa. Huono ennuste sellaisella suhteella pidemmän päälle. Samoin kuin sellasella suhteella jossa ei intohimoa ole ollenkaan.
Mä tunnstin aika pian.
Se hetki oli yöllä, menin lentokentälle vastaan hän tuli berliinistä. Mulla oli kylmä, olin väsynyt.
Kun hän saapui terminaaliin, menimme siihen kahvilaan ja kun hän otti käteni käsiensä väliin, silloin mä tiesin että se on hän.
Kokemus ei peloittanut vaan tunsin että olen nyt ehjä ja kokonainen. Ennen olin niin tuuliajoilla. Nyt minulla on hän ja saan tuntea olevani turvassa ja rakastettu.
En voinut uskoa että minä sen koen vielä.Ratikkakuski kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että mikä sen varmuudentunteen luo?
Ei se varmuudentunne tullut ihan heti, mutta se turvallisuudentunne syntyi aika pian.
Luottamus toiseen oli siinä se tärkein. Minä vain luotin heti alussa ja luotan edelleen. Meillä on kulttuurierojakin paljon, en uskonut että ne tulisi vaikuttamaan mutta tottakai ne vaikuttaa.
Olen vahva nainen ja hän on kasvanut ehjässä perheessä missä mies määrää kaiken. Toisaalta taas tästäkin on selvitty huumorilla.
- //Mies//
Hänen kanssaan on aina niin ihmeen helppoa olla, keskustella...Ikään kuin hänet olisi tuntenut koko ikänsä..
Tod.harvoin olen kohdannut mitään vastaavaa!
Tuntuu kuin hänen lähellä olisin alasti, yleensä kun on aina joku suojamuuri ainakin töissä päällä...
Kys. nainen on (tietysti) naimisissa ja perheellinen...
http://www.youtube.com/watch?v=_e-U_97yJqs Yhteinen elämä on vaivatonta ja nautinnollista eikä rautalankaa tarvita.
- Oasis
Ennen ajattelin, että sielunkumppanin tunnistaa siitä, että voi täysin varauksetta olla oma itsensä toisen seurassa, ilman mitään estoja tai rooleja. Nyt en ole enää niin varma koko sielunkumppanuudesta...
- Oasis
bravo.bravi kirjoitti:
Lisää kartano- ja heinälatoromantiikkaa lukemistoon niin uskosi palautuu? =)
Täytynee yrittää kaikkia mahdolllisia käytettävissä olevia keinoja, kaikki omistamani hömppäleffatkin on jo katsottu :)
Täytyy hankkia lisää... Oasis kirjoitti:
Täytynee yrittää kaikkia mahdolllisia käytettävissä olevia keinoja, kaikki omistamani hömppäleffatkin on jo katsottu :)
Täytyy hankkia lisää...Barbara Cartland on kuulemma sydänsuruja potevan tytön paras ystävä :>
- Oasis
bravo.bravi kirjoitti:
Barbara Cartland on kuulemma sydänsuruja potevan tytön paras ystävä :>
Löytyy tuotakin lajia, tunnustan.. Jos näkee tarpeeksi monta happy endiä niin ehkä niihin alkaa taas uskomaan :)
Oasis kirjoitti:
Löytyy tuotakin lajia, tunnustan.. Jos näkee tarpeeksi monta happy endiä niin ehkä niihin alkaa taas uskomaan :)
Niin minäkin kerran elin sielunkumppanini kanssa.
Mä uskoin että han on se oikea minulle ja teimme yhteiset lapsetkin. Elin ja niin paljon rakastin, sekä uskoin siihen että hän on se mies minulle ja minä olin niin onnellinen nainen.
Rakastin tulenpalavasti antaen itsestäni ihan kaiken. Olin oikeasti onnellinen ja kun katselen niitä valokuviakin mä toden totta hehkuin kuin vain nainen hehkuu. Hän sai minut syttymään sylissään ja mä sytyin herkästi joskus kun hän vain katsoikin minuun. Hän oli mies jota minä rakastin ja jonka rakkauteen minä uskoin, anaten ne virheet ja rikkeetkin anteeksi.
Vannoimme kuumina öinä ikuista rakkautta ja suunniteltiin elämää eteenpäin, meillä oli unelmia ja useina öinä katselimme sitä onnea mitä ME olimme saaneet aikaan. Luotin ja oloni oli rakastettu.
Kunnes tuli pommi, hän teki tekemällä riitaa ja katselin sitä touhua ikäänkuin ulkopuolisena kuinka se kaikki kaunis tuhottiin. Hän tuhosi sen muutamalla sanalla, ja jäin siihen lattialle siis tavallaan vajosin. Nyt ymmärrän sen kuinka joskus asioita ei vain saa enään korjattua, ei sitten millään. Kaikki se minkä eteen oli tehty töitä oli tuhottu hetkessä. Minä olin jätettnäy naisena. Myöskin tajusin että siihen liittyi toinen nainen. Toinen nainen oli liittynyt jo jonkin aikaa. Minusta tuli katkera ja vihainen, olin niin pettynyt kuin vain voi olla.
En todellakaan kyennyt mihinkään miessuhteeseen aikoihin, mä elin vain elämääni lapsilleni ja tuli siihen toi koirakin jossakin vaiheessa.
En todellakaan ajatellut kykenisin rakastamaan enään. Minulla oli ystäviä ja sain yhden ystävän täältäkin kerran kun mulla oli se kriisi. Mutta hän menehtyi tapaturmaisesti rekkakuskin saadessa sairaskohtauksen. Se mitä hän mulle jätti oli sanat, jotka aina kannusti minua eteenpäin ja minä menin eteenpäin.
Rakkaus on niin monimuotoinen asia että se vaan muuttaa muotoaan, se kasvaa ja kehittyy iän muota myöskin. Ja nyt kykenen antamaan toiselle rakkautta ja myös vastaanottamaan sitä. Ja se mikä oli haasteellista alussa oli se luottamus ja sitä ei tuntematon pysty antamaan hetkessä. Mutta hän kysyi tavallaan " lähdenkö tälle tielle, vai en" ? ja minä vastasin myöntävästi ja nyt olen tällä tiellä, olen uudessa suhteessa ja saan olla hänen vaimonsa.
Ja rakastua voi toisenkin kerran ja ainahan minusta ripaus aina rakastaa tätä entistäkin. Eihän siis se voi mennä niin että kun ollaan jotakin rakastettu, niin ei enään tunne mitään tai vihataan. Kyllä minusta aina se jokin tunne siellä asuu, mutta ei enään samalla lailla. Se on kasvanut ulos mun sydämmestäni.
Joku tuossa joku kysyi miten mä tunnen sen varmuuden tunteen, en todellkaan tiedä mutta kai se riippuu siitä toisestakin ja siitä mitä se toinen on elämässään kokenut.
http://www.youtube.com/watch?v=3rNPjh8LnOc- -sen tietää-
Niinpä.....
- Oasis
fiona70 kirjoitti:
Niin minäkin kerran elin sielunkumppanini kanssa.
Mä uskoin että han on se oikea minulle ja teimme yhteiset lapsetkin. Elin ja niin paljon rakastin, sekä uskoin siihen että hän on se mies minulle ja minä olin niin onnellinen nainen.
Rakastin tulenpalavasti antaen itsestäni ihan kaiken. Olin oikeasti onnellinen ja kun katselen niitä valokuviakin mä toden totta hehkuin kuin vain nainen hehkuu. Hän sai minut syttymään sylissään ja mä sytyin herkästi joskus kun hän vain katsoikin minuun. Hän oli mies jota minä rakastin ja jonka rakkauteen minä uskoin, anaten ne virheet ja rikkeetkin anteeksi.
Vannoimme kuumina öinä ikuista rakkautta ja suunniteltiin elämää eteenpäin, meillä oli unelmia ja useina öinä katselimme sitä onnea mitä ME olimme saaneet aikaan. Luotin ja oloni oli rakastettu.
Kunnes tuli pommi, hän teki tekemällä riitaa ja katselin sitä touhua ikäänkuin ulkopuolisena kuinka se kaikki kaunis tuhottiin. Hän tuhosi sen muutamalla sanalla, ja jäin siihen lattialle siis tavallaan vajosin. Nyt ymmärrän sen kuinka joskus asioita ei vain saa enään korjattua, ei sitten millään. Kaikki se minkä eteen oli tehty töitä oli tuhottu hetkessä. Minä olin jätettnäy naisena. Myöskin tajusin että siihen liittyi toinen nainen. Toinen nainen oli liittynyt jo jonkin aikaa. Minusta tuli katkera ja vihainen, olin niin pettynyt kuin vain voi olla.
En todellakaan kyennyt mihinkään miessuhteeseen aikoihin, mä elin vain elämääni lapsilleni ja tuli siihen toi koirakin jossakin vaiheessa.
En todellakaan ajatellut kykenisin rakastamaan enään. Minulla oli ystäviä ja sain yhden ystävän täältäkin kerran kun mulla oli se kriisi. Mutta hän menehtyi tapaturmaisesti rekkakuskin saadessa sairaskohtauksen. Se mitä hän mulle jätti oli sanat, jotka aina kannusti minua eteenpäin ja minä menin eteenpäin.
Rakkaus on niin monimuotoinen asia että se vaan muuttaa muotoaan, se kasvaa ja kehittyy iän muota myöskin. Ja nyt kykenen antamaan toiselle rakkautta ja myös vastaanottamaan sitä. Ja se mikä oli haasteellista alussa oli se luottamus ja sitä ei tuntematon pysty antamaan hetkessä. Mutta hän kysyi tavallaan " lähdenkö tälle tielle, vai en" ? ja minä vastasin myöntävästi ja nyt olen tällä tiellä, olen uudessa suhteessa ja saan olla hänen vaimonsa.
Ja rakastua voi toisenkin kerran ja ainahan minusta ripaus aina rakastaa tätä entistäkin. Eihän siis se voi mennä niin että kun ollaan jotakin rakastettu, niin ei enään tunne mitään tai vihataan. Kyllä minusta aina se jokin tunne siellä asuu, mutta ei enään samalla lailla. Se on kasvanut ulos mun sydämmestäni.
Joku tuossa joku kysyi miten mä tunnen sen varmuuden tunteen, en todellkaan tiedä mutta kai se riippuu siitä toisestakin ja siitä mitä se toinen on elämässään kokenut.
http://www.youtube.com/watch?v=3rNPjh8LnOcOlen todella iloinen puolestasi, että olet löytänyt rakkauden ja luottamuksen uudelleen. Olet takuulla ansainnut kaiken onnen mitä olet saanut.
En ole menettänyt täysin uskoani rakkauteen itsessään tai kliseisesti miehiin. Koen vain olevani jotenkin "ulkopuolinen" kaikesta tuosta. Uskoni siihen, että löytäisin elämääni enää todellisen rakkauden, on tällä hetkellä aika heikko. Todennäköisyys sille, että löytäisin luotettavan miehen, jonka kanssa elämäntilanteet kohtaa, arvot kohtaa, joka rakastaisi minua tällaisena kuin olen, hyväksyen menneisyyteni jne on kuitenkin melko pieni.
Omasta itsestähän on paljon kiinni. Jollei uskalla ottaa riskiä ja antautua rakkaudelle, ei mitään saakaan. Tällä hetkellä tuon uskalluksen suhteen on kieltämättä ongelmia, mutta ehkä se siitä ajan kanssa...
Samalla linjalla kuin Oasais ja //Mies//, voi olla oma itsensä vapautuneesti ja tuntuu että toisen olisi tuntenut aina. Eikä tarvitse rautalangasta vääntää ajatuksiaan, hän tietää ne jo melkein kaikki ennen kun edes suusi avaat. Voihan se olla vain ilmiömäistä toisen ihmisen lukemisen taitoakin. Jotkut on siinä eri hyviä. :)
Mutta täytyy sanoa, että tuo toisen kanssa olemisen helppous omana itsenään on merkittävin tekijä omasta mielestäni, miksi jonkun kanssa viihtyy hyvin. Ei tarvita raskaita rooleja. Sielunkumppanuus on toistensa tuntemista jollain "sielujen syvyysasteella", ei vain moi hei pintaraapaisulla.- Ja taas tätä
himatuikku kirjoitti:
Höh, Oasis se oikeasti kuuluis kirjottaa. ;)
Pääsit nuoleskelemaan, sehän on sun heiniäsi.
Ja taas tätä kirjoitti:
Pääsit nuoleskelemaan, sehän on sun heiniäsi.
Turha se on uusiksi kirjottaa, jos joku muu jo kertoi sen mitä minäkin haluan sanoa. Aina ei vaan tule luettua ketjua läpi ennen kun kommentoi, nyt luin. Lips lips vaan.
- Sieluja ja tovereita
Luulin tunnistaneeni, ellei se sitten ollut taikaa. Rakastuin ekasta lauseesta, ihan kuin olisi tunnettu jo aiemmin. Pelästyin sitä itsekkin. Päivittäinen yhteydenpito jo heti alkuun varmisti, että rakastuin kokoajan yhä enemmän. Yritin irrottautua siitä, mutta en onnistunut. En kertonut sitä hänelle suoraan, koska arvelin ettei hän tunne samoin, enkä halunnut että hän karkaa...vielä.
Odottelin reilun vuoden ennenkuin kerroin. Ja hän ei vastannut siihen....juuri mitenkään. Joten oli molemmille parempi, että sanoin näkemiin. Tunsin itseni pelleksi.
Meissä oli paljon samaa, mutta hänessä oli myös paljon mihin tutustua. Hyviä ja ärsyttäviä piirteitä - tottakai. Mutta tunsin että siinä paratiisissa oli myös valhe, joka ei koskaan selvinnyt minulle.
Kaikessa kamaluudessaan uskon että sillä episodilla oli jokin tarkoitus. En ole koskaan ennen tavannut tuollaista, enkä tule enää tapaamaan. Ehkä se oli tarkoitettu vain sellaiseksi? Jotain mitä muistella.- dfgnnn
ehkä hän tunnisti sinussa valheen ja luopui rakkaudesta ennen sinua?
- Koita kestää
dfgnnn kirjoitti:
ehkä hän tunnisti sinussa valheen ja luopui rakkaudesta ennen sinua?
Ehkä. Sinähän sen tiedät jos valhe on sulle tutumpaa?
Mun tapoihin ei kuulu valehdella ja se vasta on vittumaista.
Enkä mikään halua häntä takaisin.
ps. ota korjaussarja tai mene takaisin baariin pillittämään - vfbfbb
Koita kestää kirjoitti:
Ehkä. Sinähän sen tiedät jos valhe on sulle tutumpaa?
Mun tapoihin ei kuulu valehdella ja se vasta on vittumaista.
Enkä mikään halua häntä takaisin.
ps. ota korjaussarja tai mene takaisin baariin pillittämäänOlen kylläkin nainen, en genio.mente :D
- jhdyebiehv
vfbfbb kirjoitti:
Olen kylläkin nainen, en genio.mente :D
ei geniokaan oo mies joten whats the point :D
- cdvdv
jhdyebiehv kirjoitti:
ei geniokaan oo mies joten whats the point :D
Ajattelin, että "sieluja ja tovereita" olisi ollut mies.Voi olla, että olen väärässä.
- Mikä sun ongelma?
cdvdv kirjoitti:
Ajattelin, että "sieluja ja tovereita" olisi ollut mies.Voi olla, että olen väärässä.
dfgnnn: sä olet vittuileva pissis.
Mitä sä uliset siellä? Puhutko sä kaikille noin vain valikoitko sukupuolen mukaan?
Mulle on ihan sama mitä sukupuolta sä olet, sun kommentti oli törkeä.
Joo, ei sinunkaa elämä ole mulle yhtään mitään.
Tätähän sä kerjäsit? Puhu kunnolla jos tahdot parempaa palautetta.
Ihmiset oppii yleensä vasta vähän yli 20v. että jatkuvalla vittuilulla tulee vain turpaan :( - Suomen kansa
Mikä sun ongelma? kirjoitti:
dfgnnn: sä olet vittuileva pissis.
Mitä sä uliset siellä? Puhutko sä kaikille noin vain valikoitko sukupuolen mukaan?
Mulle on ihan sama mitä sukupuolta sä olet, sun kommentti oli törkeä.
Joo, ei sinunkaa elämä ole mulle yhtään mitään.
Tätähän sä kerjäsit? Puhu kunnolla jos tahdot parempaa palautetta.
Ihmiset oppii yleensä vasta vähän yli 20v. että jatkuvalla vittuilulla tulee vain turpaan :(Sanoo genio joka ei muuta osaa kuin vittuilla ...
- taas näitä
Suomen kansa kirjoitti:
Sanoo genio joka ei muuta osaa kuin vittuilla ...
mikä on genio?
Olet pentu ja palstavakkari?
Jatka samaan malliin.
Mies parat, jos huutelet kaikille tuollaisia, etkä edes itse tajua mitä puhut.
Puhutteko te kavereiden kesken samalla tavalla? Ensin haukutte toisenne ja sitten ihmettelette miksi tyypit ärähtää takaisin? Missä on tilannetaju?
Etkö sä koskaan kyllästy siihen mitä sä saat takaisin?
Vaihda tyyliä, huomaat eron. - Genio sanoisi
Suomen kansa kirjoitti:
Sanoo genio joka ei muuta osaa kuin vittuilla ...
tai kommentoisi aloitukseen niin:
"Siitä, että toinen ei luule olevansa sielunkumppanini"
Genio siellä, genio täällä... Paljon siihen taas tarvittiin...?
Ei mene yhtään paremmin teillä vieläkään. Ei käy kateeksi. Mutta mitä muuta teiltä voikaan odottaa?
- kundi.kundine
Kaippa se olis niinku molemminpuolist se sielunkumppanuus, et niinku toispuoleine olis vaa jotai ihastumist, leimautumist tai samautumist jotai ihmeellist rasittavaa mitevaa.
Siit tulis ekanaki miälee platonine suhde mitä ei tän miälesty pitäis sen pidemmälle edes päästää. Sellane syvempi ystävyys ja yhteisymmärrys.
Ja jos siit sit kuiteski tekis niinku parisuhtee ittellee, ni siin olis sit aika paljo pelis, tulevan rakkauslaulun aihe tai jotai vähintää.
Mistä se sit niinku tunnistais? No kaippa se sit olis melkei sama ku peilii tsiigais niinku tiätyl taval tiäks.- gima stadist
Tää kysyis et haittaaks väljä "se"? :)
- kundi.kundine
gima stadist kirjoitti:
Tää kysyis et haittaaks väljä "se"? :)
ai väljä pipa? haittaa
Vähän samoilla linjoilla kuin fiona. Se ei ole niinkään mistään puheista tai sanoista kiinni, ennemmin teoista. Joku osaa ottaa juuri oikeaan aikaan kädestä, ilmestyä oven taakse, halata, tulla vahingossa tai "vahingossa" samaan paikkaan. Se taas, joka tekee sen väärään aikaan, ei välttämättä ole. Kyse on samasta taajuudesta, ymmärryksestä. Sellaisia ihmisiä on olemassa, jotka osaa vaistota,mitkä on oikeat sanat mihinkin tilanteeseen, mutta se ei riitä. Mykkäkin voi olla sielunkumppani. Tai sielunkumppani voi olla vaikka änkyttäjä, ja sanoissaan sekoileva ja aina töpeksivä.
- ;-)
*virtuaalihali* Näinkö?
;-) kirjoitti:
*virtuaalihali* Näinkö?
Noup. Toi oli sitä hyvää sanankäyttöä kyllä ;)
- Onanis
Ihminen elää ja muuttuu ajan myötä,
toiset parmpaan suuntaa ja toiset pahempaan.
Viisaampi luovuttaa ajoissa ja uusi mahdollisuus molemmille. - Xfhhj
On erilaisten ja samanlaisten tarpeiden kohtaamista, niiden yhdistymistä ja yksimielisyyttä. On yksi- tai monipuolisia valheita, toiveita ja odotuksia. On kuulluksi ja nähdyksi tulemista, ja ajan seisahtumista hetkeen. On räjähtäviä voimia, energian kiteytymistä ja kaiken hajoamista, häviämistä. On kykyä muistaa ja unohtaa.
Kun valtaosalle ei ole sielua, mitä kuulla tai ymmärtää, ei kumppanuudellekaan ole sijaa. Sinua katsoessani, vasta näet minut. Se on sama katse.- 20 varvasta
Ja paskat on.
Sielunkumppanuus on se kivi, missä istut ja vesi joka varpaita huuhtelee.Sinä olet siellä ja minä täällä.
- tässä yksi koettu...
- raunin jamesta?
"I am soulman"...
- siks vaan
Ei mistään sitä tunnista.. Se vaan tökkäytyy sun elämään saumattomasti.
- mitä hä
.
"Sian kumppanin?!"
*NÖF!*
*OINK!*
.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen
Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu811989- 591798
Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä
Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu3711724Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1691463Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle681354Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa
Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo1101350Rakastan ja ikävöin sinua
Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä741293- 671233
Kuljettajasi oy konkurssi?!
Tuliko ahnehdittua liikaa,menikö tämä kuljettajasi oy taksit siis konkurssiin?141103KIIKKUSTUOLI
Aloitetaan taas uudella alustalla, nuo pitkiksi venyneet ovat hankalia etsiä uusia viestejä, joskus vastauksia tulee sin1011097