Ellen G. White:n kirjallisuus

Sheep

2004-08-23 09:36:36

Lyhyt avaus keskustelun aloittamiseksi E.G.W:n kirjallisesta tuotannosta:

Ellen G. White:n välittämän sanoman painopiste tulee parhaiten ilmi hänen teoksestaan ’Tie Kristuksen luo’. Kyseinen kirja lienee Raamatun, sekä Katolisen kirkon katekismuksen ohella laajimalle levinnein kristillinen julkaisu maailmassa. Kirja löytyy myös internetistä lukuisilla kielillä julkaistuna. Tässä linkit suomen, sekä englannin kieliseen versioon:

http://kotisivu.mtv3.fi/tie/

http://www.egwestate.andrews.edu/sc/sc.html

Ellenin välittämästä ydinsanomasta on tältä pohjalta varmasti helpompi rakentaa keskustelua, koska monet asiaan aiemmin perehtymättömätkin voivat osallistua tutustuttuaan tähän pieneen kirjaseen.

Pidetään se mikä hyvää on. Hylätään paha. – Mitä löydämme?

3035

Äänestä

Vastaukset

Ellenin teos
2004-08-23 10:51:36
Tähän kopioituna, jos joku haluaa tallentaa suoraan koneeleen luettavaksi.

TIE KRISTUKSEN LUO

http://kotisivu.mtv3.fi/tie/index.htm

JUMALAN RAKKAUS IHMISTÄ KOHTAAN

1

Luonto ja ilmoitus todistavat Jumalan rakkaudesta. Meidän taivaallinen Isämme on elämän, viisauden ja ilon lähde. Katso luonnon ihmeitä ja ihanuuksia. Ajattele, miten oivallisesti ne soveltuvat tyydyttämään ei vain ihmisen vaan kaikkien elollisten tarpeita ja onnea. Auringonpaiste ja sade, jotka ilahduttavat ja virvoittavat maata, vuoret, meret ja tasangot puhuvat meille Luojan rakkaudesta. Jumala huolehtii kaikkien luotujensa jokapäiväisistä tarpeista. Psalmin kirjoittaja kuvaa tätä kauniisti:

2

»Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää»
(Ps.145:15,16).

3

Jumala teki ihmisestä täysin pyhän ja onnellisen, eikä kauniissa maassa, sellaisena kuin se lähti Luojan kädestä, ollut mitään turmeluksen jälkiä tai kirouksen varjoa. Jumalan rakkauden lain rikkominen on saanut aikaan murheen ja kuoleman. Kuitenkin synnin aiheuttaman kärsimyksen keskelläkin ilmenee Jumalan rakkaus. On kirjoitettu, että Jumala kirosi maan ihmisen tähden (1.Moos.3:17). Orjantappurat ja ohdakkeet - vaikeudet ja koettelemukset, joiden vuoksi ihmisen elämä on työtä ja murhetta - määrättiin hänen parhaakseen osana sitä kasvatusta, joka Jumalan suunnitelmassa oli välttämätön ihmisen kohottamiseksi siitä turmiosta ja alennustilasta, jonka synti oli saanut aikaan. Vaikka maailma onkin langennut, se ei ole pelkkää murhetta ja kurjuutta. Luonnossakin on toivon ja lohdun sanomia. Ohdakkeissa on kukkia, ja okaita peittävät ruusut.

4

»Jumala on rakkaus» on kirjoitettuna jokaisessa avautuvassa silmussa, jokaisessa versovassa ruohonkorressa. Suloiset linnut, jotka täyttävät ilman iloisella viserryksellään, ihanan väriset kukat, jotka täydellisessä kauneudessaan sulostuttavat tuoksullaan ilman, metsien mahtavat puut runsaassa vihannassa lehtiverhossaan - ne kaikki todistavat Jumalamme hellästä, isällisestä huolenpidosta ja hänen halustaan tehdä lapsensa onnellisiksi.

5

Jumalan sana ilmoittaa hänen luonteensa. Hän itse on julistanut ääretöntä rakkauttaan ja sääliään. Kun Mooses rukoili: »Anna siis minun nähdä kunniasi», Herra vastasi: »Minä annan kirkkauteni kulkea sinun ohitsesi» (2.Moos.33:18,19). Tällainen on hänen kirkkautensa. Herra kulki Mooseksen ohi ja julisti: »Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit» (2.Moos.34:6,7). Hän on »anteeksiantava ja laupias» (Joona.4:2)(Miika.7:18).

6

Jumala on sitonut sydämemme itseensä lukemattomilla taivaassa ja maan päällä ilmenevillä todisteilla. Hän on koettanut ilmaista itsensä meille sekä luonnon että syvimpien ja hellimpien inhimillisten siteiden välityksellä. Kuitenkin ne kuvastavat vain epätäydellisesti hänen rakkauttaan. Vaikka hän oli antanut kaikki nämä todisteet, hyvän vihollinen sokaisi ihmisten mielen niin, että he suhtautuivat Jumalaan pelokkaasti ja pitivät häntä ankarana ja armahtamattomana. Saatana johti ihmiset kuvittelemaan Jumalaa olennoksi, jonka tärkein ominaisuus on taipumaton oikeudenmukaisuus ja joka on ankara tuomari, tyly ja vaativa velkoja. Hän kuvasi Luojan olennoksi, joka vaanii tarkkaan ihmisten virheitä ja erehdyksiä, jotta hän voisi langettaa heille tuomionsa. Jeesus tuli elämään ihmisten keskuuteen poistaakseen tämän synkän varjon ilmaisemalla maailmalle Jumalan äärettömän rakkauden.

7

Jumalan Poika tuli taivaasta tehdäkseen tunnetuksi Isän. »Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet» (Joh.1:18). »Isää [ei tunne] kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa» (Matt.11:27). Kun eräs opetuslapsista esitti pyynnön: »Herra, anna meidän nähdä Isä», Jeesus vastasi: »Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?» (Joh.14:8,9).

8

Puhuessaan maanpäällisestä tehtävästään Jeesus sanoi: Herra »on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen» (Luuk.4:18). Tällainen oli hänen tehtävänsä. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki Paholaisen valtaan joutuneet. Oli kokonaisia kyliä, joissa ei ainoassakaan talossa kuulunut valitusta sairauden takia, sillä hän oli kulkenut niiden läpi ja parantanut kaikki sairaat. Hänen toimintansa todisti hänen jumalallisesta voitelustaan. Rakkaus, laupeus ja myötätunto ilmenivät hänen elämänsä jokaisessa teossa; hänen sydämensä tunsi hellää sääliä ihmislapsia kohtaan. Hän otti päälleen ihmisluonnon kyetäkseen tajuamaan ihmisen tarpeet. Köyhimmätkään ja vähäpätöisimmätkään eivät pelänneet kääntyä hänen puoleensa. Pienet lapsetkin olivat kiintyneet häneen. He kiipesivät mielellään hänen syliinsä ja katselivat hänen mietteliäitä kasvojaan, joista säteili hyvyys ja rakkaus.

9

Jeesus ei salannut ainuttakaan totuuden sanaa, mutta hän esitti totuuden aina rakkauden hengessä. Seurustellessaan ihmisten kanssa hän oli tahdikas, hienotunteinen ja ystävällinen. Hän ei ollut milloinkaan epäkohtelias, ei milloinkaan lausunut tarpeettomasti ankaraa sanaa, ei milloinkaan aiheuttanut tarpeetonta tuskaa herkkätunteiselle sielulle. Hän ei soimannut inhimillisestä heikkoudesta. Hän puhui totta mutta aina rakkauden hengessä. Hän tuomitsi ulkokultaisuuden, epäuskon ja vääryyden, mutta hänen äänensä vapisi liikutuksesta, kun hän esitti ankaria nuhteita. Hän itki Jerusalemia, rakastamaansa kaupunkia, joka kieltäytyi ottamasta vastaan häntä, joka on tie, totuus ja elämä. He olivat hylänneet hänet, Vapahtajan, mutta hän tunsi heitä kohtaan hellää sääliä. Hänen elämänsä oli itsensä kieltämistä ja muista huolta pitämistä. Jokainen sielu oli kallisarvoinen hänen silmissään. Vaikka hän säilytti joka hetki jumalallisen arvokkuutensa, hän kumartui silti hellästi osoittamaan huomiota jokaiselle Jumalan perheen jäsenelle. Kaikki ihmiset hän näki langenneina sieluina, joiden pelastaminen oli hänen tehtävänsä.

10

Tällainen on Kristuksen luonne; tällaisena se ilmeni hänen elämässään. Tällainen on Jumalan luonne. Kristuksessa ilmenneen jumalallisen myötätunnon Virrat tulvivat Isän sydämeltä ihmislasten ylle. Jeesus, lempeä, säälivä Vapahtaja, oli Jumala, joka ilmestyi »ihmisruumiissa» (1.Tim.3:16).

11

Meidän lunastuksemme tähden Jeesus eli ja kärsi ja kuoli. Hänestä tuli »kipujen mies», jotta me tulisimme osallisiksi iankaikkisesta ilosta. Jumala salli rakkaan Poikansa, joka oli täynnä armoa ja totuutta, tulla sanoinkuvaamattomasta kirkkauden maailmasta synnin pilaamaan ja turmelemaan sekä kuoleman varjon ja kirouksen synkentämään maailmaan. Hän salli Poikansa lähteä hellästä sylistään, enkelten ylistyksen keskeltä, kärsimään häpeää, loukkauksia, nöyryytyksiä, vihaa ja kuoleman. »Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet» (Jes.53:5). Katsele häntä erämaassa, Getsemanessa, ristillä! Jumalan tahraton Poika otti päälleen synnin taakan. Hän, joka oli ollut yhtä Jumalan kanssa, tunsi sielussaan, miten kauhistava on synnin aiheuttama ero ihmisen ja Jumalan välillä. Tämä pusertui hänen huuliltaan tuskaisena huutona: »Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?» (Matt.27:46). Synnin taakka ja tietoisuus sen kauhistuttavasta suuruudesta ja sen synnyttämästä kuilusta ihmissielun ja Jumalan välillä, mursi Ihmisen Pojan sydämen.

12

Tätä suurta uhria ei kuitenkaan annettu sitä varten, että se synnyttäisi Isän sydämessä rakkauden ihmistä kohtaan, herättäisi hänessä halun pelastaa ihminen. Ei toki! »Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa» (Joh.3:16). Isä ei suinkaan rakasta meitä suuren sovitusuhrin vuoksi, vaan hän järjesti sovitusuhrin siksi, että hän rakastaa meitä. Kristuksen välityksellä hän saattoi vuodattaa äärettömän rakkautensa langenneen maailman ylle. »Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa» (2.Kor.5:19). Jumala kärsi Poikansa kanssa. Getsemanen tuskalla, Golgatan kuolemalla Iankaikkinen Rakkaus maksoi lunastuksemme hinnan.

13

Jeesus sanoi: »Isä rakastaa minua, koska minä Annan henkeni - saadakseni sen jälleen takaisin» (Joh.10:17). Se merkitsee: »Minun Isäni on niin teitä rakastanut, että hän jopa rakastaa minua enemmän sen vuoksi, että minä annan henkeni lunastaakseni teidät. Olen tullut Isälleni kalliimmaksi sen vuoksi, että olen ryhtynyt teidän sijaiseksenne ja takaajaksenne antamalla oman elämäni ja ottamalla teidän veikanne ja rikoksenne omikseni; sillä minun uhrini perusteella Jumala voi olla vanhurskas ja silti vanhurskauttaa sen, joka uskoo Jeesukseen.»

14

Ei kukaan muu kuin Jumalan Poika voinut, lunastaa meitä, sillä ainoastaan hän, joka oli Isän helmassa, saattoi ilmaista hänet. Ainoastaan hän, joka tunsi Jumalan rakkauden korkeuden ja syvyyden, saattoi tehdä sen tiettäväksi. Ei mikään vähäisempi kuin se ääretön uhri, jonka Kristus antoi langenneen ihmisen puolesta, voinut osoittaa Jumalan rakkautta kadotettua ihmiskuntaa kohtaan.

15

»Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa.» Hän ei antanut häntä vain elämään ihmisten keskuudessa, kantamaan heidän syntinsä ja kuolemaan uhrina heidän puolestaan, hän antoi hänet langenneelle ihmissuvulle. Kristuksen tuli ottaa omikseen ihmiskunnan pyrkimykset ja tarpeet. Hän, joka oli yhtä Jumalan kanssa, on liittänyt itsensä ihmislapsiin siteillä, jotka eivät katkea milloinkaan. Jeesus ei »häpeäkään kutsua näitä veljikseen» (Hepr.2:11). Hän on meidän Sovitusuhrimme, Puolustajamme ja Veljemme, joka on meidän inhimillisessä hahmossamme Isän valtaistuimen edessä ja on iankaikkisesti yhtä lunastamansa ihmissuvun kanssa - hän on Ihmisen Poika. Näin siksi, että ihminen voisi nousta synnin turmeluksesta ja alennustilasta, kuvastaa Jumalan rakkautta ja päästä osalliseksi pyhyyden ilosta.

16

Sen hinnan, joka lunastuksestamme maksettiin, ja sen äärettömän uhrin, jonka taivaallinen Isämme antoi luovuttaessaan Poikansa meidän tähtemme, tulisi kirkastaa käsitystämme siitä, mitä meistä voi tulla Kristuksen kautta. Kun innoitettu apostoli Johannes tarkasteli sen rakkauden korkeutta, syvyyttä ja leveyttä, jota Isä tuntee tuhoutuvaa ihmissukua kohtaan, hän oli täynnä ihmetystä ja kunnioitusta. Kykenemättä löytämään sopivia sanoja, joilla olisi ilmaissut tämän rakkauden suuruutta ja hellyyttä, hän kehotti maailmaa tutkimaan sitä itse. »Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen» (1.Joh.3:1). Minkä arvon tämä antaakaan ihmiselle! Rikkomuksen tähden ihmislapset tulevat Saatanan alaisiksi. Uskomalla Kristuksen sovitusuhriin Aadamin lapset voivat tulla Jumalan lapsiksi. Ihmiseksi tulemisellaan Kristus ylentää ihmiskunnan. Pysymällä Kristuksen yhteydessä langenneet ihmiset ovat todella arvollisia kantamaan Jumalan lapsen nimeä.

17

Tällainen rakkaus on vertaa vailla. Taivaallisen Kuninkaan lapsia! Mikä kallisarvoinen lupaus! Miten syvällistä ajateltavaa! Jumalan verraton rakkaus sellaista maailmaa kohtaan, joka ei rakastanut häntä! Tämä vaikuttaa nöyrryttävästi sieluun, ja se tekee mielen kuuliaiseksi Jumalan tahdolle. Mitä enemmän tutkimme Jumalan luonnetta ristin valossa, sitä paremmin näemme, miten armo, hellyys ja anteeksiantavaisuus liittyvät oikeuteen ja vanhurskauteen ja sitä selkeämmin havaitsemme lukemattomia todisteita äärettömästä rakkaudesta ja lempeästä säälistä. Se on suurempi kuin äidin ikävöivä myötätunto tottelematonta lastaan kohtaan.

SYNTINEN TARVITSEE KRISTUSTA

18

Ihmisellä oli alkuaan jaloja kykyjä ja tasapainoinen sielunelämä. Hän oli olemukseltaan täydellinen ja sopusoinnussa Jumalan kanssa. Hänen ajatuksensa olivat puhtaat ja hänen tarkoitusperänsä pyhät. Mutta tottelemattomuuden takia hänen kykynsä turmeltuivat, ja itsekkyys astui rakkauden sijaan. Hänen luonteensa heikkeni synnin tähden siinä määrin, että hänen oli mahdoton omin voimin vastustaa pahan valtaa. Hän joutui Saatanan vangiksi ja olisi iäksi jäänyt tähän tilaan, jollei Jumala itse olisi tullut välittäjäksi. Kiusaajan tarkoitus oli tuhota se suunnitelma, joka Jumalalla oli luodessaan ihmisen. Hän halusi täyttää maan murheella ja hävityksellä. Kaiken tämän pahan hän aikoi selittää seuraukseksi siitä, että Jumala oli luonut ihmisen.

19

Synnittömässä tilassaan ihminen oli onnellisessa yhteydessä hänen kanssaan, »jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä» (Kol.2:3). Mutta tehtyään syntiä hän ei voinut enää iloita pyhyydestä, vaan koetti paeta Herran kasvojen edestä. Sellainen on vieläkin uudistumattoman sydämen tila. Se ei ole sopusoinnussa Jumalan kanssa eikä iloitse hänen yhteydestään. Syntinen ei voisi olla onnellinen Jumalan läheisyydessä. Hän karttaisi pyhien olentojen seuraa. Jos hän voisi päästä taivaaseen, se ei tuottaisi hänelle mitään iloa. Taivaassa vallitseva epäitsekkään. rakkauden henki ei synnyttäisi mitään vastakaikua hänen sielussaan, sillä siellä jokainen sydän sykkii sopusoinnussa rajattoman Rakkauden sydämen kanssa. Hänen ajatuksensa, harrastuksensa ja vaikuttimensa olisivat täysin erilaiset kuin ne, jotka innoittavat taivaan synnittömiä asukkaita. Hän olisi soraääni taivaallisessa sopusoinnussa. Taivas olisi hänelle kärsimysten paikka ja hän tahtoisi piiloutua Jumalalta, joka on taivaan valon ja onnen keskus. Ei Jumalan mielivaltainen päätös sulje syntisiä taivaasta, vaan heidän oma sopimattomuutensa tähän seuraan. Jumalan kirkkaus olisi heille kuluttava tuli. He toivovat tuhoutuvansa, jotta heidän ei tarvitsisi kohdata häntä, joka kuoli lunastaakseen heidät.

20

Meidän on mahdotonta pelastua omin voimin synnin kuilusta, johon olemme vajonneet. Sydämemme on paha, emmekä me voi muuttaa sitä. »Voiko saastaisesta tulla puhdas? Ei koskaan!» (Job.14:4). »Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua» (Room.8:7). Kasvatuksella, sivistyksellä, tahdonvoimalla ja inhimillisellä ponnistelulla on kullakin oma vaikutuksensa, mutta tässä ne ovat voimattomat. Ne voivat tehdä käyttäytymisen ulkonaisesti moitteettomaksi, mutta sydäntä ne eivät kykene muuttamaan. Ne eivät voi puhdistaa elämän lähdettä. Tarvitaan sisältä päin vaikuttava voima, ylhäältä tuleva uusi elämä, ennen kuin ihmiset voivat muuttua syntisistä pyhiksi. Tämä voima on Kristus. Yksin hänen armonsa voi elvyttää kuolleet sielunkyvyt ja vetää ihmisen Jumalan yhteyteen ja pyhyyteen.

21

Vapahtaja sanoi: »Jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä» ja jos hän ei saa uutta sydäntä, uuteen elämään johtavia uusia haluja, tavoitteita ja vaikuttimia, »hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa» (Joh.3:3). Sellainen ajatus, että on välttämätöntä vain kehittää sitä hyvää, mikä on ihmisessä luonnostaan, on kohtalokas erehdys. »Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla» (1.Kor.2:14). »Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti' » (Joh.3:7). Kristuksesta on kirjoitettu: »Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo» ja »mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla» (Joh.1:4)(Apt.4:12).

22

Ei riitä, että tajuamme Jumalan laupeuden ja ymmärrämme hänen luonteensa hyväntahtoisuuden ja isällisen hellyyden. Ei riitä, että käsitämme hänen lakinsa viisauden ja oikeudenmukaisuuden ja ymmärrämme sen perustuvan rakkauden iankaikkiseen periaatteeseen. Apostoli Paavali tajusi kaiken tämän, kun hän huudahti: »Myönnän, että laki on hyvä.» »Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.» Mutta hän lisäsi katkerassa sieluntuskassaan ja epätoivossaan: »Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty» (Room.7:16,12,14). Hän kaipasi sitä puhtautta, sitä vanhurskautta, jota hän ei omin voimin kyennyt saavuttamaan, ja huudahti: »Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?» (Room.7:24). Tuo sama huuto on kohonnut huolen painamista sydämistä kaikissa maissa ja kaikkina aikoina. Heille kaikille on vain yksi vastaus: »Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!» (Joh.1:29).

23

Jumalan Henki on koettanut monin vertauskuvin valaista tätä totuutta ja selvittää sen sieluille, jotka kaipaavat vapautusta syyllisyyden taakasta. Kun Jaakob teki syntiä pettämällä Eesauta ja pakeni isänsä kodista, hänen mieltänsä kalvoi syyllisyydentunne. Hän oli yksinäinen, hylätty ja erossa kaikesta siitä, mikä oli tehnyt hänen elämänsä onnelliseksi, mutta eniten hänen sieluaan ahdisti pelko siitä, että hänen syntinsä oli erottanut hänet Jumalasta ja että taivas oli hänet hylännyt. Hän paneutui murheellisena lepäämään paljaalle maankamaralle. Hänen ympärillään olivat vain autiot kukkulat ja yllään kirkas tähtitaivas. Nukkuessaan hän näki oudon valon. Voi ihmettä, tasangolta, jolla hän nukkui, kohosivat valtavat varjonomaiset tikapuut, jotka näyttivät johtavan ylös taivaan porteille asti, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä pitkin ylös ja alas. Samanaikaisesti ylhäällä olevasta kirkkaudesta jumalallinen ääni julisti lohduttavia ja toivoa herättäviä sanoja. Näin Jaakobille ilmoitettiin se, mitä hänen sielunsa tarvitsi ja kaipasi: tieto Vapahtajasta. Hän oli iloinen ja kiitollinen, kun sai nähdä tien, jota pitkin hän, syntinen, voisi päästä uudelleen yhteyteen Jumalan kanssa. Hänen unessa näkemänsä salaperäiset tikapuut kuvasivat Jeesusta, ainutta yhdyssidettä Jumalan ja ihmisen välillä. Tämä on se sama vertauskuva, johon Kristus viittasi, kun hän sanoi keskustellessaan Natanaelin kanssa: »Te saatte nähdä taivaan avoinna, ja te näette Jumalan enkelien kulkevan ylös ja alas siinä, missä Ihmisen Poika on» (Joh.1:51). Ihminen luopui ja vieraantui Jumalasta; maa joutui eroon taivaasta. Syntyneen kuilun yli ei ollut minkäänlaista yhteyttä; Kristuksen välityksellä maa on kuitenkin yhdistetty jälleen taivaaseen. Omilla ansioillaan Kristus on rakentanut sillan synnin avaaman kuilun yli, niin että palvelevat enkelit voivat olla yhteydessä ihmiseen. Kristus yhdistää langenneen ihmisen, heikon ja avuttoman olennon, rajattoman voiman lähteeseen.

24

Ihmisen kaikki unelmat edistyksestä ja ihmiskunnan kohottamiseen tähtäävät pyrkimykset ovat turhia, jos ne eivät ota huomioon langenneen ihmissuvun ainoaa toivon ja avun lähdettä. »Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja» (Jaak.1:17) tulee Jumalalta. Ilman häntä ei ole ainoatakaan todella jaloa luonnetta. Ainoa tie Jumalan luo on Kristus. Hän sanoo: »Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani» (Joh.14:6).

25

Jumalan sydän on maallisia lapsiaan kohtaan täynnä rakkautta, joka on kuolemaa väkevämpi. Luovuttaessaan Poikansa hän on vuodattanut meille koko taivaan yhdessä lahjassa. Vapahtajan elämä, kuolema ja välitystyö, enkelien palvelus, Hengen vetoomukset, Isän kaikkea valvova ja kaikessa vaikuttava toiminta, taivaallisten olentojen loputon kiinnostus - tämä kaikki on suunniteltu ihmisen lunastukseksi.

26

Oi, ajatelkaamme sitä hämmästyttävää uhria, joka on annettu meidän puolestamme! Pyrkikäämme arvostamaan sitä työtä ja niitä ponnistuksia, joita taivas uhraa kadotettujen pelastamiseksi ja tuomiseksi takaisin Isän huoneeseen. Mitään voimakkaampia vaikuttimia ei voida ajatella! Mitään tehokkaampia keinoja ei olisi voitu käyttää! Oikein tekemisestä saatava runsas palkka: taivaan ilo, enkelien seura, yhteys Jumalaan ja hänen Poikaansa ja heidän rakkautensa, kaikkien ominaisuuksiemme jatkuva jalostuminen ja kehittyminen - eikö tämä innoita ja kannusta meitä palvelemaan rakkaudesta Luojaamme ja Lunastajaamme.

27

Toisaalta synnille julistetut Jumalan tuomiot, väistämätön rangaistus, luonteemme rappeutuminen sekä lopullinen tuho on myös esitetty Jumalan sanassa varoitukseksi, jotta emme palvelisi Saatanaa.

28

Emmekö arvostaisi Jumalan laupeutta? Mitä muuta hän olisi vielä voinut tehdä? Asettukaamme oikeaan suhteeseen hänen kanssaan, joka on äärettömästi rakastanut meitä. Käyttäkäämme hyväksemme meille tarjottuja keinoja, jotta voisimme muuttua hänen kaltaisikseen ja päästä jälleen palvelevien enkelien seuraan, sopusointuun ja yhteyteen Isän ja Pojan kanssa.

KÄÄNTYMYS

29

Kuinka ihminen voi olla oikeassa suhteessa Jumalaan? Kuinka syntisestä voi tulla vanhurskas? Ainoastaan Kristuksen välityksellä voimme päästä sopusointuun Jumalan kanssa, pyhyyden kanssa, mutta kuinka pääsemme Kristuksen luo? Monet esittävät saman kysymyksen, minkä synnintunnon ahdistama kansanjoukko huusi helluntaina: »Mitä meidän pitää tehdä?» Aivan ensimmäiseksi Pietari vastasi: »Kääntykää» (Apt.2:37,38). Eräässä toisessa yhteydessä, hieman myöhemmin, hän sanoi: »Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää» (Apt.3:19,20).

30

Kääntymykseen kuuluu synnin katuminen ja sen hylkääminen. Emme luovu synnistä, ellemme näe sen synnillisyyttä. Elämässä ei tapahdu todellista muutosta ennen kuin karkotamme synnin sydämestämme.

31

On monia, jotka eivät tajua kääntymyksen todellista luonnetta. Sangen monet murehtivat sitä, että ovat tehneet syntiä, ja vieläpä tekevät ulkonaisen parannuksen, koska pelkäävät joutuvansa kärsimään väärien tekojensa vuoksi. Mutta tämä ei ole Raamatun tarkoittama katumus ja kääntymys. He murehtivat enemmän kärsimystä kuin syntiä. Tällaista murhetta tunsi Eesaukin todetessaan, että oli menettänyt ainiaaksi esikoisoikeutensa. Bileam, joka pelkäsi edessään miekka kädessä seisovaa enkeliä, tunnusti syyllisyytensä henkensä säästämiseksi, mutta todellista synnin katumista, tavoitteiden muuttumista, pahan kavahtamista ei tapahtunut. Kavallettuaan Herransa Juudas Iskariot huudahti: »Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren» (Matt.27:4).

32

Tuon tunnustuksen puristi hänen syyllisestä sielustaan kauhistava tietoisuus tuomiosta ja pelokas rangaistuksen odotus. Seuraukset, jotka hänelle koituisivat, täyttivät hänet kauhulla, mutta hänen sielussaan ei ollut syvää, sydäntäsärkevää murhetta siitä, että hän oli kavaltanut Jumalan tahrattoman Pojan ja kieltänyt Israelin Pyhän. Silloin kun farao kärsi Jumalan tuomioista, hän tunnusti syntinsä välttyäkseen enemmältä rangaistukselta mutta ryhtyi jälleen uhmaamaan taivasta heti, kun vitsaukset keskeytettiin. Nämä kaikki surivat synnin seurauksia mutta eivät murehtineet itse syntiä.

33

Kun sydän antautuu Jumalan Hengen vaikutuksen alaiseksi, omatunto herkistyy ja syntinen tajuaa jotakin Jumalan pyhän lain syvällisyydestä ja loukkaamattomuudesta, hänen hallintonsa perustasta taivaassa ja maan päällä. »Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen», valaisee sielun salaiset sopukat, ja pimeyden salaisuudet tulevat julki. Synnintunto valtaa mielen ja sydämen. Syntinen tajuaa Herran vanhurskauden ja kauhistuu ajatusta, että hänen olisi astuttava omassa syyllisyydessään ja saastaisuudessaan sydänten Tutkijan eteen. Hän tajuaa Jumalan rakkauden, pyhyyden kauneuden ja puhtauden ilon. Hän haluaa tulla puhdistetuksi ja päästä jälleen taivaan yhteyteen.

34

Daavidin rukous hänen lankeemuksensa jälkeen on valaiseva esimerkki todellisesta synnin surusta. Hänen kääntymyksensä oli vilpitön ja syvä. Hän ei pyrkinyt mitenkään kaunistelemaan syyllisyyttään. Halu vapautua uhkaavasta tuomiosta ei ollut hänen rukouksensa vaikuttimena. Daavid näki rikkomuksensa kauhistavuuden. Hän näki sielunsa saastaisuuden. Hän inhosi syntiään eikä hän rukoillut pelkästään anteeksiantamusta vaan myös sydämen puhdistumista. Hän kaipasi pyhyyden iloa - hän halusi päästä uudelleen sopusointuun ja yhteyteen Jumalan kanssa. Ja hän puhkesi laulamaan:

35

»Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi,
jonka synnit on pyyhitty pois.
Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue
viaksi hänen syntiään
ja jonka sydämessä ei ole vilppiä» (Ps.32:1,2).

36

»Jumala, ole minulle armollinen
hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini
suuren laupeutesi tähden. - -
Minä tiedän pahat tekoni,
minun syntini on aina minun edessäni. - -
Vihmo minut puhtaaksi iisopilla
ja pese minut lunta valkeammaksi. - -
Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
Älä karkota minua kasvojesi edestä,
älä ota minulta pois pyhää henkeäsi.
Anna minulle jälleen pelastuksen riemu
ja suo minun iloiten sinua seurata. - -
Jumala, pelastajani,
päästä minut verivelasta,
niin minä riemuiten ylistän hyvyyttäsi»
(Ps.51:3-16).

37

Tällaista mielenmuutosta emme saa aikaan omin voimin. Sen saa vain Kristukselta, joka nousi korkeuteen ja antoi lahjoja ihmisille.

38

Juuri tässä monet saattavat erehtyä ja siten jäädä vaille sitä apua, jonka Kristus haluaa heille antaa. He luulevat, etteivät he voi tulla Kristuksen luo, elleivät ensin käänny, ja että kääntymys valmistaa tietä heidän syntiensä anteeksiannolle. On totta, että katumus ja kääntymys edeltää syntien anteeksiantoa, sillä ainoastaan murtunut ja katuva sydän tuntee tarvitsevansa Vapahtajaa. Mutta onko syntisen odotettava, kunnes on kääntynyt, ennen kuin hän voi tulla Jeesuksen luo? Tuleeko kääntymys panna esteeksi syntisen ja Vapahtajan välille?

39

Raamattu ei opeta, että syntisen on käännyttävä ennen kuin hän voi noudattaa Kristuksen kutsua: »Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon» (Matt.11:28). Ainoastaan Kristuksesta lähtevä voima saa aikaan todellisen kääntymyksen. Pietari teki tämän asian selväksi sanoessaan israelilaisille: »Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi» (Apt.5:31). Yhtä vähän kuin voimme saada syntimme anteeksi ilman Kristusta, yhtä vähän voimme myöskään kääntyä ilman, että Kristuksen Henki herättää omantuntomme.

40

Jokainen oikea vaikutin on lähtöisin Kristuksesta. Hän on ainoa, joka voi juurruttaa sydämeen vihollisuuden syntiä kohtaan. Kaikki totuuden ja puhtauden kaipuu, kaikki tietoisuus omasta syntisyydestämme on osoituksena siitä, että hänen Henkensä vaikuttaa sydämessämme.

41

Jeesus on sanonut: »Kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni» (Joh.12:32). Syntisen on nähtävä Kristus maailman syntien tähden kuolleena Vapahtajana. Kun katselemme Golgatan ristillä riippuvaa Jumalan Karitsaa, lunastuksen salaisuus alkaa selvitä meille, ja Jumalan hyvyys johtaa meidät kääntymykseen. Kuollessaan syntisten puolesta Kristus osoitti rakkautta, jota järki ei kykene tajuamaan. Kun syntinen ajattelee tätä rakkautta, se pehmentää sydämen, vaikuttaa syvästi mieleen ja herättää sielussa synnintunnon.

42

On totta, että ihmiset alkavat toisinaan hävetä synnillisiä teitään ja luopuvat joistakin pahoista tavoistaan jo ennen kuin tulevat tietoisiksi siitä, että Kristus vetää heitä puoleensa. Mutta milloin ikinä he pyrkivätkin parannukseen vilpittömästi haluten menetellä oikein, Kristuksen voima ohjaa heitä. Voima, josta he eivät ole tietoisia, vaikuttaa sielussa, ja heidän omatuntonsa herkistyy ja heidän ulkonaisessa elämässään tapahtuu muutosta. Kun Kristus ohjaa heidät katsomaan hänen ristiään, häntä, jonka heidän syntinsä ovat lävistäneet, niin käskysana tavoittaa heidän omantuntonsa. Heidän elämänsä pahuus, sieluun syvälle juurtunut syntisyys, paljastuu heille. He alkavat tajuta jonkin verran Kristuksen vanhurskautta ja huudahtavat: »Mitä on synti, kun se vaatii tällaisen hinnan uhrinsa lunastamiseksi? Tarvittiinko kaikki tämä rakkaus, kaikki tämä kärsimys, kaikki tämä nöyryytys, että emme joutuisi kadotukseen, vaan saisimme iankaikkisen elämän?»

43

Syntinen voi vastustaa tätä rakkautta, kieltäytyä tulemasta Kristuksen luo, mutta jos hän ei vastusta, hän ohjautuu Jeesuksen luo. Tieto pelastussuunnitelmasta johtaa hänet ristin juurelle katumaan syntejään, jotka ovat aiheuttaneet Jumalan rakkaan Pojan kärsimykset.

44

Sama jumalallinen mieli, joka vaikuttaa luonnossa, puhuttelee ihmissydämiä ja luo sanoinkuvaamattoman kaipuun johonkin sellaiseen, mitä ihmisillä ei ole. Maailman hyvyys ei kykene tyydyttämään heidän kaipuutaan. Jumalan Henki suostuttelee heitä etsimään sellaista, mikä yksin voi suoda rauhan ja levon - Kristuksen armoa, pyhyyden iloa. Näkyvillä ja näkymättömillä voimilla Vapahtajamme pyrkii alati suuntaamaan ihmisten mielen pois tyydytystä tuottamattomista synnillisistä nautinnoista niihin äärettömiin siunauksiin, joista he pääsevät osallisiksi hänessä. Kaikille näille sieluille, jotka turhaan koettavat juoda tämän maailman särkyneistä vesisäiliöistä, kuuluu jumalallinen sanoma: »Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä» (Ilm.22:17).

45

Sinä, joka sydämessäsi kaipaat jotakin parempaa kuin tämä maailma voi tarjota, tajuat tämän kaipuun sieluasi puhuttelevaksi Jumalan ääneksi. Pyydä häntä muuttamaan mielesi ja ilmaisemaan sinulle Kristus äärettömässä rakkaudessaan, täydellisessä puhtaudessaan. Vapahtajan elämässä Jumalan lain periaatteet - rakkaus Jumalaa ja ihmistä kohtaan - ilmenivät täydellisesti. Hyvä tahto ja epäitsekäs rakkaus olivat hänen sielunsa elämää. Häntä katsoessamme, Vapahtajastamme säteilevän valon langetessa yllemme, me näemme oman sydämemme syntisyyden.

46

Olemme saattaneet luulotella itsellemme Nikodemoksen tavoin, että elämämme on nuhteetonta, että siveellinen luonteemme on moitteeton, ja arvella, ettei meidän tarvitse nöyrryttää sydäntämme Jumalan edessä tavallisen syntisen tavoin. Mutta kun Kristuksesta säteilevä valo loistaa sieluumme, me näemme, kuinka saastaisia olemme; havaitsemme vaikuttimiemme itsekkyyden ja Jumalaan kohdistuvan vihollisuutemme, joka on saastuttanut elämämme jokaisen teon. Silloin tiedämme, että oma vanhurskautemme on totisesti kuin tahrattu vaate ja että vain Kristuksen veri voi puhdistaa meidät synnin saastasta ja uudistaa sydämemme hänen sydämensä kaltaiseksi.

47

Yksikin Jumalan kirkkauden säde, yksikin Kristuksen puhtauden pilkahdus tekee sieluun tunkeutuessaan jokaisen likatahran tuskallisen näkyväksi ja paljastaa ihmisluonteen virheet ja puutteet. Se saattaa julki epäpyhät pyyteet, sydämen uskottomuuden ja huulien saastaisuuden. Tottelemattomuutta ilmaisevat teot, joilla syntinen on tehnyt tyhjäksi Jumalan lain, paljastuvat hänen nähtävikseen, ja hänen henkensä on murtunut ja ahdistunut Jumalan Hengen tutkivan voiman alla. Hän inhoaa itseään tarkastellessaan Kristuksen nuhteetonta, tahratonta luonnetta.

48

Kun profeetta Daniel katseli kirkkautta, joka ympäröi hänen luokseen lähetettyä taivaallista sanansaattajaa, hänet valtasi kokonaan tietoisuus hänen omasta heikkoudestaan ja epätäydellisyydestään. Kuvatessaan tämän ihmeellisen näyn vaikutusta hän sanoo: »minun voimani katosi, kasvoni muuttuivat kalmankalpeiksi ja ruumiini kävi hervottomaksi» (Dan.10:8). Tällä tavalla havahdutettu sielu vihaa itsekkyyttään, kauhistuu itserakkauttaan ja tavoittelee Kristuksen vanhurskauden turvin sitä sydämen puhtautta, joka on sopusoinnussa Jumalan lain ja Kristuksen luonteen kanssa.

49

Paavali sanoo: »lakiin perustuva vanhurskauteni oli moitteeton» (Fil.3:6), mutta kun hänelle selvisi lain hengellinen luonne, hän tajusi itsensä syntiseksi. Siinä mielessä, missä ihmiset soveltavat lain kirjainta ulkonaiseen elämään, hän oli pysytellyt erossa synnistä. Mutta kun hän katsoi lain pyhien käskyjen syvyyksiin ja näki itsensä sellaisena kuin Jumala hänet näki, hän polvistui nöyränä ja tunnusti syyllisyytensä. Hän sanoo: »Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon ja minä kuolin» (Room.7:9,10). Kun hän tajusi lain hengellisen luonteen, synti paljastui todellisessa inhottavuudessaan ja hänen omahyväisyytensä oli mennyttä.

50

Jumala ei pidä kaikkia syntejä yhtä suurina. Rikkomukset ovat hänen silmissään samoin kuin ihmisenkin silmissä eriasteisia. Mutta miten vähäpätöiseltä jokin teko näyttääkin ihmisten silmissä, mikään synti ei ole vähäpätöinen Jumalan edessä. Ihmisen arvostelukyky on puutteellinen, epätäydellinen, mutta Jumala näkee asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Juomaria halveksitaan ja hänelle sanotaan, että hänen syntinsä estää häntä pääsemästä taivaaseen, ja sitä vastoin ylpeys, itsekkyys ja ahneus jätetään liiankin usein vaille nuhdetta. Nämä ovat kuitenkin syntejä, joita Jumala aivan erityisesti inhoaa, sillä ne ovat vastakkaisia hänen luonteensa hyväntahtoisuudelle ja sille epäitsekkäälle rakkaudelle, joka on lankeamattoman maailmankaikkeuden oikea ilmapiiri. Se joka lankeaa joihinkin karkeisiin synteihin, saattaa tuntea häpeänsä ja köyhyytensä ja ymmärtää tarvitsevansa Kristuksen armoa, mutta ylpeys ei tunne minkäänlaista puutetta, ja niin se sulkee sydämen Kristukselta ja niiltä äärettömiltä siunauksilta, joita hän tuli tuomaan.

51

Onneton publikaani, joka rukoili: »Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!» (Luuk.18:13), piti itseään hyvin huonona ihmisenä, ja muut suhtautuivat häneen samoin. Mutta hän tunsi puutteensa, ja hän toi syyllisyytensä ja häpeänsä taakan Jumalan eteen rukoillen hänen armoaan. Hänen sydämensä oli avoinna, niin että Jumalan Henki saattoi tehdä armollisen työnsä ja vapauttaa hänet synnin vallasta. Fariseuksen pöyhkeä, itsevanhurskas rukous osoitti, että hänen sydämensä oli suljettu Pyhän Hengen vaikutukselta. Koska hän oli etäällä Jumalasta, hän ei tajunnut saastaisuuttaan Jumalan täydellisen pyhyyden rinnalla. Hän ei tuntenut mitään tarvitsevansa, eikä hän mitään saanut.

52

Jos tajuat oman syntisyytesi, älä odota, kunnes olet tullut paremmaksi. Kuinka monet luulevatkaan, etteivät he ole kyllin hyviä tulemaan Kristuksen luo. Uskotko tulevasi paremmaksi omilla ponnistuksillasi? »Voiko nubialainen muuttaa ihonsa väriä tai pantteri täpliään? Yhtä mahdotonta on teidän tehdä hyvää, niin syvälle pahaan te olette juurtuneet!» (Jer.13:23). Meille on apu vain Jumalassa. Emme saa jäädä odottamaan voimakkaampia virikkeitä, parempia tilaisuuksia tai hurskaampia mielialoja. Me emme voi itsestämme tehdä mitään. Meidän on tultava Kristuksen luo juuri sellaisina kuin olemme.

53

Älköön kukaan kuitenkaan pettäkö itseään ajatuksella, että Jumala suuressa rakkaudessaan ja laupeudessaan pelastaa nekin, jotka hylkäävät hänen armonsa. Synnin ylenpalttinen synnillisyys on tajuttavissa vain ristin valossa. Kun ihmiset väittävät, että Jumala on liian hyvä hylätäkseen syntisen, heidän tulee suunnata katseensa Golgatalle. Kristus otti päälleen tottelemattomien syyllisyyden ja kärsi syntisen puolesta. Koska ihminen ei ollut pelastettavissa millään muulla tavoin, koska ilman tätä uhria ihmissuvun oli mahdotonta välttyä synnin turmiolliselta voimalta ja päästä jälleen yhteyteen pyhien olentojen kanssa, koska ihmisten oli mahdotonta päästä osalliseksi hengellisestä elämästä, Kristus otti päälleen tottelemattomien syyllisyyden ja kärsi syntisen puolesta. Jumalan Pojan rakkaus ja kärsimys ja kuolema todistavat synnin suuresta kauhistavuudesta ja julistavat, ettei sen vallasta ole muuta pääsyä eikä paremmasta elämästä ole muuta toivoa kuin sielun antautuminen Kristukselle.

54

Katumattomat puolustelevat toisinaan itseään sanomalla kristityiksi tunnustautuvista: »Kyllä minä olen yhtä hyvä kuin hekin. Eivät he ole sen epäitsekkäämpiä, raittiimpia tai huolellisempia käyttäytymisessään kuin minäkään. He pitävät huveista ja rakastavat mukavuutta niin kuin minäkin.» Näin he puolustelevat omia laiminlyöntejään muiden vioilla. Mutta toisten synnit ja puutteet eivät kelpaa kenenkään puolustukseksi, sillä Herra ei ole antanut meille virheellistä inhimillistä esikuvaa. Meille on annettu esikuvaksi Jumalan tahraton Poika, ja niiden, jotka moittivat kristityiksi tunnustautuvien huonoa vaellusta, tulisi itse elää paremmin ja näyttää jalompaa esimerkkiä. Jos heillä on niin ylevä käsitys siitä, millainen kristityn tulisi olla, eikö heidän oma syntinsä ole sitä suurempi? He tietävät, mikä on oikein, ja kieltäytyvät kuitenkin niin tekemästä.

55

Varo viivyttelemästä. Älä jätä myöhemmäksi synneistä luopumista ja sydämen puhtauden etsimistä Jeesuksen avulla. Juuri tässä ovat tuhannet ja taas tuhannet erehtyneet iankaikkiseksi tappiokseen. En ryhdy tässä laajemmalti kuvailemaan elämän lyhyyttä ja epävarmuutta, mutta on hirvittävän vaarallista - vaarallisempaa kuin ymmärretäänkään - siirtää Jumalan Pyhän Hengen kutsun hyväksymistä tuonnemmaksi ja elää edelleenkin synnissä, sillä sitä viivytteleminen todella on. Syntiä, niin vähäisenä kuin sitä saatetaankin pitää, voidaan harjoittaa vain iankaikkisen kadotuksen uhalla. Se mitä me emme voita, voittaa meidät ja tuottaa meille turmion.

56

Aadam ja Eeva vakuuttelivat itselleen, ettei niin vähäpätöinen asia kuin kielletyn hedelmän nauttiminen voinut johtaa niin kauhistaviin seurauksiin, kuin Jumala oli selittänyt. Tämä vähäpätöinen asia merkitsi kuitenkin Jumalan muuttumattoman ja pyhän lain rikkomista, ja se erotti ihmisen Jumalasta ja avasi portit, joista kuolema ja murheiden suunnaton tulva vyöryi maailmaamme. Aikakaudesta toiseen on maan päältä kohonnut jatkuvasti valitushuuto, ja koko luomakunta huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa ihmisen tottelemattomuuden vuoksi. Ihmisen Jumalaa vastaan kapinoimisen vaikutukset ovat ulottuneet taivaaseen saakka. Golgata on muistomerkki suunnattomasta uhrista, joka vaadittiin sovittamaan Jumalan lain rikkominen. Älkäämme pitäkö syntiä vähäpätöisenä asiana.

57

Jokainen rikkomus, jokainen Kristuksen armon halveksuminen tai hylkääminen, vaikuttaa sinuun itseesi. Se paaduttaa sydäntä, heikentää tahtoa, sumentaa ymmärrystä ja tekee sinut haluttomammaksi ja myös kykenemättömämmäksi noudattamaan Jumalan Pyhän Hengen lempeää kutsua.

58

Monet tyynnyttelevät levotonta omaatuntoaan ajattelemalla, että he voivat kääntyä pois huonoilta teiltään milloin haluavat ja leikitellä armon kutsulla ja silti kokea sen vaikutuksen yhä uudelleen. He luulevat, että halveksittuaan armon henkeä ja asetuttuaan Saatanan puolelle he voivat äärimmäisen hädän hetkellä muuttaa elämänsä suunnan. Mutta se ei olekaan niin helppoa kuin he luulevat. Elinikäinen tottumus ja kasvatus ovat muokanneet luonnetta niin perusteellisesti, että silloin enää harvat haluavat tulla Jeesuksen esikuvan mukaisiksi.

59

Yksikin väärä luonteenpiirre, yksikin synnillinen halu, jos sitä jatkuvasti vaalitaan, kumoaa evankeliumin voiman. Jokainen synnin suosiminen vahvistaa sielun vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan. Ihminen, joka on järkkymättömän epäuskoinen tai uhmaisen välinpitämätön jumalallista totuutta kohtaan, korjaa vain sitä satoa, jota hän itse on kylvänyt. Koko Raamatussa ei ole pelottavampaa varoitusta pahalla leikittelemisestä kuin viisaan miehen toteamus, että »pahantekijä jää rikostensa vangiksi» (Sananl.5:22).

60

Kristus on valmis vapauttamaan meidät synnistä, mutta hän ei pakota tahtoamme. Jos tahtomme on jatkuvan rikkomisen tähden tottunut pahaan emmekä halua vapautua, jos emme tahdo ottaa vastaan hänen armoaan, niin mitä hän voi tehdä? Olemme tuhonneet itsemme hylkäämällä päättävästi hänen rakkautensa. »Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä» (2.Kor.6:2). »Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne» (Hepr.3:7,8).

61

»Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämen» (1.Sam.16:7) - ihmissydämen, jossa ilo ja suru vaihtelevat, harhailevan, oikukkaan sydämen, jossa on paljon saastaisuutta ja vilppiä. Hän tuntee sen vaikuttimet, aikomukset ja pyrkimykset. Mene hänen luokseen niin saastaisena kuin olet. Avaa psalminkirjoittajan tavoin sielusi kammiot selkoselälleen kaikkinäkevän silmän katseltavaksi ja huudahda: »Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiin! Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle» (Ps.139:23,24).

62

Monet omaksuvat älyperäisen uskonnon, jumalisuuden ulkokuoren, kun sydän on vielä puhdistamatta. Olkoon rukouksenasi: »Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki» (Ps.51:12). Ole rehellinen omaa sieluasi kohtaan. Ole yhtä tosissasi, yhtä peräänantamaton, kuin olisit jos henkesi olisi vaarassa. Kysymys on asiasta, joka on selvitettävä Jumalan ja sielusi välillä, ikuisiksi ajoiksi. Pelkkä luuloteltu toivo vie sinut perikatoon.

63

Tutki Jumalan sanaa rukouksen hengessä. Se sana avaa eteesi Jumalan laissa ja Kristuksen elämässä ilmenevät pyhyyden suuret periaatteet, joita ilman »ei kukaan ole näkevä Herraa» (Hepr.12:14). Se herättää synnintunnon. Se osoittaa selvästi pelastuksen tien. Ota siitä vaarin niin kuin Jumala omalla äänellään puhuisi sielullesi.

64

Kun näet synnin suunnattomuuden, kun näet itsesi sellaisena kuin todella olet, älä antaudu epätoivoon. Juuri syntisiähän Kristus tuli pelastamaan. Meidän ei tarvitse sovittaa Jumalaa itsemme kanssa, vaan - oi ihmeellistä rakkautta! - »Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa» (2.Kor.5:19). Hän taivuttaa hellällä rakkaudellaan erehtyvien lastensa sydämen. Kukaan maallinen isä tai äiti ei voisi suhtautua lastensa vikoihin ja erehdyksiin yhtä kärsivällisesti kuin Jumala suhtautuu niihin, joita hän koettaa pelastaa. Kukaan ei voisi lempeämmin vedota rikkojaan. Kenenkään ihmisen huulilta ei ole milloinkaan kuultu lempeämpiä neuvoja eksyneelle. Kaikista hänen lupauksistaan ja varoituksistaan huokuu ääretön rakkaus.

65

Kun Saatana tulee sanomaan sinulle, että olet suuri syntinen, niin nosta katseesi Lunastajaasi ja puhu hänen ansioistaan. Saat avun kiinnittämällä katseesi hänen valkeuteensa. Myönnä syntisi, mutta sano sielunviholliselle, että »Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä» (1.Tim.1:15) ja että sinä voit pelastua hänen verrattoman rakkautensa turvin. Jeesus esitti Simonille kysymyksen kahdesta velallisesta. Toinen oli herralleen velkaa pienen summan ja toinen erittäin suuren summan, mutta hän antoi heille kummallekin velan anteeksi, ja Kristus kysyi Simonilta, kumpi velallisista rakasti herraansa enemmän. Simon vastasi: »Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi» (Luuk.7:43). Olemme olleet suuria syntisiä, mutta Kristus kuoli, jotta saisimme syntimme anteeksi. Hänen uhrinsa ansiot ovat riittävät esitettäviksi Isän edessä meidän puolestamme. Ne joille hän on antanut anteeksi eniten, rakastavat häntä eniten ja seisovat lähinnä hänen valtaistuintaan ylistämässä häntä hänen suuresta rakkaudestaan ja äärettömästä armostaan. Juuri silloin, kun täydellisimmin tajuamme Jumalan rakkauden, käsitämme parhaiten synnin synnillisyyden. Kun näemme sen ketjun pituuden, joka laskettiin alas avuksemme, kun käsitämme jotakin siitä äärettömästä uhrista, jonka Kristus on antanut meidän puolestamme, hellyys ja katumus sulattavat sydämemme.

SYNNINTUNNUSTUS

66

Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon» (Sananl.28:13).

67

Jumalan armon saamisen ehdot ovat yksinkertaiset, oikeudenmukaiset ja kohtuulliset. Herra ei vaadi meitä suorittamaan mitään raskaita tehtäviä saadaksemme synnit anteeksi. Meidän ei tarvitse tehdä pitkiä ja uuvuttavia toivioretkiä tai suorittaa ankaria katumusharjoituksia suosittaaksemme sieluamme taivaan Jumalalle tai hyvittääksemme rikkomuksemme, vaan se, joka tunnustaa ja hylkää syntinsä, saa armon.

68

Apostoli sanoo: »Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte» (Jaak.5:16). Tunnustakaa syntinne Jumalalle, joka yksin voi antaa ne anteeksi, ja rikkomuksenne toisianne kohtaan toisillenne. Jos olet loukannut ystävääsi tai naapuriasi, sinun tulee tunnustaa tekemäsi vääryys, ja hänen velvollisuutenaan on antaa sinulle auliisti anteeksi. Sitten sinun tulee anoa Jumalan anteeksiantamusta, koska veli, jota olet haavoittanut, on Jumalan omaisuutta ja häntä vahingoittaessasi olet tehnyt syntiä hänen Luojaansa ja Lunastajaansa vastaan. Tapauksen ottaa käsitelläkseen ainoa oikea Välimies, suuri Ylimmäinen Pappimme, joka »on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin» ja joka »kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme» (Hepr.4:15) ja pystyy puhdistamaan kaikista synnin tahroista.

69

Ne jotka eivät ole nöyrryttäneet sieluaan Jumalan edessä tunnustamalla syyllisyytensä, eivät ole vielä täyttäneet hyväksytyksi tulemisen ensimmäistä ehtoa. Jos emme ole kokeneet sitä parannusta, jota ei tarvitse katua ja jos emme ole todella nöyrtynein sieluin ja murtunein mielin tunnustaneet syntejämme inhoten pahuuttamme, emme ole milloinkaan todella etsineet syntien anteeksiantamusta. Ja jos emme ole milloinkaan etsineet, emme ole milloinkaan löytäneet Jumalan rauhaa. Ainoana syynä siihen, miksi emme ole saaneet anteeksi menneitä syntejämme, on se, ettemme halua nöyrryttää sydäntämme ja mukautua totuuden sanan ehtoihin. Tästä asiasta on annettu nimenomaiset ohjeet. Syntien tunnustamisen, sekä julkisen että yksityisen, tulee olla sydämestä lähtenyt ja vapaaehtoinen. Syntistä ei tule siihen painostaa. Se ei saa tapahtua kevytmielisesti eikä välipitämättömästi, eikä siihen saa pakottaa sellaisia, jotka eivät ole tajunneet synnin kauhistavaa luonnetta. Sellainen synnintunnustus, joka tulee sielun sisimmästä, löytää tien rajatonta sääliä tuntevan Jumalan luo. Psalminkirjoittaja sanoo: »Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli» (Ps.34:19).

70

Todellinen synnintunnustus on aina tarkkaluontoinen ja tunnustaa yksityiset synnit. Nämä synnit saattavat olla sen luontoisia, että ne on syytä selvittää ainoastaan Jumalalle. Ne saattavat olla vääryyksiä, jotka tulisi tunnustaa niille, jotka ovat kärsineet vahinkoa niiden johdosta, tai ne saattavat olla luonteeltaan julkisia, jolloin ne tulisi myös tunnustaa julkisesti. Mutta tunnustuksen tulee aina olla asiassa pysyvä, täsmällinen, ja tulee tunnustaa juuri ne synnit, joihin on syyllistynyt.

71

Samuelin päivinä israelilaiset vieraantuivat Jumalasta. He kärsivät synnin seurauksista, sillä he olivat menettäneet uskonsa Jumalaan ja kyvyn tajuta voimaa ja viisautta, jolla hän hallitsi kansakuntaansa. He kääntyivät pois maailmankaikkeuden suuresta Hallitsijasta ja halusivat, että heillä olisi samanlainen hallitus kuin heitä ympäröivillä kansakunnilla. Ennen kuin he saivat rauhan, he lausuivat seuraavan tarkoin määritellyn tunnustuksen: »kaikkien syntiemme lisäksi teimme senkin rikkomuksen, että pyysimme itsellemme kuningasta» (1.Sam.12:19). Juuri se synti, johon he tunsivat syyllistyneensä, oli tunnustettava. Heidän kiittämättömyytensä ahdisti heidän sieluaan ja erotti heidät Jumalasta.

72

Synnintunnustus ei ole otollinen Jumalalle ilman vilpitöntä kääntymystä ja parannusta. Elämässä on tapahduttava ratkaisevia muutoksia. Kaikki, mikä on Jumalaa vastaan, on hylättävä. Se on vilpittömän synninsurun seuraus. Meille on selvästi sanottu, mitä meidän omalta osaltamme tulee tehdä: »Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa» (Jes.1:16,17). Jos jumalaton »palauttaa vaatimansa pantin, korvaa sen minkä on toiselta riistänyt, vaeltaa elämän käskyjen tietä eikä enää tee vääryyttä, hän saa elää. Totisesti, hän ei kuole!» (Hes.33:15). Paavali sanoo puhuessaan kääntymyksestä: »Millaista intoa tuo Jumalan mielen mukainen murhe on luonut teihin, miten se on saanut teidät puolustautumaan, suuttumaan ja pelkäämään, ikävöimään meitä ja päättäväisesti rankaisemaan syyllistä. Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne tässä asiassa viattomia» (2.Kor.7:11).

73

Kun synti on turruttanut moraalisen käsityskyvyn, vääryyden tekijä ei havaitse luonteensa puutteita eikä tajua tekemänsä pahan kauhistavuutta, ja ellei hän anna Pyhän Hengen voiman osoittaa häntä syylliseksi, hän jää osittain sokeaksi synnilleen. Hänen tunnustuksensa eivät ole rehellisiä eivätkä vakavia. Joka kerta, kun hän myöntää syyllisyytensä, hän esittää myös verukkeen menettelylleen selittäen, että elleivät olosuhteet olisi olleet sellaiset kuin olivat, hän ei olisi tehnyt sitä taikka tätä, mistä häntä nyt moititaan.

74

Sen jälkeen kun Aadam ja Eeva olivat syöneet kiellettyä hedelmää, heidät valtasi häpeän ja pelon tunne. Aluksi he ajattelivat vain, kuinka he voisivat puolustella syntiään ja välttyä kauhistavalta kuolemantuomiolta. Kun Herra kuulusteli heitä heidän syntinsä vuoksi, Aadam vastasi vierittäen syyn osaksi Jumalan, osaksi puolisonsa päälle: »Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.» Vaimo puolestaan syytti käärmettä: »Käärme minut petti, ja minä söin» (1.Moos.3:12,13). Miksi loit käärmeen? Miksi annoit sen tulla Eedeniin? Nämä ääneen lausumattomat kysymykset sisältyivät siihen puolustukseen, jonka Eeva esitti synnilleen asettaen tällä Jumalan vastuuseen heidän lankeemuksestaan. Itsensä syyttömäksi selittämisen henki sai alkunsa valheiden isästä ja on myöhemmin ilmennyt kaikissa Aadamin pojissa ja tyttärissä. Tämänlaatuiset tunnustukset eivät ole Jumalan Hengen innoittamia eikä Jumala niitä hyväksy. Totinen parannus johtaa ihmisen kantamaan syyllisyyteensä itse ja tunnustamaan sen ilman petollisuutta tai ulkokultaisuutta. Onnettoman publikaanin tavoin tohtimatta edes kohottaa katsettaan taivasta kohti hän huudahtaa: »Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!», ja ne, jotka tunnustavat syyllisyytensä, vanhurskautetaan, sillä Jeesus vetoaa vereensä, jonka hän on vuodattanut katuvan sielun puolesta.

75

Jumalan sanassa kerrotut esimerkit aidosta kääntymyksestä ja nöyrtymisestä ilmaisevat sellaista tunnustuksen henkeä, jossa ei ole synnin puolustelua eikä yritystä esiintyä itsevanhurskaana. Paavali ei pyrkinyt puolustelemaan itseään. Hän maalaa syntinsä mitä synkimmin värein koettamatta pienentää syyllisyyttään. Hän sanoo: »Toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan, äänestin sen puolesta. Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti» (Apt.26:10,11). Hän ei epäröi julistaa: »Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin» (1.Tim.1:15).

76

Todellisen kääntymyksen murtama, nöyrä ja särjetty sydän arvostaa Jumalan rakkautta ja Golgatan uhria, ja niin kuin poika tunnustaa rikkomuksensa rakastavalle isälle, samoin todella katuva tuo kaikki syntinsä Jumalan eteen. Ja on kirjoitettu: »Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä» (1.Joh.1:9).

JUMALALLE ANTAUTUMINEN

77

Jumala on luvannut: »Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni» (Jer.29:13,14).

78

Koko sydämen on antauduttava Jumalalle, tai muuten meissä ei koskaan tapahdu muutosta, joka tekee meidät hänen kaltaisikseen. Luonnostamme olemme vieraantuneita Jumalasta. Pyhä Henki kuvaa tilaamme muun muassa seuraavin sanoin: »kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden» (Ef.2:1), »koko pää on haavoilla, koko sydän sairas», »ei tervettä paikkaa» (Jes.1:5,6). Olemme lujasti Paholaisen ansassa, johon hän on vanginnut meidät pakottaakseen meidät tahtoonsa (2.Tim.2:26). Jumala haluaa parantaa meidät, vapauttaakseen meidät. Koska tämä edellyttää koko luontomme täydellistä muuttumista ja uudistumista, meidän on antauduttava kokonaan hänelle.

79

Taistelu omaa minää vastaan on suurin kaikista taisteluista. Itsensä luovuttaminen, kaiken alistaminen Jumalan tahtoon, ei käy taisteluitta, mutta sielun on antauduttava Jumalalle, ennen kuin se voi uudistua pyhyydessä.

80

Jumalan hallinto ei perustu, niin kuin Saatana koettaa selittää, sokeaan alistumiseen ja järjettömään käskyvaltaan. Se vetoaa järkeen ja omaantuntoon. »Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on» (Jes.1:18), kuuluu Jumalan kutsu luomilleen olennoille. Jumala ei pakota heitä. Hän hyväksyy vain vapaaehtoisen ja ymmärrykseen perustuvan kunnioituksen. Pakon edessä alistuminen estäisi mielen ja luonteen todellisen kehityksen. Se tekisi ihmisestä vain koneen. Se ei ole Luojan tarkoitus. Hän haluaa, että ihminen, hänen luomistyönsä kruunu, saavuttaa korkeimman mahdollisen kehitystason. Hän asettaa eteemme parhaimmat siunaukset, joista hän toivoo meidän armonsa avulla pääsevän osallisiksi. Hän kehottaa meitä antautumaan hänelle, jotta hän voisi toteuttaa tahtonsa meissä. Meidän tehtäväksemme jää päättää, haluammeko vapautua synnin orjuudesta ja päästä Jumalan lasten ihanaan vapauteen.

81

Antautuessamme Jumalalle meidän on välttämätöntä luopua kaikesta, mikä voisi erottaa meidät hänestä. Tästä syystä Vapahtaja sanoo: »Yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on» (Luuk.14:33). On luovuttava kaikesta, mikä vieroittaa sydämen Jumalasta. Mammona on monien epäjumala. Rahanhimo, halu rikastua, on kultainen kahle, joka sitoo heidät Saatanaan. Toiset taas palvovat mainetta ja maallista kunniaa. Joidenkin epäjumala on itsekäs mukavuuden halu ja vastuuton vapaus. Nämä orjuuttavat kahleet on murrettava. Emme voi kuulua puoliksi Herralle ja puoliksi maailmalle. Emme ole Jumalan lapsia, ellemme ole Jumalan lapsia kokonaan.

82

Jotkut sanovat palvelevansa Jumalaa, vaikka luottavat omiin yrityksiinsä totella hänen lakiaan, kehittää hyvän luonteen ja hankkia pelastuksen. Heidän sydäntään ei innoita syvällinen rakkaus Kristusta kohtaan, vaan he pyrkivät suorittamaan kristillisen elämän velvollisuudet ja täyttämään siten ehdot, jotka he luulevat Jumalan asettaneen heidän taivaaseen pääsylleen. Tällaisella uskonnollisuudella ei ole mitään arvoa. Kun Kristus asuu sydämessä, sielu on niin täynnä hänen rakkauttaan ja hänen läheisyytensä synnyttämää iloa, että se haluaa olla uskollinen hänelle. Häntä ajatellessa oma minä unohtuu. Rakkaus Kristukseen on toiminnan vaikuttimena. Ne joita Jumalan rakkaus innoittaa, eivät kysy, miten he voisivat helpoimmin täyttää Jumalan vaatimukset. He eivät etsi matalinta kohtaa, vaan pyrkivät täydellisesti mukautumaan Lunastajansa tahtoon. He antavat auliisti kaikkensa ja osoittavat sellaista intoa, mikä tekee oikeutta heidän tavoittelemalleen korkealle päämäärälle. Kristuksen tunnustaminen ilman tätä syvää rakkautta on pelkkää puhetta, kuivaa muodollisuutta ja raskasta raadantaa.

83

Tuntuuko sinusta liian suurelta uhraukselta luovuttaa kaikki Kristukselle? Esitä itsellesi kysymys: »Mitä Kristus on antanut minun tähteni?» Jumalan Poika antoi kaiken - elämänsä, rakkautensa ja kärsimyksensä - pelastaakseen meidät. Voimmeko silloin me, näin suuren rakkauden arvottomat kohteet, kieltäytyä antamasta omaa sydäntämme hänelle? Elämämme jokaisena hetkenä olemme saaneet kokea hänen armonsa siunauksia, ja juuri siksi emme tajuakaan, mistä tietämättömyyden ja kurjuuden kuilusta meidät on pelastettu. Voimmeko katsoa häneen, jonka syntimme ovat lävistäneet, ja olla valmiit halveksimaan hänen rakkauttaan ja uhrautuvaisuuttaan? Kun ajattelemme kirkkauden Herran ääretöntä alentumista, voimmeko napista siksi, että saavutamme iankaikkisen elämän vain taistelemalla ja nöyrryttämällä itsemme?

84

Moni ylpeä sydän kysyy: »Miksi minun täytyy katua ja nöyrtyä, ennen kuin voin olla varma, että kelpaan Jumalalle?» Osoitan sinulle Kristusta. Hän oli synnitön, ja vielä enemmän, hän oli taivaan Ruhtinas, mutta tuli ihmisen tähden ihmissuvun synniksi. »Hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa» (Jes.53:12).

85

Mitä me annamme, kun annamme kaikkemme? Annamme synnin saastuttaman sydämen Jeesuksen puhdistettavaksi, pestäväksi hänen omalla verellään ja pelastettavaksi hänen äärettömän rakkautensa hinnalla. Ja kuitenkin ihmisistä tuntuu vaikealta luopua kaikesta! Minua hävettää kuulla puhuttavan siitä, ja minua hävettää kirjoittaa siitä.

86

Jumala ei vaadi meitä luopumaan mistään sellaisesta, minkä säilyttäminen olisi meille hyväksi. Kaikessa, mitä hän tekee, hän katsoo lastensa etua. Kunpa kaikki, jotka eivät ole valinneet Kristusta, tajuaisivat, että se, mitä hän tarjoaa, on suunnattomasti parempaa kuin se, mitä he itse tavoittelevat. Ihminen tekee suurta vahinkoa ja vääryyttä sielulleen, kun hän ajattelee ja toimii Jumalan tahdon vastaisesti. Sillä tiellä, jonka Jumala on kieltänyt, ei koeta iloa. Jumala tietää mikä on parasta ja hän haluaa antaa luomilleen olennoille vain hyvää. Rikkomusten tie vie kurjuuteen ja tuhoon.

87

On väärin luulla, että Jumala tuntee mielihyvää nähdessään lastensa kärsivän. Koko taivas on kiinnostunut ihmisen onnesta. Taivaallinen Isämme ei sulje ilon kanavia keneltäkään luodultaan. Jumalan vaatimukset ohjaavat meitä karttamaan niitä nautintoja, jotka tuottavat kärsimystä ja pettymystä ja sulkevat meiltä onnen ja taivaan oven. Maailman Lunastaja hyväksyy ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat, kaikkine tarpeineen, vikoineen ja heikkouksineen. Hän puhdistaa synnistä ja lunastaa heidät verellään ja tyydyttää kaikkien niiden sydämen kaipuun, jotka suostuvat ottamaan hänen ikeensä ja kantamaan hänen kuormaansa. Hän haluaa suoda rauhan ja levon kaikille, jotka tulevat pyytämään häneltä elämän leipää. Hän vaatii meitä suorittamaan vain sellaisia velvollisuuksia, jotka johdattavat meidät onnen kukkuloille, minne tottelemattomat eivät voi milloinkaan päästä. Ihminen, jolla on Kristus, kirkkauden toivo, sydämessään, elää tosi onnellista elämää.

88

Monet kysyvät: »Kuinka minä antaudun Jumalalle?» Sinä haluat antautua hänelle, mutta olet siveellisesti heikko, epäilysten ja synnillisten elämäntapojen orjuuttama. Lupauksesi ja päätöksesi ovat kuin hiekkaköysiä. Et kykene hallitsemaan ajatuksiasi, mielijohteitasi ja tunteitasi. Tietoisuus siitä, että olet rikkonut lupauksesi heikentää luottamustasi omaan vilpittömyyteesi ja saa sinut tuntemaan, ettei Jumala voi hyväksyä sinua. Sinun ei kuitenkaan pidä menettää toivoasi. Sinun tulee oppia ymmärtämään paremmin tahdon voimaa. Se on ihmisluontoa hallitseva voima, kyky päättää tai valita. Kaikki riippuu tahdon oikeasta käytöstä. Jumala on antanut ihmisille vallan valita. Heidän tulee käyttää sitä. Sinä et voi itse muuttaa sydäntäsi etkä kiinnittää tunteitasi Jumalaan, mutta voit valita palvella häntä. Voit antaa hänelle tahtosi. Silloin hän saa sinussa aikaan sen, että tahdot tehdä ja myös teet niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. Näin koko luontosi joutuu Kristuksen Hengen hallintaan, tunteesi keskittyvät häneen ja ajatuksesi ovat sopusoinnussa hänen kanssaan.

89

Hyvyyden ja pyhyyden kaipuu on oikein, mutta jos pysähdyt tähän, siitä ei ole mitään hyötyä. Monet joutuvat kadotukseen, vaikka haluavat tulla kristityiksi. He eivät koskaan tule siihen pisteeseen, että antaisivat tahtonsa Jumalalle. He eivät nyt päätä tulla kristityiksi.

90

Jos käyttäisit tahtoasi oikein, elämässäsi saattaisi tapahtua täydellinen muutos. Alistaessasi tahtosi Kristuksen ohjaukseen saat liittolaiseksesi voiman, joka on kaikkia hallituksia ja valtoja ylempi. Saat ylhäältä voimaa, joka pitää sinut lujana, ja antautumalla näin jatkuvasti Jumalalle pystyt elämään uutta, uskon elämää.

USKO JA JUMALALLE KELPAAMINEN

91

Kun Pyhä Henki on herättänyt omantuntosi, sinä olet oppinut ainakin osittain tajuamaan synnin pahuutta ja sen voimaa, syyllisyyttä ja kurjuutta, ja sinä katselet sitä inhoten. Sinä tunnet, että synti on erottanut sinut Jumalasta ja että olet pahan kahleissa. Mitä enemmän taistelet päästäksesi vapaaksi, sitä selvemmin tajuat avuttomuutesi. Vaikuttimesi ovat epäpuhtaita. Sydämesi on saastainen. Näet, että elämäsi on ollut täynnä itsekkyyttä ja syntiä. Kaipaat anteeksiantoa, puhdistusta ja vapautusta. Mitä voit tehdä saavuttaaksesi sopusoinnun Jumalan kanssa ja hänen kaltaisuutensa?

92

Rauhaa sinä tarvitset - taivaan anteeksiantoa, rauhaa ja rakkautta sieluusi. Rahalla sitä ei voi ostaa. Älyllä sitä ei voi hankkia. Viisaudella sitä ei voi saavuttaa. Et voi koskaan toivoa voivasi hankkia sitä omin voimin. Mutta Jumala tarjoaa sitä sinulle lahjaksi, »ilmaiseksi», »maksutta» (Jes.55:1). Se on sinun, jos vain ojennat kätesi ja tartut siihen. Herra sanoo: »Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa» (Jes.1:18). »Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen» (Hes.36:26).

93

Sinä olet tunnustanut syntisi ja sydämessäsi ne hylännyt. Olet päättänyt antautua Jumalalle. Mene nyt hänen luokseen ja pyydä, että hän pesee pois syntisi ja antaa sinulle uuden sydämen. Usko sitten, että hän täyttää pyyntösi, koska hän on luvannut. Ollessaan maan päällä Jeesus opetti, että meidän on uskottava saavamme sen lahjan, minkä Jumala meille lupaa, niin me saamme sen. Jeesus paransi ihmisten sairaudet, kun he uskoivat hänen voimaansa. Hän auttoi heitä asioissa, jotka he saattoivat nähdä, ja innoitti heitä näin luottamaan häneen asioissa, joita he eivät kyenneet näkemään. Hän sai heidät uskomaan hänen valtaansa antaa synnit anteeksi. Tämän hän sanoi selvästi parantaessaan halvaantuneen miehen: »'Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi' - hän puhui nyt halvaantuneelle - 'nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.'» (Matt.9:6). Samoin myös evankelista Johannes sanoo puhuessaan Kristuksen tunnusteoista: »Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden» (Joh.20:31).

94

Raamatun yksinkertainen kuvaus siitä, kuinka Jeesus paransi sairaita, auttaa meitä ymmärtämään, kuinka meidän on uskottava häneen saadaksemme synnit anteeksi. Muistelkaamme kertomusta halvaantuneesta miehestä, joka oli Betesdan lammikolla. Tuo onneton sairas oli avuton. Hän ei ollut käyttänyt raajojaan kolmeenkymmeneenkahdeksaan vuoteen. Kuitenkin Jeesus käski häntä: »Nouse, ota vuoteesi ja kävele.» Sairas olisi voinut sanoa: »Herra, jos sinä teet minut terveeksi, minä tottelen sinun sanaasi.» Mutta ei, hän
- eräs lukija
  2004-08-23 13:28:38
  Raamatun jälkeen syvällisin koskaan lukemani kirja kristityn Pelastustiestä ja Toivosta!
  
  Suosittelen kirjaa todella lämpimästi aivan kaikille!
Helena
2004-08-23 10:58:02
...Sitä kirjaa.Ja voin puhtaalla omallatunnolla sanoa, että en löytänyt siitä mitään väärää.
Tässä kirjassa oli selvä Jumalan kutsu, siinä
KOROSTETAAN KRISTUSTA ja hänen sovitustyötään.
Jos luet luvun:"Syntinen tarvitsee Kristusta"
niin tiedät, ketä siinä korotetaan, eikä ole ihme, että häntä siis,E.G.W:tä vastaan hyökätään ja se hyökkäys on selvästi paholaisesta.
Hän myös KOROSTAA RAAMATUN ARVOVALTAA ja ainoastaan Jeesusta Kristusta syntisen ihmisen
pelastajana.Tämä on minun mielipiteeni, puolueettomasti!!
jäsenenä ollut
2004-08-23 11:54:59
"Tie Kristuksen luo" on hyvä kristillinen kirja mutta se on Whiten varastama.

The White Estate myöntää, ettei Ellen White kirjoittanut tätä kirjaa ja ettei heillä ole yhtäkään käsinkirjoitettua sivua kirjasta. Tim Poirier White Estatesta kertoo kirjan olevan Whiten avustajien kokoama.

Fannie Bolton, Whiten yksi sihteereistä kertoi vuonna 1952 Edward S. Ballengerille kirjoittaneensa sen kirjan ja Ellenin ottaneen hänen käsikirjoituksensa ja julkaisseen sen omalla nimellään.
Tässä tietoa englanniksi:

http://www.truthorfables.com/steps_to_christ.htm

http://www.ellengwhite.info/steps_to_christ_myth.htm

http://www.ellenwhite.org/myth2.htm
- niin,niin
  2004-08-23 12:10:43
  Paholainen käy ympäri kuin kiljuva jalopeura,sillä
  hän tietää, että hänellä on vähän aikaa, Ellen sanoo myös,.."entiset veljet ovat pahimpia vastustajia.
- havainnoitsija
  2004-08-23 12:42:28
  niin,niin kirjoitti:
  Paholainen käy ympäri kuin kiljuva jalopeura,sillä
  hän tietää, että hänellä on vähän aikaa, Ellen sanoo myös,.."entiset veljet ovat pahimpia vastustajia.
  Voi voi tuota "yksisilmäisyyttäsi".
  Etkö uskalla itse ottaa asiasta selvää???
- Ex-adv.
  2004-08-23 14:00:18
  niin,niin kirjoitti:
  Paholainen käy ympäri kuin kiljuva jalopeura,sillä
  hän tietää, että hänellä on vähän aikaa, Ellen sanoo myös,.."entiset veljet ovat pahimpia vastustajia.
  Totuuden etsijät ovatkin niitä pahimpia vastustajia? Totuushan EGW:n tuotannonkin kohdalla on se, että hän kopioi muiden tuotannosta, muunteli hiukan sanajärjestystä ja pisti kirjan pakettiin ja oman nimensä päälle. Lienee jonkinlaista varkautta... vai ihan hyväksyttävää meininkiä? Niinkö?
  
  Adventistien moraalikäsityskin venyy ja paukkuu sen mukaan mitä EGW teki tai mitä EGW sanoi.
  Kyllä osa hänen kirjoistaan on hyviä ja ihmiset kokevat ne siunatuiksi, mutta kunnia sille jolle kunnia kuuluu.
  
  EGW tuomitsi kadotukseen sellaiset, jotka hänen julistustaan vastustavat. Tätä henkeä adventtikirkko pitää kunniakkaasti yllä edelleen.
- huutava ääni
  2004-08-23 14:49:11
  Tuliko joku hätä käteen? Onko, vaikka lainaisi Raamatun sanaa josta pelastus tulee ilmi ns. tekijänoikeus lailla suojattu?.
  Jos vaikka annettaisiin armosta itselleni niin selviä Pyhän Hengen sanoja, jotka ohjaa ihmisiä Taivaan tielle ja kerran perille suurena kirjallisena tuotantona esim... Sitten maailmalla joku lainaisi sanaani ,,(joka ei kuitenkaan ole omaani, koska ihmisenä olen ja olemme turmeltuneita perinpohjin, ja sana on Armon Hengen aikaansaamaa).. ja veisi tätä sanomaa eteenpäin, näkisin siitä, että se on sitä työtä jonka tekijäoikeus on Taivaan Isällä.
  Sanoma on annettu jo ennen aikojen alkua mistä on pelastus, Jeesus ja me lainaamme sitä Pyhän Hengen ohjauksella sen mukaan kun näemme tarpeen ohjata ihmisiä sille tielle mikä menee perille.
  Saan opetusta myös niiltä Herran omilta jotka ovat julistaneet ja julistavat sanaa. Paljonko on heidän omaa ja paljonko meillä sinulla ja minulla on omaa. Eiköhän se pitkälle ole sitä oppia mitä vuosisatojen saatossa on saatu.
  Saarnattakoon ihmisiä taivaan tielle miten tahansa, että ovat kerran perillä, niin kiitos Jumalalle siitä.
  Vielä kerran ruotuun porukka. Mikä teissä mättää
  tämä saivartelu. On varmaan vain teidän into paukutella niitä henkseleitä.
  
  http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000004372957
- ohikulkija
  2004-08-23 15:04:35
  Ex-adv. kirjoitti:
  Totuuden etsijät ovatkin niitä pahimpia vastustajia? Totuushan EGW:n tuotannonkin kohdalla on se, että hän kopioi muiden tuotannosta, muunteli hiukan sanajärjestystä ja pisti kirjan pakettiin ja oman nimensä päälle. Lienee jonkinlaista varkautta... vai ihan hyväksyttävää meininkiä? Niinkö?
  
  Adventistien moraalikäsityskin venyy ja paukkuu sen mukaan mitä EGW teki tai mitä EGW sanoi.
  Kyllä osa hänen kirjoistaan on hyviä ja ihmiset kokevat ne siunatuiksi, mutta kunnia sille jolle kunnia kuuluu.
  
  EGW tuomitsi kadotukseen sellaiset, jotka hänen julistustaan vastustavat. Tätä henkeä adventtikirkko pitää kunniakkaasti yllä edelleen.
  Eipä tainnut EGW mistään kunniaa itselleen ottaa! EI MISTÄÄN!!!
  
  Tuon kirjan sivuilta ilmenee, kenelle hän sen antoi. AINA!
- niin,niin
  2004-08-23 15:10:10
  Ex-adv. kirjoitti:
  Totuuden etsijät ovatkin niitä pahimpia vastustajia? Totuushan EGW:n tuotannonkin kohdalla on se, että hän kopioi muiden tuotannosta, muunteli hiukan sanajärjestystä ja pisti kirjan pakettiin ja oman nimensä päälle. Lienee jonkinlaista varkautta... vai ihan hyväksyttävää meininkiä? Niinkö?
  
  Adventistien moraalikäsityskin venyy ja paukkuu sen mukaan mitä EGW teki tai mitä EGW sanoi.
  Kyllä osa hänen kirjoistaan on hyviä ja ihmiset kokevat ne siunatuiksi, mutta kunnia sille jolle kunnia kuuluu.
  
  EGW tuomitsi kadotukseen sellaiset, jotka hänen julistustaan vastustavat. Tätä henkeä adventtikirkko pitää kunniakkaasti yllä edelleen.
  kyllä ottaa asioista selvää, mutta en kyllä usko ihan kaikkea, mitä kirjoitetaan,jotkuthan uskovat vain sen mikä heille"sopii" Jos on kaunaa ja katkeruutta ja jopa vihaakin-----niin se näkyy nyt.Tie Kristuksen luo-kirja on tehnyt tehtävänsä hyvin tähän asti ja johdattanut monia, monia ihmisiä Kristuksen luo ja tutkimaan sanaa niinkuin on varmasti tarkoituskin ollut,olkoon sitten plagioitu tai ei.Jumalahan käyttää työssään meitä ihmisiä todistajinaan, mutta niin tekee paholainenkin,voi,voi meitä ihmispoloisia.lLoppujen lopuksi ei ole kuin kaksi joukkoa ja kysymys meille kuuluu:kuka on sinun Herrasi ja Jumalasi ja ketä sinä palvelet.
- Helena
  2004-08-23 15:15:53
  ohikulkija kirjoitti:
  Eipä tainnut EGW mistään kunniaa itselleen ottaa! EI MISTÄÄN!!!
  
  Tuon kirjan sivuilta ilmenee, kenelle hän sen antoi. AINA!
  Se joka lukee,tietää varmasti kenelle annetaan kunnia tämän kirjan sivuilla,siksi se juuri kannattaakin lukea.
- Ex-adv.
  2004-08-23 15:36:41
  niin,niin kirjoitti:
  kyllä ottaa asioista selvää, mutta en kyllä usko ihan kaikkea, mitä kirjoitetaan,jotkuthan uskovat vain sen mikä heille"sopii" Jos on kaunaa ja katkeruutta ja jopa vihaakin-----niin se näkyy nyt.Tie Kristuksen luo-kirja on tehnyt tehtävänsä hyvin tähän asti ja johdattanut monia, monia ihmisiä Kristuksen luo ja tutkimaan sanaa niinkuin on varmasti tarkoituskin ollut,olkoon sitten plagioitu tai ei.Jumalahan käyttää työssään meitä ihmisiä todistajinaan, mutta niin tekee paholainenkin,voi,voi meitä ihmispoloisia.lLoppujen lopuksi ei ole kuin kaksi joukkoa ja kysymys meille kuuluu:kuka on sinun Herrasi ja Jumalasi ja ketä sinä palvelet.
  Minäkin otan asioista selvää ja siksi EGW:n jutut olen suurimmaksi osaksi hylännyt. Jos hän julistaa pelastuksen suljettua ovea (julisti ensin, ja myönsi Jumalalta tulleen jälleen uutta tietoa eikä asia sitten ollutkaan näin...erehtyykö Jumala ilmoituksissaan?), tutkivaa tuomiota, joka mitätöi Jeesuksen ristinkuoleman kertakaikkisen sovituksen, sapatin olevan kristittyjen sinetti, kymmenyslain olevan edelleen voimassa ja tarkoitettu kristityille, Jeesus on sama kuin arkkienkeli Mikael (jolloin tullaan mahdottomaan tilanteeseen: enkeli ei voi kuolemallaan lunastaa ihmistä), minusta hän julistaa muuta evankeliumia, jonka Paavalikin käski hylkäämään.
  
  Minä palvelen Jeesusta ja uskon siihen mitä Hän sanoi. Tutkikaa tosiaan Raamattuanne ja käyttäkää järkeänne, älkääkä nielkö kaikkea mitä teille saarnaajanne syöttävät.
  
  Ja plagioinnista. Jumala on rehellinen eikä siedä vilpillisyyttä. En minäkään lainaa Raamatun lauseita ominani. Kyllä jokaisen rehellinen omatunto käskee ilmoittamaan ketä siteeraa. Näin olisi EGW:n myös pitänyt tehdä. Hänen nimensä on jokaisen "kirjoittamansa" kirjan selkämyksessä ja hän myös keräsi rahat kirjojen myynnistä.
- kysellen
  2004-08-23 17:00:25
  Ex-adv. kirjoitti:
  Minäkin otan asioista selvää ja siksi EGW:n jutut olen suurimmaksi osaksi hylännyt. Jos hän julistaa pelastuksen suljettua ovea (julisti ensin, ja myönsi Jumalalta tulleen jälleen uutta tietoa eikä asia sitten ollutkaan näin...erehtyykö Jumala ilmoituksissaan?), tutkivaa tuomiota, joka mitätöi Jeesuksen ristinkuoleman kertakaikkisen sovituksen, sapatin olevan kristittyjen sinetti, kymmenyslain olevan edelleen voimassa ja tarkoitettu kristityille, Jeesus on sama kuin arkkienkeli Mikael (jolloin tullaan mahdottomaan tilanteeseen: enkeli ei voi kuolemallaan lunastaa ihmistä), minusta hän julistaa muuta evankeliumia, jonka Paavalikin käski hylkäämään.
  
  Minä palvelen Jeesusta ja uskon siihen mitä Hän sanoi. Tutkikaa tosiaan Raamattuanne ja käyttäkää järkeänne, älkääkä nielkö kaikkea mitä teille saarnaajanne syöttävät.
  
  Ja plagioinnista. Jumala on rehellinen eikä siedä vilpillisyyttä. En minäkään lainaa Raamatun lauseita ominani. Kyllä jokaisen rehellinen omatunto käskee ilmoittamaan ketä siteeraa. Näin olisi EGW:n myös pitänyt tehdä. Hänen nimensä on jokaisen "kirjoittamansa" kirjan selkämyksessä ja hän myös keräsi rahat kirjojen myynnistä.
  Nuo kymmenykset onko se harhaa, kun tuot sen esille vääränä.
  
  http://www.kymmenykset.fi/
  
  Miten on?
- Ex-adv.
  2004-08-24 10:43:02
  kysellen kirjoitti:
  Nuo kymmenykset onko se harhaa, kun tuot sen esille vääränä.
  
  http://www.kymmenykset.fi/
  
  Miten on?
  Kymmenyksiä ei ollut tarkoitettu kristityille. Adventistit ovat tehneet siitä suorastaan pelastuskysymyksen. EGW antoi määräyksen, ettei kymmenyksiä saanut ohjata paikallisseurakunnalle vaan keskushallintoon vai mikä "general conference" nyt suomeksi onkaan. Nykyään varsinkin USA:ssa kymmenysrahoilla rahoitetaan valtaisia oikeustaisteluita, joita adventtikirkko on nostanut "vastustajiaan" vastaan. Esim. johtoasemassa olevat eivät maksa kymmenyksiään kuin nettotuloista ja saavat vähentää mm. automenot, asumismenot ym. menoja kymmenyksistään. Riviadventistit eivät saa tehdä mitään vähennyksiä. Tämäkö on aitoa Raamatun kymmenyslain soveltamista?
  
  Kymmenykset ja kymmenyslaki oli tiukasti sidottu leeviläisiin ja oli tarkoitettu heidän elämiseensä. Koska leeviläiset olivat pappeja eivätkä näin ollen voineet elättää itseään maanviljelyksellä tai vast. Jumala piti heistä huolen säätämällä kymmenyslain. Kymmenyksiä maksoivat vain maanviljelijät sadostaan ja karjastaan. Kymmenyksiä eivät maksaneet naiset, vaatturit, teltantekijät, leipurit jne.
  
  UT:n puolella ei missään anneta ohjeita kymmenyksien maksamiseen. "Antakoon jokainen niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta." Se voi olla silloin enemmän kuin 10 % tai vähemmän kuin 10 %.
  
  Adventtikirkon mieluusti siteeraama Mal. 3 Jumalalta varastamisesta on irroitettu asiayhteydestään. Koko luku käsittelee juutalaisten ja leeviläisten irtautumista Jumalan määräyksistä, niiden rikkomista, luopumusta ja tätä kautta kymmenyksien kautta varastamisesta.
  
  Jumala on antanut uudessa liitossa vapauden myös tässä asiassa. Kristitty saa maksaa iloisena sen minkä tuntee omatuntonsa ja Pyhän Hengen kehoituksesta riittäväksi.
- Jamu-
  2004-08-24 11:11:34
  Ex-adv. kirjoitti:
  Kymmenyksiä ei ollut tarkoitettu kristityille. Adventistit ovat tehneet siitä suorastaan pelastuskysymyksen. EGW antoi määräyksen, ettei kymmenyksiä saanut ohjata paikallisseurakunnalle vaan keskushallintoon vai mikä "general conference" nyt suomeksi onkaan. Nykyään varsinkin USA:ssa kymmenysrahoilla rahoitetaan valtaisia oikeustaisteluita, joita adventtikirkko on nostanut "vastustajiaan" vastaan. Esim. johtoasemassa olevat eivät maksa kymmenyksiään kuin nettotuloista ja saavat vähentää mm. automenot, asumismenot ym. menoja kymmenyksistään. Riviadventistit eivät saa tehdä mitään vähennyksiä. Tämäkö on aitoa Raamatun kymmenyslain soveltamista?
  
  Kymmenykset ja kymmenyslaki oli tiukasti sidottu leeviläisiin ja oli tarkoitettu heidän elämiseensä. Koska leeviläiset olivat pappeja eivätkä näin ollen voineet elättää itseään maanviljelyksellä tai vast. Jumala piti heistä huolen säätämällä kymmenyslain. Kymmenyksiä maksoivat vain maanviljelijät sadostaan ja karjastaan. Kymmenyksiä eivät maksaneet naiset, vaatturit, teltantekijät, leipurit jne.
  
  UT:n puolella ei missään anneta ohjeita kymmenyksien maksamiseen. "Antakoon jokainen niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta." Se voi olla silloin enemmän kuin 10 % tai vähemmän kuin 10 %.
  
  Adventtikirkon mieluusti siteeraama Mal. 3 Jumalalta varastamisesta on irroitettu asiayhteydestään. Koko luku käsittelee juutalaisten ja leeviläisten irtautumista Jumalan määräyksistä, niiden rikkomista, luopumusta ja tätä kautta kymmenyksien kautta varastamisesta.
  
  Jumala on antanut uudessa liitossa vapauden myös tässä asiassa. Kristitty saa maksaa iloisena sen minkä tuntee omatuntonsa ja Pyhän Hengen kehoituksesta riittäväksi.
  Ei kymmenykset ole mikään pelastuskysymys. Sellaista en ole koskaan kuullut kenenkään väittävän. Itse maksan niitä joskus kun rahaa on, mutta sitten kun on tiukempaa, niin jätetään väliin.
  
  Minusta on hyvä, että on joku idea miten rahoitetaan kirkon toimintaa, koska eivät papitkaan pelkällä Pyhällä Hengellä elä. Kymmenykset on hyvä järjestelmä, koska silloin tulee säännöllisesti annettua rahaa. Muuten voisi helposti unohtua se tosiasia, että seurakunta toimii hyvin pitkälti vapaaehtoisten lahjoitusten turvin.
  
  Toki muitakin rahoituskeinoja on varmasti syytä kehitellä koko ajan, mutta jos seurakunnalla on tärkeä merkitys omassa elämässä, niin kyllä sitä moni varmasti haluaa mielellään taloudellisestikin tukea mahdollisuuksien mukaan.
- Annu
  2004-09-13 01:38:33
  Kävin mainitsemillasi sivuilla ja totesin, että siellä olevat kirjoittajat ovat yleensä niitä, jotka ovat siirtyneet pois adventtiseurakunnasta ja ryhtyneet vastustamaan sitä ja levittämään omasta mielestään oikeita tietoja ja oppeja.
  
  Ellen Whiten sihteerinä muutaman vuoden toiminut Fannie Bolton ei kirjoittanut kirjaa Tie Kristuksen luo eikä mitään muutakaan kirjaa. Tämä käy kiistattomasti ilmi mm. seuraavasta aineistosta: F. D. Nichol: Ellen G White and her critics, Washington 1951, s. 468-486, "Did Mrs. White's secretaries write her books?"; Arthur L. White: Ellen G. White, Volume 4, The Australian years 1891-1900, Washington 1983, s. 237-250, "Fannie Bolton and her witness - true and false.
  
  Seuraavassa lyhyesti muutamia tosiasioita. Vuonna 1888 pidetyn pääkonferenssin yleiskokouksen jälkeen muutamat evankelistat olivat ehdottaneet Ellen Whitelle, että hänen julkaistusta kirjallisesta aineistostaan koottaisiin kääntymystä ja kristillistä elämää käsittelevä pieni kirja, jolla voisi olla laaja levikki muidenkin kuin adventistien keskuudessa. Ellen hyväksyi ajatuksen ja Fannie Bolton, joka hiljattain oli otettu EGW:n avustajaksi, sai tehtäväkseen koota kirjan aiheeseen sopivaa aineistoa EGW:n laajasta arkistosta (katso George R. Knight, Ellen Whiten elämä ja teokset, s. 59-61). Ellenin hyväksyttyä kirjan lopullisen käsikirjoituksen se lähetettiin Fleming H. Revell -nlmiselle tunnetulle hengellisen kirjallisuuden kustantajalle, joka hyväksyi sen julkaisuohjelmaansa.
  
  Kun kirja ilmestyi keväällä 1892, Ellen White oli jo Australiassa, jonne hän oli matkustanut vuoden 1891 lopulla. Kirja Steps to Christ sai yllättävän suuren suosion. Kuuden viikon kuluessa siitä otettiin jo kolmas painos. Australiassa, jonne Fannie Bolton oli seurannut Ellen Whitea, Fannie antoi joidenkin ystäviensä ymmärtää, että todellisuudessa hän, Fannie, oli kirjan tekijä. Tästä lähti liikkeelle sensaatiomainen huhu, jota Ellenin kriitikot ovat levittäneet sukupolvesta toiseen kykenemättä osoittamaan väitettään todeksi. Aina on niitä, jotka mieluummin uskovat Ellen Whitesta pahaa kuin hyvää. He uskovat mieluummin Fannien alulle panemaa väärää huhua kuin saman Fannien esittämää tunnustusta ja anteeksipyyntöä.
  
  Perustosiasiahan on se, että Ellen White oli käyttänyt hyväkseen toimituksellista apua lähes kirjallisen toimintansa alusta alkaen. Koska häneltä puuttui muodollinen koulutus syystä, että häntä kohtasi koulutoverin taholta onnettomuus, joka keskeytti hänen koulunkäyntinsä kokonaan, sekä se, että hänen aikansa oli rajoitettua ja hänellä oli heikko terveys elämänsä alkuvuosikymmeninä, hän tarvitsi apua valmistellessaan laajaa kirjallista tuotantoaan.
  
  Hän kertoo, että hänen aviomiehensä oli hänen ensimmäinen kirjallinen apulaisensa. "Mieheni eläessä" Ellen White selitti, "hän toimi auttajana ja neuvonantajana minulle annettujen sanomien lähettämisessä. Sen opetuksen, minkä olin saanut näyssä kirjoitin itse uskollisesti ylös sen mukaan, kun minulla oli aikaa ja voimia työhön. Sen jälkeen tutkimme asiaa yhdessä; mieheni korjasi kieliopillisia virheitäni ja poisti tarpeettomia toistoja. Sitten teksti kopioitiin huolellisesti ja lähetettiin niille henkilöille, joille se oli osoitettu tai painoon." (1SM 50)
  
  Hänen miehensä kuollessa 1881, tapahtui Ellen Whiten uralla merkittävä käännekohta. James oli ollut hänen aviomiehensä, toimittajansa ja myös yhdysmiehensä kustantamoihin päin, joten tämä menetys koski häneen monella tasolla. Ajan myötä hänen poikansa W.C. White otti isänsä paikan hänen tärkeimpänä neuvonantajanaan, ja vuonna 1900 Williestä oli tullut äitinsä kokopäivätoiminen apulainen, toimiston päällikkö ja tärkein yhdyshenkilö kirkkoa ajatellen.Muutos johtui Ellenin ikääntymisestä sekä tarpeesta saada teoksia mahdollisimman paljon julkaistuksi ennen kuolemaansa. Ennätysmäinen julkaisutoiminta hänen elämänsä viimeisten 15 vuoden aikana oli mahdollista kirjallisten apulaisten kautta.
  
  Jotkut toimivat konekirjoittajina, jotka muuttivat hänen käsinkirjoitetut tekstinsä luettavampaan muotoon, toiset taas kokosivat aikaisemmin kirjoitettua aineistoa artikkeleiksi ja kirjoiksi. Näiden vuosien aikana hänen toimistonsa oli alituisen toiminnan näyttämönä.
  
  Apulaisten valittua ja toimitettua hänen käsikirjoituksensa julkaisukuntoon, Ellen White tarkasti huolellisesti jokaisen käsikirjoituksen ennenkuin hyväksyi sen lähetettäväksi kustantajalle. Tästä hän mainitsi sisarelleen 1902: "Luen kaiken puhtaaksikirjoituksen jälkeen nähdäkseni, että kaikki on niin kuin pitääkin. Luen jokaisen käsikirjoituksen ennen kuin se lähetetään painoon." (3SM 90)
  
  Olen itse käynyt Michiganissä Berrien Springsissä Andrews Universityn James White-kirjastossa, jossa säilytetään näitä alkuperäisiä käsikirjoituksia. Noilla sivuilla näin omin silmin Ellenin korjausmerkinnät, päivämäärät, milloin kirjoitus oli julkaistu ja kirjapainon, kuin myös teokset, missä jokin kirjoitus oli julkaistu. Jokainen käsikirjoitus oli vuosittain talletettu, joten voimme seurata, miten jonakin vuonna oli paljon käsikirjoituksia ja toisena vuonna saattoi olla vähemmän. Mitään näin selvää ja säännön mukaista toimintaa en ole eläessäni nähnyt, joten se vakuutti minut täydellisesti noiden kirjoitusten alkuperän ja julkaisun. Lisäksi minuun teki vakutuksen hänen omakätisten kirjoituksiensa suuri määrä. Kun kävimme myös Battle Greekissä talossa, jossa häm asui, voin kuvitella hänet istumassa tuolissaan ja kirjoittamassa taivaasta tulevan sanelun mukaan. Mitkään valheet hänen kirjallisten kykyjensä puutteellisuudesta eivät mene perille minun kohdallani. Hänen kättään johti taivaallinen neuvonantaja, ja hänellä on sanoma jokaiselle uskovalle tässä maailmassa.
  
  Plagiointiasiasta on tehty julkinen tutkimuskin, mutta siitä en nyt sen enempää, riittäköön tämä nyt aluksi. Yhtään en ihmettele, että jollakin vastustajalla on tarve väheksyä ja väitellä tästä asiasta, mutta tosi asia on se, että Ellen Whiten kirjoitukset puhuvat jatkuvasti seurakunnalle. "Kansallemme on annettu runsaasti valoa näinä viimeisinä päivinä", hän kirjoitti. "Jatkuupa elämäni tai ei, kirjoitukseni puhuvat jatkuvasti, ja niiden työ jatkuu niin kauan kuin aikaa riittää. Kirjoitukseni säilytetään toimistoni arkistossa, ja vaikka en olisikaan elossa, nämä Herralta saamani sanomat elävät ja puhuvat edelleen." (1SM 55) Kiitos, että niin on!
- Annu
  2004-09-13 02:28:34
  Ex-adv. kirjoitti:
  Totuuden etsijät ovatkin niitä pahimpia vastustajia? Totuushan EGW:n tuotannonkin kohdalla on se, että hän kopioi muiden tuotannosta, muunteli hiukan sanajärjestystä ja pisti kirjan pakettiin ja oman nimensä päälle. Lienee jonkinlaista varkautta... vai ihan hyväksyttävää meininkiä? Niinkö?
  
  Adventistien moraalikäsityskin venyy ja paukkuu sen mukaan mitä EGW teki tai mitä EGW sanoi.
  Kyllä osa hänen kirjoistaan on hyviä ja ihmiset kokevat ne siunatuiksi, mutta kunnia sille jolle kunnia kuuluu.
  
  EGW tuomitsi kadotukseen sellaiset, jotka hänen julistustaan vastustavat. Tätä henkeä adventtikirkko pitää kunniakkaasti yllä edelleen.
  Liitän tähän tutkimuksen tuloksen Ellen Whiten käyttämistä kopioinneista kirjallisuudessaan:
  LAINATUN AINEKSEN PROSENTUAALINEN OSUUS EGW:N TEOKSISSA
  
  Suuri taistelu - 20,16
  Sketches From ths Life of Paul - 12,23
  Tie Kristuksen luo - 6,23
  Apostolien teot - 3,05
  Faith and Works - 2,97
  Testimonies for the Church, vol. 5 - 2,82
  Sanomia nuorisolle - 2,67
  Patriarkat ja profeetat - 2,28
  Selected Messages, book 1 - 2,03
  Testimonies for the Church, vol. 4 - 1,88
  Profeetat ja kuninkaat - 1,51
  My Life Today - 1,33
  Life Sketches - 1,00
  Welfare Ministry - 0,99
  Testimonies for the Church, vol.8 - 0,97
  Testimonies for the Church, vol.3 - 0,96
  Fundamentals of Christian Education - 0,91
  Elämä ja kasvatus - 0,88
  Testimonies to Ministers and Gospel Workers - 0,85
  Gospel Workers - 0,81
  Armahdettu ja pyhitetty - 0,81
  Elävä usko - 0,80
  Counsels on Stewardship - 0,80
  Suuren Lääkärin seuraajana - 0,78
  Testimonies for the Church, vol. 7 - 0,77
  Vuorisaarna - 0,68
  Kristuksen vertaukset - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.1 - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.6 - 0,51
  Child Guidance - 0,50
  Counsels to Parents, Teachers and Students - 0,49
  Counsels on Health - 0,48
  Kodin ihanteita - 0,41
  Raittius - 0,37
  Medical Ministry - 0,36
  Counsels to Writers and Editors - 0,34
  Counsels on Sabbath School Work - 0,32
  Evangelism - 0,30
  Testimonies for the Church, vol. 9 - 0,28
  Testimonies for the Church, vol. 2 - 0,20
  Selected Messages, book 2 - 0,17
  Hengellisiä kokemuksia - 0,14
  Counsels on Diet and Foos - 0,11
  
  Lähde:
  Ellen White's Literary Sources:
  How much borrowing is there?
  The Ellen G. White Estate
  October 14, 1986
  Updated April 7, 2000
  
  Edellä esitetyssä tutkimuksessa ei ole mukana kirjaa Aikakausien Toivo, josta on tehty pääkonferenssin toimesta erillinen tutkimus, joka valmistui vuonna 1988. Tutkimustoimikunnan puheenjohtajana oli tri Charles R. Taylor. Selvityksen mukaan 62 prosenttia arvioidusta sisällöstä on täysin riippumatonta muista lähteistä. Kun vielä vähennetään lainaukset Raamatusta, 31 prosenttia, ei voida puhua tutkittavana olleen aineiston nojautumisesta muihin lähteisiin. - Adventtiairut nro 46/1988, s.7
  
  Olisiko tässä joillekin anteeksipyynnön paikka, sillä levittäessään vääriä tietoja, pitäisi joutua myös niistä vastuuseen. Sukupolvet menevät ja tulevat, mutta aina näköjään löytyy niitä, jotka yrittävät kääntää kaiken hyvänkin valheeksi. Tutkikaa avoimin silmin näitä teoksia, ja jos ne tuovat esille vääriä asioita, osoittakaa väitteenne oikeaksi niin, että nuo asiat voidaan myöskin todistaa vääriksi.
  Lainatessaan Ellen Whiten tekstejä vastustajat yleensä nostavat ne pois asiayhteydestään, jossa muutama seuraava lause olisi muuttanut koko ajatuksen toiseksi.
  Onneksi "valtaistuimella on istuja", jota emme voi johdattaa harhaan. Hän näkee ja tietää, missä tämä maailma menee...
- totuus menee halvalla
  2004-09-14 00:57:19
  Annu kirjoitti:
  Liitän tähän tutkimuksen tuloksen Ellen Whiten käyttämistä kopioinneista kirjallisuudessaan:
  LAINATUN AINEKSEN PROSENTUAALINEN OSUUS EGW:N TEOKSISSA
  
  Suuri taistelu - 20,16
  Sketches From ths Life of Paul - 12,23
  Tie Kristuksen luo - 6,23
  Apostolien teot - 3,05
  Faith and Works - 2,97
  Testimonies for the Church, vol. 5 - 2,82
  Sanomia nuorisolle - 2,67
  Patriarkat ja profeetat - 2,28
  Selected Messages, book 1 - 2,03
  Testimonies for the Church, vol. 4 - 1,88
  Profeetat ja kuninkaat - 1,51
  My Life Today - 1,33
  Life Sketches - 1,00
  Welfare Ministry - 0,99
  Testimonies for the Church, vol.8 - 0,97
  Testimonies for the Church, vol.3 - 0,96
  Fundamentals of Christian Education - 0,91
  Elämä ja kasvatus - 0,88
  Testimonies to Ministers and Gospel Workers - 0,85
  Gospel Workers - 0,81
  Armahdettu ja pyhitetty - 0,81
  Elävä usko - 0,80
  Counsels on Stewardship - 0,80
  Suuren Lääkärin seuraajana - 0,78
  Testimonies for the Church, vol. 7 - 0,77
  Vuorisaarna - 0,68
  Kristuksen vertaukset - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.1 - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.6 - 0,51
  Child Guidance - 0,50
  Counsels to Parents, Teachers and Students - 0,49
  Counsels on Health - 0,48
  Kodin ihanteita - 0,41
  Raittius - 0,37
  Medical Ministry - 0,36
  Counsels to Writers and Editors - 0,34
  Counsels on Sabbath School Work - 0,32
  Evangelism - 0,30
  Testimonies for the Church, vol. 9 - 0,28
  Testimonies for the Church, vol. 2 - 0,20
  Selected Messages, book 2 - 0,17
  Hengellisiä kokemuksia - 0,14
  Counsels on Diet and Foos - 0,11
  
  Lähde:
  Ellen White's Literary Sources:
  How much borrowing is there?
  The Ellen G. White Estate
  October 14, 1986
  Updated April 7, 2000
  
  Edellä esitetyssä tutkimuksessa ei ole mukana kirjaa Aikakausien Toivo, josta on tehty pääkonferenssin toimesta erillinen tutkimus, joka valmistui vuonna 1988. Tutkimustoimikunnan puheenjohtajana oli tri Charles R. Taylor. Selvityksen mukaan 62 prosenttia arvioidusta sisällöstä on täysin riippumatonta muista lähteistä. Kun vielä vähennetään lainaukset Raamatusta, 31 prosenttia, ei voida puhua tutkittavana olleen aineiston nojautumisesta muihin lähteisiin. - Adventtiairut nro 46/1988, s.7
  
  Olisiko tässä joillekin anteeksipyynnön paikka, sillä levittäessään vääriä tietoja, pitäisi joutua myös niistä vastuuseen. Sukupolvet menevät ja tulevat, mutta aina näköjään löytyy niitä, jotka yrittävät kääntää kaiken hyvänkin valheeksi. Tutkikaa avoimin silmin näitä teoksia, ja jos ne tuovat esille vääriä asioita, osoittakaa väitteenne oikeaksi niin, että nuo asiat voidaan myöskin todistaa vääriksi.
  Lainatessaan Ellen Whiten tekstejä vastustajat yleensä nostavat ne pois asiayhteydestään, jossa muutama seuraava lause olisi muuttanut koko ajatuksen toiseksi.
  Onneksi "valtaistuimella on istuja", jota emme voi johdattaa harhaan. Hän näkee ja tietää, missä tämä maailma menee...
  Jos pitää pyytää anteeksi, että pitää varkaana ihmistä, joka varastaa VAIN 0,11 - 38% myymästään tuotteistosta, niin kyllä on maailman kirjat sekaisin. Mitähän mahtaa poliisi sanoa, kun hänet kutsutaan paikalliseen markettiin pidättämään varasta ja varas kavereineen selittää, ettei varas olekaan varas, kun hän varasti vain 0,11 tai 38 % marketin tavaroista? Kyllä siinä varmasti myymälänhoitajalla, vartijalla ja poliisilla on anteeksipyynnön paikka, kun kutsuivat häntä varkaaksi. Varmasti heidän pitäisi joutua tästä vastuuseen, ehkäpä jopa kunnianloukkaussyyte olisi paikallaan. Parasta vaan päästää porukka rauhassa myymään "kunniallisesti saamansa" tuotteet.
  
  Plagioinnin ja varastamisen kutsuminen ”lainaamiseksi” taitaa todistaa, ettet sinä halua ”kääntää kaikkea hyvääkin valheeksi” . Eihän Ellen niitä tekstejä kenellekään palauttanut. Eikös lainat pitäisi palauttaa? Eikä hän niistä kunniaa antanut niille, joiden tekstejä ne olivat, vaan sanoi niitten tulleen itselleen suoraan Jumalalta.
- jamu-
  2004-09-14 16:09:48
  totuus menee halvalla kirjoitti:
  Jos pitää pyytää anteeksi, että pitää varkaana ihmistä, joka varastaa VAIN 0,11 - 38% myymästään tuotteistosta, niin kyllä on maailman kirjat sekaisin. Mitähän mahtaa poliisi sanoa, kun hänet kutsutaan paikalliseen markettiin pidättämään varasta ja varas kavereineen selittää, ettei varas olekaan varas, kun hän varasti vain 0,11 tai 38 % marketin tavaroista? Kyllä siinä varmasti myymälänhoitajalla, vartijalla ja poliisilla on anteeksipyynnön paikka, kun kutsuivat häntä varkaaksi. Varmasti heidän pitäisi joutua tästä vastuuseen, ehkäpä jopa kunnianloukkaussyyte olisi paikallaan. Parasta vaan päästää porukka rauhassa myymään "kunniallisesti saamansa" tuotteet.
  
  Plagioinnin ja varastamisen kutsuminen ”lainaamiseksi” taitaa todistaa, ettet sinä halua ”kääntää kaikkea hyvääkin valheeksi” . Eihän Ellen niitä tekstejä kenellekään palauttanut. Eikös lainat pitäisi palauttaa? Eikä hän niistä kunniaa antanut niille, joiden tekstejä ne olivat, vaan sanoi niitten tulleen itselleen suoraan Jumalalta.
  ..koskaan kirjoittanut kirjaa. Harvoin kukaan kirjoittaa mitään lainaamatta sanaakaan muualta. Jos siihen pystyt, niin nostan kyllä hattua. Nykyään kaikki lainaukset tietenkin merkataan siististi lähdeluetteloon ja alaviitteisiin, mutta sitä ei ilmeisest 1800-luvulla niin yleisesti vielä tehty. Luulisin, että nykyään ollaan siinä paljon tarkempia, että mitä lainataan ja keneltä.
  
  Tää on näitä ikuisuuskysymyksiä, jota jauhetaan vuosikymmenestä toiseen, kun joku joskus on keksinyt juuri Ellen Whitea syyttää plagioinnista ja sitten jää kirjailijan ylle ikuinen leima, vaikka kaikki olisikin vaan normaalia käytäntöä.
- jamu-
  2004-09-14 16:12:14
  Annu kirjoitti:
  Kävin mainitsemillasi sivuilla ja totesin, että siellä olevat kirjoittajat ovat yleensä niitä, jotka ovat siirtyneet pois adventtiseurakunnasta ja ryhtyneet vastustamaan sitä ja levittämään omasta mielestään oikeita tietoja ja oppeja.
  
  Ellen Whiten sihteerinä muutaman vuoden toiminut Fannie Bolton ei kirjoittanut kirjaa Tie Kristuksen luo eikä mitään muutakaan kirjaa. Tämä käy kiistattomasti ilmi mm. seuraavasta aineistosta: F. D. Nichol: Ellen G White and her critics, Washington 1951, s. 468-486, "Did Mrs. White's secretaries write her books?"; Arthur L. White: Ellen G. White, Volume 4, The Australian years 1891-1900, Washington 1983, s. 237-250, "Fannie Bolton and her witness - true and false.
  
  Seuraavassa lyhyesti muutamia tosiasioita. Vuonna 1888 pidetyn pääkonferenssin yleiskokouksen jälkeen muutamat evankelistat olivat ehdottaneet Ellen Whitelle, että hänen julkaistusta kirjallisesta aineistostaan koottaisiin kääntymystä ja kristillistä elämää käsittelevä pieni kirja, jolla voisi olla laaja levikki muidenkin kuin adventistien keskuudessa. Ellen hyväksyi ajatuksen ja Fannie Bolton, joka hiljattain oli otettu EGW:n avustajaksi, sai tehtäväkseen koota kirjan aiheeseen sopivaa aineistoa EGW:n laajasta arkistosta (katso George R. Knight, Ellen Whiten elämä ja teokset, s. 59-61). Ellenin hyväksyttyä kirjan lopullisen käsikirjoituksen se lähetettiin Fleming H. Revell -nlmiselle tunnetulle hengellisen kirjallisuuden kustantajalle, joka hyväksyi sen julkaisuohjelmaansa.
  
  Kun kirja ilmestyi keväällä 1892, Ellen White oli jo Australiassa, jonne hän oli matkustanut vuoden 1891 lopulla. Kirja Steps to Christ sai yllättävän suuren suosion. Kuuden viikon kuluessa siitä otettiin jo kolmas painos. Australiassa, jonne Fannie Bolton oli seurannut Ellen Whitea, Fannie antoi joidenkin ystäviensä ymmärtää, että todellisuudessa hän, Fannie, oli kirjan tekijä. Tästä lähti liikkeelle sensaatiomainen huhu, jota Ellenin kriitikot ovat levittäneet sukupolvesta toiseen kykenemättä osoittamaan väitettään todeksi. Aina on niitä, jotka mieluummin uskovat Ellen Whitesta pahaa kuin hyvää. He uskovat mieluummin Fannien alulle panemaa väärää huhua kuin saman Fannien esittämää tunnustusta ja anteeksipyyntöä.
  
  Perustosiasiahan on se, että Ellen White oli käyttänyt hyväkseen toimituksellista apua lähes kirjallisen toimintansa alusta alkaen. Koska häneltä puuttui muodollinen koulutus syystä, että häntä kohtasi koulutoverin taholta onnettomuus, joka keskeytti hänen koulunkäyntinsä kokonaan, sekä se, että hänen aikansa oli rajoitettua ja hänellä oli heikko terveys elämänsä alkuvuosikymmeninä, hän tarvitsi apua valmistellessaan laajaa kirjallista tuotantoaan.
  
  Hän kertoo, että hänen aviomiehensä oli hänen ensimmäinen kirjallinen apulaisensa. "Mieheni eläessä" Ellen White selitti, "hän toimi auttajana ja neuvonantajana minulle annettujen sanomien lähettämisessä. Sen opetuksen, minkä olin saanut näyssä kirjoitin itse uskollisesti ylös sen mukaan, kun minulla oli aikaa ja voimia työhön. Sen jälkeen tutkimme asiaa yhdessä; mieheni korjasi kieliopillisia virheitäni ja poisti tarpeettomia toistoja. Sitten teksti kopioitiin huolellisesti ja lähetettiin niille henkilöille, joille se oli osoitettu tai painoon." (1SM 50)
  
  Hänen miehensä kuollessa 1881, tapahtui Ellen Whiten uralla merkittävä käännekohta. James oli ollut hänen aviomiehensä, toimittajansa ja myös yhdysmiehensä kustantamoihin päin, joten tämä menetys koski häneen monella tasolla. Ajan myötä hänen poikansa W.C. White otti isänsä paikan hänen tärkeimpänä neuvonantajanaan, ja vuonna 1900 Williestä oli tullut äitinsä kokopäivätoiminen apulainen, toimiston päällikkö ja tärkein yhdyshenkilö kirkkoa ajatellen.Muutos johtui Ellenin ikääntymisestä sekä tarpeesta saada teoksia mahdollisimman paljon julkaistuksi ennen kuolemaansa. Ennätysmäinen julkaisutoiminta hänen elämänsä viimeisten 15 vuoden aikana oli mahdollista kirjallisten apulaisten kautta.
  
  Jotkut toimivat konekirjoittajina, jotka muuttivat hänen käsinkirjoitetut tekstinsä luettavampaan muotoon, toiset taas kokosivat aikaisemmin kirjoitettua aineistoa artikkeleiksi ja kirjoiksi. Näiden vuosien aikana hänen toimistonsa oli alituisen toiminnan näyttämönä.
  
  Apulaisten valittua ja toimitettua hänen käsikirjoituksensa julkaisukuntoon, Ellen White tarkasti huolellisesti jokaisen käsikirjoituksen ennenkuin hyväksyi sen lähetettäväksi kustantajalle. Tästä hän mainitsi sisarelleen 1902: "Luen kaiken puhtaaksikirjoituksen jälkeen nähdäkseni, että kaikki on niin kuin pitääkin. Luen jokaisen käsikirjoituksen ennen kuin se lähetetään painoon." (3SM 90)
  
  Olen itse käynyt Michiganissä Berrien Springsissä Andrews Universityn James White-kirjastossa, jossa säilytetään näitä alkuperäisiä käsikirjoituksia. Noilla sivuilla näin omin silmin Ellenin korjausmerkinnät, päivämäärät, milloin kirjoitus oli julkaistu ja kirjapainon, kuin myös teokset, missä jokin kirjoitus oli julkaistu. Jokainen käsikirjoitus oli vuosittain talletettu, joten voimme seurata, miten jonakin vuonna oli paljon käsikirjoituksia ja toisena vuonna saattoi olla vähemmän. Mitään näin selvää ja säännön mukaista toimintaa en ole eläessäni nähnyt, joten se vakuutti minut täydellisesti noiden kirjoitusten alkuperän ja julkaisun. Lisäksi minuun teki vakutuksen hänen omakätisten kirjoituksiensa suuri määrä. Kun kävimme myös Battle Greekissä talossa, jossa häm asui, voin kuvitella hänet istumassa tuolissaan ja kirjoittamassa taivaasta tulevan sanelun mukaan. Mitkään valheet hänen kirjallisten kykyjensä puutteellisuudesta eivät mene perille minun kohdallani. Hänen kättään johti taivaallinen neuvonantaja, ja hänellä on sanoma jokaiselle uskovalle tässä maailmassa.
  
  Plagiointiasiasta on tehty julkinen tutkimuskin, mutta siitä en nyt sen enempää, riittäköön tämä nyt aluksi. Yhtään en ihmettele, että jollakin vastustajalla on tarve väheksyä ja väitellä tästä asiasta, mutta tosi asia on se, että Ellen Whiten kirjoitukset puhuvat jatkuvasti seurakunnalle. "Kansallemme on annettu runsaasti valoa näinä viimeisinä päivinä", hän kirjoitti. "Jatkuupa elämäni tai ei, kirjoitukseni puhuvat jatkuvasti, ja niiden työ jatkuu niin kauan kuin aikaa riittää. Kirjoitukseni säilytetään toimistoni arkistossa, ja vaikka en olisikaan elossa, nämä Herralta saamani sanomat elävät ja puhuvat edelleen." (1SM 55) Kiitos, että niin on!
  ..tästä selvityksestä. Hyvä että on niitäkin, joilla on faktatietoa asiasta.
- Annu
  2004-12-09 18:20:22
  Who Wrote Steps to Christ?
  By Robert K. Sanders
  I wrote a letter to the White Estate, January 8, 1997 to Mr. Tim Poirier Associate Director/Archivist asking: "Why did Fanny Bolton claim to have written, "Steps to Christ"? Would you send me a copy of a page from Steps to Christ hand written by Ellen G. White?"
  
  Mr. Poirier responded in a letter dated January 20, 1997, saying; "Fannie Bolton's claim re Steps to Christ: Fannie Bolton never made that claim, so far as I have ever seen. It was made by others after her death. Nor did Ellen White write the book by hand--so I cannot send you a handwritten page. It was compiled by her editorial assistants from her earlier writings. I've sent an example for your comparison, showing the source for the paragraphs on page 83. (Fannie first met Ellen White in 1887.)"
- Anonyymi
  2020-09-25 23:58:46
  Annu kirjoitti:
  Liitän tähän tutkimuksen tuloksen Ellen Whiten käyttämistä kopioinneista kirjallisuudessaan:
  LAINATUN AINEKSEN PROSENTUAALINEN OSUUS EGW:N TEOKSISSA
  
  Suuri taistelu - 20,16
  Sketches From ths Life of Paul - 12,23
  Tie Kristuksen luo - 6,23
  Apostolien teot - 3,05
  Faith and Works - 2,97
  Testimonies for the Church, vol. 5 - 2,82
  Sanomia nuorisolle - 2,67
  Patriarkat ja profeetat - 2,28
  Selected Messages, book 1 - 2,03
  Testimonies for the Church, vol. 4 - 1,88
  Profeetat ja kuninkaat - 1,51
  My Life Today - 1,33
  Life Sketches - 1,00
  Welfare Ministry - 0,99
  Testimonies for the Church, vol.8 - 0,97
  Testimonies for the Church, vol.3 - 0,96
  Fundamentals of Christian Education - 0,91
  Elämä ja kasvatus - 0,88
  Testimonies to Ministers and Gospel Workers - 0,85
  Gospel Workers - 0,81
  Armahdettu ja pyhitetty - 0,81
  Elävä usko - 0,80
  Counsels on Stewardship - 0,80
  Suuren Lääkärin seuraajana - 0,78
  Testimonies for the Church, vol. 7 - 0,77
  Vuorisaarna - 0,68
  Kristuksen vertaukset - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.1 - 0,60
  Testimonies for the Church, vol.6 - 0,51
  Child Guidance - 0,50
  Counsels to Parents, Teachers and Students - 0,49
  Counsels on Health - 0,48
  Kodin ihanteita - 0,41
  Raittius - 0,37
  Medical Ministry - 0,36
  Counsels to Writers and Editors - 0,34
  Counsels on Sabbath School Work - 0,32
  Evangelism - 0,30
  Testimonies for the Church, vol. 9 - 0,28
  Testimonies for the Church, vol. 2 - 0,20
  Selected Messages, book 2 - 0,17
  Hengellisiä kokemuksia - 0,14
  Counsels on Diet and Foos - 0,11
  
  Lähde:
  Ellen White's Literary Sources:
  How much borrowing is there?
  The Ellen G. White Estate
  October 14, 1986
  Updated April 7, 2000
  
  Edellä esitetyssä tutkimuksessa ei ole mukana kirjaa Aikakausien Toivo, josta on tehty pääkonferenssin toimesta erillinen tutkimus, joka valmistui vuonna 1988. Tutkimustoimikunnan puheenjohtajana oli tri Charles R. Taylor. Selvityksen mukaan 62 prosenttia arvioidusta sisällöstä on täysin riippumatonta muista lähteistä. Kun vielä vähennetään lainaukset Raamatusta, 31 prosenttia, ei voida puhua tutkittavana olleen aineiston nojautumisesta muihin lähteisiin. - Adventtiairut nro 46/1988, s.7
  
  Olisiko tässä joillekin anteeksipyynnön paikka, sillä levittäessään vääriä tietoja, pitäisi joutua myös niistä vastuuseen. Sukupolvet menevät ja tulevat, mutta aina näköjään löytyy niitä, jotka yrittävät kääntää kaiken hyvänkin valheeksi. Tutkikaa avoimin silmin näitä teoksia, ja jos ne tuovat esille vääriä asioita, osoittakaa väitteenne oikeaksi niin, että nuo asiat voidaan myöskin todistaa vääriksi.
  Lainatessaan Ellen Whiten tekstejä vastustajat yleensä nostavat ne pois asiayhteydestään, jossa muutama seuraava lause olisi muuttanut koko ajatuksen toiseksi.
  Onneksi "valtaistuimella on istuja", jota emme voi johdattaa harhaan. Hän näkee ja tietää, missä tämä maailma menee...
  Ellen Gold White oli Jumalan valitsema lopunajan suuri profeetat ja sanansaattaja. Hanen kirjojaan ja kirjoituksiaan kannattaa lukea. Ellen eli tosi lahella Jeesusta ja tunsi naa taivaaliset asiat tosi hyvin. Raamatussahan kerrotaan miten saada tietaa onko profeetta oikea vai vaara. Ellen osoittautuu kakin tavoin oikeaksi profeetaksi. Ellenille ollaan kateellisia siksi monet parjaavat haunts. Niinkuin Ellen opetti oikea kristillinen pyhapaiva on sapatti-lauantai. Perjantain ja lauantain auringon laskujen valinen vuorokausi. Myos han on oikeassa siina etta helvetti ei ole ikuisesti palava kidutuspaikkatulinen jarvi, vaan tulirangaistus jonka karsittyaan ihmiset kuolevat. Jumala on rakastava Isa ei mikaan kiduttaja. Ellenin kirjat ovat Jumalasta. Jos niista loytyy jotain Raamatunvastaista ,ei syy ole Ellenin. Vaan Adventtikirkkoon soluttautuneiden liberaaliluopioiden joilla on sairaalloinen tarve vaarentaa Ellenin kirjoja ja kirjoituksia. Sita sopii kysyn Adventtikirkon kohdalla miksi nain tehdaan. Jumala kielsi Ellenin kautta jyrkasti ettei hanen kirjojaan saa mùtella. Kuitenkin nain on joidenkin kirjojen osalta tehty. Esim. 2000 luvun puolivalissa levitykseen tullut Tie Jeesuksen Luo on tosi torkea vaarennos Tie Kristuksen Luo-kirjasta. Lahes kaikki lauseet on muutettu toisenlaiseksi. Myos joitakin tarkeita kohtia on muutettu, 'mm. uudestisyntymisoppi on muutettu ymmartaakseni katolisen kirkon uudestisyntymisopin mukaiseksi lahes kaikki parannus sanat on korvattu sanaĺa katumus. Ja vielapa vaitetty kirjan olevan lyhennelmateos Tie Kristuksen Luo kirjasta vaikka se ei ole kuin muutaman rivin lyhempi. Ja viela harskisti laitettu Ellen White sen kirjoittajaksi vaikka se on lahes kokonaan muuteltu. Tie Kristuksen Luo oli maailman yksi parhaimmista evankelioimisteoksista joten... taitaa jotkut joutua kovaan vastuuseen sen vaarentamisesta. Ja tallanen on myos rikollista Suomen rikoslain edessa. Ei kenenkaan kirjoja saa vaarentaa.
tietotan
2004-08-23 16:36:19
ei ole herätysliikkeeseen kuuluva. Se on joku erillinen kirkko. Eikä näytä täällä olevan erillistä palstaa advetismista. Jossain toisaalla?
- jamu-
  2004-08-23 17:00:30
  Onhan se adventismikin herätysliike. Kun ei adventisteille ole täällä omaa keskustelualuetta, niin tännehän se sopii ihan hyvin.
- tietotan
  2004-08-23 17:37:34
  jamu- kirjoitti:
  Onhan se adventismikin herätysliike. Kun ei adventisteille ole täällä omaa keskustelualuetta, niin tännehän se sopii ihan hyvin.
  niitä ovat: lestadiolaisuus, evankelisyys, rukoilevaisuus, herännäisyys ja viidesläiset... Viidesläiset, mitä nämä sitten ovatkaan? Onkos tietoa?
- ohikulkijan hymy
  2004-08-23 21:25:58
  tietotan kirjoitti:
  niitä ovat: lestadiolaisuus, evankelisyys, rukoilevaisuus, herännäisyys ja viidesläiset... Viidesläiset, mitä nämä sitten ovatkaan? Onkos tietoa?
  Niissä varmaan nukutaan saarnojen aikana, niin pitää herätellä kuulijoita. Vai onko elämä sitten sellaista pintaa, että pitää tietottajan pukkia ylös,. Niistä viitesläisistä en tiedä onko väsynyttä porukkaa.
- jamu-
  2004-08-24 09:17:13
  jamu- kirjoitti:
  Onhan se adventismikin herätysliike. Kun ei adventisteille ole täällä omaa keskustelualuetta, niin tännehän se sopii ihan hyvin.
  luterilaisuuden herätysliike. Ja niitä kai sitten herätysliikkeillä lähinnä tarkoitetaan tässä yhteydessä.
  
  Vai tarkoitetaanko myös 1900-luvun alussa Suomeen rantautuneita herätysliikkeitä, kuten helluntailaisuutta, adventismia ym.
- Annu
  2004-09-27 15:54:34
  Adventtikirkko, adventtiliike ja sen sanoma on nimenomaan herätysliike, joka haluaa, että jokainen maailman kansalainen saa tietää uskon perusteet eli iankaikkisen evenkeliumin Jeesuksesta Kristuksesta. Kun tämä saarnataan kaikessa maailmassa todistukseksi kaikelle kansalle, sitten tulee loppu, ja Jeesus voi tulla takaisin ja noutaa omansa.
  Lupaus on: Maa valkenee hänen , Jeesuksen , kirkkaudesta.
Itkeäkö vai nauraa
2004-08-24 03:02:46
En ole kuullut yhdestäkään kirjasta, jonka Ellen olisi itse kirjoittanut. Kaikki ne ovat muitten ihmisten kirjoista varastettua tekstiä, myöhemmät kirjat vielä avustajien kokoamia.
Esimerkiksi Ellenin omalla nimellään julkaisema kirja Sketches from the life on Paul oli niin suora kopio Eldersheimin kirjasta Life and epistles of the apostle Paul, että julkaisija uhkasi Elleniä lakituvalla. Kirja vedettiin myyntilistoilta pois, mutta myöhemmin se kuitenkin taas tuli levitykseen.
Kaiken huippu on se, että Ellen väitti varastamiaan tekstejä Jumalalta saaduiksi näyiksi!
Kaippa tähänkin kirjoitukseen nyt joku adventisti hyökkää syyllistämään, että tästä kirjoituksesta huokuu viha, niin kuin näyttää kovasti huokuvan adventistien mielestä kaikista kirjoituksista, jotka on babylonin jäsenien (eli muiden kuin Seitsemännen Päivän Adventistien) kirjoittamia. Mutta hyvä on, jos viha huokuu, sittenpähän olen hyvässä seurassa, sillä Jumalakin vihaa syntiä. Vihaan tekstien varastamista, vihaan väärää profetoimista, vihaan väärien oppien opettamista, vihaan valhenäkyjä, vihaan ihmisten Jeesuksen kaidalta tieltä eksyttämistä. Vihaan vääriä oppeja suljetusta ovesta, sapatista sinettinä, sunnuntaista pedon merkkinä, ruokasäännöistä omaatuntoa orjuuttamassa, pyhäköstä, 1844 vuodesta keskiyön huutona, helvetin ikuisuuden poistamisesta, tutkivasta tuomiosta.
- huutava ääni
  2004-08-24 08:29:27
  Kirjoittanut: Itkeäkö vai nauraa, 24.8.2004 klo 03.02 leike häneltä
  Vihaan vääriä oppeja suljetusta ovesta, sapatista sinettinä, sunnuntaista pedon merkkinä, ruokasäännöistä omaatuntoa orjuuttamassa, pyhäköstä, 1844 vuodesta keskiyön huutona, helvetin ikuisuuden poistamisesta, tutkivasta tuomiosta.
  
  tässä sitten huutava, tai hyytävä ääni jatkaa.
  sallittakoon pieni huumori, kun kirjoitin ensin väärin tuon hyytävän.
  
  Kyllähän oppeja aina pitää katsoa mitä opetetaan.
  En puolusta ihmisiä siinä, jos oppi on jotain sanaa vastaan, sanon kyllä näköalani.
  
  Suljettua ovea en tunne, no sapatin ymmärrän ns. Jumalalliseksi lepopäiväksi, ruokasäännöistä en tiedä, mutta olen heiltä kuullut siitä, että possunlihaa eivät syö, johtopäätökseni, ehkäpä muuta syövät. Pyhäkkö, mistä mainitset, itse en tiedä muuta kuin ihminen on Jumalan Pyhän Hengen asuinpaikka, tarkoittavatko mitä vai sitä en tiedä. Keskiyön huuto, mitä lie, kun eivät ole kertoneet. Helvetin, mistä olen keskustellut on heillä on käsittääkseni ikuinen, mutta olo muoto näin helluntaikäsitteeseen on erilainen.
  Tutkiva tuomiookaan en tunne, mutta näkisin omana näköalana, että kyllä nousemme uskovanakin tuomiolle, sanoistamme, teoistamme jne, mutta pelastumme Kristuksessa kuitenkin, kuin tulen läpi.
  
  Mutta siiten siihen asiaan, ruotuun, veljen näkemiseen, mitä kaiutan ja perustelujani.
  
  Kristus on seurakuntansa pää. Okei, olemme varmaan samaa mieltä. Seurakunta on siellä, missä on uudestisyntyneitä ihmisiä, varmaan vieläkin olemme samaa mieltä. Kun helluntalaiset, vapaakirkolliset, babtistit, luterilaiset, jne, jaa, niin, adventistit kokoontuu sanan ääreen. Sydämessä kaikuu Jeesuksen sovitussanat, se on täytetty, niin eikö siinä kokoonnu Hänen omansa, näin ainakin ymmärrän.
  
  No meillä esim, omakohtaisesti, sanon näin, että jos joku on toista mieltä,
  helluntalaisina,
  ehkä kaikki ole 100% antautuneita, tai ymmärrä pelastus sanoman kaikkia syvyyksiä, mutta perustus kuitenkin on Jeesus, no eikö se kuitenkin ole riittävä, sana avaa tietoa ja kasvaminen tapahtuu.
  Katson tällä näköala paikalla sitten näitä uskovia, mitkä tunnen adventtikirkosta. No ensin, tunnustaa Jeesuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, ok. toisin sanoen, tunnustamme saman Herran, on siten veli. Hän tunnustaa muitten seurakuntien uskovat, ok, sekin tuntuu oikealta ja päätelmäni on, ettei ainakaan opetus voisi olla kovin pielessä kun tämän käsitteen on saatu, Jeesus yksin pelastaa. Sitten, hän saattaa olla se veganisti. En tiedä mitä sanoa, mutta itseäni katsoen ylipainoisena, verenpainetautia sairastavana, nivelet jo rikkoutuneena, saattaisi olla tarpeen laihdutus. Kun olen käynyt ravitoterapeutuilla keskusteluja, huomaan heidän puhuvan näistä terveellisistä ravinto näköaloista.
  Päätelmäni, jos ne on srk. ohjellisina terveelliset elämäntavat, niin olisimpa toivonut meillekin jo nuorenpana seurakunnassa näköaloja näihin syömisiinkin, ja taas ohjeellisina, koska olisin varmaan tänään terveempi henkilö (jos lihan himo ei olisi voittanut) (( pieni huumori )). Aivan nostan hattua heille.
  No en aivan niin mustavalkoisena näe opetusta tästä.
  Mutta vielä veljeni uskoa katsellen. Hän perustaa elämänsä tähän samaan Vapahtajaan, ja jos jotain on ylimääräistä, perustus pitää, ja perille mennään.
  
  Siitä kirjallisuudesta vielä. Tulepa meitin kirjoja katsomaan, ainakin vanhempia, ei ole hurraamista. Siksi toivoisin, että kaikki pitäydyttäisiin vain R.sanaan. Mutta kaikki olemme vaillinaisia, srk.nat meidän ihmisten takia ovat puutteellisia, mutta Kristuksessa TÄYDELLISIÄ, koska ne jotka uskovat pelastuvat.
  
  Tulipa mieleeni, adventistit. Puhutaanko teidän tilaisuuksissa, rukoillen tätä Elleniä, vai Kristusta? Opetetaanko pelastusta uskon kautta, vai mitä? Kertokaa te missä on perustus. Se ratkaskoon näköaloja tämän päivän seurakuntaan nähden, mitä ajattelemme. Tosin tämä on niin eripuraisten kivitys areena, ettei moni viitsi ottaa kantaa, eikä varmaan kannattaisi, koska ikäänkuin hiileen puhalletaan. Mutta veljeni puolesta kirjoitan, kirjoitan kun koen veren vuotavan sydämestä näitten maalaamisien vuoksi.
  Ja haastan, jos nyt uskoo joku adventisti siihen Jeesukseen, niin mitä sanomme, onko opetus vinoa vai ei. Tänään.
  
  Tiedän meistä helluntalaisista eronneita, jotka ovat jostain syystä katkeroituneita, täynnä sappea, no syyt ja ratkaisut on olleet monenlaisia ja samahan se on, kun erotaan muistakin, lestadiolaisista, kirkon piiristä jne. ns. näkemyseron takia, tulee aika rajujakin rajankäyntejä. Siksi huudan, ettei Jeesuksen nimi tule pilkan kohteeksi näiden veljien kohdalla, palataan ruotuun, jos ihmiset on uskomassa, niin, ehkä se perustukselle asettaminen toteutuu oikealla tavalla.
  Niin.
  Ja vielä olisimme niitä ihmisiä, jotka rakastamme toisiamme. Huomio asiaan, ajan kanssa, viimeistään ylösnousemuksessa katoaa epätäydellinen.
- Jamu-
  2004-08-24 11:01:18
  huutava ääni kirjoitti:
  Kirjoittanut: Itkeäkö vai nauraa, 24.8.2004 klo 03.02 leike häneltä
  Vihaan vääriä oppeja suljetusta ovesta, sapatista sinettinä, sunnuntaista pedon merkkinä, ruokasäännöistä omaatuntoa orjuuttamassa, pyhäköstä, 1844 vuodesta keskiyön huutona, helvetin ikuisuuden poistamisesta, tutkivasta tuomiosta.
  
  tässä sitten huutava, tai hyytävä ääni jatkaa.
  sallittakoon pieni huumori, kun kirjoitin ensin väärin tuon hyytävän.
  
  Kyllähän oppeja aina pitää katsoa mitä opetetaan.
  En puolusta ihmisiä siinä, jos oppi on jotain sanaa vastaan, sanon kyllä näköalani.
  
  Suljettua ovea en tunne, no sapatin ymmärrän ns. Jumalalliseksi lepopäiväksi, ruokasäännöistä en tiedä, mutta olen heiltä kuullut siitä, että possunlihaa eivät syö, johtopäätökseni, ehkäpä muuta syövät. Pyhäkkö, mistä mainitset, itse en tiedä muuta kuin ihminen on Jumalan Pyhän Hengen asuinpaikka, tarkoittavatko mitä vai sitä en tiedä. Keskiyön huuto, mitä lie, kun eivät ole kertoneet. Helvetin, mistä olen keskustellut on heillä on käsittääkseni ikuinen, mutta olo muoto näin helluntaikäsitteeseen on erilainen.
  Tutkiva tuomiookaan en tunne, mutta näkisin omana näköalana, että kyllä nousemme uskovanakin tuomiolle, sanoistamme, teoistamme jne, mutta pelastumme Kristuksessa kuitenkin, kuin tulen läpi.
  
  Mutta siiten siihen asiaan, ruotuun, veljen näkemiseen, mitä kaiutan ja perustelujani.
  
  Kristus on seurakuntansa pää. Okei, olemme varmaan samaa mieltä. Seurakunta on siellä, missä on uudestisyntyneitä ihmisiä, varmaan vieläkin olemme samaa mieltä. Kun helluntalaiset, vapaakirkolliset, babtistit, luterilaiset, jne, jaa, niin, adventistit kokoontuu sanan ääreen. Sydämessä kaikuu Jeesuksen sovitussanat, se on täytetty, niin eikö siinä kokoonnu Hänen omansa, näin ainakin ymmärrän.
  
  No meillä esim, omakohtaisesti, sanon näin, että jos joku on toista mieltä,
  helluntalaisina,
  ehkä kaikki ole 100% antautuneita, tai ymmärrä pelastus sanoman kaikkia syvyyksiä, mutta perustus kuitenkin on Jeesus, no eikö se kuitenkin ole riittävä, sana avaa tietoa ja kasvaminen tapahtuu.
  Katson tällä näköala paikalla sitten näitä uskovia, mitkä tunnen adventtikirkosta. No ensin, tunnustaa Jeesuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, ok. toisin sanoen, tunnustamme saman Herran, on siten veli. Hän tunnustaa muitten seurakuntien uskovat, ok, sekin tuntuu oikealta ja päätelmäni on, ettei ainakaan opetus voisi olla kovin pielessä kun tämän käsitteen on saatu, Jeesus yksin pelastaa. Sitten, hän saattaa olla se veganisti. En tiedä mitä sanoa, mutta itseäni katsoen ylipainoisena, verenpainetautia sairastavana, nivelet jo rikkoutuneena, saattaisi olla tarpeen laihdutus. Kun olen käynyt ravitoterapeutuilla keskusteluja, huomaan heidän puhuvan näistä terveellisistä ravinto näköaloista.
  Päätelmäni, jos ne on srk. ohjellisina terveelliset elämäntavat, niin olisimpa toivonut meillekin jo nuorenpana seurakunnassa näköaloja näihin syömisiinkin, ja taas ohjeellisina, koska olisin varmaan tänään terveempi henkilö (jos lihan himo ei olisi voittanut) (( pieni huumori )). Aivan nostan hattua heille.
  No en aivan niin mustavalkoisena näe opetusta tästä.
  Mutta vielä veljeni uskoa katsellen. Hän perustaa elämänsä tähän samaan Vapahtajaan, ja jos jotain on ylimääräistä, perustus pitää, ja perille mennään.
  
  Siitä kirjallisuudesta vielä. Tulepa meitin kirjoja katsomaan, ainakin vanhempia, ei ole hurraamista. Siksi toivoisin, että kaikki pitäydyttäisiin vain R.sanaan. Mutta kaikki olemme vaillinaisia, srk.nat meidän ihmisten takia ovat puutteellisia, mutta Kristuksessa TÄYDELLISIÄ, koska ne jotka uskovat pelastuvat.
  
  Tulipa mieleeni, adventistit. Puhutaanko teidän tilaisuuksissa, rukoillen tätä Elleniä, vai Kristusta? Opetetaanko pelastusta uskon kautta, vai mitä? Kertokaa te missä on perustus. Se ratkaskoon näköaloja tämän päivän seurakuntaan nähden, mitä ajattelemme. Tosin tämä on niin eripuraisten kivitys areena, ettei moni viitsi ottaa kantaa, eikä varmaan kannattaisi, koska ikäänkuin hiileen puhalletaan. Mutta veljeni puolesta kirjoitan, kirjoitan kun koen veren vuotavan sydämestä näitten maalaamisien vuoksi.
  Ja haastan, jos nyt uskoo joku adventisti siihen Jeesukseen, niin mitä sanomme, onko opetus vinoa vai ei. Tänään.
  
  Tiedän meistä helluntalaisista eronneita, jotka ovat jostain syystä katkeroituneita, täynnä sappea, no syyt ja ratkaisut on olleet monenlaisia ja samahan se on, kun erotaan muistakin, lestadiolaisista, kirkon piiristä jne. ns. näkemyseron takia, tulee aika rajujakin rajankäyntejä. Siksi huudan, ettei Jeesuksen nimi tule pilkan kohteeksi näiden veljien kohdalla, palataan ruotuun, jos ihmiset on uskomassa, niin, ehkä se perustukselle asettaminen toteutuu oikealla tavalla.
  Niin.
  Ja vielä olisimme niitä ihmisiä, jotka rakastamme toisiamme. Huomio asiaan, ajan kanssa, viimeistään ylösnousemuksessa katoaa epätäydellinen.
  Hyvä pohdiskeleva kirjoitus sinulta.
  
  Minusta jokaisen pitäisi tutustua asioihin ensin ja sitten vasta ilmaista mielipiteensä.
  
  Olen adventistina tottunut siihen, että kaikenlaisia ennakkoluuloisia väitteitä on meitä kohtaan osoitettu. Varmasti monilla (myös minulla) on turhia ennakkoluuloja joitakin seurakuntia ja yhteisöjä kohtaan ja sen lisäksi ei-uskovilla on monesti vaikka mitä käsityksiä uskovaisista. Hankkikaa vaan rohkeasti niitä omakohtaisia kokemuksia.
  
  Varmasti on paljon vikaakin adventisteissa, sillä ihmisistähän meidän seurakunta koostuu. Itse olen löytänyt opetuksesta kristuskeskeisen sanoman ja Jumalan armon korostamisen. Kaikkea muutakin sanomaa on, mutta ei mitään sellaista joka voisi nousta tämän tärkeimmän yläpuolella.
  
  Mikä siinäkin on, että kaikesta pitää tehdä niin vakavia opillisia kysymyksiä. Terveellinen ruokavalio on erittäin hyvä asia, kun haluamme ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia. Ei siinä ole koskaan ollut kysymys siitä, että menee taivaspaikka, jos vahingossa tai tahallaan syö kinkun palasen.
- Ex-adv.
  2004-08-24 11:02:47
  huutava ääni kirjoitti:
  Kirjoittanut: Itkeäkö vai nauraa, 24.8.2004 klo 03.02 leike häneltä
  Vihaan vääriä oppeja suljetusta ovesta, sapatista sinettinä, sunnuntaista pedon merkkinä, ruokasäännöistä omaatuntoa orjuuttamassa, pyhäköstä, 1844 vuodesta keskiyön huutona, helvetin ikuisuuden poistamisesta, tutkivasta tuomiosta.
  
  tässä sitten huutava, tai hyytävä ääni jatkaa.
  sallittakoon pieni huumori, kun kirjoitin ensin väärin tuon hyytävän.
  
  Kyllähän oppeja aina pitää katsoa mitä opetetaan.
  En puolusta ihmisiä siinä, jos oppi on jotain sanaa vastaan, sanon kyllä näköalani.
  
  Suljettua ovea en tunne, no sapatin ymmärrän ns. Jumalalliseksi lepopäiväksi, ruokasäännöistä en tiedä, mutta olen heiltä kuullut siitä, että possunlihaa eivät syö, johtopäätökseni, ehkäpä muuta syövät. Pyhäkkö, mistä mainitset, itse en tiedä muuta kuin ihminen on Jumalan Pyhän Hengen asuinpaikka, tarkoittavatko mitä vai sitä en tiedä. Keskiyön huuto, mitä lie, kun eivät ole kertoneet. Helvetin, mistä olen keskustellut on heillä on käsittääkseni ikuinen, mutta olo muoto näin helluntaikäsitteeseen on erilainen.
  Tutkiva tuomiookaan en tunne, mutta näkisin omana näköalana, että kyllä nousemme uskovanakin tuomiolle, sanoistamme, teoistamme jne, mutta pelastumme Kristuksessa kuitenkin, kuin tulen läpi.
  
  Mutta siiten siihen asiaan, ruotuun, veljen näkemiseen, mitä kaiutan ja perustelujani.
  
  Kristus on seurakuntansa pää. Okei, olemme varmaan samaa mieltä. Seurakunta on siellä, missä on uudestisyntyneitä ihmisiä, varmaan vieläkin olemme samaa mieltä. Kun helluntalaiset, vapaakirkolliset, babtistit, luterilaiset, jne, jaa, niin, adventistit kokoontuu sanan ääreen. Sydämessä kaikuu Jeesuksen sovitussanat, se on täytetty, niin eikö siinä kokoonnu Hänen omansa, näin ainakin ymmärrän.
  
  No meillä esim, omakohtaisesti, sanon näin, että jos joku on toista mieltä,
  helluntalaisina,
  ehkä kaikki ole 100% antautuneita, tai ymmärrä pelastus sanoman kaikkia syvyyksiä, mutta perustus kuitenkin on Jeesus, no eikö se kuitenkin ole riittävä, sana avaa tietoa ja kasvaminen tapahtuu.
  Katson tällä näköala paikalla sitten näitä uskovia, mitkä tunnen adventtikirkosta. No ensin, tunnustaa Jeesuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, ok. toisin sanoen, tunnustamme saman Herran, on siten veli. Hän tunnustaa muitten seurakuntien uskovat, ok, sekin tuntuu oikealta ja päätelmäni on, ettei ainakaan opetus voisi olla kovin pielessä kun tämän käsitteen on saatu, Jeesus yksin pelastaa. Sitten, hän saattaa olla se veganisti. En tiedä mitä sanoa, mutta itseäni katsoen ylipainoisena, verenpainetautia sairastavana, nivelet jo rikkoutuneena, saattaisi olla tarpeen laihdutus. Kun olen käynyt ravitoterapeutuilla keskusteluja, huomaan heidän puhuvan näistä terveellisistä ravinto näköaloista.
  Päätelmäni, jos ne on srk. ohjellisina terveelliset elämäntavat, niin olisimpa toivonut meillekin jo nuorenpana seurakunnassa näköaloja näihin syömisiinkin, ja taas ohjeellisina, koska olisin varmaan tänään terveempi henkilö (jos lihan himo ei olisi voittanut) (( pieni huumori )). Aivan nostan hattua heille.
  No en aivan niin mustavalkoisena näe opetusta tästä.
  Mutta vielä veljeni uskoa katsellen. Hän perustaa elämänsä tähän samaan Vapahtajaan, ja jos jotain on ylimääräistä, perustus pitää, ja perille mennään.
  
  Siitä kirjallisuudesta vielä. Tulepa meitin kirjoja katsomaan, ainakin vanhempia, ei ole hurraamista. Siksi toivoisin, että kaikki pitäydyttäisiin vain R.sanaan. Mutta kaikki olemme vaillinaisia, srk.nat meidän ihmisten takia ovat puutteellisia, mutta Kristuksessa TÄYDELLISIÄ, koska ne jotka uskovat pelastuvat.
  
  Tulipa mieleeni, adventistit. Puhutaanko teidän tilaisuuksissa, rukoillen tätä Elleniä, vai Kristusta? Opetetaanko pelastusta uskon kautta, vai mitä? Kertokaa te missä on perustus. Se ratkaskoon näköaloja tämän päivän seurakuntaan nähden, mitä ajattelemme. Tosin tämä on niin eripuraisten kivitys areena, ettei moni viitsi ottaa kantaa, eikä varmaan kannattaisi, koska ikäänkuin hiileen puhalletaan. Mutta veljeni puolesta kirjoitan, kirjoitan kun koen veren vuotavan sydämestä näitten maalaamisien vuoksi.
  Ja haastan, jos nyt uskoo joku adventisti siihen Jeesukseen, niin mitä sanomme, onko opetus vinoa vai ei. Tänään.
  
  Tiedän meistä helluntalaisista eronneita, jotka ovat jostain syystä katkeroituneita, täynnä sappea, no syyt ja ratkaisut on olleet monenlaisia ja samahan se on, kun erotaan muistakin, lestadiolaisista, kirkon piiristä jne. ns. näkemyseron takia, tulee aika rajujakin rajankäyntejä. Siksi huudan, ettei Jeesuksen nimi tule pilkan kohteeksi näiden veljien kohdalla, palataan ruotuun, jos ihmiset on uskomassa, niin, ehkä se perustukselle asettaminen toteutuu oikealla tavalla.
  Niin.
  Ja vielä olisimme niitä ihmisiä, jotka rakastamme toisiamme. Huomio asiaan, ajan kanssa, viimeistään ylösnousemuksessa katoaa epätäydellinen.
  Huomaan, ettet tiedä mitään adventistien opeista ja näin ollen olet kyllä jäävi niistä mitään sanomaankaan.
  
  Jos opit ovat aivan metsässä ja julistavat sitä toista evankeliumia mistä Paavali varoitti, pitäisikö kaikkien pitää vain suunsa kiinni? Niinkö? Antaa muiden vain uskoa höpöihin ja satuihin, kyllä Jeesus silti ymmärtää?
  
  Mikä on niiden uskovien vastuu asiassa, jotka tietävät nämä sadut saduiksi? Pitäisi vaan olla hiljaa? Antaa muiden uskoa kun kerran haluavat?
  
  Jos sinä aloittaisit tupakanpolton ja polttelisit 20 v ja saisit keuhkosyövän. Kukaan ei olisi sinua varoittanut tästä vaarasta, vaikka useat tietäisivät tupakan aiheuttavan keuhkosyöpää. Olisitko ihan mielisissäsi, että ihmiset olivat hiljaa eivätkä tulleet pahoittamaan mieltäsi varoituksillaan?
  
  Mielestäni kysymys on samasta asiasta. Jos tiedämme jotkut asiat vääriksi, on kristityn velvollisuus tuoda ne väärät asiat esille. Se on sitten tietysti eri asia, ottaako niitä sanoja kukaan vastaan. Tässä on kysymys siitä vanhasta kysymyksestä, jonka jo Kain esitti: Olenko minä veljeni vartija?
  
  Olenko minä veljeni vartija? Voin tietysti pestä käteni koko jutusta ja seurata vain sivusta miten ihmisiä vedetään höplästä ja annetaan heidän uskoa väärä evankeliumi. Ei se, että puhutaan Jeesuksesta vielä pelkästään tee evankeliumia oikeaksi. Jos pelastus sidotaan sellaisiin asioihin, joita Raamattu ei tue, se on väärää evankeliumia.
  New agessakin puhutaan Jeesuksesta, mutta kuinka moni teistä tunnustaa sen uskonnon oikeaksi evankeliumiksi?
  
  Pitää olla tarkka. Lukekaa hyvät ihmiset Raamattuanne ja luottakaa, että Pyhä Henki itse valaisee ymmärrystänne. Ei se riitä, että joku pappi tulkkaa teille sitä. Hän voi tulkita sitä aivan väärin. Tätä Jeesus tarkoitti, kun Hän käski pysymään hereillä ja valvomaan.
- Ex-adv.
  2004-08-24 11:07:38
  Jamu- kirjoitti:
  Hyvä pohdiskeleva kirjoitus sinulta.
  
  Minusta jokaisen pitäisi tutustua asioihin ensin ja sitten vasta ilmaista mielipiteensä.
  
  Olen adventistina tottunut siihen, että kaikenlaisia ennakkoluuloisia väitteitä on meitä kohtaan osoitettu. Varmasti monilla (myös minulla) on turhia ennakkoluuloja joitakin seurakuntia ja yhteisöjä kohtaan ja sen lisäksi ei-uskovilla on monesti vaikka mitä käsityksiä uskovaisista. Hankkikaa vaan rohkeasti niitä omakohtaisia kokemuksia.
  
  Varmasti on paljon vikaakin adventisteissa, sillä ihmisistähän meidän seurakunta koostuu. Itse olen löytänyt opetuksesta kristuskeskeisen sanoman ja Jumalan armon korostamisen. Kaikkea muutakin sanomaa on, mutta ei mitään sellaista joka voisi nousta tämän tärkeimmän yläpuolella.
  
  Mikä siinäkin on, että kaikesta pitää tehdä niin vakavia opillisia kysymyksiä. Terveellinen ruokavalio on erittäin hyvä asia, kun haluamme ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia. Ei siinä ole koskaan ollut kysymys siitä, että menee taivaspaikka, jos vahingossa tai tahallaan syö kinkun palasen.
  Et ole sitten Elleniäsi lukenut, koska EGW itse sanoi selvästi, että "lihansyöjiä ei muunneta" eli eivät pääse taivaaseen. Ja nyt täytyy pitää mielessä, että Ellen sanoi KAIKEN tiedon tulleen hänelle Jumalalta.
  
  Nyt tullaankin sitten kysymykseen, että ovatko adventistit sitten ollenkaan adventisteja, jos eivät usko perusoppeihin? EGW (Jumala EGW:lle) saneli nämä perusopit eikä niissä juuri ollut tulkinnanvaraa.
  
  Saako näissä perusopeissa lipsua ja soveltaa niitä miten itse haluaa?
- jamu-
  2004-08-24 11:21:01
  Ex-adv. kirjoitti:
  Et ole sitten Elleniäsi lukenut, koska EGW itse sanoi selvästi, että "lihansyöjiä ei muunneta" eli eivät pääse taivaaseen. Ja nyt täytyy pitää mielessä, että Ellen sanoi KAIKEN tiedon tulleen hänelle Jumalalta.
  
  Nyt tullaankin sitten kysymykseen, että ovatko adventistit sitten ollenkaan adventisteja, jos eivät usko perusoppeihin? EGW (Jumala EGW:lle) saneli nämä perusopit eikä niissä juuri ollut tulkinnanvaraa.
  
  Saako näissä perusopeissa lipsua ja soveltaa niitä miten itse haluaa?
  ..ne perusopit löydy suoraan raamatusta. Sinä taidat olla yksi niistä joilla on joku ihmeellinen pakkomielle tullut EGW:stä. En onneksi tunne kovin montaa sellaista adventistia. (ja sinäkin ole ex-sellainen)
  
  Raamatun valossa EGW itsekin kehoitti kirjoituksiansa tutkimaan. Joten pidetään se mikä on hyvää ja oikeaa, mutta turha lähteä jotakin yksittäisiä lausahduksia spekuloimaan. Ei EGW ollut mikään täydellinen pyhimys. Mistä tämä käsitys on tullut, että kaikki kirjoitukset olisivat suoraan Jumalan sanelemaa tekstiä.
- jamu-
  2004-08-24 11:24:05
  Ex-adv. kirjoitti:
  Huomaan, ettet tiedä mitään adventistien opeista ja näin ollen olet kyllä jäävi niistä mitään sanomaankaan.
  
  Jos opit ovat aivan metsässä ja julistavat sitä toista evankeliumia mistä Paavali varoitti, pitäisikö kaikkien pitää vain suunsa kiinni? Niinkö? Antaa muiden vain uskoa höpöihin ja satuihin, kyllä Jeesus silti ymmärtää?
  
  Mikä on niiden uskovien vastuu asiassa, jotka tietävät nämä sadut saduiksi? Pitäisi vaan olla hiljaa? Antaa muiden uskoa kun kerran haluavat?
  
  Jos sinä aloittaisit tupakanpolton ja polttelisit 20 v ja saisit keuhkosyövän. Kukaan ei olisi sinua varoittanut tästä vaarasta, vaikka useat tietäisivät tupakan aiheuttavan keuhkosyöpää. Olisitko ihan mielisissäsi, että ihmiset olivat hiljaa eivätkä tulleet pahoittamaan mieltäsi varoituksillaan?
  
  Mielestäni kysymys on samasta asiasta. Jos tiedämme jotkut asiat vääriksi, on kristityn velvollisuus tuoda ne väärät asiat esille. Se on sitten tietysti eri asia, ottaako niitä sanoja kukaan vastaan. Tässä on kysymys siitä vanhasta kysymyksestä, jonka jo Kain esitti: Olenko minä veljeni vartija?
  
  Olenko minä veljeni vartija? Voin tietysti pestä käteni koko jutusta ja seurata vain sivusta miten ihmisiä vedetään höplästä ja annetaan heidän uskoa väärä evankeliumi. Ei se, että puhutaan Jeesuksesta vielä pelkästään tee evankeliumia oikeaksi. Jos pelastus sidotaan sellaisiin asioihin, joita Raamattu ei tue, se on väärää evankeliumia.
  New agessakin puhutaan Jeesuksesta, mutta kuinka moni teistä tunnustaa sen uskonnon oikeaksi evankeliumiksi?
  
  Pitää olla tarkka. Lukekaa hyvät ihmiset Raamattuanne ja luottakaa, että Pyhä Henki itse valaisee ymmärrystänne. Ei se riitä, että joku pappi tulkkaa teille sitä. Hän voi tulkita sitä aivan väärin. Tätä Jeesus tarkoitti, kun Hän käski pysymään hereillä ja valvomaan.
  nimittäin siitä tupakoimisen vaarasta ainakin
- Ex-adv.
  2004-08-24 11:31:25
  jamu- kirjoitti:
  ..ne perusopit löydy suoraan raamatusta. Sinä taidat olla yksi niistä joilla on joku ihmeellinen pakkomielle tullut EGW:stä. En onneksi tunne kovin montaa sellaista adventistia. (ja sinäkin ole ex-sellainen)
  
  Raamatun valossa EGW itsekin kehoitti kirjoituksiansa tutkimaan. Joten pidetään se mikä on hyvää ja oikeaa, mutta turha lähteä jotakin yksittäisiä lausahduksia spekuloimaan. Ei EGW ollut mikään täydellinen pyhimys. Mistä tämä käsitys on tullut, että kaikki kirjoitukset olisivat suoraan Jumalan sanelemaa tekstiä.
  Kyllä, oppien pitäisi tulla suoraan Raamatusta. Miksi näin ei ole adventtikirkon kohdalla? Minulla ei ole pakkomiellettä EGW:stä, mutta adventtikirkolla on. Oletko lukenut adventtikirkon 27 opinkohtaa? Siellähän EGW on ilmoitettu jatkuvana auktoriteettina ja hänen kauttaa kirkolla on profetian henki.
  
  Hänen kauttaan on tullut nämä kummalliset tutkivat tuomiot, sapatti kristittyjen sinettinä, Jeesus on sama kuin enkeli Mikael.
  
  Et ole kovinkaan hyvin perehtynyt kirkkosi perustaan, jos et tiedä edes sitä, että EGW itse ilmoitti saavansa kaiken tiedon suoraan Jumalalta.
  
  Hän oli erehtyvä ihminen, mutta hän sanoi suoraan ja selkeästi, että hänen kirjoituksensa tulevat Jumalalta ja näin ollen ne eivät erehdy.
  
  Olisi todella hyvä asia, jos EGW:n vaikutus kirkon opeissa alkaa pienentyä ja Raamattua luetaan enemmän kuin hänen kirjojaan. Näin ei ollut silloin, kun olin itse jäsen. Toivottavasti oikea evankeliumi alkaa vaikuttaa adventtikirkossakin.
- upotettu
  2004-08-24 11:32:27
  ...vuodatus ,että ihan hyvää teki!!!
  Aivan kuin minun "suustani"! ~
- Ex-adv.
  2004-08-24 11:34:26
  jamu- kirjoitti:
  nimittäin siitä tupakoimisen vaarasta ainakin
  Pitää päästä sanomaan jotain...vaikkei mitään sanottavaa olisikaan...vai?
  
  Tupakoiminen on pelastusta estävä asia adventtikirkossa, tiedetään. Ja siitä kyllä pidetään huoli, että tupakoivia ei kasteta.
  
  Mutta mitä oikein tahdoit loppujen lopuksi sanoa?
  
  Minun pointtini keskittyi muuhun kuin tupakointiin.
- ex-sapatti
  2004-08-24 11:44:39
  Täyttä asiaa sinulla. Täällä on ollut nähtävissä adventistien tai heidän hännystelijöidensä taholta sellaista henkeä, että aletaan höpöttää "vihasta" heti kun heidän ns. profeettansa vääryydet, valheet ja harhaopit paljastetaan.
  
  On sanottava valhe valheeksi, synti synniksi ja harha harhaksi sekä varoitettava toisiakin, etteivät joudu samaan valheiden ja petoksien verkkoon.
  
  Saatanakin alkaa itkeä ja puhua rakkaudesta kun saatana paljastetaan.
  
  Täällä on niitä, jotka taitavat itse vihata niitä jotka paljastavat heidän epäjumalansa Whiten.
- jamu-
  2004-08-24 11:45:06
  Ex-adv. kirjoitti:
  Kyllä, oppien pitäisi tulla suoraan Raamatusta. Miksi näin ei ole adventtikirkon kohdalla? Minulla ei ole pakkomiellettä EGW:stä, mutta adventtikirkolla on. Oletko lukenut adventtikirkon 27 opinkohtaa? Siellähän EGW on ilmoitettu jatkuvana auktoriteettina ja hänen kauttaa kirkolla on profetian henki.
  
  Hänen kauttaan on tullut nämä kummalliset tutkivat tuomiot, sapatti kristittyjen sinettinä, Jeesus on sama kuin enkeli Mikael.
  
  Et ole kovinkaan hyvin perehtynyt kirkkosi perustaan, jos et tiedä edes sitä, että EGW itse ilmoitti saavansa kaiken tiedon suoraan Jumalalta.
  
  Hän oli erehtyvä ihminen, mutta hän sanoi suoraan ja selkeästi, että hänen kirjoituksensa tulevat Jumalalta ja näin ollen ne eivät erehdy.
  
  Olisi todella hyvä asia, jos EGW:n vaikutus kirkon opeissa alkaa pienentyä ja Raamattua luetaan enemmän kuin hänen kirjojaan. Näin ei ollut silloin, kun olin itse jäsen. Toivottavasti oikea evankeliumi alkaa vaikuttaa adventtikirkossakin.
  Tunnenhan minä toki kaikki opit ja niiden ongelmakohdat, mutta entä sitten.
  
  Minä haluan edistää evankeliumia keskittymällä siihen mikä on hyvää ja viemällä rakkauden ja armon sanomaa eteenpäin. Tähän olen löytänyt adventtikirkossa loistavat puitteet.
  
  Kaikkea vääryyttä ja pahaa ei saa kitkettyä, vaikka kuinka käy taistelemaan sitä vastaan. Siinä kyllä saa aikaa kulumaan, mutta onko se sen arvoista. Tottakai epäraamatullisiin asioihin pitää puuttua, joten en minä silmiäni käske ummistamaan, mutta en nyt juurikaan ole törmännyt viimeaikoina sellaiseen, joka olisi mieltäni murehduttanut siinä mielessä.
  
  Suljetut ovet ja sinetit ym. on sellaisia asioita joista voi keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Käsityksiä voi olla monenlaisia ja käsitykset voi muuttuakin ajan myötä. Valitettavasti jotkut ihmiset ottavat asioita vähän liian kirjaimellisesti, mutta näitä ihmisiä riittää kyllä jokaisessa eri kirkkokunnassa.
- jamu-
  2004-08-24 11:50:02
  ex-sapatti kirjoitti:
  Täyttä asiaa sinulla. Täällä on ollut nähtävissä adventistien tai heidän hännystelijöidensä taholta sellaista henkeä, että aletaan höpöttää "vihasta" heti kun heidän ns. profeettansa vääryydet, valheet ja harhaopit paljastetaan.
  
  On sanottava valhe valheeksi, synti synniksi ja harha harhaksi sekä varoitettava toisiakin, etteivät joudu samaan valheiden ja petoksien verkkoon.
  
  Saatanakin alkaa itkeä ja puhua rakkaudesta kun saatana paljastetaan.
  
  Täällä on niitä, jotka taitavat itse vihata niitä jotka paljastavat heidän epäjumalansa Whiten.
  Joillekin adventisteille Ellen on jonkinlainen epäjumala. Itselleni se ei sitä ole, eikä sitä mielestäni tue kirkon viralliset kannanototkaan.
  
  Joten hyvällä asialla ollaan siinä mielessä, että kyllä kaikki epäjumalat pitää voida paljastaa. Tietenkin. Mutta kyllä ihmiselle voi tulla esim. liikunnastakin epäjumala, mutta se ei silti tarkoita sitä, että liikunta itsessään on jotenkin väärä asia.
- ex-sapatti
  2004-08-24 11:50:46
  Jamu- kirjoitti:
  Hyvä pohdiskeleva kirjoitus sinulta.
  
  Minusta jokaisen pitäisi tutustua asioihin ensin ja sitten vasta ilmaista mielipiteensä.
  
  Olen adventistina tottunut siihen, että kaikenlaisia ennakkoluuloisia väitteitä on meitä kohtaan osoitettu. Varmasti monilla (myös minulla) on turhia ennakkoluuloja joitakin seurakuntia ja yhteisöjä kohtaan ja sen lisäksi ei-uskovilla on monesti vaikka mitä käsityksiä uskovaisista. Hankkikaa vaan rohkeasti niitä omakohtaisia kokemuksia.
  
  Varmasti on paljon vikaakin adventisteissa, sillä ihmisistähän meidän seurakunta koostuu. Itse olen löytänyt opetuksesta kristuskeskeisen sanoman ja Jumalan armon korostamisen. Kaikkea muutakin sanomaa on, mutta ei mitään sellaista joka voisi nousta tämän tärkeimmän yläpuolella.
  
  Mikä siinäkin on, että kaikesta pitää tehdä niin vakavia opillisia kysymyksiä. Terveellinen ruokavalio on erittäin hyvä asia, kun haluamme ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia. Ei siinä ole koskaan ollut kysymys siitä, että menee taivaspaikka, jos vahingossa tai tahallaan syö kinkun palasen.
  Miksi kaunistelet täällä tosiasioita?
  
  Adventistien valheprofeetta E.G.White on selvästi väittänyt että:
  
  -lihansyöjät eivät pääse taivaaseen (1T, s. 187; CD, s. 380-381)
  - kahvin ja teen juominen on syntiä (Evangelism, s. 266)
  - rukoukset eivät pääse taivaaseen, jos ruokapöydälläsi on voita, kananmunia tai lihaa (CD, s. 366)
  
  Joten miksi venkoilet, kun se on selvästi adventismin "profeetan" opeissa sanottu, ja niillähän on jumalallinen arvovalta käytännössä vai mitä!
  
  Tiedän nämä jutut kun olin teidän lahkossa monta vuotta ja näin mitä se kulissien takana on.
- jamu-
  2004-08-24 11:56:51
  Ex-adv. kirjoitti:
  Pitää päästä sanomaan jotain...vaikkei mitään sanottavaa olisikaan...vai?
  
  Tupakoiminen on pelastusta estävä asia adventtikirkossa, tiedetään. Ja siitä kyllä pidetään huoli, että tupakoivia ei kasteta.
  
  Mutta mitä oikein tahdoit loppujen lopuksi sanoa?
  
  Minun pointtini keskittyi muuhun kuin tupakointiin.
  Kyllä tajusin mitä ajoit takaa ja olen tottakai samaa mieltä siitä, että pitää erinäisistä vääristä asioista varoittaa.
  
  Mutta jos esim. adventisti varoittaa tupakoinnin vaaroista, niin sitä pidetään heti jonain opinkohtana, mutta jos varoittaja on joku ei-uskovainen lääkäri, niin sitten asian käsittely tuntuu olevan ihan luontevaa. Tämä lähinnä olisi pointtini tästä.
- jamu-
  2004-08-24 12:04:35
  ex-sapatti kirjoitti:
  Miksi kaunistelet täällä tosiasioita?
  
  Adventistien valheprofeetta E.G.White on selvästi väittänyt että:
  
  -lihansyöjät eivät pääse taivaaseen (1T, s. 187; CD, s. 380-381)
  - kahvin ja teen juominen on syntiä (Evangelism, s. 266)
  - rukoukset eivät pääse taivaaseen, jos ruokapöydälläsi on voita, kananmunia tai lihaa (CD, s. 366)
  
  Joten miksi venkoilet, kun se on selvästi adventismin "profeetan" opeissa sanottu, ja niillähän on jumalallinen arvovalta käytännössä vai mitä!
  
  Tiedän nämä jutut kun olin teidän lahkossa monta vuotta ja näin mitä se kulissien takana on.
  Miksi mun pitäisi tuollaisiin väittämiin ylipäänsä uskoa?
  
  Jos raamattu ei jotakin Ellenin kirjoittamaa väitettä tue, niin EVVK!
  
  Synti ei minulle ole ensisijaisesti yksittäinen teko, vaan vähän laajempi juttu. Edustan niitä adventisteja, jotka osaavat elää uskoansa todeksi ilman Ellenin ohjeitakin.
- ex-sapatti
  2004-08-24 12:06:36
  jamu- kirjoitti:
  ..ne perusopit löydy suoraan raamatusta. Sinä taidat olla yksi niistä joilla on joku ihmeellinen pakkomielle tullut EGW:stä. En onneksi tunne kovin montaa sellaista adventistia. (ja sinäkin ole ex-sellainen)
  
  Raamatun valossa EGW itsekin kehoitti kirjoituksiansa tutkimaan. Joten pidetään se mikä on hyvää ja oikeaa, mutta turha lähteä jotakin yksittäisiä lausahduksia spekuloimaan. Ei EGW ollut mikään täydellinen pyhimys. Mistä tämä käsitys on tullut, että kaikki kirjoitukset olisivat suoraan Jumalan sanelemaa tekstiä.
  ”Siinä mitä olen kirjoittanut on yksi luotettava totuuden ketju, ilman yhtäkään harhaoppista lausetta.” ― Ellen G. White, Letter 329A, 1905. '
  
  "Jumalan voima tuli ylleni, ja kykenin selvästi määrittelemään, mikä on totuutta ja mikä on erhettä. Minut vietiin näkyyn, ja minulle annettiin selityksiä ... korjaamaan päällisin puolin uskottavilta vaikuttavia erheitä ja täsmentämään totuutta." (3SM, s. 31-32)
  
  Ja vieläkin:
  
  "Seitsemännen päivän adventistit kertovat uskovansa Raamatun olevan innoitettua Jumalan sanaa. Mutta he eivät kerro sinulle että he hyökkäävät Raamatun yhtenäisyyttä vastaan, oikeuttaakseen Ellen Whiten kirjoituksissa olevat virheet. He eivät myöskään kerro sinulle, että he tulkitsevat Raamattua Ellen Whiten kirjoituksien kautta. Samoin kuin mormonit ja Jehovan todistajat heitä ennen, seitsemännen päivän adventistit ovat nyt julkaisseet heidän omat ainutlaatuiset "raamatut": The Spirit of Prophecy Study Bible (jossa Ellen Whiten kirjoitukset on lisätty kommentteina ja huomautuksina raamatuntekstien yhteyteen); ja The Clear Word Bible (jossa Ellen Whiten kirjoitukset ovat suoraan sisällytetty Raamatun tekstiin ilman mitään eroa tai minkäänlaista alaviitettä). Näin The Clear Word Bible on Jumalaa pilkkaava, saatanallinen väärennös Jumalan sanasta.
  
  Eikö kaikkien niiden, jotka luulevat seitsemännen päivän adventistien olevan ainoastaan yksi ryhmä hyviä Raamattuun uskovia kristittyjä, olisi huolellisesti mietittävä näitä kertomatta jätettyjä asioita? Varoitamme: seitsemännen päivän adventismi on kulttiuskonto!"
  
  http://koti.mbnet.fi/kyti/16.mita_adventistit_eivat_kerro_sinulle.htm
  
  Tuolta voi lukea lisää.
- ex-sapatti
  2004-08-24 12:13:10
  jamu- kirjoitti:
  Miksi mun pitäisi tuollaisiin väittämiin ylipäänsä uskoa?
  
  Jos raamattu ei jotakin Ellenin kirjoittamaa väitettä tue, niin EVVK!
  
  Synti ei minulle ole ensisijaisesti yksittäinen teko, vaan vähän laajempi juttu. Edustan niitä adventisteja, jotka osaavat elää uskoansa todeksi ilman Ellenin ohjeitakin.
  Miksi sitten edes olet SPA jos et usko järjestön oppeihin ja auktoriteettiin, joka vetoaa jumalalliseen arvovaltaan?
  
  EGW ei pahemmin anna pelivaraa ottaa sieltä täältä jotain hänen tuotannostaan ja pitää jotakin osaa hyvänä ja oisia harhaoppina.
  
  Jos olet tuonkaltainen adventisti kuin sanot olevasi, niin harvinainen olet. Tunsin kyllä omana aikanani adventistina muutamia lahkolleen kriittisiä adventisteja, mutta eipä he paljon mitään sen sisällä aikaan saaneet. Niinpä osa heistä erosikin ja meni muualle, missä saa uskoa ja ajatella vapaana EGW:n painolastista.
- utelias
  2004-08-24 12:45:19
  ex-sapatti kirjoitti:
  Miksi kaunistelet täällä tosiasioita?
  
  Adventistien valheprofeetta E.G.White on selvästi väittänyt että:
  
  -lihansyöjät eivät pääse taivaaseen (1T, s. 187; CD, s. 380-381)
  - kahvin ja teen juominen on syntiä (Evangelism, s. 266)
  - rukoukset eivät pääse taivaaseen, jos ruokapöydälläsi on voita, kananmunia tai lihaa (CD, s. 366)
  
  Joten miksi venkoilet, kun se on selvästi adventismin "profeetan" opeissa sanottu, ja niillähän on jumalallinen arvovalta käytännössä vai mitä!
  
  Tiedän nämä jutut kun olin teidän lahkossa monta vuotta ja näin mitä se kulissien takana on.
  Mikä on nimeltään tuo teos, jonka lyhenteeksi olet merkinnyt "CD"?
  
  Entä "1T"?
- ex-sapatti
  2004-08-24 13:32:03
  utelias kirjoitti:
  Mikä on nimeltään tuo teos, jonka lyhenteeksi olet merkinnyt "CD"?
  
  Entä "1T"?
  Testimonies ja Councils on Diet and Foods.
  
  Huomattakoon tämäkin EGW:m omasta todistuksesta tekstiensä jumalallisesta auktoriteetista:
  
  Väittikö E.G.White Todistuksiaan erehtymättömiksi? Kyllä.
  
  Vielä nytkin kun minä lähetän sinulle nuhtelun ja varoituksen todistuksen monet teistä selittävät sen olevan ainoastaan Sisar Whiten mielipide. Sillä tavalla te loukkaatte Jumalan Henkeä.” Testimonies 5, p.64
  
  ”Näissä kirjeissä joita kirjoitan, kirjoittamissani todistuksissa, minä esitän teille sen mitä Herra on ilmaissut minulle. Minä en kirjoita yhtäkään artikkelia paperille ilmaisemalla pelkästään omia käsityksiäni. Ne ovat siitä mitä Jumala on avannut eteeni näyssä – kallisarvoisia valon säteitä valtaistuimelta.” Testimonies 5 p. 67.
  
  Jos te heikennätte Jumalan kansan luottamusta todistuksiin jotka Hän on lähettänyt heille, te kapinoitte Jumalaa vastaan kuten Korah, Daatan ja Abiram.” Testimonies 5 p. 66.
  
  Todistukset ovat joko Jumalan Hengestä tai saatanan hengestä. Asettumalla itse Jumalan palvelijoita vastaan sinä toimit joko Jumalan puolesta tai saatanan puolesta.” Testimonies 4 p. 230.
  
  Netissä esim. http://koti.mbnet.fi/kyti/18.ellen_g_whiten_lisaykset_ja_ristiriidat_raamatun_kanssa.htm#13. ONKO MEILLÄ
- jamu-
  2004-08-24 16:51:03
  ex-sapatti kirjoitti:
  Miksi sitten edes olet SPA jos et usko järjestön oppeihin ja auktoriteettiin, joka vetoaa jumalalliseen arvovaltaan?
  
  EGW ei pahemmin anna pelivaraa ottaa sieltä täältä jotain hänen tuotannostaan ja pitää jotakin osaa hyvänä ja oisia harhaoppina.
  
  Jos olet tuonkaltainen adventisti kuin sanot olevasi, niin harvinainen olet. Tunsin kyllä omana aikanani adventistina muutamia lahkolleen kriittisiä adventisteja, mutta eipä he paljon mitään sen sisällä aikaan saaneet. Niinpä osa heistä erosikin ja meni muualle, missä saa uskoa ja ajatella vapaana EGW:n painolastista.
  Olen ensisijaisesti kristitty ja vasta toissijaisesti adventisti, enkä kovin korkeita raja-aitoja halua vetää eri kirkkokuntien välille ja osallistun muidenkin seurakuntien toimintaan.
  
  Adventististi olen ainakin siksi, kun olen tähän piiriin syntynyt ja siinä koko ikäni elänyt, mutta en näe mitään syytä poiskaan lähteä. Se mihin ja miten uskon on tietenkin minun ja Jumalan välinen asia - ei seurakunnan. Seurakunta voi antaa siihen vain jonkinlaisia vinkkejä.
  
  Minulle oleellista ei ole se, että puolustetaanko vai vastustetaanko jotakin EGW:n lausumia, vaan Jumalan tahdon etsiminen omalle kohdalle ja eläminen kristittynä arjen keskellä. Jos jonkun mielestä olen siitä syystä huono adventisti, niin ihan vapaasti saa ajatella kukin mitä haluaa.
  
  Vietän sapattia ja pidän siitä, että korostetaan terveitä elämäntapoja. Raittiuden merkitys on alkanut valjeta iän myötä, kunhan on kantapäänkautta joutunut senkin ensin oppimaan. Eli pureksimatta ei siis ole mitään nielty.
  
  Kyllä elämässä ja uskonelämässä on niin paljon mielenkiintoisia asioita, että jätän EGW:n tutkimisen muille.
- ex-sapatti
  2004-08-24 18:27:00
  jamu- kirjoitti:
  Olen ensisijaisesti kristitty ja vasta toissijaisesti adventisti, enkä kovin korkeita raja-aitoja halua vetää eri kirkkokuntien välille ja osallistun muidenkin seurakuntien toimintaan.
  
  Adventististi olen ainakin siksi, kun olen tähän piiriin syntynyt ja siinä koko ikäni elänyt, mutta en näe mitään syytä poiskaan lähteä. Se mihin ja miten uskon on tietenkin minun ja Jumalan välinen asia - ei seurakunnan. Seurakunta voi antaa siihen vain jonkinlaisia vinkkejä.
  
  Minulle oleellista ei ole se, että puolustetaanko vai vastustetaanko jotakin EGW:n lausumia, vaan Jumalan tahdon etsiminen omalle kohdalle ja eläminen kristittynä arjen keskellä. Jos jonkun mielestä olen siitä syystä huono adventisti, niin ihan vapaasti saa ajatella kukin mitä haluaa.
  
  Vietän sapattia ja pidän siitä, että korostetaan terveitä elämäntapoja. Raittiuden merkitys on alkanut valjeta iän myötä, kunhan on kantapäänkautta joutunut senkin ensin oppimaan. Eli pureksimatta ei siis ole mitään nielty.
  
  Kyllä elämässä ja uskonelämässä on niin paljon mielenkiintoisia asioita, että jätän EGW:n tutkimisen muille.
  "Olen ensisijaisesti kristitty ja vasta toissijaisesti adventisti, enkä kovin korkeita raja-aitoja halua vetää eri kirkkokuntien välille ja osallistun muidenkin seurakuntien toimintaan."
  
  "Kyllä elämässä ja uskonelämässä on niin paljon mielenkiintoisia asioita, että jätän EGW:n tutkimisen muille. "
  
  Hyvä niin sitten ja ensisijaisesti nimenomaan kristitty tulisi ollakin eikä minkään ismin kannattaja. Ja Raamatulla koetella ja arvostella kaikki jotka profeettoja väittävät olevansa!
- niin,niin
  2004-08-24 18:52:32
  jamu- kirjoitti:
  Joillekin adventisteille Ellen on jonkinlainen epäjumala. Itselleni se ei sitä ole, eikä sitä mielestäni tue kirkon viralliset kannanototkaan.
  
  Joten hyvällä asialla ollaan siinä mielessä, että kyllä kaikki epäjumalat pitää voida paljastaa. Tietenkin. Mutta kyllä ihmiselle voi tulla esim. liikunnastakin epäjumala, mutta se ei silti tarkoita sitä, että liikunta itsessään on jotenkin väärä asia.
  Niin ja voihan se urheilukin olla epäjumala tai auto tai vaatteet tai raha jne.Ja toisilla se katkeruuden siemem kasvaa ja KASVAA JA KASVAA aina
  fanaattisuuteen asti, tällä palstalla se hyvin näkyy.
- niin,niin
  2004-08-24 18:59:46
  ex-sapatti kirjoitti:
  Täyttä asiaa sinulla. Täällä on ollut nähtävissä adventistien tai heidän hännystelijöidensä taholta sellaista henkeä, että aletaan höpöttää "vihasta" heti kun heidän ns. profeettansa vääryydet, valheet ja harhaopit paljastetaan.
  
  On sanottava valhe valheeksi, synti synniksi ja harha harhaksi sekä varoitettava toisiakin, etteivät joudu samaan valheiden ja petoksien verkkoon.
  
  Saatanakin alkaa itkeä ja puhua rakkaudesta kun saatana paljastetaan.
  
  Täällä on niitä, jotka taitavat itse vihata niitä jotka paljastavat heidän epäjumalansa Whiten.
  kirkkoon tai lahkoon tai mihin hyvänsä sinä nyt sitten kuulut??? oletko löytänyt täydellisiä ihmisiä sisältävän täydellisen seurakunnan, minä
  en sellaista ole koskaan löytänyt, oletko kenties entinen jehova tai entinen helluntailainen tai entinen babtisti tai entinen mikä vaan vai oletko kenties ollut niitä kaikkia???
- Annu
  2004-09-24 02:23:36
  >>>Esimerkiksi Ellenin omalla nimellään julkaisema kirja Sketches from the life on Paul oli niin suora kopio Eldersheimin kirjasta Life and epistles of the apostle Paul, että julkaisija uhkasi Elleniä lakituvalla. Kirja vedettiin myyntilistoilta pois, mutta myöhemmin se kuitenkin taas tuli levitykseen.
  Kaiken huippu on se, että Ellen väitti varastamiaan tekstejä Jumalalta saaduiksi näyiksi!
  Tähän en sano vielä mitään, koska en tunne asiaa...
  
  >>>babylonin jäsenien (eli muiden kuin Seitsemännen Päivän Adventistien) kirjoittamia.
  Tämä käsitys juontaa jo ajalta ennen adventtiseurakunnan perustamista. Varhaiset adventistiset tulkinnat Babylonista olivat jo olemassa ennen meitä Suuntaa näytti Charles Fitch, joka oli vapaakirkollisesta/ prebyteerisestä taustasta nouseva milleriläinen. Miller ei koskaan liittynyt adventisteihin, siitä pitivät hänen läheisimmät avustajansa huolen, ja hän luotti heihin. Hän oli jo silloin vanha ja väsynyt, joten Jumala otti hänet talteen odottamaan ylösnousemusta ja iankaikkista elämää.
  Mutta Babyloniin, Fitch tulkitsi, että Babylon on roomalaiskatolinen kirkko. Hän sisällytti niihin myös kaikki, jokta vastustavat Jeesuksen henkilökohtaista hallintavaltaa tässä maailmassa. Täten kaikkia, jotka vastustivat milleriläisten keskeisiä opetuksia, pidettiin sekä antikristuksina että Babylonina.
  Varhaiset sapattia viettävät adventistit säilyttivät tämän tulkinnan. Niinpä James White kirjoitti vuonna 1850, että "toisen enkelin sanoma (Ilm. 14:8)kutsui meidät ulos langenneista seurakunnista sinne, missä nyt saamme ajatella vapaasti ja toimia Jumalan pelossa."
  Langenneista seurakunnista pois tuleminen oli valmistanut tietä sapattitotuuden löytämiselle, jota alettiin pohtia toiseen adventtiin uskovien keskuudessa välittömästi sen jälkeen, kun toisen enkelin sanoma oli kutsunut heidät pois eri kirkoista.
  Sapatinviettäjät eivät omaksuneet ainoastaan Fitchin käsitystä Babylonista täysin langenneena vuoteen 1844 mennessä, vaan myöskin seurasivat Milleriä uskomalla, että pelastuksen ovi suljetaan lokakuussa 1844. Miller väitti, että armonaika sulkeutuisi, kun 2300 iltaa ja aamua kuluisi umpeen "noin vuonna 1843". Koska hän tulkitsi pyhäkön puhdistamisen toisena adventtina (Jeesuksen tulona), hän päätteli, että jokaisen oli tehtävä ratkaisu joko Kristuksen puolelle tai häntä vastaan siihen mennessä.
  
  >>>Vihaan vääriä oppeja suljetusta ovesta
  22.10.1844 suuren pettymyksen jälkeen, kun Kristus ei saapunutkaan, suureksi kysymykseksi nousi, oliko tuona päivänä tapahtunut mitään.
  Joiden mielestä mitään ei olut tapahtunut, tuli "avoimen oven" adventisteja, joiden mielestä oli tapahtunut, tuli "suljetun oven" adventisteja. Miller kannatti jälkimmäistä ja kirjoitti: ---ne jotka julistivat Kristuksen toista tulemista, saivat päätökseen työnsä syntisen varoittamiseksi ja ylpeän kirkon herättämiseksi". vuoden 1844 loppuun mennessä "suljettu ovi" oli saanut kaksi merkitystä:
  1. jotakin oli tapahtunut 22.10.
  2. armonajan ovi oli sulkeutunut
  Joseph Batesin sekä James ja Ellen Whiten johdolla uudet sapatin viettäjät omaksuivat opetuksen suljetusta ovasta kaikkineen, mitä siihen liittyi. Yhdistettyään sen uskon tulkintaansa Babylonista, he eivät luonnollisestikaan voineet tehdä yhteistyötä toisten kristittyjen kanssa.
  He eivät heti huomannet, mutta pian heillä oli ongelma "kaikki muut kirkot ovat täysin kukistunutta Babylonia"-teologiallaan. Ensimmäinen ongelmallinen asia liittyi tulkintaan suljetusta ovesta.
  Kun he tutkivat uudelleen Dan 8:14 pyhäkön puhdistamista, he alkoivat ymmärtää olleensa väärässä armonajan suhteen suljetun oven opetuksessaan. Uusi käsitys pyhäkön puhdistamisesta oli kohdallaan vasta 1848, ja vei vielä muutaman vuoden, ennenkuin he huomasivat , että se vaati uutta tulkintaa myös suljetusta ovesta. Tämä johtui siitä, että joukkoon tuli yhä lisää käännynnäisiä, eivätkä he olisi voineet enää tulla, jos armon ovi olisi jo suljettu.
  Uudet kääntyneet saivat sapatinviettäjät muuttamaan käsityksiään suljetusta armon ovesta.
  Nyt ymmärretiin, että jotakin oli tapahtunut 1844, mutta armonaika päättyisi vasta ennen Jeesuksen tuloa.
  Tällä päätöksellä oli valtavat seuraukset. James White esitteli seurauksia 1859: Termi Babylon merkitsi eri uskonsuuntien opillista sekaannusta ja turmeltunutta kristillisyyttä. Hän tulkitsi Babylonin lankeemuksen etenevänä tapahtumana, ei 1840-luvulla päättyneenä, kuten he olivat aiemmin uskoneet. James White selitti, että Babylon sijoittuu nykyisyyteen ja erityisesti tulevaisuuteen. Esinnäkin hän (Babylon) lankeaa, toiseksi hänestä tulee pahojen henkien asuinsija kaikkien saastaisten henkien pesäpaikka; kolmanneksi, Jumalan kansaa kutsutaan tulemaan pois hänestä; neljänneksi, häntä lyödään vitsauksilla.
  Ellen White oli samaa mieltä miehensä kanssa, mutta hän meni vielä pidemmälle. Hänelle Ilm. 14:8 täyttymys oli vielä tulevaisuudessa. Tästä seurasi, että suuri joukko Kristuksen todellisia seuraajia oli vielä löydettävissä eri kirkoissa. Täten Babylon on totuuden ja valheen sekoitus, mutta ei vielä kokonaan langennut. Lisäksi kutsu tulla ulos Babylonista ei saavuta täyttä voimaansa ennen kuin juuri ennen adventtia, kun Babylonin kasvava lankeaminen on tullut täyteen mittaansa. Ellen julisti, että Ilmestyskirjan kutsuhuuto "Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani" on viimeinen maailmalle annettava sanoma.
  >>>sapatista sinettinä
  Hes. 20:12 sanoo: Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.
  1. Kor. 10:11 Paavali sanoo: Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä(esikuvallisia), ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja. Edellä hän kertoilee israelilaisten epäjumalien palvelemisesta. Mitä se meihin kuuluu? Mutta juuri se onkin esikulvalista meille, jotka elämme nyt. Samat vaarat vaanivat meitä, kuin silloinkin, sillä niiden takana on sama eksyttävä henki, paholaisen henki. Silloin Jumalan kansa vaelsi kohti Kaanaan maata erämaassa, emmekö nytkin kulje samalla tavalla erämaassa kohti taivaallista Kaanaata? Voimme ottaa opiksi kaiken, mitä Jumala silloin kansalleen antoi. Se ei ole meille vahingoksi vaan hyödyksi. Voimme ne Pyhän hengen avulla ymmärtääkin oikein hyvin.
  
  >>> sunnuntaista pedon merkkinä
  Tämä toteutuu vasta, kun sunnuntai pakotetaan valitsemaan pyhäpäiväksi, ei vielä. Nyt saamme vielä valita päivämme, sinä sunnuntain, minä sapatin, muslimit perjantain jne.
  >>>ruokasäännöistä omaatuntoa orjuuttamassa
  minua eivät ruokasäännöt ole orjuuttaneet, vaan ne ovat olleet siunaukseksi ruoansulatukselleni. Minä olin jättänyt jo lähes kaikki pois, ennenkuin tein valinnan seurakunnan suhteen. Totesin vain, sen huomatessani, että ihmeelliset ovat Herran tiet. Se vaati kuitenkin lähes 14 vuotta kasvamista. Jokainen tehköön niin kuin parhaaksi näkee. Sekin on Kristuksen vapautta. Jostakin kumman syystä terveyteni oli tärkeämpi minulle kuin kahvikupillinen tai sianliha. Närästys oli sitä laatua, että kannatti poistaa ne kokonaan ruokavaliosta. Kysyn vain, ei kai sinulla ole tikkua lihassa, eli huono omatunto, kun näitä pohdit? En minä pohdi, mitä toisin uskovat ystäväni syövät. He tekevät oman valintansa, mutta eivät liion minun valintoihini puutu.
  
  >>> pyhäköstä
  Meillä on ylimmäinen pappi pyhäkössään (Hebrealaiskirje), läpi taivasten kulkenut, Jeesus Kristus, etkö kunnioita hänen työtään puolestasi Jumalan edessä? Ethän voi tuomiolle omin nokkinesi mennä vastaamaan teoistasi, vai voitko?
  
  >>> 1844 vuodesta keskiyön huutona
  Katso, ylkä tulee! He odottivat Jeesusta tulevaksi. He olivat tavallisia ihmisiä, jotka olivat löytäneet jotakin parempaa kuin tämä maailma. Voimmeko syyttää heitä heidän uskostaan? Eikö meillä pitäisi olla sama usko odottaa Ylkäämme, Jeesusta Kristusta, meitä noutamaan taivaallisiin häihin. Olemmehan hänen morsiamiaan, joita hän tulee noutamaan. Onko lamppusi valmiina, onko öljyä varalla, jos ylkä tulee yllättäin?
  
  >>> helvetin ikuisuuden poistamisesta olen muualla kirjoittanut tarpeeksi ja se riittäköön.
  
  >>> tutkivasta tuomiosta
  Kun kirjat avataan, niistä tutkitaan, mitä kukin on eläessään tehnyt tai tekemättä jättänyt.Se on minulle tutkiva tuomio. Ainakaan minun kirjani eivät ole niin siistit, että ne Jumalan edessä olisivat kelvolliset. Toivon hartaasti, että tuossa hetkessä minulla on puolustaja vierelläni, ettei Jumalan laki minua murskaa alleen, sillä niin se tekee, ellei puolustajaa, Vapahtajaa ole. "Aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta", eli ensin uskovista, joten tutkinnan alla olemme, sitä emme voi estää.
- Annu
  2004-09-24 20:01:37
  >>>Vihaan tekstien varastamista,
  Esimerkiksi Ellenin omalla nimellään julkaisema kirja Sketches from the life on Paul oli niin suora kopio Eldersheimin kirjasta Life and epistles of the apostle Paul, että julkaisija uhkasi Elleniä lakituvalla. Kirja vedettiin myyntilistoilta pois, mutta myöhemmin se kuitenkin taas tuli levitykseen.
  Kaiken huippu on se, että Ellen väitti varastamiaan tekstejä Jumalalta saaduiksi näyiksi!
  
  Tämä oli väite sinun kirjoituksessasi. Elämme aivan eri aikaa kuin vuosi 1844 jälkeen.
  Ellen oli syntynyt 1827 ja kävi vain osan alkeiskoulua. Hän oli oikeastaan täysin oppimaton ihminen. "Edellä mainittu kirja ei ollut ainoa kirja, joissa olevien tekstien lainaamisesta puhuttiin jo Ellen Whiten aikana tai joiden käytöstä häneltä itseltään kysyttiin. Häneltä kysyttiin myös, oliko hän terveysasioita kirjoittaessaan käyttänyt sen ajan terveysjulkaisuja ja lehtiä.
  Hän kielsi käyttäneensä niitä auktoriteetteinaan oman käsityskykynsä mukaan parhaat palat valiten. Hän myönsi olevansa siihen kyvytön.
  Hän luotti terveysnäyssä saamiinsa ohjeisiin ja sen perusteella hänen aikanaan olevasta terveysalan laajasta valikoimasta valikoitui juuri se, mikä on kestänyt meidän aikaamme saakka.
  Heidän perheessään oli tapana lukea ääneen. Äiti Ellen teki kotitöitä, ja isä James luki. Näin Ellen kuuli monta asiaa yhdistämättä sitä siihen, kuka asiasta oli kirjoittanut. Nämä kirjat ja artikkelit kuitenkin vaikuttivat siihen, miten hän aikanaan asiasta kirjoitti, eikä hän pystynyt yhdistämään niitä mihinkään tiettyyn kirjaan tai aikakauslehteen.
  Hänen laajasta kirjastostaan on täällä mainittu. Kirjoissa on alleviivauksia, joita hän on käyttänyt kirjoissaan. Oliko se plagioimista? Hän ei käyttänyt kirjaa kirjoittaakseen sitä uudelleen omalla nimellään. Hänellä oli päämäärä, esimerkiksi Suuri taistelu-teos, jossa käsiteltäisiin kaikkia Raamatun ja kirkkohistorian tärkeimpiä vaiheita. Hän luki paljon ja myös hänen lukemansa vaikutti siihen, millainen kuva hänen mielessään muodostui tapahtuneesta.
  Ellen White ei kuitenkaan ottanut kunniaa itselleen kirjoittaessaan, hän koki, että enkeli auttoi häntä tekemään jotakin sellaista, johon hän itse ei olisi pystynyt omin voimin. Kun hänellä oli ongelma, hän koki saavansa tukea ylhäältä, joskus apu saattoi tulla toisen hengellisen kirjailijan kirjan tekstin välityksellä. Sieltä löytyivät sanat, jotka parhaiten kuvasivat tunnelman, jota hän sisimmässään etsi asialle.
  Mielestäni hän ei ollut plagioija sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta käytti kyllä vapaasti kaikkea sitä, mitä kuuli ja näki tuodakseen esille asian(paradigma), josta hän oli näkemiensä näkyjen kautta vakuuttunut."
  
  Näin kertoi minulle ystävä, joka on asoista perillä.
  
  10 % hänen tuotannostaan on omistettu terveys- ja raittiusasioille. siitä on olemassa kirjoja moniakin, mutta tunnetuin on Kodin suuri lääkäri.
  Vuonna 1958 piti muuan tohtori McCay esitelmän aiheesta: "Merkillinen yhdeksännetoista vuosisadan nainen - rouva E.G.White". Hän suostui kirjoittamaan seurakunnan lehdessä Review and Herald artikkelit, jotka julkaistiin no:issa 7-9 v. 1959.
  "Kokoelmassani historian tuhansien henkilöiden joukossa on Ellen G. White yksi kaikkein kiinnostavampia. Nykyisen ravintotieteen valossa arvosteltuina ovat hänen laajat kirjoituksensa ravinnosta ja yleensä terveysasioista oikeita johtopäätöksissään. Tämä on kahdestakin syystä erikoista. Hän ei ainostaan kirjoittanut suurinta osaa kirjoituksistaan aikana, jolloin syntyi uusia, hämmennystä herättäviä terveysnäkemyksiä - hyviä ja huonoja - vaan aikana, jolloin nykyinen ravitsemustiede, joka auttaa meitä oikein arvostelemaan eri teorioita, ei ollut vielä syntynyt. Ja vielä ihmeellisempää oli se, että rouva Whitella ei ollut mitään koulutusta ravintotieteen alalla eikä muutenkaan terveydenhoidossa." Artikkeli päättyy: "Huolimatta siitä tosiasiasta, että rouva Whiten teokset on kirjoitettu paljon ennen nykyaikaisen tieteellisen rávitsemustutkimuksen alkua, ei parempaa yleistajuista opasta ole nykyisinkään saatavissa."
  
  >>>vihaan väärää profetoimista
  Ellen Whiten ennustuksista olen kirjoittanut toisaalla, joten ne on siellä luettavissa. Hän ennustaa, että hänen kirjansa puhuvat ajan loppuun asti, joten siinä ainakin on toteutunutta profetiaa. Vieläkin ympäri maailmaa painetaan hänen teoksiin, joista levinnein on Tie Kristuksen luo. Tämä ei mielestäni ole ollenkaan väärää profetiaa.
  
  >>>vihaan väärien oppien opettamista,
  Oppimme ovat niin hyvin kuin mahdollista on sopusoinnussa Raamatun kanssa, joten ilmeisesti vihaat sitten sitäkin.
  
  >>> vihaan valhenäkyjä,
  Jos luet Suuri taistelu-sarjan läpi, veikkaan, ettet enää ole sama ihminen kuin aloittaessasi. En ollut minäkään, vaikka luin vain juuri tuon viimeisen teoksen 1973. Loput luin uskoon tultuani, ja uskoni vain vahvistui niiden lukemisesta.
  
  >>>vihaan ihmisten Jeesuksen kaidalta tieltä eksyttämistä.
  Päinvastoin juuri kaidalle tiellehän me ihmisiä yritämme johdattaakin. Jeesus sanoi, että se tie on kaita, joka vie elämään, ja vähän on siellä kulkijoita. Hänen armossaan on meille kyllin, kun tämä maailma paiskoo sinne tänne. Toivotan sinulle rauhaa Jumalan kanssa ja myös itsesi ja lähimmäistesi kanssa.
- Annu
  2004-09-24 20:18:37
  jamu- kirjoitti:
  Kyllä tajusin mitä ajoit takaa ja olen tottakai samaa mieltä siitä, että pitää erinäisistä vääristä asioista varoittaa.
  
  Mutta jos esim. adventisti varoittaa tupakoinnin vaaroista, niin sitä pidetään heti jonain opinkohtana, mutta jos varoittaja on joku ei-uskovainen lääkäri, niin sitten asian käsittely tuntuu olevan ihan luontevaa. Tämä lähinnä olisi pointtini tästä.
  Ellen White kirjoitti jo vuonna 1865: "Tupakka on hitaasti mutta varmasti vaikuttavaa kuolettavaa myrkkyä." SM 2. 40 vuotta myöhemmin hän kirjoitti: "Tupakka on hitaasti vaikuttavaa, salakavalaa ja mitä pahaluonteisinta myrkkyä. Se käy ruumiin voimille käytettiinpä sitä missä muodossa tahansa. Ja se on sitäkin vaarallisempaa, koska sen vaikutukset ilmenevät hitaasti, aluksi niitä tuskin huomaakaan." KSL s. 301. Keuhkosyöpä on yleistynyt, ja jokainen lääkäri osaa nykyaan sanoa, että tupakka on vaarallista. Se on myös kirjoitettu jopa askin kylkeen, mitä ei ollut tehty vielä esim. 1950-luvulla, jolloin minä nuorena kokeilin, mutta Luojan kiitos se jäi lyhyeksi kokeiluksi.
  
  Tämä ei ole tosiaan opinkohta, mutta on tietenkin toivottavaa, että Pyhän Hengen temppeli pysyisi hyvässä kunnossa.
tällaista
2004-09-02 15:53:55
Whitista on kirjoitettu myös netissä: http://koti.mbnet.fi/kyti/16.mita_adventistit_eivat_kerro_sinulle.htm

"ja The Clear Word Bible (jossa Ellen Whiten kirjoitukset ovat suoraan sisällytetty Raamatun tekstiin ilman mitään eroa tai minkäänlaista alaviitettä). Näin The Clear Word Bible on Jumalaa pilkkaava, saatanallinen väärennös Jumalan sanasta."

kommentti:
-Raamatun mukaan Raamattuun ei saa mitään lisätä ja ei mitään myöskään ottaa pois.

"että Ellen G. Whitella oli "enkeliopas" uskollisena seuralaisena 26 vuoden ajan. Mutta he eivät kerro sinulle, että hänen henkioppaansa sanomat olivat jatkuvasti ristiriidassa Raamatun kanssa. Myöskään spa:t eivät kerro sinulle, että Ellen Whiten huoneessa oli "legioonittain pahoja henkiä" (Manuscript 25, 1910). Eivätkä spa:t kerro sinulle että hän, niin kuin monet spiritistit, koki astraaliprojektioita (kokemus, jossa sielu irtautuu ruumiista"

kommentti:
Vainajahenkiin ei pidä ottaa yhteyttä.

Ellenin ennustuksista:
"Suuri Taistelu sivut 318-319, Arvo W. Arasolan kirja: Maailman kohtalon tie, sivut 233-234 ja Alfa ja Omega, osa 7, sivut 290-292 ). Hän myöskin ennusti, ettei kukaan voinut pelastua lokakuun 22. päivän jälkeen, 1844 (1SM, s. 63). Ellen White ennusti, että seitsemän viimeistä vitsausta vuodatettaisiin vuonna 1850 (Early Writings, pp. 58,64). Hän väitti että ihmiset, jotka osallistuivat toukokuun 27. päivän leirikokoukseen vuonna 1856, olisivat yhä elossa Jeesuksen tullessa maan päälle "

Kommentti:
henget tulee koetella, ei kaikki, jotka sanovat HErra, Herra, pelastu. Ja ei pidä uskoa, vaikka sanoivat, täällä ja täällä on Kristus. Pitää pysyä/etsiä siinä/se opissa/oppi, jonka päänä on Jeesus Kristus. Ei muuta perustusta tule, pelastusta varten.
- helena
  2004-09-02 20:40:00
  ehdin pari päivää ihmetellä, että missä ne "henget"ovat kun tuntui niin hiljaiselta,mutta täällähän ne ovat riehumassa ja räyhäämässä ja parilla muullakin palstalla, ikävä kyllä.
- Annu
  2004-09-13 03:00:31
  "Rooman kirkko näyttää nyt maailmalle ystävällisiä kasvoja ja peittää anteeksipyynnöillä kauheat julmuutensa. Se on pukeutunut kristillisyyden pukuun, mutta on pohjimmiltaan muuttumaton. Paavinvalta pitää yhä kiinni kaikista periaatteistaan ja pimeältä keskiajalta periytyvistä opeistaan. Protestanttien nyt kunnioittama paavinvalta on sama, joka hallitsi uskonpuhdistuksen aikana, jolloin Jumalan miehet ryhtyivät henkensä uhalla paljastamaan sen vääryyksiä.--- Onko tämä valta, jonka historia on vuosituhansien ajan kirjoitettu pyhien verellä, nyt tunnustettava osaksi Kristuksen seurakuntaa? --- Protestanttisissa maissa on väitetty, että katolisuus eroaa nyt protestanttisuudesta vähemmän kuin ennen. Muutos on kyllä tapahtunut, mutta ei paavikunnassa. Katolisuus muistuttaa todella paljon nykyistä protestantismia, koska protestanttisuus on suuresti rappeutunut sitten uskonpuhdistajien päivien. " Suuri taistelu, s. 362, 363, lyhyempi laitos, Kirjatoimi 1993
  
  Tämäkin on eräs ennustus, joka osaltaan toteutui v. 2000, jolloin sain ihmeekseni kuulla uutisen anteeksipyynnöstä, jonka Roomalaiskatolinen kirkko teki menneitä väärin tekemisistään. Toinen asia, mikä vahvistaa ennustusta on messujen, näytelmien, kuvien ja kulkueiden ilmaantuminen kirkkoihin kuin suoraan katolisista maista.
  
  Ellen Whitelle näytettiin suuri panodraama, jossa hänelle kerrottiin Jumalan kansan historia alusta loppuun saakka. Hän kertoo sen 5:ssä kirjassaan, joita sanotaan Aikakausien taistelu-sarjana(hyvin usein antikvariaateissa myynnissä) tai nykyään Alfa & Omega- sarjana, jossa on 8 osaa. Suuri taistelu- kirjassa hän kertoo tapahtumista sekä menneessä, nykyisessä että tulevassa muodossa. Tämä johtuu siitä, että hän sai katsella noita tapahtumia kauan ennen kuin yksikään niistä oli tapahtunut. Tavallaan hän eli tuon ajan, joka on vasta alkamassa tai parhaillaan jo menossa. Kannattaa tutkia hänen ennustuksiaan nimenomaan tästä kirjasta, jonka hän itse toivoi leviävän maailman jokaiseen kotiin. Se paljastaa täysin Jumalan vastustajan tavoitteet ja toiminnan maailman loppuun asti.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
21.04.2024 06:52Maailman menoa
297
3276
En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
21.04.2024 22:56Ikävä
83
1619
Muistatko kun kerroin...
että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
21.04.2024 23:22Ikävä
43
1480
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
21.04.2024 23:24Kotimaiset julkkisjuorut
41
1331
En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
21.04.2024 22:52Ikävä
27
1240
Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
21.04.2024 22:40Ikävä
47
1220
Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
21.04.2024 22:38Ikävä
6
1180
Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
21.04.2024 22:54Ikävä
45
1151
Taasko se show alkaa
Koo osottaa taas mieltään
23.04.2024 01:59Ikävä
26
1127
Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka
21.04.2024 16:10Maailman menoa
157
1034

Vastaukset

niin,niin kirjoitti:

niin,niin kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

ohikulkija kirjoitti:

niin,niin kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

kysellen kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

Annu kirjoitti:

totuus menee halvalla kirjoitti:

Annu kirjoitti:

Annu kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

tietotan kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

huutava ääni kirjoitti:

huutava ääni kirjoitti:

Jamu- kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

ex-sapatti kirjoitti:

Jamu- kirjoitti:

Ex-adv. kirjoitti:

ex-sapatti kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

ex-sapatti kirjoitti:

utelias kirjoitti:

ex-sapatti kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

ex-sapatti kirjoitti:

jamu- kirjoitti:

Luetuimmat keskustelut

Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

En sitten aio sinua odotella

Muistatko kun kerroin...

Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

En vain ole riittävä

Kuka sinä oikeen olet

Hei, vain sinä voit tehdä sen.

Oon pahoillani että

Taasko se show alkaa

Persut vajosivat pinnan alle