Mitkä kaikki tutkinnot edellyttävät edelleen ehdottomasti ylioppilastutkinnon suorittamista? Nykyäänhän ammattikorkeakouluun ja yliopistoon voi päästä, jos on suorittanut ammattikoulututkinnon, mutta ei kuitenkaan kaikkiin tutkintoihin. Entä minä vuonna tämä muutos tuli voimaan? Mielessäni on kummitellut vuosi 1999.
Ylioppilastutkinnon pakollisuus
väke
25276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tietääkseni jokaiseen tutkintoon voi hakeutua ammattikoulun puolelta pääsykokeiden avulla joten ei ole alaa, jossa ehdottomassa ylioppilastutkintoa tarvittaisiin. Eri asia on kokonaan opinnoissa pärjääminen ilman ylioppilaskokeissa vaadittavaa osaamista.
Joku sanoi minulle, että lääketieteelliseen pääsy edellyttää edelleen ylioppilastutkintoa.
Niin, mitenkäs on noiden alojen kanssa, joissa vastaavaa "amis"-tason tutkintoa ei ole? Esimerkiksi lääkiksen lisäksi joku matematiikka tai fysiikka? Ilmeisesti niissäkin yo-tutkinto pakollinen??
On toki muitakin. Esim. (vähän kiertäen ja kaartaen) sellaiset tavalliset ammattikoulutasoiset perustutkinnot, jotka on suunnattu pelkästään yo-tutkinnon suorittaneille. Niitä on käytännössä tarjolla joka ikisestä amistutkinnosta, eivätkä näin ole "yo-pakollisia" kuin hiukan pilkkua viilaten. Mutta kuitenkin.
Yo-tutkinto ei ole pakollinen mihinkään.
Käytännössä sisäänpääsy esim. lääkikseen edellyttää ainakin lukion fy-ke-bi-pitkä matikka kurssien erinomaista hallintaa. Lisäksi opiskelussa edellytetään ainakin engalannin hyvää/erinomaista hallintaa, koska osa kirjoista on englanniksi. Samoin tutkintoon sisältyvä toisen kotimaisen kielen koe edellyttää ruotsin osaamista.
Matematiikka yliopistotasolla noin suunnilleen jatkaa siitä, mihin lukion pitkä matikka päättyy, samoin fysiikka.
Yliopiston kurssien taso kaikissa aineissa edellyttää lukion kurssien osaamista.
eiköhän amis->amk->yliopisto toimi kaikilla aloilla
vaikka lähihoitaja->sairaanhoitaja->lääkis?
suoraan amiksesta voi kyllä olla aika hikistä päästä monille aloille
"Entä minä vuonna tämä muutos tuli voimaan? Mielessäni on kummitellut vuosi 1999."
Tietääkö kukaan vastausta tähän aloittajan esille nostamaan kysymyseen?
Mutta mikä on esim. matemaatikkoa tai fyysikkoa vastaava amistutkinto?
no amkkikoulutuksista parhaan pohjan antaisi kai insinööri, alalla ei niin väliä. joten mikä on hyvä jos välitavoitteena on amk-insinööri? sähkö, raksa, datanomi, auto, metalli...
vastaavaa tutkintoa ei toki ole, tietenkään
Jos aiot korkeakouluun, lukio valmistaa siihen. Vaikka ylioppilastutkintoa ei vaadittaisi, usein vaaditaan lukion oppimäärän verran pohjatietoja kyseiseltä alalta.
Jos taas haluat käytännölliselle alalle, ei lukion oppimääristä ole välttämättä hyötyä työssäsi.
jep näin juuri
mutta, ammattikoulustakin voi päästä yliopistoon asti. toki pidempi ja työläämpi tie mutta yhtä kaikki, se on mahdollista
"toki pidempi ja työläämpi tie"
Työläämpi, varmasti; mutta millä peruteella pidempi?
Työteliäämpi=aikaa kuluttuva =>pitempi tie opiskeluun
lukio 3a
kandi tai vaistaava 3a
maisteri tai vastaava 3a
YHTEENSÄ 8a
amis 3a
amk 4a
kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
maisteri tai vastaava 2a
YHTEENSÄ 10a
myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.
amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.
muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta
siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva
"maisteri tai vastaava" pitäisi siis tietenkin olla myös tuossa ensimmäisessä 2a, jolloin yhteenlasku on oikein :)
Toinen kappale on höpöhöpöä. Alempi AMK-tutkinto antaa kyllä täydet valmiudet ylempään AMK-tutkintoon. Ei siinä mitään yliopistokandin opintoja tarvitse ensin käydä. Ylempi AMK on yhtälailla käytäntöpainotteinen kuin alempikin, ja se on nimenomaan suunniteltu jälkimmäisen jatkoksi, ei miksikään sekatutkinnoksi. Eri asia tietysti jos AMK:sta hakee yliopistomaisterin tutkintoon. Silloin vaaditaan siltaopintoja.
Muutenkin kandin ja AMK-tutkinnon vertaaminen on hiukan ongelmallista. Toki yliopistossa paneudutaan enemmän teoriaan, ja se antaa paremmat valmiudet jatkaa nimenomaan yliopistossa opintoja, mutta toisaalta AMK-tutkinto antaa jo sellaisenaan täydet valmiudet työelämään. Lisäksi sillä voi olla laajuutta liki sata opintopistettä enemmän kuin kandin vastaava. Tästä johtuen yliopistokandi joutuu puolestaan suorittamaan siltaopintoja, mikäli aikoo siirtyä suoraan ylemmän AMK-tutkinnon opintoihin.
Miten olisi tällainen yhtälö:
peruskoulu 9 vuotta amis 3 vuotta ja siitä yliopistoon? En ymmärrä, miten tuossa kestää kauemmin. Yhdeksän plus kolme on kaiketi 12 vuotta, ellen ihan väärin laske...
12 2:
toki alempi amk antaa erittäin hyvät lähtökohdat ylempään amk-tutkintoon, mutta nyt oli puhe yliopistokoulutuksesta, valitan jos se jäi epäselväksi
16 5:
tule sitten kertomaan kun olet päässyt suoraan ammattikoulusta yliopistoon. se on periaatteessa mahdollista mutta käytännössä lähes mahdotonta (ei järkevä opintopolku). montako sellaista henkilöä tunnet? ja kaksoistutkintoa ei lasketa, siinä kuitenkin kirjoitetaan ylioppilaaksi
Joo, peruskoulusta amiksen kautta yliopistoon, älä naurata.
"Joo, peruskoulusta amiksen kautta yliopistoon, älä naurata."
Pahoittelen; tarkoitukseni ei ollut naurattaa. Kunhan vain demonstroin, että väittämä "amiksesta on pidempi tie yliopistoon" ei pidä paikkaansa. Työläämpi, kyllä; pidempi, ei missään nimessä.
Periaatteessa on olemassa vieläkin lyhempi tie. Peruskoulusta suoraan yliopistoon. Tarkoittaa siis käytännössä peruskoulun jälkeen hakeutumista avoimen yliopiston kursseille, erilaisille preppauskursseille, kaikenlaisille sellaisille joiden vaatimustaso ylittää oman aiemman koulusivistyksen heittämällä. Toki onnistuu jos on tuuria ja paaaaaaaljon älliä...
Sitten vain hakemaan yliopistoon. Sinnekin pääsy tosin vaatisi äärettömästi tuuria (matalapisteisen "saapumiserän") ja käytännössä itseltä täydet pisteet pääsykokeissa. Ylioppilastutkinnosta tai muusta toisen asteen koulutuksesta kun ei tulisi pisteitä.
mahtaako olla enää nykymaailmassa mahdollista? ennen vanhaan oli, mutta niistä ajoista taitaa olla yliopistojen pääsyvaatimukset muuttuneet?
Ennen vanhaan yliopistoon saivat pyrkiä vain ja ainoastaan ylioppilaat. Aika uutta on se, että ammattikoulusta voi yrittää yliopistoon.
Poikkeuksen yo-tutkinnon vaatimuksista muodosti esim. kauppakorkeakoulu, jonne saattoi pyrkiä myös merkonomi, ja niitäkin todella sinne pääsi. Teknillisessä korkeakoulussa taisi olla sama juttu, eli insinööri voi päästä opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Mutta kauppakorkeakoulu ja tekn. korkeakoulu eivät olleetkaan yliopistoja.
Mikseivät olleet? Nykyäänhän ne ovat.
Entisajan erilliset korkeakoulut olivat täysin yliopistoihin verrannollisia, ja etenkin TKK:n tutkintoja pidettiin arvossa myös yliopistotutkinnon suorittaneiden keskuudessa.
Allaolevasta osoitteesta voit tarkistaa hakukelpoisuutesi Helsingin yliopistoon:
http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/kuka_voi_hakea.html
Samat hakukriteerit ammatillisen koulutuksen suhteen pätevät myös muissa suomalaisissa yliopisoissa.