Ylioppilastutkinnon pakollisuus

väke

Mitkä kaikki tutkinnot edellyttävät edelleen ehdottomasti ylioppilastutkinnon suorittamista? Nykyäänhän ammattikorkeakouluun ja yliopistoon voi päästä, jos on suorittanut ammattikoulututkinnon, mutta ei kuitenkaan kaikkiin tutkintoihin. Entä minä vuonna tämä muutos tuli voimaan? Mielessäni on kummitellut vuosi 1999.

25

216

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mistä muka kuulit

      Tietääkseni jokaiseen tutkintoon voi hakeutua ammattikoulun puolelta pääsykokeiden avulla joten ei ole alaa, jossa ehdottomassa ylioppilastutkintoa tarvittaisiin. Eri asia on kokonaan opinnoissa pärjääminen ilman ylioppilaskokeissa vaadittavaa osaamista.

      • väke

        Joku sanoi minulle, että lääketieteelliseen pääsy edellyttää edelleen ylioppilastutkintoa.


      • 4+20
        väke kirjoitti:

        Joku sanoi minulle, että lääketieteelliseen pääsy edellyttää edelleen ylioppilastutkintoa.

        Niin, mitenkäs on noiden alojen kanssa, joissa vastaavaa "amis"-tason tutkintoa ei ole? Esimerkiksi lääkiksen lisäksi joku matematiikka tai fysiikka? Ilmeisesti niissäkin yo-tutkinto pakollinen??

        On toki muitakin. Esim. (vähän kiertäen ja kaartaen) sellaiset tavalliset ammattikoulutasoiset perustutkinnot, jotka on suunnattu pelkästään yo-tutkinnon suorittaneille. Niitä on käytännössä tarjolla joka ikisestä amistutkinnosta, eivätkä näin ole "yo-pakollisia" kuin hiukan pilkkua viilaten. Mutta kuitenkin.


    • opox

      Yo-tutkinto ei ole pakollinen mihinkään.
      Käytännössä sisäänpääsy esim. lääkikseen edellyttää ainakin lukion fy-ke-bi-pitkä matikka kurssien erinomaista hallintaa. Lisäksi opiskelussa edellytetään ainakin engalannin hyvää/erinomaista hallintaa, koska osa kirjoista on englanniksi. Samoin tutkintoon sisältyvä toisen kotimaisen kielen koe edellyttää ruotsin osaamista.

      Matematiikka yliopistotasolla noin suunnilleen jatkaa siitä, mihin lukion pitkä matikka päättyy, samoin fysiikka.
      Yliopiston kurssien taso kaikissa aineissa edellyttää lukion kurssien osaamista.

    • näin?

      eiköhän amis->amk->yliopisto toimi kaikilla aloilla

      vaikka lähihoitaja->sairaanhoitaja->lääkis?

      suoraan amiksesta voi kyllä olla aika hikistä päästä monille aloille

      • 2+16

        "Entä minä vuonna tämä muutos tuli voimaan? Mielessäni on kummitellut vuosi 1999."

        Tietääkö kukaan vastausta tähän aloittajan esille nostamaan kysymyseen?


      • 3+12

        Mutta mikä on esim. matemaatikkoa tai fyysikkoa vastaava amistutkinto?


      • maalaisjärjellä
        3+12 kirjoitti:

        Mutta mikä on esim. matemaatikkoa tai fyysikkoa vastaava amistutkinto?

        no amkkikoulutuksista parhaan pohjan antaisi kai insinööri, alalla ei niin väliä. joten mikä on hyvä jos välitavoitteena on amk-insinööri? sähkö, raksa, datanomi, auto, metalli...

        vastaavaa tutkintoa ei toki ole, tietenkään


    • Mikä on helpoin tie?

      Jos aiot korkeakouluun, lukio valmistaa siihen. Vaikka ylioppilastutkintoa ei vaadittaisi, usein vaaditaan lukion oppimäärän verran pohjatietoja kyseiseltä alalta.

      Jos taas haluat käytännölliselle alalle, ei lukion oppimääristä ole välttämättä hyötyä työssäsi.

      • lukionkäynyt

        jep näin juuri

        mutta, ammattikoulustakin voi päästä yliopistoon asti. toki pidempi ja työläämpi tie mutta yhtä kaikki, se on mahdollista


      • 18g
        lukionkäynyt kirjoitti:

        jep näin juuri

        mutta, ammattikoulustakin voi päästä yliopistoon asti. toki pidempi ja työläämpi tie mutta yhtä kaikki, se on mahdollista

        "toki pidempi ja työläämpi tie"

        Työläämpi, varmasti; mutta millä peruteella pidempi?


      • o34jit5yoij
        18g kirjoitti:

        "toki pidempi ja työläämpi tie"

        Työläämpi, varmasti; mutta millä peruteella pidempi?

        Työteliäämpi=aikaa kuluttuva =>pitempi tie opiskeluun


      • asioita selvitellyt
        18g kirjoitti:

        "toki pidempi ja työläämpi tie"

        Työläämpi, varmasti; mutta millä peruteella pidempi?

        lukio 3a
        kandi tai vaistaava 3a
        maisteri tai vastaava 3a
        YHTEENSÄ 8a

        amis 3a
        amk 4a
        kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
        maisteri tai vastaava 2a
        YHTEENSÄ 10a

        myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.

        amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.

        muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta

        siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva


      • asioita selvitellyt
        asioita selvitellyt kirjoitti:

        lukio 3a
        kandi tai vaistaava 3a
        maisteri tai vastaava 3a
        YHTEENSÄ 8a

        amis 3a
        amk 4a
        kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
        maisteri tai vastaava 2a
        YHTEENSÄ 10a

        myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.

        amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.

        muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta

        siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva

        "maisteri tai vastaava" pitäisi siis tietenkin olla myös tuossa ensimmäisessä 2a, jolloin yhteenlasku on oikein :)


      • 12+2
        asioita selvitellyt kirjoitti:

        lukio 3a
        kandi tai vaistaava 3a
        maisteri tai vastaava 3a
        YHTEENSÄ 8a

        amis 3a
        amk 4a
        kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
        maisteri tai vastaava 2a
        YHTEENSÄ 10a

        myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.

        amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.

        muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta

        siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva

        Toinen kappale on höpöhöpöä. Alempi AMK-tutkinto antaa kyllä täydet valmiudet ylempään AMK-tutkintoon. Ei siinä mitään yliopistokandin opintoja tarvitse ensin käydä. Ylempi AMK on yhtälailla käytäntöpainotteinen kuin alempikin, ja se on nimenomaan suunniteltu jälkimmäisen jatkoksi, ei miksikään sekatutkinnoksi. Eri asia tietysti jos AMK:sta hakee yliopistomaisterin tutkintoon. Silloin vaaditaan siltaopintoja.

        Muutenkin kandin ja AMK-tutkinnon vertaaminen on hiukan ongelmallista. Toki yliopistossa paneudutaan enemmän teoriaan, ja se antaa paremmat valmiudet jatkaa nimenomaan yliopistossa opintoja, mutta toisaalta AMK-tutkinto antaa jo sellaisenaan täydet valmiudet työelämään. Lisäksi sillä voi olla laajuutta liki sata opintopistettä enemmän kuin kandin vastaava. Tästä johtuen yliopistokandi joutuu puolestaan suorittamaan siltaopintoja, mikäli aikoo siirtyä suoraan ylemmän AMK-tutkinnon opintoihin.


      • 16+5
        asioita selvitellyt kirjoitti:

        lukio 3a
        kandi tai vaistaava 3a
        maisteri tai vastaava 3a
        YHTEENSÄ 8a

        amis 3a
        amk 4a
        kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
        maisteri tai vastaava 2a
        YHTEENSÄ 10a

        myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.

        amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.

        muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta

        siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva

        Miten olisi tällainen yhtälö:

        peruskoulu 9 vuotta amis 3 vuotta ja siitä yliopistoon? En ymmärrä, miten tuossa kestää kauemmin. Yhdeksän plus kolme on kaiketi 12 vuotta, ellen ihan väärin laske...


      • asioita selvitellyt
        asioita selvitellyt kirjoitti:

        lukio 3a
        kandi tai vaistaava 3a
        maisteri tai vastaava 3a
        YHTEENSÄ 8a

        amis 3a
        amk 4a
        kandi tai vastaava täydennysopintoja 1a
        maisteri tai vastaava 2a
        YHTEENSÄ 10a

        myöskin on niin että lukiosta on helpompi päästä amkkiin (suurin osa opiskelijoista on kuitenkin lukiolaisia) kuin ammattikoulusta, joten voi olla että joutuu lisäksi ottamaan välivuoden lukemista varten (ei laskettu mukaan yhteenvedossa), mutta ei tokikaan välttämättä eikä kaikille aloille. jokatapauksessa amkinkin kautta mennessä lukio on parempi valinta toisella asteella.

        amkista (alempi korkeakoulututkinto) voi hakea suoraan maisterivaiheeseen (ylempi korkeakoulututkinto). on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus että joutuu ensin täydentämään koulutustaan kandivaiheen (tai vastaava) opinnoissa yliopistossa koska amk ei tarjoa kuitenkaan yhtä kattavia teoriaopintoja kuin kandivaihe, koska siellä keskitytään käytäntöön. myöskin, kandivaihe, toisin kuin amk-opinnot, on nimenomaan suunniteltu antamaan opiskeluvalmiudet tiettyyn ylempään korkeakoulututkintoon.

        muutoin ylimääräisten välivuosien tuleminen lienee yhtä todennäköistä molemmissa koulutusreiteissä, jos ei varta vasiten lähde töihin, joka puolestaan on todennäköisempää jos kulkee amkin saati ammattikoulun kautta

        siksi tuo kahden vuoden ero on teoreettinen minimi ennemminkin kuin käytännössä toteutuva

        12 2:
        toki alempi amk antaa erittäin hyvät lähtökohdat ylempään amk-tutkintoon, mutta nyt oli puhe yliopistokoulutuksesta, valitan jos se jäi epäselväksi

        16 5:
        tule sitten kertomaan kun olet päässyt suoraan ammattikoulusta yliopistoon. se on periaatteessa mahdollista mutta käytännössä lähes mahdotonta (ei järkevä opintopolku). montako sellaista henkilöä tunnet? ja kaksoistutkintoa ei lasketa, siinä kuitenkin kirjoitetaan ylioppilaaksi


    • justjoo4

      Joo, peruskoulusta amiksen kautta yliopistoon, älä naurata.

      • 18+9

        "Joo, peruskoulusta amiksen kautta yliopistoon, älä naurata."

        Pahoittelen; tarkoitukseni ei ollut naurattaa. Kunhan vain demonstroin, että väittämä "amiksesta on pidempi tie yliopistoon" ei pidä paikkaansa. Työläämpi, kyllä; pidempi, ei missään nimessä.


      • pienimmän riesan tie
        18+9 kirjoitti:

        "Joo, peruskoulusta amiksen kautta yliopistoon, älä naurata."

        Pahoittelen; tarkoitukseni ei ollut naurattaa. Kunhan vain demonstroin, että väittämä "amiksesta on pidempi tie yliopistoon" ei pidä paikkaansa. Työläämpi, kyllä; pidempi, ei missään nimessä.

        Periaatteessa on olemassa vieläkin lyhempi tie. Peruskoulusta suoraan yliopistoon. Tarkoittaa siis käytännössä peruskoulun jälkeen hakeutumista avoimen yliopiston kursseille, erilaisille preppauskursseille, kaikenlaisille sellaisille joiden vaatimustaso ylittää oman aiemman koulusivistyksen heittämällä. Toki onnistuu jos on tuuria ja paaaaaaaljon älliä...
        Sitten vain hakemaan yliopistoon. Sinnekin pääsy tosin vaatisi äärettömästi tuuria (matalapisteisen "saapumiserän") ja käytännössä itseltä täydet pisteet pääsykokeissa. Ylioppilastutkinnosta tai muusta toisen asteen koulutuksesta kun ei tulisi pisteitä.


      • 8+11
        pienimmän riesan tie kirjoitti:

        Periaatteessa on olemassa vieläkin lyhempi tie. Peruskoulusta suoraan yliopistoon. Tarkoittaa siis käytännössä peruskoulun jälkeen hakeutumista avoimen yliopiston kursseille, erilaisille preppauskursseille, kaikenlaisille sellaisille joiden vaatimustaso ylittää oman aiemman koulusivistyksen heittämällä. Toki onnistuu jos on tuuria ja paaaaaaaljon älliä...
        Sitten vain hakemaan yliopistoon. Sinnekin pääsy tosin vaatisi äärettömästi tuuria (matalapisteisen "saapumiserän") ja käytännössä itseltä täydet pisteet pääsykokeissa. Ylioppilastutkinnosta tai muusta toisen asteen koulutuksesta kun ei tulisi pisteitä.

        mahtaako olla enää nykymaailmassa mahdollista? ennen vanhaan oli, mutta niistä ajoista taitaa olla yliopistojen pääsyvaatimukset muuttuneet?


      • historiaa
        8+11 kirjoitti:

        mahtaako olla enää nykymaailmassa mahdollista? ennen vanhaan oli, mutta niistä ajoista taitaa olla yliopistojen pääsyvaatimukset muuttuneet?

        Ennen vanhaan yliopistoon saivat pyrkiä vain ja ainoastaan ylioppilaat. Aika uutta on se, että ammattikoulusta voi yrittää yliopistoon.

        Poikkeuksen yo-tutkinnon vaatimuksista muodosti esim. kauppakorkeakoulu, jonne saattoi pyrkiä myös merkonomi, ja niitäkin todella sinne pääsi. Teknillisessä korkeakoulussa taisi olla sama juttu, eli insinööri voi päästä opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Mutta kauppakorkeakoulu ja tekn. korkeakoulu eivät olleetkaan yliopistoja.


      • votelo
        historiaa kirjoitti:

        Ennen vanhaan yliopistoon saivat pyrkiä vain ja ainoastaan ylioppilaat. Aika uutta on se, että ammattikoulusta voi yrittää yliopistoon.

        Poikkeuksen yo-tutkinnon vaatimuksista muodosti esim. kauppakorkeakoulu, jonne saattoi pyrkiä myös merkonomi, ja niitäkin todella sinne pääsi. Teknillisessä korkeakoulussa taisi olla sama juttu, eli insinööri voi päästä opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Mutta kauppakorkeakoulu ja tekn. korkeakoulu eivät olleetkaan yliopistoja.

        Mikseivät olleet? Nykyäänhän ne ovat.


      • Historiaa, osa 2
        historiaa kirjoitti:

        Ennen vanhaan yliopistoon saivat pyrkiä vain ja ainoastaan ylioppilaat. Aika uutta on se, että ammattikoulusta voi yrittää yliopistoon.

        Poikkeuksen yo-tutkinnon vaatimuksista muodosti esim. kauppakorkeakoulu, jonne saattoi pyrkiä myös merkonomi, ja niitäkin todella sinne pääsi. Teknillisessä korkeakoulussa taisi olla sama juttu, eli insinööri voi päästä opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Mutta kauppakorkeakoulu ja tekn. korkeakoulu eivät olleetkaan yliopistoja.

        Entisajan erilliset korkeakoulut olivat täysin yliopistoihin verrannollisia, ja etenkin TKK:n tutkintoja pidettiin arvossa myös yliopistotutkinnon suorittaneiden keskuudessa.


    • titityyti

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      63
      2669
    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      344
      2521
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      96
      2168
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      66
      1846
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      4
      1753
    6. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1734
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1583
    8. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      65
      1564
    9. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      121
      1533
    10. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      5
      1389
    Aihe