Historian vertailua

pientä analyysia

Suomi on sotinut hyvin, kun katsotaan tapahtumien kulkua vähän laajemmassa pespektiivissä.

Talvisodassa, tilanne oli se, että Puolan, Romanian, Viron, Latvian ja Liettuan lisäksi myös Suomi luettiin näihin reunamaihin, joiden kohtalon päättivät Stalin ja Hitler keskinäisellä sopimuksella.

Puola luotti Brittien ja Ranskan tukeen, ei taipunut mihinkään, soti molempia osapuolia vastaan yhtäaikaa, vallattiin nopeasti ja jaettiin valloittajien kesken, menetti 40 %:tia pinta-alastaan ja 30 %:tia väestöstään, tätä vääryyttä ei ole koskaan korjattu.

Saldo, huonoja päätöksiä ja vääriä valintoja joiden seurauksena paljon menetyksiä.

Viro, Latvia, Liettua, taipuivat N-liiton tahtoon, miehitettiin ja puhdistettiin, ei välttäneet sotaa tällä taipumisella vaan rintamat kulkivat kaksi kertaa miden yli, tuhoten ja hävittäen kaiken, joutuivat molempien osapuolten puhdistustoimnepiteiden kohteeksi, menettivät myös alueita Venäjälle, savuttivat itsenäisyyden takaisin vasta N-liiton hajottua 1990 luvulla.

Saldo, huonoja valintoja, paljon menetyksiä kansallisella tasolla, aluemenetykset lopulta pieniä.

Romania, taisteli yksin N-liittoa vastaan kuten Suomikin, menetti yhden maakunnan, Bess-arabian, joka on nykyinen Moldavia, liittoutui Saksan kanssa 1941 ja liittyi mukaan Barbarossaan, sodan loppuvaiheessa saksalaiset järjesteli maassa hallinnon uudestaan ja tämän seurauksena soti sodan loppuun asti, tuli miehitetyksi N-liiton toimesta ja oli osa varsovan liittoa sen loppuun asti, vapautui vasta N-liiton sorruttua 1990, jonka jälkeen kommunistinen hallinto kaatui.
Menetykset oli yksi maakunta ja molempien osapuolten järjestämät puhdistukset, sekä kommunistisen järjestelmän aiheuttama kehityksen totaalinen pysähtyminen, nyt EU:ssa toipuu hiljalleen, kansakuntaa rakennetaan alusta lähtien uudestaan.

Saldo, valinnat oli periaatteessa oikeita, sodasta irtauminen ei onnistunut, joten oikeiden valintojen hyödyt jäi saavuttamatta, Moldavian menetys ei ollut vältettävissä, koska tämä sota oli sovittu Hitlerin ja Stalinin kesken, maan ajatumien osaksi sosialistista blokkia sinetöi kansallisen ja taloudellisen kehityksen tuhon.

Suomi, ei taipunut N-liiton tahtoon, soti yksin talvisodassa, menestyi ennakko-odotuksia paremmin ja onnistui oikealla psykologisella pelillä neuvottelemaan itselleen siedettävän rauhan, yksi maakunta menetettiin, tappiot vähäiset.
Jatkosodassa liittoutui riittävästi ajoissa, yritti korjata talvisodan menetykset, ei onnistunut koska liittolainen hävisi sodan, irtautui sodasta oikeaan aikaan, ei silloin kun Saksa oli niin vahva että olisi pystynyt sen estämään, eikä niin myöhään että peli oli jo menetetty, lopulta kilpajuoksu Berliiniin avasi mahdollisuuden irtautumiselle onnistuneiden torjuntavoittojen jälkeen, Stalin tarvitsi ne joukot muualle, mitkä olisi tarvittu Suomen miehittämiseen 1944 syksyllä.

Saldo, maata ei miehitetty missään vaiheessa, kansa ei kokenut myöskään kummankaan osapuolen toimeenpanemia puhdistuksia, sotatoimia ei varsinaisesti käyty valtakunnan nykyisten rajojen sisäpuolella, joten taloudelliset tappiot rajautui metsiin jotka kaatuivat menetetyssä karjalassa, sotakorvaukset jotka määrättiin, avasivat tien myöhemmälle idänkaupalle, jossa nämä investoinnit kuoletettiin moninkertaisesti.

Tapahtumien kulkua kun vertaa eri valtioiden kesken, niin resusseihimme nähden olemme onnistunet tavoitteissamme erittäin hyvin, vertaa sitten mihin tahansa maahan euroopassa, ei pelkästään yllämainittujen maiden kesken, jossa olemme ihan ylivertainen muihin nähden.

34

111

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Koroljov

      Kirjoittaja on luetellut kaikki mahdolliset asiat, mutta ei sitä ilmeisintä tekijää, nimittäin maantiedettä, Suomen sijaintia noihin muihin maihin verrattuna.

      PS. "Historian vertailua" - historia = toinen maailmansota? Näissä keskusteluissa ainakin. Se on väsyttävää.

      • älä viisastele

        Asiallinen avaus - asiaton kommentti.

        Koron yritys vesittää aloittajan asiasisältö paljastaa hänen asenteellisuuden: Suomen sotilaallista menestymistä ei voi tunnustaa.

        Kaikkien asioiden luetteleminen ei onnistu kenneltäkään, Koro sen tietää yhtä hyvin kuin aloittajakin. "sitä ilmeisintä tekijää, nimittäin maantiedettä" -voi tietysti pohtia myös aivan vapaasti. Tuo pohdinta voisi lisätä aloittajan pienen analyysin painoarvoa eikä vähentää, kuten koro rivien välistä vihjailee. -vai?

        PS. tätä "väsyttävää" on Koroltakin tullut aivan kiitettävästi


    • '''

      Suomi on sotinut ainoastaan itseään isompia vastaan. Kertaakaan kärsimättä suurempia tappioita.

      • Joo joo

        Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta. Eihän tullut suurempia tappioita, pässi, eihän ?


      • '''
        Joo joo kirjoitti:

        Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta. Eihän tullut suurempia tappioita, pässi, eihän ?

        Venäläisiä kuoli monen monin kertainen liuta määrä siihen nähden.


      • pientä analyysia
        Joo joo kirjoitti:

        Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta. Eihän tullut suurempia tappioita, pässi, eihän ?

        Virolaisia kuoli noin 200 000, kun lasketaan leireillä kuolleet ja kadonneet mukaan.

        Eli riippuu vähän mihin vertaa.

        Puola menetti väestöstään noin 30 %:tia, ei ne tietenkään kaikki kuolleet, mutta menetys mikä menetys.


      • Melkein oikein
        Joo joo kirjoitti:

        Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta. Eihän tullut suurempia tappioita, pässi, eihän ?

        "Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta".
        Melkein oikein 53000 kaatunutta ja haavoihinsa kuollutta, 158000 haavoittunutta.


      • Melkein oikein
        Melkein oikein kirjoitti:

        "Jatkosodassa 63 000 kaatunutta tai kadonnutta. 158 000 haavoittunutta".
        Melkein oikein 53000 kaatunutta ja haavoihinsa kuollutta, 158000 haavoittunutta.

        Korjaan:
        Melkein oikein 53000 kaatunutta ja haavoihinsa kuollutta, 148000 haavoittunutta.


    • Yksi oikaisu: Romania ei menetänyt Bessarabian missään sodassa, vaan luovutti maakunnan vapaaehtoisesti v.1940 keväällä. Halusi nimenomaan välttää sodan N-liittoa vastaan.

      Suomi olisi varmaan toiminut samoin v.1939 jos NL olisi ensin käynyt samanlaisen sodan jotakin toista maata vastaan.

      Nyt joku tahtoo huomautelella, että NL oli hyökkänyt Puolaan ennen Suomea. Mutta NL ei esitänyt Puolalle mitään aluevaatiuksia, minkä vuoksi hyökätä, joten Suomen hallitus ei voinut siitä tehdä mitään johtopäätöstä.

      • pientä analyysia

        Romanian osalta juttu varmaan on noin kuten sanoit, Romania luovutti alueen.

        Suomen osalta tohon kohtaan pieni tarkennus, eli Suomen valtuuskunta tuli Helsinkiin hakemaan lisäohjeita Moskovan neuvotteluista, N-liitto aloitti sodan silloin, eli suomalaiset luuli että neuvoittelut jatkuu, mutta Stalin päätti aloittaa sodan.
        Suomalaisten taipumattomuus neuvotteluissa on jälkikäteen luotu myytti, ne neuvotteli niissä rajoissa mihin niillä oli valtuudet ja lähtivät hakemaan lisää valtuuksia.

        Sinänsä tämä on vain hyvin pieni yksityiskohta, käsittelen koko asiaa suuremmassa perspektiivissä, en itse usko että sota olisi vältetty vaikka periksi olisi annettukkin.


      • pientä analyysia kirjoitti:

        Romanian osalta juttu varmaan on noin kuten sanoit, Romania luovutti alueen.

        Suomen osalta tohon kohtaan pieni tarkennus, eli Suomen valtuuskunta tuli Helsinkiin hakemaan lisäohjeita Moskovan neuvotteluista, N-liitto aloitti sodan silloin, eli suomalaiset luuli että neuvoittelut jatkuu, mutta Stalin päätti aloittaa sodan.
        Suomalaisten taipumattomuus neuvotteluissa on jälkikäteen luotu myytti, ne neuvotteli niissä rajoissa mihin niillä oli valtuudet ja lähtivät hakemaan lisää valtuuksia.

        Sinänsä tämä on vain hyvin pieni yksityiskohta, käsittelen koko asiaa suuremmassa perspektiivissä, en itse usko että sota olisi vältetty vaikka periksi olisi annettukkin.

        Romania luovutti alueen juuri sen talvisodan seurauksena, koska näki mihin NL oli valmis. Epäilen sen vuoksi vahvasti, että Suomen hallitus olisi reagoinut samoin ja myöntynyt naapurin vaatimuksiin, jos NL olisi ensin käynyt talvisotaa vastaa sotaa jotakin toista valtiota vastaan.

        Nythän Suomen linja johtui ensisijaisesti siitä, että sodan syttymiseen ei uskotu tai odotettiin jonkin asteista painostusta esim. teollisuusalueiten pommitamisen muodossa. Politiikot pitivät Helsingin pommitamista vain "painostuksena" jolloin oltiin valmiita pitemmälle meneviin myönnytyksiin.

        Luin viimeaikoina Tannerin kirjan "Olin ulkoministerinä talvisodan aikana", josta kävi selvästi ilmi ajatus, että Helsingin joudutua pommitusten kohteeksi yleinen mielipite oli valmis myönnytyksiin. Tilanne vain oli "karanut käsistä" kun naapurilla oli pitemmälle menevät tavoiteet.

        Sitä en tiedä, miten sotaa olisi voitu myöhemmin käydä, jos aluevaatimuksiin olisi suostuttu erityisesti Hangon tukikohdan suhteen. Sellaisessa tilanteessa tuskin olisi ollut muuta mahdollisuuta kuin kuin myöntyä lisävaatimuksiin aina bolsevisointiin saaka.

        Se, että noudatettu linja itsessään oli oikea ei muuta sitä tosiasiaa, että se johtui ensisijaisesti päätäjien sokeudesta tilanteeseen nähden. Mannerheim tajusi uhkaavan tilanteen ja oli siksi myönnytysten kannalla, mutta se olisi todennäköisesti johtanut tuhoon. tosin Mannerheim ei ollut aivan tukikohdan luovutamisen kannalla.


      • pientä analyysia
        suomalainen2 kirjoitti:

        Romania luovutti alueen juuri sen talvisodan seurauksena, koska näki mihin NL oli valmis. Epäilen sen vuoksi vahvasti, että Suomen hallitus olisi reagoinut samoin ja myöntynyt naapurin vaatimuksiin, jos NL olisi ensin käynyt talvisotaa vastaa sotaa jotakin toista valtiota vastaan.

        Nythän Suomen linja johtui ensisijaisesti siitä, että sodan syttymiseen ei uskotu tai odotettiin jonkin asteista painostusta esim. teollisuusalueiten pommitamisen muodossa. Politiikot pitivät Helsingin pommitamista vain "painostuksena" jolloin oltiin valmiita pitemmälle meneviin myönnytyksiin.

        Luin viimeaikoina Tannerin kirjan "Olin ulkoministerinä talvisodan aikana", josta kävi selvästi ilmi ajatus, että Helsingin joudutua pommitusten kohteeksi yleinen mielipite oli valmis myönnytyksiin. Tilanne vain oli "karanut käsistä" kun naapurilla oli pitemmälle menevät tavoiteet.

        Sitä en tiedä, miten sotaa olisi voitu myöhemmin käydä, jos aluevaatimuksiin olisi suostuttu erityisesti Hangon tukikohdan suhteen. Sellaisessa tilanteessa tuskin olisi ollut muuta mahdollisuuta kuin kuin myöntyä lisävaatimuksiin aina bolsevisointiin saaka.

        Se, että noudatettu linja itsessään oli oikea ei muuta sitä tosiasiaa, että se johtui ensisijaisesti päätäjien sokeudesta tilanteeseen nähden. Mannerheim tajusi uhkaavan tilanteen ja oli siksi myönnytysten kannalla, mutta se olisi todennäköisesti johtanut tuhoon. tosin Mannerheim ei ollut aivan tukikohdan luovutamisen kannalla.

        Oleellistahan oli se, mitä suomalaiset oletti ja mitä Stalin oli päättänyt, suomalaiset olettivat neuvottelujen jatkuvan ja tulivat hakemaan ohjeita ja valtuuksia hallitukselta/presidentiltä jne... toimijoilta, mutta Stalin päätti toisin.

        Stalin päätti, että neuvottelut saa olla ja päätti vallata Suomen.

        Mannerheim oletti jo kesällä että Suomi joutuu sotimaan, omien päiväkirjojen mukaan Mannerheim jo kesällä paketoi kaikki taulunsa ja muut arvoesineensä ja kuljetutti ne kotinsa kellariin turvaan, eli Mannerheim oli täysin varma sodan syttymisestä, hallitus ei vaan uskonut Mannerheimia, pitivät sitä vanhana pelokkaana miehenä, joka ei enää kestä kriisejä.

        Oli lopulta aika noloa, että samat miehet muutaman kuukauden päästä pyysivät sitä Suomen armeijan ylipääliköksi ja johtamaan sotaa.


      • Vadsen laita

        "Nyt joku tahtoo huomautelella, että NL oli hyökkänyt Puolaan ennen Suomea. Mutta NL ei esitänyt Puolalle mitään aluevaatiuksia, minkä vuoksi hyökätä, joten Suomen hallitus ei voinut siitä tehdä mitään johtopäätöstä. "

        Miten niin? Tottakai voi. Siitä pystyi päättelemään, että Neuvostoliitolla oli halu ja kyky levittää sotilaallisesti valtapiiriään! Ja että se on vaarallinen. Ei tarvitse aina etsiä eksaktista samankaltaista tilnnetta.


      • res. ylikers 1/97

        LIsäksi NL sotatoimet Puolaa vastaan olivat onnettomia, koska Saksa oli jo lyönyt maan Armeijan. Neuvostojoukot käytännössä vain saapuivat maan itä osaan.


      • Ketku Stalin
        suomalainen2 kirjoitti:

        Romania luovutti alueen juuri sen talvisodan seurauksena, koska näki mihin NL oli valmis. Epäilen sen vuoksi vahvasti, että Suomen hallitus olisi reagoinut samoin ja myöntynyt naapurin vaatimuksiin, jos NL olisi ensin käynyt talvisotaa vastaa sotaa jotakin toista valtiota vastaan.

        Nythän Suomen linja johtui ensisijaisesti siitä, että sodan syttymiseen ei uskotu tai odotettiin jonkin asteista painostusta esim. teollisuusalueiten pommitamisen muodossa. Politiikot pitivät Helsingin pommitamista vain "painostuksena" jolloin oltiin valmiita pitemmälle meneviin myönnytyksiin.

        Luin viimeaikoina Tannerin kirjan "Olin ulkoministerinä talvisodan aikana", josta kävi selvästi ilmi ajatus, että Helsingin joudutua pommitusten kohteeksi yleinen mielipite oli valmis myönnytyksiin. Tilanne vain oli "karanut käsistä" kun naapurilla oli pitemmälle menevät tavoiteet.

        Sitä en tiedä, miten sotaa olisi voitu myöhemmin käydä, jos aluevaatimuksiin olisi suostuttu erityisesti Hangon tukikohdan suhteen. Sellaisessa tilanteessa tuskin olisi ollut muuta mahdollisuuta kuin kuin myöntyä lisävaatimuksiin aina bolsevisointiin saaka.

        Se, että noudatettu linja itsessään oli oikea ei muuta sitä tosiasiaa, että se johtui ensisijaisesti päätäjien sokeudesta tilanteeseen nähden. Mannerheim tajusi uhkaavan tilanteen ja oli siksi myönnytysten kannalla, mutta se olisi todennäköisesti johtanut tuhoon. tosin Mannerheim ei ollut aivan tukikohdan luovutamisen kannalla.

        Stalin oli melkoinen ketku neuvottelijana. Ensin pistettiin pöytään helpoimmin hyväksyttävät asiat. Ellei mennyt läpi lyötiin todella kovat ehdot ja niitä pikkuhiljaa pehmentämällä yritettiin saada tulosta. Jos päästiin tuloskseen ehtoja helpottamalla lypsämistä ei kun jatkettiin. Tällä tavalla Suomen luovutettavat alueet vaihtelivat.

        Lopultahan Suomen olisi pitänyt antaa Kannakselta jopa Mennerheim linjan länsipää Koivistoa myöten. Stalin ei olisi lopettanut tähänkään vaan hän halusi Suomelta Kannsaksen selluteollisuuden ja erityisesti tärkeän metalliesiintymän Petsamosta.
        Talvisodan jälkeen Stalin luovutti Petsamon, koska ei halunnut kränää toivomansa liittolaisen Englannin kanssa.


    • pieni korjaus

      Unohdit nyt jostain syystä vallan kokonaan kertoa tuosta Suomen ja NL:n välisestä YYA-sopimuksesta.

      Tuon kyseisen YYA-sopimuksen ansiostahan maa nimeltä Suomi oli NL:n todella tiukassa talutushihnassa aina vuoteen 1991 asti.

      Ei voi nyt muuta kuin onnitella Stalinia.Jätti miehittämättä Suomen vaikka hänellä olisi ollut siihen loistava mahdollisuus tuon suuren sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikoihin.

      Mutta solmi sitten Suomen kanssa tuon YYA-sopimuksen,niin siitä sitten eteenpäin kaikki Suomen tärkeät asiat loppujen lopuksi vaalti aina "kremlin siunauksen" aina vuoteen 1991 asti.

      • '''

        Venäjä ei koskaan luopunut suunnitelmistaan valloittaa koko Suomi. Venäjän piti olla varovainen Suomen suhteen koska Kremlissä tiedettiin kyllä että tankeilla ei vyöryttäisi Helsinkiin ala Tsekkoslovakia vaan siitä syttyisi sota.

        Mitä nyt itse muistan lukeneeni että yksi syy miksi Venäjä ei sitten lähtenyt sotilasjoukoin yrittää miehittämään Suomen kylmän sodan aikana oli että liian monilla suomalaisilla oli aseita kotona. Myöskin Suomen aluepuolustuksesta olen saanut kuulla olevan liian vahva Venäjälle lyötäväksi jolloinka luultavimmin ajateltiin että homma ei ole edes yrittämisen väärti.


      • faktaa kehiin
        ''' kirjoitti:

        Venäjä ei koskaan luopunut suunnitelmistaan valloittaa koko Suomi. Venäjän piti olla varovainen Suomen suhteen koska Kremlissä tiedettiin kyllä että tankeilla ei vyöryttäisi Helsinkiin ala Tsekkoslovakia vaan siitä syttyisi sota.

        Mitä nyt itse muistan lukeneeni että yksi syy miksi Venäjä ei sitten lähtenyt sotilasjoukoin yrittää miehittämään Suomen kylmän sodan aikana oli että liian monilla suomalaisilla oli aseita kotona. Myöskin Suomen aluepuolustuksesta olen saanut kuulla olevan liian vahva Venäjälle lyötäväksi jolloinka luultavimmin ajateltiin että homma ei ole edes yrittämisen väärti.

        Se on nykypäivänä noin 15-20 minuuttia niin kaikki Suomen ns. elintärkeät sotilaskohteet on tuhottu jos nyt joku suurvalta haluaisi hyökätä Suomeen.

        Ja noin viikko siitä eteen päin Suomi olisi jo miehitetty jonkin suurvallan toimesta.


      • LaD
        faktaa kehiin kirjoitti:

        Se on nykypäivänä noin 15-20 minuuttia niin kaikki Suomen ns. elintärkeät sotilaskohteet on tuhottu jos nyt joku suurvalta haluaisi hyökätä Suomeen.

        Ja noin viikko siitä eteen päin Suomi olisi jo miehitetty jonkin suurvallan toimesta.

        Edes georgia ei kaatunut tunnissa, joten lakkaa puhumasta paskaa


      • pientä analyysia
        faktaa kehiin kirjoitti:

        Se on nykypäivänä noin 15-20 minuuttia niin kaikki Suomen ns. elintärkeät sotilaskohteet on tuhottu jos nyt joku suurvalta haluaisi hyökätä Suomeen.

        Ja noin viikko siitä eteen päin Suomi olisi jo miehitetty jonkin suurvallan toimesta.

        No ei se nyt ihan noin mene, sotilaskohteita ei pystytä tuhoamaan 15 minuutissa, mutta siviilipuoli kyllä saadaan lamautettua muutamassa päivässä, se ei sinänsä vaikuta paljoakaan armeijan toiminta kykyyn ja liikkeelle lähtöön, sillä on omat systeemit ja se pelaa vaikkei sähköä töpselistä tulisikaan.


      • pientä analyysia kirjoitti:

        No ei se nyt ihan noin mene, sotilaskohteita ei pystytä tuhoamaan 15 minuutissa, mutta siviilipuoli kyllä saadaan lamautettua muutamassa päivässä, se ei sinänsä vaikuta paljoakaan armeijan toiminta kykyyn ja liikkeelle lähtöön, sillä on omat systeemit ja se pelaa vaikkei sähköä töpselistä tulisikaan.

        Ei se noinkaan mene. Armeijan liikekannallepanossa käytetäisiin normaaleja siviililiikenteeseen kuuluvia kulkuneuvoja kuten rautateitä ja junilla sotilaita kuljetetaisiin rintamalle.

        jos vihollinen ehtisi pommittaa rautateitä ja ajoteitä ynnä siltoja ennen kuin joukot on kuljetettu päämääriinsä, niin silloin armeija ei kykene suoriutumaan sille kuuluvasta tehtävästä. Joten jos siviilipuoli onnistutaan lamautettua, niin kyllä se silloin vaikutaisi maanpuolustukseenkin.


      • Ei joukkoja
        suomalainen2 kirjoitti:

        Ei se noinkaan mene. Armeijan liikekannallepanossa käytetäisiin normaaleja siviililiikenteeseen kuuluvia kulkuneuvoja kuten rautateitä ja junilla sotilaita kuljetetaisiin rintamalle.

        jos vihollinen ehtisi pommittaa rautateitä ja ajoteitä ynnä siltoja ennen kuin joukot on kuljetettu päämääriinsä, niin silloin armeija ei kykene suoriutumaan sille kuuluvasta tehtävästä. Joten jos siviilipuoli onnistutaan lamautettua, niin kyllä se silloin vaikutaisi maanpuolustukseenkin.

        kuljetella junilla. Se on ihan poikkaus.


      • asian vierestä...
        suomalainen2 kirjoitti:

        Ei se noinkaan mene. Armeijan liikekannallepanossa käytetäisiin normaaleja siviililiikenteeseen kuuluvia kulkuneuvoja kuten rautateitä ja junilla sotilaita kuljetetaisiin rintamalle.

        jos vihollinen ehtisi pommittaa rautateitä ja ajoteitä ynnä siltoja ennen kuin joukot on kuljetettu päämääriinsä, niin silloin armeija ei kykene suoriutumaan sille kuuluvasta tehtävästä. Joten jos siviilipuoli onnistutaan lamautettua, niin kyllä se silloin vaikutaisi maanpuolustukseenkin.

        Jahas , meni tämäkin ketju tämmöseksi puurot-vellit sörsseliksi.

        Alku oli kyllä lupaava.


      • pientä analyysia
        suomalainen2 kirjoitti:

        Ei se noinkaan mene. Armeijan liikekannallepanossa käytetäisiin normaaleja siviililiikenteeseen kuuluvia kulkuneuvoja kuten rautateitä ja junilla sotilaita kuljetetaisiin rintamalle.

        jos vihollinen ehtisi pommittaa rautateitä ja ajoteitä ynnä siltoja ennen kuin joukot on kuljetettu päämääriinsä, niin silloin armeija ei kykene suoriutumaan sille kuuluvasta tehtävästä. Joten jos siviilipuoli onnistutaan lamautettua, niin kyllä se silloin vaikutaisi maanpuolustukseenkin.

        Et näköjään oikein tunne liikekannallepano organisaatiota ja järjestelmää.

        Ei se niin mene, että liikekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos näin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin.

        Liikekannallepano suoritetaan ennen sodan alkamista, siinä vaiheessa kun pommikoneet lentää, niin armeija on jo kasattuna, aseistettuna ja siirrettynä toimialueelleen.

        Näin oli talvisodassa, armeija oli koottuna ylimääräisiin sotaharjoituksiin ja se oli jo itäsuomessa rintaman läheisyydessä, kun puna-armeija ylitti rajan.

        Näin oli myös jatkosodassa, neuvostoliito aloitti pommitukset, se tiesi jo joukkojen ryhmityksestä, että Suomi hyökkää kohta sen kimppuun.

        Kun armeija on koottuna, niin se toimii ja liikkuu suunnitelmien mukaan, oli sitten siltoja tai ei, ei se tarvi myöskään teitä, kyllä se pääsee liikkumaan vaikka vähän asfaltti olisikin rypyllä, se tekee itse tarvittaessa sillat ja tieurat.


      • pientä analyysia kirjoitti:

        Et näköjään oikein tunne liikekannallepano organisaatiota ja järjestelmää.

        Ei se niin mene, että liikekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos näin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin.

        Liikekannallepano suoritetaan ennen sodan alkamista, siinä vaiheessa kun pommikoneet lentää, niin armeija on jo kasattuna, aseistettuna ja siirrettynä toimialueelleen.

        Näin oli talvisodassa, armeija oli koottuna ylimääräisiin sotaharjoituksiin ja se oli jo itäsuomessa rintaman läheisyydessä, kun puna-armeija ylitti rajan.

        Näin oli myös jatkosodassa, neuvostoliito aloitti pommitukset, se tiesi jo joukkojen ryhmityksestä, että Suomi hyökkää kohta sen kimppuun.

        Kun armeija on koottuna, niin se toimii ja liikkuu suunnitelmien mukaan, oli sitten siltoja tai ei, ei se tarvi myöskään teitä, kyllä se pääsee liikkumaan vaikka vähän asfaltti olisikin rypyllä, se tekee itse tarvittaessa sillat ja tieurat.

        Ymmärrän liikekannallepanon sen verran, että kyllä siinä käytetään juniakin sotilaskuljetuksiin kuten v.1939-44. Rautatie on nopein tapa päästä aiotuun päämäärään, mikäli se on mahdollista. Tietenkään raiteita ei ole rakennettu kaikialle.

        " Ei se niin mene, että liikkekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos niin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin."

        Tuskin päätöstä liikkekannallepanosta kannataa - ainakaan täysin - tehdä Suomen armeijan tiedustelutietojen pohjalta. Suomen tiedustelu ei uskonut sodan syttymiseen v.1939 eikä ylimääräisiä kertausharjoituksia siltä pohjalta myöskään pantu täytäntöön.

        1941 suomalaiset ilmoittivat saksalaisille ilmahyökkäysten mahdollisuudesta liikekannallepanon yhteydessä. Itse asiassa Suomi olisi halunut aloitaa armeijan joukkojen siirot Länsi-Suomesta juuri sen vuoksi, että NL olisi saatanut ryhtyä sotatoimiin ennen joukkojen rajoille saapumista, jos liikekannallepano aloitetaisiin Itä-Suomesta.

        Suomi piti siis liikekannallepanoa riskialtiina tekona kesäkuussa -41.

        Mutta alkuperäiseen asiaan. Suomen tiedustelu on epäonnistunut kaksi kertaa tulossa olevan hyökkäyksen valmistelujen havainoinnissa:

        1) V.1939 tiedustelu ei havainut mitään poikeuksellista Neuvostoliiton puolella. Vasta marraskuussa 29/30 yöllä radiotiedustelu siepasi sanoman, jossa puna-armeijalle ilmoitetiin sodan syttymisestä.

        2) 1944 toukokuu-kesäkuun vaihteessa suurhyökkäyksen tuloon ei uskotu, koska ei osatu tulkita merkkejä oikein (syöksyhautoja ei tunnistttu tai ei edes tiedetty). Vastapuoli osasi myös salata ja harhauttaa suomalaiset niin että hyökkäystä ei odotettu.

        Tämän vuoksi epäilen suomalaisen tiedustelun tasoa, jonka vuoksi tilanneta pitää tarkastella yleisemmällä tasolla. YH käynnistetiin kaiken varalta eikä se perustunut vastapuolen joukkojen liikeistä tehtyihin havaintoihin.


      • Nykyaika on
        suomalainen2 kirjoitti:

        Ymmärrän liikekannallepanon sen verran, että kyllä siinä käytetään juniakin sotilaskuljetuksiin kuten v.1939-44. Rautatie on nopein tapa päästä aiotuun päämäärään, mikäli se on mahdollista. Tietenkään raiteita ei ole rakennettu kaikialle.

        " Ei se niin mene, että liikkekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos niin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin."

        Tuskin päätöstä liikkekannallepanosta kannataa - ainakaan täysin - tehdä Suomen armeijan tiedustelutietojen pohjalta. Suomen tiedustelu ei uskonut sodan syttymiseen v.1939 eikä ylimääräisiä kertausharjoituksia siltä pohjalta myöskään pantu täytäntöön.

        1941 suomalaiset ilmoittivat saksalaisille ilmahyökkäysten mahdollisuudesta liikekannallepanon yhteydessä. Itse asiassa Suomi olisi halunut aloitaa armeijan joukkojen siirot Länsi-Suomesta juuri sen vuoksi, että NL olisi saatanut ryhtyä sotatoimiin ennen joukkojen rajoille saapumista, jos liikekannallepano aloitetaisiin Itä-Suomesta.

        Suomi piti siis liikekannallepanoa riskialtiina tekona kesäkuussa -41.

        Mutta alkuperäiseen asiaan. Suomen tiedustelu on epäonnistunut kaksi kertaa tulossa olevan hyökkäyksen valmistelujen havainoinnissa:

        1) V.1939 tiedustelu ei havainut mitään poikeuksellista Neuvostoliiton puolella. Vasta marraskuussa 29/30 yöllä radiotiedustelu siepasi sanoman, jossa puna-armeijalle ilmoitetiin sodan syttymisestä.

        2) 1944 toukokuu-kesäkuun vaihteessa suurhyökkäyksen tuloon ei uskotu, koska ei osatu tulkita merkkejä oikein (syöksyhautoja ei tunnistttu tai ei edes tiedetty). Vastapuoli osasi myös salata ja harhauttaa suomalaiset niin että hyökkäystä ei odotettu.

        Tämän vuoksi epäilen suomalaisen tiedustelun tasoa, jonka vuoksi tilanneta pitää tarkastella yleisemmällä tasolla. YH käynnistetiin kaiken varalta eikä se perustunut vastapuolen joukkojen liikeistä tehtyihin havaintoihin.

        täysin eri maailmaa kuin viime sodat. Rautateitä ei käytetä kuljetuksiin kuin rauhanomaisessa tilanteessa. Joukot ovat moottoroituja eli siirtyvät omilla vehkeillään.


      • ei telavehkeillä
        Nykyaika on kirjoitti:

        täysin eri maailmaa kuin viime sodat. Rautateitä ei käytetä kuljetuksiin kuin rauhanomaisessa tilanteessa. Joukot ovat moottoroituja eli siirtyvät omilla vehkeillään.

        Teloilla liikkuvat vaunut eivät suorita satojen kilometrien marsseja, vaan niitä nimenomaan kuljetetaan suurilta osin junakuljetuksin varsinkin siinä kuuluisassa "harmaassa vaiheessa". Asiaa treenataan aina suurien sotaharjoitusten yhteydessä. Rekkalavetteja meillä ei niin paljoa ole, että pelkästään niillä hoituisi hommat.


      • poliittinen tahtopas
        pientä analyysia kirjoitti:

        Et näköjään oikein tunne liikekannallepano organisaatiota ja järjestelmää.

        Ei se niin mene, että liikekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos näin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin.

        Liikekannallepano suoritetaan ennen sodan alkamista, siinä vaiheessa kun pommikoneet lentää, niin armeija on jo kasattuna, aseistettuna ja siirrettynä toimialueelleen.

        Näin oli talvisodassa, armeija oli koottuna ylimääräisiin sotaharjoituksiin ja se oli jo itäsuomessa rintaman läheisyydessä, kun puna-armeija ylitti rajan.

        Näin oli myös jatkosodassa, neuvostoliito aloitti pommitukset, se tiesi jo joukkojen ryhmityksestä, että Suomi hyökkää kohta sen kimppuun.

        Kun armeija on koottuna, niin se toimii ja liikkuu suunnitelmien mukaan, oli sitten siltoja tai ei, ei se tarvi myöskään teitä, kyllä se pääsee liikkumaan vaikka vähän asfaltti olisikin rypyllä, se tekee itse tarvittaessa sillat ja tieurat.

        "niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin."

        Ei ole kyse pelkästään tiedustelun onnistumisesta vaan pääasiassa siitä, uskalletaanko liikekannallepano ylipäätänsä aloittaa ja milloin. Suomi on niin tolkuutoman varovainen kaikessa itänaapuriin liittyvässä, että vaatii nykypoliitikoilta todella isot pallit ryhtyä moiseen "provoavaan" toimenpiteeseen: aloita lkp liian aikaisin, niin maan talous kärsii kovasti ja naapuri hermostuu; aloita lkp liian myöhään niin se on menoa.

        Todella vaativa homma tuokin.


      • Vasen laita
        faktaa kehiin kirjoitti:

        Se on nykypäivänä noin 15-20 minuuttia niin kaikki Suomen ns. elintärkeät sotilaskohteet on tuhottu jos nyt joku suurvalta haluaisi hyökätä Suomeen.

        Ja noin viikko siitä eteen päin Suomi olisi jo miehitetty jonkin suurvallan toimesta.

        Taitaa se fakta juuriu unohtua kehistä?

        "Se on nykypäivänä noin 15-20 minuuttia niin kaikki Suomen ns. elintärkeät sotilaskohteet on tuhottu jos nyt joku suurvalta haluaisi hyökätä Suomeen."

        Tarkoitatko, että meidät miehittää 15 minuutissa tämä samainen 'suurvalta', joka on resunnut yli 20 vuotta Tshetseeniassa eikä kyseinen kolkka ole rauhallinen vieläkään. Tosiasia on se, että esim. operaation vaatimia valmisteluja ja joukkojen keskityksiä on täysin mahdotonta tänä päivänä tehdä salassa ja löytyy runsaasti tahoja, jotka mielellään varoittaisivat moisesta vaarasta! Ei sellainen yritys tulisi yllätyksenä puskasta!

        On näemmä yksi ihmislaji, joka haluaa nähdä naapurin vararikkopesän eräänlaisen asupersuorittajana, joka hetkessä tekee mitä vaan vaikka aiempaa näyttöä ei asiassa ole.

        Nykymaailma on muuttanut väestöäja tehnytsen kaikkialla samanlaiseksi. Samanlaisia pullanörttejä on myös rajantakainen sotilasaines kuin meilläkin.


      • Vasen laita
        suomalainen2 kirjoitti:

        Ymmärrän liikekannallepanon sen verran, että kyllä siinä käytetään juniakin sotilaskuljetuksiin kuten v.1939-44. Rautatie on nopein tapa päästä aiotuun päämäärään, mikäli se on mahdollista. Tietenkään raiteita ei ole rakennettu kaikialle.

        " Ei se niin mene, että liikkekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos niin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin."

        Tuskin päätöstä liikkekannallepanosta kannataa - ainakaan täysin - tehdä Suomen armeijan tiedustelutietojen pohjalta. Suomen tiedustelu ei uskonut sodan syttymiseen v.1939 eikä ylimääräisiä kertausharjoituksia siltä pohjalta myöskään pantu täytäntöön.

        1941 suomalaiset ilmoittivat saksalaisille ilmahyökkäysten mahdollisuudesta liikekannallepanon yhteydessä. Itse asiassa Suomi olisi halunut aloitaa armeijan joukkojen siirot Länsi-Suomesta juuri sen vuoksi, että NL olisi saatanut ryhtyä sotatoimiin ennen joukkojen rajoille saapumista, jos liikekannallepano aloitetaisiin Itä-Suomesta.

        Suomi piti siis liikekannallepanoa riskialtiina tekona kesäkuussa -41.

        Mutta alkuperäiseen asiaan. Suomen tiedustelu on epäonnistunut kaksi kertaa tulossa olevan hyökkäyksen valmistelujen havainoinnissa:

        1) V.1939 tiedustelu ei havainut mitään poikeuksellista Neuvostoliiton puolella. Vasta marraskuussa 29/30 yöllä radiotiedustelu siepasi sanoman, jossa puna-armeijalle ilmoitetiin sodan syttymisestä.

        2) 1944 toukokuu-kesäkuun vaihteessa suurhyökkäyksen tuloon ei uskotu, koska ei osatu tulkita merkkejä oikein (syöksyhautoja ei tunnistttu tai ei edes tiedetty). Vastapuoli osasi myös salata ja harhauttaa suomalaiset niin että hyökkäystä ei odotettu.

        Tämän vuoksi epäilen suomalaisen tiedustelun tasoa, jonka vuoksi tilanneta pitää tarkastella yleisemmällä tasolla. YH käynnistetiin kaiken varalta eikä se perustunut vastapuolen joukkojen liikeistä tehtyihin havaintoihin.

        "YH käynnistetiin kaiken varalta eikä se perustunut vastapuolen joukkojen liikeistä tehtyihin havaintoihin."

        YH oli kätevä tapa tehdä käytännössä liikekannallepano ilman virallista liikekannalepanoa. Harvoin mikään hyökkäys tulee oikeasti puskista. Tämä kannattaa muistaa niiden, jotka uhoavat, että Suomi miehitetään 15 minuutissa!


    • res. ylikers 1/97

      Romania vaputui Neuvostoliiton miehityksestä jo 1958. Neuvostojoukot vedettiin tuolloin pois, jonka jälkeen Romania suuntautui hyvin vahvasti länteen. Oli tietysti muodollisesti Varsovan liiton jäsen, mutta ei osallistunut sen sotilaallisiin toimiin kuten Tsekkoslovakian miehitykseen 1968.

    • res. ylikers 1/97

      Väitätkö todella että Talvisodassa "tappiot olivat vähäiset"? Melko tietämätöntä tekstiä! 30.11.1939-13.3.1940 käydyn sodan kuolleisuus oli yli 23.000 henkeä!! Haavottuneita oli yli 45.000! Tämä tarkoitti että rivit harvenivat keskinmäärin 650 miehen päivävauhtia. Talvisota lukeutuu maailmanhistorian verisimpiin sotiin. varsinkin maaliskuussa rivit harvenivat rajuissa taisteluissa Viipurinlahdella yli tuhannen miehen päivävauhtia. Hätä oli suuri kun Armeijan ja ilmavoimien käskettiin tehdä vastaiskuja tappioista välittämättä (mikä harvinaista Suomen sotahistoriassa), ja niitähän tuli, mutta tuli tulostakin. Silti rauha tuli IHAN viime hetkellä. Miehiä oli, mutta kaikki olivat todella lopussa, väsymys ja a-tarvikkeet. Joukkojemme taisteluarvo laski roimaa vauhtia 10.-13.3.1940.

    • Kettu

      "soti molempia osapuolia vastaan yhtäaikaa, vallattiin nopeasti ja jaettiin valloittajien kesken"
      Soti vain Saksaa vastaa, Stalin tuli osille kaksi viikkoa sodan alkamisesta valloittamalla Puolan itäisen osan! Tässä tulee esille Stalinin oveluus, hän ei aloittanut sotaa Puolaa vastaan mutta oli sitten "pakotettu" turvaamaan Neuvostoliiton edut.

      • tarpeellinen toimi

        Miten on väärin nationalistisessa ja militaristisessa kontekstissa se, että NL halusi jonkin puskurin Saksan ja itsensä väliin, kun Saksaa hallitsivat bolsevikkivihaa tihkuvat natsit, jotka varustautuivat täyttä häkää imperialistiseen valloitussotaan?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      266
      6420
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      148
      3723
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      144
      2649
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      344
      2506
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      2072
    6. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      121
      1661
    7. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      83
      1655
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      31
      1493
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1310
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      108
      1174
    Aihe