Stadissa lukee yhden sillan jalassa jotenkin näin: Mitä tekisit jos heräisit huomenna ja kaikki musiikki olisi hävinnyt?
Sitä sopii miettiä, niin järjetön ajatus kuin se onkin.
Millä musiikin korvaisi ja miten?
Jätänpä yökyöpelit miettimään, aamulla aikainen lento työmatkalle...
Jos musiikki katoaisi maailmasta
The Pianist
66
578
Vastaukset
- ssssi
En varmaan huomaisi ollenkaan, jonkun pitäis kertoa mulle.
- Oasis
Ensimmäinen ajatus oli, että maailmasta tulisi jotenkin kylmempi.
Musiikin kautta voi ilmaista niin paljon erilaisia tunteita, musiikki liitetään tiiviisti ihmisten väliseen kanssakäymiseen, musiikki tuo iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikki on universaalia, ja ilman sitä olisi maailma mielestäni surullisempi paikka. - Se olisi hyvä asia:.
.
Me säästyisimme radionova -melusaasteelta työpaikoilla ja kouluissa ja kotona
Har!
. Karmea juttu. Musiikki on välittäjäainesta, joka yhdistää ihmisen tunteisiin, elämyksiin, nautintoihin, liikkeeseen, erilaisiin kulttuureihin... toisiin ihmisiin. Ja hyvää musiikkia on vaan helevetin hienoa kuunnella ja eläytyä kulloistenkin fiilisten mukaan. Viimeisen hitaan puuttuminen maailmasta olis kova isku romanssia ja muuta seuraa etsiville. Syntyvyyskin alenisi :>
- -Nene
Tiedän mistä sillanjalasta puhut, koska olen nähnyt sen itsekin. Mielenkiintoinen kysymys.
Menisin varmasti aika mykäksi itsekin, jos heräisi aamuun jossa ei ole minkäänlaista musiikkia.
Vaikea todellakaan edes kuvitella maailmaa ilman musiikkia. Sehän tulee vastaan joka paikassa, sävyttää ja rytmittää melkeinpä ajatuksetkin.
Huomaan usein hyräileväni jotain kappaletta ilman, että edes muistan missä olisin sen viimeksi kuullut. Toisinaan taas joku kaupassa tai ravintolassa kuultu biisi jää soimaan päähän eikä siitä pääse eroon ennen kuin kuulee jotain muuta musiikkia.
Miten musiikin korvaisi? En tiedä. Mistä musiikki muinoin syntyi. Miksi se syntyi ja mitä kaikkea se merkitsi ihmiselle jo silloin alussa. Nyt siihen ollaan niin totuttu, että sitä käytetään tehokeinona joka paikassa.
Halutaan herättää tunteita, halutaan ihmisten reagoivan, ajautuvan johonkin fiilikseen. Musiikki on niin monitasoista ja -muotoista, vaikuttaa ihmisiin niin monella tavalla.
Tilalle tarvittaisiin siis joku yhtä vetoava ja tunteita herättävä juttu, jos musiikki yhtäkkiä häviäisi maailmasta.
Miksi se häviäisi tai kuka/mikä sen hävittäisi?- ssssi
Saattais olla se hiljaisuus yhtä vetoava ja tunteita herättävä juttu. Tai ei hiljaisuus, vaan se, että todella kuulee jääkaapin hurahduksen, sadepisarat ikkunalasiin, naapurin yskäisyn, liikenteen huminan kaukana ja linnun tirskahduksen.
Musiikki sellaisena kun se nykyään yleisimmin näyttäytyy, kaupallisena ja elektronisena, on kuin kaiken ylle levittäytyvä hiostava pressu. - musamies
Tai jos sitä vain rajoitettaisiin: saatte kuunnella vain tällaista musaa ja muu on kielletty. Sehän on arkipäivää joissakin valtioissa joissa ei ole demokratiaa.
Kieltämättä tulee joskus toivoneeksi, että joku musiikinlaji tai muotioikku hävitettäis maailmasta ja se johtuu just tuosta että se raikuu joka paikassa. - -Nene
ssssi kirjoitti:
Saattais olla se hiljaisuus yhtä vetoava ja tunteita herättävä juttu. Tai ei hiljaisuus, vaan se, että todella kuulee jääkaapin hurahduksen, sadepisarat ikkunalasiin, naapurin yskäisyn, liikenteen huminan kaukana ja linnun tirskahduksen.
Musiikki sellaisena kun se nykyään yleisimmin näyttäytyy, kaupallisena ja elektronisena, on kuin kaiken ylle levittäytyvä hiostava pressu.Hiljaisuus on todellakin aina mahdollinen, mutta kuinka moni sitä mahdollisuutta käyttää. Mielestäni nyt keväällä luonnon parasta musaa ovat mustarastaat. Niiden huilunsoittoa kuuntelisin loputtomiin.
Hiostavaa se todellakin on, koska julkisissa tiloissa sitä ei voi valita. Monesti ruokaostoksillakin herää ajatukseen, että kunpa voisi posauttaa nuo kajarit mäsäksi niin rauhoittuisi mielikin kummasti. Mutta niin, musiikki jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita ja myös kysymyksiä. musamies kirjoitti:
Tai jos sitä vain rajoitettaisiin: saatte kuunnella vain tällaista musaa ja muu on kielletty. Sehän on arkipäivää joissakin valtioissa joissa ei ole demokratiaa.
Kieltämättä tulee joskus toivoneeksi, että joku musiikinlaji tai muotioikku hävitettäis maailmasta ja se johtuu just tuosta että se raikuu joka paikassa.Kommunistisessa Albaniassa sai Tiranan teattereissa näytellä vain kolmea stalinistishenkistä kiinalaisnäytelmää, ja nekin oli raskaasti sensuroitu ja tilalle pistetty paikallista Hoxha-propagandaa. Samaa voisi hyvin soveltaa vaikka Matti Nykäsen "musiikkiin" ilman suurta taiteellista tappiota. Itse asiassa kaikkiin niihin, jotka varsinaisen uransa loputtua ovat saaneet päähänsä, että minähä alan laulaa. Se pitäisi kriminalisoida het.
- ssssi
-Nene kirjoitti:
Hiljaisuus on todellakin aina mahdollinen, mutta kuinka moni sitä mahdollisuutta käyttää. Mielestäni nyt keväällä luonnon parasta musaa ovat mustarastaat. Niiden huilunsoittoa kuuntelisin loputtomiin.
Hiostavaa se todellakin on, koska julkisissa tiloissa sitä ei voi valita. Monesti ruokaostoksillakin herää ajatukseen, että kunpa voisi posauttaa nuo kajarit mäsäksi niin rauhoittuisi mielikin kummasti. Mutta niin, musiikki jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita ja myös kysymyksiä.Ymmärrän, että musiikki herättää tunteita, luo yhteisiä fiiliksiä ja antaa voimaa. Juuri siksi suhtaudun siihen torjuvasti. Musiikissa on joukkohysterian ainekset, onneksi useimmiten vaarattomin seurauksin. Länsimaissa musiikki kuitenkin on hysteriakanava, muslimit huutavat kuolemaa amerikkalaisille.
En halua tulla hyvälle tuulelle vain jonkun kappaleen takia, se täytyy osata muutenkin, koska jokainen päivä on "viimeinen".
Toki voin joskus seurassa kuunnella musiikkia, jos muut niin haluavat, mutta omaan sisimpääni en sitä päästä kuin äärimmäisen harvoin. Se on tervettä kunnioitusta. En ole sekakäyttäjä ;) - -Nene
musamies kirjoitti:
Tai jos sitä vain rajoitettaisiin: saatte kuunnella vain tällaista musaa ja muu on kielletty. Sehän on arkipäivää joissakin valtioissa joissa ei ole demokratiaa.
Kieltämättä tulee joskus toivoneeksi, että joku musiikinlaji tai muotioikku hävitettäis maailmasta ja se johtuu just tuosta että se raikuu joka paikassa.Diktatuurissa ei todellakaan olisi ilo elää. Joku toinen määräisi jopa sen, mitä saa kuunnella tai säveltää jne. eikä rajoittuisi vain julkisiin tiloihin ja niissä esitettävään musiikkiin. Naapuri kuuntelisi korvat hörössä ja raportoisi rikkeistä, rangaistuksena kymmenen vuotta linnaa...
- -Nene
ssssi kirjoitti:
Ymmärrän, että musiikki herättää tunteita, luo yhteisiä fiiliksiä ja antaa voimaa. Juuri siksi suhtaudun siihen torjuvasti. Musiikissa on joukkohysterian ainekset, onneksi useimmiten vaarattomin seurauksin. Länsimaissa musiikki kuitenkin on hysteriakanava, muslimit huutavat kuolemaa amerikkalaisille.
En halua tulla hyvälle tuulelle vain jonkun kappaleen takia, se täytyy osata muutenkin, koska jokainen päivä on "viimeinen".
Toki voin joskus seurassa kuunnella musiikkia, jos muut niin haluavat, mutta omaan sisimpääni en sitä päästä kuin äärimmäisen harvoin. Se on tervettä kunnioitusta. En ole sekakäyttäjä ;)No, entäs klassinen musiikki? Luoko sekin mielestäsi joukkohysteriaa?
Aikuinen ihminen on yleensä jo niin tietoinen asioista jotka häneen yrittävät vaikuttaa, että vaatii aika paljon kyetä lietsomaan tietoinen aikuinen ihminen hysteriaan musiikin avulla. Outo ajatuksenakin. Yhdistän musiikkiin liittyvän hysterian kiljuviin faneihin ja siihenkin liittyy mielestäni paljon muutakin kuin vain se musiikki jota joku esittää... Mielipiteitä täytyy mielestäni voida vaihtaa myös "hysteerisesti" jonkun musiikin kannattajan kanssa.
Siinä ollaan kyllä samaa mieltä, että hyvälle tuulelle täytyy osata tulla ilman apuvälineitäkin, muutenhan on kyse enemmän tai vähemmän addiktiosta. - -Nene
bravo.bravi kirjoitti:
Kommunistisessa Albaniassa sai Tiranan teattereissa näytellä vain kolmea stalinistishenkistä kiinalaisnäytelmää, ja nekin oli raskaasti sensuroitu ja tilalle pistetty paikallista Hoxha-propagandaa. Samaa voisi hyvin soveltaa vaikka Matti Nykäsen "musiikkiin" ilman suurta taiteellista tappiota. Itse asiassa kaikkiin niihin, jotka varsinaisen uransa loputtua ovat saaneet päähänsä, että minähä alan laulaa. Se pitäisi kriminalisoida het.
Me yleisö olisimme paras "kriminalisoija" jos emme suostuisi kuuntelemaan mattinykäsiä, vaan vaatisimme hieman enemmän kuulemaltamme musiikilta. Raha teettää kaikenlaista ja julkisuus antaa mahdollisuuksia lahjattomillekin.
- musamies
-Nene kirjoitti:
Diktatuurissa ei todellakaan olisi ilo elää. Joku toinen määräisi jopa sen, mitä saa kuunnella tai säveltää jne. eikä rajoittuisi vain julkisiin tiloihin ja niissä esitettävään musiikkiin. Naapuri kuuntelisi korvat hörössä ja raportoisi rikkeistä, rangaistuksena kymmenen vuotta linnaa...
Matti Nykäsen vois heittää heti sinne linnaan... ;D
-Nene kirjoitti:
Diktatuurissa ei todellakaan olisi ilo elää. Joku toinen määräisi jopa sen, mitä saa kuunnella tai säveltää jne. eikä rajoittuisi vain julkisiin tiloihin ja niissä esitettävään musiikkiin. Naapuri kuuntelisi korvat hörössä ja raportoisi rikkeistä, rangaistuksena kymmenen vuotta linnaa...
Esimerkiksi DDR:ssä Stasin arkistojen avautuminen merkitsi suurta määrää perhe- ja ystäväpiirien tragedioita, kun luotetuista luotetuimmat paljastuivatkin Stasin kätyreiksi. Vaikea kuvitella tunnetta kun saa tietää, että paras ystävä tai oma lähisukulainen on vuosia kytännyt ja raportoinut paskalakeille.
-Nene kirjoitti:
Me yleisö olisimme paras "kriminalisoija" jos emme suostuisi kuuntelemaan mattinykäsiä, vaan vaatisimme hieman enemmän kuulemaltamme musiikilta. Raha teettää kaikenlaista ja julkisuus antaa mahdollisuuksia lahjattomillekin.
Niinpä. Mutta minkäs teet tämän katajaisen kansan kanssa, josta noin miljoona lukee viikottain Seiskaa...
- ssssi
-Nene kirjoitti:
No, entäs klassinen musiikki? Luoko sekin mielestäsi joukkohysteriaa?
Aikuinen ihminen on yleensä jo niin tietoinen asioista jotka häneen yrittävät vaikuttaa, että vaatii aika paljon kyetä lietsomaan tietoinen aikuinen ihminen hysteriaan musiikin avulla. Outo ajatuksenakin. Yhdistän musiikkiin liittyvän hysterian kiljuviin faneihin ja siihenkin liittyy mielestäni paljon muutakin kuin vain se musiikki jota joku esittää... Mielipiteitä täytyy mielestäni voida vaihtaa myös "hysteerisesti" jonkun musiikin kannattajan kanssa.
Siinä ollaan kyllä samaa mieltä, että hyvälle tuulelle täytyy osata tulla ilman apuvälineitäkin, muutenhan on kyse enemmän tai vähemmän addiktiosta.Hysteria oli ehkä liian voimakas sana, mutta jokin syy siihenkin on, miksi discoissa ja yökerhoissa musiikin täytyy aina soida liian lujaa loppuyöstä, niin ettei kukaan pysty juttelemaan. Musiikilla sekoitetaan päätä, haetaan omasta sisimmästä sen avulla jotain "alkuvoimaa".
Klassinen musiikki varsinkin on pahamaineista, wagnerin säestyksellä marssittiin kaasukammioonkin. - POhjois-Koreassa:..!
bravo.bravi kirjoitti:
Esimerkiksi DDR:ssä Stasin arkistojen avautuminen merkitsi suurta määrää perhe- ja ystäväpiirien tragedioita, kun luotetuista luotetuimmat paljastuivatkin Stasin kätyreiksi. Vaikea kuvitella tunnetta kun saa tietää, että paras ystävä tai oma lähisukulainen on vuosia kytännyt ja raportoinut paskalakeille.
.
Pohjois-Koreassa ei voi sulkea asunnossa olevaa valtion mölytoosaa mutta sen voi laittaa hiljemmalle
. ssssi kirjoitti:
Ymmärrän, että musiikki herättää tunteita, luo yhteisiä fiiliksiä ja antaa voimaa. Juuri siksi suhtaudun siihen torjuvasti. Musiikissa on joukkohysterian ainekset, onneksi useimmiten vaarattomin seurauksin. Länsimaissa musiikki kuitenkin on hysteriakanava, muslimit huutavat kuolemaa amerikkalaisille.
En halua tulla hyvälle tuulelle vain jonkun kappaleen takia, se täytyy osata muutenkin, koska jokainen päivä on "viimeinen".
Toki voin joskus seurassa kuunnella musiikkia, jos muut niin haluavat, mutta omaan sisimpääni en sitä päästä kuin äärimmäisen harvoin. Se on tervettä kunnioitusta. En ole sekakäyttäjä ;)Mikään tässä maailmassa ei ole yhdistänyt ihmisiä niin kuin musiikki.
Aloitan vaikkapa Vladimir Vysotskista. Mies joka rikkoi kaikki kansallisuusrajat entisessä Neuvostoliitossa. Eri kansallisuuksien välissä saattoi olla paljonkin erimielisyyksiä ja tulenarkoja tilanteita, mutta Vysotskia ja sen musiikkia rakastivat kaikki syntyperästään riippumatta.
Jengi, mikä normaalisti sotii ja matsaa keskenään, unohtaa sen keskinäisen eripuran kun kyse on yhteisestä maailmanlaajuisesta suosikkibändistä. Esimerkkinä vaikkapa Laitettaisi Dire Straitsin(en ole mikään suuri bändin diggari) keikalle juutalaisia, arabeja, mustia, valkoisia, keltaisia jne, niin veikkaanpa ettei tämän biisin aikana kukaan niistä muista keskinäisiä erimielisyyksiä, vaan elävät siinä yhteisessä Hienossa Hetkessä.
http://www.youtube.com/watch?v=5vUDmFjWgVo
Se psykoosi on muuten naisten ja tyttöjen tauti, mistä suurin osa kasvaessaan parantuu.- -Nene
Genio.Mente kirjoitti:
Mikään tässä maailmassa ei ole yhdistänyt ihmisiä niin kuin musiikki.
Aloitan vaikkapa Vladimir Vysotskista. Mies joka rikkoi kaikki kansallisuusrajat entisessä Neuvostoliitossa. Eri kansallisuuksien välissä saattoi olla paljonkin erimielisyyksiä ja tulenarkoja tilanteita, mutta Vysotskia ja sen musiikkia rakastivat kaikki syntyperästään riippumatta.
Jengi, mikä normaalisti sotii ja matsaa keskenään, unohtaa sen keskinäisen eripuran kun kyse on yhteisestä maailmanlaajuisesta suosikkibändistä. Esimerkkinä vaikkapa Laitettaisi Dire Straitsin(en ole mikään suuri bändin diggari) keikalle juutalaisia, arabeja, mustia, valkoisia, keltaisia jne, niin veikkaanpa ettei tämän biisin aikana kukaan niistä muista keskinäisiä erimielisyyksiä, vaan elävät siinä yhteisessä Hienossa Hetkessä.
http://www.youtube.com/watch?v=5vUDmFjWgVo
Se psykoosi on muuten naisten ja tyttöjen tauti, mistä suurin osa kasvaessaan parantuu.Musiikki on todellakin globaali "kieli", jota kaikki ymmärtävät. Tai ymmärtävätkö? Jos meidän musiikkimme vie amazonin viidakon intiaanien luo, mitähän he mahtaisivat siitä "tykätä"? Olisko se sama asia kuin käännyttäminen johonkin uskonoon? Ehkä, ainakin aika lähellä.
Sillä musiikkihan myös homogenoi maailmaa; se mikä soi vaikkapa Euroopassa, soi myös Aasiassa - ehkä uudelleen sanoitettuna jne., mutta samalta kuulostavana.
Muusikotkin tähtäävät mielellään "maailman valloitukseen", johtunee myös siitä, että jengi (tytöt ja naiset?) vaipuu niin herkästi joukko"psykoosiin"...
Voiko ihminen edes kuvitella, millä musiikki korvattaisiin, jos se katoaisi.
Mitä muita globaaleja kieliä on olemassa, joita kaikki ymmärtävät? Onko taide sellaista, kirjallisuus, yleensäkin taiteellinen luovuus...?
Aloitit Vladimirista, millä jatkaisit? -Nene kirjoitti:
Musiikki on todellakin globaali "kieli", jota kaikki ymmärtävät. Tai ymmärtävätkö? Jos meidän musiikkimme vie amazonin viidakon intiaanien luo, mitähän he mahtaisivat siitä "tykätä"? Olisko se sama asia kuin käännyttäminen johonkin uskonoon? Ehkä, ainakin aika lähellä.
Sillä musiikkihan myös homogenoi maailmaa; se mikä soi vaikkapa Euroopassa, soi myös Aasiassa - ehkä uudelleen sanoitettuna jne., mutta samalta kuulostavana.
Muusikotkin tähtäävät mielellään "maailman valloitukseen", johtunee myös siitä, että jengi (tytöt ja naiset?) vaipuu niin herkästi joukko"psykoosiin"...
Voiko ihminen edes kuvitella, millä musiikki korvattaisiin, jos se katoaisi.
Mitä muita globaaleja kieliä on olemassa, joita kaikki ymmärtävät? Onko taide sellaista, kirjallisuus, yleensäkin taiteellinen luovuus...?
Aloitit Vladimirista, millä jatkaisit?Pitää kuitenkin muistaa musiikin juuret. En oikein usko, että ne juuret ovat kovin valkoisia...
Ihmiset kuitenkin arvostavat musiikissa samja asioita. Rytmiä, harmonioita jne. Kaikista niistä löytyy harmonioita, ei epävireisistä sävelistä pidä oikein kukaan. Toki musiikki on kehittynyt paljon, mutta juuret on silti minun mielestäni rytmissä. Minä luulen, että jos joutuisin amazonin intiaanien joukkoon, pitäisin heidän musiikissa samoja säveliä hyvinä ja huonoina kuin hekin. Eikä tulisi mieleen alkaa tyrkyttymään heille kaikkea sellaista mihin olen itse kasvanut vähitellen, vaan yrittäisin löytää länsimaisesta musiikista sellaista mistä hekin saattaisivat pitää. Sellaista, mikä olisi lähempänä heitä.
Heh, musiikkihan on aika pitkälti tunteilla leikittelyä. Tytöt ovat paljon tunteellisimpia kai kuin pojat. Vanha viidakon sanontahan kuuluu, että "naiset rakastavat korvilla".
Tossa vappupäivänä tuli taas vaihteeksi vähän jammailtua. Mukana oli yksi afrikasta kotoisin oleva frendikin. Se on muuten jännä, miten hänen alueella leikitellään vaan yhden soinnun ympärillä ja se rytmi on pääosassa. Se kun lähtee rullaamaan, se vie kyllä aika hyvin mukana. Jossain vaiheessa unohtaa mitä siinä on oikein tekemässä ja antaa vaan virran viedä...
En minä oikein tiedä, mikä olisi toinen vastaava globaali kieli. Ei ainakaan sanoilla puhuttu. Sanoja kun nyt voi kuitenkin tulkita vähän miten sattuu, sehän on jo iät ja ajat nähty. Mutta kun sanat ja sävelet yhdistää onnistuneesti, on väärin tulkitsemisen vaara huomattavasti vähäisempi.
Kirjallisuus on vaarallinen taidemuoto. Hieno, mutta vaarallinen. Kuvataide voisi olla. Tosin valokuvaus on vienyt siitä kai sen viehätyksen, minkä se kuitenkin ansaitsisi. Itse en ole sellainen kuvataidetyyppi. Ei ole oikein herättänyt minussa mitään ihmeellistä, ymmärrän kyllä ihmisiä joissa herättää. Minua on aina viehättänyt enemmän se silmille näkymätön, myös sanoissa ja sanojen käytössä. Elokuvat on ehkä enemmän se mun juttu, jos jostain visuaalisesta puhutaan. Teatteri ei niinkään.
Niin ja jottei mua nyt taas kerran ihan väärin ymmärrettäisi, niin kaikki musiikki ei todellakaan ole ihmisiä yhdistävä. On paljon myös ihmisiä erottavia musiikkilajeja, tosin nykyisin musiikin harrastajien, kuuntelijoiden ja muusikoiden kesken on niitä rajoja aika paljon rikkoutunut.
Voisin tähän kohtaan valita seuraavaksi vaikkapa U2:sen. En pidä Bonon maailmanparantajan ja saarnamiehen tyylistä, mutta herrajumala, et herrat veti hienon keikan jokunen vuosi sitten stadikalla. Tekisivät vaan sitä, minkä tekevät parhaiten, eli hyvää ihmisten tunteisiin, ajatuksiin vetoavaa toisiamme yhdistävää musiikkia ja jättäisi ne maailmanparannusmissiot niille dalailamoille ja muille joille se näyttäisi elämäntehtävä olevan...
En usko, että maailmast montaakaan kolkkaa löytyy, missä tämä biisi ei yhdistäisi meitä kaikkia...
http://www.youtube.com/watch?v=XmSdTa9kaiQ- ssssi
Genio.Mente kirjoitti:
Mikään tässä maailmassa ei ole yhdistänyt ihmisiä niin kuin musiikki.
Aloitan vaikkapa Vladimir Vysotskista. Mies joka rikkoi kaikki kansallisuusrajat entisessä Neuvostoliitossa. Eri kansallisuuksien välissä saattoi olla paljonkin erimielisyyksiä ja tulenarkoja tilanteita, mutta Vysotskia ja sen musiikkia rakastivat kaikki syntyperästään riippumatta.
Jengi, mikä normaalisti sotii ja matsaa keskenään, unohtaa sen keskinäisen eripuran kun kyse on yhteisestä maailmanlaajuisesta suosikkibändistä. Esimerkkinä vaikkapa Laitettaisi Dire Straitsin(en ole mikään suuri bändin diggari) keikalle juutalaisia, arabeja, mustia, valkoisia, keltaisia jne, niin veikkaanpa ettei tämän biisin aikana kukaan niistä muista keskinäisiä erimielisyyksiä, vaan elävät siinä yhteisessä Hienossa Hetkessä.
http://www.youtube.com/watch?v=5vUDmFjWgVo
Se psykoosi on muuten naisten ja tyttöjen tauti, mistä suurin osa kasvaessaan parantuu.Tuo juuri todistaa sen, miten musiikilla johdateltava ihminen on. Hienoahan se, jos musiikkia käytetään hyvään. Mutta just se yhteinen fiilistely on niin kuvoa seurattavaa. Hymy huulilla ja sytkärit heiluen hämärtyvässä illassa.
ssssi kirjoitti:
Tuo juuri todistaa sen, miten musiikilla johdateltava ihminen on. Hienoahan se, jos musiikkia käytetään hyvään. Mutta just se yhteinen fiilistely on niin kuvoa seurattavaa. Hymy huulilla ja sytkärit heiluen hämärtyvässä illassa.
Millä ihmisen pitäisi olla johdalteva? Rahalla?
Genio.Mente kirjoitti:
Millä ihmisen pitäisi olla johdalteva? Rahalla?
Heh, ja mä luulin et mä oon kyynikko...
- -Nene
Genio.Mente kirjoitti:
Pitää kuitenkin muistaa musiikin juuret. En oikein usko, että ne juuret ovat kovin valkoisia...
Ihmiset kuitenkin arvostavat musiikissa samja asioita. Rytmiä, harmonioita jne. Kaikista niistä löytyy harmonioita, ei epävireisistä sävelistä pidä oikein kukaan. Toki musiikki on kehittynyt paljon, mutta juuret on silti minun mielestäni rytmissä. Minä luulen, että jos joutuisin amazonin intiaanien joukkoon, pitäisin heidän musiikissa samoja säveliä hyvinä ja huonoina kuin hekin. Eikä tulisi mieleen alkaa tyrkyttymään heille kaikkea sellaista mihin olen itse kasvanut vähitellen, vaan yrittäisin löytää länsimaisesta musiikista sellaista mistä hekin saattaisivat pitää. Sellaista, mikä olisi lähempänä heitä.
Heh, musiikkihan on aika pitkälti tunteilla leikittelyä. Tytöt ovat paljon tunteellisimpia kai kuin pojat. Vanha viidakon sanontahan kuuluu, että "naiset rakastavat korvilla".
Tossa vappupäivänä tuli taas vaihteeksi vähän jammailtua. Mukana oli yksi afrikasta kotoisin oleva frendikin. Se on muuten jännä, miten hänen alueella leikitellään vaan yhden soinnun ympärillä ja se rytmi on pääosassa. Se kun lähtee rullaamaan, se vie kyllä aika hyvin mukana. Jossain vaiheessa unohtaa mitä siinä on oikein tekemässä ja antaa vaan virran viedä...
En minä oikein tiedä, mikä olisi toinen vastaava globaali kieli. Ei ainakaan sanoilla puhuttu. Sanoja kun nyt voi kuitenkin tulkita vähän miten sattuu, sehän on jo iät ja ajat nähty. Mutta kun sanat ja sävelet yhdistää onnistuneesti, on väärin tulkitsemisen vaara huomattavasti vähäisempi.
Kirjallisuus on vaarallinen taidemuoto. Hieno, mutta vaarallinen. Kuvataide voisi olla. Tosin valokuvaus on vienyt siitä kai sen viehätyksen, minkä se kuitenkin ansaitsisi. Itse en ole sellainen kuvataidetyyppi. Ei ole oikein herättänyt minussa mitään ihmeellistä, ymmärrän kyllä ihmisiä joissa herättää. Minua on aina viehättänyt enemmän se silmille näkymätön, myös sanoissa ja sanojen käytössä. Elokuvat on ehkä enemmän se mun juttu, jos jostain visuaalisesta puhutaan. Teatteri ei niinkään.
Niin ja jottei mua nyt taas kerran ihan väärin ymmärrettäisi, niin kaikki musiikki ei todellakaan ole ihmisiä yhdistävä. On paljon myös ihmisiä erottavia musiikkilajeja, tosin nykyisin musiikin harrastajien, kuuntelijoiden ja muusikoiden kesken on niitä rajoja aika paljon rikkoutunut.
Voisin tähän kohtaan valita seuraavaksi vaikkapa U2:sen. En pidä Bonon maailmanparantajan ja saarnamiehen tyylistä, mutta herrajumala, et herrat veti hienon keikan jokunen vuosi sitten stadikalla. Tekisivät vaan sitä, minkä tekevät parhaiten, eli hyvää ihmisten tunteisiin, ajatuksiin vetoavaa toisiamme yhdistävää musiikkia ja jättäisi ne maailmanparannusmissiot niille dalailamoille ja muille joille se näyttäisi elämäntehtävä olevan...
En usko, että maailmast montaakaan kolkkaa löytyy, missä tämä biisi ei yhdistäisi meitä kaikkia...
http://www.youtube.com/watch?v=XmSdTa9kaiQMusiikki on tunteen ja miksei myös tiedonkinjakamisenkin väline. Eikä kaikki musiikki tietenkään kosketa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, jos ollenkaan.
Minusta Bono on ollut aina saarnaaja ja maailmanparantaja, siksi U2:n musiikki vetoaa niin moniin, ja ehkä se keikkailu tuossa mittakaavassa alkaa jo väsyttää vanhoja miehiä, siksi on menty sitten muihinkin projekteihin, joihin (varsikin Bonoa) on pyydetty myös muiden toimesta.
Monessa muussakin muusikossa kuuluu sarnaaja ja maailmanparantaja, monen urakin on alkanut tarpeesta vaikuttaa, herättää ajatuksia, ravistella, protestoida... Dylanista bluesiin jne.
Olen samaa mieltä siitä, että rytmistä se kaikki varmasti alkoi. Sanat tulivat mukaan paljon myöhemmin. Rytmi ja äänet, kommunikointiväline sekin.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä ja kuulla tämän planeetan eritstyneimpien ihmisheimojen reaktio kun he kuulisivat meidän maailmamme musiikkia. Vaikea edes kuvitella mihin he kiinnittäisivät huomionsa. Luultavasti outoihin, (sähköisiin ym.) ääniin, niistä olisi päästävä yli ensin, sitten voisi ehkä keskittyä kuuntelemaan sitä rytmiä.
Millaista musiikkia sinä et voi sietää?
Itselläni on todellisia vaikeuksia kuunnella kiinalaisen teatterin vinkuvaa soittoa ja laulua sekä Intialaista naisen lauluääntä; se on aina samanlainen vaikka laulaja vaihtuisi! Hämmentävää. -Nene kirjoitti:
Musiikki on tunteen ja miksei myös tiedonkinjakamisenkin väline. Eikä kaikki musiikki tietenkään kosketa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, jos ollenkaan.
Minusta Bono on ollut aina saarnaaja ja maailmanparantaja, siksi U2:n musiikki vetoaa niin moniin, ja ehkä se keikkailu tuossa mittakaavassa alkaa jo väsyttää vanhoja miehiä, siksi on menty sitten muihinkin projekteihin, joihin (varsikin Bonoa) on pyydetty myös muiden toimesta.
Monessa muussakin muusikossa kuuluu sarnaaja ja maailmanparantaja, monen urakin on alkanut tarpeesta vaikuttaa, herättää ajatuksia, ravistella, protestoida... Dylanista bluesiin jne.
Olen samaa mieltä siitä, että rytmistä se kaikki varmasti alkoi. Sanat tulivat mukaan paljon myöhemmin. Rytmi ja äänet, kommunikointiväline sekin.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä ja kuulla tämän planeetan eritstyneimpien ihmisheimojen reaktio kun he kuulisivat meidän maailmamme musiikkia. Vaikea edes kuvitella mihin he kiinnittäisivät huomionsa. Luultavasti outoihin, (sähköisiin ym.) ääniin, niistä olisi päästävä yli ensin, sitten voisi ehkä keskittyä kuuntelemaan sitä rytmiä.
Millaista musiikkia sinä et voi sietää?
Itselläni on todellisia vaikeuksia kuunnella kiinalaisen teatterin vinkuvaa soittoa ja laulua sekä Intialaista naisen lauluääntä; se on aina samanlainen vaikka laulaja vaihtuisi! Hämmentävää.Bonolla alkaa nykyisin olla vaan hiukan uskottavuusongelmia siinä maailmanparantajan roolissa...
Joo, onhan se musiikki ollut aina aika vaikuttava tiedonvälitysväline. Sillä tavoittaa aika paljon ihmisiä. Blueshan oli joskus se, mikä toi iloa alistetulle mustalle väestölle jenkkilässä. Aika nerokas musiikkilaji muuten. Heh, miten yhdestä biisistä voi tehdä niin monta eri biisiä pienillä kikkailuilla. Itse en soita bluesia, minulla olisi uskottavuusongelmia siinä. Kuuntelen kyllä mielelläni. Jännä muuten kun kaikki hienot jutut musiikissa ja luovuudessa yleensäkin on tullut vähäosaisilta. Hyväosaiset ovat vaan onnistuneet liian usein raiskaamaan kaiken sen. Eikä se ole vieläkään miksikään muuttunut...
Joo, olisi siinä varmaan luolamiehillä ihmettelemistä Slayerin kanssa. Voi olla, et se olisi liian nopeatempoista heille. Mut sitten jokin Carlos Santanan biisi saattaisi ollakin heille jotain. Tai Dead Can Dancen...
Minkälaista musiikkia en voi sietää? No mä nyt siedän hyväntuulisena minkälaista tahansa, kunhan ei ole epävireistä paskaa. Mut mistä en pidä on hissirock ja sellainen tusinapoppi. En pidä yhdestääkään idols- tai voice of finland ja mitä kaikkia niitä on tyypeistä. En vaivaudu edes ottamaan selvää niistä. Minusta muusikossa tai laulajassa täytyy olla lähtökohtaisesti jotain vikaa, kun osallistuu sellaisiin. Mitenköhän esimerkiksi Robert Smithiin olisi suhtauduttu jossain vastaavassa kilpailussa hänen nuoruusaikoina? Entä Dylaniin? Entä Leonard Coheniin? Entä Neil Youngiin? Jeff Buckley? Niitähän piisaa... Tiedettäisikö yhtään mitään niistä hienoista artisteista, jos silloin olisi ollut samanlainen kaava musiikkimaailmassa mitä on nyt?
Leonardista puheenollen... Menkööt tämä tälle ssssi:lle...Jos hän vielä vaikka vaivautuisi kuunteleman sanatkin...
http://www.youtube.com/watch?v=ye6JssTdnvwGenio.Mente kirjoitti:
Bonolla alkaa nykyisin olla vaan hiukan uskottavuusongelmia siinä maailmanparantajan roolissa...
Joo, onhan se musiikki ollut aina aika vaikuttava tiedonvälitysväline. Sillä tavoittaa aika paljon ihmisiä. Blueshan oli joskus se, mikä toi iloa alistetulle mustalle väestölle jenkkilässä. Aika nerokas musiikkilaji muuten. Heh, miten yhdestä biisistä voi tehdä niin monta eri biisiä pienillä kikkailuilla. Itse en soita bluesia, minulla olisi uskottavuusongelmia siinä. Kuuntelen kyllä mielelläni. Jännä muuten kun kaikki hienot jutut musiikissa ja luovuudessa yleensäkin on tullut vähäosaisilta. Hyväosaiset ovat vaan onnistuneet liian usein raiskaamaan kaiken sen. Eikä se ole vieläkään miksikään muuttunut...
Joo, olisi siinä varmaan luolamiehillä ihmettelemistä Slayerin kanssa. Voi olla, et se olisi liian nopeatempoista heille. Mut sitten jokin Carlos Santanan biisi saattaisi ollakin heille jotain. Tai Dead Can Dancen...
Minkälaista musiikkia en voi sietää? No mä nyt siedän hyväntuulisena minkälaista tahansa, kunhan ei ole epävireistä paskaa. Mut mistä en pidä on hissirock ja sellainen tusinapoppi. En pidä yhdestääkään idols- tai voice of finland ja mitä kaikkia niitä on tyypeistä. En vaivaudu edes ottamaan selvää niistä. Minusta muusikossa tai laulajassa täytyy olla lähtökohtaisesti jotain vikaa, kun osallistuu sellaisiin. Mitenköhän esimerkiksi Robert Smithiin olisi suhtauduttu jossain vastaavassa kilpailussa hänen nuoruusaikoina? Entä Dylaniin? Entä Leonard Coheniin? Entä Neil Youngiin? Jeff Buckley? Niitähän piisaa... Tiedettäisikö yhtään mitään niistä hienoista artisteista, jos silloin olisi ollut samanlainen kaava musiikkimaailmassa mitä on nyt?
Leonardista puheenollen... Menkööt tämä tälle ssssi:lle...Jos hän vielä vaikka vaivautuisi kuunteleman sanatkin...
http://www.youtube.com/watch?v=ye6JssTdnvw"...Dance me to the children who are asking to be born
Dance me through the curtains that our kisses have outworn
Raise a tent of shelter now, though every thread is torn
Dance me to the end of love..."Genio.Mente kirjoitti:
"...Dance me to the children who are asking to be born
Dance me through the curtains that our kisses have outworn
Raise a tent of shelter now, though every thread is torn
Dance me to the end of love..."Niin joo... Tommy Läntinen saa mun otsasuonet pullistumaan... Hehe...
- -Nene
Genio.Mente kirjoitti:
Niin joo... Tommy Läntinen saa mun otsasuonet pullistumaan... Hehe...
Kuka on Tommi Läntinen..? (Tai älä vastaa, en välitä tietää...)
Kurjuudessa syntyy rehellisintä taidetta, joku joskus sanoi. En silti allekirjoita täysin väitettä, että (taiteelliseen) luovuuteen tarvitaan aina kärsimystä. Vaikuttaa olevan yhtä suurta legendaa kuin moni suuri taiteilijakin, kirjailijoista taidemaalareihin jne.
Bluesin synty oli aika monisyinen, jos oikein muistan, ja mukana vaikuttajissa oli sekä mustia että valkoisia muusikoita. Jazz on toinen yhtä laaja metsä jonne kadota tuosta vaan jos sitä lähtee kartoittamaan.
Musiikkia on onneksi niin monenlaista. Itseäni on alkanut kiinnostaa laajentaa hieman horisonttia, siksi puhuin kiinasta ja intiasta. Tulee vaan vastaan sellaisia seiniä, että niiden yli ei mennäkään ihan helposti loikaten...
Alkoi ärsyttää se, miten fakkiintunut sitä on oman kulttuurinsa musiikkiin, niin että erilaisuus alkaa jo tuottaa vaikeuksia ymmärtää ja sietää, ja se on minun mielestä ensimmäinen jämähtämisen merkki.
On hyvä venytellä hieman sietorajojaankin joskus. - näin se homma etenee
-Nene kirjoitti:
Kuka on Tommi Läntinen..? (Tai älä vastaa, en välitä tietää...)
Kurjuudessa syntyy rehellisintä taidetta, joku joskus sanoi. En silti allekirjoita täysin väitettä, että (taiteelliseen) luovuuteen tarvitaan aina kärsimystä. Vaikuttaa olevan yhtä suurta legendaa kuin moni suuri taiteilijakin, kirjailijoista taidemaalareihin jne.
Bluesin synty oli aika monisyinen, jos oikein muistan, ja mukana vaikuttajissa oli sekä mustia että valkoisia muusikoita. Jazz on toinen yhtä laaja metsä jonne kadota tuosta vaan jos sitä lähtee kartoittamaan.
Musiikkia on onneksi niin monenlaista. Itseäni on alkanut kiinnostaa laajentaa hieman horisonttia, siksi puhuin kiinasta ja intiasta. Tulee vaan vastaan sellaisia seiniä, että niiden yli ei mennäkään ihan helposti loikaten...
Alkoi ärsyttää se, miten fakkiintunut sitä on oman kulttuurinsa musiikkiin, niin että erilaisuus alkaa jo tuottaa vaikeuksia ymmärtää ja sietää, ja se on minun mielestä ensimmäinen jämähtämisen merkki.
On hyvä venytellä hieman sietorajojaankin joskus.-Nene = Genio, kuten olemmekin jo kaikki tunnistaneet. Samat sanavalinnat ja Genion armoton komppaus.
-Nene kirjoitti:
Kuka on Tommi Läntinen..? (Tai älä vastaa, en välitä tietää...)
Kurjuudessa syntyy rehellisintä taidetta, joku joskus sanoi. En silti allekirjoita täysin väitettä, että (taiteelliseen) luovuuteen tarvitaan aina kärsimystä. Vaikuttaa olevan yhtä suurta legendaa kuin moni suuri taiteilijakin, kirjailijoista taidemaalareihin jne.
Bluesin synty oli aika monisyinen, jos oikein muistan, ja mukana vaikuttajissa oli sekä mustia että valkoisia muusikoita. Jazz on toinen yhtä laaja metsä jonne kadota tuosta vaan jos sitä lähtee kartoittamaan.
Musiikkia on onneksi niin monenlaista. Itseäni on alkanut kiinnostaa laajentaa hieman horisonttia, siksi puhuin kiinasta ja intiasta. Tulee vaan vastaan sellaisia seiniä, että niiden yli ei mennäkään ihan helposti loikaten...
Alkoi ärsyttää se, miten fakkiintunut sitä on oman kulttuurinsa musiikkiin, niin että erilaisuus alkaa jo tuottaa vaikeuksia ymmärtää ja sietää, ja se on minun mielestä ensimmäinen jämähtämisen merkki.
On hyvä venytellä hieman sietorajojaankin joskus.No se on se rööperin kuu tai mikä se nyt olikaan tyyppi...
Ei siihen luovuuteen aina kärsimystä tarvita. Rakkauskin on ihan oiva syy siihen. Toisaalta aika lähellä toisiaan se rakkaus ja kärsimys on, joskus voi olla vaikeaa erottaa niitä toisistaan.
Mulla oli se eri tyylilajin mukaan seilaileminen ja uusien bändien etsiminen ja löytäminen niitä nuoruuden juttuja. Enpä nyt silleen varsinaisesti ole etsinyt mitään tietyntyylista, tosin viime aikoina on ollut paljon toistensakaltaisia löytöjä. Mulle on musiikki muutenkin sellainen asia, mitä en edes yritä selittää auki järjellä ja analysoida sitä perinpohjin jokaista pientä yksityiskohtaa myötä. Ilmankos pidän enemmän runollisesta kielestä kuin tieteellisestä. Ymmärrän paremmin sitä. Tieteellisessä kielessä jaaritellaan liikaa kaikkea joutavaa ja silloin kuin pitäisi päästä siihen asiaankin, on se asia matkan varrella hävinnyt jonnekin ja uusi analysointi voi taas alkaa...
Minulle itselleni olisi musiikillisesti ollut ehkä paras aika 50 tai 60 luku. Silloin tuli paljon kaikkea uutta. Paljon vanhoja arvoja kyseenalaistettiin ja nuoret otti itselleen oikeuden olla nuoria ja elää nuoruutensa. Mikään ei yhdistänyt siihen aikaan kaikkia maailman nuoria yhtä hyvin kuin Rock'n'Roll. Heh, ja jotkut vielä väittivät sitä paholaisen tekeleeksi. Ehkä se olikin, mutta paholainen onnistui jossain missä se ontuva fundamentalistien jumala ei...
Mut mä lopettelen nyt tältä erää. Tässä on muuten se tämänpäiväinen löytöni. En taaskaan tajua miten tämä on voinut mennä ohi. Kai sitä oli joskus kaikkea muuta kivaa ja mielenkiintoani vievää, etten jaksanut tutustua. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Hyvää yötä.
http://www.youtube.com/watch?v=OGHk2F_PB7Q- -Nene
Genio.Mente kirjoitti:
No se on se rööperin kuu tai mikä se nyt olikaan tyyppi...
Ei siihen luovuuteen aina kärsimystä tarvita. Rakkauskin on ihan oiva syy siihen. Toisaalta aika lähellä toisiaan se rakkaus ja kärsimys on, joskus voi olla vaikeaa erottaa niitä toisistaan.
Mulla oli se eri tyylilajin mukaan seilaileminen ja uusien bändien etsiminen ja löytäminen niitä nuoruuden juttuja. Enpä nyt silleen varsinaisesti ole etsinyt mitään tietyntyylista, tosin viime aikoina on ollut paljon toistensakaltaisia löytöjä. Mulle on musiikki muutenkin sellainen asia, mitä en edes yritä selittää auki järjellä ja analysoida sitä perinpohjin jokaista pientä yksityiskohtaa myötä. Ilmankos pidän enemmän runollisesta kielestä kuin tieteellisestä. Ymmärrän paremmin sitä. Tieteellisessä kielessä jaaritellaan liikaa kaikkea joutavaa ja silloin kuin pitäisi päästä siihen asiaankin, on se asia matkan varrella hävinnyt jonnekin ja uusi analysointi voi taas alkaa...
Minulle itselleni olisi musiikillisesti ollut ehkä paras aika 50 tai 60 luku. Silloin tuli paljon kaikkea uutta. Paljon vanhoja arvoja kyseenalaistettiin ja nuoret otti itselleen oikeuden olla nuoria ja elää nuoruutensa. Mikään ei yhdistänyt siihen aikaan kaikkia maailman nuoria yhtä hyvin kuin Rock'n'Roll. Heh, ja jotkut vielä väittivät sitä paholaisen tekeleeksi. Ehkä se olikin, mutta paholainen onnistui jossain missä se ontuva fundamentalistien jumala ei...
Mut mä lopettelen nyt tältä erää. Tässä on muuten se tämänpäiväinen löytöni. En taaskaan tajua miten tämä on voinut mennä ohi. Kai sitä oli joskus kaikkea muuta kivaa ja mielenkiintoani vievää, etten jaksanut tutustua. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Hyvää yötä.
http://www.youtube.com/watch?v=OGHk2F_PB7QTämä musa on minulle tuttu.
Kiitos keskustelusta. POhjois-Koreassa:..! kirjoitti:
.
Pohjois-Koreassa ei voi sulkea asunnossa olevaa valtion mölytoosaa mutta sen voi laittaa hiljemmalle
.Juche-aate ei tepsi ellei sitä tule katkeamattomana virtana, edes hiljaisella.
- ssssi
Genio.Mente kirjoitti:
Heh, ja mä luulin et mä oon kyynikko...
Siis ihmisen pitää kotonaan istua alas ja miettiä miten asiat on, kaikessa rauhassa yksin. Ei mitään päähänpälkähdyksiä joukkohurmoksessa. Spontaanius ja tunteilu on ok, yksityiselämässä. Mutta en mä halua joutua samoihin tunnelmiin kuin jotkut peruspentit jotka on sattumalta kans osuneet paikalle.
- perfect stranger
Paljon puhetta, vähän linkkejä.
http://www.youtube.com/watch?v=ERvk3yvj6oA siis miten se ois hävinnyt; mainoksistaki teeveessä? vai lauluina? kokonaan? näemmä. no paha ois tehdä yhtään mitään, tuskin alkaisin ranteitani viiltään vaan koittaisin pärjätä niinku tähänki asti mutten sen osalta.
meilläpäin on tuolla yhdessä sillassa kiinni semmoinen kunnon teräslukko jossa lukee että tietty pari mennyt naimisiin silloin ja silloin.. aina ku menee siitä ohi niin tulee mieleen että hakis sahan ja sahais sen hus helvettiin.- Laihian Sanomat
LaRito kirjoitti:
huutaisin vaan että MUAHAHAHAA!
Torpantyttö Larzalta pääsee harmista parku kun lukee siitä, että taas on joku
ison talon poika-mölli mennyt sivu suun naimalla nätimmän tytön samasta kylästä
ja huomaa itse olleensa vain panopuuna tyrkyllä. Raivariinsa kuulokkeista rämisee
räppi ja vanha fillari. Kotona Larza alkaa haaveilemaan jostain muusta renkipojasta
kuunnellen Mendhelssonin häämarssia ja valssia.
Päiväkirjaan taas kerran kirjoittaa:"Rakas päiväkirjani. Meni taas keikka ketuille ja seuraavaksi meinaan pokata sen kirkonkylän osuuskaupaan puotipuksupojan." - IDOLs tuomarit:.
Laihian Sanomat kirjoitti:
Torpantyttö Larzalta pääsee harmista parku kun lukee siitä, että taas on joku
ison talon poika-mölli mennyt sivu suun naimalla nätimmän tytön samasta kylästä
ja huomaa itse olleensa vain panopuuna tyrkyllä. Raivariinsa kuulokkeista rämisee
räppi ja vanha fillari. Kotona Larza alkaa haaveilemaan jostain muusta renkipojasta
kuunnellen Mendhelssonin häämarssia ja valssia.
Päiväkirjaan taas kerran kirjoittaa:"Rakas päiväkirjani. Meni taas keikka ketuille ja seuraavaksi meinaan pokata sen kirkonkylän osuuskaupaan puotipuksupojan.".
IDOLS-tuomaritkin joutuis menemään oikeisiin ruumiillisiin töihin
Har!
. Laihian Sanomat kirjoitti:
Torpantyttö Larzalta pääsee harmista parku kun lukee siitä, että taas on joku
ison talon poika-mölli mennyt sivu suun naimalla nätimmän tytön samasta kylästä
ja huomaa itse olleensa vain panopuuna tyrkyllä. Raivariinsa kuulokkeista rämisee
räppi ja vanha fillari. Kotona Larza alkaa haaveilemaan jostain muusta renkipojasta
kuunnellen Mendhelssonin häämarssia ja valssia.
Päiväkirjaan taas kerran kirjoittaa:"Rakas päiväkirjani. Meni taas keikka ketuille ja seuraavaksi meinaan pokata sen kirkonkylän osuuskaupaan puotipuksupojan."se on sen ongelma ku menetti ja eei kyllä tällainenki amatsoni sais uuden heti ku haluais, kiitos sen että on nainen.
LaRito kirjoitti:
se on sen ongelma ku menetti ja eei kyllä tällainenki amatsoni sais uuden heti ku haluais, kiitos sen että on nainen.
*menettäis
- mummiäs
LaRito kirjoitti:
se on sen ongelma ku menetti ja eei kyllä tällainenki amatsoni sais uuden heti ku haluais, kiitos sen että on nainen.
"kiitos esn että on nainen" :D hehhee
Miksi sitten täällä naiset valittavat miehenpuutettansa niin paljon?
Ei löydy riittävää miestä, kun kuvittelevat olevansa niin tasokkaita-että!
Kuitenkin aina on muka joku , mesemies ainakin ja puhutaan joka lauseessa
"MINUN mies" aivankuin omistaisi oman orjan ja vientiä olisi kovastikin.
Silti senssipalveluissa on miljoonia naisia kierrätyksessä?
Joskus mokaavat kertomalla, että on jo mies mutta etsivät vielä parempaa;)
Sellaiselle suosittelen etsimään samantien sen parhaimman suoraan,
eikä vaihtele kuin autoa varojen mukaan parempaan.
Täytyy olla surkea mies, ellei ketään tuhansista yh-naisista ketään saa kivireeksi
jos vain huolii. Useimmilla naisilla on pakkomielteenä omistaa edes joku mies
että voi sanoa sen "mummies";) mummiäs kirjoitti:
"kiitos esn että on nainen" :D hehhee
Miksi sitten täällä naiset valittavat miehenpuutettansa niin paljon?
Ei löydy riittävää miestä, kun kuvittelevat olevansa niin tasokkaita-että!
Kuitenkin aina on muka joku , mesemies ainakin ja puhutaan joka lauseessa
"MINUN mies" aivankuin omistaisi oman orjan ja vientiä olisi kovastikin.
Silti senssipalveluissa on miljoonia naisia kierrätyksessä?
Joskus mokaavat kertomalla, että on jo mies mutta etsivät vielä parempaa;)
Sellaiselle suosittelen etsimään samantien sen parhaimman suoraan,
eikä vaihtele kuin autoa varojen mukaan parempaan.
Täytyy olla surkea mies, ellei ketään tuhansista yh-naisista ketään saa kivireeksi
jos vain huolii. Useimmilla naisilla on pakkomielteenä omistaa edes joku mies
että voi sanoa sen "mummies";)siitäpä en tiiä.
- mummiäs
LaRito kirjoitti:
siitäpä en tiiä.
No, sinähän olet sinkkuna rehellisesti esiintynytkin, vaan miksi itse avioeroa hakeneet naiset pelkäävät tulevansa merkityksi "telaketjufemakkolesboksi"
jota kukaan ei huoli ja yhdenkin vastuksen saatuansa kehuvat löytäneensä
sen oikean miehen, jota ei edes voi tuntea paremmin yhden yhteisen yön peuteella
Nainenkin voi salailla alkoholismiansa vuodenkin ennenkuin mies huomaa sen mummiäs kirjoitti:
No, sinähän olet sinkkuna rehellisesti esiintynytkin, vaan miksi itse avioeroa hakeneet naiset pelkäävät tulevansa merkityksi "telaketjufemakkolesboksi"
jota kukaan ei huoli ja yhdenkin vastuksen saatuansa kehuvat löytäneensä
sen oikean miehen, jota ei edes voi tuntea paremmin yhden yhteisen yön peuteella
Nainenkin voi salailla alkoholismiansa vuodenkin ennenkuin mies huomaa sennaisissa on myös tyhmiä.
- mummiäs
LaRito kirjoitti:
naisissa on myös tyhmiä.
On ja paljon 99,999999999999999999999999999999999% eikämummiähen veroisia älykköjä lainkaan:D :D
mummiäs kirjoitti:
"kiitos esn että on nainen" :D hehhee
Miksi sitten täällä naiset valittavat miehenpuutettansa niin paljon?
Ei löydy riittävää miestä, kun kuvittelevat olevansa niin tasokkaita-että!
Kuitenkin aina on muka joku , mesemies ainakin ja puhutaan joka lauseessa
"MINUN mies" aivankuin omistaisi oman orjan ja vientiä olisi kovastikin.
Silti senssipalveluissa on miljoonia naisia kierrätyksessä?
Joskus mokaavat kertomalla, että on jo mies mutta etsivät vielä parempaa;)
Sellaiselle suosittelen etsimään samantien sen parhaimman suoraan,
eikä vaihtele kuin autoa varojen mukaan parempaan.
Täytyy olla surkea mies, ellei ketään tuhansista yh-naisista ketään saa kivireeksi
jos vain huolii. Useimmilla naisilla on pakkomielteenä omistaa edes joku mies
että voi sanoa sen "mummies";)En sitte tiiä mimmonen vatipää tarttee ihmisen olla, jos ei tajua "mun mies" tarkottavan ettei puhuta naapurin tai jonkun kenen lie miehestä, vaan kumppanista (omasta kumppanista). Edelleenkään sen ei tarvi tarkoittaa omistamista, kuten esineen omistaminen. Vaan laadippa suomen kieli sellaiseksi, ettei tarvi hakea lakkaa satamasta, kun lakkaa satamasta.
- niin?
olis varmaa aika paljon hiljaisempaa.
Kamalaahan se olisi..Tosin nykyään välttelen kaikenlaista taustamusiikkia ja nautin hiljaisuudesta, kun siihen vain avautuu mahdollisuus. Tai en hiljaisuudesta, vaan siitä, että kuulen esim. luonnonääniä, hiljaisen talon ääniä, ihmisten puheen sorinaa jne. Sitä oman elämän taustaääntä, ilman soundtrackin pamahtamista soimaan.Omat mielibaaritkin on sellaisia, missä ei ole taustamusiikkia.
Musiikista nautin nykyään lähinnä autossa, joko cd:ltä tai radiosta. Ja joskus iltaisin, musiikkiohjelmista, -dokumenteista. Kotona en samalla tavoin pysty/ehdi kuuntelemaan kunnolla musiikkia, vaan se väkisin jää taustamölyksi ja siksi se on jäänyt tiettyihin iltahetkiin.
Täällä onkin puhuttu viisaita taustamusiikin voimasta. Itse tiedostan koko ajan taustamusiikin tarkoituksen/vaikutuksen. Kun kävelen tavaratalossa ja kuulen tarkkaan valikoituja muzak-kappaleita, millä kannustetaan viihtymään ja shoppailemaan, joko valitsen sen, että antaudun siihen leikilläni mukaan, tai sitten suljen tylysti korvani siltä; "älä yritäkään". Tiedän aika tarkkaan, mikä musiikin rytmi ja melodia pitää olla, että ihmistä pystytään mm. noissa tilanteissa manipuloimaan. Radiossa pidän kuitenkin sen välineen sattumanvaraisuudesta; joskus joku kappale tulee radiosta autossa niin sopivaan aikaan, että kyyneleet kohoavat silmiin, joskus taas se on järkyttävän räikeässä ristiriidassa oman olotilan kanssa ja tulee joko vaihdettua kanavaa tai sitten nautittua juuri siitä ristiriidasta.
Elokuvien taustamusiikki on tärkeä osa elokuvaa ja kaipa sitä näkee omankin elämänsä elokuvana, jolloin musiikki paukahtaa yhtäkkiä radiosta soimaan ja auttaa usein silloin käsittelemään niitä tunteita, joita mielen päällä on. Radiosta käsin kukaan ei yritä tyrkyttää sinua ajattelemaan tietyllä tavalla, kukaan ei ole valinnut levyä sinua silmällä pitäen, et edes itse ja yllätyksellisyys saa aikaan uusia oivalluksia. Toisaalta levyn/kappaleen kuuntelemisessa toisen ja itsen valitsemana on aina oma hohtonsa, tietenkin.
Musiikki on tärkeää, niin kovin tärkeää, mutta jos se jäisi kokonaan pois, sitä alkaisi kuulla musiikkia ympäristöstä muuten; se elämäni soundtrack syntyisi muista äänistä, näin uskon.- Sosiaalinen tilaus:.
.
"Täällä ei soiteta radionova älämölöä"
Har"
.
- xffxgjxg
Minä tiedän!
Radioissa soitettaisiin ruokaohjelmia.
Ennen radioissa keskusteltiin ja välissä lähetettiin musiikkia. Nyt soitetaan musiikkia ja välissä keskustellaan.
Televisiossa taas näytettiin ennen televisio-ohjelmia ja välillä mainoksia. Nyt näytetään vain ruokaohjelmia ja mainoksia.
Tästä ei voi päätellä kuin sen että radioissa, netissä, televisiossa, levyillä jne jne, soitettaisiin vain ruokaohjelmia.
Ruokaohjelmat olisivat muutenkin halvempia, koska niitä ei kiusaa kalliit teostomaksut ja sisällön tuottaminen on järjettömän helppoa ja halpaa.- Ohjelmatkin mainoksi
.
"Tämä ohjelma sisältää voimakkaasti tuotesijoittelua"
Har!
. - xffxgjxg
Ohjelmatkin mainoksi kirjoitti:
.
"Tämä ohjelma sisältää voimakkaasti tuotesijoittelua"
Har!
.Ylläoleva viesti on totta, eikä koske pelkästään bigbrotheria ja vastaavia realitysarjoja.
Katsokaa vaikka uusimpia elokuvia ja yrittäkää bongata sieltä mahdollisimman paljon sponsorimainoksia. Homma ei ole edes vaikeaa!
Ennen tehtiin elokuvia, nykyään yritetään sovittaa juonta mainosten väliin.
- ...................
Levy yhtiön Petri Nygård saisi kyllä lopettaa laulamisen, tilalle scorppareita ja metallicaa :)
- Terve tuloa kuurojen
Maailma ilman musiikkia? Tämä tarkottaisi sitä että joutuisi olemaan kuuro? eikö vain? Surkeaahan se olisi.. mutta kai siihen sopeutuisi? Musiikkia tehdään eri äänistä, jotkut käyttävät siihen hyväksi kitraa, toiset omaa ääntä, toiset sahaa, jotkut mikittävät ukkosta toiset moottorien ääniä..
Itse rakastan kevään musiikkia, kun linnut ja luonto laulaa
Hyvää kesän alkua kaikille :) Aika iso osa musiikista saisikin kadota, mutta se on vaan toiveajattelua...
Mut jos näin kävis niin mul tässä mitään hätää olisi. Olis mulla tässä soittimia. Heh, ja musta tulisi rikas.- Orchidee
Sitä ei korvaisi mikään. Vähän sama juttu kuin, jos aurinko sammuisi. Sitäkään ei sähkövalo korvaisi.
- Uplifting Trancefan
Joskus on mukava kuunnella hiljaisuutta, joskus taas musiikkia joka luo tunnelmia ja mielikuvia. Itse pidän trancesta, oikein kunnon epic uplifting tyyliset kappaleet on mielestäni parhaita.
Kappaleidein kiireinen rytmi tahdittaa sisäisen kellon urbaaniin nykymenoon sopivaksi ja kauniit äänimaisemat ja melodiat kuitenkin rentouttavat, esim.:
http://www.youtube.com/watch?v=n-4i74G1Vl0 Se olis kamalaa. Mä olen ipanana tanssinut enne kun kävellyt ja aina ollut musiikin perään tavalla jos toisellakin. Mielummin jotain muuta katoais, kun musiikki. Jos pitäs kauppaa tehdä.
Sitten se mimmonen musiikki katoais olis tietysti yksi oma juttunsa. Mutta siinäkin taas se huono puoli, että kaikki se mistä itse ei tykkää on joltain muulta ehkä pois, jostain mistä joku muu tykkää. Emmä tiedä haluisinko mä itsekkäästi pitää vaan semmosen musiikin mikä olis mun makuun, kun on kivaa jos muutkin voi hyvin kuullessaan semmosta musaa mistä ne pitää. Vois tarvita terapeutteja enemmän, jos olis maailmassa vaan yhdenlaista musaa jonkun diktaattorin mieleistä.
Mihin se musiikki maailmasta voisi kadota? Vaikka kaupalliset tuutit vaikenisivat, niin ihmisen sisällä soi kumminkin ja soittimen voi väsätä vaikka mistä, jos ääntä kaipaa. Pajupilli ja poronnahasta rumpu ensalkuun.
Jopa Borneon sademetsissä soi ja nuotit lähtee naapurikylään savumerkeillä.. Ettei kannattais sielläkään stadissa sillanjalkoihin ihan mitä sattuu kirjoitella.Tuli vielä mieleen pirunviulu, joka on helppo rakentaa. Juoksee vaan kiinni hevosen ja nyhtää siltä jouhen hännästä..
Olinkin muuten menossa munanettiin, mut vahingossa eksyin tänne..
- Kuopion äijä
Ei kai siinä auttaisi muutakuin kuula kalloon ja hyvästi elämä
- aina soi
Siellä ylhäällä taivaisissa saleissa sitten soitetaan harppuja.
- Ehdottomasti stereo:
aina soi kirjoitti:
Siellä ylhäällä taivaisissa saleissa sitten soitetaan harppuja.
.
Luoja loi ihmiselle kaksi korvaa jotta voi kuunnella stereomusiikkia
Har!
HAR!
.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei81248- 891135
Jännitän sinua J mies
Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.1031037Kuinka kauan kesti että ihastuit
Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi51903Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti
Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk62787- 81705
Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa
"Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli170667- 35659
Tunneälyä testaamaan!
Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/1253656Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?
En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?42603