Käsittääkseni eläkerahastot eivät riitä suurille ikäryhmille. Toisaalta suurissa ikäryhmissä on paljon yksilöllisiä eläkevakuutuksia ottaneita.
Teen ennusteen joka toteutuu. Pahimman eläkekriisin tullessa yksilölliset rinnastetaan tavalliseen eläketurvaan ja muu eläkekertymä leikataan jaettavaksi muille. Tästä asiasta valtiovalta on hissun kissun, koska yksilölliset säästöt ovat suuri helpotus sitten kun aika koittaa.
Eläkkeiden harmonisointi
talousihmine
16
208
Vastaukset
- ei talousihme
Rahastot eivät yksinään riitä, tietenkään. Maksettujen eläkkeiden rahat tulevat suurimmalta osaltaan työssäkäyvien eläkevakuutusmaksuista ja sijoitustuotoista. Rahastoja ei ole kerätty niin suuria määriä, että niistä voisi kaikki eläkkeet maksaa. Käytännössä täysrahastointi ei ole mahdollistakaan siitä seuraavien työssäkäyvien liian suurien vakuutusmaksujen takia. Vakuutusperiaate on katsottu paremmaksi jo heti alusta alkaen
Rahastoja on kerätty alunperin suurten ikäluokkien eläköitymiseen varautuen, jolloin kun eläkettä saa enemmän ihmisiä kuin työssä eläkevakuutusmaksuja maksamassa on, niin rahastoista nostetaan rahaa siten, ettei työssäkäyvien elkävakuutusmaksut nouse kohtuuttomiksi.
Mainitsemasi totaalinen kriisi voi käytännössä tulla oikeastaan vain, mikäli Suomen talous romahtaa, työpaikat häviävät (=eläkevakuutusmaksujen maksajat loppuvat).
Eläkkeiden rahoitus ja eläkkeet ei ole vaarassa, mikäli eliniän noustessa:
-eläkevakuutusmaksuja nostetaan tai
-ihmiset ovat lyhyemmän aikaa eläkkeellä (eli ovat työelämässä pidempään) tai
-eläkkeitä pienennetään
Todennäköisin ratkaisu on em vaihtoehtojen kombinaatio. Näitä toimia onkin jo toteutettu: elinaikakerroin, vak.maksuja nostettu, eläkeputkea heikennetty, osa-aika- yms eläkkeitä poistettu/karsittu jne.
Yksilölliset eläkevakuutukset ovat määräaikaisia ja hyvin kalliita eikä niiden saamisesta ole takeitakaan. Eläkkeen määräkin riippuu sen vakuutusyhtiön menestymisestä, josta se on otettu. Ei siis ole kelvollisia hoitamaan sosiaaliturvaa, vaan ovat lähinnä sijoituksia. Ovat tietysti avuksi ja lisänä lakisääteisen eläketurvan päälle muutamaksi vuodeksi (yleensä 5 vuotta).
On myös hyvä huomata, että sinulta ei ansaittua eläkettä voi kovin helposti ottaa pois (=perustuslain mukainen suoja) muille jaettavaksi. Toki kuukausieläkkeeseesi voidaan vaikuttaa indeksikikkailuilla, verotuksella, elinaikakertoimella (=jakaa olemassa olevaa ansaittua eläkepääomaasi useammalle vuodelle) yms, mutta ansaittu pääoma on olemassa edelleen.
Verotushan hoitaa jo nykyisin 'tasauksen' eli kun saat lakisääteistä eläkettä ja sen päälle yksilöllistä eläkettä, niin progressio tasaa nettorahamäärääsi.- Wikipediasta
Ensimmäiset valtiopäiväesitykset suomalaisten eläketurvan kokonaisvaltaiseksi järjestämiseksi tehtiin jo 1860-luvulla, mutta varsinaisesti Suomen eläkejärjestelmän historia voidaan katsoa alkaneeksi 1870-luvulla virkamiesten eläkkeistä, jossa virkaeläkkeet kuvastivat aikansa sääty-yhteiskuntaa. Yksilöllisellä avuntarpeella tai sosiaalisilla syillä oli vain vähän merkitystä. Eläkeikä laskettiin 70 vuodesta ensin 65 vuoteen 1826, ja edelleen 63 vuoteen 1866, jollaisena se säilyi 1990-luvulle asti.[2] 2005 alkaen se on ollut 63–68 vuotta.[3] Täyteen eläkkeeseen vaadittiin 35 vuoden palvelus. ”Oikeus eläkkeeseen, kuten palkkaukseenkin, on elatuksenluonteinen korvaus virkamiehen koko työvoiman asettamisesta valtion käytettäväksi.”[2]
1800-luvun lopulla syntyi ajatus, että myös talollisilla on oikeus turvattuun vanhuuteen. Syntyi syytinkisopimus, johon haettiin käräjiltä kiinnitys. Uusi sukupolvi lunasti talon lopullisesti itselleen huolehtimalla edellisten haltijoiden vanhuudesta. Talonsa sai antaa syytinkiä vastaan myös vieraalle. Säätyjen ulkopuolisen väestön osuus (yli 80 %) pyrittiin järjestämään mahdollisimman pienin yhteiskunnan kustannuksin. Yleistä olivat nk. ruotu-ukot ja –akat, joilla oli työvelvoite kunnalliskodissa. - Wikipediasta
Wikipediasta kirjoitti:
Ensimmäiset valtiopäiväesitykset suomalaisten eläketurvan kokonaisvaltaiseksi järjestämiseksi tehtiin jo 1860-luvulla, mutta varsinaisesti Suomen eläkejärjestelmän historia voidaan katsoa alkaneeksi 1870-luvulla virkamiesten eläkkeistä, jossa virkaeläkkeet kuvastivat aikansa sääty-yhteiskuntaa. Yksilöllisellä avuntarpeella tai sosiaalisilla syillä oli vain vähän merkitystä. Eläkeikä laskettiin 70 vuodesta ensin 65 vuoteen 1826, ja edelleen 63 vuoteen 1866, jollaisena se säilyi 1990-luvulle asti.[2] 2005 alkaen se on ollut 63–68 vuotta.[3] Täyteen eläkkeeseen vaadittiin 35 vuoden palvelus. ”Oikeus eläkkeeseen, kuten palkkaukseenkin, on elatuksenluonteinen korvaus virkamiehen koko työvoiman asettamisesta valtion käytettäväksi.”[2]
1800-luvun lopulla syntyi ajatus, että myös talollisilla on oikeus turvattuun vanhuuteen. Syntyi syytinkisopimus, johon haettiin käräjiltä kiinnitys. Uusi sukupolvi lunasti talon lopullisesti itselleen huolehtimalla edellisten haltijoiden vanhuudesta. Talonsa sai antaa syytinkiä vastaan myös vieraalle. Säätyjen ulkopuolisen väestön osuus (yli 80 %) pyrittiin järjestämään mahdollisimman pienin yhteiskunnan kustannuksin. Yleistä olivat nk. ruotu-ukot ja –akat, joilla oli työvelvoite kunnalliskodissa.jatkuu...
Yleisen 1930-luvun laman aikana Suomen sosiaaliturvajärjestelmän todellinen jälkeenjääneisyys huomattiin. Suomen eduskunnassa tehtiin vuonna 1910 eläkelakia koskeva anomus, mutta kansaneläkelaki hyväksyttiin vasta 1937. Tämäkin perustui säästöperiaatteeseen. Suurilukuisempi maaseutuväestö katsoi kansaneläkkeen tarjoavan enemmän etuja kuin sairausvakuutuksen, joka oli toinen päävaihtoehto. Tämä rajoitti eläkejärjestelmän kehittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Kansaneläkevakuutus oli pakollinen 18–65-vuotiaille ja perustui henkilökohtaisiin eläkesäästötileihin. Perustettiin itsenäinen eduskunnan valvoma Kansaneläkelaitos. Kuitenkin vuoden 1937 kansaneläkelaki ei koskaan saavuttanut siihen asetettuja tavoitteita: vain 2 % maksu ei riittänyt kattamaan riittävää eläketurvaa, ja iäkkäimmät oli jätetty lain ulkopuolelle.
Vuoteen 1950 asti Suomi oli erilaisten ”eläkekokeilujen” maa. Suomi säilyi Pohjoismaista pisimpään maatalousvaltaisena, köyhänä maana, mikä oli osittain yhteiskunnallinen valinta. Jo vanhastaan työeläketurvaa oli hoidettu yksityisesti; mm. leski- ja orpoeläkekassat sekä työnantajien perustamat eläkekassat. Toisaalta yksityisten kassojen edeltäjinä olivat erilaisten hengellisten yhteisöjen omat eläkekassat. Muun muassa vakuutusmatemaattisen tuntemuksen puute sekä toinen maailmansota ja sitä seurannut inflaatio johtivat tilanteeseen, että eläkejärjestelmän kehittäminen epäonnistui. Epäonnistumisista huolimatta yksityiset eläkekassat ja -säätiöt kasvoivat kuitenkin varsin merkittäväksi eläketoimijoiksi: niiden asiakkaina oli 220 000 henkilöä 1950-luvulla, ja lisäksi yksityisissä vakuutusyhtiöissä eläketurvaa kartutti 25 000 ihmistä.
Kylmän sodan aikana 1950-luvulla Suomi oli vieläkin riippuvaisempia ulkomaankaupasta kuin nykyään. Yhteys läntisille maailmanmarkkinoille tapahtui Itämeren kautta, ja keskeiseen rooliin nousivat merimiehet, jotka vertailivat palkkaansa muiden maiden vastaaviin. Avainryhmänä merimiehet saivat jo 1956 edelleen sovellettavan oman työeläkelakinsa, joka oli työeläkelakien edelläkävijä. 1950-luvun Suomessa oli huoltoapulaki: työnantajalla oli velvollisuus huolehtia pitkäaikaisen työntekijänsä elatuksesta tämän menetettyä työkykynsä sairauden tai vanhuuden takia. - Wikipediasta
Wikipediasta kirjoitti:
jatkuu...
Yleisen 1930-luvun laman aikana Suomen sosiaaliturvajärjestelmän todellinen jälkeenjääneisyys huomattiin. Suomen eduskunnassa tehtiin vuonna 1910 eläkelakia koskeva anomus, mutta kansaneläkelaki hyväksyttiin vasta 1937. Tämäkin perustui säästöperiaatteeseen. Suurilukuisempi maaseutuväestö katsoi kansaneläkkeen tarjoavan enemmän etuja kuin sairausvakuutuksen, joka oli toinen päävaihtoehto. Tämä rajoitti eläkejärjestelmän kehittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Kansaneläkevakuutus oli pakollinen 18–65-vuotiaille ja perustui henkilökohtaisiin eläkesäästötileihin. Perustettiin itsenäinen eduskunnan valvoma Kansaneläkelaitos. Kuitenkin vuoden 1937 kansaneläkelaki ei koskaan saavuttanut siihen asetettuja tavoitteita: vain 2 % maksu ei riittänyt kattamaan riittävää eläketurvaa, ja iäkkäimmät oli jätetty lain ulkopuolelle.
Vuoteen 1950 asti Suomi oli erilaisten ”eläkekokeilujen” maa. Suomi säilyi Pohjoismaista pisimpään maatalousvaltaisena, köyhänä maana, mikä oli osittain yhteiskunnallinen valinta. Jo vanhastaan työeläketurvaa oli hoidettu yksityisesti; mm. leski- ja orpoeläkekassat sekä työnantajien perustamat eläkekassat. Toisaalta yksityisten kassojen edeltäjinä olivat erilaisten hengellisten yhteisöjen omat eläkekassat. Muun muassa vakuutusmatemaattisen tuntemuksen puute sekä toinen maailmansota ja sitä seurannut inflaatio johtivat tilanteeseen, että eläkejärjestelmän kehittäminen epäonnistui. Epäonnistumisista huolimatta yksityiset eläkekassat ja -säätiöt kasvoivat kuitenkin varsin merkittäväksi eläketoimijoiksi: niiden asiakkaina oli 220 000 henkilöä 1950-luvulla, ja lisäksi yksityisissä vakuutusyhtiöissä eläketurvaa kartutti 25 000 ihmistä.
Kylmän sodan aikana 1950-luvulla Suomi oli vieläkin riippuvaisempia ulkomaankaupasta kuin nykyään. Yhteys läntisille maailmanmarkkinoille tapahtui Itämeren kautta, ja keskeiseen rooliin nousivat merimiehet, jotka vertailivat palkkaansa muiden maiden vastaaviin. Avainryhmänä merimiehet saivat jo 1956 edelleen sovellettavan oman työeläkelakinsa, joka oli työeläkelakien edelläkävijä. 1950-luvun Suomessa oli huoltoapulaki: työnantajalla oli velvollisuus huolehtia pitkäaikaisen työntekijänsä elatuksesta tämän menetettyä työkykynsä sairauden tai vanhuuden takia.jatkuu...
Eläkejärjestelmän uudistamistarpeesta vallitsi yksimielisyys, mutta suunta oli epäselvä jopa puolueiden sisällä. Maaseutuväestön (Maalaisliiton ja myös kansandemokraattien) edustajien ajama verovaroilla rahoitettava tasaeläkejärjestelmä hyväksyttiin yleislakon ja tiukkojen presidentinvaalien kärjistämissä tunnelmissa vuonna 1956. Pienimpien kansaneläkkeiden taso nousi jopa 2,5 kertaiseksi. Tämä oli selvästi tulonsiirto maanviljelijäväestölle, mikä herätti katkeruutta palkansaajien etujärjestöissä. Katkeruutta lisäsi, että osalla palkansaajista kuten virkamiehillä ja yksityisiin eläkesäätiöihin ja –kassoihin kuuluvilla oli jo eläke.
Vuoden 1956 perustetulle työeläkekomitealle oli sosiaalinen tilaus. Palkansaajat olivat järjestäytyneet, ja oli tehty strategiset valinnat pitkäjännitteisestä edunvalvontatyöstä. Toistuvat devalvaatiot ja inflaatio olivat nakertaneet palkansaajien tilipusseja. Toisaalta vaikka devalvaatio toi yrityksille kilpailukykyä, pääomaköyhässä Suomessa tarvittiin rahaa tuotantoinvestointeihin. Oli useita työtaisteluita ja lakkoja. Komitea arvioi, että hajautettu järjestelmä oli halvempi työnantajille kuin keskitetty järjestelmä. Lisäksi sallittiin työnantajalle oikeus lainata kertyviä eläkevaroja tai kokonaan työnantajan maksettavat eläkemaksut. Toisaalta työntekijöille annettiin takuu eläketurvan säilymisestä, minkä takeeksi perustettiin Eläketurvakeskus (ETK). Eläkevarojen luottovakuutussijoitusten toimivuutta turvaamaan perustettiin luottovakuutus ja erillinen oikeusaste - eläkelautakunta - ensimmäiseksi valitusasteeksi.
Yleinen yksityisalojen työeläkelaki, TEL, säädettiin 8. heinäkuuta 1961, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1962. Samaan aikaan säädettiin myös erillinen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki, LEL, joka oli kynnyskysymys TEL:in läpimenolle. Sairausvakuutuslaki säädettiin vuonna 1963. Työmarkkina-aloitteinen sosiaalipolitiikan kehittäminen alkoi. Vuodesta 1961 liki 30 vuotta eteenpäin on ollut eläke-etujen laajentamisen kautta. Laajentamista on auttanut, että eläkeläisiä on ollut verraten vähän ja rahoituspohja on ollut otollinen uudistuksille. Kiista on kuitenkin ollut 1970-luvun puoliväliin asti kokonaiseläkejärjestelmän kehittämissuunnasta. - Kansaneläkeriittää
Wikipediasta kirjoitti:
jatkuu...
Yleisen 1930-luvun laman aikana Suomen sosiaaliturvajärjestelmän todellinen jälkeenjääneisyys huomattiin. Suomen eduskunnassa tehtiin vuonna 1910 eläkelakia koskeva anomus, mutta kansaneläkelaki hyväksyttiin vasta 1937. Tämäkin perustui säästöperiaatteeseen. Suurilukuisempi maaseutuväestö katsoi kansaneläkkeen tarjoavan enemmän etuja kuin sairausvakuutuksen, joka oli toinen päävaihtoehto. Tämä rajoitti eläkejärjestelmän kehittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Kansaneläkevakuutus oli pakollinen 18–65-vuotiaille ja perustui henkilökohtaisiin eläkesäästötileihin. Perustettiin itsenäinen eduskunnan valvoma Kansaneläkelaitos. Kuitenkin vuoden 1937 kansaneläkelaki ei koskaan saavuttanut siihen asetettuja tavoitteita: vain 2 % maksu ei riittänyt kattamaan riittävää eläketurvaa, ja iäkkäimmät oli jätetty lain ulkopuolelle.
Vuoteen 1950 asti Suomi oli erilaisten ”eläkekokeilujen” maa. Suomi säilyi Pohjoismaista pisimpään maatalousvaltaisena, köyhänä maana, mikä oli osittain yhteiskunnallinen valinta. Jo vanhastaan työeläketurvaa oli hoidettu yksityisesti; mm. leski- ja orpoeläkekassat sekä työnantajien perustamat eläkekassat. Toisaalta yksityisten kassojen edeltäjinä olivat erilaisten hengellisten yhteisöjen omat eläkekassat. Muun muassa vakuutusmatemaattisen tuntemuksen puute sekä toinen maailmansota ja sitä seurannut inflaatio johtivat tilanteeseen, että eläkejärjestelmän kehittäminen epäonnistui. Epäonnistumisista huolimatta yksityiset eläkekassat ja -säätiöt kasvoivat kuitenkin varsin merkittäväksi eläketoimijoiksi: niiden asiakkaina oli 220 000 henkilöä 1950-luvulla, ja lisäksi yksityisissä vakuutusyhtiöissä eläketurvaa kartutti 25 000 ihmistä.
Kylmän sodan aikana 1950-luvulla Suomi oli vieläkin riippuvaisempia ulkomaankaupasta kuin nykyään. Yhteys läntisille maailmanmarkkinoille tapahtui Itämeren kautta, ja keskeiseen rooliin nousivat merimiehet, jotka vertailivat palkkaansa muiden maiden vastaaviin. Avainryhmänä merimiehet saivat jo 1956 edelleen sovellettavan oman työeläkelakinsa, joka oli työeläkelakien edelläkävijä. 1950-luvun Suomessa oli huoltoapulaki: työnantajalla oli velvollisuus huolehtia pitkäaikaisen työntekijänsä elatuksesta tämän menetettyä työkykynsä sairauden tai vanhuuden takia.Mikään ei siis ole itsestään selvyys eläkkeissäkään. Sen ylläolevista tiedoista huomaa.
Montaa muotoa vanhusturvaksi on Suomessa jo kokeiltu.
Mikä sitoo tämän päivän Suomen pitämään kiinni pula-ajan lakkoilevan Suomen keksimästä eläkejärjestelmästä?
Tai että:
Työeläkkeen saannin mahdollisuus yhdessä yhteisverotuksen poiston kanssa olivat ne porkkanat, joilla isonkin perheen äidit pakoitettiin ns. "tasa-arvoon" eli takaisin "torppariksi" tienaamaan itse leipänsä. 60-70-lukujen vaihteessa.
Hanke onnistui yli odotusten ja isot perheet muuttuivat nopeasti pikkuperheiksi (aborttilaki) ja avioerolakiuudistuksen kautta taas isommiksi uusuusperheiksi.
Yhteisverotuksen poiston tuoma verovaranto oli suuri sijoitus yhteiskunnan kehittämään lasten päivähoitoon ja sinne palkattaviin päivä-äiteihin.
Siis yhteisverotus ennen oli miehen vuosipalkan jakamista molemmille aviopuolisoille ja näin veroja maksettiin puolet siitä, kuin miehen yksin makasamana. Puuttui ainoastaan työeläkejärjestelmä isonkin perheen kotiäidille, niin työkuvio olisi ollut sama, kuin sittemmin kunnallisella perhepäivähoitajalla. Palkan ja eläkkeenmaksaja vain aviopuoliso eikä yhteiskunta. MUTTA ELÄKKEENMAKSAJIA OLISI TÄLLÄ SYSTEEMILLÄ SYNTYNYT RIITTÄVÄSTI!
Tämän päivän Suomen eläkeläisillä on säästöjä n. 80 miljr. euroa!
Miksi pitää ottaa valtiolle lainaa lisää, jotta pystytään maksamaan keskim. 1500 e/kk:ssa eläkettä n. 1,5 miljoonalle väestön osalle. Ja kaikki edelleen nuorilta perheiltä pois ja eikä vieläkään yhteisverotuksen palauttamista!
Kun luemme ylläolevaa Suomen eläkehistoriaa, tulee väistämättä ajatus rikkaista eläkeläisistämme,
että
jokaiselle riittää 1000 e/kk:ssa pelkkä kansaneläke. He, jotka jäivät ilman pankkitilejä ja jopa omaa asuntoa (suurperhe, sairaudet yms) ovat varmasti oikeutettuja edelleenkin asuntotukeen.
Eläkeikä 65 vuotta ja TYÖTÄ SAA TEHDÄ jokainen haluamansa ja jaksamansa määrän edelleen normaaliverot maksamalla. Eli elkeläisten työinto palautuisi ainakin puolipäivätöihin.
- 6+12
"Eläkeikä 65 vuotta ja TYÖTÄ SAA TEHDÄ jokainen haluamansa ja jaksamansa määrän edelleen normaaliverot maksamalla. Eli elkeläisten työinto palautuisi ainakin puolipäivätöihin. "
Eihän mikään työeläkelaki estä nytkään työskentelemästä ihan niin paljon kuin haluaa joko eläkkeen rinnalla tai siirtää eläkkeen alkamista myöhemmäksi (ja näin kasvattaa melkoisesti myöhemmin alkavan eläkkeen määrää) ja niin vanhaksi kuin haluaa. Normaaliverot joutuu nytkin maksamaan eli ei siitä rangaista, että olet eläkeikäinen. Tietysti progressio puree aina kun palkka nousee, mutta sehän on juuri sitä 'normaaliveroa'.
Työeläke ja verotus on muuten kokonaan eri asioita eikä niillä ole muuta kytkentää kuin se, että myös maksetusta työeläkkeestä joutuu maksamaan tuloveroa niinkuin muistakin tuloista. - Työtä ja rahaa
Näin on. Moni nostaa 3000 e/kk eläkettä ja sitten nauttii vielä 5000 e/kk työstä tulevasta palkasta. Ihminen on joskus arvokas. Perheenäiti 7 eläkkeenmaksajan kasvattajana taas ei ole yhteiskunnan mielestä sitä? Ainakin järkevää olisi olla kotihommissa mutta....
- eipäs sekoiteta
Työeläke perustuu työaikaisiin ansioihin ja niistä maksettuihin työeläkevakuutusmaksuihin. Eli kovapalkkaiset ja suuria työeläkevakuutusmaksuja maksaneet saavat aikanaan myös kovaa eläkettä. Työeläkkeen tarkoitus ei ole tasata tuloeroja, sitä varten on muut keinot olemassa. Verotus, sosiaaliset tulonsiirrot, kansaneläkekin omalta vähäiseltä osaltaan jne.
- Eläkemaksu/eläke?
eipäs sekoiteta kirjoitti:
Työeläke perustuu työaikaisiin ansioihin ja niistä maksettuihin työeläkevakuutusmaksuihin. Eli kovapalkkaiset ja suuria työeläkevakuutusmaksuja maksaneet saavat aikanaan myös kovaa eläkettä. Työeläkkeen tarkoitus ei ole tasata tuloeroja, sitä varten on muut keinot olemassa. Verotus, sosiaaliset tulonsiirrot, kansaneläkekin omalta vähäiseltä osaltaan jne.
Idea tosiaan olisi juuri noin perustua työaikaisiin ansioihin......mutta katsos, kun nimenomaan sekoitetaan ja aika sekoittaa!
Kun laman aikaan muutettiin 4 viimeisen työvuoden eläkekertymäaika kertaheitolla 10 vuodeksi, tiesi se liian monelle sitä, että työttömät lamavuodet tulivat pudottamaan tulevaa eläkettä roimasti. Tosin
vielä roimemmin kärsivät he jotka juuri silloin elivät työttöminä niitä 4 viimeistä eläkekertymävuotta.
Ja toisaalta päinvastoin esimerkki; 80-luvulla innostui maatalouseläkkeeseen (voimaan-72) oikeutettu pientilallinen alle 50 v tekemään putkeen 4 v pitkiä päiviä metsuritöitä ja luonnollisesti selkä kärsi. Se johti sairauseläkkeeseen ja
noi 4 viimeistä laskenta perusteista vuotta tuottivat mielettömän suuren eläkkeen. Tuo perheetön minimitilallinen oli siihen saakka pitkään äitinsä passaama ja muuten vaan oleileva pikkutiluksillaan.
Työeläkejärjestelmä keksittynä rahankeruuna ei ole koskaan kattanut eläkemaksuja asianomaisille maksajille, vaan niitä on maksaneet työssäoleva väestö. Naisten ansiotyöhön lähtö oli mittava apu eläkerahojen keruussa. Näin voitiin taata monenlaiset uudet eläkemuodot (maatalous, veteraanit ym.) sillekin kansanosalle, joka ei eläkkeitä maksanut tai oikeammin maksoi kertaheitolla vapauttamalla Suomen itsenäisyyteen.
Aika ja mahdollisuudet määrää järjestelmän kestävyyden ja yllätys ei pitäisi olla kenellekään ojalan laskuopin taitajalle, että kun syntyvyys naisten töihin lähettämisen vuoksi tahallaan lähes puolitettiin (abortit), niin eihän isolla ikäluokalla voi olla kuin puolet maksajia entisestään.
Samoin on laita nyt, kun koko työuralta lasketaan eläke; on jos jonkinlaista mahdollisuutta menettää eläkettä tai tuottaa sitä mieletön määräl
Kuin rulettia pelaisi; sijoita ja jännitä, miten aika tuottaa tai aika tekee elämässä tepposia.
Eläkkeen alkuperäinen tarkoitus oli turvata vanhuuden elämä. Sen tarkoitus ei ollut luoda kikkailumahdollisuuksia yksilölle rikastuakseen niillä vanhana työtätekemättömänä. Tämä alkuperäinen tarkoituksellisuus
pitäisi palauttaa takaisin. Eriarvoisuutta on tullut tähän saakka monella tapaa ja epäoikeudenmukaisesti on kaikkein suurimpaan kuoppaan pudonneet edelleenkin he, jotka suuressa perheessään kasvattavat eläkkeenmaksajat. - eipäs sekoiteta
Eläkemaksu/eläke? kirjoitti:
Idea tosiaan olisi juuri noin perustua työaikaisiin ansioihin......mutta katsos, kun nimenomaan sekoitetaan ja aika sekoittaa!
Kun laman aikaan muutettiin 4 viimeisen työvuoden eläkekertymäaika kertaheitolla 10 vuodeksi, tiesi se liian monelle sitä, että työttömät lamavuodet tulivat pudottamaan tulevaa eläkettä roimasti. Tosin
vielä roimemmin kärsivät he jotka juuri silloin elivät työttöminä niitä 4 viimeistä eläkekertymävuotta.
Ja toisaalta päinvastoin esimerkki; 80-luvulla innostui maatalouseläkkeeseen (voimaan-72) oikeutettu pientilallinen alle 50 v tekemään putkeen 4 v pitkiä päiviä metsuritöitä ja luonnollisesti selkä kärsi. Se johti sairauseläkkeeseen ja
noi 4 viimeistä laskenta perusteista vuotta tuottivat mielettömän suuren eläkkeen. Tuo perheetön minimitilallinen oli siihen saakka pitkään äitinsä passaama ja muuten vaan oleileva pikkutiluksillaan.
Työeläkejärjestelmä keksittynä rahankeruuna ei ole koskaan kattanut eläkemaksuja asianomaisille maksajille, vaan niitä on maksaneet työssäoleva väestö. Naisten ansiotyöhön lähtö oli mittava apu eläkerahojen keruussa. Näin voitiin taata monenlaiset uudet eläkemuodot (maatalous, veteraanit ym.) sillekin kansanosalle, joka ei eläkkeitä maksanut tai oikeammin maksoi kertaheitolla vapauttamalla Suomen itsenäisyyteen.
Aika ja mahdollisuudet määrää järjestelmän kestävyyden ja yllätys ei pitäisi olla kenellekään ojalan laskuopin taitajalle, että kun syntyvyys naisten töihin lähettämisen vuoksi tahallaan lähes puolitettiin (abortit), niin eihän isolla ikäluokalla voi olla kuin puolet maksajia entisestään.
Samoin on laita nyt, kun koko työuralta lasketaan eläke; on jos jonkinlaista mahdollisuutta menettää eläkettä tai tuottaa sitä mieletön määräl
Kuin rulettia pelaisi; sijoita ja jännitä, miten aika tuottaa tai aika tekee elämässä tepposia.
Eläkkeen alkuperäinen tarkoitus oli turvata vanhuuden elämä. Sen tarkoitus ei ollut luoda kikkailumahdollisuuksia yksilölle rikastuakseen niillä vanhana työtätekemättömänä. Tämä alkuperäinen tarkoituksellisuus
pitäisi palauttaa takaisin. Eriarvoisuutta on tullut tähän saakka monella tapaa ja epäoikeudenmukaisesti on kaikkein suurimpaan kuoppaan pudonneet edelleenkin he, jotka suuressa perheessään kasvattavat eläkkeenmaksajat."Kun laman aikaan muutettiin 4 viimeisen työvuoden eläkekertymäaika kertaheitolla 10 vuodeksi, tiesi se liian monelle sitä, että työttömät lamavuodet tulivat pudottamaan tulevaa eläkettä roimasti. Tosin
vielä roimemmin kärsivät he jotka juuri silloin elivät työttöminä niitä 4 viimeistä eläkekertymävuotta. "
Ei mene ihan noin. Tuolloin menetti vain tuolta työttömyysajalta eläkekertymät. Siitä työsuhteesta, josta jäi työttömäksi laskettiin ihan normaalisti eläkekertymä. Sitä ei menettänyt eikä työttömyysaika vaikuta siihen mitenkään. 4 viimesiltä vuodelta ko työsuhteen eläkekertymä normaaliin tapaan. Kun laskenta-aika muutettiin 10 viimeiseksi vuodeksi, niin tämäkin oli työsuhdekohtainen eli työttömyys ei siihen vaikuttanut mitenkään. Tuolloinhan muuten valittiin ko työsuhteen 2 tulotasoltaan keskimmäistä vuotta 4:stä ja eläkekertymä laskettiin niistä. Kun siirryttiin 10 vuoteen, niin muistaakseni laskettiin ko työsuhteen 7 tuloiltaan parhaan vuoden perusteella eläkekertymä. Nykyisin kaikkien ko työsuhteen vuosien perusteella. Aiemminhan saattio menettää hyvien vuosien eläkekertymät elleivät ne sattuneen kuulumaan noihin viimeisiin vuosiin. Nykyisin ei. Voisi kuvitella tämän hyödyttävän nimenomaan raskaita töitä tekeviä, kun nuorena jaksaa. En tiedä...
Työkyvyttömyyseläke tosiaankin perustuu ennen työkyvyttömyyttä ansaittuihin ansioihin. Periaatteessa se on niistä laskettujen vanhuuseläkkeen suuruinen olettaen, että ansiotaso säilyy eläkeikään saakka. Tässä on tietysti teoreettinen spekuloinnin mahdollisuus eli tekee hurjasti töitä muutaman vuoden ja sitten hankkiutuu työkyvyttömäksi ja saa hyvän eläkeen.
Tämä on kyllä niin kaukaa haettu esimerkki, etten tuollaiseen usko alkuunkaan...
"Työeläkejärjestelmä keksittynä rahankeruuna ei ole koskaan kattanut eläkemaksuja asianomaisille maksajille, vaan niitä on maksaneet työssäoleva väestö."
Työeläkejärjestelmä on vakuutus, ei jokaisen henkilökohtainen eläkerahasto. Kuten normaalistikin vakuutusten osalta, niin tässäkään ei jokainen maksa täyttä maksua, vaan kaikki maksavat vakuutusmaksun, josta sitten eläkkeitä maksetaan. Näin toimii liikennevakuutus, tapaturmavakuutukset yms. Mitkään rahat eivät riittäisi, jos nykyisilla eduilla oleva täysin katettu eläkerahasto, johon maksettaisiin etukäteen se rahamäärä, joka tulevaan eläkkeeseen tarvittaisiin. JA kukapa se osaisi laskeakaan työntekijätasolla, kun yksilön elinikää ei tiedetä.
"Samoin on laita nyt, kun koko työuralta lasketaan eläke; on jos jonkinlaista mahdollisuutta menettää eläkettä tai tuottaa sitä mieletön määräl"
Tuotapa en ymmärtänyt. Olisiko esimerkkejä?
"Eläkkeen alkuperäinen tarkoitus oli turvata vanhuuden elämä. Sen tarkoitus ei ollut luoda kikkailumahdollisuuksia yksilölle rikastuakseen niillä vanhana työtätekemättömänä."
Mitäs kikkailuja nyt on. Työeläkkeen määrä riippuu ainoastaan maksettujen vakuutusmaksujen määrästä ja työajan pituudesta. Vakuutusmaksut ovat sidoksissa palkkaan eli palkasta maksetaan tietty prosentti eläkevakuutusmaksua. Kikkailla käytännössä voi ainoastaan tekemällä enemmän tai vähemmän töitä tai oikeastaan isommalla ja pienemmällä palkalla ja siirtämällä eläkkeellelähtöajankohtaa. TIetysti tulemalla työkyvyttömäksi tahallaan, mutta mahtaako moni haluta vapaaehtoisesti itsensä siihen kuntoon, ettei kykene työskentelemään
- Markkinoidenarmoilla
"Ei mene ihan noin. Tuolloin menetti vain tuolta työttömyysajalta eläkekertymät. Siitä työsuhteesta, josta jäi työttömäksi laskettiin ihan normaalisti eläkekertymä. Sitä ei menettänyt eikä työttömyysaika vaikuta siihen mitenkään. 4 viimesiltä vuodelta ko työsuhteen eläkekertymä normaaliin tapaan. "
Historian kulku on tiedossa taaksepäin ja edessä olevaa emme tiedä.
Eihän kokonaisuudessaa eläkejärjestelmä ehtinyt kuin vasta käyntiin kunnolla, kun lama iski. Ja laman iskiessä oli vasta 45 v kulunut sodasta ja sitä ennen edellisen seurauksista 25 v. Koko eläkejärjestelmää on koko ajan kehitetty resurssien sallimissa rajoissa. Nyt resursseja on herätty vasta tarkentamaan.
Mitä tulee viime laman jälkeiseen aikaan, niin sen kokivat nahoissaan liian monet. He jotka vähän sitä ennen jäivät eläkkeelle olivat koko ajan eläkehyötynousussa. Puolen miljoonan työttömyys ei tarkoittanut suinkaan, että samat ihmiset olisivat koko 90- luvun loppuun saakka olleet työttöminä ei, vaan tietenkin välillä töissä ja välillä "lomilla" . Eli paljon suurempaa määrää kuin puolta miljoonaa työttömyys kaikenkaikkiaan kosketti. Yrittäjät myös konkurssiin tai velkasaneerauksissa ja tulot minimissä.
Hän joka teki kovasti töitä 60-80 luvut, maksoi suuret eläkemaksut , niin toki hän sai vuosien (40) perusteella täyden eläkkeen , mutta ei ollenkaan sellaista kuin oli luullut ensimmäisten 30 v maksujensa perusteella, koska laskenta- vuodet koko 90-luvun aikana tekivät tepposet työmarkkinoilla.
"Työeläkkeen määrä riippuu ainoastaan maksettujen vakuutusmaksujen määrästä ja työajan pituudesta. "
Samoin on eläkekertymä koko työuralta sidoksissa markkinavoimiin!
Yksityiset eläkevakuutukset on sitten oma alueensa.
40 vuoteen mahtuu mieletön määrä onnenkauppaa markkinavoimissa työskennellessä ja siksi pitäisi koko vanhuuden eläketurva palauttaa kansaneläkkeeksi ja ikä 65, kuten aiemmin.
Enemmän pitäisi yhteiskunnan satsata vanhushuoltoon , sairaaloihin ja muihin vast. laitoksiin. - Eläke riittää
Kyllä eläkemuoto kansaneläkkeeksi. Muuta ei tarvita. On aivan oma juttunsa kuka itse haluaa sijoittaa mihinkin vanhuuden varalle. Kansaneläke pitää olla riittävästi alle nyk ansiokeskieläkkeen, niin säästöä tulee.
Kaikki ovat rakentaneet työllään maatamme. Jos eivät ole ovat sairaita tavalla tai toisella ja heillekin kuuluu eläke! Kuten saavatkin. - työtä kykeneville
Eläkkeet pois ja normaalielämään paluu!
- katkera vm.61
Suuret ikäluokat mässäilevät markettien kassajonoissa päivällä klo 10- 14, ja ostavat kärryn täydeltä paskaruokaa sadoilla euroilla, tässä on se kestävyysvaje!
Kui helvetissä näillä tuottamattomilla valtion loisilla on millä mällätä?
Tässä faktaa: tämä sukupolvi sai aravalainoilla ilmaiset omistusasunnot, sitten he saivat ilmaisen päivähoidon, ilmaisen terveyskeskuksen, ylisuuret lapsilisät vrt. nykyiseen, asumituen lähes 90%:sesti, ilmaisen opintotuen, ilmaiset kirjat koko kouluajan lapsilleen jne. jne.
Älkää väittäkö ettette syöneet nykysukupolven eväät, eikä siinä kaikki. Pääsitte viimeisinä eläkeelle 58 vuotiaina syömään vielä seuraavankin sukupolven eväät.
Jumalauta kohta palaa teidän ahmattien talot!!!!!- 12+3
"...tämä sukupolvi sai aravalainoilla ilmaiset omistusasunnot"
Maksoivat muuten niistäkin huikeat korot nykylainoihin verrattuna. Lainat olivat kiven takana ja korot pyörivät parhaillaan kaksinumeroisina. Onneksi sentään laina-ajat olivat lyhyitä...:-)
"sitten he saivat ilmaisen päivähoidon"
Ei pidä paikkaansa. Sinä se sait ilmaisen päivähoidon, jonka suuret ikäluokat hankkivat sinulle verorahoillaan
"ilmaisen terveyskeskuksen"
Sinä tuostakin olet päässyt nauttimaan. Kiitä siitä suuria ikäluokkia.
"ylisuuret lapsilisät vrt. nykyiseen"
Jotka tulivat sinun hyväksesi. Suuret ikäluokat maksoivat ne veroissaan.
"asumituen lähes 90%:sesti"
Eli maksoivat veroissaan asumistuksensa. Tuosta sinä hyödyit.
" ilmaisen opintotuen"
Höpö höpö. Opintolainalla opinnot kustannettiin. Ilmaisia opintotukia, joita sinulla on ei ollut olemassakaan. Sinulla sellaiset on, kun me maksamme ne veroina.
"ilmaiset kirjat koko kouluajan lapsilleen jne. jne."
Juu lapsilleen eli sinulle. Itse sen sijaan joutuivat ne maksamaan oppikoulusta lähtien. Kansakoulussa (4 ekaa vuotta) olivat ilmaisia.
"Älkää väittäkö ettette syöneet nykysukupolven eväät"
Sinulle on katettu eväät pöytään. Arvaapa huviksesi kuka ne on maksanut?
" Pääsitte viimeisinä eläkeelle 58 vuotiaina"
Eläkeikä on ollut 65 vuotta aiemmin, mutta v 2005 pudotettiin alaraja 63:een.
Keskimäärin v 1961 syntyneet saavat huomattavasti enemmän eläkettä kuin suurten ikäluokkien ihmiset, jotuen siitä, että elinikä on sinunikäisilläsi huomattavasti pidempi kuin suurilla ikäluokilla. Näin ellein työnteko maistu pidempään. Onneksi elinaikakerroin hieman tasoittaa tätä.
"kohta palaa teidän ahmattien talot!!!!"
Mitenkäs käy perintösi?
Kuten huomaat, sinulla ei ollut yhtään ainoata oikeaa faktaa noissa väitteissäsi. Voiko v 61 syntynyt keski-ikäinen olla todella noin tietämätön asioista? Eikö koulu maistunut? Miten työelämä? Älä edes kuvittele saavasi eläkettä aikanasi, jos nuo ei huvita... Sinun lapsesi eivät varmaan haluaisi elättää sinunkaltaistasi. He varmasti ovat kuitenkin sivistyneempiä ja asioista tietävämpiä kuin sinä, mutta silti ...
- anöaö
Olipa pöntön oloinen kirjoitus. Pistä hyvä ihminen ensin lukuja pöytään linkkien kera. Voisit aloittaa sillä, miten paljon itse olet kartuttanut tulevaisuudessa odottavaa eläkettäsi. Kyllä sieltä joku ropo sinulekin aikanaan irtoaa, vaikka lienet ollut koko ajan enemmän ottopuolella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387705Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381925Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251900- 911623
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801555Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104988- 49920
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4859Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28820- 33793