Resepti

Ehkä kohottaminen tekee leivän otollisemmaksi transsubstantiaatiota varten.
;^)

Laz kirjoitti:

Ehkä kohottaminen tekee leivän otollisemmaksi transsubstantiaatiota varten.
;^)

Jeesus otti leivän MURSI ja antoi opetuslapsilleen. Ainakin lutheruslainen kirkko on tässä asiassa poikennut rajusti Raamatussa sanotusta. Melkoisen varmaa on ettei tuollainen kirkon käyttämä öylätti ehtoollinen tule ensinkään huomioiduksi.

Joka tapauksessa ruustinnan leipoma ehtoollisleipä toisi tilaisuuteen siihen kaivattua lämpöä, papin MURTAESSA Raamatun mukaisesti leivästä kullekin sopivan kimpaleen. Leivän MURTAMINEN on aivan keskeinen ja ehkä tärkein Pyhän Ehtoollisen osa.

käytettiin aluksi seurakuntalaisten mukanaan tuomia tavallisia leipiä, joista tarvittava määrä erotettiin ja siunattiin. Happamaton leipä otettiin käyttöön Armenian kirkossa jo hyvin varhain. Läntisessä perinteessä siirryttiin 700-luvulla happamattomaan leipään ja 1000-luvun alkaessa kohottamattomien oblaattien eli öylättien käyttöön.

Käytännllisesti katsoen Läntinen- kirkko tuolloin luopui Pyhästä Ehtoollisesta. Kohottamatonta leipää ei voida ollenkaan pitää varsinaisena leipänä.

Niiden käyttö ehtoollisleipänä onkin tällä hetkellä useissa kirkoissa vallitsevana käytäntönä. Useissa läntisissä kirkoissa käytetään pienten öylättien lisäksi suurempaa ns. papin leipää, joka on helpompi myös murtaa. Papin leipä täyttää paremmin ehtoollisen asetussanojen vaatimukset.

Ortodoksisessa kirkossa käytetään hapatettua leipää jonka ehtoollista jakava pappi, aivan oikein murtaa sopiviksi kimpaleiksi, jolloin ehtoollisen asetussanat tulevat täytetyiksi.

Turust kirjoitti:

Jeesus otti leivän MURSI ja antoi opetuslapsilleen. Ainakin lutheruslainen kirkko on tässä asiassa poikennut rajusti Raamatussa sanotusta. Melkoisen varmaa on ettei tuollainen kirkon käyttämä öylätti ehtoollinen tule ensinkään huomioiduksi.

Joka tapauksessa ruustinnan leipoma ehtoollisleipä toisi tilaisuuteen siihen kaivattua lämpöä, papin MURTAESSA Raamatun mukaisesti leivästä kullekin sopivan kimpaleen. Leivän MURTAMINEN on aivan keskeinen ja ehkä tärkein Pyhän Ehtoollisen osa.

Lue lisää

tarvitseeko ehtoollista vietettäessä ruustinnan ja papin itsensä olla edes mukana?
minun ymmärtääkseni ehtoollinen on ennenkaikkea yhteyden juhla, eikä yhteyden syntyyn tarvita välttämättä pappia paikalle. Jeesushan se on joka yhdistää ja antaa yhteyden tuohon tapahtumaan.

Laz kirjoitti:

Ehkä kohottaminen tekee leivän otollisemmaksi transsubstantiaatiota varten.
;^)

taitaa mennä jo enemmän taikuuden puolelle?

tode kirjoitti:

tarvitseeko ehtoollista vietettäessä ruustinnan ja papin itsensä olla edes mukana?
minun ymmärtääkseni ehtoollinen on ennenkaikkea yhteyden juhla, eikä yhteyden syntyyn tarvita välttämättä pappia paikalle. Jeesushan se on joka yhdistää ja antaa yhteyden tuohon tapahtumaan.

Lue lisää

lämminhenkisyyttä selvästi lisäisi jos tiedettäisiin ehtoollisleipien olevan papin puolison leipomia, oli hän paikalla tai ei.

Miksi muuten nimitetään miespuolista papin puolisoa, onko hänkin ruustinna?

Turust kirjoitti:

lämminhenkisyyttä selvästi lisäisi jos tiedettäisiin ehtoollisleipien olevan papin puolison leipomia, oli hän paikalla tai ei.

Miksi muuten nimitetään miespuolista papin puolisoa, onko hänkin ruustinna?

Lue lisää

voisi olla samantyyppisiä "identiteettiongelmia", kuin eräällä tuntemallamme herra halosella?
todenpuhuakseni en kyllä tiedä, mikä on naispastorin siipan (mikäli tämä on mies) virallinen titteli, mutta uskoisin sen olevan juuri samaa linjaa, kuin presidentin puolisollakin.
missähän se kaikkitietävä(?) luuraa?

tode kirjoitti:

taitaa mennä jo enemmän taikuuden puolelle?

Ajattelin vain, että kun leipä on nostatettu, eli kokenut ylösnousemuksen, se sopisi paremmin kristillisiin riitteihin käytettäväksi. Taisi kyllä mennä jo puujalkapuolelle...
;^)

Laz kirjoitti:

Ajattelin vain, että kun leipä on nostatettu, eli kokenut ylösnousemuksen, se sopisi paremmin kristillisiin riitteihin käytettäväksi. Taisi kyllä mennä jo puujalkapuolelle...
;^)

Lue lisää

turpoaminen ja ylösnousemus ovat ainakin minun aatteeni mukaan kaukana toisistaan.
aika monet taikinat olen tähän päivään mennessä leiponut, mutta tuota yhtäläisyyttä en vielä ole hoksannut! :-)

minusta ehtoollinen, siten, kuin minä sen käsitän, ei ole ollenkaan riitti. vai mitä tarkoitat kristillisellä kriitillä?

tode kirjoitti:

turpoaminen ja ylösnousemus ovat ainakin minun aatteeni mukaan kaukana toisistaan.
aika monet taikinat olen tähän päivään mennessä leiponut, mutta tuota yhtäläisyyttä en vielä ole hoksannut! :-)

minusta ehtoollinen, siten, kuin minä sen käsitän, ei ole ollenkaan riitti. vai mitä tarkoitat kristillisellä kriitillä?

Lue lisää

Riitti tarkoittaa uskonnollista tai maagista menoa (tapahtumaa), jolle on ominaista perinteisyys, yhteisöllisyys ja säännöllinen toistuvuus. Mitä muuta kasteet, ehtoolliset jne. kristinuskoon liittyvät menot ovat elleivät riittejä?

En ole varma tuosta transsubstantiaatiosta. Voi olla, että onko se poistettu Luterilaisuudesta... saatan olla muutaman sata vuotta jäljessä tämän tiedon osalta.

Laz kirjoitti:

Riitti tarkoittaa uskonnollista tai maagista menoa (tapahtumaa), jolle on ominaista perinteisyys, yhteisöllisyys ja säännöllinen toistuvuus. Mitä muuta kasteet, ehtoolliset jne. kristinuskoon liittyvät menot ovat elleivät riittejä?

En ole varma tuosta transsubstantiaatiosta. Voi olla, että onko se poistettu Luterilaisuudesta... saatan olla muutaman sata vuotta jäljessä tämän tiedon osalta.

Lue lisää

melkoisen varmaa, että ehtoollinen on suoritettu siinä määrin virheellisesti, paitsi leivän myös jakamisen osalta ettei sillä ole ainakaan vuosikymmeniin voinut olla sitä vaikutusta mitä on odotettu.

Ainakin minun äitini painoi ristin nousemaan jätettyyn taikinaan kämmensyrjällään. Luonnollisesti sillä oli ylösnousua kuvaava tarkoitus.

Nyt ikävä kyllä näyttää vakavasti siltä että kasteen lisäksi myös Pyhä Ehtoollinen on suoritettu kelvottomalla tavalla.

Pitäisikö tämä asia viedä pohdittavaksi helluntailais- tai luterilaisuus palstalle? Kasteesta toki siellä on väännetty jo vuosikausia. Minusta tämä ehtoolliskysymys on vähintäänkin yhtä tärkeä.

Laz kirjoitti:

Riitti tarkoittaa uskonnollista tai maagista menoa (tapahtumaa), jolle on ominaista perinteisyys, yhteisöllisyys ja säännöllinen toistuvuus. Mitä muuta kasteet, ehtoolliset jne. kristinuskoon liittyvät menot ovat elleivät riittejä?

En ole varma tuosta transsubstantiaatiosta. Voi olla, että onko se poistettu Luterilaisuudesta... saatan olla muutaman sata vuotta jäljessä tämän tiedon osalta.

Lue lisää

taitaa tämä transsubstaatio edustaa katolista kirkkoa, jossa uskotaan leivän ja viinin todellakin muuttuvan kristuksen vereksi ja viiniksi.
luterilaisten reaalipreesens-oppi taas käsittää asian niin, että Kristus on läsnä reaalisesti(?) ehtoollistapahtumassa.

minulle ehtoollinen on muistoateria, lähes aivan kuin kenen tahansa muistoksi erotettu. uskon kuitenkin, että Pyhä Henki haluaa olla läsnä aina, kun olen aterialla nimenomaan Jeesuksen muistoksi, Häntä koroittaen.
sen verran siinä on riittiä, jos niin haluat ajatella.

tode kirjoitti:

taitaa tämä transsubstaatio edustaa katolista kirkkoa, jossa uskotaan leivän ja viinin todellakin muuttuvan kristuksen vereksi ja viiniksi.
luterilaisten reaalipreesens-oppi taas käsittää asian niin, että Kristus on läsnä reaalisesti(?) ehtoollistapahtumassa.

minulle ehtoollinen on muistoateria, lähes aivan kuin kenen tahansa muistoksi erotettu. uskon kuitenkin, että Pyhä Henki haluaa olla läsnä aina, kun olen aterialla nimenomaan Jeesuksen muistoksi, Häntä koroittaen.
sen verran siinä on riittiä, jos niin haluat ajatella.

Lue lisää

Viini pysyy viininä ja leipä leipänä.

Luterilaisella kirkolla on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Kristinoppi määrittelee sakramentin seuraavasti: "Sakramentit ovat seurakunnan pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus itse on asettanut. Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa näkyvien aineiden välityksellä meille armoaan." Ehtoollisen näkyvät aineet ovat leipä ja viini.

Minun mielestäni leivän vaan tulee olla todellista leipää ja se tulee Kristuksen asetussanojen mukaan murtaa. Ellei näin tehdä, ateria ei ole mikään muistoateria ja koko homma menee munil.. eikun pieleen. Eli aineiden tuulee ehdottomasti olla oikeat.

Ehtoollisen keskeisiä ajatuksia ovat Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman muisto, vakuutus syntien anteeksiantamisesta, yhteys Kristukseen ja toisiin seurakuntalaisiin, ilo, kiitollisuus, Kristuksen tunnustaminen ja iankaikkisen elämän toivo.

Ehtoollinen jaetaan pääjumalanpalveluksessa tai erillisessä ehtoollisjumalanpalveluksessa, mutta usein se tapahtuu myös yksityisesti kotona tai esimerkiksi sairaalassa. Ehtoollisen sisältävän täydellisen jumalanpalveluksen perinteinen nimitys on messu.

Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa. Lasten ehtoollinen tuli Suomen luterilaisessa kirkossa mahdolliseksi vuonna 1979.

Turust kirjoitti:

Viini pysyy viininä ja leipä leipänä.

Luterilaisella kirkolla on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Kristinoppi määrittelee sakramentin seuraavasti: "Sakramentit ovat seurakunnan pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus itse on asettanut. Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa näkyvien aineiden välityksellä meille armoaan." Ehtoollisen näkyvät aineet ovat leipä ja viini.

Minun mielestäni leivän vaan tulee olla todellista leipää ja se tulee Kristuksen asetussanojen mukaan murtaa. Ellei näin tehdä, ateria ei ole mikään muistoateria ja koko homma menee munil.. eikun pieleen. Eli aineiden tuulee ehdottomasti olla oikeat.

Ehtoollisen keskeisiä ajatuksia ovat Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman muisto, vakuutus syntien anteeksiantamisesta, yhteys Kristukseen ja toisiin seurakuntalaisiin, ilo, kiitollisuus, Kristuksen tunnustaminen ja iankaikkisen elämän toivo.

Ehtoollinen jaetaan pääjumalanpalveluksessa tai erillisessä ehtoollisjumalanpalveluksessa, mutta usein se tapahtuu myös yksityisesti kotona tai esimerkiksi sairaalassa. Ehtoollisen sisältävän täydellisen jumalanpalveluksen perinteinen nimitys on messu.

Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa. Lasten ehtoollinen tuli Suomen luterilaisessa kirkossa mahdolliseksi vuonna 1979.

Lue lisää

kuinka käsität tuon
"Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa näkyvien aineiden välityksellä meille armoaan"?

tode kirjoitti:

kuinka käsität tuon
"Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa näkyvien aineiden välityksellä meille armoaan"?

Kristus on läsnä Pyhän Hengen kautta. Teologeilla on viisaita selityksiä, varsinkin katolilaisilla.

Tavalliselle syntiselle on mielestäni parempi käsittää ja pitää asiat yksinkertaisina.

Turust kirjoitti:

Kristus on läsnä Pyhän Hengen kautta. Teologeilla on viisaita selityksiä, varsinkin katolilaisilla.

Tavalliselle syntiselle on mielestäni parempi käsittää ja pitää asiat yksinkertaisina.

Lue lisää

tuo, että on PH kautta läsnä. kuulostaa kyllä jo helluntailaiselta ehtoollis-opilta!
reaalipreesens-opissahan(evlut) korostetaan tietääkseni, että juuri Kristus itse on läsnä ehtoollisessa.

älä nyt noin sano, ettei tavallisen syntisen tarvitse käsittää asioita. jos ei ole tietoa perusasioista, voi joutua minkä tahansa "tuulen" kuljetettavaksi (tällä viittaan mm. erääseen palstaan, jossa molemmat oleilemme ahkerasti!).

tode kirjoitti:

voisi olla samantyyppisiä "identiteettiongelmia", kuin eräällä tuntemallamme herra halosella?
todenpuhuakseni en kyllä tiedä, mikä on naispastorin siipan (mikäli tämä on mies) virallinen titteli, mutta uskoisin sen olevan juuri samaa linjaa, kuin presidentin puolisollakin.
missähän se kaikkitietävä(?) luuraa?

Lue lisää

Ruustinna on muuten rovastin vaimo, tavallisen seurakuntapastorin vaimolla tai miehellä ei taida olla omaa "arvonimeä" ellei nimitystä "papin vaimo/rouva" sellaiseksi lasketa. Naispastorien siipan arvonimi noudattelee samaa linjaa, tosin naisrovastin miehelle ei ole tietääkseni omaa nimitystä keksitty.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

Ruustinna on muuten rovastin vaimo, tavallisen seurakuntapastorin vaimolla tai miehellä ei taida olla omaa "arvonimeä" ellei nimitystä "papin vaimo/rouva" sellaiseksi lasketa. Naispastorien siipan arvonimi noudattelee samaa linjaa, tosin naisrovastin miehelle ei ole tietääkseni omaa nimitystä keksitty.

Lue lisää

Minun mielestäni papin puolison pitää olla ruustinna, kalsonkeihin katsomatta. Papin kalsonkien sisältö kyllä näyttää olevan POP monellakin palstalla. - Kasteen lisäksi.

Mielestäni tein erinomaisen havainnon huomatessani ehtoollistakin jaettavan täysin väärin. :-)

Minun vaimolleni tosin joskus sanotaan "pastorska on hyvä ja ottaa". Minä tietysti olen loukkaantunut, kun häntä ei nimitetä ruustinnaksi??

tode kirjoitti:

tuo, että on PH kautta läsnä. kuulostaa kyllä jo helluntailaiselta ehtoollis-opilta!
reaalipreesens-opissahan(evlut) korostetaan tietääkseni, että juuri Kristus itse on läsnä ehtoollisessa.

älä nyt noin sano, ettei tavallisen syntisen tarvitse käsittää asioita. jos ei ole tietoa perusasioista, voi joutua minkä tahansa "tuulen" kuljetettavaksi (tällä viittaan mm. erääseen palstaan, jossa molemmat oleilemme ahkerasti!).

Lue lisää

täällä ainoa joka vähäkään ymmärtää leivonnaisista:-)

Paremmin muikkukukkokin sopii etoollisleiväksi kuin joku öylätti jota ei kertakaikkiaan tavallinen syntinen mitenkään voi leiväksi mieltää. Öylätti on ja pysyy öylättinä, eikä siitä leipää saa paremmallakaan mielikuvituksella.

Tiedän Vernankin tästä asiasta olevan samanmielinen kanssani.

Turust kirjoitti:

Minun mielestäni papin puolison pitää olla ruustinna, kalsonkeihin katsomatta. Papin kalsonkien sisältö kyllä näyttää olevan POP monellakin palstalla. - Kasteen lisäksi.

Mielestäni tein erinomaisen havainnon huomatessani ehtoollistakin jaettavan täysin väärin. :-)

Minun vaimolleni tosin joskus sanotaan "pastorska on hyvä ja ottaa". Minä tietysti olen loukkaantunut, kun häntä ei nimitetä ruustinnaksi??

Lue lisää

>>Minun vaimolleni tosin joskus sanotaan "pastorska on hyvä ja ottaa". Minä tietysti olen loukkaantunut, kun häntä ei nimitetä ruustinnaksi??

Turust kirjoitti:

täällä ainoa joka vähäkään ymmärtää leivonnaisista:-)

Paremmin muikkukukkokin sopii etoollisleiväksi kuin joku öylätti jota ei kertakaikkiaan tavallinen syntinen mitenkään voi leiväksi mieltää. Öylätti on ja pysyy öylättinä, eikä siitä leipää saa paremmallakaan mielikuvituksella.

Tiedän Vernankin tästä asiasta olevan samanmielinen kanssani.

Lue lisää

leipä ei ole leivonnainen. leivonnaiset on niitä kahveeleipiä.
minä en nyt ymmärrä, miksi kuohut öylätin takia. olet nyt siis takertunut sanaan "mursi", jolla ei kyllä minun mielestäni ole kovin tärkeää asemaa itse ehtoollis-tapahtumassa.
katos, kun murtaahan sitä piti silloin leipää, kun ei ollut leipäveitsiä käytössä.
jos niitä olisi ollut, tämä sananpaikka kuuluisi näin: "hän otti sahalaitaisen fiskarsin ja leikkeli kullekin palaset ja sanoi..."

siitä voitaisiin alkaa kiistelemään, mitä ehtoollinen oikeasti on, mutta

ei aleta.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

Ruustinna on muuten rovastin vaimo, tavallisen seurakuntapastorin vaimolla tai miehellä ei taida olla omaa "arvonimeä" ellei nimitystä "papin vaimo/rouva" sellaiseksi lasketa. Naispastorien siipan arvonimi noudattelee samaa linjaa, tosin naisrovastin miehelle ei ole tietääkseni omaa nimitystä keksitty.

Lue lisää

vain viisastuu joka päivä, kiitoksia!

tode kirjoitti:

leipä ei ole leivonnainen. leivonnaiset on niitä kahveeleipiä.
minä en nyt ymmärrä, miksi kuohut öylätin takia. olet nyt siis takertunut sanaan "mursi", jolla ei kyllä minun mielestäni ole kovin tärkeää asemaa itse ehtoollis-tapahtumassa.
katos, kun murtaahan sitä piti silloin leipää, kun ei ollut leipäveitsiä käytössä.
jos niitä olisi ollut, tämä sananpaikka kuuluisi näin: "hän otti sahalaitaisen fiskarsin ja leikkeli kullekin palaset ja sanoi..."

siitä voitaisiin alkaa kiistelemään, mitä ehtoollinen oikeasti on, mutta

ei aleta.

Lue lisää

menneen varsin nopeasti perille. Ev.lut. kirkkomme on huomannut avaukseni perusteella, ettei mikään öylätti täytä läheskään ehtoollisen asetussanojen vaatimuksia ja ryhtynyt kiireellisesti asian vaatimiin toimenpiteisiin, joka ilmenee seuraavasta.

"Ehtoollisleipää leipomaan

Opas esittelee vallitsevalle öylättikäytännölle vaihtoehdoksi sen, että ehtoollisleipä leivotaan seurakunnassa. Tällöin ehtoollisleipä on "oikeaa" kohotettua leipää. Leivontaa varten kirjaan on otettu malliksi yksi leipäresepti. Oppaan mukaan seurakunnalla tulisi olla tarjolla myös laktoositonta ja gluteenitonta leipää.

Ehtoollisleivät olivat alun perin seurakuntalaisten mukanaan tuomia tavallisia leipiä. Läntisessä kirkollisessa perinteessä siirryttiin happamattomaan leipään 700-luvulla ja kohottamattomien oblaattien eli öylättien käyttöön 1000-luvun alkaessa.

Pienten öylättien lisäksi alttarilla voi olla suurempi, niin kutsuttu papin leipä, jonka pappi murtaa ehtoollisliturgian aikana.

Ehtoollisviinin tulee olla piispainkokouksen linjauksen mukaisesti "viiniköynnöksen antia" eli rypäleviiniä. Viini voi olla joko puna- tai valkoviiniä ja se voi olla myös alkoholitonta.

Intinktioksi kutsuttua tapaa, jossa ehtoollisleipä kastetaan viiniin ja annetaan ehtoollisvieraalle suuhun, on oppaan mukaan syytä käyttää vain poikkeustapauksissa.(KT 24.11.2000 mo)

Tiedoksi: Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas. Kirkkohallitus. Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkielämän keskus. 2000. Tilaukset: Kirkkohallituksen julkaisu- ja av-myynti, puh. 09-1802 315. Hinta 65 mk. Lehdistökappaleet: Kirkon tiedotuskeskus, puh. 09-1802 332.

Jumalanpalveluksen opas on Internetissä osoitteessa

http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/opas2/index.html

Liitteenä: Poimintoja Jumalanpalveluselämän sanastosta sekä ehtoollisleivän resepti."

Kyllähän tuhat vuottakin jonka nyt olemme olleet ilman oikeaa ehtoollista on pitkä aika. Ainahan tietysti voi antaa oman leipänsä ehtoollisen jakajalle siunattavaksi ja murrettavaksi.

.pp. kirjoitti:

>>Minun vaimolleni tosin joskus sanotaan "pastorska on hyvä ja ottaa". Minä tietysti olen loukkaantunut, kun häntä ei nimitetä ruustinnaksi??

löytänyt vaimokseni oikean rusinan isosta pullasta. Olen häneen kovasti tyytyväinen.

Totuuden nimessä myönnän aikanani hieman valikoineeni.