Kannatko ristiä.

Häneltä löytyy myös ..

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jokapaivainen risti

toisia, jollet ensin itse toimi Sanan mukaan eli kiellä itseäsi!
Niin kauan, kun sinä etsit "omaa oikeuttasi", et ole kieltänyt
itseäsi, vaan toimit lihallisessa mielessä.

Anteeksianto niille, jotka ovat itseä vasten rikkoneet kuuluu
sinullekin Raamatun sanan mukaan - sekin on ristin kantamista.
Jeesus rukoili ristillä Isää: Anna heille anteeksi..ja jos me emme
anna anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet, emme
mekään saa syntejämme anteeksi.

Hienosti toit "_greeeeen" esille ristin kantamisen Paavalin kautta.

Paavali on todellakin hyvä esimerkki ristin kantamisesta ja itsensä kieltämisestä.

Paavalilla oli " suuri murhe ja ainainen kipu sydämessään " , niiden puolesta, jotka
eivät olleet ottaneet vastaan pelastuksen evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
( Room. 9. )

Usko Toivonen kirjoitti:

Hienosti toit "_greeeeen" esille ristin kantamisen Paavalin kautta.

Paavali on todellakin hyvä esimerkki ristin kantamisesta ja itsensä kieltämisestä.

Paavalilla oli " suuri murhe ja ainainen kipu sydämessään " , niiden puolesta, jotka
eivät olleet ottaneet vastaan pelastuksen evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
( Room. 9. )

Lue lisää

Hei teille kaikille miinus-merkin antaneille!

Voisetteko tai voisiko joku teistä kommentoida, miksi Paavali ei ole hyvä esimerkki
ristin kantajana ja itsensä kieltäjänä?

Tai, eikö Paavalilla ollut suurta murhetta ja kipua sydämesssään uskosta osattomien puolesta.

Voisiko joku ystävällisesti kommentoida.

14. Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
16. Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
17. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
2. Kor. 5.

Usko Toivonen kirjoitti:

14. Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
16. Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
17. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
2. Kor. 5.

Lue lisää

Olin lukenut vain avauksesi, kun vastasin siihen.
Huomasin nyt, että _greeeen oli jo ennen minua tuonut esiin
aivan saman asian kuin minäkin, joskin perusteellisemmin.

Kristus on kuollut kaikkien edestä.
Pelastuksemme perustuu yksin Golgatan ristiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Ja nyt kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Entä ristin kantaminen uskoon tulon jälkeen. Voiko uskova olla kantamatta jokainen päivä ristiä ja jos voi, mitä seuraamuksia tällaisella olisi?

Niko. kirjoitti:

Entä ristin kantaminen uskoon tulon jälkeen. Voiko uskova olla kantamatta jokainen päivä ristiä ja jos voi, mitä seuraamuksia tällaisella olisi?

Hyvä huomio.

Minkälaista ajatusta sinulla Niko on tuohon liittyen, olisi mielenkiintoista saada tietää.

Niko. kirjoitti:

Entä ristin kantaminen uskoon tulon jälkeen. Voiko uskova olla kantamatta jokainen päivä ristiä ja jos voi, mitä seuraamuksia tällaisella olisi?

Niko

Vastasit ensimmäiseen vastaukseeni kysymyksellä:
"Entä ristin kantaminen uskoon tulon jälkeen."

Ristin kantaminen tapahtuu nimenomaan uskoontulon jälkeen.
Vain pelastetut voivat sen tehdä.
Eli kuten jälkimmäisessä kommentissani totesin,
kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Kysyitä myös, mitä sitten,
jos uskova ei kanna ristiä eli kadottaa elämänsä.

Sinä tunnet alkutekstin ilmaisuja.
Tuossa mainittu elämä on "psyke" eli kysymys on sielun elämän
pelastamisesta/parantamisesta/tervehdyttämisestä.

"Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä MINUN JA EVANKELIUMIN tähden,
pelastaa sen."

Tässä ei siis ole kysymys uudestisyntymisestä
eli siitä, kun me synnymme Hengestä uusiksi luomuksiksi,
vaan sielun tasolla tapahtuvasta asiasta,
johon kytkeytyy myös ihan ruumiillinenkin Jumalan palveleminen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11275627/#comment-60054985

kalamos kirjoitti:

Niko

Vastasit ensimmäiseen vastaukseeni kysymyksellä:
"Entä ristin kantaminen uskoon tulon jälkeen."

Ristin kantaminen tapahtuu nimenomaan uskoontulon jälkeen.
Vain pelastetut voivat sen tehdä.
Eli kuten jälkimmäisessä kommentissani totesin,
kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Kysyitä myös, mitä sitten,
jos uskova ei kanna ristiä eli kadottaa elämänsä.

Sinä tunnet alkutekstin ilmaisuja.
Tuossa mainittu elämä on "psyke" eli kysymys on sielun elämän
pelastamisesta/parantamisesta/tervehdyttämisestä.

"Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä MINUN JA EVANKELIUMIN tähden,
pelastaa sen."

Tässä ei siis ole kysymys uudestisyntymisestä
eli siitä, kun me synnymme Hengestä uusiksi luomuksiksi,
vaan sielun tasolla tapahtuvasta asiasta,
johon kytkeytyy myös ihan ruumiillinenkin Jumalan palveleminen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11275627/#comment-60054985

Lue lisää

Olemme samaa mieltä, että ristiä ei voi kantaa ja Herraa seurata ilman uskoa.
Ristiä kannetaan siis vain uskovana.

Se mitä jäin hieman vielä vastauksestasi kaipaamaan on se, että entä jos uskova ei ristään kanna? Oletko sitä mieltä, että ristin kanto vaikuttaa vain sielumme tilaan, eikä ole tekemisissä sen kanssa, että pääsemmekö perille kirkkauteen?

Niko. kirjoitti:

Olemme samaa mieltä, että ristiä ei voi kantaa ja Herraa seurata ilman uskoa.
Ristiä kannetaan siis vain uskovana.

Se mitä jäin hieman vielä vastauksestasi kaipaamaan on se, että entä jos uskova ei ristään kanna? Oletko sitä mieltä, että ristin kanto vaikuttaa vain sielumme tilaan, eikä ole tekemisissä sen kanssa, että pääsemmekö perille kirkkauteen?

Lue lisää

Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Kun olemme tulleet Jeesuksen tykö,
kaikki Hänen ansionsa luetaan meidän hyväksemme.
Kristuksen kuolema on erottanut meidät vanhasta.
Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Kaikki edellä mainittu perustuu yksin Golgatan ristiin,
jolla Jumalan Karitsa teurastettiin.
Kun me olemme tuon sovituksen vastaanottaneet,
eli meistä on tullut eläviä yksin Kristuksen tähden,
niin me olemme syntyneet uudesti/ylhäältä Hengestä.
Meidät on siirretty kuolemasta elämään.
Meidän synteihin kuollut henkemme on syntynyt uudesti.
Me olemme Hengestä syntyneitä Jumalan lapsia.
Tämä elämä, joka on meille tarjolla Golgatan ristinpuussa, on ikuinen.
"Joka syö Minun lihani ja juo Minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä".

Kun me pelastetut sitten Jeesuksen kutsusta
otamme oman ristimme kantaaksemme,
niin se ei millään tavoin vaikuta tuohon meidän ikuiseen pelastukseemme.
Mutta kun me näin täytämme kutsumuksemme,
ja kadotamme elämämme Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
niin me tuomme tuon ikuisen pelastuksen niiden vastaanotettavaksi,
jotka vielä eivät ole pelastettuja.

Tuo kutsumus voi merkitä hirvittäviä kärsimyksiä.
Greeeen jo toi hienosti esille sen,
mitä ristin kantaminen je elämän kadottaminen merkitsee.
Paavalin kohdalla esimerkiksi tapahtui näin:

Olimme viipyneet siellä useita päiviä,
kun sinne tuli Juudeasta Agabos-niminen profeetta.
Hän tuli luoksemme, otti Paavalin vyön,
sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja sanoi:
"Näin sanoo Pyhä Henki:
sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset Jerusalemissa sitovat tällä tavoin
ja antavat pakanoiden käsiin."
Tämän kuultuamme me yhdessä paikkakunnalla asuvien kanssa pyysimme,
ettei hän menisi Jerusalemiin.
Silloin Paavali sanoi:
"Mitä te teette, kun itkette ja raastatte sydäntäni!
Minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi
vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme:
"Tapahtukoon Herran tahto."

Jos Paavali olisi kieltäytynyt kutsumuksestaan ja saamastaan tehtävästä,
niin ei se sitä tarkoita, että hän olisi sitten ollut kadotettu.
Mutta selvää on,
että silloin hän ei olisi Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä
myöskään saanut voittopalkintoa.

Kutsui Jeesus meidät sitten mihin tehtäviin tahansa,
niin juuri niin tehdessämme me löydämme
kaikkein rikkaimman elämän.
Mutta jos kieltäydymme kutsumuksestamme,
niin säästymme kyllä monelta ahdistukselta ja vaivalta,
mutta tosiasiassa kadotamme sen antoisimman elämän.

kalamos kirjoitti:

Olin lukenut vain avauksesi, kun vastasin siihen.
Huomasin nyt, että _greeeen oli jo ennen minua tuonut esiin
aivan saman asian kuin minäkin, joskin perusteellisemmin.

Kristus on kuollut kaikkien edestä.
Pelastuksemme perustuu yksin Golgatan ristiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Ja nyt kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Lue lisää

>> Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä. >>

Kaikki on lahjaa.

" Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa ", uskova ei tosin voi antaa lahjaksi
elämää, mutta Herra käyttää uskovaa todistajanaan.

Vaikeus lieneekin ymmärtää, mikä on se, mistä Hän sanoo :

25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

Puntarissa on kaikki näkyväinen, kaikkinainen maallinen loisto ja maailman meno ja toisaalta iankaikkisuus kirkkaudessa, missä kaikki entinen on mennyt ja täydelliseksi tullut.

Ilman Jumalan kutsua, Hänen työtään meissä, uskon lahjaa, voisiko kukaan
elää pitäen kaikkea roskana Jeesuksen armon rinnalla.


Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
Fil. 3:8

Tuo Paavalin käyttämä roska-sana, tarkoittanee ulostetta, mikä kuvastaa Paavalin arvoasteikkoa, verrattuna Jeesukseen.

Usko Toivonen kirjoitti:

>> Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä. >>

Kaikki on lahjaa.

" Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa ", uskova ei tosin voi antaa lahjaksi
elämää, mutta Herra käyttää uskovaa todistajanaan.

Vaikeus lieneekin ymmärtää, mikä on se, mistä Hän sanoo :

25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

Puntarissa on kaikki näkyväinen, kaikkinainen maallinen loisto ja maailman meno ja toisaalta iankaikkisuus kirkkaudessa, missä kaikki entinen on mennyt ja täydelliseksi tullut.

Ilman Jumalan kutsua, Hänen työtään meissä, uskon lahjaa, voisiko kukaan
elää pitäen kaikkea roskana Jeesuksen armon rinnalla.


Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
Fil. 3:8

Tuo Paavalin käyttämä roska-sana, tarkoittanee ulostetta, mikä kuvastaa Paavalin arvoasteikkoa, verrattuna Jeesukseen.

Lue lisää

Ja Paavali piti roskana nimenomaan sitä elämänsä huippusaavutusta,
että hän oli farisealaisena itsensä kieltäjänä onnistunut niin hyvin,
että hänet katsottiin lain vanhurskauteen nähden nuhteettomaksi.

Mutta nyt hän oli löytänyt jotain,
mikä oli arvokkaampaa kuin mikään muu,
mitä me täällä voimme löytää tai saavuttaa.

Hän oli löytänyt Jumalan lahjana saatavan vanhurskauden Kristuksessa.
Ja kun hän tämän Jumalan Rakkauden (Jeesuksen) oli löytänyt,
ja oli lahjaksi saanut Hänessä olevan Elämän,
niin nyt Paavali halusi myös voittaa omaksensa sen,
mitä me Kristuksen omina voimme voittaa.
Uskollisuudesta meidät kruunataan ja palkitaan.

Ja tämä uskollisuus merkitsee oman ristimme kantamista
ja jopa ulkonaisesti elämämme tuhoa/turmiota.
Mutta sisäisesti se merkitsee syvintä ja rikkainta elämää
Kristuksen kirkkauden läsnäolossa.

Jos ihminen uskoon tulon jälkeen saa vaikkapa lähetyskutsun,
mutta sitten päättää kyseisen
alkuasukasheimon kielen opiskelemisen sijasta lukeakin ekonomiksi
ja tulla menestyväksi bisnesmieheksi,
niin silloin savimajat ja skorpionit ovat vaihtuneet
luksushotelleihin ja edustusillallisiin.
Hän on pelastanut elämänsä.
Mutta tosiasiassa tuhonnut mahdollisuuden siihen
kaikkein antoisimpaan elämään, mitä ihmissielu täällä voi kokea,
hylkäämällä sen kutsun, jonka Jeesus on juuri tälle ihmiselle esittänyt.

kalamos kirjoitti:

Olin lukenut vain avauksesi, kun vastasin siihen.
Huomasin nyt, että _greeeen oli jo ennen minua tuonut esiin
aivan saman asian kuin minäkin, joskin perusteellisemmin.

Kristus on kuollut kaikkien edestä.
Pelastuksemme perustuu yksin Golgatan ristiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Ja nyt kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Lue lisää

Kiitos veli "kalamos", tästä puhuttelevasta kommentistasi.

Kommenttisi sai minut pohtimaan tähänastista uskonvaellustani ensirakkauden huumasta tähän päivään asti.
Kuinka oli heti uskoon tultuani, mitä sen jälkeen ja mitä nyt tänään.

Herra on kyllä oman osuutensa varmasti hoitanut, kaiken Hän valmiiksi valmistanut ja ikäänkuin sanonut : Kulje tätä tietä, kohtaat Minun edeltäkäsin valmistamia tilanteita, Luota Minuun, minä annan Voiman ja suun sanat, älä
pelkää vaan ole rohkea, sillä Minä olen sinun kanssasi joka hetki.

Mutta, voi minua.

kalamos kirjoitti:

Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Kun olemme tulleet Jeesuksen tykö,
kaikki Hänen ansionsa luetaan meidän hyväksemme.
Kristuksen kuolema on erottanut meidät vanhasta.
Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Kaikki edellä mainittu perustuu yksin Golgatan ristiin,
jolla Jumalan Karitsa teurastettiin.
Kun me olemme tuon sovituksen vastaanottaneet,
eli meistä on tullut eläviä yksin Kristuksen tähden,
niin me olemme syntyneet uudesti/ylhäältä Hengestä.
Meidät on siirretty kuolemasta elämään.
Meidän synteihin kuollut henkemme on syntynyt uudesti.
Me olemme Hengestä syntyneitä Jumalan lapsia.
Tämä elämä, joka on meille tarjolla Golgatan ristinpuussa, on ikuinen.
"Joka syö Minun lihani ja juo Minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä".

Kun me pelastetut sitten Jeesuksen kutsusta
otamme oman ristimme kantaaksemme,
niin se ei millään tavoin vaikuta tuohon meidän ikuiseen pelastukseemme.
Mutta kun me näin täytämme kutsumuksemme,
ja kadotamme elämämme Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
niin me tuomme tuon ikuisen pelastuksen niiden vastaanotettavaksi,
jotka vielä eivät ole pelastettuja.

Tuo kutsumus voi merkitä hirvittäviä kärsimyksiä.
Greeeen jo toi hienosti esille sen,
mitä ristin kantaminen je elämän kadottaminen merkitsee.
Paavalin kohdalla esimerkiksi tapahtui näin:

Olimme viipyneet siellä useita päiviä,
kun sinne tuli Juudeasta Agabos-niminen profeetta.
Hän tuli luoksemme, otti Paavalin vyön,
sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja sanoi:
"Näin sanoo Pyhä Henki:
sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset Jerusalemissa sitovat tällä tavoin
ja antavat pakanoiden käsiin."
Tämän kuultuamme me yhdessä paikkakunnalla asuvien kanssa pyysimme,
ettei hän menisi Jerusalemiin.
Silloin Paavali sanoi:
"Mitä te teette, kun itkette ja raastatte sydäntäni!
Minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi
vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme:
"Tapahtukoon Herran tahto."

Jos Paavali olisi kieltäytynyt kutsumuksestaan ja saamastaan tehtävästä,
niin ei se sitä tarkoita, että hän olisi sitten ollut kadotettu.
Mutta selvää on,
että silloin hän ei olisi Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä
myöskään saanut voittopalkintoa.

Kutsui Jeesus meidät sitten mihin tehtäviin tahansa,
niin juuri niin tehdessämme me löydämme
kaikkein rikkaimman elämän.
Mutta jos kieltäydymme kutsumuksestamme,
niin säästymme kyllä monelta ahdistukselta ja vaivalta,
mutta tosiasiassa kadotamme sen antoisimman elämän.

Lue lisää

Kalamos kirjoitti;

"Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan. "

Pitää paikkansa.

Mutta ymmärräthän, että ilman Jumalaa ja Häneltä saatua voimaa, emme kykene uskovina syntiä vastustamaan?
Se ei suinkaan ole "automaatio", ei Jumala "pakota" uskovia nyt elämään kaikessa Hänen tahtonsa mukaan, ei liioin "pakota" nyt uskovina syntiä Hengellä kuolettamaan ja vastustamaan, kaikessa Hänen tahtonsa mukaan elämään.

Uskovalla on edelleen mahdollista valita sekä hyvä, että paha, jokainen päivä.

Mutta se on yksin Jumala joka läpensä syntisen ja pahan ihmisen sydämeen sytytti uskon ristiinnaulittuun ja vetää parannukseen.
Se on yksin Jumala joka nyt uskovan sydämessä vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, ei pakottaen, vaan antaen mielenlaatua ja lihasydämen.
Jumala yksin antaa nyt uskovalle myös voiman ja aseet siihen, että Hänessä uskovina olemme ja voimme olla kykeneviä nyt syntiä ja lihan tahtoa vastustamaan, ristiä kantamaan ja Herran tahtoa kaikessa toteuttamaan.

Ilman Jumalaa, syntisinä, ilman armoa, emme näihin mihinkään olisi koskaan kyenneet.

Sen tähden, nyt kunnia Jumalan mielen mukaisesta vaelluksesta Herrassa menee yksin Jumalalle. Ja kaikki nojaa Kristuksen ristiin!

Sen tähden Jaakob kirjoitti, että usko ilman tekoja on kuollut.
Se, että minä teen Jumalan mielen mukaisia tekoja kädelläni, ei ole minun aikaansaannokseni niin että sitä voitaisiin kuvitella "oman käden työksi", vaan sen kaiken vaikutin on Jumala. Ja nyt Jumalan suuresta armosta minäkin taivun ja tahdon tehdä Herran tahdon mukaan ja kun käteni teolla tämän toteutan, osoittaa se teossani sitä uskoa jonka aikaansai Jumala.

Mutta tämä ei tarkoita, että uskova on "pakotettu" tekemään hyvää, jonka automaationa aikaansaa Jumala. Sitä se ei tarkoita. Jumala ei pakota ketään.

Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.
Siinä olen täydellisesti samaa mieltä, että Kristuksen risti on ainoa ratkaisu syntiin ja se on ainoa minkä kautta on pelastuminen!
Mitään muuta tietä ei ihmisille ole annettu kuin Jeesus Kristus.

Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen, niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Uskovan ihmisen tekemä synnin työ ja syntiin kompastuminen on monin verroin vakavampaa kuin uskomattoman. Jumalan kanssa tilivälit on pidettävä mahdollisimman lyhyinä!

Usko Toivonen kirjoitti:

Kiitos veli "kalamos", tästä puhuttelevasta kommentistasi.

Kommenttisi sai minut pohtimaan tähänastista uskonvaellustani ensirakkauden huumasta tähän päivään asti.
Kuinka oli heti uskoon tultuani, mitä sen jälkeen ja mitä nyt tänään.

Herra on kyllä oman osuutensa varmasti hoitanut, kaiken Hän valmiiksi valmistanut ja ikäänkuin sanonut : Kulje tätä tietä, kohtaat Minun edeltäkäsin valmistamia tilanteita, Luota Minuun, minä annan Voiman ja suun sanat, älä
pelkää vaan ole rohkea, sillä Minä olen sinun kanssasi joka hetki.

Mutta, voi minua.

Lue lisää

Vastasit ilmeisesti viestiini 29.5.2013 08:57

Niin. Voi meitä.
Ehkä voisimme jakaa näitä kokemuksiamme keskenämme?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10977970/#comment-57743609

Niko. kirjoitti:

Kalamos kirjoitti;

"Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan. "

Pitää paikkansa.

Mutta ymmärräthän, että ilman Jumalaa ja Häneltä saatua voimaa, emme kykene uskovina syntiä vastustamaan?
Se ei suinkaan ole "automaatio", ei Jumala "pakota" uskovia nyt elämään kaikessa Hänen tahtonsa mukaan, ei liioin "pakota" nyt uskovina syntiä Hengellä kuolettamaan ja vastustamaan, kaikessa Hänen tahtonsa mukaan elämään.

Uskovalla on edelleen mahdollista valita sekä hyvä, että paha, jokainen päivä.

Mutta se on yksin Jumala joka läpensä syntisen ja pahan ihmisen sydämeen sytytti uskon ristiinnaulittuun ja vetää parannukseen.
Se on yksin Jumala joka nyt uskovan sydämessä vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, ei pakottaen, vaan antaen mielenlaatua ja lihasydämen.
Jumala yksin antaa nyt uskovalle myös voiman ja aseet siihen, että Hänessä uskovina olemme ja voimme olla kykeneviä nyt syntiä ja lihan tahtoa vastustamaan, ristiä kantamaan ja Herran tahtoa kaikessa toteuttamaan.

Ilman Jumalaa, syntisinä, ilman armoa, emme näihin mihinkään olisi koskaan kyenneet.

Sen tähden, nyt kunnia Jumalan mielen mukaisesta vaelluksesta Herrassa menee yksin Jumalalle. Ja kaikki nojaa Kristuksen ristiin!

Sen tähden Jaakob kirjoitti, että usko ilman tekoja on kuollut.
Se, että minä teen Jumalan mielen mukaisia tekoja kädelläni, ei ole minun aikaansaannokseni niin että sitä voitaisiin kuvitella "oman käden työksi", vaan sen kaiken vaikutin on Jumala. Ja nyt Jumalan suuresta armosta minäkin taivun ja tahdon tehdä Herran tahdon mukaan ja kun käteni teolla tämän toteutan, osoittaa se teossani sitä uskoa jonka aikaansai Jumala.

Mutta tämä ei tarkoita, että uskova on "pakotettu" tekemään hyvää, jonka automaationa aikaansaa Jumala. Sitä se ei tarkoita. Jumala ei pakota ketään.

Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.
Siinä olen täydellisesti samaa mieltä, että Kristuksen risti on ainoa ratkaisu syntiin ja se on ainoa minkä kautta on pelastuminen!
Mitään muuta tietä ei ihmisille ole annettu kuin Jeesus Kristus.

Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen, niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Uskovan ihmisen tekemä synnin työ ja syntiin kompastuminen on monin verroin vakavampaa kuin uskomattoman. Jumalan kanssa tilivälit on pidettävä mahdollisimman lyhyinä!

Lue lisää

Nyt en ymmärtänyt, mistä me olemme eri mieltä.

Niko. kirjoitti:

Kalamos kirjoitti;

"Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan. "

Pitää paikkansa.

Mutta ymmärräthän, että ilman Jumalaa ja Häneltä saatua voimaa, emme kykene uskovina syntiä vastustamaan?
Se ei suinkaan ole "automaatio", ei Jumala "pakota" uskovia nyt elämään kaikessa Hänen tahtonsa mukaan, ei liioin "pakota" nyt uskovina syntiä Hengellä kuolettamaan ja vastustamaan, kaikessa Hänen tahtonsa mukaan elämään.

Uskovalla on edelleen mahdollista valita sekä hyvä, että paha, jokainen päivä.

Mutta se on yksin Jumala joka läpensä syntisen ja pahan ihmisen sydämeen sytytti uskon ristiinnaulittuun ja vetää parannukseen.
Se on yksin Jumala joka nyt uskovan sydämessä vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, ei pakottaen, vaan antaen mielenlaatua ja lihasydämen.
Jumala yksin antaa nyt uskovalle myös voiman ja aseet siihen, että Hänessä uskovina olemme ja voimme olla kykeneviä nyt syntiä ja lihan tahtoa vastustamaan, ristiä kantamaan ja Herran tahtoa kaikessa toteuttamaan.

Ilman Jumalaa, syntisinä, ilman armoa, emme näihin mihinkään olisi koskaan kyenneet.

Sen tähden, nyt kunnia Jumalan mielen mukaisesta vaelluksesta Herrassa menee yksin Jumalalle. Ja kaikki nojaa Kristuksen ristiin!

Sen tähden Jaakob kirjoitti, että usko ilman tekoja on kuollut.
Se, että minä teen Jumalan mielen mukaisia tekoja kädelläni, ei ole minun aikaansaannokseni niin että sitä voitaisiin kuvitella "oman käden työksi", vaan sen kaiken vaikutin on Jumala. Ja nyt Jumalan suuresta armosta minäkin taivun ja tahdon tehdä Herran tahdon mukaan ja kun käteni teolla tämän toteutan, osoittaa se teossani sitä uskoa jonka aikaansai Jumala.

Mutta tämä ei tarkoita, että uskova on "pakotettu" tekemään hyvää, jonka automaationa aikaansaa Jumala. Sitä se ei tarkoita. Jumala ei pakota ketään.

Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.
Siinä olen täydellisesti samaa mieltä, että Kristuksen risti on ainoa ratkaisu syntiin ja se on ainoa minkä kautta on pelastuminen!
Mitään muuta tietä ei ihmisille ole annettu kuin Jeesus Kristus.

Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen, niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Uskovan ihmisen tekemä synnin työ ja syntiin kompastuminen on monin verroin vakavampaa kuin uskomattoman. Jumalan kanssa tilivälit on pidettävä mahdollisimman lyhyinä!

Lue lisää

Hyvin ja kokonaisvaltaisesti, "molemmat" osa-alueet huomioonottaen,
tuot Niko esille tämän asian.

kalamos kirjoitti:

Nyt en ymmärtänyt, mistä me olemme eri mieltä.

Etpä tietenkään "ymmärtänyt", sen olet kalamos hyvä kirjoituksillasi osoittanut.

Kysymys onkin siitä, onko tuo "ei-ymmärtämisesi" tahallista vai aitoa.

Sitä en tiedä, mutta kaikkivaltias ja kaikkinäkevä Jumala sen kyllä tietää.

Sinun keskustelutaktiikkasi sensijaan on hyvin helposti luettavissa.

Viattoman oloisesti välttelet todellisia uskonkysymyksiä, hengellisen kasvun ja Jeesuksen seuraamisen avaintotuuksia. Omaa "kerran-pelastettu-aina-pelastettu" olkioppiasi sinä uutterasti annostelet heikkouskoisten nautittavaksi. Sitä sinä varjelet povellasi ja siihen kaiken onnesi petaat.

Veljellisesti kehotan, tutki sydäntäsi, kalamos. Pyydä Jumalalta Sanan totuuden valoa, niin ettet olkiin ja heiniin enää uskoasi perustaisi ja sellaiseen höttöön ketään houkuttelisi.

kalamos kirjoitti:

Vastasit ilmeisesti viestiini 29.5.2013 08:57

Niin. Voi meitä.
Ehkä voisimme jakaa näitä kokemuksiamme keskenämme?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10977970/#comment-57743609

Lue lisää

Niin vastasin.

Kyllä tuon linkin kommentin tuntoihin voi yhtyä.

Hänen Armossaan on kylliksi, Hänen Armonsa riittää.

Ei omaan napaan tuijottaen, vaan:

15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
2. Kor. 5.

Avauksen otsikoksi olisikin paremmin sopinut , kannanko ristiä.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Hyvin ja kokonaisvaltaisesti, "molemmat" osa-alueet huomioonottaen,
tuot Niko esille tämän asian.

Sinä osaat ilmeisesti lukea myös rivien välistä.
Löydätkö sinä Nikon viestistä sen,
missä hän on eri mieltä minun kanssani?

Jos löydät, niin auta minua.
Sillä minä en ymmärrä,
missä asiassa hän on eri mieltä kanssani.

Minä olen kaikesta
mitä Niko kirjoittaa tuossa viestissään
täysin samaa mieltä.

Niinpä en voi millään käsittää,
mihin viestin loppuosassa olevat seuraavat rivit viittaavat.

> Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.

Siis minkä tähden ja minkä kysymyksen?

> Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme
> ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa
> ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen,
> niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Siis mikä johtopäätös?

Semper.Fidelis kirjoitti:

Etpä tietenkään "ymmärtänyt", sen olet kalamos hyvä kirjoituksillasi osoittanut.

Kysymys onkin siitä, onko tuo "ei-ymmärtämisesi" tahallista vai aitoa.

Sitä en tiedä, mutta kaikkivaltias ja kaikkinäkevä Jumala sen kyllä tietää.

Sinun keskustelutaktiikkasi sensijaan on hyvin helposti luettavissa.

Viattoman oloisesti välttelet todellisia uskonkysymyksiä, hengellisen kasvun ja Jeesuksen seuraamisen avaintotuuksia. Omaa "kerran-pelastettu-aina-pelastettu" olkioppiasi sinä uutterasti annostelet heikkouskoisten nautittavaksi. Sitä sinä varjelet povellasi ja siihen kaiken onnesi petaat.

Veljellisesti kehotan, tutki sydäntäsi, kalamos. Pyydä Jumalalta Sanan totuuden valoa, niin ettet olkiin ja heiniin enää uskoasi perustaisi ja sellaiseen höttöön ketään houkuttelisi.

Lue lisää

Ehkäpä sinäkin "Semper" tahtoisit osallistua itse avauksen aiheeseen.

Kuinka otat ristin joka päivä, kiellät itsesi ja teet kaiken niinkuin tekisit sen Herralle.

Pystytkö keskittymään itse aiheeseen ja Herraan?

Usko Toivonen kirjoitti:

Niin vastasin.

Kyllä tuon linkin kommentin tuntoihin voi yhtyä.

Hänen Armossaan on kylliksi, Hänen Armonsa riittää.

Ei omaan napaan tuijottaen, vaan:

15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
2. Kor. 5.

Avauksen otsikoksi olisikin paremmin sopinut , kannanko ristiä.

Lue lisää

Kyllä sinä kannat omaa ristiäsi.
Ja tässä ketjussa on muitakin ristinkantajia.
Ja minäkin kannan omaani.

Tuota viimeistä väitettäni
ei ihan jokainen tässäkään ketjussa kyllä ymmärrä.
Tarkoitan häntä, joka jatkuvasti on sylkemässä uskovien naamalle
ja iskemässä pilkkakruunun piikkejä veljien ja sisarien päähän,
ja naulitsemassa meitä sille ristille, jota meidän on kannettava,
kun haluamme rakkaudesta Häneen,
joka meidän edestämme on kuollut ja ylösnoussut,
elää Hänelle ja antaa itsemme alttiiksi evankeliumin tähden.

kalamos kirjoitti:

Sinä osaat ilmeisesti lukea myös rivien välistä.
Löydätkö sinä Nikon viestistä sen,
missä hän on eri mieltä minun kanssani?

Jos löydät, niin auta minua.
Sillä minä en ymmärrä,
missä asiassa hän on eri mieltä kanssani.

Minä olen kaikesta
mitä Niko kirjoittaa tuossa viestissään
täysin samaa mieltä.

Niinpä en voi millään käsittää,
mihin viestin loppuosassa olevat seuraavat rivit viittaavat.

> Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.

Siis minkä tähden ja minkä kysymyksen?

> Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme
> ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa
> ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen,
> niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Siis mikä johtopäätös?

Lue lisää

Kalamos, se mitä tarkoitin on se, että minä en näe Sanassa puhuttavan uskossa vaeltamisessa ja ristinkantamisesta, että leiviskän hoitamisesta tahi palvelemisesta niin, että kyse olisi vain "palkinnosta", vaan näen sen palkinnon, sen voittopalkinnon ja kruunun olevan yksin ikuinen Elämä kirkkaudessa.

Ja huom, nyt tässä ei ole kyse siitä, etteikö uskonhetkellä olisi käynyt toteen se, että meidät totisesti vanhurskautettiin ja näin pelastuksen alle tulimme, vaan siitä, että Sanaan nojaten uskon ja näen, että tällä tiellä vasta perille päästyämme olemme totisesti pelastettuja, kokonansa.

Tässä valossa nähtynä ymmärtänet, että apostolien kehoitukset, Paavalin puheet ja nuhteet vaelluksesta, Kristuksen omat paimen ja nuhdekirjeet seurakunnilleen olivat äärettömän vakavia ja tärkeitä...
Minä näen niin, että on kyse ikuisuusosoitteesta siinä, miten Kristuksessa vaellamme, palvelemme ja elääkö uskomme todeksi teoissamme.

Ja en sanallakaan puhu oman käden vanhurskauden tavoittelusta, tahi teoillamme "taivaspaikkamme" kirkastamisesta tahi muusta sellaisesta omavanhurskauden tavoittelusta tahi lakihenkisyydestä...sellainen ei kuulu Kristuksen omille ja sellaisesta en mitään puhu, niinkuin edellisessä viestissä sitä pyrin avaamaan...

Joka uskon ja uskollisuuden loppuun asti säilyttää, pelastuu.

kalamos kirjoitti:

Sinä osaat ilmeisesti lukea myös rivien välistä.
Löydätkö sinä Nikon viestistä sen,
missä hän on eri mieltä minun kanssani?

Jos löydät, niin auta minua.
Sillä minä en ymmärrä,
missä asiassa hän on eri mieltä kanssani.

Minä olen kaikesta
mitä Niko kirjoittaa tuossa viestissään
täysin samaa mieltä.

Niinpä en voi millään käsittää,
mihin viestin loppuosassa olevat seuraavat rivit viittaavat.

> Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.

Siis minkä tähden ja minkä kysymyksen?

> Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme
> ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa
> ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen,
> niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Siis mikä johtopäätös?

Lue lisää

>>>
Sinä osaat ilmeisesti lukea myös rivien välistä.

kalamos kirjoitti:

Vastasit ilmeisesti viestiini 29.5.2013 08:57

Niin. Voi meitä.
Ehkä voisimme jakaa näitä kokemuksiamme keskenämme?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10977970/#comment-57743609

Lue lisää

jonka laitoit, Kalamos, sopii hyvin se, mistä Semperkin on esille tuonut:"Pyrkikää.."
jos uskova ei tiedä, pääseekö voittajana perille..jne..niin kuinka hän voi saarnata niin varmasti pelastuksesta toisillekaan???

Toisaalla on käyty keskustelua Pyhän Hengen sinetistä, jonka uskoontullut on saanut pelastuksen päivään saakka..minne se on kadonnut sinulta, Kalamos???

Niko. kirjoitti:

Kalamos kirjoitti;

"Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan. "

Pitää paikkansa.

Mutta ymmärräthän, että ilman Jumalaa ja Häneltä saatua voimaa, emme kykene uskovina syntiä vastustamaan?
Se ei suinkaan ole "automaatio", ei Jumala "pakota" uskovia nyt elämään kaikessa Hänen tahtonsa mukaan, ei liioin "pakota" nyt uskovina syntiä Hengellä kuolettamaan ja vastustamaan, kaikessa Hänen tahtonsa mukaan elämään.

Uskovalla on edelleen mahdollista valita sekä hyvä, että paha, jokainen päivä.

Mutta se on yksin Jumala joka läpensä syntisen ja pahan ihmisen sydämeen sytytti uskon ristiinnaulittuun ja vetää parannukseen.
Se on yksin Jumala joka nyt uskovan sydämessä vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, ei pakottaen, vaan antaen mielenlaatua ja lihasydämen.
Jumala yksin antaa nyt uskovalle myös voiman ja aseet siihen, että Hänessä uskovina olemme ja voimme olla kykeneviä nyt syntiä ja lihan tahtoa vastustamaan, ristiä kantamaan ja Herran tahtoa kaikessa toteuttamaan.

Ilman Jumalaa, syntisinä, ilman armoa, emme näihin mihinkään olisi koskaan kyenneet.

Sen tähden, nyt kunnia Jumalan mielen mukaisesta vaelluksesta Herrassa menee yksin Jumalalle. Ja kaikki nojaa Kristuksen ristiin!

Sen tähden Jaakob kirjoitti, että usko ilman tekoja on kuollut.
Se, että minä teen Jumalan mielen mukaisia tekoja kädelläni, ei ole minun aikaansaannokseni niin että sitä voitaisiin kuvitella "oman käden työksi", vaan sen kaiken vaikutin on Jumala. Ja nyt Jumalan suuresta armosta minäkin taivun ja tahdon tehdä Herran tahdon mukaan ja kun käteni teolla tämän toteutan, osoittaa se teossani sitä uskoa jonka aikaansai Jumala.

Mutta tämä ei tarkoita, että uskova on "pakotettu" tekemään hyvää, jonka automaationa aikaansaa Jumala. Sitä se ei tarkoita. Jumala ei pakota ketään.

Sen tähden minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.
Siinä olen täydellisesti samaa mieltä, että Kristuksen risti on ainoa ratkaisu syntiin ja se on ainoa minkä kautta on pelastuminen!
Mitään muuta tietä ei ihmisille ole annettu kuin Jeesus Kristus.

Mutta se johtopäätös mitä tästä teemme ja miten se vaelluksessamme näkyy ja vaikuttaa ja millä seuraamuksin tekojemme suhteen, niin siinä olen kanssasi hyvin eri mieltä.

Uskovan ihmisen tekemä synnin työ ja syntiin kompastuminen on monin verroin vakavampaa kuin uskomattoman. Jumalan kanssa tilivälit on pidettävä mahdollisimman lyhyinä!

Lue lisää

on asia, niinkuin kirjoitat! Tätä Semperkin on pyrkinyt täällä esille tuomaan!

Semper.Fidelis kirjoitti:

Etpä tietenkään "ymmärtänyt", sen olet kalamos hyvä kirjoituksillasi osoittanut.

Kysymys onkin siitä, onko tuo "ei-ymmärtämisesi" tahallista vai aitoa.

Sitä en tiedä, mutta kaikkivaltias ja kaikkinäkevä Jumala sen kyllä tietää.

Sinun keskustelutaktiikkasi sensijaan on hyvin helposti luettavissa.

Viattoman oloisesti välttelet todellisia uskonkysymyksiä, hengellisen kasvun ja Jeesuksen seuraamisen avaintotuuksia. Omaa "kerran-pelastettu-aina-pelastettu" olkioppiasi sinä uutterasti annostelet heikkouskoisten nautittavaksi. Sitä sinä varjelet povellasi ja siihen kaiken onnesi petaat.

Veljellisesti kehotan, tutki sydäntäsi, kalamos. Pyydä Jumalalta Sanan totuuden valoa, niin ettet olkiin ja heiniin enää uskoasi perustaisi ja sellaiseen höttöön ketään houkuttelisi.

Lue lisää

olen minäkin ajatellut.."..onko tuo "ei-ymmärtämisesi" tahallista vai aitoa" Kalamoksen kohdalla.

En voi olla sanomatta, enkä voi mitään sille, että joistakin kirjoittajista tulee se käsitys, että he ovat palstalla vain "evankelioimassa ja opettamassa muita" mutta omassa arkielämässä on jäänyt tuo ristin kantaminen ja sen kantamisen ymmärtäminen jonnekin sivuun..

Usko Toivonen kirjoitti:

Ehkäpä sinäkin "Semper" tahtoisit osallistua itse avauksen aiheeseen.

Kuinka otat ristin joka päivä, kiellät itsesi ja teet kaiken niinkuin tekisit sen Herralle.

Pystytkö keskittymään itse aiheeseen ja Herraan?

Lue lisää

ole jo useaan kertaan tuon kohdan palstalla esille tuonut ja sinäkin, Usko Toivonen sen varmasti lukenut?

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

>>>
Sinä osaat ilmeisesti lukea myös rivien välistä.

mutta jotkut eivät sitä ymmärrä, koska palstalla on sellaisia, jotka takertuvat jo sanaan
kyseenalaistaessaan jonkun kirjoituksen. Kalamoksella ei pitäisi olla mitään syytä epäillä Tähkäpään vilpittömyyttä. Hänen kommenttinsa oli Nikolle, joka kirjoitti totuutta.

Samoin Semper kirjoitti:

olen minäkin ajatellut.."..onko tuo "ei-ymmärtämisesi" tahallista vai aitoa" Kalamoksen kohdalla.

En voi olla sanomatta, enkä voi mitään sille, että joistakin kirjoittajista tulee se käsitys, että he ovat palstalla vain "evankelioimassa ja opettamassa muita" mutta omassa arkielämässä on jäänyt tuo ristin kantaminen ja sen kantamisen ymmärtäminen jonnekin sivuun..

Lue lisää

Tämä aloitus on nimenomaan, kannatko ristiä / mitä se mielestäsi tarkoittaa.

Haluaisitko nimimerkki " Samoin Semper", ottaa osaa itse aiheeseen, onko sinulla itselläsi jotakin sanottavaa?

Sama myös nimimerkille "Eiköhän Semper".

34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen

Onko sanottavaa itse aiheeseen.

Tähkäpää on vilpitön kirjoitti:

mutta jotkut eivät sitä ymmärrä, koska palstalla on sellaisia, jotka takertuvat jo sanaan
kyseenalaistaessaan jonkun kirjoituksen. Kalamoksella ei pitäisi olla mitään syytä epäillä Tähkäpään vilpittömyyttä. Hänen kommenttinsa oli Nikolle, joka kirjoitti totuutta.

Lue lisää

Tähkäpää on vilpitön

Tähkäpää on ehdottomasti vilpitön.
Ja Niko kirjoitti kyseisessä viestissä
minunkin mielestäni kaiken aivan oikein.
Ja juuri Tähkäpään vilpittömyyden tähden
rohkenin pyytää häneltä apua siten kuin pyysin.

Minä kun en ymmärtänyt Nikon viestistä,
että missä Niko ajattelee toisin kuin minä.
Ja kun Tähkäpää osaa lukea jopa minun vieteistäni
sen kaikkein syvimman ajatuksen,
niin ajattelin, että hän olisi ehkä jo ensilukemalta nähnyt,
mikä oli se, minkä Niko ilmaisi näin:
"minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen".

Tuohon linkkiin kirjoitti:

jonka laitoit, Kalamos, sopii hyvin se, mistä Semperkin on esille tuonut:"Pyrkikää.."
jos uskova ei tiedä, pääseekö voittajana perille..jne..niin kuinka hän voi saarnata niin varmasti pelastuksesta toisillekaan???

Toisaalla on käyty keskustelua Pyhän Hengen sinetistä, jonka uskoontullut on saanut pelastuksen päivään saakka..minne se on kadonnut sinulta, Kalamos???

Lue lisää

Kun kirjoitat palstalla opettaen toisia, niin silloin lukijoilla on oikeutus kysyä sinulta, mitä mahdat tarkoittaa?

Ps. Kysehän ei ole nyt riidasta, jota täällä on käyty henkilöön kohdistuen, vaan nyt on kyse Jumalan Sanasta ja siksi odotan sinulta vastausta.

Vastaatko Kalamos? kirjoitti:

Kun kirjoitat palstalla opettaen toisia, niin silloin lukijoilla on oikeutus kysyä sinulta, mitä mahdat tarkoittaa?

Ps. Kysehän ei ole nyt riidasta, jota täällä on käyty henkilöön kohdistuen, vaan nyt on kyse Jumalan Sanasta ja siksi odotan sinulta vastausta.

Lue lisää

Huomasin juuri, että olet vastannut nimimerkille Niko, mutta et minulle, niinkuin aina on, että ne, jotka ovat rekisteröineet nimimerkkinsä, niille vastaat, jos vastaat, mutta muille et eli kyse on sinunkin kohdallasi vain ja ainoastaan jonkinlaisesta kilpailusta palstan opettajana..uskottavuutesi meni, mutta minä olen edelleenkin palstalla usein ja samoin, kuin sinä ja muut rekisteröityneet.

Usko Toivonen kirjoitti:

Tämä aloitus on nimenomaan, kannatko ristiä / mitä se mielestäsi tarkoittaa.

Haluaisitko nimimerkki " Samoin Semper", ottaa osaa itse aiheeseen, onko sinulla itselläsi jotakin sanottavaa?

Sama myös nimimerkille "Eiköhän Semper".

34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen

Onko sanottavaa itse aiheeseen.

Lue lisää

että, uulenpa niin, että harva jatkuvasti tällä palstalla oleilevista ehtii kantaa ristiään..

Sanon aiheeseen kirjoitti:

että, uulenpa niin, että harva jatkuvasti tällä palstalla oleilevista ehtii kantaa ristiään..

"että luulenpa.."

Tuohon linkkiin kirjoitti:

jonka laitoit, Kalamos, sopii hyvin se, mistä Semperkin on esille tuonut:"Pyrkikää.."
jos uskova ei tiedä, pääseekö voittajana perille..jne..niin kuinka hän voi saarnata niin varmasti pelastuksesta toisillekaan???

Toisaalla on käyty keskustelua Pyhän Hengen sinetistä, jonka uskoontullut on saanut pelastuksen päivään saakka..minne se on kadonnut sinulta, Kalamos???

Lue lisää

Pyhän Hengen sinetti ei voi kadota mihinkään.
Se on ja pysyy. Se on nimenomaan vakuus/pantti/sinetti.

Mutta voittopalkinnon voittamisella ei ole mitään tekemistä
Pyhän Hengen sinetin kanssa eikä pelastuksen kanssa.
Pelastus ei ole voittopalkinto. Se on Jumalan lahja.

Pelastuksen lahja otetaan vastaan Golgatan ristin äärellä.
Sen perustana on Jeesuksen veri.

Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella,
ei liity mitenkään meidän pelastumiseemme.

Niko. kirjoitti:

Kalamos, se mitä tarkoitin on se, että minä en näe Sanassa puhuttavan uskossa vaeltamisessa ja ristinkantamisesta, että leiviskän hoitamisesta tahi palvelemisesta niin, että kyse olisi vain "palkinnosta", vaan näen sen palkinnon, sen voittopalkinnon ja kruunun olevan yksin ikuinen Elämä kirkkaudessa.

Ja huom, nyt tässä ei ole kyse siitä, etteikö uskonhetkellä olisi käynyt toteen se, että meidät totisesti vanhurskautettiin ja näin pelastuksen alle tulimme, vaan siitä, että Sanaan nojaten uskon ja näen, että tällä tiellä vasta perille päästyämme olemme totisesti pelastettuja, kokonansa.

Tässä valossa nähtynä ymmärtänet, että apostolien kehoitukset, Paavalin puheet ja nuhteet vaelluksesta, Kristuksen omat paimen ja nuhdekirjeet seurakunnilleen olivat äärettömän vakavia ja tärkeitä...
Minä näen niin, että on kyse ikuisuusosoitteesta siinä, miten Kristuksessa vaellamme, palvelemme ja elääkö uskomme todeksi teoissamme.

Ja en sanallakaan puhu oman käden vanhurskauden tavoittelusta, tahi teoillamme "taivaspaikkamme" kirkastamisesta tahi muusta sellaisesta omavanhurskauden tavoittelusta tahi lakihenkisyydestä...sellainen ei kuulu Kristuksen omille ja sellaisesta en mitään puhu, niinkuin edellisessä viestissä sitä pyrin avaamaan...

Joka uskon ja uskollisuuden loppuun asti säilyttää, pelastuu.

Lue lisää

Mitä mielestäsi ristin ottaminen joka päivä ja itsensä kieltäminen tarkoittaa?

kalamos kirjoitti:

Pyhän Hengen sinetti ei voi kadota mihinkään.
Se on ja pysyy. Se on nimenomaan vakuus/pantti/sinetti.

Mutta voittopalkinnon voittamisella ei ole mitään tekemistä
Pyhän Hengen sinetin kanssa eikä pelastuksen kanssa.
Pelastus ei ole voittopalkinto. Se on Jumalan lahja.

Pelastuksen lahja otetaan vastaan Golgatan ristin äärellä.
Sen perustana on Jeesuksen veri.

Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella,
ei liity mitenkään meidän pelastumiseemme.

Lue lisää

Kalamos: >>Pyhän Hengen sinetti ei voi kadota mihinkään.

kalamos kirjoitti:

Pyhän Hengen sinetti ei voi kadota mihinkään.
Se on ja pysyy. Se on nimenomaan vakuus/pantti/sinetti.

Mutta voittopalkinnon voittamisella ei ole mitään tekemistä
Pyhän Hengen sinetin kanssa eikä pelastuksen kanssa.
Pelastus ei ole voittopalkinto. Se on Jumalan lahja.

Pelastuksen lahja otetaan vastaan Golgatan ristin äärellä.
Sen perustana on Jeesuksen veri.

Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella,
ei liity mitenkään meidän pelastumiseemme.

Lue lisää

Kirjoitit: "En minä tiedä, tulenko minä koskaan ylittämään maaliviivan"
Tuohon takerruin ja se ei kerro yksin voittopalkinnosta, vaan pelastuksesta.

Jatkat: "Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella
ei liity mitenkään meidän pelastukseemme".

Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto?

Ymmällä olen kirjoitti:

Kirjoitit: "En minä tiedä, tulenko minä koskaan ylittämään maaliviivan"
Tuohon takerruin ja se ei kerro yksin voittopalkinnosta, vaan pelastuksesta.

Jatkat: "Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella
ei liity mitenkään meidän pelastukseemme".

Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto?

Lue lisää

Esitin sinulle kysymyksiä ja toivon sinun vastaavan niihin, sopiiko?

kalamos kirjoitti:

Mitä mielestäsi ristin ottaminen joka päivä ja itsensä kieltäminen tarkoittaa?

kysymme nyt kumpikin - sinä ensin Nikolta ja minä sinulta..odotan sinun, että Nikon vastausta asiaan.

Eiköhän Semper kirjoitti:

ole jo useaan kertaan tuon kohdan palstalla esille tuonut ja sinäkin, Usko Toivonen sen varmasti lukenut?

Ei kertaaminen ole koskaan pahasta.

Ja tämä avaus käsittelee nimenomaan ristin ottamista ja itsensä kieltämistä.

Korjaan kirjoitti:

"että luulenpa.."

Minusta uskossa oleva kantaa aina ristiä.

Niin työpaikalla, kuin vapaa-aikana, missä hyvänsä onkin.

26. Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
Luuk. 9.

kalamos kirjoitti:

Mitä mielestäsi ristin ottaminen joka päivä ja itsensä kieltäminen tarkoittaa?

Jumalan tahdon toteuttamista käden töissä ja teoissa yli lihan tahdon. Kun katse on jatkuvasti suunnattuna Elämän antajaan ja sydän Hänen puoleensa kääntynyt, näemme käden töissämme tapahtuvan Jumalan tahtoa, ei lihamme.

Semper.Fidelis kirjoitti:

Kalamos: >>Pyhän Hengen sinetti ei voi kadota mihinkään.

Tarkoitatko, että Pyhän Hengen sinetti voi kadota?

Ef 1

13. Hänessä on teihinkin,
sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen,
pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki,
14. joka on meidän perintömme vakuutena
hänen omaisuutensa lunastamiseksi,
hänen kirkkautensa ylistykseksi.

Ef 4

30. Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä,
joka on annettu teille sinetiksi
lunastuksen päivää varten.

Ja miten me voisimme tehdä Pyhän Hengen murheelliseksi:

31. Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen,
kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä.
32. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä
ja antakaa toisillenne anteeksi,
niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi.

Pyhän Hengen sinetti on siis pantu meihin
vakuudeksi/pantiksi nimenomaan
lunastuksen päivään saakka.
Tuo Pyhä Henki todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia, Hänen perillisiänsä.

Room 8

16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä,
Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa,
jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme,
että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Tuo Pyhä Henki, joka on annettu meille lunastuksen päivään saakka,
todistaa melle sen, että me olemme yksi solu Kristuksen ruumiissa.
Ja tuon ruumiin jäseninä me olemme osallisia Kristuksen kärsimyksistä.
Ja noihin kärsimyksien osallisuus on sitä ristin kantamista,
josta tässä ketjussa pitäisi keskustella.

kalamos kirjoitti:

Tarkoitatko, että Pyhän Hengen sinetti voi kadota?

Ef 1

13. Hänessä on teihinkin,
sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen,
pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki,
14. joka on meidän perintömme vakuutena
hänen omaisuutensa lunastamiseksi,
hänen kirkkautensa ylistykseksi.

Ef 4

30. Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä,
joka on annettu teille sinetiksi
lunastuksen päivää varten.

Ja miten me voisimme tehdä Pyhän Hengen murheelliseksi:

31. Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen,
kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä.
32. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä
ja antakaa toisillenne anteeksi,
niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi.

Pyhän Hengen sinetti on siis pantu meihin
vakuudeksi/pantiksi nimenomaan
lunastuksen päivään saakka.
Tuo Pyhä Henki todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia, Hänen perillisiänsä.

Room 8

16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä,
Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa,
jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme,
että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Tuo Pyhä Henki, joka on annettu meille lunastuksen päivään saakka,
todistaa melle sen, että me olemme yksi solu Kristuksen ruumiissa.
Ja tuon ruumiin jäseninä me olemme osallisia Kristuksen kärsimyksistä.
Ja noihin kärsimyksien osallisuus on sitä ristin kantamista,
josta tässä ketjussa pitäisi keskustella.

Lue lisää

>>sitä ristin kantamista, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella

Ymmällä olen kirjoitti:

Kirjoitit: "En minä tiedä, tulenko minä koskaan ylittämään maaliviivan"
Tuohon takerruin ja se ei kerro yksin voittopalkinnosta, vaan pelastuksesta.

Jatkat: "Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella
ei liity mitenkään meidän pelastukseemme".

Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto?

Lue lisää

Siis olin kirjoittanut:
En minä tiedä, tulenko minä ylittämään maaliviivan voittajana.
En minä tiedä, saanko minä koskaan voittopalkintoa.

Pelastus ei ole voittopalkinto. Se on Jumalan lahja.

Ef 2

8. Armosta te olette pelastettuja uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan voisi kerskailla.

Ja kun me olemme pelastetut,
kun meistä on tullut uudestisyntymisen kautta
uusia luomuksia Kristuksessa,
niin sitten meillä on etuoikeus palvella Jeesusta
suorittaen ne tehtävät, mitkä Hän antaa meille tehtäväksi.

10. Sillä me olemme hänen tekonsa,
luodut Kristuksessa Jeesuksessa niitä hyviä töitä varten,
jotka Jumala on ennalta valmistanut, vaeltaaksemme niissä.

Näissä tehtävissä uskollisuus on se peruste,
jolla meidät kruunataan ja palkitaan.
Näiden tehtävien suorittaminen edellyttää
oman ristin kantamista ja itsensä kieltämistä.

Mutta pelastus on Jumalan lahja,
jota ei voi millään tavoin ansaita.
Pelastus ei tapahdu mitenkään itsemme kautta,
eikä tekojen kautta.

Niko. kirjoitti:

Jumalan tahdon toteuttamista käden töissä ja teoissa yli lihan tahdon. Kun katse on jatkuvasti suunnattuna Elämän antajaan ja sydän Hänen puoleensa kääntynyt, näemme käden töissämme tapahtuvan Jumalan tahtoa, ei lihamme.

Lue lisää

Minä olen varsin seikkaperäisesti tässä ketjussa kertonut,
mitä ristin kantaminen merkitsee minulle.

Näetkö sinä veljeni jonkun ristiriidan tai eron siinä,
miten minä kannan ristiäni
verrattuna siihen
miten sinä kannat ristiäsi.

Ymmällä olen kirjoitti:

Kirjoitit: "En minä tiedä, tulenko minä koskaan ylittämään maaliviivan"
Tuohon takerruin ja se ei kerro yksin voittopalkinnosta, vaan pelastuksesta.

Jatkat: "Oman ristin kantaminen, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella
ei liity mitenkään meidän pelastukseemme".

Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto?

Lue lisää

Nimimerkki "Ymmällä olen" kirjoitti;

"Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto? "

Tässä olen kanssasi kyllä samaa mieltä.
Ristin kantaminen on Jumalan tahdon toteuttamista omassa vaelluksessaan, kaikessa. Ristin kantaminen on sitä, että usko näkyy teoissa ja teoissa toteutuu Jumalan tahto.
Tämä tahto on aina lihan tahtoa vastaan, sillä liha ei kykene vanhurskauteen ja sotii Jumalaa vastaan, siksi kun Hengellä kuoletamme lihan töitä, niin aina liha kärsii!

Ristin kantaminen, Jumalan tahdon toteuttaminen kaikessa myös silloin kuin maailma, olosuhteet, ystävät, tuttavat, sukulaiset, oma perhe kääntyvät meitä vastaan totuuden tähden, on raskas tie, mutta se on se tie jolle meidät uskovina on kutsuttu.
Niinkuinpilkattiin, hyljeksittiin, puhuttiin pahuutta ja vääryyttä Herrastamme, niin on oleva myös Hänen omiensa osalla.

Maailma rakastaa heitä jotka ovat maailman mielisiä, ei maailma tunne Totuutta ja sitä rakasta, saati heitä jotka Totuuden tietä kulkevat.

On juuri niinkuin edellä kirjoiti, että moni viimeisellä tuomiolla vetoaa Herraan, mutta ei ole elämässään uskoaan teoissaan todeksi elänyt...

Usko ilman tekoja on kuollut.

kalamos kirjoitti:

Minä olen varsin seikkaperäisesti tässä ketjussa kertonut,
mitä ristin kantaminen merkitsee minulle.

Näetkö sinä veljeni jonkun ristiriidan tai eron siinä,
miten minä kannan ristiäni
verrattuna siihen
miten sinä kannat ristiäsi.

Lue lisää

Veljeni kalamos, olen varma, että kuljet ja tahdot kulkea kaikessa Jumalan tahtoa noudattaen, ristiä kantaen, sydän Herran puoleen kääntyneenä, enkä minä ole sovelias veljieni ristin kantoa arvostelemaan.
Sinä olet rakas veljeni Herrassa.

Semper.Fidelis kirjoitti:

>>sitä ristin kantamista, josta tässä ketjussa pitäisi keskustella

Gal 5

24. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

Tuo kohta puhuu Golgatan rististä,
jolla Jeesus kertakaikkiaan kuoli synnille.
Siis Jeesuksen Kristuksen omat
ovat yhdessä Hänen kanssaan
ristiinnaulitut, haudatut ja herätetyt uuteen elämään.

Mutta se risti, jota me Jeesuksen omina KANNAMME,
siihen meitä ei ole ristiinnaulittu.

Niko. kirjoitti:

Veljeni kalamos, olen varma, että kuljet ja tahdot kulkea kaikessa Jumalan tahtoa noudattaen, ristiä kantaen, sydän Herran puoleen kääntyneenä, enkä minä ole sovelias veljieni ristin kantoa arvostelemaan.
Sinä olet rakas veljeni Herrassa.

Lue lisää

Kuitenkin kirjoitit aiemmin näin:
> Sen tähden minä näen kalamos
> hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.

kalamos kirjoitti:

Kuitenkin kirjoitit aiemmin näin:
> Sen tähden minä näen kalamos
> hyvin erilailla tämän kysymyksen kuin sinä.

anteeksi veljeni että erehdyin olemaan eri mieltä kanssasi!!

lupaan ettei se enää toistu, minä lupaa, annathan anteeksi.

huomautan Kalamosille, ettei herjaus ole sama asia, kuin että on jostain eri mieltä!

kalamos kirjoitti:

Tähkäpää on vilpitön

Tähkäpää on ehdottomasti vilpitön.
Ja Niko kirjoitti kyseisessä viestissä
minunkin mielestäni kaiken aivan oikein.
Ja juuri Tähkäpään vilpittömyyden tähden
rohkenin pyytää häneltä apua siten kuin pyysin.

Minä kun en ymmärtänyt Nikon viestistä,
että missä Niko ajattelee toisin kuin minä.
Ja kun Tähkäpää osaa lukea jopa minun vieteistäni
sen kaikkein syvimman ajatuksen,
niin ajattelin, että hän olisi ehkä jo ensilukemalta nähnyt,
mikä oli se, minkä Niko ilmaisi näin:
"minä näen kalamos hyvin erilailla tämän kysymyksen".

Lue lisää

Niin, ehkä olin sitten yliherkkä, johtuen muista, ei tähän liittyvistä tapahtumista ja pyydän anteeksi ja uskon, kun sanot, että tarkoituksesi oli toinen, mitä sen oletin olevan.

Toisaalta toivon, että tuo reagointini kertoo myöskin jotain siitä, mitä ja miten olen Sinut kokenut ja etten osannut odotta taholtasi tuon kaltaista, mitä oletin viestisi sisältävän, mutta asia minun puolestani loppuunkäsitelty ja haudattu.

Tuossa jo Nikon kanssa asianne selvitittekin ja Niko anteeksikin pyysi tuota lausumaansa, joten ei minunkaan ole aiheellista lähteä sitä enää avaamaan ja kaivelemaan.

Jatketaan matkaa......

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Niin, ehkä olin sitten yliherkkä, johtuen muista, ei tähän liittyvistä tapahtumista ja pyydän anteeksi ja uskon, kun sanot, että tarkoituksesi oli toinen, mitä sen oletin olevan.

Toisaalta toivon, että tuo reagointini kertoo myöskin jotain siitä, mitä ja miten olen Sinut kokenut ja etten osannut odotta taholtasi tuon kaltaista, mitä oletin viestisi sisältävän, mutta asia minun puolestani loppuunkäsitelty ja haudattu.

Tuossa jo Nikon kanssa asianne selvitittekin ja Niko anteeksikin pyysi tuota lausumaansa, joten ei minunkaan ole aiheellista lähteä sitä enää avaamaan ja kaivelemaan.

Jatketaan matkaa......

Lue lisää

Hyvä, että väärinymmärrys
minun ja sinun välillä korjaantui.

Aina välillä minusta tuntuu,
ettei minulla ole muuta armolahjaa
kuin tulla väärinymmärretyksi.

Kalamos, edellisen viestin kirjoitti joku muu kuin minä. Joku tahtoi tehdä kiusaa minun nimimerkkiäni käyttäen!

Niko. kirjoitti:

Kalamos, edellisen viestin kirjoitti joku muu kuin minä. Joku tahtoi tehdä kiusaa minun nimimerkkiäni käyttäen!

Voi, kuinka suuri helpotus.
Ja voi kuinka minä häpeän,
kun uskoin sinun kirjoittaneen tuon.

kalamos kirjoitti:

Hyvä, että väärinymmärrys
minun ja sinun välillä korjaantui.

Aina välillä minusta tuntuu,
ettei minulla ole muuta armolahjaa
kuin tulla väärinymmärretyksi.

Lue lisää

Höpö höpö..... siis tuohon armolahja tuntemukseesi. :)

Mutta onhan tämä sellainen paikka,
jossa helposti syntyy näitä väärinymmärryksiä,
kun puuttuu se tärkein viestimismahdollisuus, mikä
meillä on kasvokkain ollessamme, eli äänenpainot ja ilmeet.

Mutta ei se mielestäni niin vaarallista ole silloin,
kun kykenemme vielä tällä tavoin selvittämään asiat,
etteivät ne jää kivinä kenkiimme hiertämään ja
kasvattamaan kaunaisuutta.

Mutta en tästä tämän enempää, etten sotke ketjun varsinaista aihetta.

kalamos kirjoitti:

Voi, kuinka suuri helpotus.
Ja voi kuinka minä häpeän,
kun uskoin sinun kirjoittaneen tuon.

Kalamos, tästä lähtien kirjoitan vain ja ainoastaan uudella, juuri rekisteröimälläni nimimerkilläni joka on tämä!

Eli minä, Niko. -nimimerkillä ilman rekisteröitymistä kirjoittanut kirjoitan VAIN ja AINOASTAAN tästä lähtien tällä rekisteröidyllä nimimerkilläni:

nikojt

Toivon, että niin sinä, että veljeni Usko Toivonen huomaatte vastedes tämän!

Olin pakotettu vaihtamaan rekisteröityyn nimimerkkiin, sillä en tahdo että veljiäni hämmennetään niin ikävästi niinkuin joku nyt palstalla päätti tehdä....

nikojt kirjoitti:

Kalamos, tästä lähtien kirjoitan vain ja ainoastaan uudella, juuri rekisteröimälläni nimimerkilläni joka on tämä!

Eli minä, Niko. -nimimerkillä ilman rekisteröitymistä kirjoittanut kirjoitan VAIN ja AINOASTAAN tästä lähtien tällä rekisteröidyllä nimimerkilläni:

nikojt

Toivon, että niin sinä, että veljeni Usko Toivonen huomaatte vastedes tämän!

Olin pakotettu vaihtamaan rekisteröityyn nimimerkkiin, sillä en tahdo että veljiäni hämmennetään niin ikävästi niinkuin joku nyt palstalla päätti tehdä....

Lue lisää

Hyvä tietää.

Raitishenkisistä kirjoituksistasi kiittäen.

kalamos kirjoitti:

Gal 5

24. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

Tuo kohta puhuu Golgatan rististä,
jolla Jeesus kertakaikkiaan kuoli synnille.
Siis Jeesuksen Kristuksen omat
ovat yhdessä Hänen kanssaan
ristiinnaulitut, haudatut ja herätetyt uuteen elämään.

Mutta se risti, jota me Jeesuksen omina KANNAMME,
siihen meitä ei ole ristiinnaulittu.

Lue lisää

24. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

.. ..

Kuinka tuo olisi totta, että Kristuksen omia ja liha olisi ristillä.
Mutta kun ei.
Viimeisellä tuomiolla esitetään Herralle, "luultu olevana Kristuksen omia"!
Herra, Herra, emmekö sinun nimessäsi tehty... ja asioiden esittely.

Kuka voi tuollaista esittää Herralle? Eikö juuri he, jotka täällä esittävät Herra, Herra ja paljon inhimillistä puuhastelua Jeesuksen nimessä*!

ts. tässä ja nyt .... luullaan .... tekevämme Herran nimessä, mutta se ei kirjaannukaan taivaassa!

Oletteko lukeneet, että miksi?

Tuomarin sanoissa nousee sanat, jotka pitää tänään ja nyt ymmärtää.

Menkää pois Minun tyköäni, (ketkä), ?? nämä Herra, Herra, ssa olevat.

ja syy oli siinä Herran sanojen jatkossa.

TE .. laittomuuden tekijät.

Jahas, ... Kuinka raamattu puhuu ja opettaa raamatullisesti laittomuudesta?

Kysehän on Herran huoneen sisällä, eli uskovien keskuudessa olevasta tilanteesta, ei maailman ihmiset mene Herralle selittelemään, että Herran nimessä oltaisiin jotain tehty. Vaan hehän ovat suoraan pihalla, ilman Herran nimeä!

Niin uskovat täällä elävät laittomuudessa! Laki osoittaa synnin. Aivan raamattua.

Pitkäänkö laki, joka osoittaa synnin, on voimassa?

Ainakin Jeesus mitoitti sen seurakunnan sisällä oleville opetusmääreen, sillä eihän maailma tätä opeta.

Niinkauan kuin taivas ja maa on. Eli koko ihmiskunnan ajan. Laki ja evankeliumi kuuluu sanan yhtälöön.

Ja kuinka kattavasti?

Ei piiruakaan pois, koska samassa opetuksessa Jeesus sen kieltää, sellaisen opetuksen. Sillä sen opetuksen opettajia vähimmäksi kutsutaan, jolla on Jumalan käskyyn eli lakiin vähennysmääräinen opetus. Siinäkö se, että viimeisellä tuomiolla tulee hylkäävä kutsu, niin asiaa opettaville, kuin oppilaille?!

Vaan he, jotka niin opettavat, kutsutaan suureksi Jumalan valtakunnassa ja he ovat ottaneet Sanan todesta ja lain päämäärä, mikä on rakkaus, on toteutunut.

Siinäpä teille Pyhässä Hengessä Sana, sillä itse Sana on sen teille puhunut omalla arvovallaan.

Matt. 5:1-48 Jeesus itse opettaa.

perjantai 31.5.2013P kirjoitti:

24. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

.. ..

Kuinka tuo olisi totta, että Kristuksen omia ja liha olisi ristillä.
Mutta kun ei.
Viimeisellä tuomiolla esitetään Herralle, "luultu olevana Kristuksen omia"!
Herra, Herra, emmekö sinun nimessäsi tehty... ja asioiden esittely.

Kuka voi tuollaista esittää Herralle? Eikö juuri he, jotka täällä esittävät Herra, Herra ja paljon inhimillistä puuhastelua Jeesuksen nimessä*!

ts. tässä ja nyt .... luullaan .... tekevämme Herran nimessä, mutta se ei kirjaannukaan taivaassa!

Oletteko lukeneet, että miksi?

Tuomarin sanoissa nousee sanat, jotka pitää tänään ja nyt ymmärtää.

Menkää pois Minun tyköäni, (ketkä), ?? nämä Herra, Herra, ssa olevat.

ja syy oli siinä Herran sanojen jatkossa.

TE .. laittomuuden tekijät.

Jahas, ... Kuinka raamattu puhuu ja opettaa raamatullisesti laittomuudesta?

Kysehän on Herran huoneen sisällä, eli uskovien keskuudessa olevasta tilanteesta, ei maailman ihmiset mene Herralle selittelemään, että Herran nimessä oltaisiin jotain tehty. Vaan hehän ovat suoraan pihalla, ilman Herran nimeä!

Niin uskovat täällä elävät laittomuudessa! Laki osoittaa synnin. Aivan raamattua.

Pitkäänkö laki, joka osoittaa synnin, on voimassa?

Ainakin Jeesus mitoitti sen seurakunnan sisällä oleville opetusmääreen, sillä eihän maailma tätä opeta.

Niinkauan kuin taivas ja maa on. Eli koko ihmiskunnan ajan. Laki ja evankeliumi kuuluu sanan yhtälöön.

Ja kuinka kattavasti?

Ei piiruakaan pois, koska samassa opetuksessa Jeesus sen kieltää, sellaisen opetuksen. Sillä sen opetuksen opettajia vähimmäksi kutsutaan, jolla on Jumalan käskyyn eli lakiin vähennysmääräinen opetus. Siinäkö se, että viimeisellä tuomiolla tulee hylkäävä kutsu, niin asiaa opettaville, kuin oppilaille?!

Vaan he, jotka niin opettavat, kutsutaan suureksi Jumalan valtakunnassa ja he ovat ottaneet Sanan todesta ja lain päämäärä, mikä on rakkaus, on toteutunut.

Siinäpä teille Pyhässä Hengessä Sana, sillä itse Sana on sen teille puhunut omalla arvovallaan.

Matt. 5:1-48 Jeesus itse opettaa.

Lue lisää

ts.. ristin sanoma on monisäikeinen..

kalamos kirjoitti:

Gal 5

24. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

Tuo kohta puhuu Golgatan rististä,
jolla Jeesus kertakaikkiaan kuoli synnille.
Siis Jeesuksen Kristuksen omat
ovat yhdessä Hänen kanssaan
ristiinnaulitut, haudatut ja herätetyt uuteen elämään.

Mutta se risti, jota me Jeesuksen omina KANNAMME,
siihen meitä ei ole ristiinnaulittu.

Lue lisää

Paavali kehoitti ja noudatti uskovia nimenomaan "pitämään" itseään yhdessä Herran kanssa ristiinnaulittuna. Siis se tulee olla asenteemme, samalla tavalla kuin pidämme itsemme "maailmalle kuolleina".

Mutta se ei tarkoita sitä, että lihamme kertakaikkisesti on kuollut Golgatan ristillä ja näin liha ei enään meitä voisi mitenkään hallita ja synti mieleemme nousta tahi siihen kompastua.
Jos näin nimittäin olisi, olisimme jo nyt, tässä ajassa kokonansa täydellisiä eikä yksikään Kristuksen seuraaja voisi ikinä kompastua ainoaankaan syntiin.

Mutta me elämme Herralle ja meidän tulee pitää itsemme ristiinnaulittuna yhdessä Herramme kanssa. Tässä nousee esille ristinkanto, jokainen päivä.

Vasta Kristuksen saapuessa takaisin loistossaan, meidän alennuksen tilassa olevat ruummiimme muutetaan kirkkauden ruumiin kaltaiseksi. Tällöin ei enään ole lihaa, vaan tilalla on täydellisyys.
Synnin mahdollisuus, siihen kompastuminenkin on kokonansa poistunut.
Sen jälkeen yksikään Kristuksen oma ei koskaan kompastu, sitä mahdollisuutta ei täydellisyydessä ole.

Mutta nyt näemme, että edelleen voimme kompastua.
Ja kompastuminen syntiin, synti ylipäänsä AINA on lihan teko.
Sen tähden tässä ajassa, Herran omia meidän tuleekin elää lihan tahdon SIJAAN ( joka edelleen on olemassa ) Herran tahton mukaan ja Hengellä kuolettaa lihan tahtoa ja silloin synti lakkaa myös lihassa, ei keveästi, vaan aina kärsien ja kivun kautta niinkuin Herrakin ristillä kärsi yli 6 tuntia ennenkuin antoi Henkensä.

nikojt kirjoitti:

Paavali kehoitti ja noudatti uskovia nimenomaan "pitämään" itseään yhdessä Herran kanssa ristiinnaulittuna. Siis se tulee olla asenteemme, samalla tavalla kuin pidämme itsemme "maailmalle kuolleina".

Mutta se ei tarkoita sitä, että lihamme kertakaikkisesti on kuollut Golgatan ristillä ja näin liha ei enään meitä voisi mitenkään hallita ja synti mieleemme nousta tahi siihen kompastua.
Jos näin nimittäin olisi, olisimme jo nyt, tässä ajassa kokonansa täydellisiä eikä yksikään Kristuksen seuraaja voisi ikinä kompastua ainoaankaan syntiin.

Mutta me elämme Herralle ja meidän tulee pitää itsemme ristiinnaulittuna yhdessä Herramme kanssa. Tässä nousee esille ristinkanto, jokainen päivä.

Vasta Kristuksen saapuessa takaisin loistossaan, meidän alennuksen tilassa olevat ruummiimme muutetaan kirkkauden ruumiin kaltaiseksi. Tällöin ei enään ole lihaa, vaan tilalla on täydellisyys.
Synnin mahdollisuus, siihen kompastuminenkin on kokonansa poistunut.
Sen jälkeen yksikään Kristuksen oma ei koskaan kompastu, sitä mahdollisuutta ei täydellisyydessä ole.

Mutta nyt näemme, että edelleen voimme kompastua.
Ja kompastuminen syntiin, synti ylipäänsä AINA on lihan teko.
Sen tähden tässä ajassa, Herran omia meidän tuleekin elää lihan tahdon SIJAAN ( joka edelleen on olemassa ) Herran tahton mukaan ja Hengellä kuolettaa lihan tahtoa ja silloin synti lakkaa myös lihassa, ei keveästi, vaan aina kärsien ja kivun kautta niinkuin Herrakin ristillä kärsi yli 6 tuntia ennenkuin antoi Henkensä.

Lue lisää

Paavali kehotti meitä pitämään itseämme synnille kuolleina.
Ja peruste oli se, että me olemme kuolleet Kristuksen kanssa.
Siis siinä kuolemassa, jonka Jeesus kuoli meidän edestämme.

Golgatan risti on ainoa risti,
jolla syntiongelma on ratkaistavissa.

Syntiongelmaa ei ollenkaan ratkaise se risti,
jota Jeesuksen seuraajat kantavat,
kun he kertovat Golgatan rististä,
joka vapauttaa meidät syntikahleista.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

kalamos kirjoitti:

Paavali kehotti meitä pitämään itseämme synnille kuolleina.
Ja peruste oli se, että me olemme kuolleet Kristuksen kanssa.
Siis siinä kuolemassa, jonka Jeesus kuoli meidän edestämme.

Golgatan risti on ainoa risti,
jolla syntiongelma on ratkaistavissa.

Syntiongelmaa ei ollenkaan ratkaise se risti,
jota Jeesuksen seuraajat kantavat,
kun he kertovat Golgatan rististä,
joka vapauttaa meidät syntikahleista.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Lue lisää

Lankeatko koskaan syntiin?
Minkä johtopäätöksen siitä voidaan tehdä?
Miten tämä johtopäätös on yhtä Raamatun kokonaisilmoituksen mukaan?

nikojt kirjoitti:

Lankeatko koskaan syntiin?
Minkä johtopäätöksen siitä voidaan tehdä?
Miten tämä johtopäätös on yhtä Raamatun kokonaisilmoituksen mukaan?

Room 6

6. Mehän tiedämme,
että vanha ihmisemme
on hänen kanssaan ristiinnaulittu,
jotta synnin ruumis nujerrettaisiin,
niin ettemme enää palvelisi syntiä.
7. Joka on kuollut, on vapautunut synnistä.
10. Sillä minkä hän kuoli,
sen hän kertakaikkisesti kuoli synnille,
mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12. Älköön siis synti hallitko
teidän kuolevaisessa ruumiissanne,
niin että tottelette sen himoja.
13. Älkää antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille
vaan antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina
Jumalalle ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Synti ei enää ole teidän hallitsijanne,
koska te ette ole lain vaan armon alaisia.

Ratkaisu syntiongelmaan
mahdollisia lankeemuksia myöten
on Golgatan risti,
jonne Jeesus meidän edestämme ristiinnaulitiin,
ja jossa Hän kertakaikkisesti kuoli synnille.

Meidän oma ristimme, jota kannamme,
ei millään tavain vapauta meitä syntikahleista,
vaan kannamme tuota omaa ristiä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden
kertoaksemme Vapauttajasta.

kalamos kirjoitti:

Room 6

6. Mehän tiedämme,
että vanha ihmisemme
on hänen kanssaan ristiinnaulittu,
jotta synnin ruumis nujerrettaisiin,
niin ettemme enää palvelisi syntiä.
7. Joka on kuollut, on vapautunut synnistä.
10. Sillä minkä hän kuoli,
sen hän kertakaikkisesti kuoli synnille,
mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12. Älköön siis synti hallitko
teidän kuolevaisessa ruumiissanne,
niin että tottelette sen himoja.
13. Älkää antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille
vaan antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina
Jumalalle ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Synti ei enää ole teidän hallitsijanne,
koska te ette ole lain vaan armon alaisia.

Ratkaisu syntiongelmaan
mahdollisia lankeemuksia myöten
on Golgatan risti,
jonne Jeesus meidän edestämme ristiinnaulitiin,
ja jossa Hän kertakaikkisesti kuoli synnille.

Meidän oma ristimme, jota kannamme,
ei millään tavain vapauta meitä syntikahleista,
vaan kannamme tuota omaa ristiä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden
kertoaksemme Vapauttajasta.

Lue lisää

Vastaathan kysymyksiini, jotta voin jatkaa keskustelua sen pohjalta ja kenties silloin meillä on mahdollista löytää se punainen lanka jota niin mielelläni tahtoisin tuoda esiin...

kalamos kirjoitti:

Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Kun olemme tulleet Jeesuksen tykö,
kaikki Hänen ansionsa luetaan meidän hyväksemme.
Kristuksen kuolema on erottanut meidät vanhasta.
Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Kaikki edellä mainittu perustuu yksin Golgatan ristiin,
jolla Jumalan Karitsa teurastettiin.
Kun me olemme tuon sovituksen vastaanottaneet,
eli meistä on tullut eläviä yksin Kristuksen tähden,
niin me olemme syntyneet uudesti/ylhäältä Hengestä.
Meidät on siirretty kuolemasta elämään.
Meidän synteihin kuollut henkemme on syntynyt uudesti.
Me olemme Hengestä syntyneitä Jumalan lapsia.
Tämä elämä, joka on meille tarjolla Golgatan ristinpuussa, on ikuinen.
"Joka syö Minun lihani ja juo Minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä".

Kun me pelastetut sitten Jeesuksen kutsusta
otamme oman ristimme kantaaksemme,
niin se ei millään tavoin vaikuta tuohon meidän ikuiseen pelastukseemme.
Mutta kun me näin täytämme kutsumuksemme,
ja kadotamme elämämme Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
niin me tuomme tuon ikuisen pelastuksen niiden vastaanotettavaksi,
jotka vielä eivät ole pelastettuja.

Tuo kutsumus voi merkitä hirvittäviä kärsimyksiä.
Greeeen jo toi hienosti esille sen,
mitä ristin kantaminen je elämän kadottaminen merkitsee.
Paavalin kohdalla esimerkiksi tapahtui näin:

Olimme viipyneet siellä useita päiviä,
kun sinne tuli Juudeasta Agabos-niminen profeetta.
Hän tuli luoksemme, otti Paavalin vyön,
sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja sanoi:
"Näin sanoo Pyhä Henki:
sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset Jerusalemissa sitovat tällä tavoin
ja antavat pakanoiden käsiin."
Tämän kuultuamme me yhdessä paikkakunnalla asuvien kanssa pyysimme,
ettei hän menisi Jerusalemiin.
Silloin Paavali sanoi:
"Mitä te teette, kun itkette ja raastatte sydäntäni!
Minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi
vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme:
"Tapahtukoon Herran tahto."

Jos Paavali olisi kieltäytynyt kutsumuksestaan ja saamastaan tehtävästä,
niin ei se sitä tarkoita, että hän olisi sitten ollut kadotettu.
Mutta selvää on,
että silloin hän ei olisi Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä
myöskään saanut voittopalkintoa.

Kutsui Jeesus meidät sitten mihin tehtäviin tahansa,
niin juuri niin tehdessämme me löydämme
kaikkein rikkaimman elämän.
Mutta jos kieltäydymme kutsumuksestamme,
niin säästymme kyllä monelta ahdistukselta ja vaivalta,
mutta tosiasiassa kadotamme sen antoisimman elämän.

Lue lisää

Jumalan lapsikin voi luopua herrasta ja palata syntielämään. On kokonaan ihmisestä kiinni, pysyykö hän kristuksessa vai luopuuko pois omaksi iankaikkiseksi vahingokseen. Joka muuta opettaa, vääristää Raamatun kirjoituksia.

kalamos kirjoitti:

Me pelastumme vain ja ainoastaaan Jeesuksen tähden.
Vain Golgatan risti ja Jeesuksen veri
on ratkaisu esimerkiksi kaikkeen syntiongelmaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Kun olemme tulleet Jeesuksen tykö,
kaikki Hänen ansionsa luetaan meidän hyväksemme.
Kristuksen kuolema on erottanut meidät vanhasta.
Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Kaikki edellä mainittu perustuu yksin Golgatan ristiin,
jolla Jumalan Karitsa teurastettiin.
Kun me olemme tuon sovituksen vastaanottaneet,
eli meistä on tullut eläviä yksin Kristuksen tähden,
niin me olemme syntyneet uudesti/ylhäältä Hengestä.
Meidät on siirretty kuolemasta elämään.
Meidän synteihin kuollut henkemme on syntynyt uudesti.
Me olemme Hengestä syntyneitä Jumalan lapsia.
Tämä elämä, joka on meille tarjolla Golgatan ristinpuussa, on ikuinen.
"Joka syö Minun lihani ja juo Minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä".

Kun me pelastetut sitten Jeesuksen kutsusta
otamme oman ristimme kantaaksemme,
niin se ei millään tavoin vaikuta tuohon meidän ikuiseen pelastukseemme.
Mutta kun me näin täytämme kutsumuksemme,
ja kadotamme elämämme Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
niin me tuomme tuon ikuisen pelastuksen niiden vastaanotettavaksi,
jotka vielä eivät ole pelastettuja.

Tuo kutsumus voi merkitä hirvittäviä kärsimyksiä.
Greeeen jo toi hienosti esille sen,
mitä ristin kantaminen je elämän kadottaminen merkitsee.
Paavalin kohdalla esimerkiksi tapahtui näin:

Olimme viipyneet siellä useita päiviä,
kun sinne tuli Juudeasta Agabos-niminen profeetta.
Hän tuli luoksemme, otti Paavalin vyön,
sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja sanoi:
"Näin sanoo Pyhä Henki:
sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset Jerusalemissa sitovat tällä tavoin
ja antavat pakanoiden käsiin."
Tämän kuultuamme me yhdessä paikkakunnalla asuvien kanssa pyysimme,
ettei hän menisi Jerusalemiin.
Silloin Paavali sanoi:
"Mitä te teette, kun itkette ja raastatte sydäntäni!
Minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi
vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme:
"Tapahtukoon Herran tahto."

Jos Paavali olisi kieltäytynyt kutsumuksestaan ja saamastaan tehtävästä,
niin ei se sitä tarkoita, että hän olisi sitten ollut kadotettu.
Mutta selvää on,
että silloin hän ei olisi Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä
myöskään saanut voittopalkintoa.

Kutsui Jeesus meidät sitten mihin tehtäviin tahansa,
niin juuri niin tehdessämme me löydämme
kaikkein rikkaimman elämän.
Mutta jos kieltäydymme kutsumuksestamme,
niin säästymme kyllä monelta ahdistukselta ja vaivalta,
mutta tosiasiassa kadotamme sen antoisimman elämän.

Lue lisää

Lisäilet kalamos omia mausteitasi Raamatun ilmoitukseen:
>>Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Semper.Fidelis kirjoitti:

Lisäilet kalamos omia mausteitasi Raamatun ilmoitukseen:
>>Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Lue lisää

Onpa hyvä tietää, että kalamos on kpap-harhaopin kannalla. Juuri tuollaiset harhaopit saavat ihmiset torjumaan uskon ja luottamaan sokeasti valheeseen, että "kyllä se Jumala minut lopulta pelastaa, jos olen kerran valittu: nyt voin ihan rauhassa ryypätä ja rellestää, sillä enhän voi mitenkään vaikuttaa omaan pelastumiseeni". Ja tätä harhaa opettavat kaikki vapaan tahdon kieltävät tahot.

Kyllä se on niin, että uskoontulo johtaa uudestisyntymiseen sataprosenttisesti vain kutsutusta ihmisestä riippuvista syistä ja valittu pysyy kristuksessa vain oman suostumuksensa (tahtonsa) kautta, sillä Jumala ei pelasta kutsuttuja täysin heistä riippumattomin perustein yksin oman päättämänsä nojalla niin kuin eräät väittävät totuuden vastaisesti.

nikojt kirjoitti:

Vastaathan kysymyksiini, jotta voin jatkaa keskustelua sen pohjalta ja kenties silloin meillä on mahdollista löytää se punainen lanka jota niin mielelläni tahtoisin tuoda esiin...

Lue lisää

Vastaan tässä ketjussa vain niihin kysymyksiin,
jotka liittyvät oman ristimme kantamiseen.

"Jos joku tahtoo kulkea Minun perässäni,
hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon Minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä MINUN JA EVANKELIUMIN tähden,
pelastaa sen." (Mark 8)

Jos haluat keskustella synnistä ja siitä vapautumisesta,
niin sopiva paikka tällaiselle keskustelulle
on se ketju, johon olen jo viitannut.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

nikojt kirjoitti:

Vastaathan kysymyksiini, jotta voin jatkaa keskustelua sen pohjalta ja kenties silloin meillä on mahdollista löytää se punainen lanka jota niin mielelläni tahtoisin tuoda esiin...

Lue lisää

Miksi Kalamos ei vastaa??

totuus esiin kirjoitti:

Onpa hyvä tietää, että kalamos on kpap-harhaopin kannalla. Juuri tuollaiset harhaopit saavat ihmiset torjumaan uskon ja luottamaan sokeasti valheeseen, että "kyllä se Jumala minut lopulta pelastaa, jos olen kerran valittu: nyt voin ihan rauhassa ryypätä ja rellestää, sillä enhän voi mitenkään vaikuttaa omaan pelastumiseeni". Ja tätä harhaa opettavat kaikki vapaan tahdon kieltävät tahot.

Kyllä se on niin, että uskoontulo johtaa uudestisyntymiseen sataprosenttisesti vain kutsutusta ihmisestä riippuvista syistä ja valittu pysyy kristuksessa vain oman suostumuksensa (tahtonsa) kautta, sillä Jumala ei pelasta kutsuttuja täysin heistä riippumattomin perustein yksin oman päättämänsä nojalla niin kuin eräät väittävät totuuden vastaisesti.

Lue lisää

oikeasti ajattelee??

Näinkö Kalamos kirjoitti:

oikeasti ajattelee??

Kaikki ne kymmenet ja varmaan sadat kommentit,
jotka Semper on kirjoittanut tyyliin:
"kalamos opettaa/ajattelee/näkee ...." ovat valhetta.

"Autuaita olette te,
kun ihmiset minun tähteni
solvaavat ja vainoavat teitä
ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa."

Semper.Fidelis kirjoitti:

Lisäilet kalamos omia mausteitasi Raamatun ilmoitukseen:
>>Jeesukseen uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan".

Lue lisää

Uskovat on ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan",
«Hepr. 10:10».
Siksi uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
«Fil. 1:1»; «Hepr. 3:1»; «Juud. 3»; «Kol. 3:12»

kalamos kirjoitti:

Kaikki ne kymmenet ja varmaan sadat kommentit,
jotka Semper on kirjoittanut tyyliin:
"kalamos opettaa/ajattelee/näkee ...." ovat valhetta.

"Autuaita olette te,
kun ihmiset minun tähteni
solvaavat ja vainoavat teitä
ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa."

Lue lisää

Olet opettajan asemaan itsesi asettanut, kalamos.
Sinulla on omat opetussivut, joihin usein linkität.

Eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole, eihän toki.
Mutta yhden (1) asian se ainakin tuo mukanaan:

Sinun opetustasi kuuluu arvostella Jumalan sanalla.
Sen olen tehnyt ja sen sinä olet huonosti kestänyt.

Totuuden valo saa sinut kalamos voimaan pahoin.
Jospa se on hyvä merkki; sanan valo vielä voittaa.

AS Sanakirja "pyhä" kirjoitti:

Uskovat on ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa,
"pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan",
«Hepr. 10:10».
Siksi uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti,
«Fil. 1:1»; «Hepr. 3:1»; «Juud. 3»; «Kol. 3:12»

Lue lisää

En käytä AS-sanakirjaa, mutta sen tiedän, että myös AS voi erehtyä.

Vai kumpi sinun mielestäsi on luotettavampi: AS vai Jumalan sana?

"Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät." Heb.6:4-6.

Eikö meidän ole parempi uskoa Jumalan sanaa kuin kalamoksen tai muiden erehtyväisten ihmisopin julistajien haparoivia sanoja?!

Minä olen valintani tehnyt. Uskon Jumalaan ja Hänen Sanaansa.

Semper.Fidelis kirjoitti:

En käytä AS-sanakirjaa, mutta sen tiedän, että myös AS voi erehtyä.

Vai kumpi sinun mielestäsi on luotettavampi: AS vai Jumalan sana?

"Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät." Heb.6:4-6.

Eikö meidän ole parempi uskoa Jumalan sanaa kuin kalamoksen tai muiden erehtyväisten ihmisopin julistajien haparoivia sanoja?!

Minä olen valintani tehnyt. Uskon Jumalaan ja Hänen Sanaansa.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11206143/#comment-59582143
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11206143/#comment-59549467

kalamos kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11206143/#comment-59582143
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11206143/#comment-59549467

Lue lisää

Kalamos, "työläs on sinun potkia tutkainta vastaan".

Vaikka sataan viestiisi linkittäisit, ei Sanan totuus siitä muutu.
Sinulla on Sanan vastaiset valheet, joiden kaupittelu käy työlääksi,
etten sanoisi ylivoimaiseksi, kun ne Sanan vaa'alla on punnittu ja
akanan painoisiksi havaittu.

kalamos kirjoitti:

Vastaan tässä ketjussa vain niihin kysymyksiin,
jotka liittyvät oman ristimme kantamiseen.

"Jos joku tahtoo kulkea Minun perässäni,
hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon Minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä MINUN JA EVANKELIUMIN tähden,
pelastaa sen." (Mark 8)

Jos haluat keskustella synnistä ja siitä vapautumisesta,
niin sopiva paikka tällaiselle keskustelulle
on se ketju, johon olen jo viitannut.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Lue lisää

En ymmärrä miksi et suostunut selvään kysymykseen vastaamaan ja näin estit keskusteluni päämäärän etenemisen...

Olisin niin mielelläni johdattanut sinut näin esimerkin kautta siihen punaiseenlankaan mitä niin olen toivonut sinun näkevän, mutta juuri kun pääsemme avainkysymysten äärelle jätä keskustelun tyystin kesken.

Vastaan kuitenkin osaltani itse, vaikka en sitä toivonut;

Jos syntiin lankeaa, siihen kompastuu, on se AINA lihan teko.
Liha ei siis ole kertakaikkisesti kuollut, eikä tulekaan kuolleeksi ennen maallisen majamme raukeamista. Myös uskova vaeltaa tässä ajassa liharuumiissaan, mutta vanhurskautettuna uudestisyntyneenä Jumalan Hengestä.
Se mikä Hengestä syntyy on henkeä janäin liha ei koskaan voi syntyä Hengestä.
Liha luotiin maantomusta ja siihen sen päämäärä on.

Tämä liha saa aikaan ihmisissä synnin tekoa ja synnin juuri nousee sydämestä.
Uskova ei tule tässä ajassa täydelliseksi kokonansa, sillä liharuumiimme roikkuu meissä kiinni kunnes kurkastus Herran paluussa muuttaa ja vapauttaa meidän alemmustilassa olevat tomuruumiimme kirkastetuiksi kuten Herrallamme tänä päivänä on.

Silloin ei synti voi nousta mieleemme, sillä lihaa ei ole, synnin mahdollisuus on kokonansa poistunut.

Uskovaan on painettu uskon hetkellä Pyhän Hengen sinetti, Herra antaa oman Henkensä heihin jotka uskovat Jeesukseen. Kaikki käden työt saadaan silloin Golgatan ristin voiton tähden luetuksi maksetuiksi, näin uskova saa Kristus tielle puhtaan alun, hyvän omantunnon!
Tämä hyvä omatunto ja puhdas alku on juuri se mitä Pietari kirjeessään omantunnon pesusta kasteessa puhui.
Uskoontuloon liittyykin lähes kiinteästi kaste, eikä Raamattu tunne käsitettä kastamaton uskova.

Nytuskovina Jumala Henkensä ja Sanansa kautta kasvattaa uskovia tällä tiellä armossa ja rakkaudessa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuuteen. Tässä kasvussa opimme Hengellä hylkäämään ja kuolettamaan lihan teot eli synnin.
Tämän kasvunpäämäärä on pyhä elämä tässä ajassa ja se kumpuaa kirkkauteen ikuisuudessa. Tätä pyhää elämää tässä ajassa eletään niin itsemme kuin toistemme tähden, mutta ennenkaikkea Jumalan.
Hänen tahtonsa tähden!

Tätä elämää, pyhityselämää on mahdotonta elää ilman Jumalan Henkeä ja sen tähden usko eletään todeksi käden töissä.

nikojt kirjoitti:

En ymmärrä miksi et suostunut selvään kysymykseen vastaamaan ja näin estit keskusteluni päämäärän etenemisen...

Olisin niin mielelläni johdattanut sinut näin esimerkin kautta siihen punaiseenlankaan mitä niin olen toivonut sinun näkevän, mutta juuri kun pääsemme avainkysymysten äärelle jätä keskustelun tyystin kesken.

Vastaan kuitenkin osaltani itse, vaikka en sitä toivonut;

Jos syntiin lankeaa, siihen kompastuu, on se AINA lihan teko.
Liha ei siis ole kertakaikkisesti kuollut, eikä tulekaan kuolleeksi ennen maallisen majamme raukeamista. Myös uskova vaeltaa tässä ajassa liharuumiissaan, mutta vanhurskautettuna uudestisyntyneenä Jumalan Hengestä.
Se mikä Hengestä syntyy on henkeä janäin liha ei koskaan voi syntyä Hengestä.
Liha luotiin maantomusta ja siihen sen päämäärä on.

Tämä liha saa aikaan ihmisissä synnin tekoa ja synnin juuri nousee sydämestä.
Uskova ei tule tässä ajassa täydelliseksi kokonansa, sillä liharuumiimme roikkuu meissä kiinni kunnes kurkastus Herran paluussa muuttaa ja vapauttaa meidän alemmustilassa olevat tomuruumiimme kirkastetuiksi kuten Herrallamme tänä päivänä on.

Silloin ei synti voi nousta mieleemme, sillä lihaa ei ole, synnin mahdollisuus on kokonansa poistunut.

Uskovaan on painettu uskon hetkellä Pyhän Hengen sinetti, Herra antaa oman Henkensä heihin jotka uskovat Jeesukseen. Kaikki käden työt saadaan silloin Golgatan ristin voiton tähden luetuksi maksetuiksi, näin uskova saa Kristus tielle puhtaan alun, hyvän omantunnon!
Tämä hyvä omatunto ja puhdas alku on juuri se mitä Pietari kirjeessään omantunnon pesusta kasteessa puhui.
Uskoontuloon liittyykin lähes kiinteästi kaste, eikä Raamattu tunne käsitettä kastamaton uskova.

Nytuskovina Jumala Henkensä ja Sanansa kautta kasvattaa uskovia tällä tiellä armossa ja rakkaudessa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuuteen. Tässä kasvussa opimme Hengellä hylkäämään ja kuolettamaan lihan teot eli synnin.
Tämän kasvunpäämäärä on pyhä elämä tässä ajassa ja se kumpuaa kirkkauteen ikuisuudessa. Tätä pyhää elämää tässä ajassa eletään niin itsemme kuin toistemme tähden, mutta ennenkaikkea Jumalan.
Hänen tahtonsa tähden!

Tätä elämää, pyhityselämää on mahdotonta elää ilman Jumalan Henkeä ja sen tähden usko eletään todeksi käden töissä.

Lue lisää

Muutamia Sanankohtia aiheen tueksi;

Tiitus 2.
"11 Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille,
12 ja se KASVATTAA meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa,
13 kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.
14 Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää."

Jumalan armo kasvattaa Herran omia tässä ajassa elämään Jumalan tahdon mukaista elämää, jossa käden työssä näkyy totena usko. Armo kasvattaa meitä tässä ajassa Jumalan Pojan kaltaisuuteen. Koko pelastus yksin Kristuksen ristin tähden! Kaikki yksin ristin veren ansiota, ei omaamme. Pelastus, kasvu ja puhdistus tulee yksin Jeesuksen veren tähden, ei minkään muun.
Ilman Häntä emme mitään voi.

1.Joh.1:7 "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."

Tämä veri peseemeidät puhtaaksi kaikesta synnistä, kunhan vaellamme valkeudessa. Tämä on Jeesuksessa Kristuksessa, Häneen uskoen ja Hänelle uskollisena jatkuvasti kokoajan!

Johannes kirjoitti, että jos sanomme jo nyt olevamme täydellisen synnittömiä, että meillä ei syntiä enään ole, eksytämme niin itsemme.
Pyhä Henki näyttää rikkeemme, nostaa ne esiin ja vetää niitä parannukseen, joten jos emme niitä suostu tällä tiellä näkemään ja hyväksymään, ei armon kasvu saa meissa sijaa. Sen tähden Isä meidän rukouksen sanoin yhdymme syntien anteeksipyyntöön niin usein kun sen Herralle lausumme.

Hebr. 12
"Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,"

Tässä hebrealaiskirjeen kirjoittaja kurjoittaa veljille ja sisarille Herrassa, uskoville.
Synti niin helposti kietoo... hän kirjoittaa.
Hän ohjaa seurakuntaa nyt katsomaan jatkuvasti ja kokoajan Herraan Jeesukseen, roikkumaan Hänessä ja näin Hengellä, Jumalalta saadulta ja saatavalla voimalla hylkäämään maalliset himot ja synnin.
Tätä pn kasvu Herrassa Kristus tiellä. Ei oman käden kautta saatua pyhitystä, vaan uskon kautta saatua Jumalalta.

Fil 2:13 "sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi."

Mutta jos emme katso Herraan ja Hänessä pysy ja sen sijaan annamme synnin meidät jälleen kietoa, emmekä ristiämme suostu kantamaan, jää kasvu tukahdutetuksi.

Johannes kirjoittikin, että me emme syntiä voi tehdä jos me jatkuvasti ja kokoajan pysymme Herrassa.

Ef 4:22 "että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,"

Näin Paavali kirjoitti uskoville Herrassa, jotka ennen elivät himojensa mukaan ja nyt Hengen ja Sanan kasvun kautta hän kehoittaa uskovia nyt uusina luomuksina panemaan vanha ihminen pois, ja elämään kaikessa Herralle.
Toisin sanoen, Paavali tuo heille julki senvaltaisan ristin työ saavutuksen, meidän asememme nyt uudistettuina Herrassa ja kuinka tässä nyt on vaellettava!

nikojt kirjoitti:

Muutamia Sanankohtia aiheen tueksi;

Tiitus 2.
"11 Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille,
12 ja se KASVATTAA meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa,
13 kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.
14 Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää."

Jumalan armo kasvattaa Herran omia tässä ajassa elämään Jumalan tahdon mukaista elämää, jossa käden työssä näkyy totena usko. Armo kasvattaa meitä tässä ajassa Jumalan Pojan kaltaisuuteen. Koko pelastus yksin Kristuksen ristin tähden! Kaikki yksin ristin veren ansiota, ei omaamme. Pelastus, kasvu ja puhdistus tulee yksin Jeesuksen veren tähden, ei minkään muun.
Ilman Häntä emme mitään voi.

1.Joh.1:7 "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."

Tämä veri peseemeidät puhtaaksi kaikesta synnistä, kunhan vaellamme valkeudessa. Tämä on Jeesuksessa Kristuksessa, Häneen uskoen ja Hänelle uskollisena jatkuvasti kokoajan!

Johannes kirjoitti, että jos sanomme jo nyt olevamme täydellisen synnittömiä, että meillä ei syntiä enään ole, eksytämme niin itsemme.
Pyhä Henki näyttää rikkeemme, nostaa ne esiin ja vetää niitä parannukseen, joten jos emme niitä suostu tällä tiellä näkemään ja hyväksymään, ei armon kasvu saa meissa sijaa. Sen tähden Isä meidän rukouksen sanoin yhdymme syntien anteeksipyyntöön niin usein kun sen Herralle lausumme.

Hebr. 12
"Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,"

Tässä hebrealaiskirjeen kirjoittaja kurjoittaa veljille ja sisarille Herrassa, uskoville.
Synti niin helposti kietoo... hän kirjoittaa.
Hän ohjaa seurakuntaa nyt katsomaan jatkuvasti ja kokoajan Herraan Jeesukseen, roikkumaan Hänessä ja näin Hengellä, Jumalalta saadulta ja saatavalla voimalla hylkäämään maalliset himot ja synnin.
Tätä pn kasvu Herrassa Kristus tiellä. Ei oman käden kautta saatua pyhitystä, vaan uskon kautta saatua Jumalalta.

Fil 2:13 "sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi."

Mutta jos emme katso Herraan ja Hänessä pysy ja sen sijaan annamme synnin meidät jälleen kietoa, emmekä ristiämme suostu kantamaan, jää kasvu tukahdutetuksi.

Johannes kirjoittikin, että me emme syntiä voi tehdä jos me jatkuvasti ja kokoajan pysymme Herrassa.

Ef 4:22 "että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,"

Näin Paavali kirjoitti uskoville Herrassa, jotka ennen elivät himojensa mukaan ja nyt Hengen ja Sanan kasvun kautta hän kehoittaa uskovia nyt uusina luomuksina panemaan vanha ihminen pois, ja elämään kaikessa Herralle.
Toisin sanoen, Paavali tuo heille julki senvaltaisan ristin työ saavutuksen, meidän asememme nyt uudistettuina Herrassa ja kuinka tässä nyt on vaellettava!

Lue lisää

Ja tässä tulee täydellisesti esille ketjun aloituksen aihe, ristimme kanto.
Se on, uskovina Jumalan tahdossa kulkemista, Hänelle uskollisena olemista josta seuraa väistämättä tässä ajassa lihalle tuskaa ja kärsimystä, sillä liha on vanhurskautta vastaan. Niin Herra Jeesuskin kärsi ristillä lihassa pitkään ennenkuin antoi Henkensä ja niin ei meidänkään liha jätä kärsimättä silloin kun ristiämme kannamme, emmekä lihan tahtoon suostu, vaan Hengen voimalla kuoletamme lihan teot. Annamme Kristuksen veren meitä jokainen päivä puhdistaa, kaikesta ja kasvattaa Jumalan Pojan kaltaisuuteen!

Kaikki tämä yksin Golgatan ristin veren tähden, ei minkään muun!

nikojt kirjoitti:

Ja tässä tulee täydellisesti esille ketjun aloituksen aihe, ristimme kanto.
Se on, uskovina Jumalan tahdossa kulkemista, Hänelle uskollisena olemista josta seuraa väistämättä tässä ajassa lihalle tuskaa ja kärsimystä, sillä liha on vanhurskautta vastaan. Niin Herra Jeesuskin kärsi ristillä lihassa pitkään ennenkuin antoi Henkensä ja niin ei meidänkään liha jätä kärsimättä silloin kun ristiämme kannamme, emmekä lihan tahtoon suostu, vaan Hengen voimalla kuoletamme lihan teot. Annamme Kristuksen veren meitä jokainen päivä puhdistaa, kaikesta ja kasvattaa Jumalan Pojan kaltaisuuteen!

Kaikki tämä yksin Golgatan ristin veren tähden, ei minkään muun!

Lue lisää

sinulta, Niko!

nikojt kirjoitti:

Ja tässä tulee täydellisesti esille ketjun aloituksen aihe, ristimme kanto.
Se on, uskovina Jumalan tahdossa kulkemista, Hänelle uskollisena olemista josta seuraa väistämättä tässä ajassa lihalle tuskaa ja kärsimystä, sillä liha on vanhurskautta vastaan. Niin Herra Jeesuskin kärsi ristillä lihassa pitkään ennenkuin antoi Henkensä ja niin ei meidänkään liha jätä kärsimättä silloin kun ristiämme kannamme, emmekä lihan tahtoon suostu, vaan Hengen voimalla kuoletamme lihan teot. Annamme Kristuksen veren meitä jokainen päivä puhdistaa, kaikesta ja kasvattaa Jumalan Pojan kaltaisuuteen!

Kaikki tämä yksin Golgatan ristin veren tähden, ei minkään muun!

Lue lisää

Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
Me voimme joutua kärsimään,
kun olemme aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät meiltä meidän toivomme perustusta.

1 Piet 3

13. Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
14. Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita.
Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö,
15. vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne
ja olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu.
16. Vastatkaa kuitenkin
lempeästi ja kunnioittavasti
ja pitäkää itsellänne hyvä omatunto,
jotta ne, jotka puhuvat pahaa teidän
hyvästä vaelluksestanne Kristuksessa,
joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17. Onhan parempi,
jos niin on Jumalan tahto,
kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä.
18. Kärsihän Kristuskin kerran syntien tähden,
vanhurskas väärintekijöiden puolesta,
johdattaakseen teidät Jumalan luo.

kalamos kirjoitti:

Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
Me voimme joutua kärsimään,
kun olemme aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät meiltä meidän toivomme perustusta.

1 Piet 3

13. Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
14. Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita.
Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö,
15. vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne
ja olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu.
16. Vastatkaa kuitenkin
lempeästi ja kunnioittavasti
ja pitäkää itsellänne hyvä omatunto,
jotta ne, jotka puhuvat pahaa teidän
hyvästä vaelluksestanne Kristuksessa,
joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17. Onhan parempi,
jos niin on Jumalan tahto,
kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä.
18. Kärsihän Kristuskin kerran syntien tähden,
vanhurskas väärintekijöiden puolesta,
johdattaakseen teidät Jumalan luo.

Lue lisää

Sinun uskosi kalamos on omahyväistä fariseuksen uskoa.

Vastaustasi leimaa itsetyytyväisyys ja pönäkkä usko omaan vanhurskauteen.

Mahdoitko edes haluta ymmärtää Nikon kirjoituksesta mitään.

Murheellista, että sinun kaltaisesi karismaattis-kalvinistiset harhaopettajat saavat oppiaan kaupaksi sen ansiosta, että se on lihan tahdolle ja tunteille mieluista.

Jumalan sanan mukaista ristin evankeliumia ei sinun oppisi edusta.
Sinulle sokealle ja penseälle kuuluu Ilmestyskirjan sanat, 3:15-18:

"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit."

kalamos kirjoitti:

Olin lukenut vain avauksesi, kun vastasin siihen.
Huomasin nyt, että _greeeen oli jo ennen minua tuonut esiin
aivan saman asian kuin minäkin, joskin perusteellisemmin.

Kristus on kuollut kaikkien edestä.
Pelastuksemme perustuu yksin Golgatan ristiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Ja nyt kun me olemme Kristuksen kuolemassa kuolleet,
Hänen kanssaan haudatut ja Hänen kanssaan herätetyt
uuteen elämään, eli sanalla sanoen meidät on tehty eläviksi,
niin meillä on valtava etuoikeus palvella Jeesusta.
Etuoikeus antaa tuo uusi lahjaksi saatu elämä Hänen käyttöönsä.
Tämä valinta edellyttää ristin kantamista ja itsensä kieltämistä
JEESUKSEN JA EVANKELIUMIN tähden.

Lue lisää

Eipä toisto pahaa tee. Itsekin olen toistanut tätä asiaa mm. Semperille aikamoisen monta kertaa. Kertaus on opintojen äiti. :)

~~tp~~35 kirjoitti:

Höpö höpö..... siis tuohon armolahja tuntemukseesi. :)

Mutta onhan tämä sellainen paikka,
jossa helposti syntyy näitä väärinymmärryksiä,
kun puuttuu se tärkein viestimismahdollisuus, mikä
meillä on kasvokkain ollessamme, eli äänenpainot ja ilmeet.

Mutta ei se mielestäni niin vaarallista ole silloin,
kun kykenemme vielä tällä tavoin selvittämään asiat,
etteivät ne jää kivinä kenkiimme hiertämään ja
kasvattamaan kaunaisuutta.

Mutta en tästä tämän enempää, etten sotke ketjun varsinaista aihetta.

Lue lisää

Tähkäpää, edelleenkin tahtoisin selvittää meidän välissämme olevan asian...

kalamos kirjoitti:

Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
Me voimme joutua kärsimään,
kun olemme aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät meiltä meidän toivomme perustusta.

1 Piet 3

13. Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
14. Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita.
Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö,
15. vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne
ja olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille,
jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu.
16. Vastatkaa kuitenkin
lempeästi ja kunnioittavasti
ja pitäkää itsellänne hyvä omatunto,
jotta ne, jotka puhuvat pahaa teidän
hyvästä vaelluksestanne Kristuksessa,
joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17. Onhan parempi,
jos niin on Jumalan tahto,
kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä.
18. Kärsihän Kristuskin kerran syntien tähden,
vanhurskas väärintekijöiden puolesta,
johdattaakseen teidät Jumalan luo.

Lue lisää

kalamos kirjoitti;
"Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden. "

Hebr.
"1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3 Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan"

Hebrealaiskirjeen kirjotittaja kehoittaa seurakuntalaisia laittamaan pois kaiken mikä meitä painaa ja laittamaan pois synnin joka niin helposti uskoviakin kietoo.

Hän kehoittaa laittamaan ne pois, ei vain myönny sanomaan, että teillä ei sitä alkuunkaan ole.

Tämän kehoituksen sanan jälkeen hän jatkaa "lääkkeellä" siihen ja se on, -> "AJATELKAA HÄNTÄ...".
Näin hän tuo ilmi sen, että meidän tulee ensin pitää huolta siitä, että vaellamme jatkuvasti ja kokoajan Herrassamme, Hänen tahdossansa, emmekä anna synnin meitä kietoa vaan Hengellä kuoletamme lihan töitä.

Tähän liittyy kiinteästi pyhä ja vanhurskas, Jumalan mielen mukainen vaellus tässä maailmassa ja ajassa ja siitä seuraa aina myös maailman vihaa ja vastustusta, aina verille asti.

Tässä on kyse siitä, että teemme todellakin tässä ajassa kutsumuksemme lujiksi, se on, Jumalan tahdossa elämistä jopa siinä määrin mitä hebrealaiskirjeen kirjoittaja kertoo.
Pietari puhuu samasta;

"2 Piet 1:
10 Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ETTE KOSKAAN LANKEA;
11 sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Lankeamisella Pietari tarkoittaa syntiin lankeamista ja synti on aina lihan teko.
Myös uskovat voivat langeta syntiin, mutta Jumala tahtoo kasvattaa omansa Jumalan Pojan kaltaisuuteen tässä ajassa Hengen ja Sanan kautta.

Ei Paavali rientänyt ja juossut oman käden töissä, omavanhurskaudessa, vaan Kristuksessa, Kristuksen voimassa ja Häneen katsoen. Vain tässä voimassa ja Hengessä Paavali ole kyvyllinen laittamaan pois omaa syntiä vaeltamaan kaikessa vanhurskauden tiellä. Hän kilvoitteli Herrassa, kasvoi Herrassa ja teki kutsumuksensa lujaksi kuten Pietari opetti. Kaikki tämä yksin Kristuksen suunntattoman armon tähden jonka Paavali sai kokea tiellä kohdatessaan itse Herran!

Hän oli rakastettu ja siksi hän rakasti.
Hän oli armahdettu ja siksi hän armahti myös muita.
Kristus kärsi hänen puolesta ja siksi nyt rakastettuna ja armahdettuna hänkin oli velvollinen kärsimään. Mitä enemmin hän katsoi Kristukseen, sitä enemmin Hengen voima näkyi hänen käden töissään. Tässä ei ollut hetkeäkään kyse oman käden vanhurskaudesta.

Ennen Kristusta Saulus taisteli oman käden tiellä, ilman voimaa, lihassaan pyrkien elämään kaikessa Tooran mukaan. Hän olikin Gamalielin huippuoppilas ja kenties tuleva Sanhedrinin jäsen, kenties johtava Fariseus.
Hän eli moitteetta farisealaista oman käden tietä mutta kaikessa tässä, ilman Kristusta, ilman ymmärrystä Totuudesta.
Kaiken tämän Paavali luki Totuuteen päästyään roskaksi.

Armo ja pelastus luettiin yksin Golgatan ristin tähden. Nyt armahdettuna, peleastuksen alle tulleena, rakastettuna ja Herralle omistettuna Paavali sai Jumalan voimassa kulkea Totuuden Tietä. Sen tähden, kaiken sen mitä Paavali Kristuksessa teki, oli Herran kunniaa, ei hänen, sillä ilman Jumalaa Paavali ei koskaan olisi kyennyt vanhurskauden töihin, todelliseen Kristuksen tahdon tekemiseen.

Johannes kirjoittikin kirjeessään, että jos jatkuvasti ja kokoajan pysymme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, emme voi koskaan langeta syntiin.

Kaikki uskovat eivät kuitenkaan näin jatkuvasti tee, eivätkä pyri tekemään kutsumustaan lujiksi, eivät pyri panemaan syntiä pois kuten hebrealaiskirjoittaja kirjoitti, vaan jo alkuseurakunnan ainakana nuhteet olivat enemmän kuin paikallaan;

1 Kor 3:3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?

Nämä sanat Paavali sanoi uskoville korinton seurakunnassa ja ne olivat äärettömän vakavat sanat sillä;

Room 8:13 "Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."


Mutta ei Paavali suinkaan pitänyt itseään täydellisenä.
Paavali oli vaelluksensa edessä nöyrä ja Jumalaa pelkääväinen kaikessa. Hän kirjoittikin näin;

"Fili 3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut."

Hänen uskonsa näkyi käden töissä.

nikojt kirjoitti:

kalamos kirjoitti;
"Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden. "

Hebr.
"1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3 Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan"

Hebrealaiskirjeen kirjotittaja kehoittaa seurakuntalaisia laittamaan pois kaiken mikä meitä painaa ja laittamaan pois synnin joka niin helposti uskoviakin kietoo.

Hän kehoittaa laittamaan ne pois, ei vain myönny sanomaan, että teillä ei sitä alkuunkaan ole.

Tämän kehoituksen sanan jälkeen hän jatkaa "lääkkeellä" siihen ja se on, -> "AJATELKAA HÄNTÄ...".
Näin hän tuo ilmi sen, että meidän tulee ensin pitää huolta siitä, että vaellamme jatkuvasti ja kokoajan Herrassamme, Hänen tahdossansa, emmekä anna synnin meitä kietoa vaan Hengellä kuoletamme lihan töitä.

Tähän liittyy kiinteästi pyhä ja vanhurskas, Jumalan mielen mukainen vaellus tässä maailmassa ja ajassa ja siitä seuraa aina myös maailman vihaa ja vastustusta, aina verille asti.

Tässä on kyse siitä, että teemme todellakin tässä ajassa kutsumuksemme lujiksi, se on, Jumalan tahdossa elämistä jopa siinä määrin mitä hebrealaiskirjeen kirjoittaja kertoo.
Pietari puhuu samasta;

"2 Piet 1:
10 Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ETTE KOSKAAN LANKEA;
11 sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Lankeamisella Pietari tarkoittaa syntiin lankeamista ja synti on aina lihan teko.
Myös uskovat voivat langeta syntiin, mutta Jumala tahtoo kasvattaa omansa Jumalan Pojan kaltaisuuteen tässä ajassa Hengen ja Sanan kautta.

Ei Paavali rientänyt ja juossut oman käden töissä, omavanhurskaudessa, vaan Kristuksessa, Kristuksen voimassa ja Häneen katsoen. Vain tässä voimassa ja Hengessä Paavali ole kyvyllinen laittamaan pois omaa syntiä vaeltamaan kaikessa vanhurskauden tiellä. Hän kilvoitteli Herrassa, kasvoi Herrassa ja teki kutsumuksensa lujaksi kuten Pietari opetti. Kaikki tämä yksin Kristuksen suunntattoman armon tähden jonka Paavali sai kokea tiellä kohdatessaan itse Herran!

Hän oli rakastettu ja siksi hän rakasti.
Hän oli armahdettu ja siksi hän armahti myös muita.
Kristus kärsi hänen puolesta ja siksi nyt rakastettuna ja armahdettuna hänkin oli velvollinen kärsimään. Mitä enemmin hän katsoi Kristukseen, sitä enemmin Hengen voima näkyi hänen käden töissään. Tässä ei ollut hetkeäkään kyse oman käden vanhurskaudesta.

Ennen Kristusta Saulus taisteli oman käden tiellä, ilman voimaa, lihassaan pyrkien elämään kaikessa Tooran mukaan. Hän olikin Gamalielin huippuoppilas ja kenties tuleva Sanhedrinin jäsen, kenties johtava Fariseus.
Hän eli moitteetta farisealaista oman käden tietä mutta kaikessa tässä, ilman Kristusta, ilman ymmärrystä Totuudesta.
Kaiken tämän Paavali luki Totuuteen päästyään roskaksi.

Armo ja pelastus luettiin yksin Golgatan ristin tähden. Nyt armahdettuna, peleastuksen alle tulleena, rakastettuna ja Herralle omistettuna Paavali sai Jumalan voimassa kulkea Totuuden Tietä. Sen tähden, kaiken sen mitä Paavali Kristuksessa teki, oli Herran kunniaa, ei hänen, sillä ilman Jumalaa Paavali ei koskaan olisi kyennyt vanhurskauden töihin, todelliseen Kristuksen tahdon tekemiseen.

Johannes kirjoittikin kirjeessään, että jos jatkuvasti ja kokoajan pysymme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, emme voi koskaan langeta syntiin.

Kaikki uskovat eivät kuitenkaan näin jatkuvasti tee, eivätkä pyri tekemään kutsumustaan lujiksi, eivät pyri panemaan syntiä pois kuten hebrealaiskirjoittaja kirjoitti, vaan jo alkuseurakunnan ainakana nuhteet olivat enemmän kuin paikallaan;

1 Kor 3:3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?

Nämä sanat Paavali sanoi uskoville korinton seurakunnassa ja ne olivat äärettömän vakavat sanat sillä;

Room 8:13 "Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."


Mutta ei Paavali suinkaan pitänyt itseään täydellisenä.
Paavali oli vaelluksensa edessä nöyrä ja Jumalaa pelkääväinen kaikessa. Hän kirjoittikin näin;

"Fili 3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut."

Hänen uskonsa näkyi käden töissä.

Lue lisää

Kyllä on ilo lukea näitä Nikon kirjoituksia, kiitos!

nikojt kirjoitti:

kalamos kirjoitti;
"Me emme kärsi synnin tai synnin himon tähden. "

Hebr.
"1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3 Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan"

Hebrealaiskirjeen kirjotittaja kehoittaa seurakuntalaisia laittamaan pois kaiken mikä meitä painaa ja laittamaan pois synnin joka niin helposti uskoviakin kietoo.

Hän kehoittaa laittamaan ne pois, ei vain myönny sanomaan, että teillä ei sitä alkuunkaan ole.

Tämän kehoituksen sanan jälkeen hän jatkaa "lääkkeellä" siihen ja se on, -> "AJATELKAA HÄNTÄ...".
Näin hän tuo ilmi sen, että meidän tulee ensin pitää huolta siitä, että vaellamme jatkuvasti ja kokoajan Herrassamme, Hänen tahdossansa, emmekä anna synnin meitä kietoa vaan Hengellä kuoletamme lihan töitä.

Tähän liittyy kiinteästi pyhä ja vanhurskas, Jumalan mielen mukainen vaellus tässä maailmassa ja ajassa ja siitä seuraa aina myös maailman vihaa ja vastustusta, aina verille asti.

Tässä on kyse siitä, että teemme todellakin tässä ajassa kutsumuksemme lujiksi, se on, Jumalan tahdossa elämistä jopa siinä määrin mitä hebrealaiskirjeen kirjoittaja kertoo.
Pietari puhuu samasta;

"2 Piet 1:
10 Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ETTE KOSKAAN LANKEA;
11 sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Lankeamisella Pietari tarkoittaa syntiin lankeamista ja synti on aina lihan teko.
Myös uskovat voivat langeta syntiin, mutta Jumala tahtoo kasvattaa omansa Jumalan Pojan kaltaisuuteen tässä ajassa Hengen ja Sanan kautta.

Ei Paavali rientänyt ja juossut oman käden töissä, omavanhurskaudessa, vaan Kristuksessa, Kristuksen voimassa ja Häneen katsoen. Vain tässä voimassa ja Hengessä Paavali ole kyvyllinen laittamaan pois omaa syntiä vaeltamaan kaikessa vanhurskauden tiellä. Hän kilvoitteli Herrassa, kasvoi Herrassa ja teki kutsumuksensa lujaksi kuten Pietari opetti. Kaikki tämä yksin Kristuksen suunntattoman armon tähden jonka Paavali sai kokea tiellä kohdatessaan itse Herran!

Hän oli rakastettu ja siksi hän rakasti.
Hän oli armahdettu ja siksi hän armahti myös muita.
Kristus kärsi hänen puolesta ja siksi nyt rakastettuna ja armahdettuna hänkin oli velvollinen kärsimään. Mitä enemmin hän katsoi Kristukseen, sitä enemmin Hengen voima näkyi hänen käden töissään. Tässä ei ollut hetkeäkään kyse oman käden vanhurskaudesta.

Ennen Kristusta Saulus taisteli oman käden tiellä, ilman voimaa, lihassaan pyrkien elämään kaikessa Tooran mukaan. Hän olikin Gamalielin huippuoppilas ja kenties tuleva Sanhedrinin jäsen, kenties johtava Fariseus.
Hän eli moitteetta farisealaista oman käden tietä mutta kaikessa tässä, ilman Kristusta, ilman ymmärrystä Totuudesta.
Kaiken tämän Paavali luki Totuuteen päästyään roskaksi.

Armo ja pelastus luettiin yksin Golgatan ristin tähden. Nyt armahdettuna, peleastuksen alle tulleena, rakastettuna ja Herralle omistettuna Paavali sai Jumalan voimassa kulkea Totuuden Tietä. Sen tähden, kaiken sen mitä Paavali Kristuksessa teki, oli Herran kunniaa, ei hänen, sillä ilman Jumalaa Paavali ei koskaan olisi kyennyt vanhurskauden töihin, todelliseen Kristuksen tahdon tekemiseen.

Johannes kirjoittikin kirjeessään, että jos jatkuvasti ja kokoajan pysymme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, emme voi koskaan langeta syntiin.

Kaikki uskovat eivät kuitenkaan näin jatkuvasti tee, eivätkä pyri tekemään kutsumustaan lujiksi, eivät pyri panemaan syntiä pois kuten hebrealaiskirjoittaja kirjoitti, vaan jo alkuseurakunnan ainakana nuhteet olivat enemmän kuin paikallaan;

1 Kor 3:3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?

Nämä sanat Paavali sanoi uskoville korinton seurakunnassa ja ne olivat äärettömän vakavat sanat sillä;

Room 8:13 "Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."


Mutta ei Paavali suinkaan pitänyt itseään täydellisenä.
Paavali oli vaelluksensa edessä nöyrä ja Jumalaa pelkääväinen kaikessa. Hän kirjoittikin näin;

"Fili 3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut."

Hänen uskonsa näkyi käden töissä.

Lue lisää

Niko

Ketjun aiheena on oman ristin kantaminen.
Sen, jota me kannamme Jeesuksen
ja evankeliumin tähden.
Me emme kanna sitä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä.

Synnistä meidät vapauttaa Vapahtaja,
joka Golgatan ristillä kertakaikkiaan kuoli synnille.
Kun me olemme Jeesuksen omiksi tulleet,
niin me olemme Hänen kuolemaansa upotetut.
Ja sen tähden:
"Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen."

Se, että me sitten synnistä vapautettuina
saamme kertoa tuota
Golgatan ristin ilosanomaa muillekin,
ja kannamme ristiä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
ei mitenkään liity siihen,
mikä tapahtui kuin meidät
Hänen omiksi tullessamme
upotettiin Hänen kuolemaansa,
jossa Hän kertakaikkiaan kuoli synnille.
Ei Hän omille synneilleen kuollut.
Ei Hän ollut tehnyt syntiä.
Vaan koko maailman synti tiivitettiin Häneen.
Hänet tehtiin synniksi.
Ja sitten Hän kuoli synnille.
Tätä ei kukaan enää voi tehdä.
Mutta me voimme tulla Hänen omikseen,
ja silloin mekin olemme osalliset
Hänen kuolemastaan ja kuolleet synnille.

"Sillä minkä hän kuoli,
sen hän kertakaikkisesti kuoli synnille,
mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."

kalamos kirjoitti:

Niko

Ketjun aiheena on oman ristin kantaminen.
Sen, jota me kannamme Jeesuksen
ja evankeliumin tähden.
Me emme kanna sitä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä.

Synnistä meidät vapauttaa Vapahtaja,
joka Golgatan ristillä kertakaikkiaan kuoli synnille.
Kun me olemme Jeesuksen omiksi tulleet,
niin me olemme Hänen kuolemaansa upotetut.
Ja sen tähden:
"Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen."

Se, että me sitten synnistä vapautettuina
saamme kertoa tuota
Golgatan ristin ilosanomaa muillekin,
ja kannamme ristiä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden,
ei mitenkään liity siihen,
mikä tapahtui kuin meidät
Hänen omiksi tullessamme
upotettiin Hänen kuolemaansa,
jossa Hän kertakaikkiaan kuoli synnille.
Ei Hän omille synneilleen kuollut.
Ei Hän ollut tehnyt syntiä.
Vaan koko maailman synti tiivitettiin Häneen.
Hänet tehtiin synniksi.
Ja sitten Hän kuoli synnille.
Tätä ei kukaan enää voi tehdä.
Mutta me voimme tulla Hänen omikseen,
ja silloin mekin olemme osalliset
Hänen kuolemastaan ja kuolleet synnille.

"Sillä minkä hän kuoli,
sen hän kertakaikkisesti kuoli synnille,
mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."

Lue lisää

Kalamos kirjoitti;

"Me emme kanna sitä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä. "

Jos luit mitä kirjoitin, niin huomanet, että tuollasta en ole sanallakaan väittänyt.
Eikä kalamos ole samantekevää miten nyt uskovina Kristuksessa vaellamme, sillä joka pysyy uskossa ja uskollisena loppuun asti, pelaastuu!

Vanhan liiton aikana Jerusalemia kohtasi suuri tuho kaldealaisten valtaisan armeijan toimesta. Herran profeetta näki tulevan tuhon, itki kansansa syntien ja paatumuksen tähden ja kääntyi vedoten Herran puoleen kansansa edestä. Mykistyneenä kohtaavan tuhon edessä profeetta oli varma, että kukaan ei säästyisi, ei edes he jotka Herran mielen mukaan vaeltavat... niin suuri tuho oli heidän edessään.
Tähän vetoamiseen, pelkoon ja kauhuun Herra vastasi profeetalleen kuuluisat sanat;

Vanhurskas on elävä uskostansa. ( Habakuk )

Tämä, yksi Raamatun siteeratuimmista lauseista, jonka Luther otti oppinsa kulmakiveksi Jumalan armosta, on myös kenties yksi väärin ymmärretyistä Raamatun jakeista.

Mitä Herra sanoi ja tarkoitti profeetalleen oli;
He jotka Jumalan silmissä ovat vanhurskaat, pelastuvat, tapahtui mitä tapahtui, KUNHAN pysyvät uskollisina kaikessa Hänelle ja kaiken keskellä uskovat Häneen, tapahtui mitä tapahtui.

Näin on myös uudessa liitossa.

Joka ei pysy uskossa ja uskollisena Kristuksessa, ei näin pysy Kristus-puussa ja tulee pois leikatuksi;

"Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois" ( Room. )

Mutta joka loppuun asti pysyy uskollisena ja uskonsa loppuun asti säilyttää, pelastuu;

Matt. 24:13
"Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu"

Matt. 10:22
"Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu."

Hepr. 3:14
"Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet. "

Jaak. 5:11
"Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. "

Ilm. 2:26
"Sille, joka voittaa, sille, joka loppuun asti noudattaa minun tahtoani, minä annan vallan hallita kansoja."

Ei voi kalamos olla uskossa Herraan ja Hänelle uskollinen jos ei ristiään suostu kantamaan ja Hänen tahdossaan kulkemaan.

Niko. kirjoitti:

Kalamos kirjoitti;

"Me emme kanna sitä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä. "

Jos luit mitä kirjoitin, niin huomanet, että tuollasta en ole sanallakaan väittänyt.
Eikä kalamos ole samantekevää miten nyt uskovina Kristuksessa vaellamme, sillä joka pysyy uskossa ja uskollisena loppuun asti, pelaastuu!

Vanhan liiton aikana Jerusalemia kohtasi suuri tuho kaldealaisten valtaisan armeijan toimesta. Herran profeetta näki tulevan tuhon, itki kansansa syntien ja paatumuksen tähden ja kääntyi vedoten Herran puoleen kansansa edestä. Mykistyneenä kohtaavan tuhon edessä profeetta oli varma, että kukaan ei säästyisi, ei edes he jotka Herran mielen mukaan vaeltavat... niin suuri tuho oli heidän edessään.
Tähän vetoamiseen, pelkoon ja kauhuun Herra vastasi profeetalleen kuuluisat sanat;

Vanhurskas on elävä uskostansa. ( Habakuk )

Tämä, yksi Raamatun siteeratuimmista lauseista, jonka Luther otti oppinsa kulmakiveksi Jumalan armosta, on myös kenties yksi väärin ymmärretyistä Raamatun jakeista.

Mitä Herra sanoi ja tarkoitti profeetalleen oli;
He jotka Jumalan silmissä ovat vanhurskaat, pelastuvat, tapahtui mitä tapahtui, KUNHAN pysyvät uskollisina kaikessa Hänelle ja kaiken keskellä uskovat Häneen, tapahtui mitä tapahtui.

Näin on myös uudessa liitossa.

Joka ei pysy uskossa ja uskollisena Kristuksessa, ei näin pysy Kristus-puussa ja tulee pois leikatuksi;

"Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois" ( Room. )

Mutta joka loppuun asti pysyy uskollisena ja uskonsa loppuun asti säilyttää, pelastuu;

Matt. 24:13
"Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu"

Matt. 10:22
"Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu."

Hepr. 3:14
"Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet. "

Jaak. 5:11
"Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. "

Ilm. 2:26
"Sille, joka voittaa, sille, joka loppuun asti noudattaa minun tahtoani, minä annan vallan hallita kansoja."

Ei voi kalamos olla uskossa Herraan ja Hänelle uskollinen jos ei ristiään suostu kantamaan ja Hänen tahdossaan kulkemaan.

Lue lisää

No niin. Ketjun aiheeseen nähden
olemme yhtä mieltä siitä,
että me emme kanna ristiä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä.

Me kannamme ristiä Jeesuksen
ja evankeliumin tähden
kertoen ilosanomaa siitä,
että Vapahtajamme kuolemallaan
vapautti meidät syntikahleista.

kalamos kirjoitti:

No niin. Ketjun aiheeseen nähden
olemme yhtä mieltä siitä,
että me emme kanna ristiä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä.

Me kannamme ristiä Jeesuksen
ja evankeliumin tähden
kertoen ilosanomaa siitä,
että Vapahtajamme kuolemallaan
vapautti meidät syntikahleista.

Lue lisää

Kuten yllä kirjoitin;

"Ja tässä tulee täydellisesti esille ketjun aloituksen aihe, ristimme kanto.
Se on, uskovina Jumalan tahdossa kulkemista, Hänelle uskollisena olemista josta seuraa väistämättä tässä ajassa lihalle tuskaa ja kärsimystä, sillä liha on vanhurskautta vastaan. Niin Herra Jeesuskin kärsi ristillä lihassa pitkään ennenkuin antoi Henkensä ja niin ei meidänkään liha jätä kärsimättä silloin kun ristiämme kannamme, emmekä lihan tahtoon suostu, vaan Hengen voimalla kuoletamme lihan teot. Annamme Kristuksen veren meitä jokainen päivä puhdistaa, kaikesta ja kasvattaa Jumalan Pojan kaltaisuuteen!

Kaikki tämä yksin Golgatan ristin veren tähden, ei minkään muun! "

kalamos kirjoitti:

No niin. Ketjun aiheeseen nähden
olemme yhtä mieltä siitä,
että me emme kanna ristiä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä.

Me kannamme ristiä Jeesuksen
ja evankeliumin tähden
kertoen ilosanomaa siitä,
että Vapahtajamme kuolemallaan
vapautti meidät syntikahleista.

Lue lisää

Lisättäköön vielä...

kalamos kirjoitti;
"...emme kanna ristiä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä. "

1 ) Ymmärräthän, että on kaksi eri asiaa -> vapautua synnistä, eli se, että ne armosta luetaan maksetuiksi Golgatan tähden ja se,
2 ) että nyt vapautettuina, armahdettuina EMME ENÄÄN SUOSTU antamaan itseämme enään orjuudeen ikeeseen.

Sen sijaan, että menisimme takaisin syntielämään, me Hengellä vastustamme lihan tahtoa ja ristiämme kantaen tahdomme ja pyrimme kulkemaan Jumalan tahdossa, jonka vaikuttaa ja saa aikaan meissä Herran Henki.

Ensimmäinen on vanhurskautus, toinen on kasvu Herrassa sekä pyhitys joka näkyy tässä ajassa ristinkantona, niin että usko näkyy käden töissä.

Niko. kirjoitti:

Kuten yllä kirjoitin;

"Ja tässä tulee täydellisesti esille ketjun aloituksen aihe, ristimme kanto.
Se on, uskovina Jumalan tahdossa kulkemista, Hänelle uskollisena olemista josta seuraa väistämättä tässä ajassa lihalle tuskaa ja kärsimystä, sillä liha on vanhurskautta vastaan. Niin Herra Jeesuskin kärsi ristillä lihassa pitkään ennenkuin antoi Henkensä ja niin ei meidänkään liha jätä kärsimättä silloin kun ristiämme kannamme, emmekä lihan tahtoon suostu, vaan Hengen voimalla kuoletamme lihan teot. Annamme Kristuksen veren meitä jokainen päivä puhdistaa, kaikesta ja kasvattaa Jumalan Pojan kaltaisuuteen!

Kaikki tämä yksin Golgatan ristin veren tähden, ei minkään muun! "

Lue lisää

Eikö se ole oman lihan kuolettamista ja Jumalan tahtoon nöyrtymistä, jonka seurauksena tulee sitten myöskin kärsiminen Kristuksen nimen tähden?

"Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön. ja herjaavat." 1Piet.4:4

Ristin kantaminen kirjoitti:

Eikö se ole oman lihan kuolettamista ja Jumalan tahtoon nöyrtymistä, jonka seurauksena tulee sitten myöskin kärsiminen Kristuksen nimen tähden?

"Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön. ja herjaavat." 1Piet.4:4

Lue lisää

"Eikö se ole oman lihan kuolettamista ja Jumalan tahtoon nöyrtymistä, jonka seurauksena tulee sitten myöskin kärsiminen Kristuksen nimen tähden?"

Hyvin sanasi valitsit.
Se on juuri näin kuten kirjoitit.

Ristin kantaminen kirjoitti:

Eikö se ole oman lihan kuolettamista ja Jumalan tahtoon nöyrtymistä, jonka seurauksena tulee sitten myöskin kärsiminen Kristuksen nimen tähden?

"Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön. ja herjaavat." 1Piet.4:4

Lue lisää

Ei kai sentää sinulle ole
ristin kantamista ja kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

kalamos kirjoitti:

Ei kai sentää sinulle ole
ristin kantamista ja kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

Kalamos, voi kun sinä et tunnu ymmärtävän mitä edellä olen kirjoittanut... tahdotko edes ymmärtää?

Mitä vielä voisin sanoa?

Otatko jokainen päivä omasta vapaasta tahdostasi ristisi ja kannat sitä kulkien Herran tahdon mukaan yli omasi?

Eikö juuri se, että synnin houkutuksen ja viettelyksen edessä Hengessä vastustamme sitä ja kuoletamme lihan tahdon Herran voimalla, valitsemme ristimme joka on Jumalan tahto, yli omamme lihan tahdon ole juuri sitä "ristin kantamista" johon Herra Jeesus on omansa kutsunut?

Kun Jumalan tahdossa nöyrinä kuljemme kaikessa, myös maailman vastustuksista huolimatta, niin eikö Hänen nimensä tähden tule osaksemme monen laista kärsimystä?

nikojt kirjoitti:

Lisättäköön vielä...

kalamos kirjoitti;
"...emme kanna ristiä sen tähden,
että vapautuisimme synnistä. "

1 ) Ymmärräthän, että on kaksi eri asiaa -> vapautua synnistä, eli se, että ne armosta luetaan maksetuiksi Golgatan tähden ja se,
2 ) että nyt vapautettuina, armahdettuina EMME ENÄÄN SUOSTU antamaan itseämme enään orjuudeen ikeeseen.

Sen sijaan, että menisimme takaisin syntielämään, me Hengellä vastustamme lihan tahtoa ja ristiämme kantaen tahdomme ja pyrimme kulkemaan Jumalan tahdossa, jonka vaikuttaa ja saa aikaan meissä Herran Henki.

Ensimmäinen on vanhurskautus, toinen on kasvu Herrassa sekä pyhitys joka näkyy tässä ajassa ristinkantona, niin että usko näkyy käden töissä.

Lue lisää

Me olemme
1) saaneet syntimme anteeksi
2) vapautetut syntikahleista
sen perusteella, mitä tapahtui Golgatan ristillä.

Meidät on yhdessä
Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
yhdessä Hänen kanssaan haudattu,
ja me olemme yhdessä Hänen kanssaan
herätetyt uuteen elämään
Hänen ylösnousemisensa voimassa.

Ja vasta kun kaikki tämä on tapahtunut,
me voimme lähteä seuraamaan Häntä
kantaen omaa ristiämme
Kristuksen ja evankeliumin tähden kärsien.

nikojt kirjoitti:

Kalamos, voi kun sinä et tunnu ymmärtävän mitä edellä olen kirjoittanut... tahdotko edes ymmärtää?

Mitä vielä voisin sanoa?

Otatko jokainen päivä omasta vapaasta tahdostasi ristisi ja kannat sitä kulkien Herran tahdon mukaan yli omasi?

Eikö juuri se, että synnin houkutuksen ja viettelyksen edessä Hengessä vastustamme sitä ja kuoletamme lihan tahdon Herran voimalla, valitsemme ristimme joka on Jumalan tahto, yli omamme lihan tahdon ole juuri sitä "ristin kantamista" johon Herra Jeesus on omansa kutsunut?

Kun Jumalan tahdossa nöyrinä kuljemme kaikessa, myös maailman vastustuksista huolimatta, niin eikö Hänen nimensä tähden tule osaksemme monen laista kärsimystä?

Lue lisää

Vastaukseni oli nimimerkille
"Ristin kantaminen",
mutta mielelläni kuulen sinunkin vastauksesi.

Ei kai sentään sinulle ole
ristin kantamista jä kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

kalamos kirjoitti:

Vastaukseni oli nimimerkille
"Ristin kantaminen",
mutta mielelläni kuulen sinunkin vastauksesi.

Ei kai sentään sinulle ole
ristin kantamista jä kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

Lue lisää

Yllä sinulle jo vastasin.

nikojt kirjoitti:

Yllä sinulle jo vastasin.

Ja mitä tuo vastauksesi tarkoitti.
Oliko se kyllä vai ei.
Onko sinulle ristin kantamista ja kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

kalamos kirjoitti:

Ja mitä tuo vastauksesi tarkoitti.
Oliko se kyllä vai ei.
Onko sinulle ristin kantamista ja kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

Jumalan tahtoon taipumista yli oman tahdon ja lihan kuin myös maailman vaivan edessä.

Sitä on ristinkanto minulle.

kalamos kirjoitti:

Me olemme
1) saaneet syntimme anteeksi
2) vapautetut syntikahleista
sen perusteella, mitä tapahtui Golgatan ristillä.

Meidät on yhdessä
Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
yhdessä Hänen kanssaan haudattu,
ja me olemme yhdessä Hänen kanssaan
herätetyt uuteen elämään
Hänen ylösnousemisensa voimassa.

Ja vasta kun kaikki tämä on tapahtunut,
me voimme lähteä seuraamaan Häntä
kantaen omaa ristiämme
Kristuksen ja evankeliumin tähden kärsien.

Lue lisää

Kuljetko nyt tällä tiellä kalamos täydellisenä niin, että lihasi on kertakaikkisesti Gogatalla kuollut, vaiko vieläkö voit kompastua syntiin?

kalamos kirjoitti:

Ei kai sentää sinulle ole
ristin kantamista ja kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

Kalamos tuota, minkä kirjoitin?

Etkö sinä, Kalamos juuri ole tuonut esille, että ristin kantaminen on kärsimystä Kristuksen nimen tähden?

Millä tavalla sinä kärsit ristisi tähden?

Ristihän erottaa uskovan maailmasta ja eikö maaiman meno ole riettauden lätäkkö?

Viipyvä vastaus kirjoitti:

Miksi Kalamos ei vastaa??

Sanonpa tähän väliin sen, että Jeesukseen ristiin uskomisen kautta uudestisyntyminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että uskovainen lakkaa synnistä. Jokaisen kiusauksen ja viettelyksen kohdalla on erikseen vastustettava syntiä, niin että emme lankea, eikä kiusausten voittaminen ilman lankeemusta ole automaatio sen vuoksi, että olemme saaneet pyhän hengen ja olemme Kristuksen omia.

Asia ei ole käytännössä niin kuin Kalamos väittää, että olemme vapautetut synnistä sen vuoksi, mitä Jeesukselle tapahtui Golgatan ristillä (ristiinnaulitseminen): vaikka uskomme sen, mitä hänelle tapahtui, ja vaikka uskoisimme sen, mitä Kalamos väittää - että olemme vapautetut synnistä Jeesuksen ristinkuoleman kautta - emme silti ole vapaita kaikista syntisiteistä sen vuoksi, että pidämme totena näitä asioita.

On asioita, joita uskoontullut ei edes heti tiedosta synniksi ja jatkaa synnin tekemistä tietämättään. Ja on riippuvuuksia, joista uskova ei välttämättä silmänräpäyksessä vapaudu, niin että ei enää lankea koskaan tai lankeile montakin kertaa.

Ja elävänä esimerkkinä sanon, että uudestisyntynyt Jumalan lapsi voi antaa kietoa itsensä synnillä, niin että siitä vapautuminen tai edes vapautumisen tahtominen käy vaikeaksi, eivätkä kaikki enää vapaudu eivätkä tahdokaan vapautua, vaan kuolevat siinä tilassa, että ovat tulleet synnin orjiksi uudestaan kerran niistä vapauduttuaan. Tämä on faktaa, ei fiktiota tai teoreettistä tyhjän puhumista.

kalamos kirjoitti:

Me olemme
1) saaneet syntimme anteeksi
2) vapautetut syntikahleista
sen perusteella, mitä tapahtui Golgatan ristillä.

Meidät on yhdessä
Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
yhdessä Hänen kanssaan haudattu,
ja me olemme yhdessä Hänen kanssaan
herätetyt uuteen elämään
Hänen ylösnousemisensa voimassa.

Ja vasta kun kaikki tämä on tapahtunut,
me voimme lähteä seuraamaan Häntä
kantaen omaa ristiämme
Kristuksen ja evankeliumin tähden kärsien.

Lue lisää

Ei pidä unohtaa sitä, että Jeesus puhuu samassa kohdassa itsensä kieltämisestä ja oman elämänsä menettämisestä, kun kehottaa ottamaan joka päivä ristin ja kantamaan sitä, ja seuraamaan Jeesusta.

Itsensä kieltäminen on omasta tahdosta ja lihan tahdosta luopumista eikä tämä ole automaatio, niin että meidän oma tahtomme ja lihamme ei vastustaisi lainkaan Jumalan tahtoa, ja automaattisesti tekisimme aina ja kaikessa Jumalan tahdon kerran uskoontultuamme ja uudestisynnyttyämme.

Apostolit ja Jeesus sanovat (antavat ymmärtää), että jokainen kiusaus ja viettelys on voitettava erikseen, yksitellen. Niitä ei voiteta siten, että pidetään totena evankeliumin sana (Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus) tai väite, jonka mukaan olemme vapautetut synnistä emmekä enää koskaan lankea syntiin, kun olemme kerran uskoon tulleet. Apostolitkin lankesivat syntiin uudestisyntymisen jälkeen ja jokainen vilpitön (rehellinen) uskovainen joutuu tunnustamaan, että on uskovaisena langennut syntiin ja tehnyt syntiä useammin kuin vain yhden kerran tai seitsemän kertaa.

Mitä kärsimyksiin tulee, niin hengessä vaeltava kärsii myös sen vanhurskauden tähden, joka näkyy hänen elämästään ja sydämensä asenteesta, ei pelkästään Jeesuksen nimen ja evankeliumin tähden (ellei oman elämän vanhurskautta sitten lueta näihin kuuluvaksi). Ja uskovien tulee kärsiä lihassa, niin että he kuolettavat synnin himot ja vaeltavat hengessä: voittavat kiusauksen kerta toisensa jälkeen. Mutta jos lankeavat, niin he kärsivät myös sen vuoksi, että isä kurittaa heitä synnin vuoksi, joka ei kuitenkaan ole kuolemaksi (uskova voi tehdä syntiä, joka ei ole kuolemaksi).

Näin Raamatussa on kirjoitettu ja opetettu.

en kanna ristiä kirjoitti:

Sanonpa tähän väliin sen, että Jeesukseen ristiin uskomisen kautta uudestisyntyminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että uskovainen lakkaa synnistä. Jokaisen kiusauksen ja viettelyksen kohdalla on erikseen vastustettava syntiä, niin että emme lankea, eikä kiusausten voittaminen ilman lankeemusta ole automaatio sen vuoksi, että olemme saaneet pyhän hengen ja olemme Kristuksen omia.

Asia ei ole käytännössä niin kuin Kalamos väittää, että olemme vapautetut synnistä sen vuoksi, mitä Jeesukselle tapahtui Golgatan ristillä (ristiinnaulitseminen): vaikka uskomme sen, mitä hänelle tapahtui, ja vaikka uskoisimme sen, mitä Kalamos väittää - että olemme vapautetut synnistä Jeesuksen ristinkuoleman kautta - emme silti ole vapaita kaikista syntisiteistä sen vuoksi, että pidämme totena näitä asioita.

On asioita, joita uskoontullut ei edes heti tiedosta synniksi ja jatkaa synnin tekemistä tietämättään. Ja on riippuvuuksia, joista uskova ei välttämättä silmänräpäyksessä vapaudu, niin että ei enää lankea koskaan tai lankeile montakin kertaa.

Ja elävänä esimerkkinä sanon, että uudestisyntynyt Jumalan lapsi voi antaa kietoa itsensä synnillä, niin että siitä vapautuminen tai edes vapautumisen tahtominen käy vaikeaksi, eivätkä kaikki enää vapaudu eivätkä tahdokaan vapautua, vaan kuolevat siinä tilassa, että ovat tulleet synnin orjiksi uudestaan kerran niistä vapauduttuaan. Tämä on faktaa, ei fiktiota tai teoreettistä tyhjän puhumista.

Lue lisää

ja täyttä totuutta on sinun kirjoituksesi, nimim. en kanna ristiä!

Nikoltako kysyt kirjoitti:

Kalamos tuota, minkä kirjoitin?

Etkö sinä, Kalamos juuri ole tuonut esille, että ristin kantaminen on kärsimystä Kristuksen nimen tähden?

Millä tavalla sinä kärsit ristisi tähden?

Ristihän erottaa uskovan maailmasta ja eikö maaiman meno ole riettauden lätäkkö?

Lue lisää

Me kannamme omaa ristiämme
Jeesuksen ja evankeliumin tähden.

Ja evankeliumi on Golgatan risti,
jolla Jeesus on vapauttanut
meidät syntivelasta ja synnin kahleista.
Oman ristimme kantaminen ei meitä vapauta
syntivelasta eikä myöskään syntikahleista.

nikojt kirjoitti:

Kuljetko nyt tällä tiellä kalamos täydellisenä niin, että lihasi on kertakaikkisesti Gogatalla kuollut, vaiko vieläkö voit kompastua syntiin?

Kysy jotain ristin kantamisesta,
niin vastaan sinulle tässä ketjussa.
Jos haluat keskustella syntiongelmasta,
niin tule ketjuun
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

en kanna ristiä kirjoitti:

Sanonpa tähän väliin sen, että Jeesukseen ristiin uskomisen kautta uudestisyntyminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että uskovainen lakkaa synnistä. Jokaisen kiusauksen ja viettelyksen kohdalla on erikseen vastustettava syntiä, niin että emme lankea, eikä kiusausten voittaminen ilman lankeemusta ole automaatio sen vuoksi, että olemme saaneet pyhän hengen ja olemme Kristuksen omia.

Asia ei ole käytännössä niin kuin Kalamos väittää, että olemme vapautetut synnistä sen vuoksi, mitä Jeesukselle tapahtui Golgatan ristillä (ristiinnaulitseminen): vaikka uskomme sen, mitä hänelle tapahtui, ja vaikka uskoisimme sen, mitä Kalamos väittää - että olemme vapautetut synnistä Jeesuksen ristinkuoleman kautta - emme silti ole vapaita kaikista syntisiteistä sen vuoksi, että pidämme totena näitä asioita.

On asioita, joita uskoontullut ei edes heti tiedosta synniksi ja jatkaa synnin tekemistä tietämättään. Ja on riippuvuuksia, joista uskova ei välttämättä silmänräpäyksessä vapaudu, niin että ei enää lankea koskaan tai lankeile montakin kertaa.

Ja elävänä esimerkkinä sanon, että uudestisyntynyt Jumalan lapsi voi antaa kietoa itsensä synnillä, niin että siitä vapautuminen tai edes vapautumisen tahtominen käy vaikeaksi, eivätkä kaikki enää vapaudu eivätkä tahdokaan vapautua, vaan kuolevat siinä tilassa, että ovat tulleet synnin orjiksi uudestaan kerran niistä vapauduttuaan. Tämä on faktaa, ei fiktiota tai teoreettistä tyhjän puhumista.

Lue lisää

Totta kirjoitat.
Mutta ratkaisu tuohon ongelmaan
ei ole oman ristin kantaminen.
Meidät vapauttaa synnin vallasta
ja synnin himosta vain Golgatan risti
ja Jeesuksen veri.

kalamos kirjoitti:

Totta kirjoitat.
Mutta ratkaisu tuohon ongelmaan
ei ole oman ristin kantaminen.
Meidät vapauttaa synnin vallasta
ja synnin himosta vain Golgatan risti
ja Jeesuksen veri.

Lue lisää

Jeesuksen kristuksen ruumiin ja veren uhri Golgatan ristillä toi meille sovituksen (ja sitä kautta uskoville anteeksiannon synneistä), mutta pyhä henki antaa voiman pyhään vaellukseen. Pyhä vaellus ei ole kuitenkaan automaatio niille, jotka ovat sovituksen sanan uskoneet. Juuri siitä syystä Ut on täynnä kehotuksia synnistä luopumiseen ja hengessä vaeltamiseen, synnin pois panemiseen ja pyhään elämään.

Jotta oma pyhityksemme menee eteenpäin, edellyttää se meiltä suostuvaista mieltä ja alistumista isän tahtoon (jokapäiväistä itsemme kieltämistä, ristin kantamista ja Jeesuksen seuraamista). Ja jos lakkaamme seuraamasta Jeesusta (luovumme omasta pyhityksestämme) ja palaamme syntielämään, menetämme lopulta pyhän hengen ja pelastuksen paatumuksen kautta (annamme synnin pettää itsemme). Silloin ei ole enää uhria syntiemme edestä vaan pelkkä hirmuinen tuomion odotus.

Jumala on tehnyt meidät täydellisiksi kristuksen Jeesuksen ruumiin ja veren uhrin kautta, niin että me kelpaamme hänelle ja perimme iankaikkisen elämän, jos pysymme kristuksessa ja uskossa (uskollisina). Jos luovumme pois, leikataan meidät irti kristuksesta ja meidät poltetaan tulessa: saamme ikuisen tuomion yhdessä syntisten ja jumalattomien kanssa.

Ratkaisevaa perille pääsyn kannalta ei ole se, että on kerran tullut uskoon ja uudestisyntynyt (pelastunut sillä hetkellä tai nyt-hetkessä) vaan se, että pysyy uskollisena loppuun asti (pelastunut kristuksen tulemuksessa tai ruumiin kuoleman hetkellä).

Vaikka pelastus on lahjaa, ei sen lopullinen saavuttaminen ole automaatio niille, jotka ovat uskoneet evankeliumin ja ottaneet vastaan Jumalan armon. Niin kuin Jeesuksen vastaanottaminen on vapaaehtoista ja kiinni sanan kuulijassa, niin on myös herrassa pysyminen vapaaehtoista ja hänestä on mahdollista myös luopua (lakata olemasta uskollinen).

Onko lopullinen pelastus sitten lahjaa vai ihmisen ansiota (tai Jumalan ja ihmisen yhteistyötä)?

Jos Jeesuksen seuraajan jatkuva pyhitys ja alistuminen, suostuminen isämme tahtoon, on ansiota tai ihmisen ja Jumalan yhteistyötä sielun pelastumiseksi, niin sitten se on. Silti Raamatussa opetetaan tällaista symbioosia valittujen ja Jumalan välillä. Mutta ei ihmisen "suostumusta" tarvitse lukea "ansioksi" tai "tekojen kautta pelastumiseksi": Jumala antaa tähän kaikille kutsutuille ja valituille mahdollisuuden, mutta päätösvalta Jumalan pojan vastaanottamiseksi ja hänessä pysymiseksi on valitulla, ei Jumalalla. Voima tulee Jumalalta, mutta sitä ei ole pakko käyttää tai hyödyntää (tai ottaa vastaan).

Vain tällä tavalla ymmärrettynä säilyvät valitut vastuullisina itsestään ja omasta elämästään Jumalalle loppuun asti. Jos laitat päätösvallan (eksusia) tästä Jumalalle, niin otat kutsutuilta ja valituilta pois vastuun omasta elämästään. Jumala pitää meidät kuitenkin vastuullisina loppuun asti.

kalamos kirjoitti:

Totta kirjoitat.
Mutta ratkaisu tuohon ongelmaan
ei ole oman ristin kantaminen.
Meidät vapauttaa synnin vallasta
ja synnin himosta vain Golgatan risti
ja Jeesuksen veri.

Lue lisää

"ratkaisu tuohon ongelmaan"?, Oman ristin kantamiseen liittyy juuri itsensä kieltäminen ja synnin vastustaminen ja synnin voittaminen tapahtuu Pyhän Hengen voimassa Jeesuksen täytettyyn työhön ja vereen turvautuen.

en kanna ristiä kirjoitti:

Jeesuksen kristuksen ruumiin ja veren uhri Golgatan ristillä toi meille sovituksen (ja sitä kautta uskoville anteeksiannon synneistä), mutta pyhä henki antaa voiman pyhään vaellukseen. Pyhä vaellus ei ole kuitenkaan automaatio niille, jotka ovat sovituksen sanan uskoneet. Juuri siitä syystä Ut on täynnä kehotuksia synnistä luopumiseen ja hengessä vaeltamiseen, synnin pois panemiseen ja pyhään elämään.

Jotta oma pyhityksemme menee eteenpäin, edellyttää se meiltä suostuvaista mieltä ja alistumista isän tahtoon (jokapäiväistä itsemme kieltämistä, ristin kantamista ja Jeesuksen seuraamista). Ja jos lakkaamme seuraamasta Jeesusta (luovumme omasta pyhityksestämme) ja palaamme syntielämään, menetämme lopulta pyhän hengen ja pelastuksen paatumuksen kautta (annamme synnin pettää itsemme). Silloin ei ole enää uhria syntiemme edestä vaan pelkkä hirmuinen tuomion odotus.

Jumala on tehnyt meidät täydellisiksi kristuksen Jeesuksen ruumiin ja veren uhrin kautta, niin että me kelpaamme hänelle ja perimme iankaikkisen elämän, jos pysymme kristuksessa ja uskossa (uskollisina). Jos luovumme pois, leikataan meidät irti kristuksesta ja meidät poltetaan tulessa: saamme ikuisen tuomion yhdessä syntisten ja jumalattomien kanssa.

Ratkaisevaa perille pääsyn kannalta ei ole se, että on kerran tullut uskoon ja uudestisyntynyt (pelastunut sillä hetkellä tai nyt-hetkessä) vaan se, että pysyy uskollisena loppuun asti (pelastunut kristuksen tulemuksessa tai ruumiin kuoleman hetkellä).

Vaikka pelastus on lahjaa, ei sen lopullinen saavuttaminen ole automaatio niille, jotka ovat uskoneet evankeliumin ja ottaneet vastaan Jumalan armon. Niin kuin Jeesuksen vastaanottaminen on vapaaehtoista ja kiinni sanan kuulijassa, niin on myös herrassa pysyminen vapaaehtoista ja hänestä on mahdollista myös luopua (lakata olemasta uskollinen).

Onko lopullinen pelastus sitten lahjaa vai ihmisen ansiota (tai Jumalan ja ihmisen yhteistyötä)?

Jos Jeesuksen seuraajan jatkuva pyhitys ja alistuminen, suostuminen isämme tahtoon, on ansiota tai ihmisen ja Jumalan yhteistyötä sielun pelastumiseksi, niin sitten se on. Silti Raamatussa opetetaan tällaista symbioosia valittujen ja Jumalan välillä. Mutta ei ihmisen "suostumusta" tarvitse lukea "ansioksi" tai "tekojen kautta pelastumiseksi": Jumala antaa tähän kaikille kutsutuille ja valituille mahdollisuuden, mutta päätösvalta Jumalan pojan vastaanottamiseksi ja hänessä pysymiseksi on valitulla, ei Jumalalla. Voima tulee Jumalalta, mutta sitä ei ole pakko käyttää tai hyödyntää (tai ottaa vastaan).

Vain tällä tavalla ymmärrettynä säilyvät valitut vastuullisina itsestään ja omasta elämästään Jumalalle loppuun asti. Jos laitat päätösvallan (eksusia) tästä Jumalalle, niin otat kutsutuilta ja valituilta pois vastuun omasta elämästään. Jumala pitää meidät kuitenkin vastuullisina loppuun asti.

Lue lisää

"Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
ei ole enää uhria syntien edestä,
vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
joka on kuluttava vastustajat.
Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
hirvittävien vainojen takia.
He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
Kristuksen kieltäminen.
Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.

Eikö molemmat ole kirjoitti:

"ratkaisu tuohon ongelmaan"?, Oman ristin kantamiseen liittyy juuri itsensä kieltäminen ja synnin vastustaminen ja synnin voittaminen tapahtuu Pyhän Hengen voimassa Jeesuksen täytettyyn työhön ja vereen turvautuen.

Lue lisää

Antaisitko Raamattuviitteen,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen.

kalamos kirjoitti:

"Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
ei ole enää uhria syntien edestä,
vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
joka on kuluttava vastustajat.
Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
hirvittävien vainojen takia.
He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
Kristuksen kieltäminen.
Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.

Lue lisää

kalamos

Voiko kerran pelastunut (uudestisyntynyt) paatua synnin vuoksi ja "joutua kadotukseen" (menettää pelastuksen). Miten uskot ja ymmärrät tämän asian?

kalamos kirjoitti:

Vastaukseni oli nimimerkille
"Ristin kantaminen",
mutta mielelläni kuulen sinunkin vastauksesi.

Ei kai sentään sinulle ole
ristin kantamista jä kärsimistä se,
että sinä et juokse riettauden lätäkköön?

Lue lisää

oli selvästi Nikolle, koska vastasit hänen kommenttinsa jälkeen..

kalamos kirjoitti:

"Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
ei ole enää uhria syntien edestä,
vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
joka on kuluttava vastustajat.
Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
hirvittävien vainojen takia.
He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
Kristuksen kieltäminen.
Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.

Lue lisää

kirjasta suoraan..tuollainen kirjoitus ei kuulosta kenenkään omalta keskustelulta..???

kalamos kirjoitti:

Antaisitko Raamattuviitteen,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen.

että kyse on sinun tahtovalinnastasi vielä uskoontulon jälkeenkin? Oma ristihän juuri on sitä, että kiellät itsesi ja tahdot tehdä Jumalan tahdon vai meinaatko, että Jumala tekee kaiken ja sinä saat vain olla ja uskoa - anteeksi nyt, mutta tuolta kuulostaa sinun teologiasi?!

kalamos kirjoitti:

Kysy jotain ristin kantamisesta,
niin vastaan sinulle tässä ketjussa.
Jos haluat keskustella syntiongelmasta,
niin tule ketjuun
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342

Lue lisää

Kysymykseni liittyy kiinteästi ristin kantamiseen.

26 "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
27 Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni.
28 Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi.
29 Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä:
30 'On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.'

Niko. kirjoitti:

Nimimerkki "Ymmällä olen" kirjoitti;

"Kyllä se mielestäni kuuluu juuri pelastukseemme, koska Jeesus sanoi:
Joka ei ota joka päivä ristiänsä ja seuraa Minua, se ei ole minulle sovelias - vai
meinaatko, ettei ristin kantamisella olekaan mitään merkitystä meidän
pelastuksessamme?

Miten on niiden, joista Jeesus sanoi, etteivät kaikki, jotka sanovat Minulle:
Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät
Minun taivaallisen Isäni tahdon - eikö ristin kantaminen myös ole Jumalan tahto? "

Tässä olen kanssasi kyllä samaa mieltä.
Ristin kantaminen on Jumalan tahdon toteuttamista omassa vaelluksessaan, kaikessa. Ristin kantaminen on sitä, että usko näkyy teoissa ja teoissa toteutuu Jumalan tahto.
Tämä tahto on aina lihan tahtoa vastaan, sillä liha ei kykene vanhurskauteen ja sotii Jumalaa vastaan, siksi kun Hengellä kuoletamme lihan töitä, niin aina liha kärsii!

Ristin kantaminen, Jumalan tahdon toteuttaminen kaikessa myös silloin kuin maailma, olosuhteet, ystävät, tuttavat, sukulaiset, oma perhe kääntyvät meitä vastaan totuuden tähden, on raskas tie, mutta se on se tie jolle meidät uskovina on kutsuttu.
Niinkuinpilkattiin, hyljeksittiin, puhuttiin pahuutta ja vääryyttä Herrastamme, niin on oleva myös Hänen omiensa osalla.

Maailma rakastaa heitä jotka ovat maailman mielisiä, ei maailma tunne Totuutta ja sitä rakasta, saati heitä jotka Totuuden tietä kulkevat.

On juuri niinkuin edellä kirjoiti, että moni viimeisellä tuomiolla vetoaa Herraan, mutta ei ole elämässään uskoaan teoissaan todeksi elänyt...

Usko ilman tekoja on kuollut.

Lue lisää

ja ymmärrettävästi, Niko. Mielestäni Semper on kirjoittanut myöskin samasta asiasta.
Kalamoksen kirjoituksia en oikein ymmärrä..hän ei keskustele, vaan esittää joitain kysymyksiä ja hänen tekstinsä on kuin kopioa suoraan jostain kirjasta..

kalamos kirjoitti:

"Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
ei ole enää uhria syntien edestä,
vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
joka on kuluttava vastustajat.
Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
hirvittävien vainojen takia.
He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
Kristuksen kieltäminen.
Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.

Lue lisää

Hämmästyttävää, että kirjoitit näin puhdassanaisesti nyt tästä hebrealaisten tilanteesta, sillä olemmehan vuosien saatossa uudestaan ja uudestaan tästäkin keskustellut ja en kertaakaan muista sinun olleesi tästä samaa mieltä kanssani!
Elävästi muistn kuinka ketjusta toiseen tästä kirjoitimme ja silloin et uskonut hebrealaisten olleen uudestisyntyviä uskovia...

Mutta kiitos Jumalalle, että näin on nyt ja vihdoin näet tämän mistä hebrealaiskirjoittaja uskovia veljiä ja sisaria varoittaa, uskosta luopumisesta.

Joka loppuun asti kestää ja uskonsa säilyttää, pelastuu!

kalamos kirjoitti:

Antaisitko Raamattuviitteen,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen.

Edellinen kirjoittaja puhui synnin vastustamisesta.

Eikö tämä juurikin tarkoita jokapäiväisessä elämässä sitä, että valitsemme Jumalan tahdon ( ristin kantaminen ) ohi lihan. Jumalan Henki on se voima jonka avulla uskova voi syntiä vastustaa ja juuri tällä voimalla tulee kuolettaa lihan teot, jokainen päivä kun lihassamme vaellamme, mutta tahtomme ei ole lihassa vaeltaa lihan mukaan, vaan Hengen!

en kanna ristiä kirjoitti:

Ei pidä unohtaa sitä, että Jeesus puhuu samassa kohdassa itsensä kieltämisestä ja oman elämänsä menettämisestä, kun kehottaa ottamaan joka päivä ristin ja kantamaan sitä, ja seuraamaan Jeesusta.

Itsensä kieltäminen on omasta tahdosta ja lihan tahdosta luopumista eikä tämä ole automaatio, niin että meidän oma tahtomme ja lihamme ei vastustaisi lainkaan Jumalan tahtoa, ja automaattisesti tekisimme aina ja kaikessa Jumalan tahdon kerran uskoontultuamme ja uudestisynnyttyämme.

Apostolit ja Jeesus sanovat (antavat ymmärtää), että jokainen kiusaus ja viettelys on voitettava erikseen, yksitellen. Niitä ei voiteta siten, että pidetään totena evankeliumin sana (Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus) tai väite, jonka mukaan olemme vapautetut synnistä emmekä enää koskaan lankea syntiin, kun olemme kerran uskoon tulleet. Apostolitkin lankesivat syntiin uudestisyntymisen jälkeen ja jokainen vilpitön (rehellinen) uskovainen joutuu tunnustamaan, että on uskovaisena langennut syntiin ja tehnyt syntiä useammin kuin vain yhden kerran tai seitsemän kertaa.

Mitä kärsimyksiin tulee, niin hengessä vaeltava kärsii myös sen vanhurskauden tähden, joka näkyy hänen elämästään ja sydämensä asenteesta, ei pelkästään Jeesuksen nimen ja evankeliumin tähden (ellei oman elämän vanhurskautta sitten lueta näihin kuuluvaksi). Ja uskovien tulee kärsiä lihassa, niin että he kuolettavat synnin himot ja vaeltavat hengessä: voittavat kiusauksen kerta toisensa jälkeen. Mutta jos lankeavat, niin he kärsivät myös sen vuoksi, että isä kurittaa heitä synnin vuoksi, joka ei kuitenkaan ole kuolemaksi (uskova voi tehdä syntiä, joka ei ole kuolemaksi).

Näin Raamatussa on kirjoitettu ja opetettu.

Lue lisää

Me emme siis kärsi
synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496411/#comment-61819292

nikojt kirjoitti:

Hämmästyttävää, että kirjoitit näin puhdassanaisesti nyt tästä hebrealaisten tilanteesta, sillä olemmehan vuosien saatossa uudestaan ja uudestaan tästäkin keskustellut ja en kertaakaan muista sinun olleesi tästä samaa mieltä kanssani!
Elävästi muistn kuinka ketjusta toiseen tästä kirjoitimme ja silloin et uskonut hebrealaisten olleen uudestisyntyviä uskovia...

Mutta kiitos Jumalalle, että näin on nyt ja vihdoin näet tämän mistä hebrealaiskirjoittaja uskovia veljiä ja sisaria varoittaa, uskosta luopumisesta.

Joka loppuun asti kestää ja uskonsa säilyttää, pelastuu!

Lue lisää

Olen tuon tekstini kirjoittanut tälle foorumille
juuri tuollaisena jo kauan sitten.
Siinä nimenomaan sanotaan,
että nämä juutalaiset olivat tulleet "valistetuiksi".
He olivat tulleet tuntoon.
He olivat kuulleet, että Jeesus on Kristus.
He olivat kuitenkin vasta maistelleet Kristusta.
Lopullinen ratkaisu oli vielä tekemättä.
He eivät vielä olleet veljiä Krisuksessa.
Mutta Paavalille rakkaita veljiä,
koska olivat juutalaisia niinkuin Paavalikin.
Nyt valistetuiksi tultuaan nämä juutalaiset olivat
kuitenkin päätymässä ratkaisuun, joka olisi ollut:
meille Kristus ei ole luvattu Messias.
Me odotamme toista toisten juutalaisten kanssa
odottamaan toista kärsivää Messiasta,
toista Jumalan Karitsaa, toista Uhria.

nikojt kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja puhui synnin vastustamisesta.

Eikö tämä juurikin tarkoita jokapäiväisessä elämässä sitä, että valitsemme Jumalan tahdon ( ristin kantaminen ) ohi lihan. Jumalan Henki on se voima jonka avulla uskova voi syntiä vastustaa ja juuri tällä voimalla tulee kuolettaa lihan teot, jokainen päivä kun lihassamme vaellamme, mutta tahtomme ei ole lihassa vaeltaa lihan mukaan, vaan Hengen!

Lue lisää

Antaisitko kohdan Raamatusta,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen
tai siis syntikiusausten vastustamiseen
tai lihan tekojen kuollettamiseen.

Kirjoitat selvästi kirjoitti:

ja ymmärrettävästi, Niko. Mielestäni Semper on kirjoittanut myöskin samasta asiasta.
Kalamoksen kirjoituksia en oikein ymmärrä..hän ei keskustele, vaan esittää joitain kysymyksiä ja hänen tekstinsä on kuin kopioa suoraan jostain kirjasta..

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496411/#comment-61792882

Semper.Fidelis kirjoitti:

Olet opettajan asemaan itsesi asettanut, kalamos.
Sinulla on omat opetussivut, joihin usein linkität.

Eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole, eihän toki.
Mutta yhden (1) asian se ainakin tuo mukanaan:

Sinun opetustasi kuuluu arvostella Jumalan sanalla.
Sen olen tehnyt ja sen sinä olet huonosti kestänyt.

Totuuden valo saa sinut kalamos voimaan pahoin.
Jospa se on hyvä merkki; sanan valo vielä voittaa.

Lue lisää

Minut saa voimaan pahoin se,
kun sinä jatkuvasti valehtelet minun
opettavan/kirjoittavan/tekevän
sellaista, mitä en ole koskaan
opettanut/kirjoittanut/tehnyt.

Semper.Fidelis kirjoitti:

Kalamos, "työläs on sinun potkia tutkainta vastaan".

Vaikka sataan viestiisi linkittäisit, ei Sanan totuus siitä muutu.
Sinulla on Sanan vastaiset valheet, joiden kaupittelu käy työlääksi,
etten sanoisi ylivoimaiseksi, kun ne Sanan vaa'alla on punnittu ja
akanan painoisiksi havaittu.

Lue lisää

> he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat
> Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät." Heb.6:4-6.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496411/#comment-61842965

kalamos kirjoitti:

Me emme siis kärsi
synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496411/#comment-61819292

Lue lisää

Nimenomaan kalamos!
Ei kärsimys tule synnin tähden vaan sen, että sitä vastustetaan Hengessä.

kalamos kirjoitti:

Olen tuon tekstini kirjoittanut tälle foorumille
juuri tuollaisena jo kauan sitten.
Siinä nimenomaan sanotaan,
että nämä juutalaiset olivat tulleet "valistetuiksi".
He olivat tulleet tuntoon.
He olivat kuulleet, että Jeesus on Kristus.
He olivat kuitenkin vasta maistelleet Kristusta.
Lopullinen ratkaisu oli vielä tekemättä.
He eivät vielä olleet veljiä Krisuksessa.
Mutta Paavalille rakkaita veljiä,
koska olivat juutalaisia niinkuin Paavalikin.
Nyt valistetuiksi tultuaan nämä juutalaiset olivat
kuitenkin päätymässä ratkaisuun, joka olisi ollut:
meille Kristus ei ole luvattu Messias.
Me odotamme toista toisten juutalaisten kanssa
odottamaan toista kärsivää Messiasta,
toista Jumalan Karitsaa, toista Uhria.

Lue lisää

Voi kun olin jo varma, että vihdoin näet saman minkä minäkin tämän opinkohdan kohdalla, mutta näin ei siis ollutkaan...

Kalamos kirjoitti;
"He eivät vielä olleet veljiä Krisuksessa.
Mutta Paavalille rakkaita veljiä,
koska olivat juutalaisia "

Tämä ei pidä yhtä hebrealaiskirjeen osalta alkuunkaan!
Luethan hebrealaiskirjeen uudestaan läpi ajatuksella laittaen pois ennakkoasenteesi!

Kirjoittaja kutsuu veljiä PYHIKSI.
Kirjoittaja ei koskaan kutsuisi juutalaisia, ei uskovia, pyhiksi veljiksi.

"Tämän tähden, TE PYHÄT VELJET, te, jotka olette SAANEET TAIVAASTA kutsun, kiinnittäkää katseenne Jeesukseen, joka on TUNNUSTUKSEMME apostoli ja ylipappi. "

sekä;

"Tervehtikää kaikkia johtajianne, tervehtikää kaikkia pyhiä. Italiasta kotoisin olevat veljet lähettävät teille tervehdyksensä. "

En alkuunkaan ymmärrä kuinka voit näin selvän Sanan edessä edelleen sanoa heidän olleen "vain" juutalaisia, eivätkä veljiä Jeesuksessa Kristuksessa...

kalamos kirjoitti:

Antaisitko kohdan Raamatusta,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen
tai siis syntikiusausten vastustamiseen
tai lihan tekojen kuollettamiseen.

Lue lisää

Ristin kantaminen on Jumalan tahtoon suostumista, Jumalan tahdon tekemistä;

26 "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä OMASTA ELÄMÄSTÄÄN , hän ei voi olla minun opetuslapseni.
27 Joka EI KANNA RISTIÄÄ JA KULJE MINUN JÄLJESSÄNI, ei voi olla minun opetuslapseni.!

Niinkuin Kristus oli kiusattu erämaassa, kiusataan myös heitä jotka Hänen jäljissään kulkevat Totuuden Tiellä. Mutta niinkuin Kristus vastusti syntiä ja voitti kiusakset niihin lankeamatta, on myös meidän tehtävä jos tahdomme kulkea Hänen jäljissään. Sitä on Herran jäljissä kulkeminen, että teemme niinkuin Hän teki, teemme Jumalan tahdon kaikessa yli omamme.

Johannes kirjoitti Jumalan tahdossa kulkemisesta sanoin;

"14 Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.
15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta JOKA TEKEE JUMALAN TAHDON, se pysyy iankaikkisesti."

Paavali varoittaa kolossalaisia samasta, että emme tekisi maailman tahdon mukaan, lihan tahdon mukaan, vaan sen sijaan Jumalan tahdon mukaan joka on vanhurskautta. Sitä kun teemme, on se meille ristimme kantoa, Jumalan tahtoon taipumista ja koska valitsemme vanhurskauden yli maailman himon ja synnin tulee siitä maailman vihaa osaksemme;

"Kol. 3:5
Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, "

Mutta vanhurskauden tien, Jumalan tahdon mukaisen vaelluksen, ristimme kantamisen vuoksi maailman viha on kohtaava heitä jotka näin toimivat. Niin oli Jeesuksen kohtalo, niin on myös Hänen seuraajien, jotka tahtovat kaikessa kulkea Hänen jäljissänsä.

Mutta tässä on kätkettynä autuus, ja jopa ilo Herrassa, sillä se todistaa vanhurskaista teoistamme, se kumpuaa iänkaikkiseen onneen;

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden."

Niko. kirjoitti:

Nimenomaan kalamos!
Ei kärsimys tule synnin tähden vaan sen, että sitä vastustetaan Hengessä.

"Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita."
(1 Piet 3:13-14)

Siis, vaikka joku vahingoittaakin
meitä vanhurskauden tähden,
niin me olemme silti autuaita.

Ei tuossa suinkaan puhuta synnistä
tai synnin himon tähden kärsimisestä.

nikojt kirjoitti:

Ristin kantaminen on Jumalan tahtoon suostumista, Jumalan tahdon tekemistä;

26 "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä OMASTA ELÄMÄSTÄÄN , hän ei voi olla minun opetuslapseni.
27 Joka EI KANNA RISTIÄÄ JA KULJE MINUN JÄLJESSÄNI, ei voi olla minun opetuslapseni.!

Niinkuin Kristus oli kiusattu erämaassa, kiusataan myös heitä jotka Hänen jäljissään kulkevat Totuuden Tiellä. Mutta niinkuin Kristus vastusti syntiä ja voitti kiusakset niihin lankeamatta, on myös meidän tehtävä jos tahdomme kulkea Hänen jäljissään. Sitä on Herran jäljissä kulkeminen, että teemme niinkuin Hän teki, teemme Jumalan tahdon kaikessa yli omamme.

Johannes kirjoitti Jumalan tahdossa kulkemisesta sanoin;

"14 Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.
15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta JOKA TEKEE JUMALAN TAHDON, se pysyy iankaikkisesti."

Paavali varoittaa kolossalaisia samasta, että emme tekisi maailman tahdon mukaan, lihan tahdon mukaan, vaan sen sijaan Jumalan tahdon mukaan joka on vanhurskautta. Sitä kun teemme, on se meille ristimme kantoa, Jumalan tahtoon taipumista ja koska valitsemme vanhurskauden yli maailman himon ja synnin tulee siitä maailman vihaa osaksemme;

"Kol. 3:5
Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, "

Mutta vanhurskauden tien, Jumalan tahdon mukaisen vaelluksen, ristimme kantamisen vuoksi maailman viha on kohtaava heitä jotka näin toimivat. Niin oli Jeesuksen kohtalo, niin on myös Hänen seuraajien, jotka tahtovat kaikessa kulkea Hänen jäljissänsä.

Mutta tässä on kätkettynä autuus, ja jopa ilo Herrassa, sillä se todistaa vanhurskaista teoistamme, se kumpuaa iänkaikkiseen onneen;

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden."

Lue lisää

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden."

Eikö tässä juuri toteudu oman ristinsä kantamisen seuraamus.

Ei niinkään omien tekojen vuoksi, vaan yhden nimen, Jeesus, vuoksi.

nikojt kirjoitti:

Ristin kantaminen on Jumalan tahtoon suostumista, Jumalan tahdon tekemistä;

26 "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä OMASTA ELÄMÄSTÄÄN , hän ei voi olla minun opetuslapseni.
27 Joka EI KANNA RISTIÄÄ JA KULJE MINUN JÄLJESSÄNI, ei voi olla minun opetuslapseni.!

Niinkuin Kristus oli kiusattu erämaassa, kiusataan myös heitä jotka Hänen jäljissään kulkevat Totuuden Tiellä. Mutta niinkuin Kristus vastusti syntiä ja voitti kiusakset niihin lankeamatta, on myös meidän tehtävä jos tahdomme kulkea Hänen jäljissään. Sitä on Herran jäljissä kulkeminen, että teemme niinkuin Hän teki, teemme Jumalan tahdon kaikessa yli omamme.

Johannes kirjoitti Jumalan tahdossa kulkemisesta sanoin;

"14 Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.
15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta JOKA TEKEE JUMALAN TAHDON, se pysyy iankaikkisesti."

Paavali varoittaa kolossalaisia samasta, että emme tekisi maailman tahdon mukaan, lihan tahdon mukaan, vaan sen sijaan Jumalan tahdon mukaan joka on vanhurskautta. Sitä kun teemme, on se meille ristimme kantoa, Jumalan tahtoon taipumista ja koska valitsemme vanhurskauden yli maailman himon ja synnin tulee siitä maailman vihaa osaksemme;

"Kol. 3:5
Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, "

Mutta vanhurskauden tien, Jumalan tahdon mukaisen vaelluksen, ristimme kantamisen vuoksi maailman viha on kohtaava heitä jotka näin toimivat. Niin oli Jeesuksen kohtalo, niin on myös Hänen seuraajien, jotka tahtovat kaikessa kulkea Hänen jäljissänsä.

Mutta tässä on kätkettynä autuus, ja jopa ilo Herrassa, sillä se todistaa vanhurskaista teoistamme, se kumpuaa iänkaikkiseen onneen;

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden."

Lue lisää

Antaisitko kohdan Raamatusta,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen
tai siis syntikiusausten vastustamiseen
tai lihan tekojen kuollettamiseen.

Nyt annoit kohtia,
joissa puhutaan jommasta kummasta.

kalamos kirjoitti:

Antaisitko kohdan Raamatusta,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen
tai siis syntikiusausten vastustamiseen
tai lihan tekojen kuollettamiseen.

Nyt annoit kohtia,
joissa puhutaan jommasta kummasta.

Lue lisää

Tämä kommenttini oli Nikolle.

Usko Toivosen kommenttiin
sanon vain: AAMEN!

kalamos kirjoitti:

"Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita."
(1 Piet 3:13-14)

Siis, vaikka joku vahingoittaakin
meitä vanhurskauden tähden,
niin me olemme silti autuaita.

Ei tuossa suinkaan puhuta synnistä
tai synnin himon tähden kärsimisestä.

Lue lisää

Voi kun et tahdo ymmärtää alkuunkaan mitä sinulle olen yrittänyt kirjoittaa.

Se, että vaeltaa vanhurskaudessa, tarkoittaa nimenomaan silloin samalla sitä, että EI TAIVUTA lihan tahtoon ja syntiin omassa vaelluksessa, vaan SEN SIJAAN vaelletaan vanhurkaudessa ja näin tehden ja evankeliumia vieden vanhurskaudessa maailman viha kohtaa heitä jotka TOTUUDESSA ja VANHURSKAUDESSA vaeltavat.

Et voi mitenkään irroittaa näitä toisistaa. Pietari puhuu siitä kuinka nyt he jotka VANHURSKAUDESSA vaeltavat ( siis nämä eivät vaella lihan, himojen ja maailman mukaan ) kohtaavat vastustusta tässä ajassa maailman osalta.

Usko Toivonen kirjoitti:

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden."

Eikö tässä juuri toteudu oman ristinsä kantamisen seuraamus.

Ei niinkään omien tekojen vuoksi, vaan yhden nimen, Jeesus, vuoksi.

Lue lisää

Usko Toivonen, kyllä.
Se, että ihminen valitsee jokainen päivä vaeltaa Jumalan tahdossa, ei omassaan, niin silloin heidän vaelluksensa ei ole maailman mielen mukaista, vaan Jumalan ja näin toimien, Hänen Sanaansa vieden, Evankeliumia julistaen, Pyhyydessä vaeltaen, EI lihan tahtoon suostuen, vaan Totuudessa he kohtaavat Totuuden ja Evanekliumin tähden maailman vihaa ja pilkkaa.

Mutta jos he menevät ja saarnaavat vanhurskautta mutta eivät itse sitä elämässään todeksi elä jokainen päivä, tulee heidän tekojensa tähden vanhurskauden tie pilkatuksi.

kalamos kirjoitti:

Antaisitko kohdan Raamatusta,
jossa oman ristin kantaminen
liitetään synnin voittamiseen
tai siis syntikiusausten vastustamiseen
tai lihan tekojen kuollettamiseen.

Nyt annoit kohtia,
joissa puhutaan jommasta kummasta.

Lue lisää

Kalamos, kyllä kommenttini puhui juuri tästä mistä puhumme.
Ei Jumalan tahdossa ja Kristuksen jäljissä seuraamista voi irroittaa niin etteikö siinä tulisi molemmat toteutuneeksi, vanhurskas vaellus omassa elämässä, että vanhurskauden evankeliumin ja Jumalan kutsumuksen toteutuminen aina maailman ääriin asti, sielujen pelastumisen tähden!

nikojt kirjoitti:

Usko Toivonen, kyllä.
Se, että ihminen valitsee jokainen päivä vaeltaa Jumalan tahdossa, ei omassaan, niin silloin heidän vaelluksensa ei ole maailman mielen mukaista, vaan Jumalan ja näin toimien, Hänen Sanaansa vieden, Evankeliumia julistaen, Pyhyydessä vaeltaen, EI lihan tahtoon suostuen, vaan Totuudessa he kohtaavat Totuuden ja Evanekliumin tähden maailman vihaa ja pilkkaa.

Mutta jos he menevät ja saarnaavat vanhurskautta mutta eivät itse sitä elämässään todeksi elä jokainen päivä, tulee heidän tekojensa tähden vanhurskauden tie pilkatuksi.

Lue lisää

Parannuksen tehnyt ihminen syntinsä anteeksi ssatuaan, saa Pyhän Hengen puolustamaan uskon tiellä vaeltaessaan.
Hän ei tahdo enää syntiä tehdä, vaan hänen sydämessään on halu kertoa uskoon tulostaan ja Ihmeellisestä Vapahtajasta, Herrasta Jeesuksesta.

Kun hän nyt ottaa ristinsä ja lähtee liikkeelle, niin hän piankin huomaa, että maailman vihatuin nimi on Jeesus.

Hän voi kieltätyä viinaryypystä, ei siitä juurikaan moni loukkaannu, mutta jos hän sanoo nimen Jeesus, voi tulla jopa nyrkistä, tosin harvemmin.

Hän huomaa, että jos hän puhuu taivaan Isästä, Luojasta, niin vastareaktio ei ole niin vahva, kuin jos hän lausuu nimen Jeesus.

Uskova rakastaa Herraa yli kaiken ja lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.

Pelastuksen evankeliumi Jeesuksesta on ilosanoma, rakkauden ja armon evankeliumi, sen vuoksi uskova ei kiinnitä huomiota liikaa itseensä vaan turvaa
Jumalan johdatukseen ja varjelukseen.

16. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
Apt. 26.

Jeesuksen pyhät eivät ole enää saatanan vallassa, vaikkakin kiusattavissa.
Heille on yhteinen tavoite kantaa ristiään, jossa lukee Jeesuksen seuraaja.

nikojt kirjoitti:

Voi kun et tahdo ymmärtää alkuunkaan mitä sinulle olen yrittänyt kirjoittaa.

Se, että vaeltaa vanhurskaudessa, tarkoittaa nimenomaan silloin samalla sitä, että EI TAIVUTA lihan tahtoon ja syntiin omassa vaelluksessa, vaan SEN SIJAAN vaelletaan vanhurkaudessa ja näin tehden ja evankeliumia vieden vanhurskaudessa maailman viha kohtaa heitä jotka TOTUUDESSA ja VANHURSKAUDESSA vaeltavat.

Et voi mitenkään irroittaa näitä toisistaa. Pietari puhuu siitä kuinka nyt he jotka VANHURSKAUDESSA vaeltavat ( siis nämä eivät vaella lihan, himojen ja maailman mukaan ) kohtaavat vastustusta tässä ajassa maailman osalta.

Lue lisää

olen tässä ketjussa ihmetellyt, miten nämä asiat voidaan erottaa toisistaan?!

On turha sanoa, etteikö kärsittäisi lihan tähden. Kiusauksissakin kärsimme, vaikka emme syntiin lankeaisikaan. Ja Jumala sallii kiusauksia ja koetuksia, että vahvistuisimme uskossamme. Kasvusta on kyse koko elämämme ajan.

Ristin kantamiseen ja kaitaan tiehen kuuluu kaikki tämä, siis yhtälailla kärsiminen syntikiusausten, kuin evankeliumin tähden. Uskovan elämään kuuluu kärsimykset, kiusaukset ja koetukset.

Näissä kaikissa me saamme jalon voiton Hänen kauttansa, joka on meitä rakastanut - mikäli me kannamme ristiämme, kiellämme itsemme, luovutamme Hänelle oman tahtomme..kuitenkin me myöskin välillä hairahdumme jossain ja silloin meidän tulee tehdä parannustakin ja Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä..näin lyhyesti sanottuna.

Usko Toivonen kirjoitti:

Parannuksen tehnyt ihminen syntinsä anteeksi ssatuaan, saa Pyhän Hengen puolustamaan uskon tiellä vaeltaessaan.
Hän ei tahdo enää syntiä tehdä, vaan hänen sydämessään on halu kertoa uskoon tulostaan ja Ihmeellisestä Vapahtajasta, Herrasta Jeesuksesta.

Kun hän nyt ottaa ristinsä ja lähtee liikkeelle, niin hän piankin huomaa, että maailman vihatuin nimi on Jeesus.

Hän voi kieltätyä viinaryypystä, ei siitä juurikaan moni loukkaannu, mutta jos hän sanoo nimen Jeesus, voi tulla jopa nyrkistä, tosin harvemmin.

Hän huomaa, että jos hän puhuu taivaan Isästä, Luojasta, niin vastareaktio ei ole niin vahva, kuin jos hän lausuu nimen Jeesus.

Uskova rakastaa Herraa yli kaiken ja lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.

Pelastuksen evankeliumi Jeesuksesta on ilosanoma, rakkauden ja armon evankeliumi, sen vuoksi uskova ei kiinnitä huomiota liikaa itseensä vaan turvaa
Jumalan johdatukseen ja varjelukseen.

16. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
Apt. 26.

Jeesuksen pyhät eivät ole enää saatanan vallassa, vaikkakin kiusattavissa.
Heille on yhteinen tavoite kantaa ristiään, jossa lukee Jeesuksen seuraaja.

Lue lisää

Usko Toivonen kirjoitti;
"Hän ei tahdo enää syntiä tehdä, vaan hänen sydämessään on halu kertoa uskoon tulostaan ja Ihmeellisestä Vapahtajasta, Herrasta Jeesuksesta."

Näin on. Mutta koska emme tässä ajassa tule täydellisiksi, lankeamme ja voimme langeta myös itse. Apostolit jopa varoittivat siitä, ette uskovat eivät antaisi itseään sitoa enään synnin ikeeseen ja elää maailman mukaan.... silti tätäkin tapahtui, ja tästä Paavali joutui erästä seurakuntaa voimakkaasti nuhtelemaan. Samoin Herra Jeesus kirjeissään seurakunnille.

Usko Toivonen kirjoitti;
"Jeesuksen pyhät eivät ole enää saatanan vallassa, vaikkakin kiusattavissa. "

Uudesti syntyneet Hengestä saavat sisimpäänsä asumaan itse Herran Hengen ja vain ja ainoastaan tämän Hengen voimalla uskova voi vastustaa ja kestää kiusauksia omassa vaelluksessaan. Vain tämä Henki saa aikaan sen, että uskova kantaa ristin myös silloin kun maailman viha käy raskaaksi, eikä käy niinkuin ketjun alhaalla esimerkkisi miehelle...
Nimenomaan tämä Jumalan Henki erottaa uskovan "vanhasta", saatanan vallasta ja syntielämästä.

Nyt uudistettuina, meidän tuleekin nyt kaikessa vaeltaa ja pyrkiä vaeltamaan pyhää, vanhurskasta Tietä Herran tahdossa.

Uskova on monessa kiusattu, kuten Jeesuskin oli lihassaan kiusattu, mutta ei koskaan langennut. Uskova sen sijaan voi kompastua ja langeta, mutta Jumalan Sanan kautta tapahtuvan kasvun ja Hengen voiman avulle Herra kasvattaa ja pyhittää omiansa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuuteen!

nikojt kirjoitti:

Kalamos, kyllä kommenttini puhui juuri tästä mistä puhumme.
Ei Jumalan tahdossa ja Kristuksen jäljissä seuraamista voi irroittaa niin etteikö siinä tulisi molemmat toteutuneeksi, vanhurskas vaellus omassa elämässä, että vanhurskauden evankeliumin ja Jumalan kutsumuksen toteutuminen aina maailman ääriin asti, sielujen pelastumisen tähden!

Lue lisää

Et siis löytänyt Raamatusta yhtään kohtaa,
jossa ristin kantaminen liitettäisiin synnin voittamiseen?

nikojt kirjoitti:

Voi kun et tahdo ymmärtää alkuunkaan mitä sinulle olen yrittänyt kirjoittaa.

Se, että vaeltaa vanhurskaudessa, tarkoittaa nimenomaan silloin samalla sitä, että EI TAIVUTA lihan tahtoon ja syntiin omassa vaelluksessa, vaan SEN SIJAAN vaelletaan vanhurkaudessa ja näin tehden ja evankeliumia vieden vanhurskaudessa maailman viha kohtaa heitä jotka TOTUUDESSA ja VANHURSKAUDESSA vaeltavat.

Et voi mitenkään irroittaa näitä toisistaa. Pietari puhuu siitä kuinka nyt he jotka VANHURSKAUDESSA vaeltavat ( siis nämä eivät vaella lihan, himojen ja maailman mukaan ) kohtaavat vastustusta tässä ajassa maailman osalta.

Lue lisää

Nikojt

Ei vanhurskaudessa vaeltaminen ole kärsimys.
Kun me kärsimme vanhurskauden tähden,
niin ei se tarkoita sitä,
että me kärsimme sen tähden,
ettemme saa tehdä syntiä.

"Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita."
(1 Piet 3:13-14)

nikojt kirjoitti:

Usko Toivonen kirjoitti;
"Hän ei tahdo enää syntiä tehdä, vaan hänen sydämessään on halu kertoa uskoon tulostaan ja Ihmeellisestä Vapahtajasta, Herrasta Jeesuksesta."

Näin on. Mutta koska emme tässä ajassa tule täydellisiksi, lankeamme ja voimme langeta myös itse. Apostolit jopa varoittivat siitä, ette uskovat eivät antaisi itseään sitoa enään synnin ikeeseen ja elää maailman mukaan.... silti tätäkin tapahtui, ja tästä Paavali joutui erästä seurakuntaa voimakkaasti nuhtelemaan. Samoin Herra Jeesus kirjeissään seurakunnille.

Usko Toivonen kirjoitti;
"Jeesuksen pyhät eivät ole enää saatanan vallassa, vaikkakin kiusattavissa. "

Uudesti syntyneet Hengestä saavat sisimpäänsä asumaan itse Herran Hengen ja vain ja ainoastaan tämän Hengen voimalla uskova voi vastustaa ja kestää kiusauksia omassa vaelluksessaan. Vain tämä Henki saa aikaan sen, että uskova kantaa ristin myös silloin kun maailman viha käy raskaaksi, eikä käy niinkuin ketjun alhaalla esimerkkisi miehelle...
Nimenomaan tämä Jumalan Henki erottaa uskovan "vanhasta", saatanan vallasta ja syntielämästä.

Nyt uudistettuina, meidän tuleekin nyt kaikessa vaeltaa ja pyrkiä vaeltamaan pyhää, vanhurskasta Tietä Herran tahdossa.

Uskova on monessa kiusattu, kuten Jeesuskin oli lihassaan kiusattu, mutta ei koskaan langennut. Uskova sen sijaan voi kompastua ja langeta, mutta Jumalan Sanan kautta tapahtuvan kasvun ja Hengen voiman avulle Herra kasvattaa ja pyhittää omiansa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuuteen!

Lue lisää

>> Uudesti syntyneet Hengestä saavat sisimpäänsä asumaan itse Herran Hengen >>

Ja Pyhä Henki kirkastaa Herraa Jeesusta, sen vuoksi Jeesuksen seuraajan suu puhuu sydämen kyllyydestä, Herrasta Jeesuksesta.

Ei hän itseään mainosta, mutta hänen olemuksestaan huokuu Kristuksen antama rauha, hänen ei tarvitse koko ajan ajatetella omaa syntitilaansa, näin hänelle jää aikaa ristin kantamiseen Jeesuksen ja evankeliumin tähden.

kalamos kirjoitti:

Et siis löytänyt Raamatusta yhtään kohtaa,
jossa ristin kantaminen liitettäisiin synnin voittamiseen?

asiaa. Kalamos? On selvää, että ellet ota joka päivä ristiäsi ja kiellä itseäsi, et voi myöskään kulkea ristin kaitaa tietä Jeesuksen askelissa, jossa kuoletat omaa lihaasi.

Jeesuksellakin oli kiusauksia, vaikkakaan Hän ei langennut syntiin, mutta ihmisen kohdalla on toisin, me voimme langetakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala sitten hylkäisi meidät, vaan kun ihminen tekee siitä parannuksen, saa hän anteeksikin ja matka jatkuu ja virheistä oppii ja se kaikki kuuluu kasvuun. mutta jos joku väittää, ettei koskaan lankea missään kohdin, niin se on täyttä puppua.

En ole vieläkään saanut selvää vastausta siihen, oletko sitämieltä, että uskova ei koskaan lankea ja että sinä et ole koskaan langennut? Kyse ei ole ivailusta, eikä kiellä sitä, ettetkö olisi vanhurskas, mutta koska tuota asiaa on sinulta kysytty, niin etkö jo vastaisi rehellisesti tähänkin asiaan? Jos et vastaa, niin silloin lukijoille ei jää muuta käsitystä, kuin että uskot omalla kohdallasi lankeamattomuuteen eli pidät itseäsi muita uskovia pyhempinä.

Ps. Älä vetoa aloituksen aiheeseen enää, vaan ole rehellinen.

Miksi pyörittelet kirjoitti:

asiaa. Kalamos? On selvää, että ellet ota joka päivä ristiäsi ja kiellä itseäsi, et voi myöskään kulkea ristin kaitaa tietä Jeesuksen askelissa, jossa kuoletat omaa lihaasi.

Jeesuksellakin oli kiusauksia, vaikkakaan Hän ei langennut syntiin, mutta ihmisen kohdalla on toisin, me voimme langetakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala sitten hylkäisi meidät, vaan kun ihminen tekee siitä parannuksen, saa hän anteeksikin ja matka jatkuu ja virheistä oppii ja se kaikki kuuluu kasvuun. mutta jos joku väittää, ettei koskaan lankea missään kohdin, niin se on täyttä puppua.

En ole vieläkään saanut selvää vastausta siihen, oletko sitämieltä, että uskova ei koskaan lankea ja että sinä et ole koskaan langennut? Kyse ei ole ivailusta, eikä kiellä sitä, ettetkö olisi vanhurskas, mutta koska tuota asiaa on sinulta kysytty, niin etkö jo vastaisi rehellisesti tähänkin asiaan? Jos et vastaa, niin silloin lukijoille ei jää muuta käsitystä, kuin että uskot omalla kohdallasi lankeamattomuuteen eli pidät itseäsi muita uskovia pyhempinä.

Ps. Älä vetoa aloituksen aiheeseen enää, vaan ole rehellinen.

Lue lisää

>> On selvää, että ellet ota joka päivä ristiäsi ja kiellä itseäsi, et voi myöskään kulkea ristin kaitaa tietä Jeesuksen askelissa, jossa kuoletat omaa lihaasi. >>

Kiellätkö sinä itsesi, lukeeko ristissäsi selkeästi Jeesuksen seuraaja?

Tunnustatko Jeesuksen Herraksesi työpaikallasi, vapaa-ajassasi.
Edistätkö evankeliumin eteenpäin viemistä omalta osaltasi?

Rakastatko lähimmäisiäsi kertomalla suurimmasta rakkaudesta, Jeesuksesta?

Vai keskitytkö ainoastaan itseesi?

kalamos kirjoitti:

Me emme siis kärsi
synnin tai synnin himon tähden.
Me kärsimme vanhurskauden
ja hyvän vaelluksemme tähden.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496411/#comment-61819292

Lue lisää

kalamoksesta en tiedä, mutta minä itse ja kaikki tuntemani kristityt ovat kärsineet myös sen vuoksi, että ovat langenneet syntiin uudestisyntymisen jälkeen. Sekin on Jumalan armoa, että saamme kärsiä isän kurituksen, mikä on sitä kärsimystä, joka aiheutuu meille synnin tekemisen tähden vielä sen jälkeen, kun olemme Jumalan lapsiksi tulleet. Jumala itse asiassa kurittaa vain lapsiaan, vai kuinka?

12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
12:9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

Kärsimykset tuntuvat mm. omantunnon syytöksinä, huonona omana tuntona, häpeänä, ja kaikkena vahinkona, mitä synnin tekeminen aiheuttaa. Mutta totta on myös se, että Ut:n mukaan valitut kärsivät pääasiassa vanhurskautensa, evankeliumin ja Jeesuksen tähden, sen jälkeen, kun ovat isän kurituksen kautta harjoitetuksi ja kuuliaisiksi tulleet. Sitä ennen "lihalliset" lapset kärsivät myös synnin vuoksi ja toki luopiotkin voivat synnin takia kärsiä, mutta se ei heitä auta, sillä he eivät peri iankaikkista elämää, koska ovat herrasta ja pyhityksestä luopuneet.

kalamos kirjoitti:

Nikojt

Ei vanhurskaudessa vaeltaminen ole kärsimys.
Kun me kärsimme vanhurskauden tähden,
niin ei se tarkoita sitä,
että me kärsimme sen tähden,
ettemme saa tehdä syntiä.

"Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita."
(1 Piet 3:13-14)

Lue lisää

Ut:n mukaan uudestisyntynyt Jumalan lapsi kärsii etenkin vanhurskauden (vanhurskaan vaelluksen ja sydämen asenteen) tähden, sekä evankeliumin ja Jeesuksen nimen tähden.

Kärsimyksellä viitataan näissä tapauksissa siihen, että maailma ja sen syntiset ihmiset kiusaavat, vainoavat, pilkkaavat ja ahdistavat kristittyjä. Silloin kärsimys ei tapahdu sen tähden, että kartamme synnin tekoa, mutta Ut:ssa puhutaan myös "lihassa kärsimisestä", mikä viittaa kiusauksiin ja niiden tähden kärsimiseen. Nimimerkki "Tätä minäkin, Niko" kirjoitti tästä asiasta oikein.

Em. lisäksi, "lihallinen lapsi kristuksessa" kärsii myös isän kurituksen tähden, mikä on seurausta Jumalan lapsen tekemästä synnistä. Kirjoitin tästä erikseen toisessa viestissä (ks. Hepr. 12:4-11).

Miksi pyörittelet kirjoitti:

asiaa. Kalamos? On selvää, että ellet ota joka päivä ristiäsi ja kiellä itseäsi, et voi myöskään kulkea ristin kaitaa tietä Jeesuksen askelissa, jossa kuoletat omaa lihaasi.

Jeesuksellakin oli kiusauksia, vaikkakaan Hän ei langennut syntiin, mutta ihmisen kohdalla on toisin, me voimme langetakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala sitten hylkäisi meidät, vaan kun ihminen tekee siitä parannuksen, saa hän anteeksikin ja matka jatkuu ja virheistä oppii ja se kaikki kuuluu kasvuun. mutta jos joku väittää, ettei koskaan lankea missään kohdin, niin se on täyttä puppua.

En ole vieläkään saanut selvää vastausta siihen, oletko sitämieltä, että uskova ei koskaan lankea ja että sinä et ole koskaan langennut? Kyse ei ole ivailusta, eikä kiellä sitä, ettetkö olisi vanhurskas, mutta koska tuota asiaa on sinulta kysytty, niin etkö jo vastaisi rehellisesti tähänkin asiaan? Jos et vastaa, niin silloin lukijoille ei jää muuta käsitystä, kuin että uskot omalla kohdallasi lankeamattomuuteen eli pidät itseäsi muita uskovia pyhempinä.

Ps. Älä vetoa aloituksen aiheeseen enää, vaan ole rehellinen.

Lue lisää

Jos haluat keskustella
esittämästäsi aiheesta kanssani,
sinun täytyy tulla pois tästä ketjusta,
jossa keskustelun aihe on ristin kantaminen.

Tule vaikka ketjuun
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Voit myös käväistä omasivustollani
http://kalamos.omasivu.fi/katso/
Mutta tässä ketjussa
niinkuin missään muussakaan ketjussa
en halua keskustella muusta kuin avauksen aiheesta.

kalamos kirjoitti:

Jos haluat keskustella
esittämästäsi aiheesta kanssani,
sinun täytyy tulla pois tästä ketjusta,
jossa keskustelun aihe on ristin kantaminen.

Tule vaikka ketjuun
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Voit myös käväistä omasivustollani
http://kalamos.omasivu.fi/katso/
Mutta tässä ketjussa
niinkuin missään muussakaan ketjussa
en halua keskustella muusta kuin avauksen aiheesta.

Lue lisää

Edellinen vastaukseni oli
nimimerkille "miksi pyörittelet".

en kanna ristiä kirjoitti:

Ut:n mukaan uudestisyntynyt Jumalan lapsi kärsii etenkin vanhurskauden (vanhurskaan vaelluksen ja sydämen asenteen) tähden, sekä evankeliumin ja Jeesuksen nimen tähden.

Kärsimyksellä viitataan näissä tapauksissa siihen, että maailma ja sen syntiset ihmiset kiusaavat, vainoavat, pilkkaavat ja ahdistavat kristittyjä. Silloin kärsimys ei tapahdu sen tähden, että kartamme synnin tekoa, mutta Ut:ssa puhutaan myös "lihassa kärsimisestä", mikä viittaa kiusauksiin ja niiden tähden kärsimiseen. Nimimerkki "Tätä minäkin, Niko" kirjoitti tästä asiasta oikein.

Em. lisäksi, "lihallinen lapsi kristuksessa" kärsii myös isän kurituksen tähden, mikä on seurausta Jumalan lapsen tekemästä synnistä. Kirjoitin tästä erikseen toisessa viestissä (ks. Hepr. 12:4-11).

Lue lisää

Vaikka heprealaiskirjeen 12. luvussa ei käytetä samaa verbiä (kreikassa) "kärsiä" kuin kristittyjen ja Kristuksen kärsimyksestä kertovissa kohdissa, niin on selvää, että synnin tekeminen ja isän kuritus aiheuttavat kärsimystä Jumalan lapselle alla toisessa viestissä kuvaamallani tavalla (omantunnon syytökset, häpeä, synnin aiheuttama vahinko ja siitä seuraavat rangaistukset). Kreikankielen tekstissä lukee suomennettuna: "...kurituksenne te kestätte..." (Hepr. 12:7)

"Lihassa kärsimisestä" ja synnistä lakkaamisesta kirjoittaa Pietari näin:

1.Pietarin kirje:
4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä -
4:2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.

Uskoakseni tätä Niko ja nimimerkki "Tätä minäkin, Niko" kirjoituksillaan ovat tarkoittaneet.

Eli kyllä meitä kiusaavat himot ja synnin viettelys aiheuttavat meille myös kärsimystä, mutta jos kärsimme lihassa ja kuoletamme hengellä lihan teot, niin emme lankea syntiin vaan vaellamme puhtaina ilman lankeemusta. En tosin tunne Jeesuksen lisäksi yhtään uskovaista, joka ei olisi koskaan langennut... moni on väittänyt, että ei lankea koskaan, mutta he eivät näe eivätkä tunne omia syntejään.

en kanna ristiä kirjoitti:

kalamoksesta en tiedä, mutta minä itse ja kaikki tuntemani kristityt ovat kärsineet myös sen vuoksi, että ovat langenneet syntiin uudestisyntymisen jälkeen. Sekin on Jumalan armoa, että saamme kärsiä isän kurituksen, mikä on sitä kärsimystä, joka aiheutuu meille synnin tekemisen tähden vielä sen jälkeen, kun olemme Jumalan lapsiksi tulleet. Jumala itse asiassa kurittaa vain lapsiaan, vai kuinka?

12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
12:9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

Kärsimykset tuntuvat mm. omantunnon syytöksinä, huonona omana tuntona, häpeänä, ja kaikkena vahinkona, mitä synnin tekeminen aiheuttaa. Mutta totta on myös se, että Ut:n mukaan valitut kärsivät pääasiassa vanhurskautensa, evankeliumin ja Jeesuksen tähden, sen jälkeen, kun ovat isän kurituksen kautta harjoitetuksi ja kuuliaisiksi tulleet. Sitä ennen "lihalliset" lapset kärsivät myös synnin vuoksi ja toki luopiotkin voivat synnin takia kärsiä, mutta se ei heitä auta, sillä he eivät peri iankaikkista elämää, koska ovat herrasta ja pyhityksestä luopuneet.

Lue lisää

Et sinä silloin kärsi vanhurskauden tähden,
jos kärsit syntiinlankeamisen tähden.

On ihan eri asia
kärsiä syntiinlankeemuksen tähden
kuin kärsiä Jeesuksen esimerkkiä noudattaen
vanhurskauden tähden.

3. Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä
sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa,
taistellessanne syntiä vastaan

Tuo kohta ei siis suinkaan puhu syntikiusauksista.

en kanna ristiä kirjoitti:

Vaikka heprealaiskirjeen 12. luvussa ei käytetä samaa verbiä (kreikassa) "kärsiä" kuin kristittyjen ja Kristuksen kärsimyksestä kertovissa kohdissa, niin on selvää, että synnin tekeminen ja isän kuritus aiheuttavat kärsimystä Jumalan lapselle alla toisessa viestissä kuvaamallani tavalla (omantunnon syytökset, häpeä, synnin aiheuttama vahinko ja siitä seuraavat rangaistukset). Kreikankielen tekstissä lukee suomennettuna: "...kurituksenne te kestätte..." (Hepr. 12:7)

"Lihassa kärsimisestä" ja synnistä lakkaamisesta kirjoittaa Pietari näin:

1.Pietarin kirje:
4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä -
4:2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.

Uskoakseni tätä Niko ja nimimerkki "Tätä minäkin, Niko" kirjoituksillaan ovat tarkoittaneet.

Eli kyllä meitä kiusaavat himot ja synnin viettelys aiheuttavat meille myös kärsimystä, mutta jos kärsimme lihassa ja kuoletamme hengellä lihan teot, niin emme lankea syntiin vaan vaellamme puhtaina ilman lankeemusta. En tosin tunne Jeesuksen lisäksi yhtään uskovaista, joka ei olisi koskaan langennut... moni on väittänyt, että ei lankea koskaan, mutta he eivät näe eivätkä tunne omia syntejään.

Lue lisää

1 Piet 4

"Forasmuch then as CHRIST
hath suffered FOR US in the flesh,
arm yourselves likewise
with the same mind:
for HE that hath suffered in the flesh
hath ceased from sin" (KJV)

"Kristuksen siis kärsittyä puolesta meidän lihassa,
myös te samalla mielellä aseistukaa,
sillä lihassa kärsinyt on lakannut synnistä."

Ja niin me olemme valmiita
Kristuksen kärsimysten osallisuuteen:

"Rakkaani,
älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta,
jossa olette ja jossa teitä nyt koetellaan,
ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.
Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa
kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä"

kalamos kirjoitti:

Et sinä silloin kärsi vanhurskauden tähden,
jos kärsit syntiinlankeamisen tähden.

On ihan eri asia
kärsiä syntiinlankeemuksen tähden
kuin kärsiä Jeesuksen esimerkkiä noudattaen
vanhurskauden tähden.

3. Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä
sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa,
taistellessanne syntiä vastaan

Tuo kohta ei siis suinkaan puhu syntikiusauksista.

Lue lisää

kalamos

Oletko kärsinyt koskaan oman syntiinlankeamisesi vuoksi sen jälkeen, kun aloit kantaa ristiä(si) uudestisyntymisesi jälkeen?

En tiedä, miksi kirjoitit:

"Et sinä silloin kärsi vanhurskauden tähden,
jos kärsit syntiinlankeamisen tähden. "

Tämähän on itsestään selvyys.

Kaikkia kirjeitä on luettava ja tulkittava kokonaisuutensa. Heprealaiskirjeessä aletaan varoittaa tahallisesta synnissä elämisestä ja herrasta luopumisesta (toistamiseen) viimeistään jo jakeessa 10:26. Sen jälkeen otetaan Vt:n pyhät esikuvaksi siitä, miten uskossa on kestetty loppuun saakka ja saavutettu ikuinen elämä (sen toivo ylösnousemuksen kautta). Sitten varoitetaan taas synnistä alkaen jakeesta 12:1 ja samalla puhutaan herran kurituksesta. Sitten jatketaan varoituksia synnissä elämisestä ja kehotetaan pyhään vaellukseen (vanhurskauteen).

Miten sinä muuten ymmärrät isän Jumalan kurituksen?
Kurittaako isä omia lapsiaan heidän vanhurskautensa tähden?
Vai lankeemusten ja syntien tähden, jos lapset syntiä tekevät?
Vai molempien tähden?
Vai jostakin muusta syystä: mistä?

kalamos kirjoitti:

Et sinä silloin kärsi vanhurskauden tähden,
jos kärsit syntiinlankeamisen tähden.

On ihan eri asia
kärsiä syntiinlankeemuksen tähden
kuin kärsiä Jeesuksen esimerkkiä noudattaen
vanhurskauden tähden.

3. Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä
sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa,
taistellessanne syntiä vastaan

Tuo kohta ei siis suinkaan puhu syntikiusauksista.

Lue lisää

nimim. en kanna ristiä hyvistä ja totuudellisisita kirjoituksistasi ja "tulkinnastasi" jota tarvitsimme!

kalamos kirjoitti:

1 Piet 4

"Forasmuch then as CHRIST
hath suffered FOR US in the flesh,
arm yourselves likewise
with the same mind:
for HE that hath suffered in the flesh
hath ceased from sin" (KJV)

"Kristuksen siis kärsittyä puolesta meidän lihassa,
myös te samalla mielellä aseistukaa,
sillä lihassa kärsinyt on lakannut synnistä."

Ja niin me olemme valmiita
Kristuksen kärsimysten osallisuuteen:

"Rakkaani,
älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta,
jossa olette ja jossa teitä nyt koetellaan,
ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.
Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa
kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä"

Lue lisää

kalamos

En tiedä, miten ymmärrät jakeen 1. Piet. 4:1, mutta KJV käännös ja omat painotuksesi (KAPITAALIT) ovat kyseenalaisia.

- Sanat "meidän tähden" (FOR US) on mahdollisesti puuttunut varhaisimmista käsikirjoituksista (esim. p72 ja 03, Novum 4, s. 379, tekstivertailupalsta). Se on lisätty tai korjattu Codex Sinaiticukseen (01) ja on mukana Textus Receptuksessa (vuodelta 1516), jota useimmat vanhat käsikirjoitukset puoltavat.
- Suuri(n) osa Raamatun selittäjistä on sitä mieltä, että jakeen jälkimmäisessä osassa ei puhuta kristuksen kärsimyksestä lihassa, vaan siinä kerrotaan kristittyjen kärsimyksestä. Kreikankielen määreinen artikkeli "hoo" verbin "kärsiä" taivutusmuoto on suomeksi "kärsinyt" (tai Novumin mukaan: "kärsivä"), eikä viittaa välttämättä Jeesukseen, johon Pietari olisi voinut viitata persoonapronominilla "hän" (autos). Monet käännökset tulkitsevatkin jakeen jälkiosan siten, että siinä puhutaan Kristuksen tavoin "lihassa kärsivistä kristityistä", ei Jeesuksesta. Kristushan kärsi ilman syntiä vanhurskauden tähden (ruumiillisen kuoleman ja pilkan ja pahoinpitelyn sitä ennen); samoin meidänkin tulee kärsiä lihassa ja pidättyä syntiä tekemästä.

Olet siis oikeassa siinä, että jaksossa puhutaan vanhurskauden tähden kärsimisestä, mikä on samaa kuin osallisuus kristuksen kärsimyksestä (jos tarkoitat osallisuudella kristuksen kärsimyksiin sitä, että myös kristityt kärsivät oman vanhurskaan vaelluksensa tähden ja herran nimen tähden, eikä vain niin, että kristuksen Jeesuksen kärsimys luetaan meidän hyväksemme). Mutta tästä huolimatta Pietari puhuu asiayhteydessä myös synnin poispanemisesta (2:1ss.) ja kehottaa monin sanoin karttamaan syntiä sekä tekemään vanhurskautta synnin sijasta. Ei ole siten täysin pois suljettua, etteikö "lihassa kärsiminen" voisi viitata myös "synnistä pois kuolemiseen" ja jopa kiusausten voittamiseen, jotta vaeltaisimme jatkuvasti pyhien lailla ja eläisimme pyhää elämää (olisimme pyhät, luku 1).

Miten muuten ymmärrät nuo lainaamasi sanat KJV:sta:

"...for HE that hath suffered in the flesh hath ceased from sin..."

Tarkoittaako sana "he" (hän) Jeesusta?
Jos tarkoittaa Jeesusta, niin lakkasiko Jeesus synnistä, kun kärsi lihassa?
Vai saiko Jeesus aikaan sen, että hänen seuraajansa (kristityt) lakkaavat synnistä, koska Jeesus on kärsinyt lihassa?
Vai lakkaavatko kristityt synnistä, jos kärsivät Jeesuksen tavoin lihassa?
Vai tarkoittaako se jotakin muuta?

en kanna ristiä kirjoitti:

kalamos

En tiedä, miten ymmärrät jakeen 1. Piet. 4:1, mutta KJV käännös ja omat painotuksesi (KAPITAALIT) ovat kyseenalaisia.

- Sanat "meidän tähden" (FOR US) on mahdollisesti puuttunut varhaisimmista käsikirjoituksista (esim. p72 ja 03, Novum 4, s. 379, tekstivertailupalsta). Se on lisätty tai korjattu Codex Sinaiticukseen (01) ja on mukana Textus Receptuksessa (vuodelta 1516), jota useimmat vanhat käsikirjoitukset puoltavat.
- Suuri(n) osa Raamatun selittäjistä on sitä mieltä, että jakeen jälkimmäisessä osassa ei puhuta kristuksen kärsimyksestä lihassa, vaan siinä kerrotaan kristittyjen kärsimyksestä. Kreikankielen määreinen artikkeli "hoo" verbin "kärsiä" taivutusmuoto on suomeksi "kärsinyt" (tai Novumin mukaan: "kärsivä"), eikä viittaa välttämättä Jeesukseen, johon Pietari olisi voinut viitata persoonapronominilla "hän" (autos). Monet käännökset tulkitsevatkin jakeen jälkiosan siten, että siinä puhutaan Kristuksen tavoin "lihassa kärsivistä kristityistä", ei Jeesuksesta. Kristushan kärsi ilman syntiä vanhurskauden tähden (ruumiillisen kuoleman ja pilkan ja pahoinpitelyn sitä ennen); samoin meidänkin tulee kärsiä lihassa ja pidättyä syntiä tekemästä.

Olet siis oikeassa siinä, että jaksossa puhutaan vanhurskauden tähden kärsimisestä, mikä on samaa kuin osallisuus kristuksen kärsimyksestä (jos tarkoitat osallisuudella kristuksen kärsimyksiin sitä, että myös kristityt kärsivät oman vanhurskaan vaelluksensa tähden ja herran nimen tähden, eikä vain niin, että kristuksen Jeesuksen kärsimys luetaan meidän hyväksemme). Mutta tästä huolimatta Pietari puhuu asiayhteydessä myös synnin poispanemisesta (2:1ss.) ja kehottaa monin sanoin karttamaan syntiä sekä tekemään vanhurskautta synnin sijasta. Ei ole siten täysin pois suljettua, etteikö "lihassa kärsiminen" voisi viitata myös "synnistä pois kuolemiseen" ja jopa kiusausten voittamiseen, jotta vaeltaisimme jatkuvasti pyhien lailla ja eläisimme pyhää elämää (olisimme pyhät, luku 1).

Miten muuten ymmärrät nuo lainaamasi sanat KJV:sta:

"...for HE that hath suffered in the flesh hath ceased from sin..."

Tarkoittaako sana "he" (hän) Jeesusta?
Jos tarkoittaa Jeesusta, niin lakkasiko Jeesus synnistä, kun kärsi lihassa?
Vai saiko Jeesus aikaan sen, että hänen seuraajansa (kristityt) lakkaavat synnistä, koska Jeesus on kärsinyt lihassa?
Vai lakkaavatko kristityt synnistä, jos kärsivät Jeesuksen tavoin lihassa?
Vai tarkoittaako se jotakin muuta?

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10020356/#comment-50514482

kalamos kirjoitti:

Nikojt

Ei vanhurskaudessa vaeltaminen ole kärsimys.
Kun me kärsimme vanhurskauden tähden,
niin ei se tarkoita sitä,
että me kärsimme sen tähden,
ettemme saa tehdä syntiä.

"Kuka voi teitä vahingoittaa,
jos teillä on intoa hyvään?
Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään
vanhurskauden tähden, olette autuaita."
(1 Piet 3:13-14)

Lue lisää

Luethan aikaisemmat kirjoitukseni tässä ketjussa. Niissä olen sinulle tästä uudestaan ja uudestaan kertonut.

kalamos kirjoitti:

Jos haluat keskustella
esittämästäsi aiheesta kanssani,
sinun täytyy tulla pois tästä ketjusta,
jossa keskustelun aihe on ristin kantaminen.

Tule vaikka ketjuun
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11496342
Voit myös käväistä omasivustollani
http://kalamos.omasivu.fi/katso/
Mutta tässä ketjussa
niinkuin missään muussakaan ketjussa
en halua keskustella muusta kuin avauksen aiheesta.

Lue lisää

Itsensä kieltäminen on oleellinen osa ristinkantoa ja tässä olen nimimerkin "miksi pyörittelet" kanssa samaa mieltä. Sanan mukaan Jumalan tahdossa kulkemiseen kuuluu sekä itsensä kieltäminen, että kutsumuksessa kulkeminen.

Aihepiiri on ketjun suhteen siksi aivan oikea.

kalamos kirjoitti:

Et siis löytänyt Raamatusta yhtään kohtaa,
jossa ristin kantaminen liitettäisiin synnin voittamiseen?

Kalamos kirjoitti;
"Et siis löytänyt Raamatusta yhtään kohtaa,
jossa ristin kantaminen liitettäisiin synnin voittamiseen?"

Mikä vastauksessani oli sellaista jota et tahtonut kuulla ja joka ei sinulle kelvannut?
Parhaan kykyni mukaan sinulle olen pyrkinyt vastaamaan kaikessa tässä...

Usko Toivonen kirjoitti:

>> Uudesti syntyneet Hengestä saavat sisimpäänsä asumaan itse Herran Hengen >>

Ja Pyhä Henki kirkastaa Herraa Jeesusta, sen vuoksi Jeesuksen seuraajan suu puhuu sydämen kyllyydestä, Herrasta Jeesuksesta.

Ei hän itseään mainosta, mutta hänen olemuksestaan huokuu Kristuksen antama rauha, hänen ei tarvitse koko ajan ajatetella omaa syntitilaansa, näin hänelle jää aikaa ristin kantamiseen Jeesuksen ja evankeliumin tähden.

Lue lisää

Usko Toivonen kirjoitti;
"hänen ei tarvitse koko ajan ajatetella omaa syntitilaansa, näin hänelle jää aikaa ristin "

Tämä on koko pitkän keskustelun ydin.
On nimenomaan kyse siitä, että kun pidetään katse kokoajan Herrassa, Hänen töissään ja Hänen rakkaudessaan, saamme kulkea Hänen kutsumuksessaan voimassa ja vanhurskaudessa evankeliumia vieden ja lähimmäistään rakastaen.

Eli ei uskovan tule kulkea jatkuvasti omia syntejään tuijottaen, niihin takertuen niitä vältellen jatkuvasti ajatuksissansa, vaan katse on nimenomaan oltava sen sijaan Kristuksessa. Siitä seuraa väistämättä se seuraamus, että joka Kristuksessa katse tiukasti kiinnitettynä pysyy, ei lankea!

Se on seuraamus ( lankeemuksen välttäminen ), eikä suinkaan syy Kristukseen katsomiseen ja pysymiseen. Syy on rakkaus jonka vakuttaa Jumala.

Juuri sen tähden Raamattu uudestaan ja uudestaan painottaa "pysymään" "kestämään", "katsomaan" Kristukseen ja "palaamaan" ensirakkauteen.
Sillä VAIN ja AINOASTAAN Kristuksessa pysyminen, Hänen rakkaudessaan oleminen, Hänen tahdossaan kulkeminen, Häneen katse jatkuvasti kiinnitettynä missä ikinä vaellamme on sekä lääke lankeamisen estämiseksi, että tie vanhurskaudessa kulkemiseen.

Voi kun olen monen viestin voimin tässä ketjussa pyrkinyt tätä tuomaan esille, mutta sanojani en osaa paremmin muotoilla, enkä tunnu saavan sitä Totuutta selvästi esille tuotua mika Sanassa kirkkaasti minulle loistaa!

Herra minua siinä auttakoon ja armahtakoon!

Siunausta jokaiselle keskustelijalle ja kiitos hienosta ketjusta.

kalamos kirjoitti:

1 Piet 4

"Forasmuch then as CHRIST
hath suffered FOR US in the flesh,
arm yourselves likewise
with the same mind:
for HE that hath suffered in the flesh
hath ceased from sin" (KJV)

"Kristuksen siis kärsittyä puolesta meidän lihassa,
myös te samalla mielellä aseistukaa,
sillä lihassa kärsinyt on lakannut synnistä."

Ja niin me olemme valmiita
Kristuksen kärsimysten osallisuuteen:

"Rakkaani,
älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta,
jossa olette ja jossa teitä nyt koetellaan,
ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.
Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa
kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä"

Lue lisää

Ja kyseinen Pietarin kirjeen jae jatkuu näin;

"...jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä."

nikojt kirjoitti:

Usko Toivonen kirjoitti;
"hänen ei tarvitse koko ajan ajatetella omaa syntitilaansa, näin hänelle jää aikaa ristin "

Tämä on koko pitkän keskustelun ydin.
On nimenomaan kyse siitä, että kun pidetään katse kokoajan Herrassa, Hänen töissään ja Hänen rakkaudessaan, saamme kulkea Hänen kutsumuksessaan voimassa ja vanhurskaudessa evankeliumia vieden ja lähimmäistään rakastaen.

Eli ei uskovan tule kulkea jatkuvasti omia syntejään tuijottaen, niihin takertuen niitä vältellen jatkuvasti ajatuksissansa, vaan katse on nimenomaan oltava sen sijaan Kristuksessa. Siitä seuraa väistämättä se seuraamus, että joka Kristuksessa katse tiukasti kiinnitettynä pysyy, ei lankea!

Se on seuraamus ( lankeemuksen välttäminen ), eikä suinkaan syy Kristukseen katsomiseen ja pysymiseen. Syy on rakkaus jonka vakuttaa Jumala.

Juuri sen tähden Raamattu uudestaan ja uudestaan painottaa "pysymään" "kestämään", "katsomaan" Kristukseen ja "palaamaan" ensirakkauteen.
Sillä VAIN ja AINOASTAAN Kristuksessa pysyminen, Hänen rakkaudessaan oleminen, Hänen tahdossaan kulkeminen, Häneen katse jatkuvasti kiinnitettynä missä ikinä vaellamme on sekä lääke lankeamisen estämiseksi, että tie vanhurskaudessa kulkemiseen.

Voi kun olen monen viestin voimin tässä ketjussa pyrkinyt tätä tuomaan esille, mutta sanojani en osaa paremmin muotoilla, enkä tunnu saavan sitä Totuutta selvästi esille tuotua mika Sanassa kirkkaasti minulle loistaa!

Herra minua siinä auttakoon ja armahtakoon!

Siunausta jokaiselle keskustelijalle ja kiitos hienosta ketjusta.

Lue lisää

selvästi tuonut totuutta esille - älä ollenkaan sitä epäile! Ei se, jos joku ei ymmärrä jotain, tarkoita sitä, ettäkö sinun kirjoituksissasi olisi jotain epäselvää, vaan se on kunkin uskovan tulkinnassa ja sen mukaisesti, mitä he itse ovat Raamatusta ymmärtäneet ja missä kasvuvaiheessa kukin on hengellisessä elämässään.
Pääasia on, että kirjoitat palstalla. Siunausta sinullekin!

Aivan, noin lyhyesti ilmaistuna.

14. Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
2. Kor. 5.

Kiitos kommentistasi nm. "Ilmoitti Pyhä Henki".

Haluaisitko ottaa osaa aloituksessa esittämääni kysymykseen.

Mitä mielestäsi ristin ottaminen joka päivä ja itsensä kieltäminen tarkoittaa?

Nimimerkistäsi päätellen asia lienee sinulle selvä ja varmaankin Hän haluaa sen
kaikkien tietoon.

Usko Toivonen kirjoitti:

Kiitos kommentistasi nm. "Ilmoitti Pyhä Henki".

Haluaisitko ottaa osaa aloituksessa esittämääni kysymykseen.

Mitä mielestäsi ristin ottaminen joka päivä ja itsensä kieltäminen tarkoittaa?

Nimimerkistäsi päätellen asia lienee sinulle selvä ja varmaankin Hän haluaa sen
kaikkien tietoon.

Lue lisää

nimim. Ilmoitti Pyhä Henki, mutta ymmärrän hyvin, jos palstalla on ihmisiä, jotka eivät itse pysty muuhun, kuin netin välityksellä kanssakäymiseen toisten kanssa. En sano, etteikö palstalla tarvita totuudentuojia, mutta jos on mahdollisuus, eikä kyse ole raajarikkoisista tai muuten vammautuneista, niin eikö aamurukouksen kuuluisi olla se, ketä voin auttaa tänä päivänä oman arkielämäni keskellä ja kenelle voisin olla sinun välikätesi; olkoon se hengellistä tai ajallista apua. Vai onko sitten niin, että palstan rekisteröidyt vakiokirjoittajat ovat sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään seurakuntaan tai ovat jo vanhoja tai muuten sairaita, jotka eivät kykene muita auttamaan..?

Minusta vain joidenkin kirjoituksista tulee esille enemmänkin se oma loistaminen ja oikean opettamisen pätemisen tarve, kuin todellinen hätä niistä, jotka eivät Jeesusta tunne. Se, että jotkut ovat rekisteröineet nimimerkkinsä, ei tee heistä palstan johtajia, eikä se, ettei omassa seurakunnassa ole siihen sijaa saanut.

Keskustelupalstalla jokainen kirjoittaja on samanarvoinen ja samalla viivalla, oli sitten rekisteröitynyneellä nimimerkillä tai ei ollut. Piste!

Totta on kirjoitti:

nimim. Ilmoitti Pyhä Henki, mutta ymmärrän hyvin, jos palstalla on ihmisiä, jotka eivät itse pysty muuhun, kuin netin välityksellä kanssakäymiseen toisten kanssa. En sano, etteikö palstalla tarvita totuudentuojia, mutta jos on mahdollisuus, eikä kyse ole raajarikkoisista tai muuten vammautuneista, niin eikö aamurukouksen kuuluisi olla se, ketä voin auttaa tänä päivänä oman arkielämäni keskellä ja kenelle voisin olla sinun välikätesi; olkoon se hengellistä tai ajallista apua. Vai onko sitten niin, että palstan rekisteröidyt vakiokirjoittajat ovat sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään seurakuntaan tai ovat jo vanhoja tai muuten sairaita, jotka eivät kykene muita auttamaan..?

Minusta vain joidenkin kirjoituksista tulee esille enemmänkin se oma loistaminen ja oikean opettamisen pätemisen tarve, kuin todellinen hätä niistä, jotka eivät Jeesusta tunne. Se, että jotkut ovat rekisteröineet nimimerkkinsä, ei tee heistä palstan johtajia, eikä se, ettei omassa seurakunnassa ole siihen sijaa saanut.

Keskustelupalstalla jokainen kirjoittaja on samanarvoinen ja samalla viivalla, oli sitten rekisteröitynyneellä nimimerkillä tai ei ollut. Piste!

Lue lisää

Mikäli kyse on uskosta osattomien evankeloiminen, niin sellaista ei tapahdu, ellei kukin omalta osaltaan nöyrry ja unohda omaa pätemisen tarvettaan.

Greeen pyörii palstalla puolustaen Kalamosta ja on samaa mieltä hänen, kuin Usko Toivosen kanssa ja nämä jatkavat riidoista huolimatta omaa pätemistään omissa ketjuissaan palstalla..jos joku ottaisi palstalla tuollaisen minua puolustavan asenteen kiertäen ja pilaten toisten ketjut ja vaatien muita vastaamaan minun ja jonkun toisen välisiin asioihin, niin minä en katselisi sitä sivusta, vaan tekisin siihen topin aikuisena ihmisenä ja pyytäisin kyseistä henkilöä - samoin, kuin nyt Usko Toivonenkin - tässä ketjussa, ottamaan kantaa aloituksen aiheeseen..!

Kiitos kommentistasi " Semper ", toit oman näkemyksesi ristin ottamisesta ja kantamisesta.

Luettuani läpi kommenttisi ihmettelin, missä on Herra ja evankeliumi.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.

Minun ( Jeesuksen ) ja evankeliumin tähden ( puolesta ).

Ristin kantaminen ei siis ole vain ihmistä itseään varten, omaa lihaansa varten,
vaan Herran Jeesuksen pelastuksen evankeliumin vuoksi.

Ristin kantaminen johtaa väkisinkin törmäyskurssille maailman kanssa, jos
ristin kantaja ei häpeä Herraa Jeesusta, Hänen nimeään, Hänen pelastuksen evankeliumiaan.

Tärkein on Jeesus, evankeliumi, Herran seurakunta, sitten vasta oma napa.