Kreationisteille pohdittavaa

Juu, en ymmärrä miten päivänselvästä asiasta on jo tähän mennessä jouduttu käymään 500 viestin keskustelut, mutta m_h on kiitettävän sinnikäs :)

"Tästä voi tulla pitkä keskustelu."

Tämä onkin todella hämmästytttävää, että nuo kreationistit kärvistelevät näin ilmiselvässä asiassa. Jos asiaa olisi kysytty esim. viisaalta Salomolta, niin hän olisi heti sanonut, että se on fifty-fifty eli että tietenkin tiedetään ja todennäköisyydet ovat kummallekin vaihtoehdolle 0,5.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tästä voi tulla pitkä keskustelu."

Tämä onkin todella hämmästytttävää, että nuo kreationistit kärvistelevät näin ilmiselvässä asiassa. Jos asiaa olisi kysytty esim. viisaalta Salomolta, niin hän olisi heti sanonut, että se on fifty-fifty eli että tietenkin tiedetään ja todennäköisyydet ovat kummallekin vaihtoehdolle 0,5.

Lue lisää

Sinä 'moloch_ horridus' ja pari muutakin palstalaista omaatte paljon tietoa ja viihdytte ilmeisen hyvin kreationismi-palstalla.
On mielenkiintoista lukea kirjoituksianne jotka haastavat ajattelemaan ja ottamaan asioista selvää paremmin.
Joskus tietämyksenne asioista ärsyttää ja tunnustan että syy on minun omassa ymmärtämättömyydessäni eikä suinkaan teissä.
En ole mikään 'järjen jättiläinen' enkä jaksa perehtyä asioihin samalla tavalla kuin esim. osa teistä palstalaisista.
Minut on kasvatettu luottamaan kaikessa Jumalaan ja mielessäni asuu edelleen 'lapsuuden usko' vaikka olenkin jo elämää nähnyt.

Kreationistit (joihin minäkin kuulun) kärvistelevät kaikissa asioissa jotka näyttävät sotivan heidän uskoaan vastaan.
On vaikea hyväksyä asioita jotka saavat uskosi heikkenemään ja näyttämään jopa täysin turhalta.

"Tästä voi tulla pitkä keskustelu."

No miksi et sitten lopeta tätä onnetonta näytelmää? Olen melkoisen varma, että ymmärrät hyvin mistä asiassa on kyse.

Kyllä moloch kestää totuuden, sillä Jumalaan uskovana hänen ei pidä kulkea valheen tietä. Ja nähtävästi vielä solon1 on molochin kanssa samassa veneessä.

tieteenharrastajan uskon jo selvinneen harhailuistaan.

Puolestani voin hyväksyä Enqvistin esimerkin jonkinlaiseksi ironiseksi pilailuksi, enkä kyseenalaista hänen ymmärrystään enempää.

Nyt, illuminatus, on sinun vuorosi.

*JC kirjoitti:

"Tästä voi tulla pitkä keskustelu."

No miksi et sitten lopeta tätä onnetonta näytelmää? Olen melkoisen varma, että ymmärrät hyvin mistä asiassa on kyse.

Kyllä moloch kestää totuuden, sillä Jumalaan uskovana hänen ei pidä kulkea valheen tietä. Ja nähtävästi vielä solon1 on molochin kanssa samassa veneessä.

tieteenharrastajan uskon jo selvinneen harhailuistaan.

Puolestani voin hyväksyä Enqvistin esimerkin jonkinlaiseksi ironiseksi pilailuksi, enkä kyseenalaista hänen ymmärrystään enempää.

Nyt, illuminatus, on sinun vuorosi.

Lue lisää

Olitpa tuossa sovinnollisella tuulella teeskentelemässä, miten oikeassa muka olet ollut koko ajan. Vahvempaa totuutta olisi tullut myöntämällä, ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennasta muuta kuin alkeiskaavan ja senkin osin tarkoituksella väärin ("todennäköisyyttä ei ole olemassakaan ilman alkeistapauksen nimeämistä").

Erityisen mahdotonta sinulle näyttää olevan etu- ja jälkikäteisen (yleisemmin ottaen ehdollisen) todennäköisyyden myöntäminen. Siinä ei ole apua klassisuudesta eikä minun harhailuista syyttämisestäkään, minkä kyllä helposti kestän.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Olitpa tuossa sovinnollisella tuulella teeskentelemässä, miten oikeassa muka olet ollut koko ajan. Vahvempaa totuutta olisi tullut myöntämällä, ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennasta muuta kuin alkeiskaavan ja senkin osin tarkoituksella väärin ("todennäköisyyttä ei ole olemassakaan ilman alkeistapauksen nimeämistä").

Erityisen mahdotonta sinulle näyttää olevan etu- ja jälkikäteisen (yleisemmin ottaen ehdollisen) todennäköisyyden myöntäminen. Siinä ei ole apua klassisuudesta eikä minun harhailuista syyttämisestäkään, minkä kyllä helposti kestän.

Lue lisää

"...minun harhailuista syyttämisestäkään, minkä kyllä helposti kestän."

Se sinun tuleekin kestää, koska olet harhaillut pahoin aivan todennäköisyyslaskennan perusteissa. Uskon kuitenkin, että olet ottanut opiksesi.

"Erityisen mahdotonta sinulle näyttää olevan etu- ja jälkikäteisen (yleisemmin ottaen ehdollisen) todennäköisyyden myöntäminen."

Höpsistä. Nuo asiat eivät myöntämisiäni kaipaa. "Jälkikäteinen todennäköisyys" on jo käsitteenä varsin typerä, eikä sen myöntämisen tivaaminen kerro hyvää kirjoittajansa ymmärryksestä.

Ehdollinen todennäköisyys ei liity keskustelun alaisiin kysymyksiin nähdäkseni mitenkään.

"Vahvempaa totuutta olisi tullut myöntämällä, ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennasta muuta kuin alkeiskaavan..."

Kenen luulet uskovan tuon kirjoittamanasi? Juuri tuo alkeiskaava on osoittautunut liian vaikeaksi kovin monelle.

"...ja senkin osin tarkoituksella väärin."

Syyllistyt rumaan lainauslouhintaan. Kirjoitin toki reunaehdot lauseelle, jota lainasit.

"Olitpa tuossa sovinnollisella tuulella teeskentelemässä, miten oikeassa muka olet ollut koko ajan."

Minun ei tarvitse teeskennellä. Olen sovinnollinen, koska en enää nauti keskustelusta ja haluan saada sen päätökseen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Olitpa tuossa sovinnollisella tuulella teeskentelemässä, miten oikeassa muka olet ollut koko ajan. Vahvempaa totuutta olisi tullut myöntämällä, ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennasta muuta kuin alkeiskaavan ja senkin osin tarkoituksella väärin ("todennäköisyyttä ei ole olemassakaan ilman alkeistapauksen nimeämistä").

Erityisen mahdotonta sinulle näyttää olevan etu- ja jälkikäteisen (yleisemmin ottaen ehdollisen) todennäköisyyden myöntäminen. Siinä ei ole apua klassisuudesta eikä minun harhailuista syyttämisestäkään, minkä kyllä helposti kestän.

Lue lisää

"("todennäköisyyttä ei ole olemassakaan ilman alkeistapauksen nimeämistä")"

Kaiken lisäksi lainauksesi on väärin. Kirjoitin tietysti aiemmin "...ilman suotuisan tapauksen nimeämistä".

Alkeistapaukset määrää arvontaväline.

*JC kirjoitti:

"("todennäköisyyttä ei ole olemassakaan ilman alkeistapauksen nimeämistä")"

Kaiken lisäksi lainauksesi on väärin. Kirjoitin tietysti aiemmin "...ilman suotuisan tapauksen nimeämistä".

Alkeistapaukset määrää arvontaväline.

Lue lisää

Kiitos korjauksesta. Samalla vahvistit kannaksesi tuon älyttömyyden oikeassa muodossaan. Lisäsit vielä väitteen, että todenäköisyyttä esiintyisi vain arvonnassa.

reverb kirjoitti:

Sinä 'moloch_ horridus' ja pari muutakin palstalaista omaatte paljon tietoa ja viihdytte ilmeisen hyvin kreationismi-palstalla.
On mielenkiintoista lukea kirjoituksianne jotka haastavat ajattelemaan ja ottamaan asioista selvää paremmin.
Joskus tietämyksenne asioista ärsyttää ja tunnustan että syy on minun omassa ymmärtämättömyydessäni eikä suinkaan teissä.
En ole mikään 'järjen jättiläinen' enkä jaksa perehtyä asioihin samalla tavalla kuin esim. osa teistä palstalaisista.
Minut on kasvatettu luottamaan kaikessa Jumalaan ja mielessäni asuu edelleen 'lapsuuden usko' vaikka olenkin jo elämää nähnyt.

Kreationistit (joihin minäkin kuulun) kärvistelevät kaikissa asioissa jotka näyttävät sotivan heidän uskoaan vastaan.
On vaikea hyväksyä asioita jotka saavat uskosi heikkenemään ja näyttämään jopa täysin turhalta.

Lue lisää

Noinhan se evokkiprovokaattori koettaa esiintyä kreana mutta ei onnistu. Olet vain pelkkä provokaattori, joita ei yleensäkään paljon ole koskaan arvostettu.

Möttöskä 1 kirjoitti:

Noinhan se evokkiprovokaattori koettaa esiintyä kreana mutta ei onnistu. Olet vain pelkkä provokaattori, joita ei yleensäkään paljon ole koskaan arvostettu.

Tai sitten hän on vain merkittävästi älykkäämpi kuin sinä?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kiitos korjauksesta. Samalla vahvistit kannaksesi tuon älyttömyyden oikeassa muodossaan. Lisäsit vielä väitteen, että todenäköisyyttä esiintyisi vain arvonnassa.

"...oikeassa muodossaan."

Itse asiassa korjattunakaan lainauksesi ei ole sanatarkasti oikein.

Ajatus on kuitenkin oikein, sillä jos ei ole tapahtumaa, niin ei voi olla sille todennäköisyyttäkään.

Lainauslouhinnastasi lukjat saavat tehdä omat johtopäätöksensä.

"Lisäsit vielä väitteen, että todenäköisyyttä esiintyisi vain arvonnassa."

En jaksa palata asiayhteyksistään irrotettujen ja muistinvaraisesti siteerattujen lauseiden pariin.Alkuperäiset ovat vielä pitkien keskusteluketjujen kätköissä.

Kaiken lisäksi kritiikkisi vie sivuraiteille keskustelun kannalta. Ymmärrän toki miksi haluat niin tehdä.

Kehoitan sinua lopettamaan tällaisen jälkikäteisen rääppimisen. Omista kirjoituksistasi voisin siteerata useitakin luvalla sanoen erikoisia lauseita, mutta jääköön tekemättä.

solon1 kirjoitti:

Juu, en ymmärrä miten päivänselvästä asiasta on jo tähän mennessä jouduttu käymään 500 viestin keskustelut, mutta m_h on kiitettävän sinnikäs :)

Mulla rupesi toimimaan taas aivoissa. Miettikääs tarkemmin "Miksi molekyylit ovat muodostaneet yksikön, jota minä voin kutsua minäksi?". Onko se vain tajuava yksikkö, joka haluaa syödä, juoda, n*ida, kerätä ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa ja sen jälkeen kuolla jättäen jälkipolven jatkamaan em. tahtotoimintoja (näitä filosofeja on).
Olisihan se outoa, että se maailmaan tullut minä lakkaisi (täysin siis ihan turhaan, sillä vastaavia yksikköjä riittää muka niin v*tusti). Maailmassa on aika paljon minän kaltaisia olentoja, mutta ne eivät ole minä. Mielestäni on järjetöntä, ettei minä tule olemaan uudelleen jossain muodossa.
Juutalaiset, kristityt ja muslimit uskovat tähän omalla tavallaan ts. tuonpuoleiseen minään sieluna. Buddhalaisuudessa saavutetaan ymmärrys mietiskelemällä, jota seuraa valaistuminen eli kaikkien elävien yhtenäisyyden ymmärtäminen (ollaan kaikki yhtä maailmankaikkeutta). Liekö harhaa vai totta?
Siinä mietittävää taas kreationisteille ja evolutsionisteille.

Sinä trolli. Edes oikea Sepä Se ei ole noin typerä.

"Raamattu on totta edelleenkin."

Edelleen? Oliko se totta heti vuonna 325, kun jotkut pyhät kirjoitukset valittiin Raamattuun ja jotkut jätettiin pois? Olivatko Raamattuun valitut kirjat jo totta ennen tuota valintaa ja olivatko kirkkoisien äänestyksillä poisjättämät kirjat virheellisiä? Jos kirkolliskokoukset tuottavat vain oikeita päätöksiä, niin onko päätös naispappeudesta oikea? Sekin on kirkolliskokouksessa äänestyksellä syntynyt?

Mitkä muuten olivat 20 edellistä nimimerkkiäsi? Tämä siksi, että näköjään sinua nyt kiinnostaa henkilöiden välinen keskustelu.

"Mainitut todennäköisyydet on saatu laskemalla ne kaavasta: suotuisten tapausten määrä/kaikkien tapausten määrä, eli 1/2=0,5"

Ei ole. Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin. Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä.

"Kerro, minkä todennäköisyyden saamme, kun sijoitamme suotuisten tapausten kohdalle 0?"

Sellaisen laskun todennäköisyys olisi tietysti nolla. Mutta nyt on kyse normaalista lantista ja sen heitosta, jossa on kaksi yhtä todennäköistä tulosta. Osaatko vastata kysymykseeni vai kierteletkö vastausta kreationistiseen tyyliin?

moloch_horridus kirjoitti:

"Mainitut todennäköisyydet on saatu laskemalla ne kaavasta: suotuisten tapausten määrä/kaikkien tapausten määrä, eli 1/2=0,5"

Ei ole. Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin. Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä.

"Kerro, minkä todennäköisyyden saamme, kun sijoitamme suotuisten tapausten kohdalle 0?"

Sellaisen laskun todennäköisyys olisi tietysti nolla. Mutta nyt on kyse normaalista lantista ja sen heitosta, jossa on kaksi yhtä todennäköistä tulosta. Osaatko vastata kysymykseeni vai kierteletkö vastausta kreationistiseen tyyliin?

Lue lisää

"Ei ole. Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin. Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä."

Kerro, millä laskutoimituksella sait tuon 0,5 todennäköisyyden, koska kyse on laskusta?

mikä laskutoimitus kirjoitti:

"Ei ole. Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin. Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä."

Kerro, millä laskutoimituksella sait tuon 0,5 todennäköisyyden, koska kyse on laskusta?

Lue lisää

"Kerro, millä laskutoimituksella sait tuon 0,5 todennäköisyyden, koska kyse on laskusta?"

Etkö osaa lukea:

"Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä."?

moloch_horridus kirjoitti:

"Kerro, millä laskutoimituksella sait tuon 0,5 todennäköisyyden, koska kyse on laskusta?"

Etkö osaa lukea:

"Mainitut todennäköisyydet on saatu siten, että tiedämme alkeistapausten määrän eli kaksi ja tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä."?

Lue lisää

Luehan mitä olet kirjoittanut:

"Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin."

Kerrohan, millainen on tämä lasku?

osaan kyllä kirjoitti:

Luehan mitä olet kirjoittanut:

"Katsos kun emme tässä laskussa valinneet suotuisaa tapausta, kuten jo alussa määrittelin."

Kerrohan, millainen on tämä lasku?

Lue lisää

"Kerrohan, millainen on tämä lasku?"

Lasku on todennäköisyys tulokselle jaettuna alkeistapausten määrällä koska tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä: 1/2.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kerrohan, millainen on tämä lasku?"

Lasku on todennäköisyys tulokselle jaettuna alkeistapausten määrällä koska tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä: 1/2.

"Lasku on todennäköisyys tulokselle jaettuna alkeistapausten määrällä koska tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä: 1/2."

Jaa, että todennäköisyys tulokselle (1) täytyy jakaa alkeistapausten määrällä (2).

Olenkohan ymmmärtänyt oikein? Jos en, kirjoita kaava ymmärrettävämpään muotoon.

tarkistus kirjoitti:

"Lasku on todennäköisyys tulokselle jaettuna alkeistapausten määrällä koska tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä: 1/2."

Jaa, että todennäköisyys tulokselle (1) täytyy jakaa alkeistapausten määrällä (2).

Olenkohan ymmmärtänyt oikein? Jos en, kirjoita kaava ymmärrettävämpään muotoon.

Lue lisää

Tällä kaavalla voi laskea todennäköisyyden kruunan saannille:

P(kolikkoa heittämällä saadaa kruuna) = Kruunien lukumäärä/Kruunien ja klaavojen lukumäärällä = 1/2

http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/14/78/215/212

tarkistus kirjoitti:

"Lasku on todennäköisyys tulokselle jaettuna alkeistapausten määrällä koska tiedämme, että ne ovat yhtä todennäköisiä: 1/2."

Jaa, että todennäköisyys tulokselle (1) täytyy jakaa alkeistapausten määrällä (2).

Olenkohan ymmmärtänyt oikein? Jos en, kirjoita kaava ymmärrettävämpään muotoon.

Lue lisää

"Jaa, että todennäköisyys tulokselle (1) täytyy jakaa alkeistapausten määrällä (2).

Olenkohan ymmmärtänyt oikein? Jos en, kirjoita kaava ymmärrettävämpään muotoon."

Juuri näin. Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666....

moloch_horridus kirjoitti:

"Jaa, että todennäköisyys tulokselle (1) täytyy jakaa alkeistapausten määrällä (2).

Olenkohan ymmmärtänyt oikein? Jos en, kirjoita kaava ymmärrettävämpään muotoon."

Juuri näin. Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666....

Lue lisää

"Juuri näin. Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666.... "

Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin? Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden. Kolikkon heiton tuloksen antokykyyn voimme aina luottaa, eikä sitä tarvitse laskea.

Tulos, joka on saatu valitsemalla molemat puolet (kruuna ja klaava) suotuisiksi tapauksiksi 2/2=1, täytyy sitten jakaa alkeistapausten määrällä 2 ei pelitä.

Minusta jäit kiinni aikamoisesta akropatiasta. Asian on mielestäni nyt loppuunkäsitelty.

ei pelitä kirjoitti:

"Juuri näin. Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666.... "

Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin? Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden. Kolikkon heiton tuloksen antokykyyn voimme aina luottaa, eikä sitä tarvitse laskea.

Tulos, joka on saatu valitsemalla molemat puolet (kruuna ja klaava) suotuisiksi tapauksiksi 2/2=1, täytyy sitten jakaa alkeistapausten määrällä 2 ei pelitä.

Minusta jäit kiinni aikamoisesta akropatiasta. Asian on mielestäni nyt loppuunkäsitelty.

Lue lisää

Tuo on totisesti yleisesti hyväksytty kaava laskea tämä asia:

"Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin?"

Paketissa ei vain ole tuloksen ennakolta valitsemisen pakkoa. On ihan oikein sanoa, että kolikonheitossa kruunan saamisen todennäköisyys on 0, 5 ja klaavan ihan sama ja vähät siitä kumpi tulee tai heitänkö ollenkaan.

ei pelitä kirjoitti:

"Juuri näin. Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666.... "

Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin? Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden. Kolikkon heiton tuloksen antokykyyn voimme aina luottaa, eikä sitä tarvitse laskea.

Tulos, joka on saatu valitsemalla molemat puolet (kruuna ja klaava) suotuisiksi tapauksiksi 2/2=1, täytyy sitten jakaa alkeistapausten määrällä 2 ei pelitä.

Minusta jäit kiinni aikamoisesta akropatiasta. Asian on mielestäni nyt loppuunkäsitelty.

Lue lisää

"Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin?"

Noin lasketaan minkä tahansa arvonnan tuloksen todennäköisyys kun tulosvaihtoehdot ovat yhtä todennäköisiä.

"Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden."

Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä. Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin. Jos arvonnassa on 2500 arpaa, joista jokainen on ythä todennäköinen, saat helposti yhden arvan voittotodennäköisyyden laskemalla 1/2500 = 0,0004. Sitten vasta mietit, että kannattaako sinun valita ostaa arpoja vertaamalla voittojen arvoja panoksesi hintaan.

"Kolikkon heiton tuloksen antokykyyn voimme aina luottaa, eikä sitä tarvitse laskea."

Se on niin helppo lasku, että tiedämme sen jo intuitiivisesti. Pyysit kuitenkin laskua.

"Tulos, joka on saatu valitsemalla molemat puolet (kruuna ja klaava) suotuisiksi tapauksiksi 2/2=1, täytyy sitten jakaa alkeistapausten määrällä 2 ei pelitä."

Ei. Tuota voiton todennäköisyyttä ei saatu valitsemalla kaikkia tapahtumia suotuisiksi tapauksiksi. Se on todennäköisyys tulokselle. Nimenomaan kielsin valitsemasta suotuisaa tapausta jo aloituksessani.

"Minusta jäit kiinni aikamoisesta akropatiasta. Asian on mielestäni nyt loppuunkäsitelty."

Aivan. JC ja te hänen ihailijanne ette kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen, mikä osoittaa, että te olette väärällä asialla.

moloch_horridus kirjoitti:

"Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin?"

Noin lasketaan minkä tahansa arvonnan tuloksen todennäköisyys kun tulosvaihtoehdot ovat yhtä todennäköisiä.

"Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden."

Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä. Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin. Jos arvonnassa on 2500 arpaa, joista jokainen on ythä todennäköinen, saat helposti yhden arvan voittotodennäköisyyden laskemalla 1/2500 = 0,0004. Sitten vasta mietit, että kannattaako sinun valita ostaa arpoja vertaamalla voittojen arvoja panoksesi hintaan.

"Kolikkon heiton tuloksen antokykyyn voimme aina luottaa, eikä sitä tarvitse laskea."

Se on niin helppo lasku, että tiedämme sen jo intuitiivisesti. Pyysit kuitenkin laskua.

"Tulos, joka on saatu valitsemalla molemat puolet (kruuna ja klaava) suotuisiksi tapauksiksi 2/2=1, täytyy sitten jakaa alkeistapausten määrällä 2 ei pelitä."

Ei. Tuota voiton todennäköisyyttä ei saatu valitsemalla kaikkia tapahtumia suotuisiksi tapauksiksi. Se on todennäköisyys tulokselle. Nimenomaan kielsin valitsemasta suotuisaa tapausta jo aloituksessani.

"Minusta jäit kiinni aikamoisesta akropatiasta. Asian on mielestäni nyt loppuunkäsitelty."

Aivan. JC ja te hänen ihailijanne ette kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen, mikä osoittaa, että te olette väärällä asialla.

Lue lisää

"Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä...vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuo on totisesti yleisesti hyväksytty kaava laskea tämä asia:

"Onko sinulla esittää yleisesti hyväksyttyä kaavaa, että todennäköisyys lasketaan näin?"

Paketissa ei vain ole tuloksen ennakolta valitsemisen pakkoa. On ihan oikein sanoa, että kolikonheitossa kruunan saamisen todennäköisyys on 0, 5 ja klaavan ihan sama ja vähät siitä kumpi tulee tai heitänkö ollenkaan.

Lue lisää

"Kolikonheiton todennäköisen tuloksen todennäköisyys = tuloksen todennäköisyys/ alkeistapausten määrällä."

Onko yllä oleva uusi kolikonheiton kaava, mallia Enqvist?

malli Enqvist kirjoitti:

"Kolikonheiton todennäköisen tuloksen todennäköisyys = tuloksen todennäköisyys/ alkeistapausten määrällä."

Onko yllä oleva uusi kolikonheiton kaava, mallia Enqvist?

Lue lisää

Eihän tuo ole, vaan oma sävellyksesi.

Kolikonheiton yksittäisen (yhden erillisen, vielä toteutumattoman) tuloksen ennakkotodennäköisyys on ykkönen jaettuna alkeistapausten lukumäärällä. Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys.

Kuten huomaat, tuota yhtä erilllistä vielä toteutumatonta tulosta ei tarvitse valita tai ilmoittaa todennäköisyyden laskemiseksi.

äly hoi älä jätä kirjoitti:

"Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä...vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

""Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä...vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi.

moloch_horridus kirjoitti:

""Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä...vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi.

Lue lisää

Olet kirjoittanut näin: "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.
Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

tieteenharrastaja kirjoitti:

Eihän tuo ole, vaan oma sävellyksesi.

Kolikonheiton yksittäisen (yhden erillisen, vielä toteutumattoman) tuloksen ennakkotodennäköisyys on ykkönen jaettuna alkeistapausten lukumäärällä. Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys.

Kuten huomaat, tuota yhtä erilllistä vielä toteutumatonta tulosta ei tarvitse valita tai ilmoittaa todennäköisyyden laskemiseksi.

Lue lisää

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5"

Miten yllä oleva, onko se mielestäsi oikein?

juuri näin kirjoitti:

Olet kirjoittanut näin: "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.
Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

Lue lisää

"Olet kirjoittanut näin: "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.
Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

Oikein.

moloch_horridus kirjoitti:

"Olet kirjoittanut näin: "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.
Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

Oikein.

Lue lisää

"Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

sävellyskö? kirjoitti:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5"

Miten yllä oleva, onko se mielestäsi oikein?

Lue lisää

Muut tuo paikka "tuloksen todennäköisyyden 1.." muotoon "varman asian todennäköisyyden 1"..

Se, että jokin kaikista yhtä todennäköisistä tuloksista tulee, katsotaan tässä varmaksi asiaksi. Ilmauksesi "tuloksen todennäköisyys" on epäselvä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Muut tuo paikka "tuloksen todennäköisyyden 1.." muotoon "varman asian todennäköisyyden 1"..

Se, että jokin kaikista yhtä todennäköisistä tuloksista tulee, katsotaan tässä varmaksi asiaksi. Ilmauksesi "tuloksen todennäköisyys" on epäselvä.

Lue lisää

Niin, mainittu lainaus oli moloch_horridukselta.

Mikset voi hyväksyä klassillisen todennäköisyyden kaavaa?

siis pielesssä? kirjoitti:

Niin, mainittu lainaus oli moloch_horridukselta.

Mikset voi hyväksyä klassillisen todennäköisyyden kaavaa?

No, muuttakoon hän sen sitten. Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys"; on silloin sama asia kuin minulla.

Tietenkin hyväksyn klassisen todennäköisyyden kaavan, Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta.

juuri niin kirjoitti:

"Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen.

Valheesta sikiää lisää valhetta ja se kietoo lopulta palvojansa tukahduttavaan otteeseen.

Totuuden tunnustaminen on molochin ainoa mahdollisuus.

Olen hyvin pettynyt siihen, ettei illuminatus suostu selväsanaisesti auttamaan molochia. tieteenharrastaja ei siihen kykene, vaan on itsekin avun tarpeessa.

Olen melkoisen varma, että illuminatus tietää mitä voidaan sanoa nopanheiton tuloksen todennäköisyydestä ilman suotuisan tapauksen valintaa ennen heittoa.

Samoin uskon hänen tietävän, mikä oli E:n esimerkin täysin satunnaisen kolikkojonon oikea todennäköisyys.

tieteenharrastaja kirjoitti:

No, muuttakoon hän sen sitten. Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys"; on silloin sama asia kuin minulla.

Tietenkin hyväksyn klassisen todennäköisyyden kaavan, Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta.

Lue lisää

"Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta."

Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0.

Olemattoman tapauksen esiintymisen todennäköisyyttä vain hölmö ryhtyy laskemaan klassillisen todennäköisyyden kaavalla. Muutaman evon takia tämäkin laskelma on jouduttu tosin esittämään.

"No, muuttakoon hän sen sitten."

Sillä lailla. Siis molochin pitää muuttaa kirjoittamaansa, koska se ei päde. Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan.

"Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys" "

Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Eihän tuo ole, vaan oma sävellyksesi.

Kolikonheiton yksittäisen (yhden erillisen, vielä toteutumattoman) tuloksen ennakkotodennäköisyys on ykkönen jaettuna alkeistapausten lukumäärällä. Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys.

Kuten huomaat, tuota yhtä erilllistä vielä toteutumatonta tulosta ei tarvitse valita tai ilmoittaa todennäköisyyden laskemiseksi.

Lue lisää

"Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys."

Täyttä soopaa. Ykkönen edustaa laskussa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa niitä on 1.

"Jälkitodennäköisyys" on typerä käsite, joka ei liity tuohon asiaan millään tavalla.

"Kuten huomaat, tuota yhtä erilllistä vielä toteutumatonta tulosta ei tarvitse valita tai ilmoittaa todennäköisyyden laskemiseksi."

Ei. Nyt teet tieteenharrastaja viisaimmin kun lopetat kirjoittelusi tästä aihepiiristä. Et kirjoita ollenkaan normaalin tasosi mukaisesti, vaan vahingoitat sinäkin omaa mainettasi kirjoittajana.

*JC kirjoitti:

"Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta."

Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0.

Olemattoman tapauksen esiintymisen todennäköisyyttä vain hölmö ryhtyy laskemaan klassillisen todennäköisyyden kaavalla. Muutaman evon takia tämäkin laskelma on jouduttu tosin esittämään.

"No, muuttakoon hän sen sitten."

Sillä lailla. Siis molochin pitää muuttaa kirjoittamaansa, koska se ei päde. Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan.

"Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys" "

Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?

Lue lisää

"Sillä lailla. Siis molochin pitää muuttaa kirjoittamaansa, koska se ei päde. Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan."

Pätee se. Eikä sitä tarvitsae muuttaa, vaikka toinen ilmaisu voisikin olla parempi tai täsmällisempi. Sen todennäköisyys, että saadaan tulos on 1.

*JC kirjoitti:

Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen.

Valheesta sikiää lisää valhetta ja se kietoo lopulta palvojansa tukahduttavaan otteeseen.

Totuuden tunnustaminen on molochin ainoa mahdollisuus.

Olen hyvin pettynyt siihen, ettei illuminatus suostu selväsanaisesti auttamaan molochia. tieteenharrastaja ei siihen kykene, vaan on itsekin avun tarpeessa.

Olen melkoisen varma, että illuminatus tietää mitä voidaan sanoa nopanheiton tuloksen todennäköisyydestä ilman suotuisan tapauksen valintaa ennen heittoa.

Samoin uskon hänen tietävän, mikä oli E:n esimerkin täysin satunnaisen kolikkojonon oikea todennäköisyys.

Lue lisää

Siis tässä vielä tuo molochin lause,

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666.... "

josta tuo hupaisa "todennäköisen tuloksen todennäköisyys" sai alkunsa. Tosin moloch kielsi, että sen laskemisesta olisi kuitenkaan kyse...

molochin yritys ujuttaa tuloksen syntymisen todennäköisyys suotuisten tapauksien lukumäärän paikalle on tietenkin täysin tolkuton.

Tämän nimimerkki "ei pelitä" todisti saman tien esimerkillään.

*JC kirjoitti:

"Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta."

Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0.

Olemattoman tapauksen esiintymisen todennäköisyyttä vain hölmö ryhtyy laskemaan klassillisen todennäköisyyden kaavalla. Muutaman evon takia tämäkin laskelma on jouduttu tosin esittämään.

"No, muuttakoon hän sen sitten."

Sillä lailla. Siis molochin pitää muuttaa kirjoittamaansa, koska se ei päde. Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan.

"Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys" "

Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?

Lue lisää

"Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan."

Haha. Ettäs kehtaatkin. Koska ajattelit vastat aloitukseni kysymykseen?

juuri niin kirjoitti:

"Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

""Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi.""

Aivan. Siis sinun kehitelmäsi, ei minun.

*JC kirjoitti:

Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen.

Valheesta sikiää lisää valhetta ja se kietoo lopulta palvojansa tukahduttavaan otteeseen.

Totuuden tunnustaminen on molochin ainoa mahdollisuus.

Olen hyvin pettynyt siihen, ettei illuminatus suostu selväsanaisesti auttamaan molochia. tieteenharrastaja ei siihen kykene, vaan on itsekin avun tarpeessa.

Olen melkoisen varma, että illuminatus tietää mitä voidaan sanoa nopanheiton tuloksen todennäköisyydestä ilman suotuisan tapauksen valintaa ennen heittoa.

Samoin uskon hänen tietävän, mikä oli E:n esimerkin täysin satunnaisen kolikkojonon oikea todennäköisyys.

Lue lisää

"Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen."

Aivan. kreationisti valheellisesti jätti lauseestani sanan pois, jolloin sen merkitys muuttui. Sellaisia ovat kreationistit.

"Valheesta sikiää lisää valhetta ja se kietoo lopulta palvojansa tukahduttavaan otteeseen."

Mutta kai kreationismi jotenkin teitä palkitseekin?

"Totuuden tunnustaminen on molochin ainoa mahdollisuus."

Minä tunnustin sen jo. Vastasin vaihtoehto A. Koska sinä vastaat?

*JC kirjoitti:

Siis tässä vielä tuo molochin lause,

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5. Sama nopalla 1/6 = 0,16666.... "

josta tuo hupaisa "todennäköisen tuloksen todennäköisyys" sai alkunsa. Tosin moloch kielsi, että sen laskemisesta olisi kuitenkaan kyse...

molochin yritys ujuttaa tuloksen syntymisen todennäköisyys suotuisten tapauksien lukumäärän paikalle on tietenkin täysin tolkuton.

Tämän nimimerkki "ei pelitä" todisti saman tien esimerkillään.

Lue lisää

"josta tuo hupaisa "todennäköisen tuloksen todennäköisyys" sai alkunsa. Tosin moloch kielsi, että sen laskemisesta olisi kuitenkaan kyse..."

Etkö erota merkityseroja

A: minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyys

B: todennäköisen tuloksen todennäköisyys?

Jos et erota, kyse voi olla ominaisuudestasi, joka selittää kreationismisi.

"molochin yritys ujuttaa tuloksen syntymisen todennäköisyys suotuisten tapauksien lukumäärän paikalle on tietenkin täysin tolkuton.

Tämän nimimerkki "ei pelitä" todisti saman tien esimerkillään."

Haha. Muista, että minä kielsinb aloituksessani valitsemasta suotuisaa tapausta. Älkää siis yriyttäkö ujuttaa sellaisia esimerkkiini.

moloch_horridus kirjoitti:

""Juuri niin. Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi.""

Aivan. Siis sinun kehitelmäsi, ei minun.

" Aivan. Siis sinun kehitelmäsi, ei minun. "

Kyllä se on sinun, pidä vain omanasi.

pidä omanasi kirjoitti:

" Aivan. Siis sinun kehitelmäsi, ei minun. "

Kyllä se on sinun, pidä vain omanasi.

"Kyllä se on sinun, pidä vain omanasi."

Ei kiitos. Minä näet kirjoitin näin:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden..."

Ja sinä itse kirjoitit vastaukseksi tuohon nimimerkillä ei pelitä näin:

"Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä..."

Ehkäpä yksinkertaisuutesi estää sinua ymmärtämästä noiden lauseiden oleellista eroa, mutta ole huoleti, me muut kyllä ymmärrämme. Jopa JC tajusi sinun lauseesi järjettömyyden:

"Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen."

*JC kirjoitti:

"Hyväksy sinä, että sen perusteella voi määritellä todennäköisyyksia myös "suotuisaa tapausta" konkreettisesti valitsematta."

Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0.

Olemattoman tapauksen esiintymisen todennäköisyyttä vain hölmö ryhtyy laskemaan klassillisen todennäköisyyden kaavalla. Muutaman evon takia tämäkin laskelma on jouduttu tosin esittämään.

"No, muuttakoon hän sen sitten."

Sillä lailla. Siis molochin pitää muuttaa kirjoittamaansa, koska se ei päde. Totuus pitää nyhtää evoilta sana kerrallaan.

"Voi myös käyttää muotoa "jonkin tuloksen saavuttamisen todennäköisyys" "

Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?

Lue lisää

Tätäpä tarkoitin - olettaen,että kantilleen jääntiä tai kolikon hukkaan menoa ei katsota kelvolliseksi heitoksi:

"Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?"

Sitten voidaan myös sanoa, että kruuna- tai klaavatuloksen saannin todennäköisyys olisi molemmille 0,5, vaikkei kumpakaan valita "suotuisaksi tapaukseksi". Tai vaikkei heitetä kolikkoa ollenkaan. Mikä tuon mielestäsi muka estäisi?

"Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0."

Todennäköisyyslaskennasta ei tulisi yhtään mitään, jos sen antamien tulosten edellytys olisi aina kolikonheittely tai muu vastaava arpominen. Laskemalla niitä tehdään.

*JC kirjoitti:

"Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys."

Täyttä soopaa. Ykkönen edustaa laskussa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa niitä on 1.

"Jälkitodennäköisyys" on typerä käsite, joka ei liity tuohon asiaan millään tavalla.

"Kuten huomaat, tuota yhtä erilllistä vielä toteutumatonta tulosta ei tarvitse valita tai ilmoittaa todennäköisyyden laskemiseksi."

Ei. Nyt teet tieteenharrastaja viisaimmin kun lopetat kirjoittelusi tästä aihepiiristä. Et kirjoita ollenkaan normaalin tasosi mukaisesti, vaan vahingoitat sinäkin omaa mainettasi kirjoittajana.

Lue lisää

Lopetan kyllä. Jää sinä sinne Junttilan tuvan seinään typeriä jankuttamaan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kyllä se on sinun, pidä vain omanasi."

Ei kiitos. Minä näet kirjoitin näin:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden..."

Ja sinä itse kirjoitit vastaukseksi tuohon nimimerkillä ei pelitä näin:

"Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä..."

Ehkäpä yksinkertaisuutesi estää sinua ymmärtämästä noiden lauseiden oleellista eroa, mutta ole huoleti, me muut kyllä ymmärrämme. Jopa JC tajusi sinun lauseesi järjettömyyden:

"Tällaisiin älyttömyyksiin kuin "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä.", johtaa valheen tietä kulkeminen."

Lue lisää

Olet kirjoittanut seuraavat lauseet:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5."

"Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä. Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

"Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

Minulta ei ainakaan pikasilmäyksellä löydy tuota: "Toidennäköisen...." Kirjoitusvirhe on sinun teksteissäsi, joten lause on sinun aikaansaannos.

toidennäköisen kirjoitti:

Olet kirjoittanut seuraavat lauseet:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5."

"Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä. Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

"Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

Minulta ei ainakaan pikasilmäyksellä löydy tuota: "Toidennäköisen...." Kirjoitusvirhe on sinun teksteissäsi, joten lause on sinun aikaansaannos.

Lue lisää

>Minulta ei ainakaan pikasilmäyksellä löydy tuota: "Toidennäköisen...."

Miten voisikaan löytyä, kun sinulta ei löydy aiempia viestejäkään.

toidennäköisen kirjoitti:

Olet kirjoittanut seuraavat lauseet:

"Kolikonheiton minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden saa jakamalla tuloksen todennäköisyyden 1 alkeistapausten määrällä: 1/2 = 0,5."

"Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä. Emmekä valitse yhtä vaihtoehtoa suotuisaksi tapaukseksi, vaan laskemme aivan minkä tahansa yhtä todennäköisen tuloksen todennäköisyyden näin."

"Toidennäköisen tuloksen todennäköisyys oli omaa kehitelmäsi."

Minulta ei ainakaan pikasilmäyksellä löydy tuota: "Toidennäköisen...." Kirjoitusvirhe on sinun teksteissäsi, joten lause on sinun aikaansaannos.

Lue lisää

"Minulta ei ainakaan pikasilmäyksellä löydy tuota: "Toidennäköisen...." Kirjoitusvirhe on sinun teksteissäsi, joten lause on sinun aikaansaannos."

Lauseeni oli vastaus sinun nimimerkillä "ei pelitä" tuolla ylempänä kirjoittamaan lauseeseen:

"Eihän meidän tarvitse laskea todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä, vaan valitsemamme joko kruunan tai klaavan todennäköisyyden."

Ja siis virhe, jonka oikaisin tuossa lauseessa "Emme laske tässä todennäköisen tuloksen todennäköisyyttä" oli myös sinun. Voit itse tarkistaa, tuolta ylempää nämä löytyvät.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tätäpä tarkoitin - olettaen,että kantilleen jääntiä tai kolikon hukkaan menoa ei katsota kelvolliseksi heitoksi:

"Jokin tulos saavutetaan todennäköisyydellä 1. Tätäkö tarkoitit?"

Sitten voidaan myös sanoa, että kruuna- tai klaavatuloksen saannin todennäköisyys olisi molemmille 0,5, vaikkei kumpakaan valita "suotuisaksi tapaukseksi". Tai vaikkei heitetä kolikkoa ollenkaan. Mikä tuon mielestäsi muka estäisi?

"Siinä tapauksessa suotuista tapausta ei ole. Tällöin päädytään tietysti todennäköisyyteen 0."

Todennäköisyyslaskennasta ei tulisi yhtään mitään, jos sen antamien tulosten edellytys olisi aina kolikonheittely tai muu vastaava arpominen. Laskemalla niitä tehdään.

Lue lisää

"Todennäköisyyslaskennasta ei tulisi yhtään mitään, jos sen antamien tulosten edellytys olisi aina kolikonheittely tai muu vastaava arpominen."

Todennäköisyyslasku ei edellytä kolikonheittoa, vaan kolikonheiton tulosmahdollisuuksia voidaan tutkia matemaattisesti.

>>Enqvistin kolikkoesimerkin virhe on ilmeinen

Taitaa olla sama ongelma kuin tikanheittäjällä. Jos laskee etukäteen todennäköisyyden, että nuoli osuu millimetrin miljoonanosan tarkkuudella tiettyyn kohtaan taulua ja asteen tuhanneosan tarkkuudella tietyssä suunnassa, niin todennäköisyys on aika tarkkaan nolla.

Kun tikka sitten heitettynä osuu johonkin (tietysti toiseen) kohtaan, niin senkin paikan ennakolta laskettu todennäköisyys olisi ollut ihan yhtä pieni. Koska tikan siis oli likimain mahdotonta osua sattumalta juuri siihen kohtaan, niin Alykkään Tikanohjaajan näkymätön käsi pakostakin aiheutti sen siihen menemisen, mikä todistaa sellaisen ohjaajan olemassaolon.

Näinhän se "Enqvistin virhe" kai menee.

"Voisko joku valistaa, mistä tässä on kysymys. Molocin laskelma on selvä ja yksinkertainen. En ymmärrä kuka ja miksi sitä yrittää kiistää. Ainoa asia, missä tuo esimerkki ei päde, on se että suuressa määrässä heittoja kolikko joskus jää pystyyn. Tämä ei varmaan ole ongelman ydin."

Kyse on suotuisasta tapauksesta. Enqvistin esimerkissä suotuisa tapaus määriteltiin 100 kolikonheiton jälkeen tulleesta tuloksesta. Enqvistin esimerkissä ennen kolikonheittoja suotuisaa tapausta ei oltu mitenkään määritelty.

Kysymys on nyt siitä, että jos Enqvistin kolikkoesimerkistä pystytään häivyttämään suotuisat tapaukset/tapaus, niin siinä ei ole virhettä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Taitaa olla sama ongelma kuin tikanheittäjällä. Jos laskee etukäteen todennäköisyyden, että nuoli osuu millimetrin miljoonanosan tarkkuudella tiettyyn kohtaan taulua ja asteen tuhanneosan tarkkuudella tietyssä suunnassa, niin todennäköisyys on aika tarkkaan nolla.

Kun tikka sitten heitettynä osuu johonkin (tietysti toiseen) kohtaan, niin senkin paikan ennakolta laskettu todennäköisyys olisi ollut ihan yhtä pieni. Koska tikan siis oli likimain mahdotonta osua sattumalta juuri siihen kohtaan, niin Alykkään Tikanohjaajan näkymätön käsi pakostakin aiheutti sen siihen menemisen, mikä todistaa sellaisen ohjaajan olemassaolon.

Näinhän se "Enqvistin virhe" kai menee.

Lue lisää

"Jos laskee etukäteen todennäköisyyden, että nuoli osuu millimetrin miljoonanosan tarkkuudella tiettyyn kohtaan taulua ja asteen tuhanneosan tarkkuudella tietyssä suunnassa, niin todennäköisyys on aika tarkkaan nolla."

Ei ole nolla, koska tuo mahdollisuus on olemassa.

"Kun tikka sitten heitettynä osuu johonkin (tietysti toiseen) kohtaan, niin senkin paikan ennakolta laskettu todennäköisyys olisi ollut ihan yhtä pieni."

Tikanheiton jälkeen mahdollisuuksia on kaksi. Tikka osui määriteltyyn kohtaan, jolloin todennäköisyys toteutui tai sitten ei, jolloin todennäköisyys ei toteutunut.

Enqvistin esimerkissä, todennäköisyys määriteltiin tikanheittoon sovellettuna heiton jälkeen, ei ennen sitä, ja väitettiin että todennäköisyys toteutui, vaikka näin ei käynyt.

ei edes alkeita kirjoitti:

"Jos laskee etukäteen todennäköisyyden, että nuoli osuu millimetrin miljoonanosan tarkkuudella tiettyyn kohtaan taulua ja asteen tuhanneosan tarkkuudella tietyssä suunnassa, niin todennäköisyys on aika tarkkaan nolla."

Ei ole nolla, koska tuo mahdollisuus on olemassa.

"Kun tikka sitten heitettynä osuu johonkin (tietysti toiseen) kohtaan, niin senkin paikan ennakolta laskettu todennäköisyys olisi ollut ihan yhtä pieni."

Tikanheiton jälkeen mahdollisuuksia on kaksi. Tikka osui määriteltyyn kohtaan, jolloin todennäköisyys toteutui tai sitten ei, jolloin todennäköisyys ei toteutunut.

Enqvistin esimerkissä, todennäköisyys määriteltiin tikanheittoon sovellettuna heiton jälkeen, ei ennen sitä, ja väitettiin että todennäköisyys toteutui, vaikka näin ei käynyt.

Lue lisää

Noita esimerkkejä vastaavat kreationistien laskelmat luonnon erilaisten ilmiöiden uskomattoman pienille ennakkotodennäköisyyksille, joiden tarkoittamat tapahtumat ovat kuitenkin todellisuudessa sattuneet. Tällä perusteella väitetään todistetuksi, että yliluonnollisen toimijan (Älykäs Tikanohjaaja) on ollut pakko olla ne aiheuttamassa.

Todellisuudessahan tikanheiton suotuisia tapahtumia (vaikkapa viitonen tai parempi) on likimain yhtä suuri määrä kuin osuman alkeistapauksiakin, joten hyvän heittäjän päätyminen sellaiseen on kohtalaisen todennäköistä. Evoluutiossa on lisäksi mukana myös luonnonvalinta, joka vastaa jokseenkin sitä, että huonosti osuneen tikan saa heittää uudelleen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noita esimerkkejä vastaavat kreationistien laskelmat luonnon erilaisten ilmiöiden uskomattoman pienille ennakkotodennäköisyyksille, joiden tarkoittamat tapahtumat ovat kuitenkin todellisuudessa sattuneet. Tällä perusteella väitetään todistetuksi, että yliluonnollisen toimijan (Älykäs Tikanohjaaja) on ollut pakko olla ne aiheuttamassa.

Todellisuudessahan tikanheiton suotuisia tapahtumia (vaikkapa viitonen tai parempi) on likimain yhtä suuri määrä kuin osuman alkeistapauksiakin, joten hyvän heittäjän päätyminen sellaiseen on kohtalaisen todennäköistä. Evoluutiossa on lisäksi mukana myös luonnonvalinta, joka vastaa jokseenkin sitä, että huonosti osuneen tikan saa heittää uudelleen.

Lue lisää

"Todellisuudessahan tikanheiton suotuisia tapahtumia (vaikkapa viitonen tai parempi) on likimain yhtä suuri määrä kuin osuman alkeistapauksiakin, joten hyvän heittäjän päätyminen sellaiseen on kohtalaisen todennäköistä."

Jos ymmärtäisit jotain todennäköisyydestä, et käyttäisi tikanheittoa satunnaisuuden aikaansaajana, koska tikanheitossa kaikki alkeistapaukset eivät ole yhtä todennäköisiä.

"Evoluutiossa on lisäksi mukana myös luonnonvalinta, joka vastaa jokseenkin sitä, että huonosti osuneen tikan saa heittää uudelleen."

Luonnonvalinta toimii tilanteissa kun on jotain heitettävää. Kuka valmisti tikat luonnonvalinnana käyttöön?

tikanheitto ei hyvä kirjoitti:

"Todellisuudessahan tikanheiton suotuisia tapahtumia (vaikkapa viitonen tai parempi) on likimain yhtä suuri määrä kuin osuman alkeistapauksiakin, joten hyvän heittäjän päätyminen sellaiseen on kohtalaisen todennäköistä."

Jos ymmärtäisit jotain todennäköisyydestä, et käyttäisi tikanheittoa satunnaisuuden aikaansaajana, koska tikanheitossa kaikki alkeistapaukset eivät ole yhtä todennäköisiä.

"Evoluutiossa on lisäksi mukana myös luonnonvalinta, joka vastaa jokseenkin sitä, että huonosti osuneen tikan saa heittää uudelleen."

Luonnonvalinta toimii tilanteissa kun on jotain heitettävää. Kuka valmisti tikat luonnonvalinnana käyttöön?

Lue lisää

Miksi pitäisi olla:

"..tikanheitossa kaikki alkeistapaukset eivät ole yhtä todennäköisiä."

Vaatiiko todennäköisyyslaskenta muka tuota?

Luonnonvalinnan eli elämän ympäristot valmisti kosmologinen, astronominen ja fysikaalinen evoluutio sekä biologisessa evoluutiossa myös luonnonvalibta itse mutaatioiden avustamana.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Miksi pitäisi olla:

"..tikanheitossa kaikki alkeistapaukset eivät ole yhtä todennäköisiä."

Vaatiiko todennäköisyyslaskenta muka tuota?

Luonnonvalinnan eli elämän ympäristot valmisti kosmologinen, astronominen ja fysikaalinen evoluutio sekä biologisessa evoluutiossa myös luonnonvalibta itse mutaatioiden avustamana.

Lue lisää

"Vaatiiko todennäköisyyslaskenta muka tuota?"

Todennäköisyys liittyy ilmiöihin, joiden tulos riippuu sattumasta. Tikanheitton tulos ei riipu niinkään sattumasta, vaan heittäjän taidoista.

"Luonnonvalinnan eli elämän ympäristot valmisti kosmologinen, astronominen ja fysikaalinen evoluutio sekä biologisessa evoluutiossa myös luonnonvalibta itse mutaatioiden avustamana."

Tikat ovat kuitenkin ihmisen valmistamia, ei evoluution.

evoluutio ei valmist kirjoitti:

"Vaatiiko todennäköisyyslaskenta muka tuota?"

Todennäköisyys liittyy ilmiöihin, joiden tulos riippuu sattumasta. Tikanheitton tulos ei riipu niinkään sattumasta, vaan heittäjän taidoista.

"Luonnonvalinnan eli elämän ympäristot valmisti kosmologinen, astronominen ja fysikaalinen evoluutio sekä biologisessa evoluutiossa myös luonnonvalibta itse mutaatioiden avustamana."

Tikat ovat kuitenkin ihmisen valmistamia, ei evoluution.

Lue lisää

Melkein kaikki ilmiöt riippuvat osittain sattumasta ja osittain muusta kuten luonnonlait tai tietoinen toimija. Niitä sanotaan stokastisiksi prosesseiksi:

"Todennäköisyys liittyy ilmiöihin, joiden tulos riippuu sattumasta. Tikanheitton tulos ei riipu niinkään sattumasta, vaan heittäjän taidoista."

Tikanheitto riippuu toden totta myös sattumasta ja nopanheitto myös noppien ominaisuuksista.

Heittotikat ovat toki ihmisten tekemiä, voit muuttaa esimerkkini tarkkuusheitoksi kivellä, jos tuo haittaa ymmärtämistäsi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Melkein kaikki ilmiöt riippuvat osittain sattumasta ja osittain muusta kuten luonnonlait tai tietoinen toimija. Niitä sanotaan stokastisiksi prosesseiksi:

"Todennäköisyys liittyy ilmiöihin, joiden tulos riippuu sattumasta. Tikanheitton tulos ei riipu niinkään sattumasta, vaan heittäjän taidoista."

Tikanheitto riippuu toden totta myös sattumasta ja nopanheitto myös noppien ominaisuuksista.

Heittotikat ovat toki ihmisten tekemiä, voit muuttaa esimerkkini tarkkuusheitoksi kivellä, jos tuo haittaa ymmärtämistäsi.

Lue lisää

"Tikanheitto riippuu toden totta myös sattumasta ja nopanheitto myös noppien ominaisuuksista."

Nyt meni kyllä sekoiluksi. Tikanheitto ja nopanheitto eivät ole kytköksissä sattumaan, vaan niiden heittäjään. Tikan- ja nopanheitton tulokset ovat sitävastoin kytköksissä sattumaan, nopanheitossa 6-mahdollisuuteen, heittäjän taidoista riippumatta, ja tikanheitossa siihen, kuinka taitava heittäjä on kyseessä. Sattuman osuus tikanheitossa ei kuulu klassinen todennäköisyyden piiriin.

Nopanheitossa, noppan ominaisuudet ovat sellaiset, että kaikkisen kuusi eri mahdollisuutta ovat yhtä todennäköisiä.

vaikeaksi menee kirjoitti:

"Tikanheitto riippuu toden totta myös sattumasta ja nopanheitto myös noppien ominaisuuksista."

Nyt meni kyllä sekoiluksi. Tikanheitto ja nopanheitto eivät ole kytköksissä sattumaan, vaan niiden heittäjään. Tikan- ja nopanheitton tulokset ovat sitävastoin kytköksissä sattumaan, nopanheitossa 6-mahdollisuuteen, heittäjän taidoista riippumatta, ja tikanheitossa siihen, kuinka taitava heittäjä on kyseessä. Sattuman osuus tikanheitossa ei kuulu klassinen todennäköisyyden piiriin.

Nopanheitossa, noppan ominaisuudet ovat sellaiset, että kaikkisen kuusi eri mahdollisuutta ovat yhtä todennäköisiä.

Lue lisää

Niinhän sitä uskotaan (oletetaan):

"Nopanheitossa, noppan ominaisuudet ovat sellaiset, että kaikkisen kuusi eri mahdollisuutta ovat yhtä todennäköisiä."

Tarpeeksi pitkä heittosarja antaa mahdollisuuden tarkistaa, miten totta tuo olettamus on. Sataprosenttisen totta se on vain erittäin epätodennäköisesti.

Vaikka maailman taitavin tikanheittäjä tekee parhaansa, niin kaikkien sarjojen jokainen heitto ei aina mene samaan reikään keskelle napakymppiä. Sen verran siinä sattuma suvaitsee vaikuttaa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Niinhän sitä uskotaan (oletetaan):

"Nopanheitossa, noppan ominaisuudet ovat sellaiset, että kaikkisen kuusi eri mahdollisuutta ovat yhtä todennäköisiä."

Tarpeeksi pitkä heittosarja antaa mahdollisuuden tarkistaa, miten totta tuo olettamus on. Sataprosenttisen totta se on vain erittäin epätodennäköisesti.

Vaikka maailman taitavin tikanheittäjä tekee parhaansa, niin kaikkien sarjojen jokainen heitto ei aina mene samaan reikään keskelle napakymppiä. Sen verran siinä sattuma suvaitsee vaikuttaa.

Lue lisää

"Tarpeeksi pitkä heittosarja antaa mahdollisuuden tarkistaa, miten totta tuo olettamus on. Sataprosenttisen totta se on vain erittäin epätodennäköisesti."

Minulle riittää, että noppa on symmetrinen.

"Vaikka maailman taitavin tikanheittäjä tekee parhaansa, niin kaikkien sarjojen jokainen heitto ei aina mene samaan reikään keskelle napakymppiä. Sen verran siinä sattuma suvaitsee vaikuttaa."

On mahdotonta, että heitetyt tikat menisivät samaan reikään, ensimmäisen seuraksi, eihän siellä ole reikää, koska reiässähän on jo tikka. Mahdollisuudet ovat reiän vierelle. Tikka ei siis mene koskaan samaan reikään, väitteitäsi huolimatta, ellei tikkaa poisteta heiton jälkeen.

"Voisko joku valistaa, mistä tässä on kysymys. Molocin laskelma on selvä ja yksinkertainen. En ymmärrä kuka ja miksi sitä yrittää kiistää. Ainoa asia, missä tuo esimerkki ei päde, on se että suuressa määrässä heittoja kolikko joskus jää pystyyn. Tämä ei varmaan ole ongelman ydin."

Aivan. Kreationistiveljesi yrittävät sen kuitenkin kiistää, koska sitten he joutuisivat tunnustamaan, että kritiikkinsä ateisti Enqvistin kolikkoesimerkkiä oli väärin.

ei reikää menemiseks kirjoitti:

"Tarpeeksi pitkä heittosarja antaa mahdollisuuden tarkistaa, miten totta tuo olettamus on. Sataprosenttisen totta se on vain erittäin epätodennäköisesti."

Minulle riittää, että noppa on symmetrinen.

"Vaikka maailman taitavin tikanheittäjä tekee parhaansa, niin kaikkien sarjojen jokainen heitto ei aina mene samaan reikään keskelle napakymppiä. Sen verran siinä sattuma suvaitsee vaikuttaa."

On mahdotonta, että heitetyt tikat menisivät samaan reikään, ensimmäisen seuraksi, eihän siellä ole reikää, koska reiässähän on jo tikka. Mahdollisuudet ovat reiän vierelle. Tikka ei siis mene koskaan samaan reikään, väitteitäsi huolimatta, ellei tikkaa poisteta heiton jälkeen.

Lue lisää

"..ellei tikkaa poisteta heiton jälkeen." Tarkasti mitattaessa on poistettava, muuten törmäävät toisiinsa.

"Minulle riittää, että noppa on symmetrinen."

Tarkoilla mittauksilla voidaan nähdä, että vain luulet sitä symmetriseksi. Lisäksi sen pitää olla tasatiheä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

"..ellei tikkaa poisteta heiton jälkeen." Tarkasti mitattaessa on poistettava, muuten törmäävät toisiinsa.

"Minulle riittää, että noppa on symmetrinen."

Tarkoilla mittauksilla voidaan nähdä, että vain luulet sitä symmetriseksi. Lisäksi sen pitää olla tasatiheä.

Lue lisää

"Tarkoilla mittauksilla voidaan nähdä, että vain luulet sitä symmetriseksi."

Olet tässä aivan oikeassa, mutta vertauksesi tikanheittäjän ja nopan välillä on aivan kelvoton. Tikanheittäjän yksittäisten tikkojen tulosten todennäköisyyksille voidaan laskea tilastolliset todennäköisyydet, nopanheitossa sen sijaan tietty tulos esiintyy teoreettisesti todennäköisyydellä 1/6.

Mutta kuinka reaalisen nopan eri silmälukujen oikeat esiintymistodennäköisyydet sitten selvitetään?

Tietysti noppaa heittämällä ja laskemalla. Heitetään noppaa hyvin monta kertaa ja merkitään ylös jokaisen silmäluvun esiintymiskerrat. Sitten lasketaan todennäköisyys kullekin silmäluvulle klassisen todennäköisyyden mukaisesti.

Eli valitaan vuorollaan kunkin silmäluvun esiintymiskerrat suotuisiksi tapauksiksi, alkeistapauksina ovat tietysti heittokerrat. Ja sitten lasketaan esiintymistodennäköisyydet jakamalla suotuisten tapausten määrä alkeistapausten määrällä.

Kannattaa huomata, että molochin "päättelyistä" ei ole tässä mitään apua. On kyse reaalimaailman tapahtumasta, jonka todennäköisyys on laskettava yleispätevällä tavalla.

*JC kirjoitti:

"Tarkoilla mittauksilla voidaan nähdä, että vain luulet sitä symmetriseksi."

Olet tässä aivan oikeassa, mutta vertauksesi tikanheittäjän ja nopan välillä on aivan kelvoton. Tikanheittäjän yksittäisten tikkojen tulosten todennäköisyyksille voidaan laskea tilastolliset todennäköisyydet, nopanheitossa sen sijaan tietty tulos esiintyy teoreettisesti todennäköisyydellä 1/6.

Mutta kuinka reaalisen nopan eri silmälukujen oikeat esiintymistodennäköisyydet sitten selvitetään?

Tietysti noppaa heittämällä ja laskemalla. Heitetään noppaa hyvin monta kertaa ja merkitään ylös jokaisen silmäluvun esiintymiskerrat. Sitten lasketaan todennäköisyys kullekin silmäluvulle klassisen todennäköisyyden mukaisesti.

Eli valitaan vuorollaan kunkin silmäluvun esiintymiskerrat suotuisiksi tapauksiksi, alkeistapauksina ovat tietysti heittokerrat. Ja sitten lasketaan esiintymistodennäköisyydet jakamalla suotuisten tapausten määrä alkeistapausten määrällä.

Kannattaa huomata, että molochin "päättelyistä" ei ole tässä mitään apua. On kyse reaalimaailman tapahtumasta, jonka todennäköisyys on laskettava yleispätevällä tavalla.

Lue lisää

Jos "oikea" tässä tarkoittaa absoluuttista totuutta, sitä ei voi saada selville ollenkaan:

"Mutta kuinka reaalisen nopan eri silmälukujen oikeat esiintymistodennäköisyydet sitten selvitetään?"

Voidaan heittää hyvin pitkä sarja samalla nopalla ja tehdä siitä silmälukutilasto ("suotuisan tapauksen hömpötyksen voi tässä unohtaa"). Jakamalla kunkin silmälukumäärän kuudella ja vähentämällä yksi kuudesosa saadaan poikeamat teoreettisista, ja klassisen todennäköisyyslaskennan hajontakaavalla niiden keskihajonta (älä yritä tätä ilnan avustajaa kotioloisssa - pääsi nyrjähtää).

Sitten voi tehdä tuhat muuta samanlaista koesarjaa (paitsi, että nopan kuluminen muuttaa sen poikkeamia) ja saada vastaavasti selville hajonnan hajonta. Näitä kahta tulosta käyttäen voidaan laskea arvio tuon (entisen) nopan silmälukuarvoille äärettömän pitkässä heittosarjassa, mutta silläkin arviolla on tietysti oma hajontansa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Jos "oikea" tässä tarkoittaa absoluuttista totuutta, sitä ei voi saada selville ollenkaan:

"Mutta kuinka reaalisen nopan eri silmälukujen oikeat esiintymistodennäköisyydet sitten selvitetään?"

Voidaan heittää hyvin pitkä sarja samalla nopalla ja tehdä siitä silmälukutilasto ("suotuisan tapauksen hömpötyksen voi tässä unohtaa"). Jakamalla kunkin silmälukumäärän kuudella ja vähentämällä yksi kuudesosa saadaan poikeamat teoreettisista, ja klassisen todennäköisyyslaskennan hajontakaavalla niiden keskihajonta (älä yritä tätä ilnan avustajaa kotioloisssa - pääsi nyrjähtää).

Sitten voi tehdä tuhat muuta samanlaista koesarjaa (paitsi, että nopan kuluminen muuttaa sen poikkeamia) ja saada vastaavasti selville hajonnan hajonta. Näitä kahta tulosta käyttäen voidaan laskea arvio tuon (entisen) nopan silmälukuarvoille äärettömän pitkässä heittosarjassa, mutta silläkin arviolla on tietysti oma hajontansa.

Lue lisää

Tuossa on muuten yksi yhden sanan painovirhe. Etsipä, jos löytäisit.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuossa on muuten yksi yhden sanan painovirhe. Etsipä, jos löytäisit.

Kirjoituksesi on enimmäkseen yhtä suurta painovirhettä. Laskelmassasi ei ole mitään järkeä, ja syntyvä tulos on sen mukainen.

Kirjoituksesi on mainio esimerkki siitä, mihin johtaa yritys keksiä todennäköisyyslaskento uudelleen. Vielä kehtaat nimittää oikeaa laskutapaa "hömpötykseksi".

Olet molochin kanssa samassa veneessä, ja veneen pohjassa on ammottava reikä. Vain totuuden tunnustaminen voi teidät pelastaa.

*JC kirjoitti:

Kirjoituksesi on enimmäkseen yhtä suurta painovirhettä. Laskelmassasi ei ole mitään järkeä, ja syntyvä tulos on sen mukainen.

Kirjoituksesi on mainio esimerkki siitä, mihin johtaa yritys keksiä todennäköisyyslaskento uudelleen. Vielä kehtaat nimittää oikeaa laskutapaa "hömpötykseksi".

Olet molochin kanssa samassa veneessä, ja veneen pohjassa on ammottava reikä. Vain totuuden tunnustaminen voi teidät pelastaa.

Lue lisää

Taisi ottaa kuuppaan, kun et ymmärtänyt sen vertaa, että olisit en virheen löytänyt.

Millään muulla tässä jutussa ei oo hevon vitun väliä ku sillä, että kaikki normaalit ihmiset ymmärsivät mitä Enqvist tarkoitti paitti kretut, koska sillon kretujen pitäs myöntää ettei niiden käyttämät todennäköisyyslaskelmat todista evoluutiota mahdottomaksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

"moloch sekoittaa jatkuvasti toisiinsa käsitteet "alkeistapaus" ja "tulos"."

En suinkaan. Esimerkissäni on kaksi yhtä todennäköistä alkeistapausta. Tuloksen saamme vasta kun heitämme lanttia.

"Lisäksi moloch ei halua myöntää, että ilman suotuisan tapauksen valintaa nopanheitto on turhaa."

Haha. Ei ole. Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa.

"Silloin tietyn tuloksen todennäköisyys on 0, koska sellaista ei ole olemassa."

LOL. Ennen tuloksen saamisen todennäköisyys oli sinustakin yksi.

"Koko laskutoimitus on varsin tarpeeton."

Kaikki on turhaa paitsi puutarhan hoito.

moloch_horridus kirjoitti:

"moloch sekoittaa jatkuvasti toisiinsa käsitteet "alkeistapaus" ja "tulos"."

En suinkaan. Esimerkissäni on kaksi yhtä todennäköistä alkeistapausta. Tuloksen saamme vasta kun heitämme lanttia.

"Lisäksi moloch ei halua myöntää, että ilman suotuisan tapauksen valintaa nopanheitto on turhaa."

Haha. Ei ole. Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa.

"Silloin tietyn tuloksen todennäköisyys on 0, koska sellaista ei ole olemassa."

LOL. Ennen tuloksen saamisen todennäköisyys oli sinustakin yksi.

"Koko laskutoimitus on varsin tarpeeton."

Kaikki on turhaa paitsi puutarhan hoito.

Lue lisää

"Esimerkissäni on kaksi yhtä todennäköistä alkeistapausta."

Ei, vaan "kumpaakin tulosta". Kirjoitit:

"Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?"

"Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa."

Tulos on silloin satunnainen tulos todennäköisyydellä 1. Ei jokin silmäluku todennäköisyydellä 1/6, kuten olet jatkuvasti väittänyt. Tai kuten E esimerkissään vastaavasti väitti.

"LOL. Ennen tuloksen saamisen todennäköisyys oli sinustakin yksi."

Mutta ei tietyn tuloksen, kuten kirjoitin.

"Kaikki on turhaa paitsi puutarhan hoito."

Totuus ei ole turhaa.

Ymmärrät kai, että kirjoitat nyt myös illuminatusta vastaan, sillä joudun tulkitsemaan hänen vaikenemisensa myöntymiseksi. Et kai halua, että kysyn blindwatchmakerin mielipidettä asiaan?

*JC kirjoitti:

"Esimerkissäni on kaksi yhtä todennäköistä alkeistapausta."

Ei, vaan "kumpaakin tulosta". Kirjoitit:

"Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?"

"Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa."

Tulos on silloin satunnainen tulos todennäköisyydellä 1. Ei jokin silmäluku todennäköisyydellä 1/6, kuten olet jatkuvasti väittänyt. Tai kuten E esimerkissään vastaavasti väitti.

"LOL. Ennen tuloksen saamisen todennäköisyys oli sinustakin yksi."

Mutta ei tietyn tuloksen, kuten kirjoitin.

"Kaikki on turhaa paitsi puutarhan hoito."

Totuus ei ole turhaa.

Ymmärrät kai, että kirjoitat nyt myös illuminatusta vastaan, sillä joudun tulkitsemaan hänen vaikenemisensa myöntymiseksi. Et kai halua, että kysyn blindwatchmakerin mielipidettä asiaan?

Lue lisää

"Tulos on silloin satunnainen tulos todennäköisyydellä 1. Ei jokin silmäluku todennäköisyydellä 1/6, kuten olet jatkuvasti väittänyt. Tai kuten E esimerkissään vastaavasti väitti."

Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1, mutta jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys ennen heittoa on 1/6. Vaikka emme valitsisi niistä suotuisaa tapausta.

"Mutta ei tietyn tuloksen, kuten kirjoitin."

Juu, niinpäs kirjoititkin. Voimme silti tietää, että jokaisen eri silmäluvun todennäköisyys on 1/6 ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tulosta.

"Totuus ei ole turhaa."

No miksi säästelet sitä?

"Ymmärrät kai, että kirjoitat nyt myös illuminatusta vastaan, sillä joudun tulkitsemaan hänen vaikenemisensa myöntymiseksi. Et kai halua, että kysyn blindwatchmakerin mielipidettä asiaan?"

Haha. Toki haluan. Uskon, että he molemmat ymmärtävät, että tiedämme etukäteen ennen lantiheittoa tulosvaihtoehtojen todennäköisyydet ilman että valitsemme kumpaakaan suotuisaksi tapaukseksi, olimmepa Illun kanssa aikoinaan yhtäaikaisesti samassa opinahjossa, Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tulos on silloin satunnainen tulos todennäköisyydellä 1. Ei jokin silmäluku todennäköisyydellä 1/6, kuten olet jatkuvasti väittänyt. Tai kuten E esimerkissään vastaavasti väitti."

Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1, mutta jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys ennen heittoa on 1/6. Vaikka emme valitsisi niistä suotuisaa tapausta.

"Mutta ei tietyn tuloksen, kuten kirjoitin."

Juu, niinpäs kirjoititkin. Voimme silti tietää, että jokaisen eri silmäluvun todennäköisyys on 1/6 ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tulosta.

"Totuus ei ole turhaa."

No miksi säästelet sitä?

"Ymmärrät kai, että kirjoitat nyt myös illuminatusta vastaan, sillä joudun tulkitsemaan hänen vaikenemisensa myöntymiseksi. Et kai halua, että kysyn blindwatchmakerin mielipidettä asiaan?"

Haha. Toki haluan. Uskon, että he molemmat ymmärtävät, että tiedämme etukäteen ennen lantiheittoa tulosvaihtoehtojen todennäköisyydet ilman että valitsemme kumpaakaan suotuisaksi tapaukseksi, olimmepa Illun kanssa aikoinaan yhtäaikaisesti samassa opinahjossa, Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Lue lisää

"...mutta jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys ennen heittoa on 1/6. Vaikka emme valitsisi niistä suotuisaa tapausta."

Niin. Tulosvaihtoehdon, ei tuloksen, kuten olet valitettavasti monet kerrat kirjoittanut. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

Alkeistapausten määritykseen ei pidä tietenkään sotkea suotuisia tapauksia, vaan alkeistapaukset ovat seurausta (tässä tapauksessa) arvontavälineen ominaisuuksista.

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1,"

Hyvä. Myönnät, että nopan heiton tulos ilman suotuisan tapauksen nimeämistä ennen heittoa on satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1.

Tämä tarkoittaa sitä, että myönnät myös E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Siinäkään ei nimetty suotuista tapausta ennen kolikonheittoa.

Olemme siis viimein samaa mieltä siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettiin täysin valheellinen todennäköisyys saadulle jonolle.

*JC kirjoitti:

"...mutta jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys ennen heittoa on 1/6. Vaikka emme valitsisi niistä suotuisaa tapausta."

Niin. Tulosvaihtoehdon, ei tuloksen, kuten olet valitettavasti monet kerrat kirjoittanut. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

Alkeistapausten määritykseen ei pidä tietenkään sotkea suotuisia tapauksia, vaan alkeistapaukset ovat seurausta (tässä tapauksessa) arvontavälineen ominaisuuksista.

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1,"

Hyvä. Myönnät, että nopan heiton tulos ilman suotuisan tapauksen nimeämistä ennen heittoa on satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1.

Tämä tarkoittaa sitä, että myönnät myös E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Siinäkään ei nimetty suotuista tapausta ennen kolikonheittoa.

Olemme siis viimein samaa mieltä siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettiin täysin valheellinen todennäköisyys saadulle jonolle.

Lue lisää

"Niin. Tulosvaihtoehdon, ei tuloksen, kuten olet valitettavasti monet kerrat kirjoittanut. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa."

Höpsis. Ne ovat sama asia.

"Alkeistapausten määritykseen ei pidä tietenkään sotkea suotuisia tapauksia, vaan alkeistapaukset ovat seurausta (tässä tapauksessa) arvontavälineen ominaisuuksista."

Tietenkin.

"Hyvä. Myönnät, että nopan heiton tulos ilman suotuisan tapauksen nimeämistä ennen heittoa on satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1."

Tietenkin. Olen koko ajan kertonut niin. Ja jokaisen eri tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6.

"Tämä tarkoittaa sitä, että myönnät myös E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Siinäkään ei nimetty suotuista tapausta ennen kolikonheittoa."

Kuten olen koko ajan kirjoittanut tuloksen saamisen todennäköisyys on todellakin 1, sen sijaan jokaisen eri tulosrivin todennäköisyys ennen heittoa on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten nopanheiotossa tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi ja jokaisen eri silmäluvun todennäköisyys ennen heittoa on 1/6.

"Olemme siis viimein samaa mieltä siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettiin täysin valheellinen todennäköisyys saadulle jonolle."

Olemme yksimielisiä vain siitä, ettet kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen.

moloch_horridus kirjoitti:

"Niin. Tulosvaihtoehdon, ei tuloksen, kuten olet valitettavasti monet kerrat kirjoittanut. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa."

Höpsis. Ne ovat sama asia.

"Alkeistapausten määritykseen ei pidä tietenkään sotkea suotuisia tapauksia, vaan alkeistapaukset ovat seurausta (tässä tapauksessa) arvontavälineen ominaisuuksista."

Tietenkin.

"Hyvä. Myönnät, että nopan heiton tulos ilman suotuisan tapauksen nimeämistä ennen heittoa on satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1."

Tietenkin. Olen koko ajan kertonut niin. Ja jokaisen eri tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6.

"Tämä tarkoittaa sitä, että myönnät myös E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Siinäkään ei nimetty suotuista tapausta ennen kolikonheittoa."

Kuten olen koko ajan kirjoittanut tuloksen saamisen todennäköisyys on todellakin 1, sen sijaan jokaisen eri tulosrivin todennäköisyys ennen heittoa on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten nopanheiotossa tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi ja jokaisen eri silmäluvun todennäköisyys ennen heittoa on 1/6.

"Olemme siis viimein samaa mieltä siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettiin täysin valheellinen todennäköisyys saadulle jonolle."

Olemme yksimielisiä vain siitä, ettet kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen.

Lue lisää

"Höpsis. Ne ovat sama asia."

Tämä selittää paljon. Kieltäydyt ymmärtämästä, että ne ovat kaksi eri asiaa.

Tulos syntyy vasta nopan heiton jälkeen. Tulosvaihtoehdot eli alkeistapaukset ovat vain mahdollisia tuloksia ennen heittoa.

Tulos on nopan heittoa seuraava reaalimaailman tapahtuma. Alkeistapaus ei ole tapahtuma.

Syntyvä tulos voi olla satunnainen tulos tai tietty tulos tunnetulla todennäköisyydellä - mutta jälkimmäinen vain jos suotuisa tapaus on nimetty ennen heittoa.

"Olemme yksimielisiä vain siitä, ettet kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen."

Mutta sinähän jo myönsit, että vastaus aloituksesi kysymyksen on, että syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1..."

Tästä ei tarvitse enää väitellä, koska olen ollut tuota mieltä koko ajan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tulos on silloin satunnainen tulos todennäköisyydellä 1. Ei jokin silmäluku todennäköisyydellä 1/6, kuten olet jatkuvasti väittänyt. Tai kuten E esimerkissään vastaavasti väitti."

Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1, mutta jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys ennen heittoa on 1/6. Vaikka emme valitsisi niistä suotuisaa tapausta.

"Mutta ei tietyn tuloksen, kuten kirjoitin."

Juu, niinpäs kirjoititkin. Voimme silti tietää, että jokaisen eri silmäluvun todennäköisyys on 1/6 ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tulosta.

"Totuus ei ole turhaa."

No miksi säästelet sitä?

"Ymmärrät kai, että kirjoitat nyt myös illuminatusta vastaan, sillä joudun tulkitsemaan hänen vaikenemisensa myöntymiseksi. Et kai halua, että kysyn blindwatchmakerin mielipidettä asiaan?"

Haha. Toki haluan. Uskon, että he molemmat ymmärtävät, että tiedämme etukäteen ennen lantiheittoa tulosvaihtoehtojen todennäköisyydet ilman että valitsemme kumpaakaan suotuisaksi tapaukseksi, olimmepa Illun kanssa aikoinaan yhtäaikaisesti samassa opinahjossa, Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Lue lisää

"Haha. Toki haluan. Uskon, että he molemmat ymmärtävät, että tiedämme etukäteen ennen lantiheittoa tulosvaihtoehtojen todennäköisyydet ilman että valitsemme kumpaakaan suotuisaksi tapaukseksi,"

On varsin huvittavaa tuo *JC:n kreationistinen kiemurtelu.

Sen sijaan, että *JC vastaisi rehellisesti ja suoraan Molochin avauksessa esittämään yksinkertaiseen ja selkeään kysymykseen, hän välttelee vastaamasta takertumalla kysymyksen ymmärtämisen kannalta epäolennaisiin avauksen kielenkäytöön liittyneisiin seikkoihin.

Toki Moloch olisi voinut muotoilla kysymyksen vieläkin tarkemmin vaikka seuraavasti - jotta kreationistiselta ketkuilulta olisi (ehkä) vältytty:

"Heitämme kolikkoa kerran, jolloin tuloksena voi olla joko a) kruuna tai b) klaava. Tiedämmekö lantinheitossa kummankin mahdollisen tuloksen (a, b) todenköisyyden etukäteen ilman suotuisan tuloksen valintaakin?"

Mutta ainakaan minulla ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää Molochin kysymystä. Tuskin *JC:lläkään. Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti.

*JC kirjoitti:

"Höpsis. Ne ovat sama asia."

Tämä selittää paljon. Kieltäydyt ymmärtämästä, että ne ovat kaksi eri asiaa.

Tulos syntyy vasta nopan heiton jälkeen. Tulosvaihtoehdot eli alkeistapaukset ovat vain mahdollisia tuloksia ennen heittoa.

Tulos on nopan heittoa seuraava reaalimaailman tapahtuma. Alkeistapaus ei ole tapahtuma.

Syntyvä tulos voi olla satunnainen tulos tai tietty tulos tunnetulla todennäköisyydellä - mutta jälkimmäinen vain jos suotuisa tapaus on nimetty ennen heittoa.

"Olemme yksimielisiä vain siitä, ettet kykene vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysymykseen."

Mutta sinähän jo myönsit, että vastaus aloituksesi kysymyksen on, että syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1..."

Tästä ei tarvitse enää väitellä, koska olen ollut tuota mieltä koko ajan.

Lue lisää

"Tämä selittää paljon. Kieltäydyt ymmärtämästä, että ne ovat kaksi eri asiaa."

Ei. Sanaa tulos voidaasn mainiosti käyttää ennen arvontaa merkityksessä että arvonnassa saadaan tulos ja toisaalta myös merkityksessä eri tulosvaihtohedoille, kun käytetään määrettä "eri tulos" tai niin kuin minä tein aloituksessani "kummankin tuloksen".

"Tulos syntyy vasta nopan heiton jälkeen. Tulosvaihtoehdot eli alkeistapaukset ovat vain mahdollisia tuloksia ennen heittoa."

Voimme mainiosti puhua tuloksista etukäteen. Vaikkapa mahdollisina tuloksina, kuten sinä.

"Tulos on nopan heittoa seuraava reaalimaailman tapahtuma. Alkeistapaus ei ole tapahtuma."

Alkeistapaus on mahdollinen tulos, nopanheitossa mikä tahansa nopan silmäluku tai lantinheitossa kumpi tahansa tulos, kuten aloituksessani kerroin.

"Syntyvä tulos voi olla satunnainen tulos tai tietty tulos tunnetulla todennäköisyydellä - mutta jälkimmäinen vain jos suotuisa tapaus on nimetty ennen heittoa."

Höpsis. Väität siis edelleen, että emme voisi tietää lantinheiton kummankin tuloksen todennäköisyyttä ennen heittoa, kun emme valitse kumpaakaan niistä suotuisaksi tapahtumaksi. Se on vale se. Sellainen vale, johon johtaa kreationismi.

"Mutta sinähän jo myönsit, että vastaus aloituksesi kysymyksen on, että syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1."

Se ei ole vastaus aloitukseni kysymykseen, vaan minun oma väitteeni. Lue tuo kysymys tarkemmin. Ja jos et osaa sitä etsiä, niin voin laittaa sen tähän uudestaan:

"Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennäköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?"

Huomaatko, se että tulos syntyy varmuudella 1 ei ole vastaus tähän kysymykseen?

"Tästä ei tarvitse enää väitellä, koska olen ollut tuota mieltä koko ajan."

Niin minäkin. Sinä vain yrität valheellisesti esittää, että tuo vastaisi kysymykseeni.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tämä selittää paljon. Kieltäydyt ymmärtämästä, että ne ovat kaksi eri asiaa."

Ei. Sanaa tulos voidaasn mainiosti käyttää ennen arvontaa merkityksessä että arvonnassa saadaan tulos ja toisaalta myös merkityksessä eri tulosvaihtohedoille, kun käytetään määrettä "eri tulos" tai niin kuin minä tein aloituksessani "kummankin tuloksen".

"Tulos syntyy vasta nopan heiton jälkeen. Tulosvaihtoehdot eli alkeistapaukset ovat vain mahdollisia tuloksia ennen heittoa."

Voimme mainiosti puhua tuloksista etukäteen. Vaikkapa mahdollisina tuloksina, kuten sinä.

"Tulos on nopan heittoa seuraava reaalimaailman tapahtuma. Alkeistapaus ei ole tapahtuma."

Alkeistapaus on mahdollinen tulos, nopanheitossa mikä tahansa nopan silmäluku tai lantinheitossa kumpi tahansa tulos, kuten aloituksessani kerroin.

"Syntyvä tulos voi olla satunnainen tulos tai tietty tulos tunnetulla todennäköisyydellä - mutta jälkimmäinen vain jos suotuisa tapaus on nimetty ennen heittoa."

Höpsis. Väität siis edelleen, että emme voisi tietää lantinheiton kummankin tuloksen todennäköisyyttä ennen heittoa, kun emme valitse kumpaakaan niistä suotuisaksi tapahtumaksi. Se on vale se. Sellainen vale, johon johtaa kreationismi.

"Mutta sinähän jo myönsit, että vastaus aloituksesi kysymyksen on, että syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1."

Se ei ole vastaus aloitukseni kysymykseen, vaan minun oma väitteeni. Lue tuo kysymys tarkemmin. Ja jos et osaa sitä etsiä, niin voin laittaa sen tähän uudestaan:

"Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennäköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?"

Huomaatko, se että tulos syntyy varmuudella 1 ei ole vastaus tähän kysymykseen?

"Tästä ei tarvitse enää väitellä, koska olen ollut tuota mieltä koko ajan."

Niin minäkin. Sinä vain yrität valheellisesti esittää, että tuo vastaisi kysymykseeni.

Lue lisää

"Väität siis edelleen, että emme voisi tietää lantinheiton kummankin tuloksen todennäköisyyttä ennen heittoa, kun emme valitse kumpaakaan niistä suotuisaksi tapahtumaksi."

Etkö jo ymmärrä, että noilla ehdoilla syntyy vain yksi tulos, satunnainen tulos, ei "kumpaakin tulosta"? Se, että satunnainen tulos sitten ilmenee joko kruunana tai klaavana, on todennäköisyyden kannalta täysin merkityksetöntä.

Loogisesti kysymyksesi on muotoa: Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo? Kysymyksesi on sisäisesti ristiriitainen.

"Huomaatko, se että tulos syntyy varmuudella 1 ei ole vastaus tähän kysymykseen?"

Huomaatko, että kirjoitin "satunnainen tulos"? Se vastaa typerään kysymykseesi täydellisesti.

Alan saada jo tarpeekseni tällaisesta järjettömyyksiin vastailusta. "Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille.

Olet varoittava esimerkki siitä, mihin johtaa kritiikitön usko auktoriteetteihin. Totuuden tunnustaminen on ainoa tiesi ulos tästä keskustelusta.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Haha. Toki haluan. Uskon, että he molemmat ymmärtävät, että tiedämme etukäteen ennen lantiheittoa tulosvaihtoehtojen todennäköisyydet ilman että valitsemme kumpaakaan suotuisaksi tapaukseksi,"

On varsin huvittavaa tuo *JC:n kreationistinen kiemurtelu.

Sen sijaan, että *JC vastaisi rehellisesti ja suoraan Molochin avauksessa esittämään yksinkertaiseen ja selkeään kysymykseen, hän välttelee vastaamasta takertumalla kysymyksen ymmärtämisen kannalta epäolennaisiin avauksen kielenkäytöön liittyneisiin seikkoihin.

Toki Moloch olisi voinut muotoilla kysymyksen vieläkin tarkemmin vaikka seuraavasti - jotta kreationistiselta ketkuilulta olisi (ehkä) vältytty:

"Heitämme kolikkoa kerran, jolloin tuloksena voi olla joko a) kruuna tai b) klaava. Tiedämmekö lantinheitossa kummankin mahdollisen tuloksen (a, b) todenköisyyden etukäteen ilman suotuisan tuloksen valintaakin?"

Mutta ainakaan minulla ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää Molochin kysymystä. Tuskin *JC:lläkään. Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti.

Lue lisää

Vaikka moititkin oikein molochia hänen epätarkkudestaan, tuotit silti pettymyksen.

Yrität vierittää syyn sekoilusta minun harteilleni ja lopuksi sorrut suoraan valehteluun:

"Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti."

Olet hyvällä matkalla palstan moraalittomien evojen joukon jatkoksi.

*JC kirjoitti:

"Väität siis edelleen, että emme voisi tietää lantinheiton kummankin tuloksen todennäköisyyttä ennen heittoa, kun emme valitse kumpaakaan niistä suotuisaksi tapahtumaksi."

Etkö jo ymmärrä, että noilla ehdoilla syntyy vain yksi tulos, satunnainen tulos, ei "kumpaakin tulosta"? Se, että satunnainen tulos sitten ilmenee joko kruunana tai klaavana, on todennäköisyyden kannalta täysin merkityksetöntä.

Loogisesti kysymyksesi on muotoa: Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo? Kysymyksesi on sisäisesti ristiriitainen.

"Huomaatko, se että tulos syntyy varmuudella 1 ei ole vastaus tähän kysymykseen?"

Huomaatko, että kirjoitin "satunnainen tulos"? Se vastaa typerään kysymykseesi täydellisesti.

Alan saada jo tarpeekseni tällaisesta järjettömyyksiin vastailusta. "Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille.

Olet varoittava esimerkki siitä, mihin johtaa kritiikitön usko auktoriteetteihin. Totuuden tunnustaminen on ainoa tiesi ulos tästä keskustelusta.

Lue lisää

>"Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille.

Moitteesi on periaatteessa täysin oikeutettu. Kyllä kuvaamasi käytös tulee pitää palstalla kreationistien ehdottomana monopolina kuten se tähänkin saakka on ollut.

*JC kirjoitti:

"Väität siis edelleen, että emme voisi tietää lantinheiton kummankin tuloksen todennäköisyyttä ennen heittoa, kun emme valitse kumpaakaan niistä suotuisaksi tapahtumaksi."

Etkö jo ymmärrä, että noilla ehdoilla syntyy vain yksi tulos, satunnainen tulos, ei "kumpaakin tulosta"? Se, että satunnainen tulos sitten ilmenee joko kruunana tai klaavana, on todennäköisyyden kannalta täysin merkityksetöntä.

Loogisesti kysymyksesi on muotoa: Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo? Kysymyksesi on sisäisesti ristiriitainen.

"Huomaatko, se että tulos syntyy varmuudella 1 ei ole vastaus tähän kysymykseen?"

Huomaatko, että kirjoitin "satunnainen tulos"? Se vastaa typerään kysymykseesi täydellisesti.

Alan saada jo tarpeekseni tällaisesta järjettömyyksiin vastailusta. "Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille.

Olet varoittava esimerkki siitä, mihin johtaa kritiikitön usko auktoriteetteihin. Totuuden tunnustaminen on ainoa tiesi ulos tästä keskustelusta.

Lue lisää

"Etkö jo ymmärrä, että noilla ehdoilla syntyy vain yksi tulos, satunnainen tulos, ei "kumpaakin tulosta"?"

Tietenkin arvonnassa syntyy vain yksi satunnainen tulos. Se on minun väitteeni, joten älä yritä esittää sitä minulle muka uutena tietona tai että olisin koskaan väittänyt sitä vastaan. Muuten annat minusta väärän todistuksen ja ainakin jossain uskonnoissa sellainen on syntiä. Lisäksi tiedämme kolikonheitossa etukäteen ennen heittoa, että siinä tulee tapahtumaan tapahtuma, jonka todennäköisyys ennen heittoa on 0,5.

"Se, että satunnainen tulos sitten ilmenee joko kruunana tai klaavana, on todennäköisyyden kannalta täysin merkityksetöntä."

Se on siinä mielessä merkityksetöntä, että tiesimme jo etukäteen, että joka tapoauksessa tulevan tapahtuman todennäköisyys oli 0.5.

"Loogisesti kysymyksesi on muotoa: Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo? Kysymyksesi on sisäisesti ristiriitainen."

Ei ole. Kysymykseni on aivan validi ja rehelliset ihmiset osaavat siihen vastata. Valehtelijat eivät.

"Huomaatko, että kirjoitin "satunnainen tulos"? Se vastaa typerään kysymykseesi täydellisesti."

Tarkoitat siis, että sinun vastauksesi kysymykseeni:

Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?

on että syntyy satunnainen tulos. Se ei ole rehellinen vastaus kysymykseeni.

"Alan saada jo tarpeekseni tällaisesta järjettömyyksiin vastailusta. "Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille."

Hohhoh. En suinkaan.

"Olet varoittava esimerkki siitä, mihin johtaa kritiikitön usko auktoriteetteihin. Totuuden tunnustaminen on ainoa tiesi ulos tästä keskustelusta."

Minä olen jo tunnustanut totuuden. Kirjoitinhan vastausvaihtoehdon A:

A: Tiedämme. Kruuna ja klaava ovat yhtä todennäköisiä eli kummankin todennäköisyys on 0,5, siis kruunan todennäköisyys on 0,5 ja klaavan todennäköisyys on 0,5.

*JC kirjoitti:

Vaikka moititkin oikein molochia hänen epätarkkudestaan, tuotit silti pettymyksen.

Yrität vierittää syyn sekoilusta minun harteilleni ja lopuksi sorrut suoraan valehteluun:

"Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti."

Olet hyvällä matkalla palstan moraalittomien evojen joukon jatkoksi.

Lue lisää

"Yrität vierittää syyn sekoilusta minun harteilleni ja lopuksi sorrut suoraan valehteluun:

""Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti.""

"Olet hyvällä matkalla palstan moraalittomien evojen joukon jatkoksi."

En ole Molochin kirjoitteluissa havainnut tässä enkä missään muussakaan keskustelussa mitään moraalitonta toisin kuin sinun ja muiden kreationistien.

Kun nyt ilmeisesti olet viimein ymmärtänyt Molochin kysymyksen (minun tarkennuksellani), niin voisitko lopettaa kiemurtelusi ja vastata hänen yksinkertaiseen (ja tarkentamaani) kysymykseen:

"Heitämme kolikkoa kerran, jolloin tuloksena voi olla joko a) kruuna tai b) klaava. Tiedämmekö lantinheitossa kummankin mahdollisen tuloksen (a, b) todenköisyyden etukäteen ilman suotuisan tuloksen valintaakin?"

moloch_horridus kirjoitti:

"Etkö jo ymmärrä, että noilla ehdoilla syntyy vain yksi tulos, satunnainen tulos, ei "kumpaakin tulosta"?"

Tietenkin arvonnassa syntyy vain yksi satunnainen tulos. Se on minun väitteeni, joten älä yritä esittää sitä minulle muka uutena tietona tai että olisin koskaan väittänyt sitä vastaan. Muuten annat minusta väärän todistuksen ja ainakin jossain uskonnoissa sellainen on syntiä. Lisäksi tiedämme kolikonheitossa etukäteen ennen heittoa, että siinä tulee tapahtumaan tapahtuma, jonka todennäköisyys ennen heittoa on 0,5.

"Se, että satunnainen tulos sitten ilmenee joko kruunana tai klaavana, on todennäköisyyden kannalta täysin merkityksetöntä."

Se on siinä mielessä merkityksetöntä, että tiesimme jo etukäteen, että joka tapoauksessa tulevan tapahtuman todennäköisyys oli 0.5.

"Loogisesti kysymyksesi on muotoa: Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo? Kysymyksesi on sisäisesti ristiriitainen."

Ei ole. Kysymykseni on aivan validi ja rehelliset ihmiset osaavat siihen vastata. Valehtelijat eivät.

"Huomaatko, että kirjoitin "satunnainen tulos"? Se vastaa typerään kysymykseesi täydellisesti."

Tarkoitat siis, että sinun vastauksesi kysymykseeni:

Tiedämmekä lantinheitossa kummankin tuloksen todennköisyyden etukäteen ilman suotuisan tapahtuman valintaakin?

on että syntyy satunnainen tulos. Se ei ole rehellinen vastaus kysymykseeni.

"Alan saada jo tarpeekseni tällaisesta järjettömyyksiin vastailusta. "Unohtelet" jatkuvasti täysin oleellisia sanoja ja keksit omia määritelmiäsi vakiintuneille käsitteille."

Hohhoh. En suinkaan.

"Olet varoittava esimerkki siitä, mihin johtaa kritiikitön usko auktoriteetteihin. Totuuden tunnustaminen on ainoa tiesi ulos tästä keskustelusta."

Minä olen jo tunnustanut totuuden. Kirjoitinhan vastausvaihtoehdon A:

A: Tiedämme. Kruuna ja klaava ovat yhtä todennäköisiä eli kummankin todennäköisyys on 0,5, siis kruunan todennäköisyys on 0,5 ja klaavan todennäköisyys on 0,5.

Lue lisää

"...syntyy satunnainen tulos. Se ei ole rehellinen vastaus kysymykseeni."

Olet itse kirjoittanut:

"Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa."

Ja tunnustanut, että silloin saadaan:

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1...".

Nyt väität, että tuo oma vastauksesi "ei ole rehellinen".

Kuljet valheen tietä, ja joudut karkeaan ristiriitaan myös itsesi kanssa.

Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Yrität vierittää syyn sekoilusta minun harteilleni ja lopuksi sorrut suoraan valehteluun:

""Hän halusi vain krationistiseen tapaan kiemurrella välttyäkseen vastaamasta totuudenmukaisesti.""

"Olet hyvällä matkalla palstan moraalittomien evojen joukon jatkoksi."

En ole Molochin kirjoitteluissa havainnut tässä enkä missään muussakaan keskustelussa mitään moraalitonta toisin kuin sinun ja muiden kreationistien.

Kun nyt ilmeisesti olet viimein ymmärtänyt Molochin kysymyksen (minun tarkennuksellani), niin voisitko lopettaa kiemurtelusi ja vastata hänen yksinkertaiseen (ja tarkentamaani) kysymykseen:

"Heitämme kolikkoa kerran, jolloin tuloksena voi olla joko a) kruuna tai b) klaava. Tiedämmekö lantinheitossa kummankin mahdollisen tuloksen (a, b) todenköisyyden etukäteen ilman suotuisan tuloksen valintaakin?"

Lue lisää

"Tarkentamasi" kysymys on aivan eri kysymys, kuin mistä on keskusteltu. Minulla ei ole mitään syytä vastata siihen.

molochin esittämän kysymyksen olen ymmärtänyt vikoineen ja epäloogisuuksineen täydellisesti, toisin kuin sen esittäjä ja moni muu evo.

Tarkennettunakaan kysymys ei imartele esittäjäänsä. En tietenkään oleta, että kykenisit huomaamaan sen puutteellisuudet.

"En ole Molochin kirjoitteluissa havainnut tässä enkä missään muussakaan keskustelussa mitään moraalitonta toisin kuin sinun ja muiden kreationistien."

Etkö todellakaan pidä jatkuvaa vääristelyä ja asiallisesti täysin virheellisiä lainauksia moraalittomina tekoina? Evoista vain RepeR (ja vaikeneva illuminatus varauksin) näyttävät pitävän moraalia jossain arvossa.

*JC kirjoitti:

"Tarkentamasi" kysymys on aivan eri kysymys, kuin mistä on keskusteltu. Minulla ei ole mitään syytä vastata siihen.

molochin esittämän kysymyksen olen ymmärtänyt vikoineen ja epäloogisuuksineen täydellisesti, toisin kuin sen esittäjä ja moni muu evo.

Tarkennettunakaan kysymys ei imartele esittäjäänsä. En tietenkään oleta, että kykenisit huomaamaan sen puutteellisuudet.

"En ole Molochin kirjoitteluissa havainnut tässä enkä missään muussakaan keskustelussa mitään moraalitonta toisin kuin sinun ja muiden kreationistien."

Etkö todellakaan pidä jatkuvaa vääristelyä ja asiallisesti täysin virheellisiä lainauksia moraalittomina tekoina? Evoista vain RepeR (ja vaikeneva illuminatus varauksin) näyttävät pitävän moraalia jossain arvossa.

Lue lisää

""Tarkentamasi" kysymys on aivan eri kysymys, kuin mistä on keskusteltu. Minulla ei ole mitään syytä vastata siihen. "

molochin esittämän kysymyksen olen ymmärtänyt vikoineen ja epäloogisuuksineen täydellisesti, toisin kuin sen esittäjä ja moni muu evo. "

Jos siis ymmärrät avauksen alkuperäisenkin kysymyksen, miksi et voi siihen yksinkertaisesti vastata?

"Tarkennettunakaan kysymys ei imartele esittäjäänsä. En tietenkään oleta, että kykenisit huomaamaan sen puutteellisuudet."

En ole seurannut aiempia keskusteluja E:n kolikkoesimerkistä, joten en voi ottaa ko. keskusteluihin kantaa. Voin toki ottaa kantaa E:n kolikkoesimerkkiin itseensä.

Avauksessa Moloch esitti yksinkertaisen kysymyksen, johon sinä et ole vielälään kyennyt vastaamaan - kuten Moloch ennustikin.

Arvaan kyllä hyvin todennäköisen syyn siihen miksi olet halutun vastaamaan. Mutta koska en ole lukenut sinun aiempia kommenttejasi koskien E:n kolikkoesimerkkiä, jätän arvailuni esittämättä.

"Etkö todellakaan pidä jatkuvaa vääristelyä ja asiallisesti täysin virheellisiä lainauksia moraalittomina tekoina? Evoista vain RepeR (ja vaikeneva illuminatus varauksin) näyttävät pitävän moraalia jossain arvossa."

Kyllä vääristely, valehtelu sekä vääristelevät lainaukset ovat älyllistä epärehellisyyttä ja moraalin vastaisia. Ikävä kyllä kreationistit pääsääntöisesti syyllistyvät niihin tämän palstan keskusteluissa.

Kuten kirjoitin, en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin.

*JC kirjoitti:

"...syntyy satunnainen tulos. Se ei ole rehellinen vastaus kysymykseeni."

Olet itse kirjoittanut:

"Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa."

Ja tunnustanut, että silloin saadaan:

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1...".

Nyt väität, että tuo oma vastauksesi "ei ole rehellinen".

Kuljet valheen tietä, ja joudut karkeaan ristiriitaan myös itsesi kanssa.

Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi.

Lue lisää

"Olet itse kirjoittanut:

"Noppaa voi mainiosti heittää ja tuloksen saada, vaikkei valitse suotuisaa tapahtumaa."

Ja tunnustanut, että silloin saadaan:

"Satunnainen tulos saadaan varmasti todennäköisyydellä 1..."."

Tämä on aivan totta.

"Nyt väität, että tuo oma vastauksesi "ei ole rehellinen". "

Törkeä vale. Se ei ole rehellinen vastaus kysymykseeni, vaikka se on totta.

"Kuljet valheen tietä, ja joudut karkeaan ristiriitaan myös itsesi kanssa.

Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi."

Minä olen jo tunnustanut totuuden. Vastasin vaihtoehto A. Koska sinä ajattelit lopettaa kiemurtelusi ja kertoa vastauksen?

blindwatchmaker kirjoitti:

""Tarkentamasi" kysymys on aivan eri kysymys, kuin mistä on keskusteltu. Minulla ei ole mitään syytä vastata siihen. "

molochin esittämän kysymyksen olen ymmärtänyt vikoineen ja epäloogisuuksineen täydellisesti, toisin kuin sen esittäjä ja moni muu evo. "

Jos siis ymmärrät avauksen alkuperäisenkin kysymyksen, miksi et voi siihen yksinkertaisesti vastata?

"Tarkennettunakaan kysymys ei imartele esittäjäänsä. En tietenkään oleta, että kykenisit huomaamaan sen puutteellisuudet."

En ole seurannut aiempia keskusteluja E:n kolikkoesimerkistä, joten en voi ottaa ko. keskusteluihin kantaa. Voin toki ottaa kantaa E:n kolikkoesimerkkiin itseensä.

Avauksessa Moloch esitti yksinkertaisen kysymyksen, johon sinä et ole vielälään kyennyt vastaamaan - kuten Moloch ennustikin.

Arvaan kyllä hyvin todennäköisen syyn siihen miksi olet halutun vastaamaan. Mutta koska en ole lukenut sinun aiempia kommenttejasi koskien E:n kolikkoesimerkkiä, jätän arvailuni esittämättä.

"Etkö todellakaan pidä jatkuvaa vääristelyä ja asiallisesti täysin virheellisiä lainauksia moraalittomina tekoina? Evoista vain RepeR (ja vaikeneva illuminatus varauksin) näyttävät pitävän moraalia jossain arvossa."

Kyllä vääristely, valehtelu sekä vääristelevät lainaukset ovat älyllistä epärehellisyyttä ja moraalin vastaisia. Ikävä kyllä kreationistit pääsääntöisesti syyllistyvät niihin tämän palstan keskusteluissa.

Kuten kirjoitin, en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin.

Lue lisää

"Jos siis ymmärrät avauksen alkuperäisenkin kysymyksen, miksi et voi siihen yksinkertaisesti vastata?"

Ymmärrätkö, että on olemassa mielettömiä kysymyksiä, joihin vastaaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista?

Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo?

Olen lukuisia kertoja vastannut molochin kysymykseen - sillä tavalla, kun siihen voi järkevästi vastata. Vastaustani moloch ei kykene hyväksymään, vaan jatkaa kiemurteluaan ja vääristelyjään.

Alunperin molochin kysymys kuului (ei välttämättä sanatarkasti):

"Voimmeko tietää nopanheiton tuloksen todennäköisyyden nimeämättä suotuisaa tapausta ennen heittoa?"

Vastaukseni on ollut:

Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan.

Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt. Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä.

Tunnustus tarkoittaa myös, että moloch myöntää E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen jono, todennäköisyydellä 1. Aivan vastaavasti esimerkissä ei nimetty suotuisaa tapausta ennen arvontaa.

Tämä tarkoittaa, että moloch tunnustaa, että E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys oli täysin valheellinen.

"...en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin."

Et ole siis tutustunut tähän keskusteluun.

Minäkin olen aina arvostanut ja arvostan edelleenkin molochia keskustelijana. En haluaisi nähdä hänen kirjoittavan tällä tavoin.

*JC kirjoitti:

"Jos siis ymmärrät avauksen alkuperäisenkin kysymyksen, miksi et voi siihen yksinkertaisesti vastata?"

Ymmärrätkö, että on olemassa mielettömiä kysymyksiä, joihin vastaaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista?

Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo?

Olen lukuisia kertoja vastannut molochin kysymykseen - sillä tavalla, kun siihen voi järkevästi vastata. Vastaustani moloch ei kykene hyväksymään, vaan jatkaa kiemurteluaan ja vääristelyjään.

Alunperin molochin kysymys kuului (ei välttämättä sanatarkasti):

"Voimmeko tietää nopanheiton tuloksen todennäköisyyden nimeämättä suotuisaa tapausta ennen heittoa?"

Vastaukseni on ollut:

Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan.

Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt. Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä.

Tunnustus tarkoittaa myös, että moloch myöntää E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen jono, todennäköisyydellä 1. Aivan vastaavasti esimerkissä ei nimetty suotuisaa tapausta ennen arvontaa.

Tämä tarkoittaa, että moloch tunnustaa, että E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys oli täysin valheellinen.

"...en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin."

Et ole siis tutustunut tähän keskusteluun.

Minäkin olen aina arvostanut ja arvostan edelleenkin molochia keskustelijana. En haluaisi nähdä hänen kirjoittavan tällä tavoin.

Lue lisää

"Ymmärrätkö, että on olemassa mielettömiä kysymyksiä, joihin vastaaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista?"

Ymmärrän oikein hyvin. Molochin kysymys ei kuitenkaan ollut mieletön vaan yksinkertainen kysymys, johon voi vastata hyvin yksinkertaisesti:

Heitettäessä kolikkoa kerran, on kummankin mahdollisen tuloksen (kruuna tai klaava) todennäköisyys sama eli 0.5

Minulle tuo vastaaminen oli hyvin yksinkertaista. Ihmettelen vain sitä, että miksi sinä et kykene antamaan yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaista vastausta.

"Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo?"

Kumpikin hyvin tiedämme, että matemaattisisti määritellystä pallossa ole kulmia. Sinun on turha verrata Molochin esittämää yksinkertaista kysymystä ao. kysymykseen, joka viittaa matemaattiseen mahdottomuuteen.

"Olen lukuisia kertoja vastannut molochin kysymykseen - sillä tavalla, kun siihen voi järkevästi vastata. Vastaustani moloch ei kykene hyväksymään, vaan jatkaa kiemurteluaan ja vääristelyjään."

Alunperin molochin kysymys kuului (ei välttämättä sanatarkasti):

"Voimmeko tietää nopanheiton tuloksen todennäköisyyden nimeämättä suotuisaa tapausta ennen heittoa?""

Et siis viittaa tässä avauksessa Molochin esittämään kysymykseen, vaan Molochin jossakin aiemmassa keskustelussa esittämään kysymykseen?
En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt.

"Vastaukseni on ollut:"

"Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1."

Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?

"Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan."

No se ei olekaan oikea vastaus Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa. Ainoa oikea vastaus on, että voimme tietää kummankin vaihtoehdon todennäköisyydet.

"Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt."

Ymmärrän, että olet innokas päättämään keskustelua ja pakenemaan kysymystä vastaamatta siihen oikein. On totta, että (puhtaaseen) satunnaisuuteen perustuvan arvonnan tulos on (puhtaasti) satunnainen. Tämähän on itsestään selvyys, jota Moloch ei ole ainakaan tässä keskustelussa missään vaiheessa kiistänyt.

"Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä."

En ole viittaamiasi aikaisempia keskusteluja ja niissä Molochin esittämiä kommentteja koskien nopanheittoa lukenut.

"Tunnustus tarkoittaa myös, että moloch myöntää E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen jono, todennäköisyydellä 1."

Niinhän sinä haluaisit Molochin myöntävän. Olet kuitenkin väärässä.

E:n esimerkissä heitetään euron kolikkoa 100 kertaa peräkkäin ja kirjataan kruunien ja klaavojen jono ylös. Tuloksena oleva kruunien ja klaavojen jono on satunnainen. Mutta ylöskirjatun jonon (tai minkään tietyn jonon) saamisen todennäköisyys ei ole 1 koska se tarkoittaisi, että aina kun heitetään euron kolikkoa 100 kertaa saataisiin täsmälleen sama jono.

Erilaisia jonoja on 2^100, joista kunkin jonon saamisen todennäköisyys kolikkoa 100 kertaa heittämällä on 1 / 2^100

Sen todennäköisyys, että saadaan mikä tahansa jono kolikkoa 100 kertaa heitettäessä on toki 1, mutta sen todennäköisyys, että saadaan täsmälleen ylöskirjattu jono kruunia ja klaavoja on 1 / 2^100.

"Aivan vastaavasti esimerkissä ei nimetty suotuisaa tapausta ennen arvontaa."

E:n esimerkissä suotuisan tapauksen (tietyn kruunu/klaava jonon) nimeäminen ennen kolikon heittosarjaa ei ole millään tavalla oleellista tai tarpeellista sen suhteen mitä E halusi esimerkillään kertoa.

"Tämä tarkoittaa, että moloch tunnustaa, että E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys oli täysin valheellinen."

Ei tunnusta, koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen.

""...en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin.""

"Et ole siis tutustunut tähän keskusteluun."

Kyllä tämän nimenoimaisen keskustelun kaikki kommentit olen lukenut.

*JC kirjoitti:

"Jos siis ymmärrät avauksen alkuperäisenkin kysymyksen, miksi et voi siihen yksinkertaisesti vastata?"

Ymmärrätkö, että on olemassa mielettömiä kysymyksiä, joihin vastaaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista?

Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo?

Olen lukuisia kertoja vastannut molochin kysymykseen - sillä tavalla, kun siihen voi järkevästi vastata. Vastaustani moloch ei kykene hyväksymään, vaan jatkaa kiemurteluaan ja vääristelyjään.

Alunperin molochin kysymys kuului (ei välttämättä sanatarkasti):

"Voimmeko tietää nopanheiton tuloksen todennäköisyyden nimeämättä suotuisaa tapausta ennen heittoa?"

Vastaukseni on ollut:

Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan.

Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt. Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä.

Tunnustus tarkoittaa myös, että moloch myöntää E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen jono, todennäköisyydellä 1. Aivan vastaavasti esimerkissä ei nimetty suotuisaa tapausta ennen arvontaa.

Tämä tarkoittaa, että moloch tunnustaa, että E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys oli täysin valheellinen.

"...en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin."

Et ole siis tutustunut tähän keskusteluun.

Minäkin olen aina arvostanut ja arvostan edelleenkin molochia keskustelijana. En haluaisi nähdä hänen kirjoittavan tällä tavoin.

Lue lisää

"Vastaukseni on ollut:

Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan."

En esittänyt siksi ettei se vastaa kysymykseeni.

"Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt."

Olen alusta asti kertonut, että tuloksen saamisen todennäköisyys on 1.

"Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä."

Kunkin tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6, vai mitä?

moloch_horridus kirjoitti:

"Vastaukseni on ollut:

Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1.

Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan."

En esittänyt siksi ettei se vastaa kysymykseeni.

"Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt."

Olen alusta asti kertonut, että tuloksen saamisen todennäköisyys on 1.

"Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä."

Kunkin tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6, vai mitä?

Lue lisää

"Kunkin tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6, vai mitä?"

Täytyy nyt kompata Molochia sen verran, että näinhän se on. Kun heitetään kuusitahkoista noppaa kerran niin kunkin mahdollisen tuloksen (eli alkeistapauksen) todennäköisyys on 1/6.

Tässä ei liene mitään epäselvää?

blindwatchmaker kirjoitti:

"Kunkin tuloksen todennäköisyys ennen heittoa on 1/6, vai mitä?"

Täytyy nyt kompata Molochia sen verran, että näinhän se on. Kun heitetään kuusitahkoista noppaa kerran niin kunkin mahdollisen tuloksen (eli alkeistapauksen) todennäköisyys on 1/6.

Tässä ei liene mitään epäselvää?

Lue lisää

"Kun heitetään kuusitahkoista noppaa kerran niin kunkin mahdollisen tuloksen (eli alkeistapauksen) todennäköisyys on 1/6.

Tässä ei liene mitään epäselvää?"

Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta.

mitä 1 edustaa kirjoitti:

"Kun heitetään kuusitahkoista noppaa kerran niin kunkin mahdollisen tuloksen (eli alkeistapauksen) todennäköisyys on 1/6.

Tässä ei liene mitään epäselvää?"

Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta.

Lue lisää

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1.

Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi.

"Päättelyt" molochin tyyliin osoittautuvat heti todellisen nopan silmälukujen esiintymistodennäköisyyksiä laskettaessa täysin hyödyttömiksi.

*JC kirjoitti:

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1.

Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi.

"Päättelyt" molochin tyyliin osoittautuvat heti todellisen nopan silmälukujen esiintymistodennäköisyyksiä laskettaessa täysin hyödyttömiksi.

Lue lisää

Hei *JC, eiköhän tämän todennäköisyyslasku ala olla meidän puoleltamme selvitetty tapaus. Ei näytä paljot älykkyysosamäärät auttavat, näinkin yksnikertaisessa tapauksessa. Tästä oppi paljon. Jos näin yksinkertainen asia on näin vaikeasti selitettävissä evojen tietoisuuteen, niin kuinka vaikea on osoittaa evoluutioteorian virheellisyys.

Hyviä kesäpäiviä sinulle *JC. Toivottaa se toinen mukana ollut.

Alla nämä epätoivoiset ykkösen selitysyritykset:

tieteenharrastaja:"Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys."

molochi: "Sen todennäköisyys, että saadaan tulos on 1. "

blindwatchmaker kirjoitti:

"Ymmärrätkö, että on olemassa mielettömiä kysymyksiä, joihin vastaaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista?"

Ymmärrän oikein hyvin. Molochin kysymys ei kuitenkaan ollut mieletön vaan yksinkertainen kysymys, johon voi vastata hyvin yksinkertaisesti:

Heitettäessä kolikkoa kerran, on kummankin mahdollisen tuloksen (kruuna tai klaava) todennäköisyys sama eli 0.5

Minulle tuo vastaaminen oli hyvin yksinkertaista. Ihmettelen vain sitä, että miksi sinä et kykene antamaan yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaista vastausta.

"Voimmeko tietää, millainen on kulmikas pallo?"

Kumpikin hyvin tiedämme, että matemaattisisti määritellystä pallossa ole kulmia. Sinun on turha verrata Molochin esittämää yksinkertaista kysymystä ao. kysymykseen, joka viittaa matemaattiseen mahdottomuuteen.

"Olen lukuisia kertoja vastannut molochin kysymykseen - sillä tavalla, kun siihen voi järkevästi vastata. Vastaustani moloch ei kykene hyväksymään, vaan jatkaa kiemurteluaan ja vääristelyjään."

Alunperin molochin kysymys kuului (ei välttämättä sanatarkasti):

"Voimmeko tietää nopanheiton tuloksen todennäköisyyden nimeämättä suotuisaa tapausta ennen heittoa?""

Et siis viittaa tässä avauksessa Molochin esittämään kysymykseen, vaan Molochin jossakin aiemmassa keskustelussa esittämään kysymykseen?
En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt.

"Vastaukseni on ollut:"

"Voimme tietää, syntyy satunnainen tulos todennäköisyydellä 1."

Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?

"Tätä oikeaa vaihtoehtoa moloch ei edes esittänyt avauksessaan."

No se ei olekaan oikea vastaus Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa. Ainoa oikea vastaus on, että voimme tietää kummankin vaihtoehdon todennäköisyydet.

"Nyt myös moloch on tunnustanut satunnaisen tuloksen syntymisen, joten reaalisesti keskustelu on päättynyt."

Ymmärrän, että olet innokas päättämään keskustelua ja pakenemaan kysymystä vastaamatta siihen oikein. On totta, että (puhtaaseen) satunnaisuuteen perustuvan arvonnan tulos on (puhtaasti) satunnainen. Tämähän on itsestään selvyys, jota Moloch ei ole ainakaan tässä keskustelussa missään vaiheessa kiistänyt.

"Kuitenkin moloch on väittänyt ja väittää mahdollisesti edelleenkin, että tuloksen todennäköisyys olisi 1/6. Järjetöntä."

En ole viittaamiasi aikaisempia keskusteluja ja niissä Molochin esittämiä kommentteja koskien nopanheittoa lukenut.

"Tunnustus tarkoittaa myös, että moloch myöntää E:n esimerkin kolikkojonon olleen satunnainen jono, todennäköisyydellä 1."

Niinhän sinä haluaisit Molochin myöntävän. Olet kuitenkin väärässä.

E:n esimerkissä heitetään euron kolikkoa 100 kertaa peräkkäin ja kirjataan kruunien ja klaavojen jono ylös. Tuloksena oleva kruunien ja klaavojen jono on satunnainen. Mutta ylöskirjatun jonon (tai minkään tietyn jonon) saamisen todennäköisyys ei ole 1 koska se tarkoittaisi, että aina kun heitetään euron kolikkoa 100 kertaa saataisiin täsmälleen sama jono.

Erilaisia jonoja on 2^100, joista kunkin jonon saamisen todennäköisyys kolikkoa 100 kertaa heittämällä on 1 / 2^100

Sen todennäköisyys, että saadaan mikä tahansa jono kolikkoa 100 kertaa heitettäessä on toki 1, mutta sen todennäköisyys, että saadaan täsmälleen ylöskirjattu jono kruunia ja klaavoja on 1 / 2^100.

"Aivan vastaavasti esimerkissä ei nimetty suotuisaa tapausta ennen arvontaa."

E:n esimerkissä suotuisan tapauksen (tietyn kruunu/klaava jonon) nimeäminen ennen kolikon heittosarjaa ei ole millään tavalla oleellista tai tarpeellista sen suhteen mitä E halusi esimerkillään kertoa.

"Tämä tarkoittaa, että moloch tunnustaa, että E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys oli täysin valheellinen."

Ei tunnusta, koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen.

""...en ole havainnut tässä enkä muissakaan keskusteluissa Molochin syyllistyvän vääristelyyn, valehteluun tai vääristeleviin lainauksiin.""

"Et ole siis tutustunut tähän keskusteluun."

Kyllä tämän nimenoimaisen keskustelun kaikki kommentit olen lukenut.

Lue lisää

"Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa."

Julkea valhe. Näinhän moloch ei kysynyt.

"...koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen."

Ilmeisen tietoinen ja harkittu valhe.

"Et siis viittaa tässä avauksessa Molochin esittämään kysymykseen, vaan Molochin jossakin aiemmassa keskustelussa esittämään kysymykseen?"

Pidätkö kovinkin arvokkaana molochin tapaa muuttaa jatkuvasti väittämiään keskustelun kuluessa?

"En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt."

Juurihan näit. Minun tapoihini ei kuulu lainausten eikä väittämien vääristely.

sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta"

"Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?"

Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin.

Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?

mitä 1 edustaa kirjoitti:

"Kun heitetään kuusitahkoista noppaa kerran niin kunkin mahdollisen tuloksen (eli alkeistapauksen) todennäköisyys on 1/6.

Tässä ei liene mitään epäselvää?"

Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta.

Lue lisää

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ei sen tarvitse edustaa suotuisaa tapausta. Tiedämme joka tapauksessa ilam suotuisan tapahtuman valintaakin, että nopan jokaisen silmäluvun todennäköisyys on 1/6 ja tämän tunnustaminen kumoaisi Enqvistin esimerkin kritiikkinne, joten ette tuota ilmiselvää totuutta kykene tunnustamaan, koska Enqvist on ateisti ja se n teistä paha juttu.

*JC kirjoitti:

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1.

Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi.

"Päättelyt" molochin tyyliin osoittautuvat heti todellisen nopan silmälukujen esiintymistodennäköisyyksiä laskettaessa täysin hyödyttömiksi.

Lue lisää

"Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1.

Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi.

"Päättelyt" molochin tyyliin osoittautuvat heti todellisen nopan silmälukujen esiintymistodennäköisyyksiä laskettaessa täysin hyödyttömiksi."

Haha. Vaikka valitsisin suotuisaksi tapahtumaksi silmöluvun 1 ja sitten laskisin sen todennäköisyyden, tietäisin välittömästi kaikkien muidenkin silmälukujen todennäköisyydet, koska ne ovat yhtä todennäköisiä. Mutta en valitse, koska silmälukujen todennäköisyydet kyetään tietenkin tietämään ilman suotuisan tapahtuman valintaakin, minkä tunnustaminen on kierolle kreationistille ylivoimaista, koska sitten kritiikiltänne putoaisi pohja.

pisteet *JC:lle kirjoitti:

Hei *JC, eiköhän tämän todennäköisyyslasku ala olla meidän puoleltamme selvitetty tapaus. Ei näytä paljot älykkyysosamäärät auttavat, näinkin yksnikertaisessa tapauksessa. Tästä oppi paljon. Jos näin yksinkertainen asia on näin vaikeasti selitettävissä evojen tietoisuuteen, niin kuinka vaikea on osoittaa evoluutioteorian virheellisyys.

Hyviä kesäpäiviä sinulle *JC. Toivottaa se toinen mukana ollut.

Alla nämä epätoivoiset ykkösen selitysyritykset:

tieteenharrastaja:"Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys."

molochi: "Sen todennäköisyys, että saadaan tulos on 1. "

Lue lisää

Hyvää kesää vain sinullekin. Totuuden puolella on aina hyvä olla.

Ajanhaaskausta tämä tietysti alkaa olla. Mutta kieltämättä mielenkiintoista se on nähdä, millaisia temppuja ihmismieli kykenee tekemään.

Selitysyritykset ovat todellakin surkuhupaisia.

*JC kirjoitti:

"Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa."

Julkea valhe. Näinhän moloch ei kysynyt.

"...koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen."

Ilmeisen tietoinen ja harkittu valhe.

"Et siis viittaa tässä avauksessa Molochin esittämään kysymykseen, vaan Molochin jossakin aiemmassa keskustelussa esittämään kysymykseen?"

Pidätkö kovinkin arvokkaana molochin tapaa muuttaa jatkuvasti väittämiään keskustelun kuluessa?

"En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt."

Juurihan näit. Minun tapoihini ei kuulu lainausten eikä väittämien vääristely.

sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta"

"Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?"

Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin.

Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?

Lue lisää

"sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta""

Ja tämän jälkeen kun sain vastaukseksi 1, olenkin tarkentanut kysymystäni, koska se ei ollut hakemani vastaus, vaikka toki oikein tuohon kysymykseen.

"Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin.

Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?"

Sinähän voit kertoa. Minä nimittäin olen kyllä kertonut, että saamme satunnaisen tuloksen nopanheitolla todennäköisyydellä 1, mutta kunkin tuloksen todennäköisyys ennen heittoa ilman suotuisan tapahtuman valintaa oli tietenkin 1/6.

pisteet *JC:lle kirjoitti:

Hei *JC, eiköhän tämän todennäköisyyslasku ala olla meidän puoleltamme selvitetty tapaus. Ei näytä paljot älykkyysosamäärät auttavat, näinkin yksnikertaisessa tapauksessa. Tästä oppi paljon. Jos näin yksinkertainen asia on näin vaikeasti selitettävissä evojen tietoisuuteen, niin kuinka vaikea on osoittaa evoluutioteorian virheellisyys.

Hyviä kesäpäiviä sinulle *JC. Toivottaa se toinen mukana ollut.

Alla nämä epätoivoiset ykkösen selitysyritykset:

tieteenharrastaja:"Tuo ykkönen on siis jonkinminkätahansa tuloksen todennäköisyys ja samalla jo saadun erillisen tuloksen jälkitodennäköisyys."

molochi: "Sen todennäköisyys, että saadaan tulos on 1. "

Lue lisää

"Hei *JC, eiköhän tämän todennäköisyyslasku ala olla meidän puoleltamme selvitetty tapaus. Ei näytä paljot älykkyysosamäärät auttavat, näinkin yksnikertaisessa tapauksessa. Tästä oppi paljon. Jos näin yksinkertainen asia on näin vaikeasti selitettävissä evojen tietoisuuteen, niin kuinka vaikea on osoittaa evoluutioteorian virheellisyys."

Haha. Ettehän te kumpikaan kyenneet vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysmykseen. Ja se osoittaa, että te olette sekoittanneet nilenne uskonnolla.

moloch_horridus kirjoitti:

"Hei *JC, eiköhän tämän todennäköisyyslasku ala olla meidän puoleltamme selvitetty tapaus. Ei näytä paljot älykkyysosamäärät auttavat, näinkin yksnikertaisessa tapauksessa. Tästä oppi paljon. Jos näin yksinkertainen asia on näin vaikeasti selitettävissä evojen tietoisuuteen, niin kuinka vaikea on osoittaa evoluutioteorian virheellisyys."

Haha. Ettehän te kumpikaan kyenneet vastaamaan aloitukseni yksinkertaiseen kysmykseen. Ja se osoittaa, että te olette sekoittanneet nilenne uskonnolla.

Lue lisää

"nilenne"

p.o.

mielenne

*JC kirjoitti:

"Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa."

Julkea valhe. Näinhän moloch ei kysynyt.

"...koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen."

Ilmeisen tietoinen ja harkittu valhe.

"Et siis viittaa tässä avauksessa Molochin esittämään kysymykseen, vaan Molochin jossakin aiemmassa keskustelussa esittämään kysymykseen?"

Pidätkö kovinkin arvokkaana molochin tapaa muuttaa jatkuvasti väittämiään keskustelun kuluessa?

"En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt."

Juurihan näit. Minun tapoihini ei kuulu lainausten eikä väittämien vääristely.

sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta"

"Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?"

Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin.

Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?

Lue lisää

""Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa."

Julkea valhe. Näinhän moloch ei kysynyt."

Mikä tuossa kirjoittamassani lauseessa on muka valhetta? Tuo on ymmärrykseni siitä mitä Moloch kysyi.

""...koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen."

Ilmeisen tietoinen ja harkittu valhe."

Selitätkö millä tavalla E valehteli. Väitteesi koskien E:n valehtelua kiinnostaa minua itseasiassa enemmän kuin vänkääminen Molochin yksinkertaisen kysymyksen ympärillä.

"Pidätkö kovinkin arvokkaana molochin tapaa muuttaa jatkuvasti väittämiään keskustelun kuluessa?"

Minusta Moloch ei ole muuttanut väitteitään ainakaan tämän keskustelun puitteissa. Kirjoitusvirheitään saa korjata.

""En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt."

"Juurihan näit. Minun tapoihini ei kuulu lainausten eikä väittämien vääristely."

sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta""

Jos siis heität kuutionmuotoista ja kuusitahkoista noppaa tasaiselle alustalle, niin jokin nopan tahkoista jää väistämättä alustaa vasten ja vastakkainen tahko ylös. Jos noppa on symmetrinen ja sen massapiste on keskellä noppaa, niin jokaisen tahkon jääminen ylöspäin on yhtä todennäköistä johtuen nopan fyysisistä ominaisuuksista. Kuusitahkoisessa nopassa on siis kuusi yhtätodennäköistä alkeistapauksesta. Kun heitetään noppaa kerraan saadaan yksi kuudesta mahdollisesta tahkosta. Tämän perusteella kunkin mahdollisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Minun ei tarvinnut valita tuossa todennäköisyyksien tarkastelussa mitään suotuisien tapauksien valintaa.

Kun lasken todennäköisyyttä sille että saan tulokseksi parillisen silmäluvun kerran noppaa heittämällä, niin tällöin minulla on suotuisia tapauksia kolme (2, 4, 6) ja tällöin klassisen todennäköisyyden kaavalla saan todennäköisyydeksi 3/6 eli 0.5.

Mikä tässä on nyt niin vaikeaa?

"Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?"

"Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin."

Höpö höpö. Nopan heiton tulos on aina satunnainen joka tapauksessa vaikka joku valitsikin yhden tai useamman suotuisan tapauksen kaikkien alkeistapausten joukossa. Miten luulet suotuisan tapauksen valinnan vaikuttavan nopan fyysiseen ominaisuuteen tuottaa satunnainen tulos?

Noppaa heittävät Hupu, Tupu, Lupu ja Hannu Hanhi. Akua ei kiinnosta noppa vaan Iines.

Hupu ennustaa, että noppa antaa tulokseksi minkä tahansa silmäluvun 1-6. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis 6/6 eli 1.

Tupu ennustaa, että nopan antamaksi tulokseksi tulee joko 1 tai 2. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis klassisen todennäköisyyslaskennan mukaan 2/6.

Lupu on erehtynyt käymään pyhäkoulussa, jossa JC-setä on kertonut että "ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1". Tämän perusteella Lupu erehtyy päättelemään, että jos hän nyt valitsee suotuisan tapauksen eli luvun 3 niin mitään satunnaista tulosta ei synny, vaan ilmeisesti Jeesus vaikuttaa noppaan niin, että tulokseksi tulee hänen pyytämänsä tulos 3. Tupu, joka nuoresta iästään huolimatta on jo fiksu ateisti, sanoisi kuitenkin Lupun ennusteen todennäköisyydeksi JC-sedän höpinöistä huolimatta 1/6.

Hannu ennustaa, että antaa tulokseksi silmäluvun 6. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis myös 1/6

Aku ei osallistu nopan heittoon. Hannu heittää nopan ilman mitään filunkia. Tulokseksi saadaan silmäluku 6. Vaikka Aku ei valinnut mitään suotuisaa tapausta ja muut valitsivat yhden tai useamman suotuisan tapauksen niin nopan antama tulos oli silti satunnainen ja tällä kertaa se sattui olemaan 6.

Kun heitetään noppaa kerran niin saatavan tuloksen todennäköisyys - oli se mikä tahansa alkeistapauksista - on aina 1/6.

Sen todennäköisyys, että saadaan ylipäätään jokin tulos noppaa heitettäessä on toki 1.

Jos tehdään ennuste koskien nopanheiton tulosta siten, että valittujen suotuisten tapausten joukko on täsmälleen sama kuin alkeistapausten joukko niin ennusteen toteutumisen todennäköisyys on tietenkin 1.

"Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?"

a) en ole valehdellut ja b) enkä minä en sovella ideologiaa (enkä mitään muutakaan) tieteen tulosten tai logiikan vääristelyyn.

Sinähän se tiedät miltä tuntuu valehdella uskontonsa vuoksi. Olemmehan taannoin aiheesta keskustelleet.

blindwatchmaker kirjoitti:

""Molochin kysymykseen, jossa hän kysyy voimmeko tietää kummankin mahdollisen (kruuna tai klaava) tuloksen todennäköisyyttä etukäteen ennen kolikon heittoa."

Julkea valhe. Näinhän moloch ei kysynyt."

Mikä tuossa kirjoittamassani lauseessa on muka valhetta? Tuo on ymmärrykseni siitä mitä Moloch kysyi.

""...koska E:n esimerkissä esitetty todennäköisyys ei ole valheellinen."

Ilmeisen tietoinen ja harkittu valhe."

Selitätkö millä tavalla E valehteli. Väitteesi koskien E:n valehtelua kiinnostaa minua itseasiassa enemmän kuin vänkääminen Molochin yksinkertaisen kysymyksen ympärillä.

"Pidätkö kovinkin arvokkaana molochin tapaa muuttaa jatkuvasti väittämiään keskustelun kuluessa?"

Minusta Moloch ei ole muuttanut väitteitään ainakaan tämän keskustelun puitteissa. Kirjoitusvirheitään saa korjata.

""En voi kommentoida tuota Molochin väitettä kun en ole sitä nähnyt."

"Juurihan näit. Minun tapoihini ei kuulu lainausten eikä väittämien vääristely."

sanatarkka lainaus moloch:

"tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta""

Jos siis heität kuutionmuotoista ja kuusitahkoista noppaa tasaiselle alustalle, niin jokin nopan tahkoista jää väistämättä alustaa vasten ja vastakkainen tahko ylös. Jos noppa on symmetrinen ja sen massapiste on keskellä noppaa, niin jokaisen tahkon jääminen ylöspäin on yhtä todennäköistä johtuen nopan fyysisistä ominaisuuksista. Kuusitahkoisessa nopassa on siis kuusi yhtätodennäköistä alkeistapauksesta. Kun heitetään noppaa kerraan saadaan yksi kuudesta mahdollisesta tahkosta. Tämän perusteella kunkin mahdollisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Minun ei tarvinnut valita tuossa todennäköisyyksien tarkastelussa mitään suotuisien tapauksien valintaa.

Kun lasken todennäköisyyttä sille että saan tulokseksi parillisen silmäluvun kerran noppaa heittämällä, niin tällöin minulla on suotuisia tapauksia kolme (2, 4, 6) ja tällöin klassisen todennäköisyyden kaavalla saan todennäköisyydeksi 3/6 eli 0.5.

Mikä tässä on nyt niin vaikeaa?

"Tuoko on vastauksesi myös tämän avauksen kysymykseen?"

"Kyllä. Ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1. Tämän moloch on aivan oikein tunnustanutkin."

Höpö höpö. Nopan heiton tulos on aina satunnainen joka tapauksessa vaikka joku valitsikin yhden tai useamman suotuisan tapauksen kaikkien alkeistapausten joukossa. Miten luulet suotuisan tapauksen valinnan vaikuttavan nopan fyysiseen ominaisuuteen tuottaa satunnainen tulos?

Noppaa heittävät Hupu, Tupu, Lupu ja Hannu Hanhi. Akua ei kiinnosta noppa vaan Iines.

Hupu ennustaa, että noppa antaa tulokseksi minkä tahansa silmäluvun 1-6. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis 6/6 eli 1.

Tupu ennustaa, että nopan antamaksi tulokseksi tulee joko 1 tai 2. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis klassisen todennäköisyyslaskennan mukaan 2/6.

Lupu on erehtynyt käymään pyhäkoulussa, jossa JC-setä on kertonut että "ilman suotuisan tapauksen valintaa syntyy vain satunnainen tulos, todennäköisyydellä 1". Tämän perusteella Lupu erehtyy päättelemään, että jos hän nyt valitsee suotuisan tapauksen eli luvun 3 niin mitään satunnaista tulosta ei synny, vaan ilmeisesti Jeesus vaikuttaa noppaan niin, että tulokseksi tulee hänen pyytämänsä tulos 3. Tupu, joka nuoresta iästään huolimatta on jo fiksu ateisti, sanoisi kuitenkin Lupun ennusteen todennäköisyydeksi JC-sedän höpinöistä huolimatta 1/6.

Hannu ennustaa, että antaa tulokseksi silmäluvun 6. Hänen ennusteensa toteutumisen todennäköisyys on siis myös 1/6

Aku ei osallistu nopan heittoon. Hannu heittää nopan ilman mitään filunkia. Tulokseksi saadaan silmäluku 6. Vaikka Aku ei valinnut mitään suotuisaa tapausta ja muut valitsivat yhden tai useamman suotuisan tapauksen niin nopan antama tulos oli silti satunnainen ja tällä kertaa se sattui olemaan 6.

Kun heitetään noppaa kerran niin saatavan tuloksen todennäköisyys - oli se mikä tahansa alkeistapauksista - on aina 1/6.

Sen todennäköisyys, että saadaan ylipäätään jokin tulos noppaa heitettäessä on toki 1.

Jos tehdään ennuste koskien nopanheiton tulosta siten, että valittujen suotuisten tapausten joukko on täsmälleen sama kuin alkeistapausten joukko niin ennusteen toteutumisen todennäköisyys on tietenkin 1.

"Miltä muuten tuntuu valehdella ideologiansa puolesta?"

a) en ole valehdellut ja b) enkä minä en sovella ideologiaa (enkä mitään muutakaan) tieteen tulosten tai logiikan vääristelyyn.

Sinähän se tiedät miltä tuntuu valehdella uskontonsa vuoksi. Olemmehan taannoin aiheesta keskustelleet.

Lue lisää

"Nopan heiton tulos on aina satunnainen joka tapauksessa vaikka joku valitsikin yhden tai useamman suotuisan tapauksen kaikkien alkeistapausten joukossa. Miten luulet suotuisan tapauksen valinnan vaikuttavan nopan fyysiseen ominaisuuteen tuottaa satunnainen tulos?"

Oletko todella niin typerä, että ryhdyt opastamaan minua tässä asiassa? Luuletko, että olen vain huvikseni kirjoitellut tuntikausia molochin väärinkäsityksiä korjaillen?

Et ymmärrä, että kun valitaan suotuisa tapaus ennen arvontaa, syntyvällä tuloksella voi olla kaksoismerkitys. Suotuisan tapauksen esiintyessä tulos on myös tietty tulos, satunnainen se tietenkin on nopan kannalta aina.

Olen jo hyvin kauan sitten kirjoittanut, että tietty tulos on suhteellinen käsite. Se on tietty vain sille, joka on ennen arvontaa sen suotuisaksi tapauksekseen nimennyt.

Banaalit esimerkkisi osoittavat, että et tajua tästä aihepiiristä kuin enintään alkeet.

Nähdäkseni olet älyllisesti liian rajoittunut voidaksesi itse ymmärtää tällaisia asioita. En ole varma ymmärrätkö asiaa edes selitykseni jälkeenkään. Kaiken lisäksi olet osoittautunut valehtelijaksi.

Siksi en ala keskustelemaan kanssasi E:n esimerkin valheellisuudesta. Sen keskustelun olen molochin kanssa jo käynyt.

Nythän myös moloch on viimein asiallisesti tunnustanut E:n esimerkin valheellisuuden. molochin taival totuuteen on ollut pelottavan pitkä ja raskas, mutta tiedän, että uskostaan Jumalaan hän on saanut voimia kestääkseen tämän koettelemuksen.

Muista evoista ei nimittäin ole ollut molochille mitään apua. Myös tieteenharrastaja on sotkeutunut toivottomasti valheiden verkkoon. Poikkeuksena on vain RepeR, joka myönsi molochin vääristelyt ja kehotti häntä ne lopettamaan.

*JC kirjoitti:

"Nopan heiton tulos on aina satunnainen joka tapauksessa vaikka joku valitsikin yhden tai useamman suotuisan tapauksen kaikkien alkeistapausten joukossa. Miten luulet suotuisan tapauksen valinnan vaikuttavan nopan fyysiseen ominaisuuteen tuottaa satunnainen tulos?"

Oletko todella niin typerä, että ryhdyt opastamaan minua tässä asiassa? Luuletko, että olen vain huvikseni kirjoitellut tuntikausia molochin väärinkäsityksiä korjaillen?

Et ymmärrä, että kun valitaan suotuisa tapaus ennen arvontaa, syntyvällä tuloksella voi olla kaksoismerkitys. Suotuisan tapauksen esiintyessä tulos on myös tietty tulos, satunnainen se tietenkin on nopan kannalta aina.

Olen jo hyvin kauan sitten kirjoittanut, että tietty tulos on suhteellinen käsite. Se on tietty vain sille, joka on ennen arvontaa sen suotuisaksi tapauksekseen nimennyt.

Banaalit esimerkkisi osoittavat, että et tajua tästä aihepiiristä kuin enintään alkeet.

Nähdäkseni olet älyllisesti liian rajoittunut voidaksesi itse ymmärtää tällaisia asioita. En ole varma ymmärrätkö asiaa edes selitykseni jälkeenkään. Kaiken lisäksi olet osoittautunut valehtelijaksi.

Siksi en ala keskustelemaan kanssasi E:n esimerkin valheellisuudesta. Sen keskustelun olen molochin kanssa jo käynyt.

Nythän myös moloch on viimein asiallisesti tunnustanut E:n esimerkin valheellisuuden. molochin taival totuuteen on ollut pelottavan pitkä ja raskas, mutta tiedän, että uskostaan Jumalaan hän on saanut voimia kestääkseen tämän koettelemuksen.

Muista evoista ei nimittäin ole ollut molochille mitään apua. Myös tieteenharrastaja on sotkeutunut toivottomasti valheiden verkkoon. Poikkeuksena on vain RepeR, joka myönsi molochin vääristelyt ja kehotti häntä ne lopettamaan.

Lue lisää

"Nythän myös moloch on viimein asiallisesti tunnustanut E:n esimerkin valheellisuuden. molochin taival totuuteen on ollut pelottavan pitkä ja raskas, mutta tiedän, että uskostaan Jumalaan hän on saanut voimia kestääkseen tämän koettelemuksen."

Hahaha. Lisää valheita minusta, tiedät mainiosti, etten pidä Enqvistin esimerkkiä valheellisena enkä sellaista ole tunnustanut. Päinvastoin osoitin aloitukseni kysymyksellä, johon ei sinulla edelleenkään kykyä vastata, että kritiikkinne sitä kohtaan oli perusteetonta.

"Poikkeuksena on vain RepeR, joka myönsi molochin vääristelyt ja kehotti häntä ne lopettamaan."

Haha. Eihän hän noin sanonut.

*JC kirjoitti:

"Nopan heiton tulos on aina satunnainen joka tapauksessa vaikka joku valitsikin yhden tai useamman suotuisan tapauksen kaikkien alkeistapausten joukossa. Miten luulet suotuisan tapauksen valinnan vaikuttavan nopan fyysiseen ominaisuuteen tuottaa satunnainen tulos?"

Oletko todella niin typerä, että ryhdyt opastamaan minua tässä asiassa? Luuletko, että olen vain huvikseni kirjoitellut tuntikausia molochin väärinkäsityksiä korjaillen?

Et ymmärrä, että kun valitaan suotuisa tapaus ennen arvontaa, syntyvällä tuloksella voi olla kaksoismerkitys. Suotuisan tapauksen esiintyessä tulos on myös tietty tulos, satunnainen se tietenkin on nopan kannalta aina.

Olen jo hyvin kauan sitten kirjoittanut, että tietty tulos on suhteellinen käsite. Se on tietty vain sille, joka on ennen arvontaa sen suotuisaksi tapauksekseen nimennyt.

Banaalit esimerkkisi osoittavat, että et tajua tästä aihepiiristä kuin enintään alkeet.

Nähdäkseni olet älyllisesti liian rajoittunut voidaksesi itse ymmärtää tällaisia asioita. En ole varma ymmärrätkö asiaa edes selitykseni jälkeenkään. Kaiken lisäksi olet osoittautunut valehtelijaksi.

Siksi en ala keskustelemaan kanssasi E:n esimerkin valheellisuudesta. Sen keskustelun olen molochin kanssa jo käynyt.

Nythän myös moloch on viimein asiallisesti tunnustanut E:n esimerkin valheellisuuden. molochin taival totuuteen on ollut pelottavan pitkä ja raskas, mutta tiedän, että uskostaan Jumalaan hän on saanut voimia kestääkseen tämän koettelemuksen.

Muista evoista ei nimittäin ole ollut molochille mitään apua. Myös tieteenharrastaja on sotkeutunut toivottomasti valheiden verkkoon. Poikkeuksena on vain RepeR, joka myönsi molochin vääristelyt ja kehotti häntä ne lopettamaan.

Lue lisää

"Oletko todella niin typerä, että ryhdyt opastamaan minua tässä asiassa?"

Typeräähän se on typerien ja ymmärtämättömien kanssa vänkääminen, joten siinä mielessä voin ollakin typerä. Olet näköjään korottamassa itse itseäsi jonkinlaiseksi todennäköisyyslaskennan ja siihen liittyvän filosofioinnin guruksi.

"Luuletko, että olen vain huvikseni kirjoitellut tuntikausia molochin väärinkäsityksiä korjaillen?"

Motivaatiosi Molochin kanssa keskusteluun ei minua kiinnosta. Aivan sama teitkö sitä huviksesi tai et.

"Et ymmärrä, että kun valitaan suotuisa tapaus ennen arvontaa, syntyvällä tuloksella voi olla kaksoismerkitys."

Heitetään noppaa kerran. Henkilö A ennustaa tulokseksi silmäluvun 6 (suotuisa tapaus henkilön A kannalta on siis 6). Henkilö B valitsee suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 saamisen. Nopan heitto antaa tulokseksi silmäluvun 3. Mikä tässä on saadun tuloksen "kaksoimerkitys"? Sekö, että 1) saatiin satunnainen tulos 3 ja että 2) saatu tulos 3 on sama kuin henkilön B valitsema suotuisa tapaus?

Mikä konkreettinen merkitys tällä "kaksoismerkityksellä" on?

"Suotuisan tapauksen esiintyessä tulos on myös tietty tulos, satunnainen se tietenkin on nopan kannalta aina."

Edellisessä esimerkissä saatu tulos 3 oli satunnainen ja se sattui olemaan sama kun henkilön B valitsema. Mitä tämä "tietty tulos" tarkoittaa esimerkkini kontekstissa? Tarkoittaako se ainoastaan ja vain sitä, että se sattui olemaan saman kuin henkilön B valitsema suotuisa tapaus. Vai vielä lisäksi jotain muuta?

"Olen jo hyvin kauan sitten kirjoittanut, että tietty tulos on suhteellinen käsite. Se on tietty vain sille, joka on ennen arvontaa sen suotuisaksi tapauksekseen nimennyt."

Mitä tämä "tietty tulos" käsitteesi tarkkaan ottaen tarkoittaa? Mikä merkitys sillä on todennäköisyyksien laskentaan? Erityisesti mikä merkitys sillä on alkeistapahtumien todennäköisyyksen tarkasteluun?

Toteamuksesi vaikuttaa minusta merkityksettömältä mutuilulta.

"Banaalit esimerkkisi osoittavat, että et tajua tästä aihepiiristä kuin enintään alkeet."

Mikä osoittaa sen, että ymmärrän vain alkeet? Oliko esimerkkeissäni jokin virhe? Jos oli niin osoitatko mikä? Tietysti esimerkissäni oli sarkasmia ja huumoria (jeesuksen vaikutus nopan heittoon), minkä varmaan ymmärsit.

"Nähdäkseni olet älyllisesti liian rajoittunut voidaksesi itse ymmärtää tällaisia asioita."

Se, että ymmärrän sinun jonkin järjettömyyden, ei tarkoita sitä että minun pitäisi hyväksyä ne.

"En ole varma ymmärrätkö asiaa edes selitykseni jälkeenkään."

Se on tietenkin mahdollista. Voi olla niinkin, että sinulta se ymmärrys puuttuu.

"Kaiken lisäksi olet osoittautunut valehtelijaksi."

MItä olen tässä keskustelussa valehdellut?

"Siksi en ala keskustelemaan kanssasi E:n esimerkin valheellisuudesta."

Todellisuudessa taidat jänistää.

"Sen keskustelun olen molochin kanssa jo käynyt."

Minä en ole Moloch. Enkä ole perehtynyt keskusteluunne johon toistuvasti viittaat.

"Nythän myös moloch on viimein asiallisesti tunnustanut E:n esimerkin valheellisuuden."

Laitatko linkin tuohon keskusteluun, johon viittaat ja missä Moloch tunnusti E:n esimerkin valheellisuuden? Ehkäpä opin siitä keskustelusta jotain.

"Muista evoista ei nimittäin ole ollut molochille mitään apua. Myös tieteenharrastaja on sotkeutunut toivottomasti valheiden verkkoon. Poikkeuksena on vain RepeR, joka myönsi molochin vääristelyt ja kehotti häntä ne lopettamaan.
"
Ilmeisesti viittaat nyt johonkin aiempaan keskusteluun. Tuon suuntaisia kommentteja en ole Repen havainnut tässä keskustelussa tehneen.

*JC kirjoitti:

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1.

Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi.

"Päättelyt" molochin tyyliin osoittautuvat heti todellisen nopan silmälukujen esiintymistodennäköisyyksiä laskettaessa täysin hyödyttömiksi.

Lue lisää

"Ja sitä se edustaa, eikä mitään muuta. Yleisesti ottaen jaettava edustaa suotuisten tapausten lukumäärää, tässä tapauksessa tuo lukumäärä on 1."

Klassisessa todennäköisyyslaskennassa jonkin suotuisten tapausten joukkona määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyys lasketaan toki jakamalla suotuisten tapausten lukumäärä kaikkien alkeistapausten lukumäärällä. Tässä on edellytyksenä, että alkeistapahtumat ovat symmetrisiä eli niillä on täsmälleen sama todennäköisyys.

"Eli jokaisen alkeistapauksenkin (silmäluvun) esiintymistodennäköisyys on tietenkin laskettava valitsemalla kukin silmäluku vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi. "

Kun arvontaväline on symmetrinen (kuten noppa tai lantti) eli sen mahdolliset tulokset eli alkeistapaukset ovat yhtä todennäköisiä, voidaan kunkin alkeistapauksen todennäköisyys määritellä ilman, että jokainen alkeistapaus valitaan vuorollaan suotuisaksi tapaukseksi. Riittää kun tiedetään alkeistapausten määrä.

Alkeistapausten lasku JC:n menetelmällä menisi näin:

E = { 1, 2, 3, 4, 5, 6}

Silmäluvun 1 todennäköisyys. Eli valitaan 1 suotuisaksi tapahtumaksi.

A = {1}

P(A) = n(A) / n(E) = 1 / 6

Silmäluvun 2 todennäköisyys. Eli valitaan 2 suotuisaksi tapahtumaksi.

B = {2}

P(B) = n(B) / n(E) = 1 / 6

jne.

Onhan tuo ihan mahdollinen menetelmä, mutta ei tarpeellista silloin kun lasketaan todennäköisyys yksittäisen symmetrisen arvontavälineen symmetrisiselle alkeistapaukselle. Tällaisessa triviaalissa tapauksessa riittää kun tiedetään symmetristen alkeistapauksien määrä.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ei, jos (1/6) 1 edustaa valittua suotuisaa tapausta."

Ei sen tarvitse edustaa suotuisaa tapausta. Tiedämme joka tapauksessa ilam suotuisan tapahtuman valintaakin, että nopan jokaisen silmäluvun todennäköisyys on 1/6 ja tämän tunnustaminen kumoaisi Enqvistin esimerkin kritiikkinne, joten ette tuota ilmiselvää totuutta kykene tunnustamaan, koska Enqvist on ateisti ja se n teistä paha juttu.

Lue lisää

"Ei sen tarvitse edustaa suotuisaa tapausta. Tiedämme joka tapauksessa ilam suotuisan tapahtuman valintaakin, että nopan jokaisen silmäluvun todennäköisyys on 1/6"

Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?

olimmeko....? kirjoitti:

"Ei sen tarvitse edustaa suotuisaa tapausta. Tiedämme joka tapauksessa ilam suotuisan tapahtuman valintaakin, että nopan jokaisen silmäluvun todennäköisyys on 1/6"

Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?

Lue lisää

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Emme . Suotuisaa tapahtumaa ei tarvitse valita, jotta tietäisime kunkin tapahtuman todennäköisyydet.

moloch_horridus kirjoitti:

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Emme . Suotuisaa tapahtumaa ei tarvitse valita, jotta tietäisime kunkin tapahtuman todennäköisyydet.

Lue lisää

"Emme . Suotuisaa tapahtumaa ei tarvitse valita, jotta tietäisime kunkin tapahtuman todennäköisyydet."

Nyt ei ole kysymys kunkin tapahtuman todennäköisyydestä, vaan nopanheitossa saadusta silmäkuvusta kolme ja sen johdosta sanotusta toteamuksesta, että 1/6 todennäköisyys on tapahtunut tosiasia.

Yksinkertainen kysymys, oliko nopan silmäluku kolme valittu ennen heittoa suotuisaksi tapapaukseksi? Vastaus, "emme", ei ole tässä tapuksessa oikea vastaus.

selvä tapaus kirjoitti:

"Emme . Suotuisaa tapahtumaa ei tarvitse valita, jotta tietäisime kunkin tapahtuman todennäköisyydet."

Nyt ei ole kysymys kunkin tapahtuman todennäköisyydestä, vaan nopanheitossa saadusta silmäkuvusta kolme ja sen johdosta sanotusta toteamuksesta, että 1/6 todennäköisyys on tapahtunut tosiasia.

Yksinkertainen kysymys, oliko nopan silmäluku kolme valittu ennen heittoa suotuisaksi tapapaukseksi? Vastaus, "emme", ei ole tässä tapuksessa oikea vastaus.

Lue lisää

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Tuossa kuvaamassasi tapahtumassa nopan heitto antoi silmäluvuksi 3. Tulos 3 saadaan noppaa kerran heitettäessä todennäköidyydellä 1/6.

Suotuisten tapausten valinta liittyy todennäköisyyslaskelmien tekemiseen, kun lasketaan jonkin satunnaisen ilmiön antaman määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyyttä.

Kuvauksessesi perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuvaamasi nopan heitto liittyisi esimerkiksi pyhäkoulun matematiikkakerhossa tehtyihin tondennäköisyyslaskujen harjoituksiin.

Sillä valitsiko joku suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 tai jotain muuta, syystä tai toisesta, ei ole mitään vaikutusta nopan satunnaisiin tuloksiin.

selvä tapaus kirjoitti:

"Emme . Suotuisaa tapahtumaa ei tarvitse valita, jotta tietäisime kunkin tapahtuman todennäköisyydet."

Nyt ei ole kysymys kunkin tapahtuman todennäköisyydestä, vaan nopanheitossa saadusta silmäkuvusta kolme ja sen johdosta sanotusta toteamuksesta, että 1/6 todennäköisyys on tapahtunut tosiasia.

Yksinkertainen kysymys, oliko nopan silmäluku kolme valittu ennen heittoa suotuisaksi tapapaukseksi? Vastaus, "emme", ei ole tässä tapuksessa oikea vastaus.

Lue lisää

"Nyt ei ole kysymys kunkin tapahtuman todennäköisyydestä, vaan nopanheitossa saadusta silmäkuvusta kolme ja sen johdosta sanotusta toteamuksesta, että 1/6 todennäköisyys on tapahtunut tosiasia."

Aivan. Ennen heittoa tuloksen 3 todennäköisyys oli 1/6. Ja silti se tapahtui.

"Yksinkertainen kysymys, oliko nopan silmäluku kolme valittu ennen heittoa suotuisaksi tapapaukseksi? Vastaus, "emme", ei ole tässä tapuksessa oikea vastaus."

Ei olekaan. Enkä vastannut tuollaiseen kysymykseen vastauksellani, vaan tähän:

"olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

blindwatchmaker kirjoitti:

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Tuossa kuvaamassasi tapahtumassa nopan heitto antoi silmäluvuksi 3. Tulos 3 saadaan noppaa kerran heitettäessä todennäköidyydellä 1/6.

Suotuisten tapausten valinta liittyy todennäköisyyslaskelmien tekemiseen, kun lasketaan jonkin satunnaisen ilmiön antaman määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyyttä.

Kuvauksessesi perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuvaamasi nopan heitto liittyisi esimerkiksi pyhäkoulun matematiikkakerhossa tehtyihin tondennäköisyyslaskujen harjoituksiin.

Sillä valitsiko joku suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 tai jotain muuta, syystä tai toisesta, ei ole mitään vaikutusta nopan satunnaisiin tuloksiin.

Lue lisää

"Tuossa kuvaamassasi tapahtumassa nopan heitto antoi silmäluvuksi 3. Tulos 3 saadaan noppaa kerran heitettäessä todennäköidyydellä 1/6."

Nopanheitto antoi silmäluvuksi 3, jonka todennäköisyys ennen heittoa oli 1/6. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että mainittu 1/6 todennäköisyys toteutui.

"Suotuisten tapausten valinta liittyy todennäköisyyslaskelmien tekemiseen, kun lasketaan jonkin satunnaisen ilmiön antaman määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyyttä."

Suotuisten tapausten valinta liittyy myös nopaheittoon, niinkuin ylläolevasta toteamuksesta voimme havaita.

"Kuvauksessesi perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuvaamasi nopan heitto liittyisi esimerkiksi pyhäkoulun matematiikkakerhossa tehtyihin tondennäköisyyslaskujen harjoituksiin."

Aivan, nopanheitto ei liity todennäköisyyslaskujen harjoituksiin, mutta nopanheittojen silmäluvuille ja muille valituille tulosvaihtoehdoille voidaan laskea todennäköisyydet.

"Sillä valitsiko joku suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 tai jotain muuta, syystä tai toisesta, ei ole mitään vaikutusta nopan satunnaisiin tuloksiin."

Niin, suotuisan tapauksen valinta ei vaikuta nopan satunnaisiin tuloksiin, mutta vaikuttaa siihen, että heiton jälkeisellä tuloksella on merkitystä siihen, toteutuiko suotuisalle tapaukselle laskettu todennäköisyys vai ei.

noppailua kirjoitti:

"Tuossa kuvaamassasi tapahtumassa nopan heitto antoi silmäluvuksi 3. Tulos 3 saadaan noppaa kerran heitettäessä todennäköidyydellä 1/6."

Nopanheitto antoi silmäluvuksi 3, jonka todennäköisyys ennen heittoa oli 1/6. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että mainittu 1/6 todennäköisyys toteutui.

"Suotuisten tapausten valinta liittyy todennäköisyyslaskelmien tekemiseen, kun lasketaan jonkin satunnaisen ilmiön antaman määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyyttä."

Suotuisten tapausten valinta liittyy myös nopaheittoon, niinkuin ylläolevasta toteamuksesta voimme havaita.

"Kuvauksessesi perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuvaamasi nopan heitto liittyisi esimerkiksi pyhäkoulun matematiikkakerhossa tehtyihin tondennäköisyyslaskujen harjoituksiin."

Aivan, nopanheitto ei liity todennäköisyyslaskujen harjoituksiin, mutta nopanheittojen silmäluvuille ja muille valituille tulosvaihtoehdoille voidaan laskea todennäköisyydet.

"Sillä valitsiko joku suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 tai jotain muuta, syystä tai toisesta, ei ole mitään vaikutusta nopan satunnaisiin tuloksiin."

Niin, suotuisan tapauksen valinta ei vaikuta nopan satunnaisiin tuloksiin, mutta vaikuttaa siihen, että heiton jälkeisellä tuloksella on merkitystä siihen, toteutuiko suotuisalle tapaukselle laskettu todennäköisyys vai ei.

Lue lisää

"Suotuisten tapausten valinta liittyy myös nopaheittoon, niinkuin ylläolevasta toteamuksesta voimme havaita."

Voi se liittyä, mutta sen ei tarvitse liityä. Voimme tietää nopanheiton eri tulosten todennäköisyydet ennen heittoa ilman suotuisan tapahtuman valintaakin.

noppailua kirjoitti:

"Tuossa kuvaamassasi tapahtumassa nopan heitto antoi silmäluvuksi 3. Tulos 3 saadaan noppaa kerran heitettäessä todennäköidyydellä 1/6."

Nopanheitto antoi silmäluvuksi 3, jonka todennäköisyys ennen heittoa oli 1/6. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että mainittu 1/6 todennäköisyys toteutui.

"Suotuisten tapausten valinta liittyy todennäköisyyslaskelmien tekemiseen, kun lasketaan jonkin satunnaisen ilmiön antaman määritellyn tuloksen toteutumisen todennäköisyyttä."

Suotuisten tapausten valinta liittyy myös nopaheittoon, niinkuin ylläolevasta toteamuksesta voimme havaita.

"Kuvauksessesi perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuvaamasi nopan heitto liittyisi esimerkiksi pyhäkoulun matematiikkakerhossa tehtyihin tondennäköisyyslaskujen harjoituksiin."

Aivan, nopanheitto ei liity todennäköisyyslaskujen harjoituksiin, mutta nopanheittojen silmäluvuille ja muille valituille tulosvaihtoehdoille voidaan laskea todennäköisyydet.

"Sillä valitsiko joku suotuisaksi tapaukseksi silmäluvun 3 tai jotain muuta, syystä tai toisesta, ei ole mitään vaikutusta nopan satunnaisiin tuloksiin."

Niin, suotuisan tapauksen valinta ei vaikuta nopan satunnaisiin tuloksiin, mutta vaikuttaa siihen, että heiton jälkeisellä tuloksella on merkitystä siihen, toteutuiko suotuisalle tapaukselle laskettu todennäköisyys vai ei.

Lue lisää

"Niin, suotuisan tapauksen valinta ei vaikuta nopan satunnaisiin tuloksiin,"
mutta vaikuttaa siihen, että heiton jälkeisellä tuloksella on merkitystä siihen, toteutuiko suotuisalle tapaukselle laskettu todennäköisyys vai ei."

Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa).

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, ..."

Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin:

""Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ..."

Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,

"niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Niin, suotuisan tapauksen valinta ei vaikuta nopan satunnaisiin tuloksiin,"
mutta vaikuttaa siihen, että heiton jälkeisellä tuloksella on merkitystä siihen, toteutuiko suotuisalle tapaukselle laskettu todennäköisyys vai ei."

Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa).

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, ..."

Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin:

""Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ..."

Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,

"niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6.

Lue lisää

"Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa)."

Mielestäni emme laske satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyttä, vaan laskemme todennäköisyyden valitulle suotuisalle tapahtumalle. Olen samaa mieltä siitä, että todennäköisyydet eivät toteudu, vaan suotuisa tapahtuma joko toteutuu tai ei.

"Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin: "Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ...""

Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta. Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei.

"Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,
koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6."

Tuskimpa. Nopaa voidaan heittää myös rahasta. Valitaan nopasta jokin silmäluku kuudesta, jonka saamisen puolesta lyödään vetoa. Emme voita vetoa muulla saadulla silmäluvulla, kuin sillä, johon panostimme.

noppailua kirjoitti:

"Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa)."

Mielestäni emme laske satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyttä, vaan laskemme todennäköisyyden valitulle suotuisalle tapahtumalle. Olen samaa mieltä siitä, että todennäköisyydet eivät toteudu, vaan suotuisa tapahtuma joko toteutuu tai ei.

"Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin: "Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ...""

Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta. Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei.

"Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,
koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6."

Tuskimpa. Nopaa voidaan heittää myös rahasta. Valitaan nopasta jokin silmäluku kuudesta, jonka saamisen puolesta lyödään vetoa. Emme voita vetoa muulla saadulla silmäluvulla, kuin sillä, johon panostimme.

Lue lisää

"Tuskimpa."

Olet siis sitä mieltä, että lukion pitkän matematiikan kirja on väärässä, kun se kertoo kuinka voimme laskea kunkin silmäluvun todennäköisyyden ilman, että valitsemme suotuisaa tapahtumaa:

"Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä. Kunkin silmäluvun todennäköisyys on siis

p = 1/n = 1/6"

Miksi uskoisimme sinua tai JC:tä, kun väitätte vastoin lukion matematiikan opetusta?

noppailua kirjoitti:

"Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa)."

Mielestäni emme laske satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyttä, vaan laskemme todennäköisyyden valitulle suotuisalle tapahtumalle. Olen samaa mieltä siitä, että todennäköisyydet eivät toteudu, vaan suotuisa tapahtuma joko toteutuu tai ei.

"Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin: "Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ...""

Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta. Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei.

"Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,
koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6."

Tuskimpa. Nopaa voidaan heittää myös rahasta. Valitaan nopasta jokin silmäluku kuudesta, jonka saamisen puolesta lyödään vetoa. Emme voita vetoa muulla saadulla silmäluvulla, kuin sillä, johon panostimme.

Lue lisää

Onneksi olkoon, keksit kai puolivahingossa ennakkotodennäköisyyden:

"Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta."

Aivan oikein. Nopanheitossa jokaisen alkeistapahtuman jälkitodennäköisyys on 1. ja saman tapahtuman ennakkotodennäköisyys 1/6.

"Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei."

Joskus kiinnostaa, joskus ei. Noihin todennäköisyyksiin asia ei vaikuta, ei edes se, heitetäänkö noppaa ollenkaan tai onko sitä edes olemassa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tuskimpa."

Olet siis sitä mieltä, että lukion pitkän matematiikan kirja on väärässä, kun se kertoo kuinka voimme laskea kunkin silmäluvun todennäköisyyden ilman, että valitsemme suotuisaa tapahtumaa:

"Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä. Kunkin silmäluvun todennäköisyys on siis

p = 1/n = 1/6"

Miksi uskoisimme sinua tai JC:tä, kun väitätte vastoin lukion matematiikan opetusta?

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv

noppailua kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv

Lue lisää

"Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv"

Älä viitsi vielä valehdella kannastani, kun olen koko ajan tunnustanut, että todennäköisyys voidaan laskea suotuisallekin tapahtumalle sen lisäksi että voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin. Eikö sinulla ole mitään häpyä?

noppailua kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv

Lue lisää

Ihan kuin väittäisit ettei voi naida ollenkaan ilman kumia, koska toisinaan naidessa käytetään sitä.

En haluaisi kirjoitella karkeita, mutta teen kaikkeni, että ymmärtäisit tämän asian.

moloch_horridus kirjoitti:

"Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv"

Älä viitsi vielä valehdella kannastani, kun olen koko ajan tunnustanut, että todennäköisyys voidaan laskea suotuisallekin tapahtumalle sen lisäksi että voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin. Eikö sinulla ole mitään häpyä?

Lue lisää

"Älä viitsi vielä valehdella kannastani, kun olen koko ajan tunnustanut, että todennäköisyys voidaan laskea suotuisallekin tapahtumalle sen lisäksi että voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin."

No, jos todennäköisyys lasketaan esitämästäni linkin kaavasta, niin myös sinun esittämän kirjan todennäköisyydet on laskettu kyseisellä kaavalla.

moloch_horridus kirjoitti:

"Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv"

Älä viitsi vielä valehdella kannastani, kun olen koko ajan tunnustanut, että todennäköisyys voidaan laskea suotuisallekin tapahtumalle sen lisäksi että voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin. Eikö sinulla ole mitään häpyä?

Lue lisää

"...voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin"

Miten tapahtuman todennäköisyys lasketaan nopalle?

noppailua kirjoitti:

"Suotuisten tapausten (joukon) valinta on ainoastaan matemaattinen abstraktio, jota käytetään kun lasketaan jonkin satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys klassisen todennäköisyyden periaatteella. Todennäköisyydet sinänsä eivät toteudu vaan tapahtumat, joiden todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyyslaskennalla ja siinä yhteydessä määrittelemällä suotuisten tapahtumien joukko (silloin kun klassista todennäköisyyttä voidaan soveltaa)."

Mielestäni emme laske satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyttä, vaan laskemme todennäköisyyden valitulle suotuisalle tapahtumalle. Olen samaa mieltä siitä, että todennäköisyydet eivät toteudu, vaan suotuisa tapahtuma joko toteutuu tai ei.

"Tarkkaan ottaen noin ei sanota. Voidaan todeta, että tulokseksi tuli 3. Kyseisen tuloksen saamisen todennäköisyys kerran noppaa heittämällä on 1/6. Joten oikeampi ilmaisu on näin: "Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 tapahtui, ...""

Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta. Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei.

"Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton,
koska kuusitahkoisen nopan kohdalla, joka on symmetrinen arvontavälinen, jokaisen mahdollisen tuloksen eli alkeistapauksen toteutumisen todennäköisyys on 1/6."

Tuskimpa. Nopaa voidaan heittää myös rahasta. Valitaan nopasta jokin silmäluku kuudesta, jonka saamisen puolesta lyödään vetoa. Emme voita vetoa muulla saadulla silmäluvulla, kuin sillä, johon panostimme.

Lue lisää

"Mielestäni emme laske satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyttä, vaan laskemme todennäköisyyden valitulle suotuisalle tapahtumalle. Olen samaa mieltä siitä, että todennäköisyydet eivät toteudu, vaan suotuisa tapahtuma joko toteutuu tai ei."

Satunnaiskoe on nyt vain todennäköisyyslaskennassa käytetty yleinen termi. Satunnaiskokeessa on jokin satunnaisilmiö (esim. lantinheitto), jolle määritellyn jonkin tuloksen (esim. saadaan kolme kruunaa peräkkäin) todennäköisyyttä. Jos satunnaiskokeessa voidaan käyttää klassista todennäköisyyttä, silloin määritellään suotuisa tapahtuma ja lasketaan sille todennäköisyys.

"Kun jonkin tapahtuman todennäköisyys on 1/6, kyse on toteutumattomasta tapahtumasta. Tässä on kyse toteutuneesta tapahtumasta."

Nopan heitossa silmäluvun 3 saamisen todennäköisyys ei muutu vaikka silmäluku 3 saataisiinkin yhdessä tai useammassa heitossa.

"Kun nopanheitoissa saamme tuloksen 3, meitä kiinnostaa se, oliko se suotuisten tapausten joukkoon kuuluva vai ei."

Siinä tapauksessa kyllä, jos syystä tai toisesta suotuisten tapausten joukko on määritelty. Entä sitten?

Alkuperäisessä kysymyksessäsi:

"Jos saamme nopanheitossa tuloksen 3, sanomme, että 1/6 todennäköisyys tapahtui, niin olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Et määritellyt oliko ennen nopanheittoa suotuisaksi tapahtumaksi määritelty jotakin.

"Kaiken kaikkiaan oheinen kysymys on epärelevantti ja tarpeeton ...."

"Tuskimpa. Nopaa voidaan heittää myös rahasta. Valitaan nopasta jokin silmäluku kuudesta, jonka saamisen puolesta lyödään vetoa. Emme voita vetoa muulla saadulla silmäluvulla, kuin sillä, johon panostimme."

Näin toki silloin kun nopanheitosta saadulle tulokselle on etukäteen määritelty jokin merkitys, esim. vedonlyöntiin lyöntien. Et vain alkuperäisessä kysymyksessä antanut mitään viitettä siitä, että tällainen merkitys olisi ennen nopanheittoa määritelty. Kysyit vain, että "... olimmeko valinneet ennen heittoa suotuisaksi tapaukseksi 3?"

Kaiken kaikkiaan tuo sinun kysymyksesi on luvalla sanoen aika hölmö ja sen pyörittelyssä ei juurikaan mieltä.

noppailua kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että alla oleva artikkeli (linkki) on väärässä, kun siinä käytetään suotuisaa tapausta todennäköisyyttä laskettaessa.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/mab/mab05/4_todennakoisyyden_lahtokohdat/mab5_4.3_klassinen_todennakoisyys.pdf?C:D=gr9l.gpmv&m:selres=gr9l.gpmv

Lue lisää

Etkö todellakaan ymmärrä sitä mikä ero on kun:

1) lasketaan symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys kun symmetrisia alkeistapahtumia on äärellinen joukko ja symmetrian vuoksi jokaisen alkeistapahtuman todennäköisyys on sama

versus

2) lasketaan todennäköisyys jollekin suotuisalle tapahtumalle, joka määritellään suotuisaksi valittujen alkeistapahtumien joukkona?

noppailua kirjoitti:

"Älä viitsi vielä valehdella kannastani, kun olen koko ajan tunnustanut, että todennäköisyys voidaan laskea suotuisallekin tapahtumalle sen lisäksi että voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin."

No, jos todennäköisyys lasketaan esitämästäni linkin kaavasta, niin myös sinun esittämän kirjan todennäköisyydet on laskettu kyseisellä kaavalla.

Lue lisää

"No, jos todennäköisyys lasketaan esitämästäni linkin kaavasta, niin myös sinun esittämän kirjan todennäköisyydet on laskettu kyseisellä kaavalla."

Ei ole. Etkö osaa lukea selvää suomea:

"Siis alkeistapauksen todennäköisyys on alkeistapausten määrän käänteisluku"`?

ja tässä tapauksessa kaava on siis:

p = 1/n

mit nopalle tapahtuu kirjoitti:

"...voimme laskea tapahtuman todennäköisyyden nopalle ilman suptuisan tapahtuman valintaakin"

Miten tapahtuman todennäköisyys lasketaan nopalle?

"Miten tapahtuman todennäköisyys lasketaan nopalle?"

Näin:

"Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä. Kunkin silmäluvun todennäköisyys on siis

p = 1/n = 1/6"

"Esittäisitte nyt edes yhden tosiasian"

Maapallon miljardein vuosien ikä.

Eliöpopulaation geenipooli muuttuu ajan saatossa.

mdma kirjoitti:

"Esittäisitte nyt edes yhden tosiasian"

Maapallon miljardein vuosien ikä.

Esimerkkinne eivät kelpaa, koska kukaan ei ole ollut näkemässä, toisin kuin raamatun tapahtumissa, joita ilmeisesti joku on sienipöllyssä nähnyt.

Apo-Calypso kirjoitti:

Eliöpopulaation geenipooli muuttuu ajan saatossa.

Mutta missään ei ole todistettu niiden pienten muutosten johtavan makroevoluutioon. Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä.

Möttöskä 1 kirjoitti:

Mutta missään ei ole todistettu niiden pienten muutosten johtavan makroevoluutioon. Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä.

Lue lisää

"Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä. "

Eikä möttöskästä älykästä.

Koska olet tyhmä kuin puolityhjä hiilisäkki, niin kuvataanpa lajiutumistapahtuma (=makroevoluutio):

- Oletetaan eliöpopulaatio P.
- Populaatiosta P eriytyy osapopulaatio P'
- Populaatioiden P ja P' välillä ei tapahdu geenien vaihtoa
- Populaatiot P ja P' elävät erilaisissa ympäristöissä, jolloin niihin kohdistuu erilaset valintapaineet.
- Ajan saatossa populaatiot P ja P' alkavat erilaistua ilmiasultaan
- lopulta erot ovat niin suuria, että P:n ja P1:n jäsenet eivät pysty keskenään aikaansaamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä,

toisin sanoen:

On syntynyt uusi laji P'.

Lajiutumisesimerkkejä:
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/lajiut.html

Revi siitä ja itke.

Apo-Calypso kirjoitti:

"Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä. "

Eikä möttöskästä älykästä.

Koska olet tyhmä kuin puolityhjä hiilisäkki, niin kuvataanpa lajiutumistapahtuma (=makroevoluutio):

- Oletetaan eliöpopulaatio P.
- Populaatiosta P eriytyy osapopulaatio P'
- Populaatioiden P ja P' välillä ei tapahdu geenien vaihtoa
- Populaatiot P ja P' elävät erilaisissa ympäristöissä, jolloin niihin kohdistuu erilaset valintapaineet.
- Ajan saatossa populaatiot P ja P' alkavat erilaistua ilmiasultaan
- lopulta erot ovat niin suuria, että P:n ja P1:n jäsenet eivät pysty keskenään aikaansaamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä,

toisin sanoen:

On syntynyt uusi laji P'.

Lajiutumisesimerkkejä:
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/lajiut.html

Revi siitä ja itke.

Lue lisää

Raamattu kertoo meille Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa, että Jumala loi kasvit tuottamaan siementä ”lajiensa mukaan” (jakeet 11, 12). Jumala loi myös eläimet lisääntymään ”lajinsa mukaan” (jakeet 20, 24, 25). Periaatteen painottamiseksi ”lajiensa/lajinsa mukaan” on toistettu kymmenen kertaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Ja me pidämme sitä itsestään selvänä. Kun istutamme tomaatinsiemenen, emme oleta, että pelargoni putkahtaa maasta. Emme myöskään oleta, että koiramme synnyttää kissanpentuja, tai että raskaana oleva Betty-täti tuo sairaalasta kotiin simpanssin! Meidän päivittäiset kokemuksemme vahvistavat Raamatun totuuden, että eliöt saavat jälkeläisiä lajiensa mukaan.

Mutta mikä on luotu ”laji”? Ja mitkä eliöt vastaavat nykyään Jumalan alussa luomia lajeja? Kreationisti-tiedemies, Carl von Linné (Carolus Linnaeus) 1707-1778, taksonomian perustaja, yritti määrittää luodut lajit (engl. kind). Hän määritteli ”lajin” (engl. species) Ensimmäisen Mooseksen kirjan käsitteen kaltaisesti eliöryhmänä, jonka yksilöt voisivat risteytyä keskenään, mutta ei toisen ryhmän yksilöiden kanssa. (Lisätietoja Linnéstä artikkelin lopussa).

Luotuja lajeja etsimässä

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvusta lähtien kyky saada jälkeläisiä, toisin sanoen lisääntyä keskenään, määrittelee alkuperäiset luodut lajit. Linné käsitti tämän, mutta nimesi monia lajeja, esimerkiksi kukkia, niiden ominaispiirteiden perusteella ilman minkäänlaisia lisääntymiskokeiluja. Myöhemmässä vaiheessa hän teki laaja-alaisia risteyttämiskokeita ja ymmärsi, että hänen ”lajikäsitteensä” oli liian suppea. Näitä lajeja ei voitu pitää samana kuin luotuja lajeja; hän ajatteli, että ehkä ”suku” (genus) vastaisi paremmin luotuja lajeja.3,4

Vielä nykyäänkin luomiseen uskovien luullaan usein olevan sitä mieltä, että Jumala on luonut alussa kaikki nykyiset lajit (engl. species) sellaisina kuin ne ovat tänä päivänä. Tätä kutsutaan ”lajien muuttumattomuudeksi”. Raamattu ei opeta tällaista. Silti yliopistoprofessorit esittävät usein oppilaille miten uusi ”laji” on syntynyt esimerkiksi kärpäsistä, ja sitten he väittävät, että tämä kumoaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskuvauksen. Darwin teki tämän saman virheen tutkiessaan Galapagossaarien peippoja ja kilpikonnia. (Hän erehtyi myös olettaessaan, että luominen viittaisi siihen, että kukin eliö on luotu sinne missä se nykyisin on; mutta Raamatusta selviää, että nykyajan maalla elävät selkärankaiset siirtyivät tämänhetkisiin paikkoihinsa vedenpaisumuksen jälkeen.)

Jos kaksi eläintä tai kaksi kasvia voi risteytyä (tapahtuu ainakin hedelmöittyminen), silloin niiden täytyy kuulua samaan alkuperäiseen luotuun lajiin, josta ne siten myös polveutuvat. Jos risteytyvät lajit ovat eri suvuista, mutta samasta heimosta (engl. family), on mahdollista, että koko heimo on saattanut polveutua yhdestä luodusta lajista. Jos suvut ovat eri heimoista, mutta samasta lahkosta (engl. order), on mahdollista, että koko lahko on saattanut polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Toisaalta, jos kaksi lajia ei risteydy keskenään, se ei välttämättä osoita niiden kuuluneen alun perin eri lajeihin. Me kaikki tiedämme lapsettomia pareja, mutta se ei tarkoita, että he olisivat erillisistä lajeista!

Ajatellaan kolmea lajia: A, B ja C. Jos A ja B voivat kumpikin risteytyä C:n kanssa, on mahdollista, että kaikki kolme ovat samaa luotua lajia – pystyivätpä A ja B risteytymään keskenään tai eivät. Muun muassa mutaatiot voivat aiheuttaa lisääntymisvaikeuksia. Esimerkiksi kaksi kärpäslajia (Drosophila) saivat jälkeläisiä, jotka eivät pystyneet lisääntymään vanhempiensa lajien kanssa.5 Ne olivat uutta ”biologista lajia”. Tämä tapahtui kromosomiston vähäisen uudelleenjärjestäytymisen vuoksi, eikä uutta geneettistä informaatiota syntynyt. Uutta ”lajia” oli mahdotonta erottaa vanhemmistaan, ja jälkeläiset olivat aivan ilmeisesti samaa luotua lajia kuin vanhempansa, koska ne olivat niistä lähtöisinkin.

rautalankaa. kirjoitti:

Raamattu kertoo meille Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa, että Jumala loi kasvit tuottamaan siementä ”lajiensa mukaan” (jakeet 11, 12). Jumala loi myös eläimet lisääntymään ”lajinsa mukaan” (jakeet 20, 24, 25). Periaatteen painottamiseksi ”lajiensa/lajinsa mukaan” on toistettu kymmenen kertaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Ja me pidämme sitä itsestään selvänä. Kun istutamme tomaatinsiemenen, emme oleta, että pelargoni putkahtaa maasta. Emme myöskään oleta, että koiramme synnyttää kissanpentuja, tai että raskaana oleva Betty-täti tuo sairaalasta kotiin simpanssin! Meidän päivittäiset kokemuksemme vahvistavat Raamatun totuuden, että eliöt saavat jälkeläisiä lajiensa mukaan.

Mutta mikä on luotu ”laji”? Ja mitkä eliöt vastaavat nykyään Jumalan alussa luomia lajeja? Kreationisti-tiedemies, Carl von Linné (Carolus Linnaeus) 1707-1778, taksonomian perustaja, yritti määrittää luodut lajit (engl. kind). Hän määritteli ”lajin” (engl. species) Ensimmäisen Mooseksen kirjan käsitteen kaltaisesti eliöryhmänä, jonka yksilöt voisivat risteytyä keskenään, mutta ei toisen ryhmän yksilöiden kanssa. (Lisätietoja Linnéstä artikkelin lopussa).

Luotuja lajeja etsimässä

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvusta lähtien kyky saada jälkeläisiä, toisin sanoen lisääntyä keskenään, määrittelee alkuperäiset luodut lajit. Linné käsitti tämän, mutta nimesi monia lajeja, esimerkiksi kukkia, niiden ominaispiirteiden perusteella ilman minkäänlaisia lisääntymiskokeiluja. Myöhemmässä vaiheessa hän teki laaja-alaisia risteyttämiskokeita ja ymmärsi, että hänen ”lajikäsitteensä” oli liian suppea. Näitä lajeja ei voitu pitää samana kuin luotuja lajeja; hän ajatteli, että ehkä ”suku” (genus) vastaisi paremmin luotuja lajeja.3,4

Vielä nykyäänkin luomiseen uskovien luullaan usein olevan sitä mieltä, että Jumala on luonut alussa kaikki nykyiset lajit (engl. species) sellaisina kuin ne ovat tänä päivänä. Tätä kutsutaan ”lajien muuttumattomuudeksi”. Raamattu ei opeta tällaista. Silti yliopistoprofessorit esittävät usein oppilaille miten uusi ”laji” on syntynyt esimerkiksi kärpäsistä, ja sitten he väittävät, että tämä kumoaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskuvauksen. Darwin teki tämän saman virheen tutkiessaan Galapagossaarien peippoja ja kilpikonnia. (Hän erehtyi myös olettaessaan, että luominen viittaisi siihen, että kukin eliö on luotu sinne missä se nykyisin on; mutta Raamatusta selviää, että nykyajan maalla elävät selkärankaiset siirtyivät tämänhetkisiin paikkoihinsa vedenpaisumuksen jälkeen.)

Jos kaksi eläintä tai kaksi kasvia voi risteytyä (tapahtuu ainakin hedelmöittyminen), silloin niiden täytyy kuulua samaan alkuperäiseen luotuun lajiin, josta ne siten myös polveutuvat. Jos risteytyvät lajit ovat eri suvuista, mutta samasta heimosta (engl. family), on mahdollista, että koko heimo on saattanut polveutua yhdestä luodusta lajista. Jos suvut ovat eri heimoista, mutta samasta lahkosta (engl. order), on mahdollista, että koko lahko on saattanut polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Toisaalta, jos kaksi lajia ei risteydy keskenään, se ei välttämättä osoita niiden kuuluneen alun perin eri lajeihin. Me kaikki tiedämme lapsettomia pareja, mutta se ei tarkoita, että he olisivat erillisistä lajeista!

Ajatellaan kolmea lajia: A, B ja C. Jos A ja B voivat kumpikin risteytyä C:n kanssa, on mahdollista, että kaikki kolme ovat samaa luotua lajia – pystyivätpä A ja B risteytymään keskenään tai eivät. Muun muassa mutaatiot voivat aiheuttaa lisääntymisvaikeuksia. Esimerkiksi kaksi kärpäslajia (Drosophila) saivat jälkeläisiä, jotka eivät pystyneet lisääntymään vanhempiensa lajien kanssa.5 Ne olivat uutta ”biologista lajia”. Tämä tapahtui kromosomiston vähäisen uudelleenjärjestäytymisen vuoksi, eikä uutta geneettistä informaatiota syntynyt. Uutta ”lajia” oli mahdotonta erottaa vanhemmistaan, ja jälkeläiset olivat aivan ilmeisesti samaa luotua lajia kuin vanhempansa, koska ne olivat niistä lähtöisinkin.

Lue lisää

Alla on joitakin esimerkkejä risteymistä, joista huomaa, että luotu laji (engl. kind) on usein korkeammalla taksonomisella tasolla kuin laji (engl. species), tai edes suku.

Kun risteytetään urosaasi (Equus asinus) ja hevonen (Equus caballus), saadaan muuli (toisinpäin risteytettyä eläintä kutsutaan muuliaasiksi). Seeprojen ja hevosten risteymiä (seeproidi) sekä seeprojen ja aasien risteymiä (aapra) on myös olemassa.

Jotkut luomiseen uskovat ovat päätelleet, että koska nämä risteymät ovat lisääntymiskyvyttömiä, hevosen, aasin ja seepran täytyy olla erillisiä luotuja lajeja. Kuitenkin tämä menee yli Raamatun tekstin, ja on erittäin todennäköistä, että hevoset, aasit ja seeprat (kuusi Equus-lajia) ovat yhden arkista lähteneen, luodun lajin jälkeläisiä. Risteytymisestä sinänsä voidaan olettaa näin, olivatpa jälkeläiset lisääntymiskykyisiä tai eivät. Jälkeläisten hedelmättömyys voi johtua eri lajien kromosomien uudelleenjärjestäytymisestä – useilla lajeilla on sama DNA-informaatio, mutta niiden kromosomit eivät enää käy yhteen kunnolla, jotta jälkeläiset voisivat olla hedelmällisiä. Tällaiset (ei-kehitysopilliset) muutokset luodun lajin sisällä voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä

Afrikkalainen urosleijona (Panthera leo) ja naarastiikeri (Panthera tigris) voivat paritella ja saada leikerin. Kun tehdään risteytys toisinpäin, saadaan tiijona. Tällaista risteytymistä ei tapahdu normaalisti luonnossa, koska suurin osa leijonista elää Afrikassa ja suurin osa tiikereistä Aasiassa. Lisäksi, ne ovat luonnossa toistensa vihollisia. Kuitenkin Myrtle Beachissa, Etelä-Carolinassa (USA:ssa), Erittäin uhanalaisten ja harvinaisten lajien laitoksessa (Institute of Greatly Endangered and Rare Species), on kasvatettu yhdessä leijona ja naarastiikeri. Arthur-leijonasta ja Ayla-tiikeristä tuli hyvät kaverit ja ne saivat kaksi valtavaa urosleikeriä, Samsonin ja Sudanin. Samson on 3,7 metrin korkuinen takajaloillaan seistessään, ja se painaa 500 kg, ja voi juosta 80 kilometrin tuntinopeudella.

Leijonat ja tiikerit kuuluvat samaan Panthera-sukuun jaguaarin, leopardin ja lumileopardin ohella. Ne kaikki kuuluvat Felinae-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluu myös Felis-suku, joka sisältää puuman ja useita lajeja pienemmistä kissaeläimistä kotikissa mukaan lukien. Acinonyx- suvun gepardi kuuluu eri alaheimoon. Siten Panthera-, Felis- ja Acinonyx-suvut saattavat edustaa kolmen alkuperäisen luodun kissalajin jälkeläisiä tai kenties kahden: Panthera-Felisin ja Acinonyxin tai sitten vain yhden kissalajin. Sukupuuttoon kuollut sapelihammastiikeri on voinut olla erillistä luotua lajia (katso kaavio yllä).

Felisiin verrattuna Panthera-kissaeläimiltä puuttuu kieliluu kielen takaosasta. Acinonyx-suvulla on kieliluu, mutta niillä ei ole kykyä vetää kynsiään sisään. Kissaeläinten väliset erot ovat voineet syntyä mutaatioiden aiheuttamasta geneettisen informaation menetyksestä (luun puute; kynsien sisäänvetämiskyvyn puute). Huomaa, että tällä ei ole mitään tekemistä molekyyleistä mieheksi-evoluution kanssa, joka edellyttää uuden informaation lisääntymistä, ei informaation menetystä (mikä on odotettavissa langenneessa maailmassa, jossa asioilla on tapana ”rapistua”).

Kekaimalu-valfiini

Vuonna 1985 Havaijin Merieläinpuisto raportoi, että pikkumiekkavalasuros (Pseudorca crassidens) ja pullonokkadelfiininaaras (Tursiops truncatus) parittelivat ja saivat poikasen – katso teksti alla. Syntymä yllätti puiston henkilökunnan, koska emä ja isä ovat ulkonäöltään melko erilaisia. Kekaimalu on risteymä saman Delphinidae-heimon eri sukujen välillä (delfiinit ja miekkavalaat). Koska jälkeläiset ovat tässä tapauksessa lisääntymiskykyisiä (Kekaimalu on synnyttänyt sittemmin valfiinin), nämä kaksi sukua ovat todellisuudessa yhtä ainutta monessa muodossa esiintyvää biologista lajia. Muut ryhmän suvut ovat enemmän samankaltaisia kuin nämä kaksi, jotka saivat jälkeläisen Havaijilla. Tämä viittaisi siihen, että kaikki 12 elossa olevaa sukua ovat voineet polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Rama-laameli

Arabiemiirikunnan eläinlääkärit risteyttivät onnistuneesti kamelin ja laaman. ”Rama”-nimisellä ”laamelilla” on laaman halkinaiset sorkat sekä kamelin häntä ja lyhyet korvat. Tiedemiehet toivovat pystyvänsä yhdistämään molempien eläinten parhaimmat ominaisuudet yhteen eläimeen – laaman ensiluokkaisen villan ja tyynemmän luonteen sekä kamelin suuremman koon.

rautalankaa. kirjoitti:

Alla on joitakin esimerkkejä risteymistä, joista huomaa, että luotu laji (engl. kind) on usein korkeammalla taksonomisella tasolla kuin laji (engl. species), tai edes suku.

Kun risteytetään urosaasi (Equus asinus) ja hevonen (Equus caballus), saadaan muuli (toisinpäin risteytettyä eläintä kutsutaan muuliaasiksi). Seeprojen ja hevosten risteymiä (seeproidi) sekä seeprojen ja aasien risteymiä (aapra) on myös olemassa.

Jotkut luomiseen uskovat ovat päätelleet, että koska nämä risteymät ovat lisääntymiskyvyttömiä, hevosen, aasin ja seepran täytyy olla erillisiä luotuja lajeja. Kuitenkin tämä menee yli Raamatun tekstin, ja on erittäin todennäköistä, että hevoset, aasit ja seeprat (kuusi Equus-lajia) ovat yhden arkista lähteneen, luodun lajin jälkeläisiä. Risteytymisestä sinänsä voidaan olettaa näin, olivatpa jälkeläiset lisääntymiskykyisiä tai eivät. Jälkeläisten hedelmättömyys voi johtua eri lajien kromosomien uudelleenjärjestäytymisestä – useilla lajeilla on sama DNA-informaatio, mutta niiden kromosomit eivät enää käy yhteen kunnolla, jotta jälkeläiset voisivat olla hedelmällisiä. Tällaiset (ei-kehitysopilliset) muutokset luodun lajin sisällä voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä

Afrikkalainen urosleijona (Panthera leo) ja naarastiikeri (Panthera tigris) voivat paritella ja saada leikerin. Kun tehdään risteytys toisinpäin, saadaan tiijona. Tällaista risteytymistä ei tapahdu normaalisti luonnossa, koska suurin osa leijonista elää Afrikassa ja suurin osa tiikereistä Aasiassa. Lisäksi, ne ovat luonnossa toistensa vihollisia. Kuitenkin Myrtle Beachissa, Etelä-Carolinassa (USA:ssa), Erittäin uhanalaisten ja harvinaisten lajien laitoksessa (Institute of Greatly Endangered and Rare Species), on kasvatettu yhdessä leijona ja naarastiikeri. Arthur-leijonasta ja Ayla-tiikeristä tuli hyvät kaverit ja ne saivat kaksi valtavaa urosleikeriä, Samsonin ja Sudanin. Samson on 3,7 metrin korkuinen takajaloillaan seistessään, ja se painaa 500 kg, ja voi juosta 80 kilometrin tuntinopeudella.

Leijonat ja tiikerit kuuluvat samaan Panthera-sukuun jaguaarin, leopardin ja lumileopardin ohella. Ne kaikki kuuluvat Felinae-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluu myös Felis-suku, joka sisältää puuman ja useita lajeja pienemmistä kissaeläimistä kotikissa mukaan lukien. Acinonyx- suvun gepardi kuuluu eri alaheimoon. Siten Panthera-, Felis- ja Acinonyx-suvut saattavat edustaa kolmen alkuperäisen luodun kissalajin jälkeläisiä tai kenties kahden: Panthera-Felisin ja Acinonyxin tai sitten vain yhden kissalajin. Sukupuuttoon kuollut sapelihammastiikeri on voinut olla erillistä luotua lajia (katso kaavio yllä).

Felisiin verrattuna Panthera-kissaeläimiltä puuttuu kieliluu kielen takaosasta. Acinonyx-suvulla on kieliluu, mutta niillä ei ole kykyä vetää kynsiään sisään. Kissaeläinten väliset erot ovat voineet syntyä mutaatioiden aiheuttamasta geneettisen informaation menetyksestä (luun puute; kynsien sisäänvetämiskyvyn puute). Huomaa, että tällä ei ole mitään tekemistä molekyyleistä mieheksi-evoluution kanssa, joka edellyttää uuden informaation lisääntymistä, ei informaation menetystä (mikä on odotettavissa langenneessa maailmassa, jossa asioilla on tapana ”rapistua”).

Kekaimalu-valfiini

Vuonna 1985 Havaijin Merieläinpuisto raportoi, että pikkumiekkavalasuros (Pseudorca crassidens) ja pullonokkadelfiininaaras (Tursiops truncatus) parittelivat ja saivat poikasen – katso teksti alla. Syntymä yllätti puiston henkilökunnan, koska emä ja isä ovat ulkonäöltään melko erilaisia. Kekaimalu on risteymä saman Delphinidae-heimon eri sukujen välillä (delfiinit ja miekkavalaat). Koska jälkeläiset ovat tässä tapauksessa lisääntymiskykyisiä (Kekaimalu on synnyttänyt sittemmin valfiinin), nämä kaksi sukua ovat todellisuudessa yhtä ainutta monessa muodossa esiintyvää biologista lajia. Muut ryhmän suvut ovat enemmän samankaltaisia kuin nämä kaksi, jotka saivat jälkeläisen Havaijilla. Tämä viittaisi siihen, että kaikki 12 elossa olevaa sukua ovat voineet polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Rama-laameli

Arabiemiirikunnan eläinlääkärit risteyttivät onnistuneesti kamelin ja laaman. ”Rama”-nimisellä ”laamelilla” on laaman halkinaiset sorkat sekä kamelin häntä ja lyhyet korvat. Tiedemiehet toivovat pystyvänsä yhdistämään molempien eläinten parhaimmat ominaisuudet yhteen eläimeen – laaman ensiluokkaisen villan ja tyynemmän luonteen sekä kamelin suuremman koon.

Lue lisää

Risteymäkäärme Genae

”Genae” on albiinon viljakäärmeen (Elaphe guttata) ja albiinon kuningaskäärmeen (Lampropeltis triangulum) risteytyksen tulos. Se syntyi Kalifornian matelijapuistossa.9 Ilmeisesti tämä sukujen välinen risteymä on lisääntymiskykyinen. Genae on noin neljävuotias, ja se on jo 1,4 metriä pitkä. Sen isä ja emä kuuluvat samaan Colubridae-käärmeheimoon; tämän risteytymisen onnistuminen viittaa siihen, että monet käärmelajit ja -suvut tässä nykyisessä heimossa voivat olla peräisin samasta luodusta lajista.

Muita risteymiä

Luodun nautaeläinlajin (engl. kind) seitsemän lajia (engl. species) Bos-suvusta risteytyvät keskenään. Samoin myös Etelä-Amerikan buffalo (Bison bison) risteytyy Bosin kanssa, ja niistä tulee ”kattaloni”. Tällöin koko naudankaltaisten luontokappaleiden heimo (Bovidae) polveutuu luultavasti alkuperäisestä luodusta nautalajista, joka oli arkissa.

Kasvien kasvattajat ovat jalostaneet joitakin maataloudellisesti tärkeitä kasveja risteyttämällä eri lajeja ja jopa sukuja. Esimerkiksi viljelyskasvi ruisvehnä on peräisin vehnän (Triticum) ja rukiin (Secale) risteytyksestä. Se on siis lisääntymiskykyinen risteymä sukujen välillä.

Kun olin valtion tutkijana Australiassa, autoin tekemään risteytyksen herkullisten hedelmälajien, kiinanluumun (Litchi chinensis) ja longanin (Dimocarpus longan) välillä, jotka molemmat kuuluvat samaan heimoon. Tutkin myös annona-heimon (Annonaceae) kuuden lajin risteymiä. Molemmat näistä kahdesta heimoryhmittymästä, jotka kasvitieteilijätkin tunnustavat nykyään, edustavat luultavasti alkuperäisiä luotuja lajeja.

Jumala loi kaikki eliö- ja kasvilajit, tai perusryhmät, ja loi niille myös geneettistä muuntelukykyä tulevia sukupolvia ajatellen. Tämä muuntelukyky johtuu alussa luodun geneettisen informaation uusista yhdistelmistä (rekombinaatiosta), ja osoittaa, että Jumala on luonut loistavan lisääntymismenetelmän. Syntiinlankeemuksesta lähtien (1. Moos. 3) on jonkinlaista muuntelua tapahtunut myös mutaatioiden aiheuttamien rappeuttavien muutosten vuoksi (esim. Galapagossaarien merimetsojen siipien koko on pienentynyt).

Muuntelukyvyn ansiosta luotujen lajien jälkeläiset ovat voineet sopeutua erilaisiin ympäristöihin ja ”täyttää maan”, kuten Jumala käski. Jos suvut vastaavat luotuja lajeja, silloin Nooa otti alle 20 000 maalla elävää eläintä arkkiin (tämä luku on paljon pienempi, jos osa luoduista lajeista vastaakin nykyisiä heimoja). Näistä luoduista lajeista tuli monia ”tytärlajeja”, joilla jokaisella on yleensä vähemmän informaatiota (ja ne ovat täten enemmän erikoistuneita) verrattuna arkissa olleisiin yksilöihin. Oikein ymmärrettynä, sopeutuminen luonnonvalinnan avulla (jossa informaatiota menetetään) ei sisällä uuden, monimutkaisen DNA-informaation lisääntymistä. Siten oppilaille ei pitäisi opettaa, että se todistaa ”evoluutiota tapahtuvan”, niin kuin kyseessä olisi prosessi, jossa kala voisi vähitellen muuttua ihmiseksi.

Linnékin havaitsi, että miettiessämme elävien eliöiden luokittelua, on tärkeä ymmärtää mitä Jumala on kertonut meille Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Raamattu selittää myös, miten nykypäivänä näkemämme eliöiden valtava monimuotoisuus on syntynyt.

http://www.luominen.fi/leikereita-ja-valfiineja-mi...

rautalankaa. kirjoitti:

Raamattu kertoo meille Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa, että Jumala loi kasvit tuottamaan siementä ”lajiensa mukaan” (jakeet 11, 12). Jumala loi myös eläimet lisääntymään ”lajinsa mukaan” (jakeet 20, 24, 25). Periaatteen painottamiseksi ”lajiensa/lajinsa mukaan” on toistettu kymmenen kertaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Ja me pidämme sitä itsestään selvänä. Kun istutamme tomaatinsiemenen, emme oleta, että pelargoni putkahtaa maasta. Emme myöskään oleta, että koiramme synnyttää kissanpentuja, tai että raskaana oleva Betty-täti tuo sairaalasta kotiin simpanssin! Meidän päivittäiset kokemuksemme vahvistavat Raamatun totuuden, että eliöt saavat jälkeläisiä lajiensa mukaan.

Mutta mikä on luotu ”laji”? Ja mitkä eliöt vastaavat nykyään Jumalan alussa luomia lajeja? Kreationisti-tiedemies, Carl von Linné (Carolus Linnaeus) 1707-1778, taksonomian perustaja, yritti määrittää luodut lajit (engl. kind). Hän määritteli ”lajin” (engl. species) Ensimmäisen Mooseksen kirjan käsitteen kaltaisesti eliöryhmänä, jonka yksilöt voisivat risteytyä keskenään, mutta ei toisen ryhmän yksilöiden kanssa. (Lisätietoja Linnéstä artikkelin lopussa).

Luotuja lajeja etsimässä

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvusta lähtien kyky saada jälkeläisiä, toisin sanoen lisääntyä keskenään, määrittelee alkuperäiset luodut lajit. Linné käsitti tämän, mutta nimesi monia lajeja, esimerkiksi kukkia, niiden ominaispiirteiden perusteella ilman minkäänlaisia lisääntymiskokeiluja. Myöhemmässä vaiheessa hän teki laaja-alaisia risteyttämiskokeita ja ymmärsi, että hänen ”lajikäsitteensä” oli liian suppea. Näitä lajeja ei voitu pitää samana kuin luotuja lajeja; hän ajatteli, että ehkä ”suku” (genus) vastaisi paremmin luotuja lajeja.3,4

Vielä nykyäänkin luomiseen uskovien luullaan usein olevan sitä mieltä, että Jumala on luonut alussa kaikki nykyiset lajit (engl. species) sellaisina kuin ne ovat tänä päivänä. Tätä kutsutaan ”lajien muuttumattomuudeksi”. Raamattu ei opeta tällaista. Silti yliopistoprofessorit esittävät usein oppilaille miten uusi ”laji” on syntynyt esimerkiksi kärpäsistä, ja sitten he väittävät, että tämä kumoaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskuvauksen. Darwin teki tämän saman virheen tutkiessaan Galapagossaarien peippoja ja kilpikonnia. (Hän erehtyi myös olettaessaan, että luominen viittaisi siihen, että kukin eliö on luotu sinne missä se nykyisin on; mutta Raamatusta selviää, että nykyajan maalla elävät selkärankaiset siirtyivät tämänhetkisiin paikkoihinsa vedenpaisumuksen jälkeen.)

Jos kaksi eläintä tai kaksi kasvia voi risteytyä (tapahtuu ainakin hedelmöittyminen), silloin niiden täytyy kuulua samaan alkuperäiseen luotuun lajiin, josta ne siten myös polveutuvat. Jos risteytyvät lajit ovat eri suvuista, mutta samasta heimosta (engl. family), on mahdollista, että koko heimo on saattanut polveutua yhdestä luodusta lajista. Jos suvut ovat eri heimoista, mutta samasta lahkosta (engl. order), on mahdollista, että koko lahko on saattanut polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Toisaalta, jos kaksi lajia ei risteydy keskenään, se ei välttämättä osoita niiden kuuluneen alun perin eri lajeihin. Me kaikki tiedämme lapsettomia pareja, mutta se ei tarkoita, että he olisivat erillisistä lajeista!

Ajatellaan kolmea lajia: A, B ja C. Jos A ja B voivat kumpikin risteytyä C:n kanssa, on mahdollista, että kaikki kolme ovat samaa luotua lajia – pystyivätpä A ja B risteytymään keskenään tai eivät. Muun muassa mutaatiot voivat aiheuttaa lisääntymisvaikeuksia. Esimerkiksi kaksi kärpäslajia (Drosophila) saivat jälkeläisiä, jotka eivät pystyneet lisääntymään vanhempiensa lajien kanssa.5 Ne olivat uutta ”biologista lajia”. Tämä tapahtui kromosomiston vähäisen uudelleenjärjestäytymisen vuoksi, eikä uutta geneettistä informaatiota syntynyt. Uutta ”lajia” oli mahdotonta erottaa vanhemmistaan, ja jälkeläiset olivat aivan ilmeisesti samaa luotua lajia kuin vanhempansa, koska ne olivat niistä lähtöisinkin.

Lue lisää

"Raamattu kertoo meille Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa"

Miksi Genesis olisi joku auktoriteetti? Jos ihmiskunnan tieto oli huipussaan joskus 2300 vuotta sitten, kun Genesis sai nykymuotonsa, niin sää pitäisi varmaankin ennustaa uhrieläimen maksasta?

"Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvusta lähtien kyky saada jälkeläisiä, toisin sanoen lisääntyä keskenään, määrittelee alkuperäiset luodut lajit."

Ensin väität näin ja sitten lievennät:

"Jos kaksi eläintä tai kaksi kasvia voi risteytyä (tapahtuu ainakin hedelmöittyminen), silloin niiden täytyy kuulua samaan alkuperäiseen luotuun lajiin,..."

Ja kumoat lopulta periaatteen kokonaan:

"Toisaalta, jos kaksi lajia ei risteydy keskenään, se ei välttämättä osoita niiden kuuluneen alun perin eri lajeihin."

Kaiken näiden käännösten jälkeen perustelepa miksi ihminen ja simpanssit eivät ole samaa "luotua lajia"?

rautalankaa. kirjoitti:

Raamattu kertoo meille Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa, että Jumala loi kasvit tuottamaan siementä ”lajiensa mukaan” (jakeet 11, 12). Jumala loi myös eläimet lisääntymään ”lajinsa mukaan” (jakeet 20, 24, 25). Periaatteen painottamiseksi ”lajiensa/lajinsa mukaan” on toistettu kymmenen kertaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Ja me pidämme sitä itsestään selvänä. Kun istutamme tomaatinsiemenen, emme oleta, että pelargoni putkahtaa maasta. Emme myöskään oleta, että koiramme synnyttää kissanpentuja, tai että raskaana oleva Betty-täti tuo sairaalasta kotiin simpanssin! Meidän päivittäiset kokemuksemme vahvistavat Raamatun totuuden, että eliöt saavat jälkeläisiä lajiensa mukaan.

Mutta mikä on luotu ”laji”? Ja mitkä eliöt vastaavat nykyään Jumalan alussa luomia lajeja? Kreationisti-tiedemies, Carl von Linné (Carolus Linnaeus) 1707-1778, taksonomian perustaja, yritti määrittää luodut lajit (engl. kind). Hän määritteli ”lajin” (engl. species) Ensimmäisen Mooseksen kirjan käsitteen kaltaisesti eliöryhmänä, jonka yksilöt voisivat risteytyä keskenään, mutta ei toisen ryhmän yksilöiden kanssa. (Lisätietoja Linnéstä artikkelin lopussa).

Luotuja lajeja etsimässä

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvusta lähtien kyky saada jälkeläisiä, toisin sanoen lisääntyä keskenään, määrittelee alkuperäiset luodut lajit. Linné käsitti tämän, mutta nimesi monia lajeja, esimerkiksi kukkia, niiden ominaispiirteiden perusteella ilman minkäänlaisia lisääntymiskokeiluja. Myöhemmässä vaiheessa hän teki laaja-alaisia risteyttämiskokeita ja ymmärsi, että hänen ”lajikäsitteensä” oli liian suppea. Näitä lajeja ei voitu pitää samana kuin luotuja lajeja; hän ajatteli, että ehkä ”suku” (genus) vastaisi paremmin luotuja lajeja.3,4

Vielä nykyäänkin luomiseen uskovien luullaan usein olevan sitä mieltä, että Jumala on luonut alussa kaikki nykyiset lajit (engl. species) sellaisina kuin ne ovat tänä päivänä. Tätä kutsutaan ”lajien muuttumattomuudeksi”. Raamattu ei opeta tällaista. Silti yliopistoprofessorit esittävät usein oppilaille miten uusi ”laji” on syntynyt esimerkiksi kärpäsistä, ja sitten he väittävät, että tämä kumoaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskuvauksen. Darwin teki tämän saman virheen tutkiessaan Galapagossaarien peippoja ja kilpikonnia. (Hän erehtyi myös olettaessaan, että luominen viittaisi siihen, että kukin eliö on luotu sinne missä se nykyisin on; mutta Raamatusta selviää, että nykyajan maalla elävät selkärankaiset siirtyivät tämänhetkisiin paikkoihinsa vedenpaisumuksen jälkeen.)

Jos kaksi eläintä tai kaksi kasvia voi risteytyä (tapahtuu ainakin hedelmöittyminen), silloin niiden täytyy kuulua samaan alkuperäiseen luotuun lajiin, josta ne siten myös polveutuvat. Jos risteytyvät lajit ovat eri suvuista, mutta samasta heimosta (engl. family), on mahdollista, että koko heimo on saattanut polveutua yhdestä luodusta lajista. Jos suvut ovat eri heimoista, mutta samasta lahkosta (engl. order), on mahdollista, että koko lahko on saattanut polveutua alkuperäisestä luodusta lajista.

Toisaalta, jos kaksi lajia ei risteydy keskenään, se ei välttämättä osoita niiden kuuluneen alun perin eri lajeihin. Me kaikki tiedämme lapsettomia pareja, mutta se ei tarkoita, että he olisivat erillisistä lajeista!

Ajatellaan kolmea lajia: A, B ja C. Jos A ja B voivat kumpikin risteytyä C:n kanssa, on mahdollista, että kaikki kolme ovat samaa luotua lajia – pystyivätpä A ja B risteytymään keskenään tai eivät. Muun muassa mutaatiot voivat aiheuttaa lisääntymisvaikeuksia. Esimerkiksi kaksi kärpäslajia (Drosophila) saivat jälkeläisiä, jotka eivät pystyneet lisääntymään vanhempiensa lajien kanssa.5 Ne olivat uutta ”biologista lajia”. Tämä tapahtui kromosomiston vähäisen uudelleenjärjestäytymisen vuoksi, eikä uutta geneettistä informaatiota syntynyt. Uutta ”lajia” oli mahdotonta erottaa vanhemmistaan, ja jälkeläiset olivat aivan ilmeisesti samaa luotua lajia kuin vanhempansa, koska ne olivat niistä lähtöisinkin.

Lue lisää

>Silti yliopistoprofessorit esittävät usein oppilaille miten uusi ”laji” on syntynyt esimerkiksi kärpäsistä, ja sitten he väittävät, että tämä kumoaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskuvauksen.

No eivätkä väitä. Biologian yliopisto-opetuksessa ei uhrata kreationismille ajatuksen puolikastakaan, vaikka neiti kuinka toivoisi.

"No voi hyvät hyssykät sentään. Esittäisitte nyt edes yhden tosiasian, sen ensimmäisenne, niin näette, että ei me sitä kiistetä. Nimittäin jos se todellakin on tosiasia eikä pelkkä uskoon perustuva väite."

Sait esimerkin kreationistie kiistämästä tosiasiasta jo aloituksessani. Tässä toinen: Etelämantereen jäätiköiden sadat tuhannet häiriintymättömät vuosilustot.

Möttöskä 1 kirjoitti:

Mutta missään ei ole todistettu niiden pienten muutosten johtavan makroevoluutioon. Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä.

Lue lisää

"Mutta missään ei ole todistettu niiden pienten muutosten johtavan makroevoluutioon."

On se. Makroevoluutiota on nimittäin havaittu tutkijoiden silmienkin edessä suoraan. Silti te kiistätte sen.

"Sudesta tulee vain parempi susi jne..mutta kalasta ei tule sammakkoa eikä maaeläimestä lintua eikä apinasta tule ihmistä."

Entäpä kun sudesta tuleekin koira?

rautalankaa. kirjoitti:

Risteymäkäärme Genae

”Genae” on albiinon viljakäärmeen (Elaphe guttata) ja albiinon kuningaskäärmeen (Lampropeltis triangulum) risteytyksen tulos. Se syntyi Kalifornian matelijapuistossa.9 Ilmeisesti tämä sukujen välinen risteymä on lisääntymiskykyinen. Genae on noin neljävuotias, ja se on jo 1,4 metriä pitkä. Sen isä ja emä kuuluvat samaan Colubridae-käärmeheimoon; tämän risteytymisen onnistuminen viittaa siihen, että monet käärmelajit ja -suvut tässä nykyisessä heimossa voivat olla peräisin samasta luodusta lajista.

Muita risteymiä

Luodun nautaeläinlajin (engl. kind) seitsemän lajia (engl. species) Bos-suvusta risteytyvät keskenään. Samoin myös Etelä-Amerikan buffalo (Bison bison) risteytyy Bosin kanssa, ja niistä tulee ”kattaloni”. Tällöin koko naudankaltaisten luontokappaleiden heimo (Bovidae) polveutuu luultavasti alkuperäisestä luodusta nautalajista, joka oli arkissa.

Kasvien kasvattajat ovat jalostaneet joitakin maataloudellisesti tärkeitä kasveja risteyttämällä eri lajeja ja jopa sukuja. Esimerkiksi viljelyskasvi ruisvehnä on peräisin vehnän (Triticum) ja rukiin (Secale) risteytyksestä. Se on siis lisääntymiskykyinen risteymä sukujen välillä.

Kun olin valtion tutkijana Australiassa, autoin tekemään risteytyksen herkullisten hedelmälajien, kiinanluumun (Litchi chinensis) ja longanin (Dimocarpus longan) välillä, jotka molemmat kuuluvat samaan heimoon. Tutkin myös annona-heimon (Annonaceae) kuuden lajin risteymiä. Molemmat näistä kahdesta heimoryhmittymästä, jotka kasvitieteilijätkin tunnustavat nykyään, edustavat luultavasti alkuperäisiä luotuja lajeja.

Jumala loi kaikki eliö- ja kasvilajit, tai perusryhmät, ja loi niille myös geneettistä muuntelukykyä tulevia sukupolvia ajatellen. Tämä muuntelukyky johtuu alussa luodun geneettisen informaation uusista yhdistelmistä (rekombinaatiosta), ja osoittaa, että Jumala on luonut loistavan lisääntymismenetelmän. Syntiinlankeemuksesta lähtien (1. Moos. 3) on jonkinlaista muuntelua tapahtunut myös mutaatioiden aiheuttamien rappeuttavien muutosten vuoksi (esim. Galapagossaarien merimetsojen siipien koko on pienentynyt).

Muuntelukyvyn ansiosta luotujen lajien jälkeläiset ovat voineet sopeutua erilaisiin ympäristöihin ja ”täyttää maan”, kuten Jumala käski. Jos suvut vastaavat luotuja lajeja, silloin Nooa otti alle 20 000 maalla elävää eläintä arkkiin (tämä luku on paljon pienempi, jos osa luoduista lajeista vastaakin nykyisiä heimoja). Näistä luoduista lajeista tuli monia ”tytärlajeja”, joilla jokaisella on yleensä vähemmän informaatiota (ja ne ovat täten enemmän erikoistuneita) verrattuna arkissa olleisiin yksilöihin. Oikein ymmärrettynä, sopeutuminen luonnonvalinnan avulla (jossa informaatiota menetetään) ei sisällä uuden, monimutkaisen DNA-informaation lisääntymistä. Siten oppilaille ei pitäisi opettaa, että se todistaa ”evoluutiota tapahtuvan”, niin kuin kyseessä olisi prosessi, jossa kala voisi vähitellen muuttua ihmiseksi.

Linnékin havaitsi, että miettiessämme elävien eliöiden luokittelua, on tärkeä ymmärtää mitä Jumala on kertonut meille Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Raamattu selittää myös, miten nykypäivänä näkemämme eliöiden valtava monimuotoisuus on syntynyt.

http://www.luominen.fi/leikereita-ja-valfiineja-mi...

Lue lisää

"Oikein ymmärrettynä, sopeutuminen luonnonvalinnan avulla (jossa informaatiota menetetään) ei sisällä uuden, monimutkaisen DNA-informaation lisääntymistä. Siten oppilaille ei pitäisi opettaa, että se todistaa ”evoluutiota tapahtuvan”, niin kuin kyseessä olisi prosessi, jossa kala voisi vähitellen muuttua ihmiseksi."

Monimutkainen DNA-informaatio lisääntyy havaitusti mutaatioiden ja rekombinaatioiden tuottaman muuntelun karsinnasta luonnonvalinnan avulla.

moloch_horridus kirjoitti:

"No voi hyvät hyssykät sentään. Esittäisitte nyt edes yhden tosiasian, sen ensimmäisenne, niin näette, että ei me sitä kiistetä. Nimittäin jos se todellakin on tosiasia eikä pelkkä uskoon perustuva väite."

Sait esimerkin kreationistie kiistämästä tosiasiasta jo aloituksessani. Tässä toinen: Etelämantereen jäätiköiden sadat tuhannet häiriintymättömät vuosilustot.

Lue lisää

Sait esimerkin kreationistie kiistämästä tosiasiasta jo aloituksessani. Tässä toinen: Etelämantereen jäätiköiden sadat tuhannet häiriintymättömät vuosilustot.

Hei, jos etelänapamatereella on 3 kilometriä jäätä, ja löydät luston 300 000 vuoden tuhannen ajalta niin onko vuosilusto jopa 1 cm:n välein? Ei hetkinen.
Miten jäästä voi löytää jotain lustoja? Sehän sulaa kaiken aikaa, vedenpaisumuksen jälkeen se on vain sulanut, ja siihen kyllä tulee siihen jos minkämoisia rantuja, kun vesi aina valahtaa jäästä alemmaksi...
Ei kannata jäästä löytää lustoja, ihan höpöhöpöä....

Kysyit jo kerran ja lopulta kerroit vastauksen. Taidat olla harjoitellut laatan lennätyksellä.

"Siinäpä pohtikaa miten temppu tehdään."

Palataan aloitukseen..Pystyn heittämään ihan tavallista normikolikkoa 10 kertaa peräkkäin siten että valitsemani puoli,sanotaanko vaikka klaava, sattuu joka kerta ylöspäin-olen asiasta lyönyt vetoakin kaksi kertaa, euroissa noin 1000e/kerta ja tietysti voitin kummallakin kerralla..Kolikkoa voi heitellä vaikka tasapohjaiseen lasimaljaan.

Temppu tehdään näin:
ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ.

Arvoin 10 kertaa saman kirjaimen, mutta sekvenssissä ei suoranaisesti ollut mitään järkeä, ihmisen kielelle muutettuna....

Kirjaimen saadakseen täytyy kolikkoa heittää 5 kertaa.... Pistäpä aakkoset järjestykseen ja heitä kolikkoa vaikkapa 15 kertaa? Tuleeko: AKI?
Ei ole kovin todennäköistä että tulee, mutta jos liität saamasi todennäköisesti eri 5-binäärin (32) numerot, noihin kirjaimiin, niin slloin tuli ainakin sillä kertaa:-) Jos heität kaksi kertaa saman sekvenssin niin sitten on minullakin epäselvyyksiä, miksei tullut ARI tai AKI? Mutta nehän AAT vain voitin lukea eri kerroilla?

>Evoluutikkojen ilmiömäinen kyky ohittaa evoluutioteoriaa vastaan olevat tosiasiat.

Todellisuudessa neitiä raivostuttaa tietenkin se, että "evoluutikot" ohittavat ilmiömäisesti kaikki ne "evo-oppina" tunnetut evoluutioteorian vääristelyt ja siitä kerrotut valheet, joita kreationistit tuputtavat palstalla aamusta iltaan ja yön vielä päälle ja joita vastaan he sitten esittävät "tosiasioita".

>Emme ole tietoisia yhdestäkään evoluutioteorian vastaisesta tosiasiasta. Sinä lienet valmis valaisemaan meitä tällaisesta?

Pidä varasi: Piltdownin mies tulee taas... :D

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Emme ole tietoisia yhdestäkään evoluutioteorian vastaisesta tosiasiasta. Sinä lienet valmis valaisemaan meitä tällaisesta?

Pidä varasi: Piltdownin mies tulee taas... :D

Lue lisää

"Pidä varasi: Piltdownin mies tulee taas... :D"

Auts. Tuo yli 100 vuotta vanha huijaus pääsi unohtumaan.

Lainaa: moloch_horridus
Emme ole tietoisia yhdestäkään evoluutioteorian vastaisesta tosiasiasta. Sinä lienet valmis valaisemaan meitä tällaisesta?

Kuka/mikä lukee Geenit? Jos tietokoneellekin täytyy rakentaa laitteet, tulkitsemaan koodejaan, niin samoinhan on tehty myös biologisille eliöille?

"Enqvistin virhe. Enqvist heitteli kolikkoa 100 kertaa ja totesi, että kyseisen kruunu/klaava sarjan todennäköisyys on noin 1/10^30 ja siitä huolimatta se tapahtui."

No missä se virhe sitten on ja minkälainen?

"ID-teorian mukaan suunnittelun tunnistetaan selityssuodattimella."

Huokaus. Sinä se jaksat hössöttää tuosta selityssuodattimesta, joka on täyttä hörhöilyä ja jonka kehittäjä Demskikin on todennut toimimattomattomaksi:

"I’ve pretty much dispensed with the EF. It suggests that chance, necessity, and design are mutually exclusive. They are not."

http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/some-thanks-for-professor-olofsson/#comment-299021

"Suodattimen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan, että onko ilmiö vapausasteinen. Siis mikään luonnonlaki ei pakota sitä syntymään. Enqvistin Kolikko voi vapaasti pudota kummalle kyljelle tahansa. Se on siis vapausasteinen ja läpäisee selityssuodattimen ensimmäisen osan."

Mikä mielestäsi tässä on nyt tarkkaan ottaen se tarkasteltava ilmiö mihin yrität selityssuodatinta soveltaa: a) kolikko putoaa aina kyljelleen, b) kolikon yhden heiton tulos c) on olemassa jokin 100 kolikkoheiton sarja vai d) jotain muuta?

"Suodattimen toisessa vaiheessa katsotaan, että tapahtuma on niin monimutkainen, että sattuma ei riitä selitykseksi. Enqvistin kolikko heitettiin 100 kertaa. Mahdollisia sarjoja on noin 10^30 erilaista. Tapahtuma on varmasti riittävän monimutkainen, että monimutkaisuuden kannalta sattuma ei riitä sen selitykseksi."

Mikä tässä on mielestäsi tapahtuma mihin viittaat? Esimerkiksi a) kolikkoa heitetään 100 kertaa vaiko b) 100 kolikkoheiton sarja.

Miten esimerkiksi 100 kolikkoheiton sarja on niin monimutkainen että sattuma ei riitä sen selitykseksi?

"Suodattimen kolmannessa vaiheessa tarkistetaan että ilmiö on täsmennetty. Se tarkoittaa, että ilmiöllä on ulkopuolisesta lähteestä osoitettava merkitys. Tätä Enqvistin kolikkokokeesta ei löydy. Syntynyt kruunu/klaava sarja on merkityksetön, mieltä vailla. Sitä ei kukaan voi käyttää mihinkään Se on tarpeeton. Koska Enqvistin kolikkosarja ei ole täsmennetty, selityssuodattimen mukaan sen aiheuttaa sattuma."

Sinä siis tarvitsit hömppäselityssuodattimen todetaksesi tuottaako 100 kolikonheiton sarja satunnaisen tuloksen vai ei :)

"Sarja olisi merkityksellinen eli täsmennetty, jos siitä löytyisi binäärikoodattuna esimerkiksi piin arvo tai vaikka valonnopeus ja gravitaatiovakio, molemmat 15 numeron tarkkuudella."

Höpö höpö. 100 kolikon heittosarja voi tuottaa satunnaisesti minkä tahansa lukuarvon (tai merkkijonon), joka voidaan esittää 100 bitin mittaisena binaarikoodattuna merkkijonona. Silti kyseinen sarja ei ole merkityksellinen (eikä täsmennetty).

"Minua hämmästyttää että Enqvist käyttää tällaista esimerkkiä."

Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa.

"Eikö Enqvist ole tutustunut selityssuodattimeen?"

Mahdollisesti on, ja jos on nähnyt niin on sen todennut välittömästi hömpäksi, kuten kuka tahansa riitävän älykäs.

"Eikö Enqvist ole ymmärtänyt, mitä täsmennetty tarkoittaa suodattimessa?"

Tuolle täsmennetylle kompleksisuudelle edes selityssuodattimen kehittäjä ei ole kyennyt esittämään formaalia määritelmää (vaikka pyydetty on):

http://ncse.com/rncse/23/5-6/eight-challenges-intelligent-design-advocates

Sinunkin esimerkkisi yllä siitä, miten kolikkosarja voisi olla täsmennetty oli täysin virheellinen.

"Vai antaako hän tahallaan esimerkin, joka on ristiriidassa selityssuodattimen logiikan kanssa?"

Selityssuodattimessa omaa korkeintaan ontuvaa ja virheellistä kreationistilogiikkaa.

"Vaikuttaa siltä, että tälläkin palstalla on suuri joukko evoja, jotka eivät ymmärää Enqvistin virhettä ja sen vuoksi toistavat papukaijamaisesti sitä"

Itseasiassa kyse on siitä, että kreationistit eivät ymmärrä mitä Enqvist pyrki esimerkillään sanomaan.

Johdantona esimerkkiinsä Enqvist kertoo kirjassaan, miten kreationistit usein todistelevat jonkin luonnon rakenteen olevan kiistattomasti yliluonnollisen olennon luoman pelkästään, koska todennäköisyys sen syntymiselle yhdellä pamauksella ainesosistaan sattuman kautta on hyvin pieni. Olen nähnyt palstalla useampia noita väitteitä eikä niissä tosiaan ole Dembskin suodatin vilahtanutkaan.

Tällaisten väitteiden älyttömyyden osoittamiseksi Enqvist esimerkkinsä esitti.

>Eikö Enqvist ole tutustunut selityssuodattimeen?

Ylipäätään luonnontieteissä tunnetaan kovin vähän kiinnostusta selityssuodattimeen ja muihin uskonnolliselta pohjalta lähteviin juttuihin. Eräärt muut tieteet kyllä ovat niistä kiinnostuneita tutkiessaan uskontoja ja ihmisten käyttäytymistä.

Sanoihan täällä biologian opiskelija tippitapitus viime vuonna, että hän ei ollut koskaan kuullut mitään kreationismiin tai älysuunnitteluun viittaavaa mainittavan sen enempää opetuksessa tai muuten opiskelussa kuin myöskään opiskelijoiden keskinäisissä kanssakäymisissä.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Enqvistin virhe. Enqvist heitteli kolikkoa 100 kertaa ja totesi, että kyseisen kruunu/klaava sarjan todennäköisyys on noin 1/10^30 ja siitä huolimatta se tapahtui."

No missä se virhe sitten on ja minkälainen?

"ID-teorian mukaan suunnittelun tunnistetaan selityssuodattimella."

Huokaus. Sinä se jaksat hössöttää tuosta selityssuodattimesta, joka on täyttä hörhöilyä ja jonka kehittäjä Demskikin on todennut toimimattomattomaksi:

"I’ve pretty much dispensed with the EF. It suggests that chance, necessity, and design are mutually exclusive. They are not."

http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/some-thanks-for-professor-olofsson/#comment-299021

"Suodattimen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan, että onko ilmiö vapausasteinen. Siis mikään luonnonlaki ei pakota sitä syntymään. Enqvistin Kolikko voi vapaasti pudota kummalle kyljelle tahansa. Se on siis vapausasteinen ja läpäisee selityssuodattimen ensimmäisen osan."

Mikä mielestäsi tässä on nyt tarkkaan ottaen se tarkasteltava ilmiö mihin yrität selityssuodatinta soveltaa: a) kolikko putoaa aina kyljelleen, b) kolikon yhden heiton tulos c) on olemassa jokin 100 kolikkoheiton sarja vai d) jotain muuta?

"Suodattimen toisessa vaiheessa katsotaan, että tapahtuma on niin monimutkainen, että sattuma ei riitä selitykseksi. Enqvistin kolikko heitettiin 100 kertaa. Mahdollisia sarjoja on noin 10^30 erilaista. Tapahtuma on varmasti riittävän monimutkainen, että monimutkaisuuden kannalta sattuma ei riitä sen selitykseksi."

Mikä tässä on mielestäsi tapahtuma mihin viittaat? Esimerkiksi a) kolikkoa heitetään 100 kertaa vaiko b) 100 kolikkoheiton sarja.

Miten esimerkiksi 100 kolikkoheiton sarja on niin monimutkainen että sattuma ei riitä sen selitykseksi?

"Suodattimen kolmannessa vaiheessa tarkistetaan että ilmiö on täsmennetty. Se tarkoittaa, että ilmiöllä on ulkopuolisesta lähteestä osoitettava merkitys. Tätä Enqvistin kolikkokokeesta ei löydy. Syntynyt kruunu/klaava sarja on merkityksetön, mieltä vailla. Sitä ei kukaan voi käyttää mihinkään Se on tarpeeton. Koska Enqvistin kolikkosarja ei ole täsmennetty, selityssuodattimen mukaan sen aiheuttaa sattuma."

Sinä siis tarvitsit hömppäselityssuodattimen todetaksesi tuottaako 100 kolikonheiton sarja satunnaisen tuloksen vai ei :)

"Sarja olisi merkityksellinen eli täsmennetty, jos siitä löytyisi binäärikoodattuna esimerkiksi piin arvo tai vaikka valonnopeus ja gravitaatiovakio, molemmat 15 numeron tarkkuudella."

Höpö höpö. 100 kolikon heittosarja voi tuottaa satunnaisesti minkä tahansa lukuarvon (tai merkkijonon), joka voidaan esittää 100 bitin mittaisena binaarikoodattuna merkkijonona. Silti kyseinen sarja ei ole merkityksellinen (eikä täsmennetty).

"Minua hämmästyttää että Enqvist käyttää tällaista esimerkkiä."

Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa.

"Eikö Enqvist ole tutustunut selityssuodattimeen?"

Mahdollisesti on, ja jos on nähnyt niin on sen todennut välittömästi hömpäksi, kuten kuka tahansa riitävän älykäs.

"Eikö Enqvist ole ymmärtänyt, mitä täsmennetty tarkoittaa suodattimessa?"

Tuolle täsmennetylle kompleksisuudelle edes selityssuodattimen kehittäjä ei ole kyennyt esittämään formaalia määritelmää (vaikka pyydetty on):

http://ncse.com/rncse/23/5-6/eight-challenges-intelligent-design-advocates

Sinunkin esimerkkisi yllä siitä, miten kolikkosarja voisi olla täsmennetty oli täysin virheellinen.

"Vai antaako hän tahallaan esimerkin, joka on ristiriidassa selityssuodattimen logiikan kanssa?"

Selityssuodattimessa omaa korkeintaan ontuvaa ja virheellistä kreationistilogiikkaa.

"Vaikuttaa siltä, että tälläkin palstalla on suuri joukko evoja, jotka eivät ymmärää Enqvistin virhettä ja sen vuoksi toistavat papukaijamaisesti sitä"

Itseasiassa kyse on siitä, että kreationistit eivät ymmärrä mitä Enqvist pyrki esimerkillään sanomaan.

Lue lisää

"Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa."

Niin siis mitä Enqvist haluaa osoittaa 100 kolikon heiton esimerkillä?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Johdantona esimerkkiinsä Enqvist kertoo kirjassaan, miten kreationistit usein todistelevat jonkin luonnon rakenteen olevan kiistattomasti yliluonnollisen olennon luoman pelkästään, koska todennäköisyys sen syntymiselle yhdellä pamauksella ainesosistaan sattuman kautta on hyvin pieni. Olen nähnyt palstalla useampia noita väitteitä eikä niissä tosiaan ole Dembskin suodatin vilahtanutkaan.

Tällaisten väitteiden älyttömyyden osoittamiseksi Enqvist esimerkkinsä esitti.

Lue lisää

Joko sinä tai Enqvist tai te molemmat ette ole ymmärtäneet, mitä täsmennetty informaatio -käsite selityssuodattimessa tarkoittaa.

txt() kirjoitti:

Joko sinä tai Enqvist tai te molemmat ette ole ymmärtäneet, mitä täsmennetty informaatio -käsite selityssuodattimessa tarkoittaa.

Voi olla noinkin. Luin kellonikkarin linkittämän tekstin, joka tuntui nuo asiat hyvin ymmärtävän kirjoittamalta. Päreiksi siinä näytti menevän koko suodatin.

txt() kirjoitti:

"Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa."

Niin siis mitä Enqvist haluaa osoittaa 100 kolikon heiton esimerkillä?

"Niin siis mitä Enqvist haluaa osoittaa 100 kolikon heiton esimerkillä?"

Vastaapa ensin itse esittämiini kysymyksiin. Sinun tyylisi on väistää vaikeat kysymykset.

Esimerkillään Enqvist viittasi ID-kannattajien virheelliseen ja vääristelevää tapaan käyttää todennäköisyyslaskuja väitteidensä perusteluissa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Voi olla noinkin. Luin kellonikkarin linkittämän tekstin, joka tuntui nuo asiat hyvin ymmärtävän kirjoittamalta. Päreiksi siinä näytti menevän koko suodatin.

Yksinkertainen esimerkki täsmennetystä informaatiosta:
Yrität soittaa kellonikkarille, mutta koska et tiedä numeroa, näppäilet satunnaisen numeron silmät kiinni kännykällä. Vastaako kellonikkari?
Tämä on täsmentämätöntä informaatiota, samaa mitä Enqvist käyttää esimerkissään.

txt() kirjoitti:

Yksinkertainen esimerkki täsmennetystä informaatiosta:
Yrität soittaa kellonikkarille, mutta koska et tiedä numeroa, näppäilet satunnaisen numeron silmät kiinni kännykällä. Vastaako kellonikkari?
Tämä on täsmentämätöntä informaatiota, samaa mitä Enqvist käyttää esimerkissään.

Lue lisää

"Yksinkertainen esimerkki täsmennetystä informaatiosta:
Yrität soittaa kellonikkarille, mutta koska et tiedä numeroa, näppäilet satunnaisen numeron silmät kiinni kännykällä. Vastaako kellonikkari?
Tämä on täsmentämätöntä informaatiota, samaa mitä Enqvist käyttää esimerkissään."

Edustaako merkkijono "0403233180" täsmennettyä vai täsmentämätöntä informaatiota?

Esitätkö määritelmän käsitteelle "täsmennetty informaatio"?

Demski käyttää käsitettä täsmennetty monimutkaisuus. Sinä mutuilet jopa ID:n hömpän käsitteiden kanssa.

txt() kirjoitti:

Yksinkertainen esimerkki täsmennetystä informaatiosta:
Yrität soittaa kellonikkarille, mutta koska et tiedä numeroa, näppäilet satunnaisen numeron silmät kiinni kännykällä. Vastaako kellonikkari?
Tämä on täsmentämätöntä informaatiota, samaa mitä Enqvist käyttää esimerkissään.

Lue lisää

En rupea opiskelemaan Dembskin suodatinta. Luotan asiaa paremmin osaavien näkemyksiin. En Dembskin enkä sinunkaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Johdantona esimerkkiinsä Enqvist kertoo kirjassaan, miten kreationistit usein todistelevat jonkin luonnon rakenteen olevan kiistattomasti yliluonnollisen olennon luoman pelkästään, koska todennäköisyys sen syntymiselle yhdellä pamauksella ainesosistaan sattuman kautta on hyvin pieni. Olen nähnyt palstalla useampia noita väitteitä eikä niissä tosiaan ole Dembskin suodatin vilahtanutkaan.

Tällaisten väitteiden älyttömyyden osoittamiseksi Enqvist esimerkkinsä esitti.

Lue lisää

Lainaa: tieteenharrastaja
Johdantona esimerkkiinsä Enqvist kertoo kirjassaan, miten kreationistit usein todistelevat jonkin luonnon rakenteen olevan kiistattomasti yliluonnollisen olennon luoman pelkästään, koska todennäköisyys sen syntymiselle yhdellä pamauksella ainesosistaan sattuman kautta on hyvin pieni. Olen nähnyt palstalla useampia noita väitteitä eikä niissä tosiaan ole Dembskin suodatin vilahtanutkaan.

Jos meillä itsellämme, ihmisinä, on jotain mitä kutsumme "älyksi" tai "järjeksi", niin eihän sitä sanaa ja sen merkitystä saa jättää pois selittämässä kaiken syntyä.
Mehän itsekin osumme todella epätodennäköisiin onnistumisiin, kun teemme esim. tietokoneohjelmiamme, koska meillä on muistissamme välineitä, joilla rakennamme lopputuloksen.
Miksi Jumalakaan, se ID, olisi kovin erilainen, hänellä on vain KAIKKI aikakaudet käytössään, ei vain nykyaikaa....

blindwatchmaker kirjoitti:

"Enqvistin virhe. Enqvist heitteli kolikkoa 100 kertaa ja totesi, että kyseisen kruunu/klaava sarjan todennäköisyys on noin 1/10^30 ja siitä huolimatta se tapahtui."

No missä se virhe sitten on ja minkälainen?

"ID-teorian mukaan suunnittelun tunnistetaan selityssuodattimella."

Huokaus. Sinä se jaksat hössöttää tuosta selityssuodattimesta, joka on täyttä hörhöilyä ja jonka kehittäjä Demskikin on todennut toimimattomattomaksi:

"I’ve pretty much dispensed with the EF. It suggests that chance, necessity, and design are mutually exclusive. They are not."

http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/some-thanks-for-professor-olofsson/#comment-299021

"Suodattimen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan, että onko ilmiö vapausasteinen. Siis mikään luonnonlaki ei pakota sitä syntymään. Enqvistin Kolikko voi vapaasti pudota kummalle kyljelle tahansa. Se on siis vapausasteinen ja läpäisee selityssuodattimen ensimmäisen osan."

Mikä mielestäsi tässä on nyt tarkkaan ottaen se tarkasteltava ilmiö mihin yrität selityssuodatinta soveltaa: a) kolikko putoaa aina kyljelleen, b) kolikon yhden heiton tulos c) on olemassa jokin 100 kolikkoheiton sarja vai d) jotain muuta?

"Suodattimen toisessa vaiheessa katsotaan, että tapahtuma on niin monimutkainen, että sattuma ei riitä selitykseksi. Enqvistin kolikko heitettiin 100 kertaa. Mahdollisia sarjoja on noin 10^30 erilaista. Tapahtuma on varmasti riittävän monimutkainen, että monimutkaisuuden kannalta sattuma ei riitä sen selitykseksi."

Mikä tässä on mielestäsi tapahtuma mihin viittaat? Esimerkiksi a) kolikkoa heitetään 100 kertaa vaiko b) 100 kolikkoheiton sarja.

Miten esimerkiksi 100 kolikkoheiton sarja on niin monimutkainen että sattuma ei riitä sen selitykseksi?

"Suodattimen kolmannessa vaiheessa tarkistetaan että ilmiö on täsmennetty. Se tarkoittaa, että ilmiöllä on ulkopuolisesta lähteestä osoitettava merkitys. Tätä Enqvistin kolikkokokeesta ei löydy. Syntynyt kruunu/klaava sarja on merkityksetön, mieltä vailla. Sitä ei kukaan voi käyttää mihinkään Se on tarpeeton. Koska Enqvistin kolikkosarja ei ole täsmennetty, selityssuodattimen mukaan sen aiheuttaa sattuma."

Sinä siis tarvitsit hömppäselityssuodattimen todetaksesi tuottaako 100 kolikonheiton sarja satunnaisen tuloksen vai ei :)

"Sarja olisi merkityksellinen eli täsmennetty, jos siitä löytyisi binäärikoodattuna esimerkiksi piin arvo tai vaikka valonnopeus ja gravitaatiovakio, molemmat 15 numeron tarkkuudella."

Höpö höpö. 100 kolikon heittosarja voi tuottaa satunnaisesti minkä tahansa lukuarvon (tai merkkijonon), joka voidaan esittää 100 bitin mittaisena binaarikoodattuna merkkijonona. Silti kyseinen sarja ei ole merkityksellinen (eikä täsmennetty).

"Minua hämmästyttää että Enqvist käyttää tällaista esimerkkiä."

Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa.

"Eikö Enqvist ole tutustunut selityssuodattimeen?"

Mahdollisesti on, ja jos on nähnyt niin on sen todennut välittömästi hömpäksi, kuten kuka tahansa riitävän älykäs.

"Eikö Enqvist ole ymmärtänyt, mitä täsmennetty tarkoittaa suodattimessa?"

Tuolle täsmennetylle kompleksisuudelle edes selityssuodattimen kehittäjä ei ole kyennyt esittämään formaalia määritelmää (vaikka pyydetty on):

http://ncse.com/rncse/23/5-6/eight-challenges-intelligent-design-advocates

Sinunkin esimerkkisi yllä siitä, miten kolikkosarja voisi olla täsmennetty oli täysin virheellinen.

"Vai antaako hän tahallaan esimerkin, joka on ristiriidassa selityssuodattimen logiikan kanssa?"

Selityssuodattimessa omaa korkeintaan ontuvaa ja virheellistä kreationistilogiikkaa.

"Vaikuttaa siltä, että tälläkin palstalla on suuri joukko evoja, jotka eivät ymmärää Enqvistin virhettä ja sen vuoksi toistavat papukaijamaisesti sitä"

Itseasiassa kyse on siitä, että kreationistit eivät ymmärrä mitä Enqvist pyrki esimerkillään sanomaan.

Lue lisää

Hei, ette te nyt ilmeisesti tajua mistä tuossa arpomisessa on kyse.
Täytyy osua sellaiseen sarjaan, jonka merkitys, koodit purettuna olisi järkevä...
Tottakai jokaisen yksittäisen sadan lantin todennälöisyys on 1/2^100 mutta, se että koodeilla olisi kova, järkevä merkitys, ei tule sillä, että mikä tahansa niistä tulee...
Tiedättehän tämän jo ihmisekin informaatiosta, ei tänne voi heittää mitä tahansa kirjainjonoja, että lausessa olisi mitään järkeä....

blindwatchmaker kirjoitti:

"Enqvistin virhe. Enqvist heitteli kolikkoa 100 kertaa ja totesi, että kyseisen kruunu/klaava sarjan todennäköisyys on noin 1/10^30 ja siitä huolimatta se tapahtui."

No missä se virhe sitten on ja minkälainen?

"ID-teorian mukaan suunnittelun tunnistetaan selityssuodattimella."

Huokaus. Sinä se jaksat hössöttää tuosta selityssuodattimesta, joka on täyttä hörhöilyä ja jonka kehittäjä Demskikin on todennut toimimattomattomaksi:

"I’ve pretty much dispensed with the EF. It suggests that chance, necessity, and design are mutually exclusive. They are not."

http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/some-thanks-for-professor-olofsson/#comment-299021

"Suodattimen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan, että onko ilmiö vapausasteinen. Siis mikään luonnonlaki ei pakota sitä syntymään. Enqvistin Kolikko voi vapaasti pudota kummalle kyljelle tahansa. Se on siis vapausasteinen ja läpäisee selityssuodattimen ensimmäisen osan."

Mikä mielestäsi tässä on nyt tarkkaan ottaen se tarkasteltava ilmiö mihin yrität selityssuodatinta soveltaa: a) kolikko putoaa aina kyljelleen, b) kolikon yhden heiton tulos c) on olemassa jokin 100 kolikkoheiton sarja vai d) jotain muuta?

"Suodattimen toisessa vaiheessa katsotaan, että tapahtuma on niin monimutkainen, että sattuma ei riitä selitykseksi. Enqvistin kolikko heitettiin 100 kertaa. Mahdollisia sarjoja on noin 10^30 erilaista. Tapahtuma on varmasti riittävän monimutkainen, että monimutkaisuuden kannalta sattuma ei riitä sen selitykseksi."

Mikä tässä on mielestäsi tapahtuma mihin viittaat? Esimerkiksi a) kolikkoa heitetään 100 kertaa vaiko b) 100 kolikkoheiton sarja.

Miten esimerkiksi 100 kolikkoheiton sarja on niin monimutkainen että sattuma ei riitä sen selitykseksi?

"Suodattimen kolmannessa vaiheessa tarkistetaan että ilmiö on täsmennetty. Se tarkoittaa, että ilmiöllä on ulkopuolisesta lähteestä osoitettava merkitys. Tätä Enqvistin kolikkokokeesta ei löydy. Syntynyt kruunu/klaava sarja on merkityksetön, mieltä vailla. Sitä ei kukaan voi käyttää mihinkään Se on tarpeeton. Koska Enqvistin kolikkosarja ei ole täsmennetty, selityssuodattimen mukaan sen aiheuttaa sattuma."

Sinä siis tarvitsit hömppäselityssuodattimen todetaksesi tuottaako 100 kolikonheiton sarja satunnaisen tuloksen vai ei :)

"Sarja olisi merkityksellinen eli täsmennetty, jos siitä löytyisi binäärikoodattuna esimerkiksi piin arvo tai vaikka valonnopeus ja gravitaatiovakio, molemmat 15 numeron tarkkuudella."

Höpö höpö. 100 kolikon heittosarja voi tuottaa satunnaisesti minkä tahansa lukuarvon (tai merkkijonon), joka voidaan esittää 100 bitin mittaisena binaarikoodattuna merkkijonona. Silti kyseinen sarja ei ole merkityksellinen (eikä täsmennetty).

"Minua hämmästyttää että Enqvist käyttää tällaista esimerkkiä."

Niin kun et ymmärrä mitä Enqvist esimerkillään osoittaa.

"Eikö Enqvist ole tutustunut selityssuodattimeen?"

Mahdollisesti on, ja jos on nähnyt niin on sen todennut välittömästi hömpäksi, kuten kuka tahansa riitävän älykäs.

"Eikö Enqvist ole ymmärtänyt, mitä täsmennetty tarkoittaa suodattimessa?"

Tuolle täsmennetylle kompleksisuudelle edes selityssuodattimen kehittäjä ei ole kyennyt esittämään formaalia määritelmää (vaikka pyydetty on):

http://ncse.com/rncse/23/5-6/eight-challenges-intelligent-design-advocates

Sinunkin esimerkkisi yllä siitä, miten kolikkosarja voisi olla täsmennetty oli täysin virheellinen.

"Vai antaako hän tahallaan esimerkin, joka on ristiriidassa selityssuodattimen logiikan kanssa?"

Selityssuodattimessa omaa korkeintaan ontuvaa ja virheellistä kreationistilogiikkaa.

"Vaikuttaa siltä, että tälläkin palstalla on suuri joukko evoja, jotka eivät ymmärää Enqvistin virhettä ja sen vuoksi toistavat papukaijamaisesti sitä"

Itseasiassa kyse on siitä, että kreationistit eivät ymmärrä mitä Enqvist pyrki esimerkillään sanomaan.

Lue lisää

"ID-teorian mukaan suunnittelun tunnistetaan selityssuodattimella."

Selityssuodatin, lienee eräänlainen "painotettu arvonta". Kun erilaisilla segvensseillä esim. geeneissä tai lauseissa on erilaisia painotuksia kertoimina, voi tulla jotain järkevää, jopa arpomalla, mutta ei sekään riitä silloin kun pitää tehdä tarkalleen jokin "mittatilaustyö", silloin on muistettava kaikki asiaan vaikuutavat komennot ja koodit.... Ja saatava järkevä vastaus, johonkin uuteenkin ongelmaan.

Jossain määrin tietysti on aina arpomista se, millä tavoin, erilaiset ohjelmoijat koodinsa rakentavat, varmaan geenien suhteen sama asia, mutta lopputuloksen on oltava juuri halutunlainen.
Tarkoitan tätä: Jumalalla oli aikomuksenaan saada maailmankaikkeuteen luotua täydellisiä aistijayksiköitä, jotka eläisivät ikuisesti....
Syntiinlankeemuksen, väitetään olleen katko tässä kehityksessä, joudumme aloittamaan kaiken moneen kertaan uudestaan, saadessamme informaatiota aikaisemmilta sukupolvilta....Henkinen inkarnoituminen on todistettu, ei varsinaissti vielä "sielun tunteen" tai "kehon täydellistä samanlaisuutta" seuraavissa sukupolvissa....

blindwatchmaker kirjoitti:

"Yksinkertainen esimerkki täsmennetystä informaatiosta:
Yrität soittaa kellonikkarille, mutta koska et tiedä numeroa, näppäilet satunnaisen numeron silmät kiinni kännykällä. Vastaako kellonikkari?
Tämä on täsmentämätöntä informaatiota, samaa mitä Enqvist käyttää esimerkissään."

Edustaako merkkijono "0403233180" täsmennettyä vai täsmentämätöntä informaatiota?

Esitätkö määritelmän käsitteelle "täsmennetty informaatio"?

Demski käyttää käsitettä täsmennetty monimutkaisuus. Sinä mutuilet jopa ID:n hömpän käsitteiden kanssa.

Lue lisää

Lainaa: blindwatchmaker
Edustaako merkkijono "0403233180" täsmennettyä vai täsmentämätöntä informaatiota?

Oliko tuo puhelinnumerosi? Vai pistitkö arpomalla?

Teoriassa tietenkin kaikki koodit geeneissä tai tietokoneessa ovat kuin puhelinnumero jollekin ammattilaiselle, ja loput numerot soitossa itsessään, kertovat mitä tällä funktiolla tehtiin. Niihin "numeroihin" ei saa tulla mutaatiota, itse koodiosiin, tai tulee kuolema vieraaksi todella äkkiä, sille eliölle...

Hyvä esimerkki, hyvä hyvä, "ja lapset taputtavat suuria karvaisia ja känsäisiä käsiään."

blindwatchmaker kirjoitti:

"Niin siis mitä Enqvist haluaa osoittaa 100 kolikon heiton esimerkillä?"

Vastaapa ensin itse esittämiini kysymyksiin. Sinun tyylisi on väistää vaikeat kysymykset.

Esimerkillään Enqvist viittasi ID-kannattajien virheelliseen ja vääristelevää tapaan käyttää todennäköisyyslaskuja väitteidensä perusteluissa.

Lue lisää

Tiesittekö muuten, että "JONO" kertaa "JONON KANTALUKU" per "JONON KANTALUKU - 1" alkaa tuottaa samaa sekvenssiä ikuisesti?

esim 55 ikuisesti?
55*100/99 = 55.555555555.....

Eli puppugeneraattori päälle, ja hokemaan samaa mantraa ikuisesti?

Binäärisesti ajateltuna, esim. 8 bitillä, eli tavulla täytyisi käyttää lukemaa 255 = FF, jos yhden tavun-8 bitin- sekvenssi toistetaan, tai 65535 = FFFF jos kahden jne....

Poistakaapa jokin yx, kantaluvusta, ja jakakaa sillä, niin tulee ikuinen jono?
Mutta eihän se sitten ole enää sama?

Esim. kirjaimilla se kantaluku voisi olla 29 tai 30, täällä länsimaissa, ja 60 jos pienet kirjaimet ottaa mukaan? Jos numerot ottaa mukaan niin 40 tai 70?

Se, että koko suodattimen tarkoitus nähtävästi oli vain tukea älykkään jumalallisen suunnittelun ideaa. Dembski itse on tunnustautunut kristityksi kreationistiksi ja sattumoisin hänen ainoan suomennetun kirjansa on kääntänyt kreationisti Matti Leisola.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Se, että koko suodattimen tarkoitus nähtävästi oli vain tukea älykkään jumalallisen suunnittelun ideaa. Dembski itse on tunnustautunut kristityksi kreationistiksi ja sattumoisin hänen ainoan suomennetun kirjansa on kääntänyt kreationisti Matti Leisola.

Lue lisää

No, jos haluatte tosiaankin uskoa Jumalasta tämän raadoillisen käsityksen:
Jumala on Jumissa oleva Jumiseva ala, kaikkialla on sellaisia, eikä mitään voi syntyä ilman sitä, että jokin älykäs olento, enkelinsä, kirjailisi alalelleen, jotain juminaa....
Kiinalaisessa mytologiassa I Ching, kolmen yhtenäisen viivan(111) yhdistelmä on Isä, ja Jumala, mutta se on siis Tilavuus, kun katsomme ihmisinä sitä.... Äiti maa, siis massa, on kolmen katkoviivan(000) yhdistelmä.... Näitä elementtejä on siis kahdeksan, arvaatteko mikä on esim. 010 ? Nuo muut 6 ovat siis lapsiaan, joista voi tulla isä, tai äiti nk. muuttuvien viivojen avulla....
Eli jos kahden pollean ja ison nolla-maan välissä on yhtenäinen tyhjyys? Mikä elementti se on? Tavallisinta oli varmaan Kiinassa aikoinaan saada 3 lasta?

Mikähän tässä vastaushierarkiassa on sinulle niin vaikeaa, että aina menee viereen?

Tuossa ylempänä bwm on jo hyvän aikaa sitten pyytänyt sinua vastaamaan kysymyksiinsä:
"Vastaapa ensin itse esittämiini kysymyksiin. Sinun tyylisi on väistää vaikeat kysymykset."

...joten en sinuna ihan ensimmäisenä olisi tivaamassa yhä uusia vastauksia, jos saamasi ei miellytä.

>Luonnonvakioiden hienosäätö on tieteellinen tosiasia.

Käsite hienosäätö pitää minun mielestäni jo itsessään sisällään hienosäätäjän olemassolon, joten näytäpä tieteellinen linkki jossa kyseisen termin yleinen tieteellinen käyttö ja merkitys tässä yhteydessä vahvistetaan.

Vastatkoon Repe omasta puolestaan. Mutta muutama kommentti minulta.

"Se että suodatinta käytetään ID:n todistamiseen luonnossa,"

Selityssuodatin ei toimi, kuten Demski on itsekin todennut. Selityssuodattimella ei ole kyetty tuottamaan ensimmäistäkään tieteellistä todistetta siitä, että ID:tä on havaittavissa luonnossa. Jos olet eri mieltä niin esitä vertaisarvioitu tieteellinen todiste.

"ei tee suodattimesta uskontoon perustuvaa."

Kuten Repe kirjoitti selityssuodatin on kehitetty ID:n motiivien pohjalta, joihin kuuluu se, että halutaan löytää todisteita siitä, että älykäs suunnittelija on ollut välttämätön eliölajien kehitykseen - ja lopulta, että kristittyjen jumala on ko. älykäs suunnittelija. Selityssuodattimen kehittäjä Demski on itse tunnustanut, että uskoo ID:n olevan todiste siitä että kristittyjen jumala on älykäs suunnittelija:

"Accordingly, intelligent design should be understood as the evidence that God has placed in nature to show that the physical world is the product of intelligence and not simply the result of mindless material forces. This evidence is available to all apart from the special revelation of God in salvation history as recounted in Scripture."

http://www.designinference.com/documents/2005.08.Commending_President_Bush.pdf

"Vertaa vaikka siihen, että luonnossa ilmenevää elämälle sopivaa hienosäätöä käytetään suunnittelun todistamiseen."

"Hienosäädöilläkään" ei ole onnistuttu tieteellisesti todistamaan älykästä suunnittelua luonnossa esiintyväksi. Jos olet eri mieltä niin esitä vertaisarvioitu tieteellinen todiste.

"Luonnonvakioiden hienosäätö on tieteellinen tosiasia. Sen käyttötarkoitus ei muuta tosiasiaa uskonnolliseksi."

On tieteellinen tosiasia, että luonnovakioilla on tietyt mitatut tai teorioiden osoittamat arvot. Jos jonkin luonnonvakion arvo olisi eri riittävässä määrin ei esimerkiksi tuntemamme kaltaista elämää olisi olemassa. Mikään ei kuitenkaan objektiivisesti viittaa siihen, että ainoa mahdollisuus on se, että luonnovakiot on jokin älykäs suunnittelija säätämällä säätänyt niiksi mitä niiden on todettu olevan.

"Niin siis voisitko täsmentää, mikä selityssuodattimessa perustuu uskontoon. Niin ja mihin uskontoon?"

Motiivaatio selityssuodattimen kehittämiseen kumpuaa halusta osoittaa kristittyjen jumala on vähintään ohjannut ihmisen kehittymisen evoluution kautta suunnittelemalla eliöiden biologia rakenteita. Keskeiset ID:n kannattajat, Demski mukaan lukien ovat tunnustaneet, että he uskovat älykkään suunnittelijan olevan kristittyjen jumala.

Selityssuodatin jättää myös huomioimatta sen mahdollisuuden, että monimutkaisia biologisia rakenteita voi kehittyä myös evoluutiomekanismin kautta, joka ei perustu puhtaaseen sattumaan eikä edellytä älykästä suunnittelijaa toimijaksi. Selityssuodatin ei siis perustu tieteellisen lähestymistapaan, joka ottaisi huomioon tiedeyhteisön hyväksymät tieteelliset faktat.

blindwatchmaker kirjoitti:

Vastatkoon Repe omasta puolestaan. Mutta muutama kommentti minulta.

"Se että suodatinta käytetään ID:n todistamiseen luonnossa,"

Selityssuodatin ei toimi, kuten Demski on itsekin todennut. Selityssuodattimella ei ole kyetty tuottamaan ensimmäistäkään tieteellistä todistetta siitä, että ID:tä on havaittavissa luonnossa. Jos olet eri mieltä niin esitä vertaisarvioitu tieteellinen todiste.

"ei tee suodattimesta uskontoon perustuvaa."

Kuten Repe kirjoitti selityssuodatin on kehitetty ID:n motiivien pohjalta, joihin kuuluu se, että halutaan löytää todisteita siitä, että älykäs suunnittelija on ollut välttämätön eliölajien kehitykseen - ja lopulta, että kristittyjen jumala on ko. älykäs suunnittelija. Selityssuodattimen kehittäjä Demski on itse tunnustanut, että uskoo ID:n olevan todiste siitä että kristittyjen jumala on älykäs suunnittelija:

"Accordingly, intelligent design should be understood as the evidence that God has placed in nature to show that the physical world is the product of intelligence and not simply the result of mindless material forces. This evidence is available to all apart from the special revelation of God in salvation history as recounted in Scripture."

http://www.designinference.com/documents/2005.08.Commending_President_Bush.pdf

"Vertaa vaikka siihen, että luonnossa ilmenevää elämälle sopivaa hienosäätöä käytetään suunnittelun todistamiseen."

"Hienosäädöilläkään" ei ole onnistuttu tieteellisesti todistamaan älykästä suunnittelua luonnossa esiintyväksi. Jos olet eri mieltä niin esitä vertaisarvioitu tieteellinen todiste.

"Luonnonvakioiden hienosäätö on tieteellinen tosiasia. Sen käyttötarkoitus ei muuta tosiasiaa uskonnolliseksi."

On tieteellinen tosiasia, että luonnovakioilla on tietyt mitatut tai teorioiden osoittamat arvot. Jos jonkin luonnonvakion arvo olisi eri riittävässä määrin ei esimerkiksi tuntemamme kaltaista elämää olisi olemassa. Mikään ei kuitenkaan objektiivisesti viittaa siihen, että ainoa mahdollisuus on se, että luonnovakiot on jokin älykäs suunnittelija säätämällä säätänyt niiksi mitä niiden on todettu olevan.

"Niin siis voisitko täsmentää, mikä selityssuodattimessa perustuu uskontoon. Niin ja mihin uskontoon?"

Motiivaatio selityssuodattimen kehittämiseen kumpuaa halusta osoittaa kristittyjen jumala on vähintään ohjannut ihmisen kehittymisen evoluution kautta suunnittelemalla eliöiden biologia rakenteita. Keskeiset ID:n kannattajat, Demski mukaan lukien ovat tunnustaneet, että he uskovat älykkään suunnittelijan olevan kristittyjen jumala.

Selityssuodatin jättää myös huomioimatta sen mahdollisuuden, että monimutkaisia biologisia rakenteita voi kehittyä myös evoluutiomekanismin kautta, joka ei perustu puhtaaseen sattumaan eikä edellytä älykästä suunnittelijaa toimijaksi. Selityssuodatin ei siis perustu tieteellisen lähestymistapaan, joka ottaisi huomioon tiedeyhteisön hyväksymät tieteelliset faktat.

Lue lisää

Lainaa: blindwatchmaker
Kuten Repe kirjoitti selityssuodatin on kehitetty ID:n motiivien pohjalta, joihin kuuluu se, että halutaan löytää todisteita siitä, että älykäs suunnittelija on ollut välttämätön eliölajien kehitykseen - ja lopulta, että kristittyjen jumala on ko. älykäs suunnittelija. Selityssuodattimen kehittäjä Demski on itse tunnustanut, että uskoo ID:n olevan todiste siitä että kristittyjen jumala on älykäs suunnittelija:

Niin, kristittyjen Jumalalla tarkoitetaan tietysti kirjoitusten pohjalta nousevaa ymmärtämistä, ja se on siis Nuori käsitys kaikesta, eli kaikki on voitu luoda, van tekemällä kirjoitelmia ja sanakoodia, joiden merkityksillä kaikki olisi saatu aikaan... Jeesus sanoi, että tapahtuu vain ne asiat, jotka on kirjoitettu(eräässä Tuomas Leväsen apossa)

Kypsemmässä vaiheessa uskotaan taas enemmän silmään ja pelkkään puheeseen, ilman kirjoituksiakin, mutta ei kypsänkään "sieluniän henkilö" hajota tulellaan ja epäilyllään, mitään oikeasti varmoja ja täydellisiä asioita, nuoremmaltaankaan....

Aikahan on vain illuusio siitä, että täältä täytyy kuolla pois.....
Jos ei olisi kuolemaa, emme ajattelisi, että kaikki päättyy kerran lopullisesti, vaan että sama minut ja sinut tänne nyt kutsunut sykli tulee uudelleen, jonain vastaavana aikana uudelleen....Mutta olemme voineet myös kuoleman jälkeisessä tilassa niin muuttuakin, että meille kelpaisi jokin hieman erilainenkin "kutsu"? Mutta olemassaolossamme voi olla myös vaihe juuttua pitkään aborttiketjuunkin osaltamme, jos osottauiduimme vain liian pahiksiksi....

Tähän vielä se, että jos olisitte tutkineet vaikka oman koneenne assembler=>konekieli kieltä, niin ei edes alkeellisinta kopioitujaa...

0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-12

...ei saa syntymään koskaan sattumalla:
16 8 = 24 =>
X = 256^24 = 6,277101735*10^57

Ja tuo siis 1/X todennäköisyydekseen.
Luuletteko, että tuo voi sattumalla syntyä? Miksi helekutissa pelkästään sattumalla, kun jotain voi järjestääkin KERRALLA oikein?

Tuo siis kopioisi täyteen 65536 tavua muistia, mutta jos haluat, että se tättäisi KOKO muistin, pistä .x => .l ja muuta hieman hyppyosoitteita ja varattua komponentin pituutta....

Tuo käynnistäisi itse itsensä aina uudesta kopiosta, eli heti käyttäisi kopiotaan, mutta ei siis alkuperäistä oliota....

Krevo kirjoitti:

Tähän vielä se, että jos olisitte tutkineet vaikka oman koneenne assembler=>konekieli kieltä, niin ei edes alkeellisinta kopioitujaa...

0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-12

...ei saa syntymään koskaan sattumalla:
16 8 = 24 =>
X = 256^24 = 6,277101735*10^57

Ja tuo siis 1/X todennäköisyydekseen.
Luuletteko, että tuo voi sattumalla syntyä? Miksi helekutissa pelkästään sattumalla, kun jotain voi järjestääkin KERRALLA oikein?

Tuo siis kopioisi täyteen 65536 tavua muistia, mutta jos haluat, että se tättäisi KOKO muistin, pistä .x => .l ja muuta hieman hyppyosoitteita ja varattua komponentin pituutta....

Tuo käynnistäisi itse itsensä aina uudesta kopiosta, eli heti käyttäisi kopiotaan, mutta ei siis alkuperäistä oliota....

Lue lisää

Jaahas, kyllä siellä yx satunnainen bugi taisi olla...

0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-8

Krevo kirjoitti:

Jaahas, kyllä siellä yx satunnainen bugi taisi olla...

0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-8

Lue lisää

ÖÖ, ei, kyllä se on -14 => 24-10 = 14
0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-14

Krevo kirjoitti:

ÖÖ, ei, kyllä se on -14 => 24-10 = 14
0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne #-14

Lue lisää

No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa.

Antti.Jeesus kirjoitti:

No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa.

Lue lisää

No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa. Joo mutta, se mikä pistettäisiin julkaistavaksi, olisi vasta se, joka oikeasti toimisi....

Ja, jos olisin käyttänyt makroassemblerin valmista hakua aliohjelman muistiosoittelle, tai silmukkamuuttujalle, se olisi näyttänyt tältä:

0000 mov.w #8,ER1
0004 mov.w #24,ER2
0008 mov.b #16,R3
000A looppi: mov.w @ER1,ER2
000C add.w #1,ER1
0010 add.w #1,ER2
0014 sub.b #1,R3
0016 bne looppi

Totta tosiaan, tupelsin raskaasti, en näet heti muistanut käytetäänkö loopatessa kommenon alku, vai loppuosoitetta, mutta siis koko bne-komento 16-bittisenä luetaan ensin loppuun, ja siitä siis vähennetään 14 jos halutaan kohtaan looppi...
Mutta totta, en ole paljoa viime aikoina enää koodannut, mutta pari työtä vielä meneillään, mm. "Suuriluku" -ohjelma, jossa 16-bitin sekvensseillä lasketaan peruslaskutoimituksia, todella suurilla lukemilla,(jopa gigatavun mittaisia lukuja) ja lähes millä tahansa halutuilla kantaluvuilla. Se ei ollut ihan niin "piece of cake", kun alussa ajattelin, mutta sen siis aion yliopistolleni ehkä tehdä ohjelmointityönäytteenä, ja pistää se laskemaan esim. piin ja neperin lukuja....
Toinen on shakkitekoäly, jossa voi siis pelata myös Harmageddon-säännöillä, joissa on vielä uudentyyppisiä shakkinappuloita....
Ei ole ollut pahemmin sitli motivaatiota, koska sekin ohjelma on varmaan tehty jo, millä voi laskea minkä tahansa mittaisilla luvuilla, ja varmaan sekin on jo tehty, jossa voi käyttää muita kantalukuja kuin esim. 10 ja binääriä ja heksaa....
Siis tekisin vain saman, minkä joku muu oli tehnyt ennen minua, mutta se olisi siis vain näyte siitä, että opin jotain yliopistossani....

Antti.Jeesus kirjoitti:

No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa.

Lue lisää

Lainaa: Antti Jeesus
No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa.

Joo, ei.... Tietysti Jumalakin oli tehnyt ihmiseen "koodausvirheen", kun pisti sen tietämään Paholaisen avulla syntiinlankeemuksessa? Kyllä oli.... Paholainen, se käärmeolio, oli keksinyt silloin Eevalle, naiselle, niin houkuttelevan tarjouksen, mistä sen aivot eivät löytäneet ratkaisua selvitä oikein? Mutta enpä tiedä, ehkä vain tulimme tietämään "jotakin" liian aikaisin, siksi täällä on ollut niin paljon pahaa.... Tai ehkä olimme vain pelkkä raakile, pelkkä koeversio, koska kuolemme itsekin niin pian, eli ei ihmisen keho ole tietenkään täydellinen, jos olisi, se ei kuolisi.... Ehkä tämä osa avaruutta Galaksissamme, ei ole mitenkään kovin täydellinen, ja sisällä vielä täydellistä geneettistä informaatiota millekään oliolle, ikuiseen elämään? Toisaalta kyllähän ihminen lajina on silti selvinnyt olemassa kaiken aikaa, mutta yksilön selviytymistä ajatellen, ei nykyinen aika ole hyvä....

Krevo kirjoitti:

Lainaa: Antti Jeesus
No ziisus. Sinäpä se sitten et ole se kauan etsitty älykäs (ohjelmisto)suunnittelija - oot vaan tavallista tumpelompi koodari :) Osoitit myös että toi kerskaamasi KERRALLA-oikein-menetelmä ee oikee pelitä todellisuudessa.

Joo, ei.... Tietysti Jumalakin oli tehnyt ihmiseen "koodausvirheen", kun pisti sen tietämään Paholaisen avulla syntiinlankeemuksessa? Kyllä oli.... Paholainen, se käärmeolio, oli keksinyt silloin Eevalle, naiselle, niin houkuttelevan tarjouksen, mistä sen aivot eivät löytäneet ratkaisua selvitä oikein? Mutta enpä tiedä, ehkä vain tulimme tietämään "jotakin" liian aikaisin, siksi täällä on ollut niin paljon pahaa.... Tai ehkä olimme vain pelkkä raakile, pelkkä koeversio, koska kuolemme itsekin niin pian, eli ei ihmisen keho ole tietenkään täydellinen, jos olisi, se ei kuolisi.... Ehkä tämä osa avaruutta Galaksissamme, ei ole mitenkään kovin täydellinen, ja sisällä vielä täydellistä geneettistä informaatiota millekään oliolle, ikuiseen elämään? Toisaalta kyllähän ihminen lajina on silti selvinnyt olemassa kaiken aikaa, mutta yksilön selviytymistä ajatellen, ei nykyinen aika ole hyvä....

Lue lisää

Tai nythän puhuin ihan sivu paremman tietoni. Mooseksella oli muitakin kirjoituksia, apokryfienä, ja niissä hän esitti, että Jumalan tarkoitus todella oli tuoda KUOLEMA ihmiselle, miehellekin, naisensa kautta. Jumala siis tietää, että massassa ja materiassa ei ilmeisesti mikään järjettömän monimutkainen ajattelija, kestä koviinkaan kauaa.... Jumala siis murhasi lapsensa... No, sitähän Jumala varmaan Suomen kielellä tarkoittaakin Juu, MurhAa LApsensa.... Ja niinhän se Jeesukselle teki, ja kaikille muillekn, mutta siis Herättää jokaisen ajallaan myös kuolleista, kun on tullut aika tulla takaisinkin.....

"Erityisesti on huomattavaa, että suotuisaa tapahtumaa ei valittu tuossa lainkaan, koko asiaa ei edes mainittu ja silti tiedämme nopanheiton eri tulosten todennäköisyydet."

Suotuisa tapaus on kyseisissä laskuissa yksi (1).

tiedoksi kirjoitti:

"Erityisesti on huomattavaa, että suotuisaa tapahtumaa ei valittu tuossa lainkaan, koko asiaa ei edes mainittu ja silti tiedämme nopanheiton eri tulosten todennäköisyydet."

Suotuisa tapaus on kyseisissä laskuissa yksi (1).

Lue lisää

"Suotuisa tapaus on kyseisissä laskuissa yksi (1)."

Haha. Huuliveikko. Suotuisaa tapausta ei lainkaan valittu kyseisessä laskussa. Sitä ei tarvinnut valita, koska käytettiin tietoa, että "alkeistapauksen todennäköisyys on alkeistapausten määrän käänteisluku".

moloch_horridus kirjoitti:

"Suotuisa tapaus on kyseisissä laskuissa yksi (1)."

Haha. Huuliveikko. Suotuisaa tapausta ei lainkaan valittu kyseisessä laskussa. Sitä ei tarvinnut valita, koska käytettiin tietoa, että "alkeistapauksen todennäköisyys on alkeistapausten määrän käänteisluku".

Lue lisää

No kerrotaan hänelle vielä, mikä se kummitteleva ykkönen oikeasti on.Siis todennnäköisyys sille, että jokin (mikätahansa) kuudesta alkeistapauksesta toteutuu.