Tiedän, että hirsitalon maalaamisesta on montakin vanhaa keskustelua täällä, mutta mistään niistä en löytänyt selviä vastauksia kysymyksiini, lähinnä ne vain sekoittivat. Jos siis joku osaa vastata, tai laittaa linkkiä artikkeleihin, joissa asiaa selostetaan, olen hyvin kiitollinen.
Aion siis rakennuttaa lamellihirsitalon. Ensisijainen kriteerini on, että kosteushengittävyys pitää säilyä hirressä. Toinen kriteeri on, että puunsyyt eivät saa jäädä näkyviin (vaimolta tuli tämä kriteeri). Miten siis on:
1) Pitääkö uuteen lamellihirsitaloon levittää puunsuojaa vai onko se nimenomaan kiellettyä? Tukkiiko se hengittävyyden. Jotkut hirsitalofirmat suosittelevat tällaista suojaa heti laitettavaksi ja toisaalla taas varoitetaan näistä.
2) Milloin pitäisi maalata? Heti kun on saatu talo pystytettyä, vai pitääkö odottaa vuosi? (Ja edelleen jos vastaus on että odotetaan, niin odotetaanko puunsuojakäsittelyn kanssa vai ilman?
3) Mikä maali oikeasti hengittää? Tiedän, että muovimaalit voi heti sulkea pois listalta, mutta voinko huoleti valita esimerkiksi minkä tahansa petrooli-tai pellavaöljymaalin? Keittomaaleista olen ymmärtänyt, että höylättyyn hirteen ne eivät oikein sovellukaan.
Otan vastaan vinkkejä sekä ulko-että sisämaalauksesta
Kiitokset
Hirren käsittely - kolme kysymystä
23
11316
Vastaukset
- eronnut rakentaja
Aika vaikea yhtälö. ei saa jäädä puunsyyt näkyviin ja pitäis olla hengittävä.
Ratkaisuun kaksi vaihtoehtoa-vaihtaa vaimo tai rakennusmateriaali.
Miksi tehdä puutalo jos puu ei saa näkyä? - eegf erg
No puuhan ei tarvitse suoja-aineita vaan kyseessä on pääasiassa estetiikka jos maalifirmojen talouspuoli sivuutetaan kauniisti. Miten myydä maalia kertomalla ettei hirsi sitä edes tarvitse? Onhan se erikoista kuinka maalifirma "käskee" ensin pesemään hirret heidän tuotteella jonka jälkeen tod.näk. suojaamaan hirret heidän suoja-aineilla jonka jälkeen heidän valmistamaa pohjamaalia kerros pari ja sitten vasta pintamaalaukset heidän tuotteilla jos lähtökohta on se, ettei puu tarvitse välttämättä edellisistä mitään..?
Puuhan ei homehdu jos kaatoajankohta on oikea ja hirret ei pääse varastointi- tai rakennusaikana pahoin kastumaan. Siinä mielessä puunsuoja-aineet ovat lähes maalifirmojen keksintö rahan tekemiseen.
Maalien suurin ongelma on siinä ettei kaikki "hengittävät" maalit todellisuudessa ole hengittäviä. Itse en uskaltaisi (luottaisi) muihin kuin uulan pellavaöljymaaleihin (höylähirteen ei keittomaali tartu?). Uulankin öljymaalit "hengittää" vasta ajan kuluessa. Keittomaali olisi kaikista helpoin uusittava ja varmatoimisin. Pellavamaali ulos ja uulan tuotteista jokin peittävä sisämaali. Lähes kaikki isojen firmojen tuotteet ovat todellisuudessa epävarmoja tuotteita hirsipinnoille joissa ei esim. tuuletusrakoja ole ulkoverhouksen takana ole jolloin pintaan voi sivellä lähes vaikka sulatettua muovia.
Lopuksi: Ainoa ohje on se, että et kysy neuvoa maalivalmistajilta vaan AMMATTImaalareilta. Märkää hirttä ei saa maalata oli maali miten hyvin hengittävää maalia tahansa jne.- Hirsimaali
Kiitos hyvästä vastauksesta! Pitänee etsiä joku ammattimaalari, joka osaa valottaa asiaa lisää.
Tiedätkö Osmosta mitään? Sehän markkinoi itseään myös hengittävänä samoin kuin Uula. Pajutex liittyy myös tähän joukkoon.
Tai voiko hirsitalofirmojen omiin suosituksiin luottaa? Eräässäkin isossa firmassa toimitussisältöön kuuluu Valtti-pohjuste, joka ohjeistetaan levittämään heti pystytyksen jälkeen ulkopintaan. Tuntuisi siltä, ettei hirsitalofirma voi suositella tällaista, jos se tukkii hengittävyyden. Toisaalta mietityttää, että jos niillä on hyvä sopimus Tikkurilan kanssa niin meininki on money talks eikä hengittävyys. - Joku vaan
Hirsimaali kirjoitti:
Kiitos hyvästä vastauksesta! Pitänee etsiä joku ammattimaalari, joka osaa valottaa asiaa lisää.
Tiedätkö Osmosta mitään? Sehän markkinoi itseään myös hengittävänä samoin kuin Uula. Pajutex liittyy myös tähän joukkoon.
Tai voiko hirsitalofirmojen omiin suosituksiin luottaa? Eräässäkin isossa firmassa toimitussisältöön kuuluu Valtti-pohjuste, joka ohjeistetaan levittämään heti pystytyksen jälkeen ulkopintaan. Tuntuisi siltä, ettei hirsitalofirma voi suositella tällaista, jos se tukkii hengittävyyden. Toisaalta mietityttää, että jos niillä on hyvä sopimus Tikkurilan kanssa niin meininki on money talks eikä hengittävyys.Ne pohjusteet ovat tärpättiä ja pieni liraus jotakin muuta seassa. Itse niitä 90-luvulla hirsimökkiini läträsin, mutta huomasin että mitään hyötyä niistä eu käytännössä ole. Ei toki haittaakaan.
Itse jos olisin maalaamassa, vetäisin pintaan Tikkurilan Vinhaa. Se on helppo litku maalata, eikä homehdu. - 18+20
"Puuhan ei homehdu jos kaatoajankohta on oikea ja hirret ei pääse varastointi- tai rakennusaikana pahoin kastumaan. "
Näinhän se perinteisesti on, etenkin kun perinteisesti on käytettu hitaasti (tiheät syyt) kunnon tukkipuiksi varttuneita puita, joissa sydänpuu on useimmiten jo kelottunut.
Mutta mutta, kysyjä kysyy lamellihirrestä. Niistä ehkä parhaat täyttävät em. kriteerit. Mutta suurin osa ns. lamellihirsistä on koostettu nopeakasvuisista harvennuspuista, joita pikkutukeiksi kutsutaan. Niiden kaatoajankohtaa ei tiedä erkkikään, eikä se liimalinjalla ketään kiinnostakaan.
Hyvällä tsäkällä pikkutukit on kaadettu juuri oikeaan aikaan. Mutta sitä aikaa on hyväntahtoisesti laskien alle puolet vuodesta, tiukkojen oppien mukaan vain parisen kuukautta kevättalvesta. Motot harventaa metsiköitä kesät talvet, joten todennäköisimmin lamellinpalikat ovat " väärään aikaan" kaadettua puuta. Joka kyllä puhkeaa homepilkkukukkaan heti ensimmäisellä sumukelillä ja pitkän, kostean ja lämpimän syksyn aikana. Sitä eivät estä edes huonot homeenestoaineet, tiedä sitten onko taropeeksi hyviä edes olemassa.
Hirrenliimaajat voi väittää, että he ostavat vain keättalvella kaadettua puuta. Mutta se on useimmissa tapauksissa paskapuhetta. Mistäkö tiedän? Siitä, että olen itsekin myynyt myrskyn kaatamasta männiköstä parhaiten säilyneet rungot ja lisäksi harvennusleimikon pikkutukit tunnetulle hirsivalmistajalle. Hyvin kelpasi, vaikka tiesivät tarkaan alkuperän, kuivaamossa syntyy kuulemma laatupuuta. Lukuisia lamellihirsimökkien seiniä on tullut syynättyä aika tarkkaan niin pystyttäjänä kuin yleisestä mielenkkiinosta, ja voi sanoa, että aina ei edes kova hinta ja tunnettu merkkimyyjä ole laadun tae.
Mutta mikäpä siinä, kun ostajat ei ymmärrä hyvä laatuisen puun päälle mitään eivätkä osaa vaatia kunnon tavaraa. Pääasia että asiakas on tyytyväinen ja iloinen ostaja. - varoituksen sana
Hirsimaali kirjoitti:
Kiitos hyvästä vastauksesta! Pitänee etsiä joku ammattimaalari, joka osaa valottaa asiaa lisää.
Tiedätkö Osmosta mitään? Sehän markkinoi itseään myös hengittävänä samoin kuin Uula. Pajutex liittyy myös tähän joukkoon.
Tai voiko hirsitalofirmojen omiin suosituksiin luottaa? Eräässäkin isossa firmassa toimitussisältöön kuuluu Valtti-pohjuste, joka ohjeistetaan levittämään heti pystytyksen jälkeen ulkopintaan. Tuntuisi siltä, ettei hirsitalofirma voi suositella tällaista, jos se tukkii hengittävyyden. Toisaalta mietityttää, että jos niillä on hyvä sopimus Tikkurilan kanssa niin meininki on money talks eikä hengittävyys.Sen sanon että älä Uulan tuotteita edes harkitse! Ihan sama mikä on materiaali!
Virtasen neljän öljyn maali on parasta. Puhun kokemuksesta.
- Tuossa se salaisuus
Kosteushengittävässä rakenteessa kosteus pääsee esteettä siirtymään, sekä kaasuna, että nesteenä!
...........jatkuu.
Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
- >>>>Kosteus pääsee esimerkiksi maalipinnan läpi vesihöyrynä(=kaasu), mutta kun vesihöyry tiivistyy vedeksi(=neste) maalikalvon alle, niin se ei pääsekään enää pois maalikalvon alta, koska maalikalvo läpäisee kaasua – mutta se ei läpäise nestettä. Tämän takia maalipinta lohkeilee ja irtoaa karkeastakin -puu, -betoni, -jne pinnasta!
Jatkuu..........
http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/kv-kosteusvauriot-mista-johtuu/#Yleis_ohjeita_kosteusvauriohome_korjauksiin_
No voihan sen hirren peittää jos haluaa:
.........jatkuu. -Runko-
1. Ulkoverhous joka toimii tuulensuojauksena ja joka voidaan pinnoittaa(maalata) ulkopuolelta, mutta jota ei saa pinnoittaa(maalata) sisäpuolelta(puuta),
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2″x 2″(ulkopuoli) lankku, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään alhaalta ylös,
3. 230mm hirrestä, muistaen että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava >>>vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan(!) puolelta kosteus-hengittävyyden säilyttämiseksi.
- Jos haluat pinnoittaa hirren huoneen puolelta levyttämällä, maalaamalla, lakkaamalla, tapetoimalla, jne, niin huomioi, että edellä mainitut katkaisevat kosteus-hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli (vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:
4. 1″x 2″ lautakoolaus pystyyn, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös(!),
5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.
Jatkuu.............
http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/tr-palataan-vanhaan-kosteusvaurio-homeettomaan-aikaan/tr-rakenna-hengittava-hirsi-talo/#_Runko_
Sisäpuolelta hirren peittämistä en ymmärrä miksi joku sitä haluaa! Puhdas puu on terveellisin ja mitä enemmän sisäseiniin lotraat maaleja, sen enemmän sinä itse niitä myrkkyhöyryjä hengität!- eitaas...
Pitäisi olla jokin laki jolla estettäisiin edellisen kaltaisten infojen massajulkaiseminen. Tuossa on seassa asiat ihan oikein ja osa menee niin raskaasti metsään että huh huh?
On vaikka kuinka ja paljon tapoja materiaaleineen "hengittävälle" sisäseinäpinnoille. Pinkopahvit, paperitapetit (heng.liima huom), puukuitulevyt ja vielä vaikka moderni kipsilevy eli gyproc. Pitää olla vain tarkkana ettei käytä esim. hengittämättömiä tapettiliimoja tai maaleja.
- varoittava esim.
http://www.iltalehti.fi/mokkiextra/2013070317224011_mo.shtml
Järkyttävää tuubaa ja ainoa tavoite oman tuotteen myynnin edistäminen- Joku vaan
Sitä tuo on. Moni jättää mökin kokonaan maalaamatta, jotta saa harmaat seinät. Tuon jutun mukaan ei olisi yhtään vanhaa hirsirakennusta pystyssä.
- Se siitä
Joku vaan kirjoitti:
Sitä tuo on. Moni jättää mökin kokonaan maalaamatta, jotta saa harmaat seinät. Tuon jutun mukaan ei olisi yhtään vanhaa hirsirakennusta pystyssä.
Tuli käytyä Oulaisissa Weteraanikonepäivillä ja siellä oli vanha hirsirakennus kahvilana ilman minkäänlaista pintakäsittelyä eikä pienintäkään ongelmaa ulkopinnoilla (hirsi/lautaverhoilu). Se siitä
- Wanha woima
Se siitä kirjoitti:
Tuli käytyä Oulaisissa Weteraanikonepäivillä ja siellä oli vanha hirsirakennus kahvilana ilman minkäänlaista pintakäsittelyä eikä pienintäkään ongelmaa ulkopinnoilla (hirsi/lautaverhoilu). Se siitä
Koskelan talo. Wanhan woiman sivultakin löytyy kuvia. Esteettisistä syistä itse maalaisin punamullalla.
- Sekoitetaan vielä
Wanha woima kirjoitti:
Koskelan talo. Wanhan woiman sivultakin löytyy kuvia. Esteettisistä syistä itse maalaisin punamullalla.
Aikas monta muuttujaa taas liikkeellä. Ei voi kun ihmetellä, koska kysyttäessä hengittävyydestä ja kosteuden käyttäytymisestä 2 eri "asiantuntijalta" vastaus on yleensä eri. Sitten on vastoin kaikkia "sääntöjä" tehtyjä jotka ovat kunnossa. Mahtaisko esim. puurakenneasioihin vaikuttaa puulaji ja laatu, kaatoaika, säilytys, kuivatustapa, konesahaus/käsin kuorinta, hirren leveys-paksuussuhde, perustus- ja rakennustapa, rakennusaika, rakennuspaikka, käyttöolosuhteet, sisätilojen kosteat tilat, sisäverhous, ulkoverhous, käytetyt pinnoitteet, jne. jne.. Ja oikea rakenne on hyvin varmasti useamman tekijän yhdistelmä. Menemättä edes puurunkoisiin taloihin.
Itsellä ei mitään hajua ali-/ylipaineisen lämminvesikierron ominaisuuksista. Tietämättömänä alipaineinen kuulostaa turvallisemmalta vuototilanteessa, löytyskö oikeaa asiatietoa ? Mulla loppu kellossa veto ennenkuin ymmärsin yllämainittua teoriaa.
Lahoamisesta: kaikki varmaankin lahoaa jos vettä sopivasti xx% ja lämpötila joku sopiva ( mainittu 0 tienoilla olevia lukuja, ei välttämättä faktaa). Vanhat hirsitalotkin lahoavat jos syntyy vesivahinko, ulkoverhous vuotaa, tms. Uuseimmissa tuuletusrako olisi auttanut ? Useita olen ollut mukana korjaamassa. Osa olleet kylmänä vuosia, osa lämmitettynä. Yleensä lahoa vain esim. alakulmissa...
Sitten olen ollut pudottamassa (vanhan rakentamisen ammattilaisen opastuksella) kuivia, täysin puhtaita sahanpuruja (n. 50cm vahvuudelta) 100v talon rossipohjasta ja vaihdettiin 20 cm mineraalivillaeristys. "Tosirohvessori" vannoi polyuretaanin nimeen kyseisessä alapohjassa... Huhhuh...tapahtui 80-luvulla, talo ei ollut oma, huh. Saatiin kuulemma lisäeristystä taloon... no varmaankin 1% lämmityslaskun alentuminen...
Mineraalivillojen valmistajat puhuvat villojensa veden imemättömyydestä (että vaan prosentteja), villa on hengittävää, tasaa kosteutta, jne. Uskoo ken haluaa.
Yhden verhoamattoman käsittelemättömän hirsitalon (n.1930 rakennettu) olen nähnyt kaatumistilassa, auringonpuolen seinä notkolla, hirret halkeilleet läpeensä. Ei merkittävää lahoa mutta ei mitään lujuutta eikä eristävyyttä tallella. Itse arvioinut, jos verhoamaton hirsitalo nyt pakosta pitää tehdä, että asia korjaantuisi tekemällä matalan hirsitalon, varjoisaan paikkaan ja/tai sen mittaiset räystäät ettei aurinko porota. Oikein käsin tehtyä hirttä ja Jättäisin käsittelemättä.
Olen valtannut 40v vanhoja hirsimökkejä sahatusta hirrestä, jotka pääosan historiastaan "valtattu" ja halkeilleet ja pehmenneet pinnastaan alueilta joista pinnoite pitempään pois. Syy ilmeisesti taas aurinko.
Karjalassa kuulemma suojaamattomia auringonvalolle altistuneita yli 100v vanhoja haapahirsitaloja ! täydessä tikissä.
Vaativimmissa mahdollisissa olosuhteissa eli puuveneissä on toki olosuhteet äärimmäiset ja kosteusvaihtelut erittäin suuret. Puuveneissä väärään vuodenaikaan, väärillä aineilla, väärässä järjestyksessä, väärällä puun kosteudella pinnoitus aiheuttaa maalin irtoamista ja siten puun kostumista maalipinnan alla. Ei oikein missään kohtaa käsittelemätön tai esim. tärpättien, öljyjen, tervan, kyllästeiden, ym. sekoitukset pelkästään tahdo kestää useampaa vuotta ilman lisäkäsittelyä. Nähtyäni elinaikanani n. 10-15 eri pintakäsittelyiden sekoitusta, en osaa sanoa sitä oikeaa. Joskus toimii, joskus ei.
Olen nähnyt yli 100v vanhan mahonkipuuveneen joka on maalikerrosten määrästä ja alla olevan puun syvään värjäytymisestä, sekä valokuvien perusteella pidetty öljy ja sittemmin kaikennäköisillä "hengittämättömillä" maaleilla paksussa maalissa ja kylkien mahonki maalin alla ollut uudenveroista kivikovaa. Sisäpuolella ollut ilmeisimmin koko historiansa kyljissä jonkinlaista öljylakkaa, vernissaa, tms. ja pilssissä lyijymönjää. Kokonaisuudessa suojaus toiminut ilmeisimmin auringonvalolta. Veneissä tosin maalipinnan tarkastus joka kevät. Öljylakatut mahonki- ja havupuuveneet usein paikoitellen vaurioituneita/mustuneita. Aurinko irrottanut kesän mittaan lakan puusta ?
No, itse ainakin ensisijaisesti suojaisin hirren auringonvalolta verhoamalla reilu tuuletusrako tai toiseksi parhaana räystäillä sijainnilla. Ylä- ja alapohjasta ei hajuakaan. Sahanpuru kyllä pyörii mielessä ilman faktoja, koska niitä ei taida maailmassa vielä olla. - Höpöttäjä osa 2
Wanha woima kirjoitti:
Koskelan talo. Wanhan woiman sivultakin löytyy kuvia. Esteettisistä syistä itse maalaisin punamullalla.
...Niin ja ameriikassa kuulemma yli 100v veneitä jotka vedetty yltä-päältä-sisältä paksulla öljymaalilla ja täysin terveitä... pitäisi olla täysin mahdotonta. Olosuhteet, koko ajan vedessä riittävän märkänä, käytetyt aineet, mikä lie.
Ja naapurissa kaikilla höyrynsulkuopeilla n. 6-7v vanha n. 1000m2 koulu, Purkukuntoinen, elollisia olentoja ei saa mennä sisälle. Arvelevat lautajulkisivun jonkin kulman, vesikaton reunan, ja vaikka mitä vauriota. Tasainen home koko sisustassa ! - bu64
Sekoitetaan vielä kirjoitti:
Aikas monta muuttujaa taas liikkeellä. Ei voi kun ihmetellä, koska kysyttäessä hengittävyydestä ja kosteuden käyttäytymisestä 2 eri "asiantuntijalta" vastaus on yleensä eri. Sitten on vastoin kaikkia "sääntöjä" tehtyjä jotka ovat kunnossa. Mahtaisko esim. puurakenneasioihin vaikuttaa puulaji ja laatu, kaatoaika, säilytys, kuivatustapa, konesahaus/käsin kuorinta, hirren leveys-paksuussuhde, perustus- ja rakennustapa, rakennusaika, rakennuspaikka, käyttöolosuhteet, sisätilojen kosteat tilat, sisäverhous, ulkoverhous, käytetyt pinnoitteet, jne. jne.. Ja oikea rakenne on hyvin varmasti useamman tekijän yhdistelmä. Menemättä edes puurunkoisiin taloihin.
Itsellä ei mitään hajua ali-/ylipaineisen lämminvesikierron ominaisuuksista. Tietämättömänä alipaineinen kuulostaa turvallisemmalta vuototilanteessa, löytyskö oikeaa asiatietoa ? Mulla loppu kellossa veto ennenkuin ymmärsin yllämainittua teoriaa.
Lahoamisesta: kaikki varmaankin lahoaa jos vettä sopivasti xx% ja lämpötila joku sopiva ( mainittu 0 tienoilla olevia lukuja, ei välttämättä faktaa). Vanhat hirsitalotkin lahoavat jos syntyy vesivahinko, ulkoverhous vuotaa, tms. Uuseimmissa tuuletusrako olisi auttanut ? Useita olen ollut mukana korjaamassa. Osa olleet kylmänä vuosia, osa lämmitettynä. Yleensä lahoa vain esim. alakulmissa...
Sitten olen ollut pudottamassa (vanhan rakentamisen ammattilaisen opastuksella) kuivia, täysin puhtaita sahanpuruja (n. 50cm vahvuudelta) 100v talon rossipohjasta ja vaihdettiin 20 cm mineraalivillaeristys. "Tosirohvessori" vannoi polyuretaanin nimeen kyseisessä alapohjassa... Huhhuh...tapahtui 80-luvulla, talo ei ollut oma, huh. Saatiin kuulemma lisäeristystä taloon... no varmaankin 1% lämmityslaskun alentuminen...
Mineraalivillojen valmistajat puhuvat villojensa veden imemättömyydestä (että vaan prosentteja), villa on hengittävää, tasaa kosteutta, jne. Uskoo ken haluaa.
Yhden verhoamattoman käsittelemättömän hirsitalon (n.1930 rakennettu) olen nähnyt kaatumistilassa, auringonpuolen seinä notkolla, hirret halkeilleet läpeensä. Ei merkittävää lahoa mutta ei mitään lujuutta eikä eristävyyttä tallella. Itse arvioinut, jos verhoamaton hirsitalo nyt pakosta pitää tehdä, että asia korjaantuisi tekemällä matalan hirsitalon, varjoisaan paikkaan ja/tai sen mittaiset räystäät ettei aurinko porota. Oikein käsin tehtyä hirttä ja Jättäisin käsittelemättä.
Olen valtannut 40v vanhoja hirsimökkejä sahatusta hirrestä, jotka pääosan historiastaan "valtattu" ja halkeilleet ja pehmenneet pinnastaan alueilta joista pinnoite pitempään pois. Syy ilmeisesti taas aurinko.
Karjalassa kuulemma suojaamattomia auringonvalolle altistuneita yli 100v vanhoja haapahirsitaloja ! täydessä tikissä.
Vaativimmissa mahdollisissa olosuhteissa eli puuveneissä on toki olosuhteet äärimmäiset ja kosteusvaihtelut erittäin suuret. Puuveneissä väärään vuodenaikaan, väärillä aineilla, väärässä järjestyksessä, väärällä puun kosteudella pinnoitus aiheuttaa maalin irtoamista ja siten puun kostumista maalipinnan alla. Ei oikein missään kohtaa käsittelemätön tai esim. tärpättien, öljyjen, tervan, kyllästeiden, ym. sekoitukset pelkästään tahdo kestää useampaa vuotta ilman lisäkäsittelyä. Nähtyäni elinaikanani n. 10-15 eri pintakäsittelyiden sekoitusta, en osaa sanoa sitä oikeaa. Joskus toimii, joskus ei.
Olen nähnyt yli 100v vanhan mahonkipuuveneen joka on maalikerrosten määrästä ja alla olevan puun syvään värjäytymisestä, sekä valokuvien perusteella pidetty öljy ja sittemmin kaikennäköisillä "hengittämättömillä" maaleilla paksussa maalissa ja kylkien mahonki maalin alla ollut uudenveroista kivikovaa. Sisäpuolella ollut ilmeisimmin koko historiansa kyljissä jonkinlaista öljylakkaa, vernissaa, tms. ja pilssissä lyijymönjää. Kokonaisuudessa suojaus toiminut ilmeisimmin auringonvalolta. Veneissä tosin maalipinnan tarkastus joka kevät. Öljylakatut mahonki- ja havupuuveneet usein paikoitellen vaurioituneita/mustuneita. Aurinko irrottanut kesän mittaan lakan puusta ?
No, itse ainakin ensisijaisesti suojaisin hirren auringonvalolta verhoamalla reilu tuuletusrako tai toiseksi parhaana räystäillä sijainnilla. Ylä- ja alapohjasta ei hajuakaan. Sahanpuru kyllä pyörii mielessä ilman faktoja, koska niitä ei taida maailmassa vielä olla.Auringonvalosta sen verran että eteläpuoleinen seinä on kuin muumio ja pohjoispuolen seinä kuin eilen tehty lähes poikkeuksetta. Aurinko ole ainoa tekijä vaan kosteus eri muodoissaan. Kastuu ja kuivaa nopeasti joka rikkoo hirren.
Itse suojasin samaisen eteläseinän istutuksilla. Ei liian lähelle ettei oksat kasva kiinni. Toinen tapa märännyttää hirret, istutukset seinustalla.
Puulaatu, kaatoajankohdat jne. erittäin suuressa roolissa. Siihen vielä työstötavat. Perinteistä piilupintaa missä lyödään solukko tukkoon ei ole voittanutta. Teollinen työstö jää kauas toiseksi. Puun luokaton laatu ja kaatoajankohdat jne. teollisen hirsivalmistuksen suurimmat ongelmat järjettömien energiavaatimuksien lisäksi joka on oma tarinansa. Teollisuus ohjaili taloudellisten etujensa mukaisesti ympäristöministeriötä tietoisena siitä että mm. kosteusongemat tulee kasvamaan liian suurista energiamääräyksien kiristämisestä. Samaa näkee muuallakin rakennusteolisuudessa. Tuotevalmistajat törkeimmillään laatii testit omille tuotteilleen eikä toisinpäin missä tuotevalmistajille laadittaisiin testit jotka heidän tuotteensa tulisi läpäistä. Tuorein esimerkki on kiuasstandardit joiden testejä sormeilemalla hormilämmöistä pudotettiin satoja asteita jotta kiukaat täyttäisi korkeimman olemassa olevan hormiluokituksen. Ei niin että olisi laadittu testit jotka olisivat edellyttäneet valmistajat korjaamaan tuotteet testien läpäisemiseksi. Nyt kiukaat joista mitattiin huom. korkeampia hormilämpötiloja kuin suomen korkein hormiluokka edellyttää, testikikkailuilla niille saatiin hormiluokan edellyttämiä lukemia todellisuuden ollessa ihan toinen.
Tuuletusrako oli mokan korjaus. Maalit joiden piti suojata puuta märännytti ne ja korjausliike oli muodostaa tuuletusväli taakse että kosteus pääsee sieltä pois. Muissa tapauksissa tuuletusvälille ei ole edes perusteita jos laudat lyödään suoraan hirren pintaan. Tuuletuslevy edellyttää aina tuuletusrakoa ettei verhoilu kastuttuaan siirrä kosteutta levyyn. - Lähti käsistä osa 3
Wanha woima kirjoitti:
Koskelan talo. Wanhan woiman sivultakin löytyy kuvia. Esteettisistä syistä itse maalaisin punamullalla.
...ja kun pääsi vauhtiin ja jotain konkreettista tuli mieleen. Huomioni 2-muoveilla liimatessa ja pinnoittaessa. Kosteudelle alttiissa ulkorakenteissa pienikin vettä läpäisemätön muoviläntti kerää alleen hyvin korkean kosteuden, jopa lahoa. Vaikka ympäröivä puu on käsittelemätön=hengittävä ! Samoin käy muovilla liimatessa liimauksen rajapinnalle jos puuta ei ole muuten suojattu. Toki samoin käy usein esim. paksusti öljylakatuille rakenteille, jos pienikin pintavika. Itsellä herättää lähinnä kysymyksiä hengittävän materiaalien ja sulkumuovien rajapinnoista...
Ugh...olen puhunut.
- vanhanaikainen2
katso, ehkä on siitä apua: www.puuoljyt.fi
- eronnut rakentaja
puun kaatoajalla ei ole mitään merkitystä .
Puu kuivataan koneellisesti eikä pihalla.
Vanhan ajan tapoja nuo keväällä kuivaukset- toki jos käsin veistetään niin kaatoajalla on väliä.
- pari ajatusta
Maalikaupan myyjä kehotti meitä vetämään heti homesuojan ja siihen sitten pari kerrosta tavallista puuseinämaalia, en muista merkkiä.
Aika vähän on varmaan hirsitaloja mitkä on romahtanut väärän maalin takia.
Maalia tärkeämpiä seikkoja on mielestäni:
-riittävä sokkelin tai ryöminttätilan korkeus (ehkä 70% Suomen mökeistä on aivan liian matalalla?)
-ehjä vesikatto, räystäät ja pellitykset
-rännit - muutoin sadevesi roiskuu maasta- n o
itseasiassa jos ei romahtanut niin ainakin lahonnut. Televisiossa kauan sitten esitettiin huvilaa joka oli pinnoitteilla muovitettu ulkoa ja sisältä lopputuloksen ollessa se, että hirsi oli niin lahoa että sitä isäntä repi käsin. Maalifirma, no se eväsi korvaukset ja syy oli vaakasateessa.
Itse kirvesmies ja paljon nähnyt mitä vahinkoa muovipohjaisilla maaleilla ja väärillä eristevalinnoilla saa aikaiseksi. Alussa mainittu huvila olisi tänä päivänäkin pystyssä ilman mitään käsittelyä. Ruma kun mikäkin mutta ehyt.
-ryömintätilan korkeudella ole mitään merkitystä jos tuuletus ei pelaa tai se estetään. Oikein kansantaudiksi luokiteltavissa esim. rintamamiestaloissa joissa talvella tukitaan energiakustannusten toivossa tuuletusritilät eikä aukaista niitä keväällä. Lattiasieni lähinnä ajan kysymys.
-itsestään selvyys
-pärjää ilmankin mutta suosittelen. - Toinen esim.
n o kirjoitti:
itseasiassa jos ei romahtanut niin ainakin lahonnut. Televisiossa kauan sitten esitettiin huvilaa joka oli pinnoitteilla muovitettu ulkoa ja sisältä lopputuloksen ollessa se, että hirsi oli niin lahoa että sitä isäntä repi käsin. Maalifirma, no se eväsi korvaukset ja syy oli vaakasateessa.
Itse kirvesmies ja paljon nähnyt mitä vahinkoa muovipohjaisilla maaleilla ja väärillä eristevalinnoilla saa aikaiseksi. Alussa mainittu huvila olisi tänä päivänäkin pystyssä ilman mitään käsittelyä. Ruma kun mikäkin mutta ehyt.
-ryömintätilan korkeudella ole mitään merkitystä jos tuuletus ei pelaa tai se estetään. Oikein kansantaudiksi luokiteltavissa esim. rintamamiestaloissa joissa talvella tukitaan energiakustannusten toivossa tuuletusritilät eikä aukaista niitä keväällä. Lattiasieni lähinnä ajan kysymys.
-itsestään selvyys
-pärjää ilmankin mutta suosittelen.Tehin sukulaiselle isohkot ulkoportaat täysin puurakenteisena ja niin kauan meni ihan hyvin kunnes rautakaupan myyjä möi sukulaiselle "hengittävän" maalin. Maali roikkuu suurina riekaleina kun puun sisällä oleva kosteus jäi maalin ja puupinnan väliin koska ei päässyt pois. Vtutti
- jatko a
Toinen esim. kirjoitti:
Tehin sukulaiselle isohkot ulkoportaat täysin puurakenteisena ja niin kauan meni ihan hyvin kunnes rautakaupan myyjä möi sukulaiselle "hengittävän" maalin. Maali roikkuu suurina riekaleina kun puun sisällä oleva kosteus jäi maalin ja puupinnan väliin koska ei päässyt pois. Vtutti
Kaksiväriset portaat. Alaosassa punamulta ja kaiteet jne. mitä lie täydellisen hengittämätöntä törkyä vaikka sellaisena myytiin. Alaosa täysin virheetön.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.72545- 1211831
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.1311608Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill521526Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1671352Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1741346- 1481295
- 521218
- 591158
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.701136