Itsevarmuus, miten se saavutetaan?

Xena

Päätin kirjoittaa, lukematta muita viestiketjuja. Huomaan, miten vaikeaa on aloittaa kirjoittamaan saatika pukea sanoiksi se, mitä tuntee. En ole varma mihin kategoriaan viestini olisin kirjoittanut mutta uskon, että "ahdistus" on oikea termi tunteilleni.

Olen siis 17-vuotias lukiolaistyttö, joka päällisin puolin vaikuttaa iloiselta ja ehkä jopa itsevarmalta. Kuitenkin minua vaivaa epävarmuus ja jonkin asteen ahdistus. Mietin liikaa, mitä muut ajattelevat minusta ja haen hyväksyntää. Tuntuu, että minulla on kokoajan suorittamisen tarve ja tarve esittää täydellistä. Rentoutuminen muiden ihmisten seurassa on vaikeaa, sillä pelkään mokaavani. Tuntuu, että sisälläni on jokin lukko, kun menen julkisille paikoille, sinne, missä on muita ihmisiä, jossa ei ole ns. "turvahenkilöä".

Eri ihmisten seurassa olen erilainen. Olen sellainen, miksi ympärillä oleva joukko minun ajattelee olevan. Välillä se puheliain, välillä se hiljaisin. Muistan, kun yläasteella eräs luokkalaiseni poika sanoi, että olen erilainen Piian kuin Matin ja Liisan seurassa (Nimet muutettu). Se oli totta mutta totuuden kuuleminen puolitutun huulilta oli vaikeampi pala.

Niinkuin sanoin alussa, tunteiden pukeminen sanoiksi on vaikeaa. Ehkä tämä "lukko" johtuu tästä iästä ja aikaa myöten lievä ahdistuneisuus häipyy, ainakin niin toivon. En tiedä edes millaisia vastauksia toivoisin.. Toivoisin siltä, että joku huomaisi viestini ja vastaisi, kertoisi ehkä omista samankaltaisista tuntemuksistaan. Kiitos jo etukäteen :)

65

3891

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minäpä vaan

      Minulla oli hyvin samankaltainen tausta tuohon ikään. Vasta reilu kolmikymppisenä opin ymmärtämään, että elämä on liian fiksu asia vakavasti otettavaksi.

      Relaa ja nauti että olet sinä ja saat elää tämän elämän.

      Hoida hommat tyylillä, mutta muutoin heittäydy nautintoon ja hubailuun.

      Mitä väliä onko sukkahousuissa reprämä. Tee niistä kamujen kanssa vielä isompi ja naura päälle.

    • rohkeasti elämään

      Kyllähän tuossa iässä monella on tuollaista mutta elämän ja vuosien myötä itseluottamus ja minuus vaihvistuvat. Totta on myös että ihmisillä on erilaisa rooleja: töissä esim. tullivirkailija, pitää olla veirallinen, perheessä on oma rooli, ystäväporukoissa taas erilainen kuin tuntemattomien seurassa.
      Täytyy jonkin verran mukautua ja ottaa toisetkin huomioon, se kuuluu elämään. Tietenkin kakista parasta on se, jos saa ja voi olla mahdollisimman paljon ilman rooleja ja teatteria. Siis oma itsensä.

      • itsetoiminnäin

        itsellä saman tapainen tilanne, josta minäkin koitan päästä eroon. mielipiteitäsi on ehkä muokkaantunut eri lailla sen mukaan mitä muut niistä asioista ajattelevat? minulla ainakin näin päässyt käymään. pitää vaan miettiä "mutta entä jos unohdan kokonaan noiden ja noiden mielipiteet" ja kaivaa sieltä alta se oma mielipide. koita rohkaista itseäsi ajattelemalla "oon oikeesti niin paras" ja "mua ei kiinnosta mitä muut musta aattelee" jne. mielestäni pieni ylimielisyyskään ei haittaa, jos on itsevarmuus nollissa. pieni ylimielisyys varmaan vain normalisoisi itsevarmuuden normaaliin. anna mennä ja jos joku vaikka ilkeään sävyyn huomauttaisi jotain, olet sellaisen yläpuolella.
        kaiva omat mielipiteesi ja ajatuksesi esiin ja ole sellainen kuin jossain pohjimmiltasi olet.

        en tiedä onko tämä ollenkaan sellainen vastaus jota toivoit, mutta ainakin yritin :)


      • pspspspspsp

        Tuttu psykologi kertoi 70% suomalais naisista kärsivän huonosta itsetunnosta.


      • Minusta tuntuu
        itsetoiminnäin kirjoitti:

        itsellä saman tapainen tilanne, josta minäkin koitan päästä eroon. mielipiteitäsi on ehkä muokkaantunut eri lailla sen mukaan mitä muut niistä asioista ajattelevat? minulla ainakin näin päässyt käymään. pitää vaan miettiä "mutta entä jos unohdan kokonaan noiden ja noiden mielipiteet" ja kaivaa sieltä alta se oma mielipide. koita rohkaista itseäsi ajattelemalla "oon oikeesti niin paras" ja "mua ei kiinnosta mitä muut musta aattelee" jne. mielestäni pieni ylimielisyyskään ei haittaa, jos on itsevarmuus nollissa. pieni ylimielisyys varmaan vain normalisoisi itsevarmuuden normaaliin. anna mennä ja jos joku vaikka ilkeään sävyyn huomauttaisi jotain, olet sellaisen yläpuolella.
        kaiva omat mielipiteesi ja ajatuksesi esiin ja ole sellainen kuin jossain pohjimmiltasi olet.

        en tiedä onko tämä ollenkaan sellainen vastaus jota toivoit, mutta ainakin yritin :)

        että on ihan normaalia ottaa huomioon, erityisesti tietyissä tilanteissa, toiset ihmiset. On jokseenkin vaarallista esimerkiksi jossain natsiporukassa alkaa esiintymään vihervassarina tai homojen nuolijana. Tai alkaa esiintyä punaniskana jollain homoklubilla.

        Ylimielisyys ihmisten mielipiteistä varovaisuuden kustannuksella on elämää lyhentävä seikka.

        Parempi on etsiä vain omanlaistansa porukkaa eikä väkisin pyrkiä miellyttämään kaikkia. Tai olla jatkuvassa oppositiossa koko ihmiskunnan kanssa.


    • Rohkeus on avain

      Luulenpa että vaivasi on melko yleinen. Etenkin juuri omaan ikäluokkaasi kuuluvilla. Itse olen hiukan vanhempi ja miespuolinen mutta olen kärsinyt aika samanlaisesta asiasta.

      Mutta oikeastaan kaiken avain on se, että sun täytyy olla lojaali itsellesi. Ei sulla ole mitään velvoitetta käyttäytyä sillä tavoin millä oletat muiden toivovan sinun käyttäytyvän. Joudut elämään itsesi kanssa 24/7 joten eiköhän ole melko olennaista että siinä tapauksessa "olet omalla puolellasi". Jos alat vaan toteuttamaan toisten toiveita, niin tuhoat itsesi. En nyt tarkoita että pitäisi ruveta antisosiaaliseksi tai itsekkääksi, vaan että toimi kuten itse haluat ja näet parhaaksi.

      Mutta tilanne voi hyvin todennäköisesti niinkin että liioittelet mielessäsi sitä mitä luulet toisten sinusta ajattelevan. Ihmiset ei oikeasti useimmiten aseta muille kovin korkeita vaatimuksia. Noin keskimäärin ainoat ihmisten toisilleen asettamat vaatimukset on vaan ne ettei käyttäydy loukkaavasti tai häiriköi. Kyllä sitä suvaitaan aika monelaista kulkijaa vaikkei aina siltä tuntuisi.

      Ja on todennäköistä että iän myötä sun ongelmasi katoaa ja opit hyväksymään itsesi juuri sellaisena kuin oletkin. Monesti kuvaamasi jutut on juuri nuoruuden epävarmuutta eikä jatku kauaa.

      Joten rohkeutta vaan ja toimi kuten haluat!

      • kysyjä

        opettele tuntemaan luonto sitte itsesi.


    • SinäOletVahva

      Suosittelisin sinua lukemaan Rhonda Byrnen kirjan Voima tai Salaisuun.

      Tarvitset nyt positiivista voimaa joka kantaa sinua elämässä eteenpäin. Kehitä ja kasvata itseäsi juuri sellaiseksi kuin haluat olla. Se on mahdollista, ja sinulla on jo sisälläsi kaikki avaimet valmiina, joilla saat onnellisen, itsevarman ja ihanan elämään! Usko itseesi, usko unelmiisi ja toteuta ne. Jos olet oikein rohkea, voit vain ruveta käyttäytymään ja elämään kaikella tapaa niin kuin itsevarma ihminen. Anna itsellesi anteeksi, erehdy, kokeile, mutta säilytä rakkaus ja intohimo tavoittelemaasi asiaan.

    • alisuoriutuva

      nojoo,itse olen lukenut kaikenlaisia kirjoja itsetuntoni kohentamiseen,aloittanut uusia harrastuksia jne....mutta aina vain hetkellisesti tunnen olevani hyvä ja riittävä ihminen.Koko elämäni olen ollut alisuoriutuja ja normielämästä olen vain voinut haaveilla,itse asiassa koko normielämä tuntuu jo kovin kaukaiselta ja jopa ahdistavalta omalla kohdalla.Mutta koko ajan jaksan vain puskea eteenpäin kaikesta huolimatta,ainakin yritän.Se mikä eniten harmittaa,että olen oikeasti fiksu ja osaava ihminen mutta en vain pysty kertakaikkiaan uskomaan itseeni.Nyt parasta aikaa mietin uskallanko mennä töitä hakemaan vai en,olisi ehkä minulle sopiva paikka tiedossa,mutta mietin jo että enhän minä kuitenkaan siihen pysty.............ahdistaa.:(Itsevarmuus varmaankin lisääntyy positiivisten kokemusten ja onnistumisien kautta,mutta minulla on niin paha epäonnistumisenpelko että tavallaan olen jo luovuttanut ennen kuin olen edes mihinkään ryhtynyt.Paskamoinen noidankehä.

    • SinaOletVahv

      alisuoriutuva!

      Minulle tuli negatiivinen olo lukiessasi kirjoitustasi. Ja usko että sinulla on myös itselläsi ikävä olo. Entä jos kokeilisit keskittyä elämässäsi positiivisiin asioihin, asioihin joista pidät, joita rakastat. Ajattele niitä mahdollisimman paljon! Ajattele esim. Rakastan aurinkoa/ ukkosta, rakastan tuota hienoa autoa, rakastan koiria, rakastan hiljaisuutta rakastan terveyttä, rakastan kauneutta, rakastan tuota vaatetta. Kuulostaa hölmöltä, mutta aivojamme on helppo huijata! En valitettavasti voi kirjoittaa nyt pitempään..

      Uskon että positiivinen ja elämäniloinen voima kantaa enemmän eteenpäin kuin mikään muu. Se auttaa jaksamaan epäonnistumisien yli. Se auttaa jaksamaan jatkaa.

    • onnellinen vanha

      Uskon, että tuo on normaali ikääsi kuuluva ilmiö. Erityisesti nuoret, fiksut ja analysoivat ihmiset peilaavat itseään muihin. Se ei ole huono ilmiö, kunhan ymmärtää, että sen tunteen ei saa antaa ahdistaa liikaa.

      Ihmiset ovat laumaeläimiä. Kaipaamme muilta hyväksyntää ja arvostusta. Tietyllä tavalla se tarve säilyy koko loppuiän. Parhaassa tapauksessa jo lapsuudenkodista saakka saa rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta siihen mitä teet. Itsevarmuus ja -kunnioitus tulevat juuri siitä tunteesta, että koet itsesi arvokkaaksi ja tärkeäksi.

      Tietenkin tämä arvostuksen saaminen vaikuttaa yleensä ihmisen käytökseen. Jotkut (pojat) hakevat arvostusta haluamiltaan ihmisiltä esim. urheilemalla tai näyttämällä voimiaan (pahikset). Tytöt saattavat pukeutua pornomaisesti saadakseen tunnustusta ulkonäöstään jne. Vaatii rohkeutta ja päämääriä, jotta et itse lähde menemään helpointa tietä pitkin vaikkapa parisuhteen etsinnässä, jos haluat, että sinuun rakastutaan sisimpäsi eikä ulkonäkösi tähden.

      Uskon, että tietyllä tavalla tuo mukautumiskyky on tehnyt ihmisestä vahvan. Jos olet sosiaalinen kameleontti, niin pärjäät erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Itsellänikin on ns. työminä, joka on hymyilevä, sosiaalinen ja välittävä. Onneksi on kuitenkin pari ystävää, joiden seurassa voin olla oma itseni, vaikka sitten olisinkin hiljaisemmalla tuulella enkä mikään vitsinkertoja. Toki jos etsin itselleni poikaystävää, niin joudun olemaan taas sosiaalisempi ja iloisempi, mitä normaalisti olen, jotta saan paikattua sillä vaatimattomampaa ulkonäköäni.

      Parhaiten ongelmaasi auttaa se, että annat itsellesi virheet anteeksi. Kukaan muu kuin sinä ei edellytä sinulta täydellisyyttä. Kannattaa muistaa, että mitä enemmän teet, sitä enemmän myös tulee mokia ("Rapatessa roiskuu", "Tekevälle sattuu"). Ymmärrät itsekin, että jos et ikinä tekisi mitään, niin eihän niitä virheitäkään tulisi, eikö niin?

      Kannattaa aina välillä palauttaa mieliin, että mitä kaikkea olet jo saavuttanut (peruskoulu suoritettu, olet saanut kavereita, pärjäät lukiossa, osaat vaikkapa laulaa tai juosta aika hyvin tms). Se toivottavasti asettaa asioita kohdilleen, kun tajuat, että et ole vielä edes aikuinen ja olet silti oppinut ja saavuttanut monia asioita. Opettele myös kehumaan itseäsi. Ole kiitollinen. Vaikket olisi uskonnollinen, niin nukkumaanmennessä voisi olla hyvä kerrata, että mitkä asiat tekivät sinut onnelliseksi, mistä asioista olet ylpeä ja mistä asioista olet kiitollinen (vanhemmat, terveys jne). Sillä tavalla opit huomaamattasi ajattelemaan asioista positiivisesti.

    • turha inistä

      Naisten on aivan turha inistä ongelmistaan, koska heille riittää että hengittää miestä kohti niin saa sen. Toista se on miehillä, joiden on PAKKO olla täydellisiä että saavat edes luvan katsoa naista kohti.

      • näin!

        Puhut asiaa "turha inistä", sillä usein naiset katsovat miesten huonoja puolia ja heti tyrmäävät hänet, jos hän ei ole täydellinen. Mutta naisetkin oppivat, eivät hekään ole täydellisiä, joten miksi miestenkään pitäisi olla. Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan. Se on rakkautta, että toisen viat hyväksytään ja tiedostetaan. Esim. Toinen on sotkuinen, ei osaa siivota jälkiään tai sitten ihan ääripää, ylisiisti, joka ei kestä sotkua. Yritetään keskittyä ihmisten hyviin puoliin!!


      • kaikkea sitä

        Miten tämä purkaus liittyy keskustelun aiheeseen? Tämä on taas näitä naisvihaajamiehiä jotka tulevat ölisemään jokaiseen keskusteluun oli aihe mikä tahansa.

        Ja maailmassa on kuule ihmisillä ja varsinkin tytöillä ja naisilla helvetin paljon pahempia ongelmia kuin se että ei ehkä saa seurustelukumppania. Osoitit täydellisen idioottimaisuutesi ja onnistuit vain häpäisemään itsesi väittämällä että naisilla ei muka olisi oikeutta puhua ongelmistaan koska heillä on (sinun mielestäsi) helpompaa löytää kumppani kuin miehillä. Jos te miehet joutuisitte kestämään edes murto-osan siitä mitä naiset ja tytöt hyvin suurelta osin teidän miesten taholta joutuvat kestämään niin ette takuulla puhuisi tuollaista paskaa.

        Pelle.


    • 13+13 jne

      Tiedätkö, jotkut ihmiset voivat olla kaltaisiasi läpi elämän. Itse lähentelen jo 40 ja silti mietin samoja asioita. En tarkoita sanoa tätä sillä, ettei sinulla olisi toivoa, tai että olisit välttämättä tasan samanlainen, joillekin vain tuo kuvailemasi kaltainen käytös on sisäsyntyistä.

      Itseäni helpotti suunnattomasti kun kuulin viime syksynä termistä HSP (Highly Sensitive Personality) eli erittäin herkkä ihmistyyppi.

      Tyypille on hyvin ominaista mm. kokea äärimmäisen herkästi ympäristönsä ja havainnoida siinä asioita, mitä muut eivät välttämättä edes huomaa (josta seuraa muuten usein väärinkäsityksiä ja kiusaantumisia, kun toiset eivät vaan näe mitä HSP näkee - kuriositeettina muuten nuo aavistukset osuvat hyvin usein oikeaan).

      HSP:t myös analysoivat jatkuvasti ympäristöänsä, jopa tiedostamattaan ja ko. syystä peilaavat muiden oletettuja / todellisia mielipiteitä itseensä, muuttaen samalla myös käytöstään helposti ympäristönsä mukaan. Tämä ihmistyyppi välttelee myös konflikteja usein viimeiseen hengenvetoon ja tuntee usein olevansa ns. yksin ystävienkin keskellä.

      Usein ko. persoonallisuuden omaavat ihmiset myös syyllistävät itseään omasta ajattelustaan ja siitä, että "kuvittelevat liikoja". Paradoksi tässä on se, että HSP:t huomaavat todella nopeasti muutokset ilmapiirissä ja ihmisten asenteissa itseään kohtaan ja yrittävät muuttaa itseään yhä enemmän toivotun kaltaiseksi, joka taas alkaa ruokkia ympäristön epäluuloa ko. ihmistä kohtaan - tiedän kokemuksesta mistä puhun ja siihen ei auta ainakaan se, kun sanotaan että ole vain oma itsesi. Tämä on se "oma itse" HSP:lle, koska tämä käytös on osa luonnetta ja persoonallisuutta. Opettele tuntemaan itsesi paremmin ja älä ainakaan syyllistä itseäsi siitä, ettet välttämättä ole niin sosiaalinen tai verbaalisesti lahjakas kuin moni muu ympärilläsi.

      Vielä pari ystävällistä vinkkiä oman elämän varrellta, mikäli sattuu että olet HSP:

      -Hanki ympärillesi muutama todellinen itsesi kaltainen ystävä sen sijaan, että tuhlaat aikaasi ja henkisiä voimavarojasi ihmisten kanssa jotka eivät tule sinua koskaan ymmärtämään
      -Tämä ei tarkoita ettei kannata ystävystyä muiden kanssa, mutta ns. syvällisyydet ja maailman pohdinnat kannattaa rajata vain niille ketkä eivät tule pitämään sinua outona. Näistä ihmisistä saat voimaa ja sinun ei tarvtitse teeskennellä ainakaan niin paljon
      -Ota oma aikasi ja etenkin rauhasi (ja hiljaisuutesi). Älä koe tästä huonoa omaatuntoa!
      -On ok olla erilainen - hyödynnä tätä voimavaraasi ja hyväksy itsesi. Harva näkee niin paljon asioita ympärillään
      -Tulet elämään elämääsi täydellä intensiteetillä ja kokemaan tunteita niin paljon vahvemmin kuin useimmat muut. Nauti siitä, mutta älä polta kynttilää molemmista päistä!

      Hali ja mukavaa jatkoa ja tsemppiä sinulle! :)

      • kysyjä

        sama vika.


      • som3on3

        Voi kiitos tästä! Olen ollut tuollainen koko elämäni ja itkeskellyt iltaisin että mikä minua vaivaa, miksi kukaan ei tajua. Olen tyytynyt ajatukseen, että olen vain ylianalysoiva hölmö joka vain ajattelee liikaa. Mutta nyt tiedän!


    • Teippirobotti

      Minulla on ollut myös aikoinaan kovin samanlaisia ongelmia. Osa niistä lähti iän myötä, osittain asia alkoi ratketa kun löysin ihmisiä joiden seurassa saatoin olla täysin omana itsenäni pelkäämättä muiden mielipiteistä.

      Yksi käytännön vinkki: harrasta jotain. Mitä tahansa, ei väliä liittyykö se esiintymiseen vai vaikka virkkaamiseen, sählyyn tai postimerkkien keräilyyn. Harrasta jotain, mikä tuntuu siltä omalta jutulta ja mistä nautit - jos et vielä tiedä, mikä se voisi olla, ala etsiä! Itse soitin vähän aikaa instrumenttia, mutten esiintymishaluisena vaan ihan vain kiinnostuksesta musiikkiin. En ehtinyt soittaa kovin pitkään olosuhteiden muutoksen vuoksi, mutta ehdin oppia yhden vuoden aikana runsaasti ja kun eräällä tunnilla huomasin osaavani sävelmän kuin vettä vain, huomasin hymyileväni poskeni kipeiksi ja sivussaolijat kertoivat minun loistaneen kuin aurinko olisi ollut sisälläni.
      Eli etsi jotain, mistä nautit ja mitä haluat tehdä. Se rentouttaa, keventää mieltä, antaa kokemuksia, sen kautta voi löytää uusia ihmisiä - mutta ennen kaikkea, se auttaa sinua itseäsi sisimmältäsi. Kun nautit jostain mitä teet ja osaat jotain hyvin, se jos mikä tuo lisää itsevarmuutta ja auttaa sinua olemaan paremmin se aito oma itsesi.

      Tsemppiä ja voimia! :)

    • Aivan ensimmäiseksi: tunteista puhuminen on kaikille vaikeaa. Nuoremmalla iällä erityisesti, koska me tunnistamme lopulta vain sellaisia tunteita, jotka on meidän elämässämme nimettyjä ja jollakin tavalla johonkin "oloon" liitetty. Siten esimerkiksi kaikissa kulttuureissa ei välttämättä ole pelkoa tai vihaa tarkoittavia sanoja, vaan ne on korvattu jollakin toisella.

      Kieli on puutteellinen ja toiseksi meidät kasvattaneet ihmiset ovat puutteellisia. Väittäisin, että jos tunteista puhutaan, niin perheissä harvemmin tuodaan aivan kaikkia tunteita julki. Osa niistä jää anomalioiksi (niille ei ole sanoja), osa tabuiksi (voisi puhua, muttei voi tai saa).

      Jos olet kiinnostunut tunteista, voisit tutustua vaikka Arlie Hochschildin tai Jon Elsterin ajatuksiin niistä. Hochschild puhuu tunnetyöstä, joka tarkoittaa tunteiden säätelyä eri tilanteissa. Emme yksinkertaisesti erilaisten sosiaalisten normien vuoksi voi käyttäytyä työpaikalla samalla tavalla kuin vapaa-ajalla tai vanhempiemme kanssa samalla tavalla kuin seurustelukumppaniemme. Elster puolestaan tekee (Hochschildin tavoin) varsin perusteellista työtä kuvaillessaan eri tunteita (emootioita) ja siihen, miten ne meidän käyttäytymiseemme vaikuttavat. Mitkä niistä motivoivat toimimaan ja millä tavalla.

      Melko hyvä on myös wikipedia-artikkeli emootioista. Jos haluat katsoa, millaisia kaikenlaisia emootioita nyky-ymmärryksellä ihmisillä voi olla:

      http://en.wikipedia.org/wiki/Emotion

      Epävarmuus liittyy osaltaan tunteisiin, niiden tunnistamiseen ja siihen, miten ymmärrämme niiden alkuperän. Esimerkiksi pelko voi olla ihan aiheellinen, mutta se voi olla myös irrationaalinen. Tarkoittaen sitä, että voimme pelätä aiheellisesti liian nopeasti onnettomuuden jälkeen tehetävän urheilusuorituksen aiheuttavan lisävammoja. Se on mahdollista. Sen sijaan pelolle ei välttämättä ole perusteita silloin, jos pelkäämme helvettiin joutumista, vaatekaapin mörköjä tai seinien kuulevan puhettamme.

      Kaveripiirissä pelot voivat olla aiheellisia ja aiheuttaa epävarmuutta. Tämä siitä syystä, että sosiaaliset normit pyrkivät jollakin tavalla muokkaamaan meitä toimimaan odotetulla tavalla. Jos kaveripiirissä on tarkoitus olla iloinen, ehkä juhlia ja nauttia elämästä, on parempi unohtaa se kipuileva, epävarma sekä ahdistunut minä. Silloin sosiaaliset normit pakottavat siihen, ettei koskaan puhuta tunteista tai olla täysin oma itsensä. Ajan kuluessa yksilöt saattavat jopa erehtyä ajattelemaan, että se minuus on oikea ja itsevarma. Mutta miten olla itsevarma, jos kieltää tunteensa ja itsensä?

      Hyvä neuvo on olla "oma itsensä". Haaste on tietää, kuka se itse on. Ensisijainen neuvo silloin voi vain olla, että "tunne itsesi". Tunne ahdistuksesi, ilosi, pelkosi ja rakkautesi syy. Se tarkoittaa altistumista kaikille tunteille, jopa niille epämiellyttäville. Valitettavasti vain kaikista ei ole siihen. Siksi myös neuvo "ole vahva" on hyvä, mutta kysymys kuuluu, miten itseään voi vahvistaa, jos ainoa keino siihen on heikkouden kieltäminen?

      Nähdäkseni puhuessasi ahdistuksestasi ja epävarmuudestasi olet oikealla tiellä. Avoimuus on hyvä asia. Se, että kolikolla on kaksi puolta on fakta, joka ei muutu sillä, että toisen puolen pyrkii tietoisesti tai tiedostamatta unohtamaan. Olet vahva ja heikko, iloinen ja surullinen. Siitä on hyvä lähteä. Kaikkien ihmisten seurassa sellaisen kaksinaisuuteen ei pysty, eikä ole aihetta. Tärkeää on, että sellaisia ihmisiä on, joille voi näyttää molemmat puolet.

    • opettaja 60 vee

      Olin myös lukiolaisena eävarma ja pelkäsin esiintyä suurelle joukolle (luokassa). Kaveriporukassa uskalsin kyllä tuoda mielipiteeni esille, mutta vähän oudommassa porukassa olin hiljaa ja vetäydyin syrjään. Ajan myötä itsevarmuuteni kasvoi ja kolmikymppisenä hakeudin oettajan työhön (en olisi osanut kuvitellakaan sellaista työtä lukiolaisena). Usko itseesi, kyllä se siitä!

    • Tohtori.T

      Lievältä narsismilta vaikuttaisi.

      • ....................

        Eipä tosiaan ole "tohtorilla" mitään tietoa siitä mitä narsismi on. Ei narsistilla ole huono itsetunto vaan päinvastoin liioitellun korkea käsitys omista kyvyistään ja viehätysvoimastaan. Narsisti ei pelkää ettei häntä hyväksyttäisi, hänhän uskoo olevansa täydellinen.

        Eli juuri päinvastoin kuin aloittaja tuntojaan kuvaili. Kyllä oletkin typerä ja tosi vastuuton kun menet epävarman ja ahdistuneen nuoren kirjoitukseen vastaamaan tuollaisia.

        Kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä.


      • ------
        .................... kirjoitti:

        Eipä tosiaan ole "tohtorilla" mitään tietoa siitä mitä narsismi on. Ei narsistilla ole huono itsetunto vaan päinvastoin liioitellun korkea käsitys omista kyvyistään ja viehätysvoimastaan. Narsisti ei pelkää ettei häntä hyväksyttäisi, hänhän uskoo olevansa täydellinen.

        Eli juuri päinvastoin kuin aloittaja tuntojaan kuvaili. Kyllä oletkin typerä ja tosi vastuuton kun menet epävarman ja ahdistuneen nuoren kirjoitukseen vastaamaan tuollaisia.

        Kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä.

        Juuri noin narsisti luulee olevansa korvaamaton, ei välitä toisen tunteista eli oikeammin ei pysty eläytymään toisen osaan. On valmis viemään vaikka leivän toisen suusta jos hyödyttää häntä.On sanonta, jos haluat vaikeuksia elämääsi tutustu narsistiin


    • alisuoriutuva

      yritän kyllä keskittyä elämän positiivisiin puoliin jokapäivä,minulla on paljon hyvää elämässäni tällä hetkellä,ja pahimmista ongelmista olen puskenut läpi silkalla sisulla ja raivolla.Mutta silti koen vain olevani huono ja riittämätön ihminen,käyn päivittäin keskustelua itseni kanssa,miksi ajattelen näin,kaiken pitäisi olla hyvin,kaikki on minun omissa käsissä jne.....minulla on kuulemma "vääristynyt" kuva itsestäni johtuen ehkä lapsuudestani ja muutenkin omaa surkeuden tuntoa vahvistavista negatiivisista kokemuksista elämässäni.Minä koen itseni muuksi mitä ihmiset minusta sanovat,ja minun on vaikea ymmärtää tai uskoa jos joku kehuu minua tai sanoo jotain kaunista,epäilen että se on vain kohteliaisuus.Minulla oli myös vaikeuksia uskoa naisystäväni rakkauden osoituksia todeksi,koska eihän minuun voi oikeasti niin kaunis ja ihana nainen rakastua.Eräs terapautti sanoi minulle että on ihme että olen elossa kaiken kokemani jälkeen,ehkä olen oikeasti vahva,en vain vielä tiedä sitä(tai usko siihen)?En vain tiedä kuka olen.Olisi kiva oppia elämään normielämää.Ehkä joskus vielä?

    • EräsEräMies

      Olen yli kolmekymppinen mies ja kärsinyt samoista asioista ikäisenäsi ja kärsin edelleen ja tiedän että se ahdistuneisuus ei kehostani poistu koskaan.
      Olen epävarma itsestäni ihan missä vaan kun on muita ihmisiä. Myös epävarmuuteni takia menetän kaikki parisuhteenikin koska kuvittelen että kukaan ei voi edes tykätä saati rakastaa minua.
      Tiedän että se on tunne mutta mun kohdalla se vaan vahvistuu vuosi vuodelta.
      Itse diaknosoin ongelmani ala asteen koulukiusaamisen takia jonka jälkeen eristäydyin aikas kokonaan. Mulla on vanhemmat, sisko ja kaksi hyvää ystävää joiden läsnä voin olla oma todellinen itseni. Kukaan muu ei saa todellista minääni näkyviin.
      Tosin on yksi joka siihen auttaa mutta sitä en suosittele kenellekään.
      Alkoholi. Se vapauttaa itselläni tunne lukot mutta en voi olla kokoaikaa tietenkään päissäni joten yksinäisyys on ainoa vaihtoehto.
      Tsemppiä!! Tää on vaan mun tarina.

    • sama kaava kaikissa

      Aivan uskomattomia nämä ylläpidon kehittelemät keksityt tarinat ... jotka kulkee aina samaa kaavaa (3 vuoden kokemus)

      en ole ikinä lukenut
      en tiedä minne tämä kuuluu
      auttakaa


      Aivan uskomatonta ....
      Sitten kun oikeat ihmiset tekee oikeita aloituksia - ne poistetaan.
      Vain ylläpidon itsekkyyteen sairastuneet Mari Piia Rasmus ja Elina sallivat vain omat aloitukset - ne jopa poistaa toisten aloitukset ja kirjoittaa ne uudestaan hieman sanoja muutelleen.
      Esim http://keskustelu.suomi24.fi/node/11587151


      Siis miksi näitä kukaan ottaisi tosisssaan?

      Itseltäni poistettiin kome hyvää uutta mielipidettä ja kohta ne ilmestyi uudestaan hieman muutettuina uudella nimellä ja ylävalikkoon.
      = Kun valitin sain IP-bannin.


      Älkää uskoko näitä aloituksia, Ylläpidon narsistit niitä duunaa.

      Itse ainakin kirjoittaisin mielummin sen oikean mielipiteen esittäjän kanssa.

      • Eri mieltä

        Olen myös jonkin verran seurannut näitä ja huomannut myös että monet aloitukset ovat viikkoja seisseet omalla palstallaan ennen kuin ne on havaittu hyviksi nostaa etusivulle. Myös yksi oma aloitukseni on päässyt etusivulle keskusteltavaksi, joten en ole jäävi sanomaan että ainakaan kaikki eivät ole ylläpidon aloituksia.

        JOS nämä kaikki olisivat ylläpidon aloittamia, niin eiköhän ne nostettaisi saman tien etusivulle eikä odoteltaisi viikkotolkulla ensin?


      • 69+69
        Eri mieltä kirjoitti:

        Olen myös jonkin verran seurannut näitä ja huomannut myös että monet aloitukset ovat viikkoja seisseet omalla palstallaan ennen kuin ne on havaittu hyviksi nostaa etusivulle. Myös yksi oma aloitukseni on päässyt etusivulle keskusteltavaksi, joten en ole jäävi sanomaan että ainakaan kaikki eivät ole ylläpidon aloituksia.

        JOS nämä kaikki olisivat ylläpidon aloittamia, niin eiköhän ne nostettaisi saman tien etusivulle eikä odoteltaisi viikkotolkulla ensin?

        Olen myös sitä mieltä että tänne oikeasti valitaan oikeasti lukijoiden aloituksia koska itse aktiivisena käyttäjänä ja kirjoittajana olen saanut muutamankin avauksen etusivulle yllätyksenä myös itselleni.
        Mutta yksi asia ylläpidossa harmittaa itseäni on se kun avaukset useinmiten otetaan suhteet palstalta kun mistään muualta.
        Useinmiten etusivun viidestä avauksesta yksi tai kaksi joskus useampikin on edellämainitsemaltani palstalta kaivettuja.


      • sama kaava kaikissa
        Eri mieltä kirjoitti:

        Olen myös jonkin verran seurannut näitä ja huomannut myös että monet aloitukset ovat viikkoja seisseet omalla palstallaan ennen kuin ne on havaittu hyviksi nostaa etusivulle. Myös yksi oma aloitukseni on päässyt etusivulle keskusteltavaksi, joten en ole jäävi sanomaan että ainakaan kaikki eivät ole ylläpidon aloituksia.

        JOS nämä kaikki olisivat ylläpidon aloittamia, niin eiköhän ne nostettaisi saman tien etusivulle eikä odoteltaisi viikkotolkulla ensin?

        Kyllä sen lukiessa huomaa saman kaavan

        Ja minulta taas poistettiin ihan tosta vaan 3 hyvää aloitusta ja seuraavana päivänä ne oli yläotsikossa uudella nimellä.

        Heräsi kysymys mistä kysymys

        Ja se että niissä kaikissa oli tuo ihan sama
        1. olen 16 v poika ja ....
        2. en tiedä minne tämä asia kuuluu
        3. auttakaa

        Jos aloitukseni oli kerta hyvä miksei se saanut olla ?
        Miksi se piti poistaa
        Ja tehdä uusi.

        Jos se ei kismitä tavallista kirjoittajaa niin mikä sitten

        Ja kun valitin enkä saanut tietty vastausta niin valitin enemmän ja lopulta ne bannasi minut.

        Nytkin ne vihaa minua ja seuraa kuin hai laivaa ja miinustaa kaiken ja sanoo joka palstan sherifille "Älä juttele ton kaa" Ne näkee koneeni IP numerosta missä olen.

        Siksi en enää krijoita mitään hyvä juttuja tänne Kirjoitan ne muualle.

        Varotan vaan muita tämän sivuston ongelmista

        Kai tiedätte ettei tänne kannata antaa oikeita nimiä eikä sähköpostia kannata käyttää Ne näkee kaiken sieltä.

        Jokainen terve normaali ihminen ottaa varoitukset harkintaan eikä ala haukkumaan varoittajaa niinkuin ylläpito tekee.


        Sen kaiken kiusan mitä ylläpito tekee saa aikaan vaan kiusaa takasin.
        Siitä kiusasta kärsin minäkin.

        Lukekaa noita suomi24 palstoja ... siellä on tosi paljon ongelmista
        sim nytkin kaikki sähköpostit ovat hyökkäyksen kohteena
        Ja noi sähköpostit on erittäin helppo avata.
        http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5557

        Suomi24 / Suomi24 / Suomi24 kysy ja auta


      • sama kaava kaikissa
        69+69 kirjoitti:

        Olen myös sitä mieltä että tänne oikeasti valitaan oikeasti lukijoiden aloituksia koska itse aktiivisena käyttäjänä ja kirjoittajana olen saanut muutamankin avauksen etusivulle yllätyksenä myös itselleni.
        Mutta yksi asia ylläpidossa harmittaa itseäni on se kun avaukset useinmiten otetaan suhteet palstalta kun mistään muualta.
        Useinmiten etusivun viidestä avauksesta yksi tai kaksi joskus useampikin on edellämainitsemaltani palstalta kaivettuja.

        Suhteet palstasta en tiedä mitään.
        Enkä niiden systeemistä mutta monta kertaa ylävalikon alotus on jo poistettu vaikka sitä vielä mainostetaan... mistähän siinä on kyse?

        Aiemmin kirjoitin ihan asiaa, muttei tuon kaiken kiusan ja sotkemisen takia jaksa kuin varoittaa enää muita.

        Minulla meni 3 vuotta ihan hukkaan yrittäessäni ymmärtää mistä tässä on kyse.
        Nyt sen suurinpiirtein tajuan - suurin häirikkö on ylläpito joka tekee kiusaa jotta tulisi mahdollisimman paljon klikkauksia

        Ja ylläpitoa harmittaa kun joku uskaltaa sanoa totuuden
        Niiden leikkihän tämä on. Hakea mainostajilta rahaa : suosittu puheenaihe miljoona klikkausta maksakaa mainoksista ...kuka ne mainokset maksaa : ME !!

        Siis me rahoitamme tämän sivuston ja ylläpidon tarkoitus on saada riitaa täällä.

        Edelleen minun päämääräni on ihmetellä miksi rasismista valehdellaan ?

        Olen 3 vuotta hinkannut asiaa.

        Näemmä kaikilla muillakin palstoilla on sama sekoileva tyyli poistavat sekoilevasti mitä tahtoo ja kirjoittaa uudestaan toisten aloitukset ym ym
        Säänntöt on mitä sattuu niitä noudatetaan miten sattuu jne.
        Kaikki on sekavaa.
        Sinällään minulla olisi tuhansittain asioita kysyä, mutta täällä seon mahdotonta juuri tuon ylläpidon narsistisen käytöksen takia.
        Kas kun ei ole vielä löytänyt minua.

        Enemmän täällä hermo menee kuin lepää. Ja syy siihen on vain ylläpito.
        Ei täällä kukaan muu kiusaa kuin ylläpito.

        Vinkki : jos ne poistaa niin etsikää uusi kirjoituspaikka - on turha tehdä tänne hyviä mielipiteitä, jotka ylläpito varastaa. Jokaisella pitäisi olla oikeus pitää edes omat mielipiteet omissa nimissä. Se on vähintä oikeellisuudesta mitä tiedän.


      • 69+69
        sama kaava kaikissa kirjoitti:

        Suhteet palstasta en tiedä mitään.
        Enkä niiden systeemistä mutta monta kertaa ylävalikon alotus on jo poistettu vaikka sitä vielä mainostetaan... mistähän siinä on kyse?

        Aiemmin kirjoitin ihan asiaa, muttei tuon kaiken kiusan ja sotkemisen takia jaksa kuin varoittaa enää muita.

        Minulla meni 3 vuotta ihan hukkaan yrittäessäni ymmärtää mistä tässä on kyse.
        Nyt sen suurinpiirtein tajuan - suurin häirikkö on ylläpito joka tekee kiusaa jotta tulisi mahdollisimman paljon klikkauksia

        Ja ylläpitoa harmittaa kun joku uskaltaa sanoa totuuden
        Niiden leikkihän tämä on. Hakea mainostajilta rahaa : suosittu puheenaihe miljoona klikkausta maksakaa mainoksista ...kuka ne mainokset maksaa : ME !!

        Siis me rahoitamme tämän sivuston ja ylläpidon tarkoitus on saada riitaa täällä.

        Edelleen minun päämääräni on ihmetellä miksi rasismista valehdellaan ?

        Olen 3 vuotta hinkannut asiaa.

        Näemmä kaikilla muillakin palstoilla on sama sekoileva tyyli poistavat sekoilevasti mitä tahtoo ja kirjoittaa uudestaan toisten aloitukset ym ym
        Säänntöt on mitä sattuu niitä noudatetaan miten sattuu jne.
        Kaikki on sekavaa.
        Sinällään minulla olisi tuhansittain asioita kysyä, mutta täällä seon mahdotonta juuri tuon ylläpidon narsistisen käytöksen takia.
        Kas kun ei ole vielä löytänyt minua.

        Enemmän täällä hermo menee kuin lepää. Ja syy siihen on vain ylläpito.
        Ei täällä kukaan muu kiusaa kuin ylläpito.

        Vinkki : jos ne poistaa niin etsikää uusi kirjoituspaikka - on turha tehdä tänne hyviä mielipiteitä, jotka ylläpito varastaa. Jokaisella pitäisi olla oikeus pitää edes omat mielipiteet omissa nimissä. Se on vähintä oikeellisuudesta mitä tiedän.

        Osa on totta mitä sanot. Suomessahan pitäisi olla sanan ja mielipiteen vapaus mutta se ei koske aihe alueita: ulkomaalaiset ja samaa sukupuolta edustavat. Edellä mainituista ei saa olla kuin yhtä mieltä ja jos vastustat heitä mielipiteinesi poistetaan silloin keskustelusi aiheesta. Toisinaan herääkin kysymys miksi joitain asioita nostetaan esille jos niistä ei saa olla kuin yhtä mieltä???


      • sama kaava kaikissa
        69+69 kirjoitti:

        Osa on totta mitä sanot. Suomessahan pitäisi olla sanan ja mielipiteen vapaus mutta se ei koske aihe alueita: ulkomaalaiset ja samaa sukupuolta edustavat. Edellä mainituista ei saa olla kuin yhtä mieltä ja jos vastustat heitä mielipiteinesi poistetaan silloin keskustelusi aiheesta. Toisinaan herääkin kysymys miksi joitain asioita nostetaan esille jos niistä ei saa olla kuin yhtä mieltä???

        Olen huomannut ettei mistään saa olla eri mieltä kuin tämä firma

        Mutta huumeita saa tyrkyttää ja opettaa - itse nämä linjansa valitsevat !!
        Huumeista luin paljon että noin on ja kertookin kaiken lopun.
        Huumeita vastustavat ei saa sanoa omaa mielipidettä.
        Se oli kamalaa luettavaa.

        Kaikissa vaan on niin samanlainen kirjoitustyyli ettei kiinnosta lukea niitä loppuun.
        Toki luen jos aloitus on taviksen tekemä!

        Nostetut mielipiteet on aivopesua.


    • kaarina karhu

      Kyse on nuoruudesta. Kyllä näin vanhempana tajuaa että,
      ei ole niin merkittävä kuin kuvittelee toisten luulevan.
      Harvemmin muut kiinnittävä niin suurta huomiota toisiin,
      oma minä on nykyisin paljon tärkeämpi.
      Kyllä se iän myötä helpottuu. Kasvukivuista kärsivät kaikki,
      toiset vain osaavat peitellä epävarmuudensa paremmin.
      Hyvää kesää ja muista ihminen on vain kerran nuori.
      Nauti siis siitä. Kaarina

    • kyllo

      Antaa ihmisten olla luuloineen, mitäpä sitä välittämään. En ainakaan ite koe tarpeelliseks vaikuttaa niihin luuloihin, koska se vaatis mukautumista seuraan, tai tilanteeseen. Oon ainakin ite tyytyväisempi siihen, että pyrin oleen samanlainen kokoajan - sitä ei välttämättä ole laajat piirit sitten, mutta ystävät on läheisempiä.

    • vapauttarakastava

      Opiskele bilderberg ryhmasta. Sen jalkeen olet kiukkua taynna etka valita mita laumazombit on mielta sinusta. Toimii minulle ainakin hyvin.

    • katse sisimpään

      Itseluottamus lähtee siitä, että tuntee itsensä. Jos ei tunne itseään niin on vaikea laittaa luottamustaan johonkin sellaiseen mikä on häilyvää, epäselvää ja hämäränpeitossa. Vaistoat herkästi rivien välistä mikä ärsyttää ja mikä miellyttää muita ihmisiä ja koitat aina olla jokaiselle miellyttävä. Siinä samalla kadotat itsesi ja vaihtelet vain eri maskeja muiden ihmisten tarpeiden mukaan. Mutta kuka piilee maskin alla? Millainen olet sisimmässäsi kun kukaan muu ei ole katsomassa? Ota siitä selvää ja ole rehellinen itsellesi. Et voi elää elämääsi muiden mukaan.

    • elämää

      itse varmuus ei ole mitään stapiili tila se voi tila päisesti laskea oikeastaan suurin ero on vain että vanhenpana sitä osaa vähän nauraa tiselleen. kannattaa lukea vaikka tom helsteenin kirjoja tai wayne w. dyer kirjoja.

    • epätäydellinen äiti

      minkälaiset vanhemmat sinulla on?
      Odottavatko he että sinä olisit aina täydellinn ? Tuskin, vanhempana en itse ainakaan
      odota lasteni olevan täydellisiä.

    • 3+5

      Kaikille nuorille, jotka painitte ko. asian kanssa, haluaisin sanoa, että on jo jotain, että olette ymmärtäneet ongelmanne ja nostaneet kissan pöydälle!

      Itsellänikin oli alle 20-vuotiaana ja vielä senkin jälkeen saman tapaisia ongelmia, mutta en halunnut myöntää niitä itselleni. Minulla oli kaveripiirissä maine, että omaan hyvän itsetunnon, en välitä muiden mielipiteestä, uskallan kertoa omat mielipiteeni jne., ja varmaan osittain myös näin olikin, mutta toisaalta podin heikkoa itsetuntoani, esitin kovempaa kuin olin, en näyttänyt aitoja tunteitani kovin usein ja välillä loukkasin muita ihmisiäkin ihan suotta. Poikaystäviäni tossutin ja alistin, en oikein uskaltanut rakastua. Sama jatkui jossain määrin myös avioliitossani aika ajoin. Vanhempana tilanne ongelmani muuttui niin, että päällisin puolin minulla oli kaikki asiat ihan älyttömän hyvin, näytti siltä, että uskalsin tehdä rohkeita valintoja elämässäni, menestyin opinnoissani ja urallani, hankin lapset nuorena, tosin kun moni muu kaveripiirissäni jne., mutta jotenkin hyvin usein tuntu, että olin tekemistäni ja valinnoistani jotenkin puolustuskannalla ja minun täytyi koko ajan vakuutella itselleni, että olen hyvä ja fiksu, ja että teen oikeita juttuja jne. Tajusin ja uskalsin myöntää ongelmani vasta silloin, parisuhteeni ajautui vaikeaan kriisiin ja olin eroamassa. Hain silloin apua terapiasta. Ensimmäisillä kerroilla minua ärsytti, kun psykologi alkoi kaivella lapsuuttani. Olin aina ajatellut (valheellisesti), että minulla on ollut onnellinen ja lähes täydellinen lapsuus, eikä se ole jättänyt mitään traumoja. Mutta sieltä lapsuudenkodin kasvatuksesta se jonkinlainen miellyttämisen ja oman itsensä kieltämisen tarve kuitenkin oli lähtöisin ja tuon terapian päättymisen jälkeen olen osannut arvostaa itseäni, olla oma itseni ja elää omanlaistani elämää aivan eritavalla. Vaikka olen koko elämäni vaikuttanut päällisin puolin onnelliselta, iloiselta, energiseltä ja reippaalta, nyt myös sisin on mukana. Kyse oli ehkä n. 3 kk kestävästä sessiosta terapeutin kanssa, joka oli todella kannattavaa. Välillä olen vähän harmitellut, miksi en aiemmin tajunnut hakea apua ongelmaani.

      Jos asiat piinaavat ja vaivaavat, eikä omin avuin pääse eteenpäin, suosittelen terapeutin puoleen kääntymistä. Kadoksissa olleen oman minän löytämien on hienoa, elämä on liian lyhyt ja arvokas tuhlattavaksi muiden miellyttämiseen.

      • 69+69

        Saattaa aloittajan iässä terapia auttaa mutta ei enään kolmenkympin jälkeen. Kokeiltu on. Tunnin jutustelu parin viikon välein ei korjaa vuosikymmenten haavoja yhtään miksikään. Paremmin kavereille höpöttäminen tai vaikka baarissa tuntemattomille juttelu auttaa kun edellä mainittu. Tosin jos elämän solmut päästää näinkin pitkälle kun itselläni on niin ne seuraa hamaan hautaan saakka.
        Siksi aloittajan onkin hyvä nyt jo tarttua härkää sarvista ja ottaa asia esille.


      • 3+5
        69+69 kirjoitti:

        Saattaa aloittajan iässä terapia auttaa mutta ei enään kolmenkympin jälkeen. Kokeiltu on. Tunnin jutustelu parin viikon välein ei korjaa vuosikymmenten haavoja yhtään miksikään. Paremmin kavereille höpöttäminen tai vaikka baarissa tuntemattomille juttelu auttaa kun edellä mainittu. Tosin jos elämän solmut päästää näinkin pitkälle kun itselläni on niin ne seuraa hamaan hautaan saakka.
        Siksi aloittajan onkin hyvä nyt jo tarttua härkää sarvista ja ottaa asia esille.

        Harmi, jos sinulla on tuollaisia kokemuksia. Minulle oli todella paljon apua terapiasta, vaikka olinkin jo täyttänyt 30 v. Varmasti asioista puhuminen kelle tahansa auttaa, mutta omassa tapauksessani terapeutti ainakin toi sellaisia näkökulmia tai lähinnä auttoi minua ajattelemaan asioita sellaisista näkökulmista, joita en aikaisemmin ollut osannut ajatella. Terapeuteissakin on varmasti eroja, minulla oli hyvä tuuri, kun löysin heti ensimmäisellä kerralla hyvän. Itse haluaisin uskoa, että koskaan ei ole liian myöhäistä oman itsensä löytämisen kanssa.


    • sssmmm1

      Hei!

      Mulla oli sama ongelma. Johtuu siitä että sinä olet herkkä ottamaan toisten energioita omaksesi. Oma energiakenttäsi on heikko ja olet empaattinen, luulet toisten tunteita omiksesi ja käyttäydyt niiden mukaan. Vahvista omaa energiakenttääsi, näe itsesi suojaavan valkoisen valopallon sisällä, ja käske sen päästämään lävitse vain positiivisia tunteita ja blokkaamaan negatiiviset. Säännöllisellä harjoittelulla tunnet olosi vahvemmaksi ja alat huomata mitkä ovat omat tunteesi ja mitkä muiden.

    • jjooo2

      teininä itsevarma on huonohko. Elämänkokemus tuo varmuutta. Jotkut ihmissuhteet menee poikki. Omaisia kuolee. Töissä saa kokea kaikenlaista. Ei jaksa välittää pinnallisista asioista.

    • kaaos3

      Heippa! Minä olen 19 vuotias ja samaa asiaa minkäkin poden tässä jo viitisen vuotta. Kuvailit itseasiassa juurikin samanlaisen tunteen kun mitä minulla on...
      Yritän kovasti aina ymmärtää mistä tämä ahdistus johtuu ja kadehdin ihan älyttömästi tyttöjä, jotka ovat todella itsevarmoja!

      Itselläni pahin tilanne on se, ettei oma äiti edes yritä ymmärtää ahdistustani. Hän sanoo vain että koska haluan huomiota, mutta en sitä saa niin alkaa ahdistaa! Mikä idioottimainen syy.. Sanoo kans että yritä vain päästä tilanteesta irti niissä tilanteissa missä ahdistaa. Sanoo kans että on typerä syy masentua siitä.

      Eikö se ole vähän sama asia kun sanoisi anorektikolle että ''Hei idioottiko sä oikeen oot ku näät ittes läskinä?''
      Ei ne sille tunteelle mitään voi, se on sairaus siinä missä ahdistuskin. Se vaan että ahdistukseen ei löydy lääkettä mutta anoreksiaan löytyy.
      Itse löysin liikunnan ilon, joka piristää ajatuksia ja saa itsevarmemmaksi! Kokeile sinäkin :) Ainakin itse tunnun olevani oikealla tiellä!

      • 13+5

        Tsemppiä! Varmasti jonkinlainen ahdistus ja eksyksissä olo kuuluu aikuiseksi omaksi itseksi kasvamiseen, mutta jos kovasti ahdistaa, niin jutteleminen jonkin asiantuntevan terapeutin kanssa voisi auttaa
        .
        Yritä miettiä, mikä juuri sinusta tuntuu hyvälle ja oikealle. Kuuntele omaa sisintäsi, rakasta itseäsi ja välitä itsestäsi. Ala katsoa itseäsi hyväksyvin ja rakastavien linssien läpi, ole armahtavainen itsellesi! Olet ainutlaatuinen, hieno ihminen, kukaan toinen ei ole samanlainen kuin sinä, eikä sinun tarvitse muuttua miksikään muuksi.

        Hienoa, että olet löytänyt liikkumisen ilon! Jatka samaan malliin eteenpäin. Sinulla on varmasti hieno elämä edessäsi.


    • "Itsevarmuus, miten se saavutetaan?"

      Tuo koko otsikon kysymys on täysin mielipuolinen. Ei itsevarmuutta voida saavuttaa millään muotoa. Epävarmuutta kyllä voi ja se on helppoa. Kokeaksesi itsevarmuuden tunnetta sinun pitää ymmärtää, että sitä ei voi eikä pidäkään saavuttaa. Se koetaan vasta sitten kun näistä kaikenmaailman saavutuksista ja niiden tuomasta mielihyvästä osataan jättäytyä kokonaan irti.

      • 20+17

        Minullakin on se ongelma että tiedän olevani fiksu kaveri mutta en usko itseeni. Jos menisin johonkin töihin pelkäisin aina ryssiväni jotain ja saavani moitteita.

        Kaikkihan niitä moitteita varmaan jostain joskus saa mutta itse todellakin kuvittelen etten muka osaa mitään vaikka fiksu ja ajattelevainen ihminen olenkin. Pelkään että ennenpitkään kaikki ihmiset kuitenkin tulevat suhtautumaan minuun vihamielisesti eivätkä voi sietää minua vaikka ei siihen ole mitään syytä.

        Tiedän olevani mukava tyyppi ja tulen toimeen melkein kaikkien kanssa. Silti se ei vain riitä, en uskalla mennä opiskelemaan enkä töihin vaikka sellaisia sattuis saamaankin. Ikääkin on jo 24-vuotta ja tämä ongelma näyttää olevan aina osa minua. Tämä ongelma vaikuttaa kyllä ihan kaikkeen elämiseen negatiivisesti kun ajattelen joka asian mitä teen suorituksena jonka on onnistuttava täydellisesti.


    • Cloetta...

      Meillä kaikilla on erilaisia rooleja eri ihmisten kanssa. Jos roolit ovat annettuja ja ahdistavat, silloin ei itse ole tyytyväinen tilanteeseen ja se voi ahdistaa.

      Ehkä kannattaisi pohtia sitä, mitä tapahtuu jos ihminen/sinä mokaa? Tapahtuuko oikeasti jotain kauheaa ja lopullista vai onko se ihan inhimillistä? Kaikilla ihmisillä on heikkouksia ja huonoja puolia; se miten niihin asennoituu ja ne hyväksyy on riippuvainen juuri tuosta itsetunnosta ja itsetuntemuksesta.

      Yksi tekijä voi myös olla ikäsi koska persoonasi kehittyy vielä paljon kokemusten myötä ja opit tuntemaan itsesi paremmin. Terveen itsetunnon perusta on itsensä hyväksyminen, jolloin esim. tietoinen kehittäminen on mahdollista.

      Itsetunto rakentuu hiljalleen ja ensimmäinen askel voisi olla se, että olet itsellesi armollisempi ja vastaisit kysymykseen, miksi sinun pitäisi olla sellainen kun muut luulevat ja oletko varma, että tiedät millaisena ihmiset sinua pitävät. En usko että sinäkään tykkäisit ihmisestä joka haluaa vain miellyttää ja pyrkii olemaan sellainen kuin sinä haluaisit; etkö toivoisi, että jokainen saisi olla oma ainutlaatuinen itsensä, myös sinä? Sitä muutkin toivovat.

    • Tuhkumo

      Sun pitää oppia kasvamaan ja olemaan röyhkee. Älä turhaan mieti muita, vaan kävele niitten yli. Ja näytä kuka määrää. Ei sun tartte miettii ett mitä muut ajattelee. Mee vaan ja oo rohkee.

    • ....................

      Jonkinlainen epävarmuus ja kasvukivut liittyvät nuoruusikään, mutta jos ahdistus kasvaa kovin suureksi ja suurin osa ajasta on paha olla niin silloin olisi syytä mennä juttelemaan asiasta jonkun ammattilaisen luo. Valitettavasti nykyinen kulttuurimme aiheuttaa nuorille, varsinkin tytöille kovia paineita ja todella moni voi huonosti. Et todellakaan ole tuntojesi kanssa yksin. Sinun tutuistasi on takuulla monella samanlaisia ajatuksia. Hekään eivät vain uskalla puhua siitä.

      Kannattaa kuitenkin ihan opetella kyseenalaistamaan asioita. Mieti mitkä asiat elämässä ovat oikeasti arvokkaita ja tavoittelemisen arvoisia. Sinulla on oikeus voida hyvin, olla ilman ahdistusta. Sinulla on myös oikeus olla oma itsesi. Itseään ei kannata lähteä muuttamaan joksikin sellaiseksi mikä on itselle vierasta. Moni ikäisesi epävarma tyttö hakee hyväksyntää tavoilla jotka aiheuttavat vain lisää ahdistusta ja haavoittavat. Tähän ei todellakaan kannata lähteä. Moni katuu vanhempana sitä että nuorena kadotti itsensä yrittäessään vain miellyttää muita.

      Olet nuori ja sinulla on koko elämä edessä. Sinulla ei ole kiire mihinkään. Nuorena helposti tuntuu siltä että pitää vain suorittaa ja suorittaa ja että aika loppuu kesken mutta todellisuudessa sinulla on vaikka kuinka paljon aikaa.

    • erillainen94

      Ihmiset tuntevat minut erillaisena perhe,sukulaiset,kaverit,ystävät,puolitutut ja tuntemattomat näkevät minut erillaisena koska käyttäydyn erillälailla heidän kanssa joidenkin kanssa olen puhelias,ujo,hiljainen,rauhallinen,rauhaton,iloinen,ärsyyntynyt jne ja siksi minulla onkin pieni ongelma että kuka olen kuka näistä variaatioista olen vai olenko ne kaikki joidenkin kanssa tunnen oloni mukavaksi ja turvalliseksi ja joidenkin kanssa tunnen aina olevani varuillani.
      Mitä enemmän ihmisiä sitä ahdistuneemmaksi tunnen varsinkin jos ne on tuntemattomia silloin yleensä sulkeudun ja jättäydyn porukasta.
      Ja se kun olen erillainen muiden kanssa niin sitten on hankala tasapainoilla jos on monta eri ihmistä joiden kanssa on tottunut käyttäytymään tietyllä tavalla niin tasapainoilla niiden ominaisuuksien kanssa joihin he ovat tottuneet.
      Paras ystäväni yllättyi muutoksesta minussa kun hänen kaverinsa jota en ollut koskaan tavannut sai minulta hiljaisuus kohtelun ja kun serkku on tottunut siihen että höpötän koko ajan ku papupata.
      En nyt tiedä oliko tämä vain omaa purkausta vai oliko siitä sinulle mitään hyötyä mutta tulipahan kirjotettua ja sori että tämä saattaa olla hieman epäselvä mutta niinhän minä olen muutenkin :D

      • Anonyymi51

        Ei kukaan ole missä tahansa samanlainen ja itsevarma. On ihan normaali reaktio tilanteeseen ja ihmisiin, joita ei vielä tunne, että on hieman varuillaan. Se on eri asia, kuin että olisi lukossa. Joidenkin ihmisten kanssa voi olla lukossakin ja hämmentyy niin, ettei saa sanaa suusta. Mieti, mistä se johtuu. Mitä nämä ihmiset sinussa herättävät? Ovatko pelot ja arkuus realistisia? Joskus ne voivat ollakin, koska kaikki ihmiset eivät koskaan hyväksy sinua, vaikka kuinka olisit heille mieliksi ja käyttäytyisit sopivasti. Senkin joutuu kohtaamaan aikuisten oikeassa maailmassa. Maailmassa on valtataistelua, taistelua tilasta ja vääryyttä ihmissuhteissa. Herkkä ihminen aistii sen, että jos ei ole samanlainen kuin nämä, ei tule hyväksytyksi. Ja se voi olla aivan totta.


    • Beyourselfproudly

      Hei Xena!

      Vastaat itsellesi jo omassa viestissäsi. Pelkäät! Pelko tuo pirulainen vainoaa minua vielä 40 vuoden iässä. En siis usko sen olevan ikäkysymys. Kaikki pelkäävät! Katso vaikka kaupan kassaa ja asiakasta. Katse kiertää kaikkialla, kunhan ei vaan tarvitse katsoa silmiin tai puhua jotain. Hissi on vielä parempi esimerkki.

      Mitä kuvittelit? Elämä ja sinä kävelet tilanteesta tilanteeseen tuntematta epävarmuutta/ pelkoa?
      Usko huviksesi. Sinua ei vaivaa mikään! Olet elävä olento. Päästä koirasi/ jonkun muun koira vapaaksi koiratarhaan. Katso miten monia tunteita, eleitä, kuinka erillainen se on kuin tuttujen koirien kanssa. Se pelkää ja uhoaa, esittää ja nuoleskelee. Ihminen on aivan samanlainen.

      Mainitset vaikuttavasi iloiselta. Joku muu vastaisi luonteenpiirteeksesi iloinen. Et voi hyväksyä, pudistelisit päätäsi. Joku toinen, syrjäänvetäytyvä. Nyökkäsit hyväksyvästi. Eli jos jatkuvasti hoet: paska paska paska, Shit it is!

      Lukko!?? Et ole lukossa, olet elossa!!!!! Girl! Ole siis iloinen! Ole siis itsevarma! Ole siis epävarma! Ahdistu! Mieti liikaa! Suorita! Esitä! Ole puhelian, hiljaisin. Uskalla mokata ja rentoutua. Sinut huomataan kyllä.

      Ja jos haluat olla tyynimeri. Harjoittele sitä! Mielenrauhan saa ilmaiseksi, mutta kitaransoittoa joutuu treenamaan? Life is a lesson and u learn it when it´s through!

    • zibuliz

      Iän myötä muutos on kovin hidasta. 20 vuoden jaksoissa huomaa pientä muutosta luonteessa.

    • go1go1
    • M -79 kla

      Uskoisin että kuntosalilla käynti ja kamppailulajit piristäisivät mieltäsi ja lisäisivät itsevarmuuttasi että rohkenisit sanoa mielipiteesi ja seistä sanojesi takana.

      Oikein tiukkapipoisten seurassa sinun kannattaa viljellä huumoria keventääkseen ilmapiiriä niin pääset helpommin porukkaan mukaan ja saat sitä kautta toisten hyväksynnän vaikka mielipiteesi vähän eroavaisivatkin muista.

    • sgt.pepper-59

      Hyvä Xena !! tunnistin heti itseni jutustasi.ja sait vtun hyvin parilla rivillä selväx kokojutun,psykiatrit ois heittänyt hömpämpömppää ja latinaa päälle!!!
      HYVIN KIRJOITIT !!!!

    • oma ihtesä

      Elä oo moksiskaa, tässä maassa suurin osa ihmisistä on hiljaisia ja eivät luota itseensä.
      Eli maan tapa ja et ole ainoa, kuulut porukkaan.

    • kjhjcgt

      Itseluottamuksen puutteesta kärsivät vain älykkäät ihmiset.. He tietävät etteivät tiedä kaikkea. Tyhmätkään eivät tiedä kaikkea mutta he eivät tajua sitäkään etteivät tiedä.

    • 18 + 14

      Olin just samanlainen lukioiässä. Kaikki tuntu niin ihmeen pinnallisilta ja ketään oli mahdoton saada mukaan "järkevään" keskusteluun, eli muunlaiseen kuin muoti/seurustelu/shoppailu/seurustelu. Yritin mukautua, ja tuntu, etten ittekään tienny, kuka oon. Mun kohdalla opiskelemaan muutto muutti sitte kaiken. Yhtäkkiä omanikäiset ihmiset oli kasvanu aikuisiksi ja kaikkialla ihania ja luotettavia ystäviä :D

      Huono itsetunto voi sullakin olla syynä, kuten mulla aikoinaan. Kun opiskelemaan lähdettyä huomasikin, että pystyn kaikenlaiseen itse, voin itse päättää elämästäni jne. alkoi itsetuntokin vähitellen kasvamaan. Harvalla varmaan on minäkuva vielä lukiossakaan vakaa ja valmis :)

    • make0303030303

      Olen huomannut että vieläkin omassa ikäryhmässä 30 on sellaisia ihmisiä jotka elävät toisten mieliksi.Itse huomasin jossain suhteellisen aikaisessa vaiheessa että kaikista tarkein asia on olla oma itsensä ja tehdä niitä juttuja joista nauttii..Olisi raskasta vetää jotain roolia koko ajan arkielämässä.Oikeastaan kaikki jotka ovat lokeroituneet johonkin tiettyyn musiikki tyliin ovat feikkejä.Minähän en räppiä kuuntele tai minähän en iskel mää kuuntele..kuulee vieläkin vaikka jokainen jotain musiikista tietävä tajuaa että sellaista makua ei ole olemassakaan joka rajoittuu vain yhteen lajiin.Se on esittämistä ja ympäristön hyväksyntää haluavien ihmisten touhua.Itse kuuntelen ainakin ihan mitä tyyliä haluan jos se vaan miellyttää.En yritä pönkittää hevimetallilla miehisyyttäni ym.Tälläinen ympäristön painostus alkaa jo koulussa..voivoi sitäkin kaveria joka ei räppivaatteisiin pukeutunut ja tunnustautunut eminen faniksi vaikkei voisi sietää kyseistä artistia yhtään.Koulumaailmassakin ne aidoimmat persoonat ja ihmiset ovat koulukiusattuja koska eivät sovi muottiin.Lukiolaiset pitivät itseään parempina kuin muut mutta sielläkin oli ihan sama juttu jokainen tykkäsi u2 ja pistepirkko musiikeista itsepunottu nauha ranteessa.Tälle aloittajallekkin sanoisin että ole vaan rohkeasti oma itsesi äläkä välitä toisten puheista vaikka se on varmasti vaikeaa 17 vuotiaana sillä tavalla löydät itsesi ja voit elää onnellista elämää tasapainossa.Jos kaverit valittaa jostain se on heidän ongelmansa ei sinun.

    • Päätin itsekin kirjottaa tänne "jonon jatkoksi". Oon aika samassa tilanteessa sun kans, niin tän itsevarmuusjutun kuin iän ja opiskelunki myötä. Ois kiva jutskailla aiheesta lisää jos sua kiinostaa, lähetä sähköpostia:)

    • Max Martin

      Tuossa iässä on ehkä syytäkin tuntea olevansa hieman kokematon, kun kerran koulutkin on vielä kesken. Itsevarmat teinit muuten ovat maailman typerintä väkeä monien mielestä, sitä paitsi mitä järkeä olisi tuossa iässä alkaa sitten matkimaan aikuisia ja menestyneitä. Itsevarmuus tulee vasta saavutuksien myötä ja muun menestyksen myötä. Vasta sitten, kun on ensimmäinen miljoona tienattuna niin tietää, miten tullaan miljönääriksi...

    • Xena

      KIITOS ihmiset vastauksistanne!
      Saitte silmäni auki. Olen nyt yrittänyt noudattaa ohjeitanne ja tajunnut,ettei minun tarvitse mielyttää muita. Toki muutos ei tule heti ja vanhat ajatukset palaavat mieleen mutta parempaan suuntaan olen menossa. On myös hyvä tietää, että moni muukin kamppailee tämän asian kanssa, tsemiä myös teille. Netissä tosiaan on auttavaisiakin ihmisiä, kiitos vielä :)

      -Xena

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      193
      9986
    2. 600
      2657
    3. Haittaako se, että olen sua nuorempi?

      Mulle ikäerolla ei ole mitään väliä, mutta voiko naista se haitata, jos on vanhempi miestä?
      Ikävä
      132
      1670
    4. Hoosiannaa samban tahdissa

      Tallensin tänä aamuna klo 10 Helsingin Paavalin kirkosta (Hermannissa) tulleen Adventti-jumalanpalveluksen. Aloitus, eli kirkkoherra Kari Kanalan ja
      Luterilaisuus
      95
      1108
    5. Kaikkea hyvää

      Emme enää tapaa.
      Ikävä
      84
      1000
    6. Kysymys haavemaihin

      Hei haaveileva mukava nainen, miten meni viikonloppu?
      Ikävä
      226
      946
    7. Sanna Marin: Suomessa romahtaa nyt kaikki!

      - Pisatutkimus kertoo koulutuksen tason romahduksesta. - Olkiluoto 3 kertoo suomalaisen teollisuusosaamisen tason. - Vanhusten hoito retuperällä. - So
      Maailman menoa
      248
      767
    8. Näin sinuakin kytätään - näyttöihin upotetut kamerat

      On tultu uuteen vaiheeseen , jota monet eivät vieläkään ymmärrä. Uusimpiin puhelimiin sekä tietokoneisiin on ilmeisesti häivytetty/piilotettu kamerat
      Maailman menoa
      206
      746
    9. Haittaako mies

      Että mulla on seksuaalisia haluja sua kohtaan? Onko se sun mielestä outoa? Oot vaan niin kuuma mies. 🤤
      Ikävä
      38
      738
    10. Zelensky ei halua neuvottelupöytään.

      Lukasenkan ehdotus ei käy. Kokeilisi edes, olisihan se sitten nähty saako keskustelu mitään aikaan. Eikö nyt kannattaisi kokeilla kaikki mahdollinen s
      Maailman menoa
      350
      658
    Aihe