En saa selkoa mun ajatuksista.
Haluan kuolla mutta se kai olisi luovuttamista. Joten ei tänään. En lähde pois mun kullan ja vanhempien luota. En vielä.
Ajatus siitä että veri valuu pitkin reittäni houkuttelee mutta olen luvannut että en viillä.
Haluan vain nähdä verta. Haluan tuntea sen kirvelyn.
Jos miettii vähänkään jotain asiaa, kaikki asiat ja ajatukset menevät sikin sokin ja mistään ei saa selvää. En osaa päättää. En pysty.
Tavallaan haluan että kärsin. En saa olla tyytyväinen itseeni. Haluan olla pimeässä. Omassa maailmoissa. Tuijottaa vain ikkunasta ulos tai seinää.
En kykene itkemään.
Entä jos en jaksa. Mitä teen. Mikä mulla on. Miksi näin.
.... halusin vain purkaa tätä tänne.
Kun ei saa selkoa
10+3
26
257
Vastaukset
- matkalla valoon
KIrjottaminen vie osan ulos tuskaasi. Joku näkee, lukee ja on hengessä mukanasi. Tuo sinulle jostain lohtua, jakaa tuskaasi, mitä et saa kuin pieninä murusina ulos. Kyllä sinä jaksat vaikka välistä tuntuu niin. Aikansa se kestää ja sitten alkaa valo häämöttää tunnelisi päästä.
Anna tulla lisää noista ajatuksia matkalla valoa kohti.....- 10+3
Niin..
Ne kaikki asiat kun on pään sisässä ja kun niitä
yrittää purkaa se on lähes mahdotonta. Ääneenkin se on vielä hakalampaa. Olisi paljon kertomista. Mutta en saa vain ulos. Tavallaan en halua puhua kaikista mun ajatuksista ja siit mitä toivon mulle tapahtuvan. Mutta se on kuin tunkisi jostain pikku reijästä tuhansia ajatuksia ja se kipu siitä kun ne kaikkki ei mahdu siitä reijästä....
Mä oon oikeesti hukassa. Mä en tiedä enää.
En haluaisi ajatella käytännössä mitään. Siitä tulee vain sekalainen olo.
Haluan pimeään. Ilman ajatuksia, pelkoja, stressiä, voisin olla pieni ja kevyt siro enkeli.
- selviintyjät
Minäkin koen ihan samanlailla..
koita jaksaa! me kyl selvitään vielä!- kokenutsaman
mullakin on ollut aikoinaan masennuksen aikaan tälläistä. mut hei aina pääsee ylös päin jos oikeesti tahtoo ja mä uskon et te pääsette jos vaan haluatte..haleja ja voimia
- apuri I
Mistä ajatuksistasi et saa selkoa, osaatko eritellä ykri kerrallaan, vaikka luettelonomaisesti?
- ASpergerinfo
1) Et saa selkoa ajatuksistasi
2) Haluat kuolla mutta se mielestäsi olisi luovuttamista. Pidät henkisten kärsimysten lievittämisestä fyysisellä kärsimyksellä? Auttaako se pidemmällä tähtäimellä mielestäsi?
3) Olet luvannut olla viiltelemättä tänään. Aiotko olla?
4) Kuinka ajattelit selvitä jatkossa? Läheisesi todennäköisesti välittävät sinusta paljon. Pystytkö keskustelemaan heidän kanssaan?
5) Voisitko ajatella lepääväsi yön ylitse ja heti huomenna ottavan ahdistavat tunteesi keskustelun alle läheistesi kanssa? Ovatko läheisesi valmiita vastaanottamaan tuskasi, mitä mieltä olet?
Hienoa, että jaksoit kirjoittaa tuntemuksistasi tänne.- 10+3
1) Niin.
2) En osaa vastata tähän. Hankala ajateltava...
3)En tiedä. Viimeksi 2 kk sitten viiltelin kunnolla. Sen jälkeen se on ollut vain mielessä. Tänä iltana oli pakko. En jaksanut enää. Halusin tuntea taas sen tunteen. Näin verta, koin kipua. Se on merkki. Mutta en tiedä mistä.
Asetin itselleni säännön. Joka kerta kun käyn vaa'alla ja paino on noussut, mä viillän. Se on kai joku rangaistus.
4) Mä en todellakaan tiedä. En halua satuttaa ketään mun pahalla ololla ja tuskalla. Ei. Ei niiden tarvitse kokea sitä, mun täytyy kokea se itse.
Mä tiedän et joku päivä kun mun vanhemmat saa tietää, se satuttaa varmasti heitä. Mua pelottaa. Jos he luulevat että tää kaikki on heidän vika. Mä oon itse niin paska ja surkimus ja itse joudun kärsii tän kaiken paskan. Silti mä huudan äänettömästi apua. Mä itken tuskassani että joku huomaisi. Mutta en silti halua näyttää heidän nähden oikeita tunteitani.
5) Tää ilta alko aika raskaasti. Ollut niin paha olo, ahdistanut, oon viiltäny. Ajatukset ja kaikki ihan sekaista. Olen itkenyt koko illan ja varmaab koko yön. En sitten tiedä nukahdanko vai onko tämä valvottu yö.
Edelleen en uskalla kertoa tästä. Ainoastaan poikaystävä tietää. Hänelle kerron jos hän haluaa. Ja pystyn. Hän tukee mua ja hänen voimallaan mä olen täällä vielä. Toki myös perheen..he eivät tiedä joten heidän on hankalampi auttaa. Eivät oikein ole edes huomanneet mkelestäni minkään muuttuneen. Olisi käytännössä helpotus jos ei tarvitsisi enää teeskennellä. - ASpergerinfo
10+3 kirjoitti:
1) Niin.
2) En osaa vastata tähän. Hankala ajateltava...
3)En tiedä. Viimeksi 2 kk sitten viiltelin kunnolla. Sen jälkeen se on ollut vain mielessä. Tänä iltana oli pakko. En jaksanut enää. Halusin tuntea taas sen tunteen. Näin verta, koin kipua. Se on merkki. Mutta en tiedä mistä.
Asetin itselleni säännön. Joka kerta kun käyn vaa'alla ja paino on noussut, mä viillän. Se on kai joku rangaistus.
4) Mä en todellakaan tiedä. En halua satuttaa ketään mun pahalla ololla ja tuskalla. Ei. Ei niiden tarvitse kokea sitä, mun täytyy kokea se itse.
Mä tiedän et joku päivä kun mun vanhemmat saa tietää, se satuttaa varmasti heitä. Mua pelottaa. Jos he luulevat että tää kaikki on heidän vika. Mä oon itse niin paska ja surkimus ja itse joudun kärsii tän kaiken paskan. Silti mä huudan äänettömästi apua. Mä itken tuskassani että joku huomaisi. Mutta en silti halua näyttää heidän nähden oikeita tunteitani.
5) Tää ilta alko aika raskaasti. Ollut niin paha olo, ahdistanut, oon viiltäny. Ajatukset ja kaikki ihan sekaista. Olen itkenyt koko illan ja varmaab koko yön. En sitten tiedä nukahdanko vai onko tämä valvottu yö.
Edelleen en uskalla kertoa tästä. Ainoastaan poikaystävä tietää. Hänelle kerron jos hän haluaa. Ja pystyn. Hän tukee mua ja hänen voimallaan mä olen täällä vielä. Toki myös perheen..he eivät tiedä joten heidän on hankalampi auttaa. Eivät oikein ole edes huomanneet mkelestäni minkään muuttuneen. Olisi käytännössä helpotus jos ei tarvitsisi enää teeskennellä.Hei Ystäväni, nukutaanko yön ylitse ja palataan huomenna asiaan?
Kohta 2) on ollut minullekin arvoitus jo pidemmän aikaa. Olen viillellyt aikoinani ja kärsinyt syömishäiriöistä.
Kohta 4) sinun ei tulisi kantaa huolta toisten tunteista. Sinä koet noin eikä se ole kenenkään vika.
Kohta 5) Halauksia ja voimia! Yritettäisiinkö käydä nukkumaan hetkeksi?
Sinulla on ihana poikaystävä ja perhe. Ethän pelkää kertoa aidoista tuntemuksistasi heille, he varmasti ymmärtävät, että sinulla on vaikeata tällä hetkellä.
Kiitos että vastasit, olen sinusta huolissani. - 10+3
ASpergerinfo kirjoitti:
Hei Ystäväni, nukutaanko yön ylitse ja palataan huomenna asiaan?
Kohta 2) on ollut minullekin arvoitus jo pidemmän aikaa. Olen viillellyt aikoinani ja kärsinyt syömishäiriöistä.
Kohta 4) sinun ei tulisi kantaa huolta toisten tunteista. Sinä koet noin eikä se ole kenenkään vika.
Kohta 5) Halauksia ja voimia! Yritettäisiinkö käydä nukkumaan hetkeksi?
Sinulla on ihana poikaystävä ja perhe. Ethän pelkää kertoa aidoista tuntemuksistasi heille, he varmasti ymmärtävät, että sinulla on vaikeata tällä hetkellä.
Kiitos että vastasit, olen sinusta huolissani.En oikeastaan pelkää kertoa poikaystävälle näistä asioista. Mä luotan häneen.
Mutta pelkään muiden reaktiota.
Olisi ihana nukkua. Oikein kunnolla. Pitkään, heräämättä. Mun nukkuminen on huonoa. Joko valvon yöt. Joko ne on niin levottomia että herään lähes kymmeniä kertoja ja patjat ym. ovat putoamaisillaan lattialle. Tai nukun mustassa synkkyydessä tai painajaisessa. Ilman heräämisiä, mutta uni ei tunnu riittävän jopa yli 9h jälkeen. Olen silti väsynyt.
Yritän ehkä tänään nukkua. katsotaan pystynkö..
- Aspergerinfo
Saitko nukuttua? Onko sulla käytössä jotain lääkkeitä joilla saisi nukuttua? Oletko käynyt missään keskustelemassa itsetuhoajatuksistasi, univaikeuksista ja masentuneisuudestasi?
Mitä muiden reaktioissa pelkäät?- 10+3
Nukahdin vasta kolmen maissa suunnilleen.
En käytä mitään lääkkeitä.
Enkä ole jutellut kellekkään. Vaaata aloitin tuki.netissä ja poikaystävänlleni voin kertoa joss jokin painaa mieltä.
Ehkä jos mua ruetaan pitämään sairaana ja hulluna. Jos mua ei tuetakaan. Jos jään yksin tai asioille ei tapahdu mitän.
Joko mä jatkan näin niinkuin ennenkin että kukaan ei tiedä. Tai sitten täytyy tapahtua jotain. ää....en mä tiedä. Ei hajuakaan mitä mä tässä selostan.........En tiedä. - Aspergerinfo
10+3 kirjoitti:
Nukahdin vasta kolmen maissa suunnilleen.
En käytä mitään lääkkeitä.
Enkä ole jutellut kellekkään. Vaaata aloitin tuki.netissä ja poikaystävänlleni voin kertoa joss jokin painaa mieltä.
Ehkä jos mua ruetaan pitämään sairaana ja hulluna. Jos mua ei tuetakaan. Jos jään yksin tai asioille ei tapahdu mitän.
Joko mä jatkan näin niinkuin ennenkin että kukaan ei tiedä. Tai sitten täytyy tapahtua jotain. ää....en mä tiedä. Ei hajuakaan mitä mä tässä selostan.........En tiedä.Asiat varmaan pyörivät mielessäsi kun et saanut unta, siksi niitä olisi hyvä voida purkaa jonkun kanssa.
Tuki.netistä varmasti saat apua. Sellaista kuin Mielenterveystalo on myös suositeltu, jossa voi keskustella psykologin kanssa netin välityksellä, itse en ole vielä käynyt siellä.
Sinulla on hieno poikaystävä, kun pystyttte keskustelemaan asioista avoimesti. Kannattaa kuitenkin suurimmista ongelmista olla yhteydessä mielenterveyden ammattilaisiin, jotta suhteenne kestäisi ja ettei hän rasittuisi liikaa. Hän kuitenkin varmasti osaa sanoa sinulle, mikäli ei jollain hetkellä jaksa ottaa vastaan.
Sinun ei kannata pelätä että sinut leimataan sairaaksi tai hulluksi sen takia jos kerrot pahasta olostasi. Jos joku niin tekee, se on hänen ongelmansa, ei sinun.
Saat varmasti tukea kun haet sitä ja selität asiasi, kannattaa vaikka kirjoittaa paperille ranskalaisilla viivoilla pääkohdat eli asiat mihin omasta mielestäsi tarvitsisit apua, mikäli haet tukea vaikka terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta, mielenterveystoimistosta, koulupsykologilta tms. Älä missään nimessä jää yksin asiasi kanssa, oireet voivat pahentua ja niistä voi tulla jopa fyysisiä.
Asiat alkavat rullata omalla painollaan eteenpäin kun vain avoimesti puhut tuntemuksistasi oikeille henkilöille. Ihan varmasti sinua osataan ja halutaan auttaa.
Voimia! - 10+3
Aspergerinfo kirjoitti:
Asiat varmaan pyörivät mielessäsi kun et saanut unta, siksi niitä olisi hyvä voida purkaa jonkun kanssa.
Tuki.netistä varmasti saat apua. Sellaista kuin Mielenterveystalo on myös suositeltu, jossa voi keskustella psykologin kanssa netin välityksellä, itse en ole vielä käynyt siellä.
Sinulla on hieno poikaystävä, kun pystyttte keskustelemaan asioista avoimesti. Kannattaa kuitenkin suurimmista ongelmista olla yhteydessä mielenterveyden ammattilaisiin, jotta suhteenne kestäisi ja ettei hän rasittuisi liikaa. Hän kuitenkin varmasti osaa sanoa sinulle, mikäli ei jollain hetkellä jaksa ottaa vastaan.
Sinun ei kannata pelätä että sinut leimataan sairaaksi tai hulluksi sen takia jos kerrot pahasta olostasi. Jos joku niin tekee, se on hänen ongelmansa, ei sinun.
Saat varmasti tukea kun haet sitä ja selität asiasi, kannattaa vaikka kirjoittaa paperille ranskalaisilla viivoilla pääkohdat eli asiat mihin omasta mielestäsi tarvitsisit apua, mikäli haet tukea vaikka terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta, mielenterveystoimistosta, koulupsykologilta tms. Älä missään nimessä jää yksin asiasi kanssa, oireet voivat pahentua ja niistä voi tulla jopa fyysisiä.
Asiat alkavat rullata omalla painollaan eteenpäin kun vain avoimesti puhut tuntemuksistasi oikeille henkilöille. Ihan varmasti sinua osataan ja halutaan auttaa.
Voimia!Kiitos. Pitää vain pärjätä ja yrittää saada jostain rohkeutta. En mä siinä varmaan mitään häviä vaikka hakisinkin apua se vain kuulostaa pelottavalta. Ja se miten tässä käy. Lähteekö asiat mimne suuntaan. Mua itsekin (myönnän) hieman pelottaa nää mun kuoleman toiveet ja itsemurha jutut. Niistä en haluaisi tavallaan kokonaan luopua. En haluaisi luopua täältä pineästä synkästä pahasta olosta. Kivusta. Se on jo osa minua.
Josku taas haluaisi että olisin ns. "terve" vai miten sen voi ilmaista. Varmaan ymmärrät.
Eri asia mistä sitten aloittaisin.........
olen hukassa.
Ensin haluan apua. en uskalla. Sitten haluankin kuolla. Itkeä. Velloa tuskassani. Oppia kärsimään pimeässä. Haluan olla pieni siro enkeli mutta tavallaan taas olla "terve".... 10+3 kirjoitti:
Kiitos. Pitää vain pärjätä ja yrittää saada jostain rohkeutta. En mä siinä varmaan mitään häviä vaikka hakisinkin apua se vain kuulostaa pelottavalta. Ja se miten tässä käy. Lähteekö asiat mimne suuntaan. Mua itsekin (myönnän) hieman pelottaa nää mun kuoleman toiveet ja itsemurha jutut. Niistä en haluaisi tavallaan kokonaan luopua. En haluaisi luopua täältä pineästä synkästä pahasta olosta. Kivusta. Se on jo osa minua.
Josku taas haluaisi että olisin ns. "terve" vai miten sen voi ilmaista. Varmaan ymmärrät.
Eri asia mistä sitten aloittaisin.........
olen hukassa.
Ensin haluan apua. en uskalla. Sitten haluankin kuolla. Itkeä. Velloa tuskassani. Oppia kärsimään pimeässä. Haluan olla pieni siro enkeli mutta tavallaan taas olla "terve"....sos-kriisikeskus vastaa:
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
sos-kriisikeskus/pekka- Aspergerinfo
sos-kriisikeskus kirjoitti:
sos-kriisikeskus vastaa:
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
sos-kriisikeskus/pekkaHei, kiitos viestistäsi sos-kriisikeskus.
terv. Aspergerinfon Ylläpito (teen yhteistyötä mm. Helsingin Poliisin sekä vapaaehtoisjärjestöjen/kolmannen sektorin kanssa) - 10+17
sos-kriisikeskus kirjoitti:
sos-kriisikeskus vastaa:
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
sos-kriisikeskus/pekkaIkävää, että poljette vertistuelliset neuvot sos-kriisikeskuksen nimissä. Esim. Aspergerinfon neuvot ovat erittäin hyviä, hän on osannut ohjeistaa eteenpäin ja tukea oikealla tavalla.
Sos-kriisikeskukselle miinusta. - pekalle
sos-kriisikeskus kirjoitti:
sos-kriisikeskus vastaa:
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
sos-kriisikeskus/pekkaOliko tarkoituksenasi karkoittaa ihmiset vertaistuen piiristä suomi24-foorumilta?
- Aspergerinfo
Mielestäni rohkeutta osoittaa se, että olet kirjoittanut tänne, joten mikset myös uskaltautuisi hakemaan apua livenä. Rohkeus kasvaa sitä mukaa kun saat tukea ajatuksillesi ja ymmärtävän henkilön auttamaan sinua eteenpäin. Elämä on epävarmaa, koskaan ei voi tietää kuinka käy. Täytyy kuitenkin joskus ottaa riskejä, koska muuten elämä jää junnaamaan paikoilleen. Tiedän, kuinka vaikeaa voi olla luopua itsetuhoajatuksista, jotka tietyssä mielessä luovat turvallisuudentunnetta.
Terveenä on pelottavaa olla, koska silloin ei välttämättä tule samalla tavalla kuulluksi kuin sairastaessaan. Mutta; salailu on kaikkein pahinta, se tuhoaa sekä sinut itsesi että läheisesi, olit sitä mieltä, ettet tahdo läheisillesi mitään pahaa.
Aloita samasta kuin tämän ketjunkin aloitit: "En saa selkoa mun ajatuksista." Kerro tämä mielenterveyden ammattilaiselle kuka hän sitten onkin. Häneltä saat neuvoja kuinka jatkaa. Olosi ihan varmasti helpottuu pikkuhiljaa.
Tsemppiä edelleen! - anneli15
KUN EI SAA SELKOA
10 3
Onko kilpirauhasarvosi tarkistettu? Kannattaa katsoa ohessa oleva linkki http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta.html sekä suomi24 terveys/sisätaudit/kilpirauhassairaudet osiosta keskusteluja. Onko sinulla linkissä olevia oireita? Itse söin vuosia masennuslääkettä ja kilpirauhasarvoni olivat työterveyslääkärin mielestä ok,kun olivat viitearvojen sisällä. Varasin ajan yksityiselle endokrinologille, joka on erikoistunut kilpirauhassairauksiin ja hän aloitti minulle kilpirauhaslääkityksen ja mielialani koheni hyvin pian.
Mikäli suvussasi on kilpirauhassairauksia, siitäkin syystä kannattaa pyytää terveyskeskuksesta hoitajalta lähete S-TSH ja S-T4V laboratoriokokeeseen.- 17+18
Haista paska anneli15.
- nyt riitti!
Luuletteko, että nuori ihminen, jolla on hätä ja joka on herkässä tilassa, tahtoo useiden eri "ammattitahojen" kilpailevia kannanottoja, teillä ei ole mielessä muu kuin raha, ette aidosti tahdo auttaa. Joku kilpirauhasarvojen mittauttaminen tai kehoittaminen soittamaan maksulliseen puhelimeen ohjeistusta saadakseen tuntuu kohtuu naurettavalta, sitä voisi jopa hyväksikäytöksi kutsua. Kukaan järkevä nuori ihminen, joka tahtoisi kertoa tunteistaan avoimesti ei tarvitse verikokeita eikä hänen tarvitse maksaa erinäisistä "ammattilaisten" neuvoista soittamalla puhelimeen, johon soitot maksavat omaisuuden. TÖRKEÄÄ!
- 112
Kuka vastaa sos-kriisikeskuksen toiminnoista?
Jouduin tänään soittamaan hätäkeskukseen sos-ja kriisikeskuksen kommentin takia!!! Alkoi ahdistaa. - 3+20
112 kirjoitti:
Kuka vastaa sos-kriisikeskuksen toiminnoista?
Jouduin tänään soittamaan hätäkeskukseen sos-ja kriisikeskuksen kommentin takia!!! Alkoi ahdistaa.He eivät voi yhtäkkiä hyökätä tänne keskustelujen sekaan tuomaan omaa näkökulmaansa esiin. Täällä osataan auttaa yhtä hyvin kuin maksullisissa palvelunumeroissa tai paikanpäällä, tännekin kirjoittelevat psykologit ja psykiatrit. Oliko esim. nimimerkin Aspergerinfo kommenteissa jotain vikaa tai niihin jotain lisättävää? Pahensitte tilannetta sos-kriisikeskus, kiitos vaan.
- Aspergerinfo
Hei 10 3, kuinka voit?
Toivottavasti saat tarvitsemasikaltaista apua jostain, myös muutakin kuin virtuaalista. Kannattaa heti huomenna ottaa yhteyttä joko terveyskeskuksen psykiatriseen sairaanhoitajaan tai psykiatrian poliklinikalle (MTT), josta löytyy akuuttityöryhmä, joka käsittelee kiireelliset tapaukset saman viikon aikana. Eli jos itsetuhoajatuksesi jatkuvat, suosittelen lämpimästi. - 7+1
Tässä ketjussa hyvin on nähtävissä sosiaali-ja kriisikeskuksen toiminnasta läpileikkaus. Kalastelevat uusi asiakkaita tuhoamalla kaikkien muiden yritykset auttaa vertaisiaan, jolloin myös nämä joutuvat keskuksen asiakkaiksi. Näin toimii rahanahne kaupallinen yritys työntekijöineen. Soitapa vaan maksulliseen numeroon ja ota selvää millaisia ihmisiä sinne on palkattu työntekijöiksi.
- 9+15
Soitan heti huomenna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1619574Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde493040Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja422821- 602621
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että2002042- 1041944
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai251883Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä531440Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121276- 281241