Onko humanismilla ja Jumalan tahdolla jotain eroa?

Jaakko Jurrikka

Olisiko tähän lauseen mittaista kiteyttävää vastausta kellään?

Naispapit ovat humanisteja jos olen oikein ymmärtänyt. Jokin tässä mättää mutta en tajua mikä. Ihan kuin humanismi olisi Jumalantahtoa vastaan. Tämän asian selvittäminen on mulle tärkeää,joten vaivaudu vastaamaan jos olet mennyt ajatuksissasi tämän haasteen selvittämiseen. Tyhjänpäiväisiä vastauksia ei kiitos!

53

110

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • onnimanni

      Mättäähän tuossa nyt ainakin se että purkitat papit sukupuolensa mukaan johonkin.


      Humanismissa ei ole mitään vikaa niin kauan kun se ei ala väittää ihmistä suuremmaksi kuin Jumala.
      Tai ihmisen tahtoa Jumalan tahtoa tärkeämmäksi.

      Tällä pastalla vain on se hauskuus, etä tähänkin ilmeisemin pitäisi vastata kyllä tai ei.


      Mutta kun asiat yleensä riippuvat niiden viitekehyksestä.

      • tepi

        "Mättäähän tuossa nyt ainakin se että purkitat papit sukupuolensa mukaan johonkin."

        - Juuri niin sinä itse toisessa ketjussa teit.

        "onnimanni
        4.8.2013 09:44
        0
        Sulje
        Tuskin se kenelläkään naispappeuden vastustajallakaan mikään helvettikysymys on.

        Minä luulen, ettei kysymys niinkään ole pappeudesta. tai siitä, mitä nainen saa tehdä.
        Minä luulen että syvin kysymys on johtajuudesta.
        Tai yleensä naisen ja miehen roolijaosta.

        Pappeushan syvimmässä merkityksessä liittyy paimenuuteen, siis johtajuuteen, isällisyyteen.
        Tätähän taas esim. ev.lut kirkkomme rivipappeus ei enää välttämättä edes edusta."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11632396/#comment-62822230

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11632396/#comment-62822314


    • Humanismi pitää viime kädessä ihmistä kaiken etiikan mittarina. Se sisältää ajatuksen, että ihmisellä on kyky olla hyvä ja kehittyä positiivisesti.

      Kristinuskon ytimessä on ajatus perisynnistä ja siitä että ihminen ei kykene hyvään omin avuin, vaan tarvitsee siihen Jumalan armoa. Samoin pelastukseen: Kristinuso näkee että ihminen on lähtökohtaisesti menossa kadotukseen ilman Jeesuksen armoa.

      Kyllä minä näen näiden välillä selkeän eron.

      • onnimanni

        Tottakai niillä on eroa.
        Muttei ne vastakkaisia ole.

        Humanismissa on hyviä ajatuksia, joista suuri osa tulee suoraan kristinuskon ajattelusta.

        Puhdas humanismi tietenkin eroaa siinä kohtaa, ettei se ota ajatteluun mukaan Jumalan olemassaoloa.

        Olen sitä paitsi eri mieltä siitä, ettäkö kristinuskon sanoman mukaan ihminen ei pystyisi mihinkään hyvään ilman Jumalaa.
        Kyllä jokainen ihminen kykenee sekä hyvään että pahaan aivan ilman Jumalaakin.

        Ateistikin voi tehdä hyvää.
        Samoin uskova voi tehdä pahaa.
        Pointti ei ole siinä. Pelkästään.


      • onnimanni kirjoitti:

        Tottakai niillä on eroa.
        Muttei ne vastakkaisia ole.

        Humanismissa on hyviä ajatuksia, joista suuri osa tulee suoraan kristinuskon ajattelusta.

        Puhdas humanismi tietenkin eroaa siinä kohtaa, ettei se ota ajatteluun mukaan Jumalan olemassaoloa.

        Olen sitä paitsi eri mieltä siitä, ettäkö kristinuskon sanoman mukaan ihminen ei pystyisi mihinkään hyvään ilman Jumalaa.
        Kyllä jokainen ihminen kykenee sekä hyvään että pahaan aivan ilman Jumalaakin.

        Ateistikin voi tehdä hyvää.
        Samoin uskova voi tehdä pahaa.
        Pointti ei ole siinä. Pelkästään.

        Yksinkertaistin tietysti, mutta kyllä kristinusko mielestäni selkeästi perustuu ajatukseen, että omilla ansioillaan ihminen on menossa kadotukseen ja ainoa joka hänet sieltä pelastaa on turvautuminen Jeesukseen.

        Kristillinen humanismi on olemassa. Sitä eivät sekulaarit humanistit taida pitää humanismina, eivätkä vanhoilliset kristitytkään. Olisi kiinnostavaa saada siitä pohdintaa.


      • onnimanni
        kaarne kirjoitti:

        Yksinkertaistin tietysti, mutta kyllä kristinusko mielestäni selkeästi perustuu ajatukseen, että omilla ansioillaan ihminen on menossa kadotukseen ja ainoa joka hänet sieltä pelastaa on turvautuminen Jeesukseen.

        Kristillinen humanismi on olemassa. Sitä eivät sekulaarit humanistit taida pitää humanismina, eivätkä vanhoilliset kristitytkään. Olisi kiinnostavaa saada siitä pohdintaa.

        Toki pelastuskysymyksessä on noin.

        Mutta eihän sekulaari humanismi edes puutu mihinkään pelastuskysymykseen. Jos nyt hengellisestä ns. ihmisen sielun pelastumisesta puhutaan.

        Tämä kysymys on minusta sama kuin puhuttaessa tieteestä.

        Joillakin tuntuu olevan suuri tarve erottaa tiede ja usko toisistaan. Aivankuin ne olisivat vastakkaiset käsitteet.
        Eiväthän ne mitään vastakkaisia ole. Eri asioita toki.
        Usko ja tiede voivat kulkea käsi kädessä. Paitsi silloin, kun Jumalan olemassaolo ja vaikutus aletaan sulkea pois laskuista. Silloin kristitty tietenkin valitsee eri tutkimusreitin.


      • onnimanni kirjoitti:

        Toki pelastuskysymyksessä on noin.

        Mutta eihän sekulaari humanismi edes puutu mihinkään pelastuskysymykseen. Jos nyt hengellisestä ns. ihmisen sielun pelastumisesta puhutaan.

        Tämä kysymys on minusta sama kuin puhuttaessa tieteestä.

        Joillakin tuntuu olevan suuri tarve erottaa tiede ja usko toisistaan. Aivankuin ne olisivat vastakkaiset käsitteet.
        Eiväthän ne mitään vastakkaisia ole. Eri asioita toki.
        Usko ja tiede voivat kulkea käsi kädessä. Paitsi silloin, kun Jumalan olemassaolo ja vaikutus aletaan sulkea pois laskuista. Silloin kristitty tietenkin valitsee eri tutkimusreitin.

        "Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi#cite_note-2

        Kyllähän tässä mielestäni otetaan kantaa myös pelastuskysymykseen.

        Mutta kristillinen humanismi on edelleen kiinnostava "tutkimusreitti". Se edustaa sellaista raamatun tulkintaa, jota monien kristittyjen on vaikea hyväksyä.

        Tässä yksi humanismia - ja kristillistä humanismia - kritisoiva kirjoitus. Kirjoittaja on minulle tuntematon teologian maisteri jonka näkökulma humanismiin on luonnollisesti kristilinen:

        Teologisella veitsenterällä: Humanismi on korvaamassa kristinuskon
        http://santtuma.blogspot.fi/2012/03/humanismi-on-korvaamassa-kristinuskon.html


      • rodine
        kaarne kirjoitti:

        "Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi#cite_note-2

        Kyllähän tässä mielestäni otetaan kantaa myös pelastuskysymykseen.

        Mutta kristillinen humanismi on edelleen kiinnostava "tutkimusreitti". Se edustaa sellaista raamatun tulkintaa, jota monien kristittyjen on vaikea hyväksyä.

        Tässä yksi humanismia - ja kristillistä humanismia - kritisoiva kirjoitus. Kirjoittaja on minulle tuntematon teologian maisteri jonka näkökulma humanismiin on luonnollisesti kristilinen:

        Teologisella veitsenterällä: Humanismi on korvaamassa kristinuskon
        http://santtuma.blogspot.fi/2012/03/humanismi-on-korvaamassa-kristinuskon.html

        Sekulaari humanismi (=ateistinen humanismi) on nykyään kaapannut humanismin käsitteen vain itselleen, vaikka humanismi on laaja käsite ja pitää sisällään monenmoista.


      • rodine kirjoitti:

        Sekulaari humanismi (=ateistinen humanismi) on nykyään kaapannut humanismin käsitteen vain itselleen, vaikka humanismi on laaja käsite ja pitää sisällään monenmoista.

        Siinäkin mielessä tuon humanismista irtisanoutuvan teologian maisterin kirjoitus on hyvä vastinpari.


      • onnimanni
        kaarne kirjoitti:

        Siinäkin mielessä tuon humanismista irtisanoutuvan teologian maisterin kirjoitus on hyvä vastinpari.

        Onko kaikki aina saatava jonkin nimikkeen alle :)

        Jos et voi sitoutua johonkin nimikkeeseen, nin sinulla ei voi olla mitään yhteistä kyseisen asian kanssa.


      • rodine
        kaarne kirjoitti:

        Siinäkin mielessä tuon humanismista irtisanoutuvan teologian maisterin kirjoitus on hyvä vastinpari.

        Osittain olen samaa mieltä tuon kirjoituksen kanssa, osittain en. On totta, että osa kristityistä on vääntänyt kristinuskon asiaksi, jonka tehtävänä on auttaa ihmisiä vain parempaan ajalliseen elämään. Kristinuskon sanomasta otetaan lähinnä vain lähimmäisenrakkaus ja Jeesus humanistina. Sellainen on minusta hörönplöröä, eikä se ole enää kristinuskoa, vaikka hyvään Jumalaan uskotaankin.

        Sellaista käsitettä kuin "kristillinen humanismi" ei mielestäni tarvita, koska kristinuskolla on jo oma käsitteensä, lähimmäisenrakkaus. Siitä, mitä tuo lähimmäisenrakkaus tarkoittaa käytännössä, ollaan sitten monta mieltä. Mutta jos se selitetään kristinuskon pelastusopillisesta rungosta erillään, kyse ei ole enää kristinuskosta.

        Tuosta kirjoituksesta tuli ainakin itselleni se hassu kuva, niinkuin kristinuskossa olisi alettu kantaa huolta ihmisten ajallisesta hyvinvoinnista vasta tämän "humanismin invaasion" myötä. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa.
        Enkä ole muuten sattunut kuulemaan koskaan tuollaista, että ajat olisivat jatkuvasti huonontuneet Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen.


      • onnimanni kirjoitti:

        Onko kaikki aina saatava jonkin nimikkeen alle :)

        Jos et voi sitoutua johonkin nimikkeeseen, nin sinulla ei voi olla mitään yhteistä kyseisen asian kanssa.

        Kaikki, mistä halutaan puhua, on saatava jonkin nimikkeen alle, muuten siihen ei voi viitata.

        Aloitus tahtoo keskustella humanismista. Minusta tuntuu luontevalta puhua tässä humanismin eri muodoista, ihan nimillä.

        "Jos et voi sitoutua johonkin nimikkeeseen, nin sinulla ei voi olla mitään yhteistä kyseisen asian kanssa. "
        En ole varma, oliko tämä ironiaa vai tosissaan sanottu.


      • kaarne kirjoitti:

        "Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi#cite_note-2

        Kyllähän tässä mielestäni otetaan kantaa myös pelastuskysymykseen.

        Mutta kristillinen humanismi on edelleen kiinnostava "tutkimusreitti". Se edustaa sellaista raamatun tulkintaa, jota monien kristittyjen on vaikea hyväksyä.

        Tässä yksi humanismia - ja kristillistä humanismia - kritisoiva kirjoitus. Kirjoittaja on minulle tuntematon teologian maisteri jonka näkökulma humanismiin on luonnollisesti kristilinen:

        Teologisella veitsenterällä: Humanismi on korvaamassa kristinuskon
        http://santtuma.blogspot.fi/2012/03/humanismi-on-korvaamassa-kristinuskon.html

        Kun koetetaan väkisin tehdä pesäeroa humanismin ja kristillisyyden väliin, saadaan varsin hupaisia vastinpareja.

        Jos meille on annettu vapaa tahto valita, silloin meidän tulee antaa niin tehdä. Se on humanismia. Jos tuota vapaata tahtoa ei saa käyttää, vaan on pakko uskoa kristinuskon Jumalaan, se ei ole humanismia.

        Totta on että ihmiskäsitys on erilainen. Vanhakantainen kristillinen käsitys on että ihminen on pohjimmiltaan paha, eikä tee hyvää ellei pakoteta siihen rangaistuksien uhalla. Humanismi taas lähtee siitä, että ihminen ei ole paha eikä hyvä, vaan hänen elinolosuhteensa muokkaavat hänestä esiin hyvyyden ja pahuuden. Tässä kohtaa myönnän, etten taida olla kovin kristillinen – koen että ihmisessä on hyvä ydin. Pahuus tulee myöhemmin, kasvu- ja elinolosuhteista. Ihminen tekee hyvää, mikäli hän saa siihen oikeanlaisen mahdollisuuden.

        Eikö Jumalallekin ihminen ole tärkeä ja keskiössä? Eikö siinä mielessä Jumala ole jonkinlainen humanisti? Ellei ole, silloin ihminen ei ole tärkeä Jumalalle, eikä ihmisen tekemiset vaikuta mitään. Ei edes se usko. Käskyt ovat Jumlaa varten, ja eikä niiden ole edes tarkoitus olla ihmiselle hyväksi. Ihminen saa kärsiä, ja totella vaikka se tuhoaisikin hänet. Mielestäni tämä on vain kovin omituinen käsitys Jumalasta. Joillekin se ainoa oikea?

        Se, että humanismi nykyään ei hyväksy mitään yliluonnollista, on toisaalta väärin ja toisaalta oikein. Humanismin aamuhämäristä:

        ”Italian kielen sanalla umanista alettiin 1400-luvun lopulla viitata oppineeseen, joka opetti kielioppia, retoriikkaa, runoutta tai etiikkaa. Näihin oppiaineisiin viitattiin latinankielisellä käsitteellä studia humanitatis.”, ”… sillä ilmaistiin eroa ”inhimillisen” tutkimisen sekä jumaluusopin, luonnontutkimuksen ja ammatillisten oppiaineiden välillä.”.

        tuolloin etsittiin ihanteita:

        ”Antiikin teoksista he löysivät ihmisihanteen, jonka he halusivat elvyttää. Italialaiset humanistit alkoivat korostaa ihmisen saavutuksia ja mahdollisuuksia, eivätkä enää nähneet ihmiselämää ensisijaisesti valmistautumisena tuonpuoleiseen elämään.”

        Kun ei enää tarvinnut vain alistua kohtaloonsa, valmiiksi saneltuun elämään, joka ei tarjonnut mm. köyhille ja sorretuille minkäänlaista helpotusta elämän aikana, luonnollisesti se antoi toivoa. Sitä toivoa mitä ihminen tarvitsee jo elämänsä aikana. Samalla tämä toivo synnytti yhteiskunnallisen muutoksen.

        Joten kaikki kietoutuu kaikkeen. Totta on, ettei se kaikki ole ihmisille hyväksi mitä ehkä kuvittelemme. Kuitenkin Jumala on meidät luonut, muiden luotujensa lisäksi, ja antanut meille melkoisen vastuun. Emme siis voi pestä käsiämme ja sanoa, että vaikka uskon Jumalaan, ei minun tarvitse piitata mistään maallisesta.


      • mummomuori kirjoitti:

        Kun koetetaan väkisin tehdä pesäeroa humanismin ja kristillisyyden väliin, saadaan varsin hupaisia vastinpareja.

        Jos meille on annettu vapaa tahto valita, silloin meidän tulee antaa niin tehdä. Se on humanismia. Jos tuota vapaata tahtoa ei saa käyttää, vaan on pakko uskoa kristinuskon Jumalaan, se ei ole humanismia.

        Totta on että ihmiskäsitys on erilainen. Vanhakantainen kristillinen käsitys on että ihminen on pohjimmiltaan paha, eikä tee hyvää ellei pakoteta siihen rangaistuksien uhalla. Humanismi taas lähtee siitä, että ihminen ei ole paha eikä hyvä, vaan hänen elinolosuhteensa muokkaavat hänestä esiin hyvyyden ja pahuuden. Tässä kohtaa myönnän, etten taida olla kovin kristillinen – koen että ihmisessä on hyvä ydin. Pahuus tulee myöhemmin, kasvu- ja elinolosuhteista. Ihminen tekee hyvää, mikäli hän saa siihen oikeanlaisen mahdollisuuden.

        Eikö Jumalallekin ihminen ole tärkeä ja keskiössä? Eikö siinä mielessä Jumala ole jonkinlainen humanisti? Ellei ole, silloin ihminen ei ole tärkeä Jumalalle, eikä ihmisen tekemiset vaikuta mitään. Ei edes se usko. Käskyt ovat Jumlaa varten, ja eikä niiden ole edes tarkoitus olla ihmiselle hyväksi. Ihminen saa kärsiä, ja totella vaikka se tuhoaisikin hänet. Mielestäni tämä on vain kovin omituinen käsitys Jumalasta. Joillekin se ainoa oikea?

        Se, että humanismi nykyään ei hyväksy mitään yliluonnollista, on toisaalta väärin ja toisaalta oikein. Humanismin aamuhämäristä:

        ”Italian kielen sanalla umanista alettiin 1400-luvun lopulla viitata oppineeseen, joka opetti kielioppia, retoriikkaa, runoutta tai etiikkaa. Näihin oppiaineisiin viitattiin latinankielisellä käsitteellä studia humanitatis.”, ”… sillä ilmaistiin eroa ”inhimillisen” tutkimisen sekä jumaluusopin, luonnontutkimuksen ja ammatillisten oppiaineiden välillä.”.

        tuolloin etsittiin ihanteita:

        ”Antiikin teoksista he löysivät ihmisihanteen, jonka he halusivat elvyttää. Italialaiset humanistit alkoivat korostaa ihmisen saavutuksia ja mahdollisuuksia, eivätkä enää nähneet ihmiselämää ensisijaisesti valmistautumisena tuonpuoleiseen elämään.”

        Kun ei enää tarvinnut vain alistua kohtaloonsa, valmiiksi saneltuun elämään, joka ei tarjonnut mm. köyhille ja sorretuille minkäänlaista helpotusta elämän aikana, luonnollisesti se antoi toivoa. Sitä toivoa mitä ihminen tarvitsee jo elämänsä aikana. Samalla tämä toivo synnytti yhteiskunnallisen muutoksen.

        Joten kaikki kietoutuu kaikkeen. Totta on, ettei se kaikki ole ihmisille hyväksi mitä ehkä kuvittelemme. Kuitenkin Jumala on meidät luonut, muiden luotujensa lisäksi, ja antanut meille melkoisen vastuun. Emme siis voi pestä käsiämme ja sanoa, että vaikka uskon Jumalaan, ei minun tarvitse piitata mistään maallisesta.

        Ateismi-palstalla eräs uskova linkitti mulle melkoisen määrän totuutta. Yksi teos kiinnitti huomioni. Se on Ken Hamin kirja Valhe: evoluutio.

        Teoksen fokus on evoluution vastustaminen, mutta ensimmäinen luku kertoo kreationismin suhtrautumisesta humanismiin. Kopioin tähän luvun 1 esittelyn:

        "Luku 1 – Kristinusko hyökkäyksen kohteena...19
        Yhteiskunnassamme on sota kristinuskon ja humanismin välillä. Liian harvat kristityt ymmärtävät, että tässä selkkauksessa taistellaan perusolettamuksista – luomisesta ja evoluutiosta. Koska sodankäynnissä on hyödyllistä tunnistaa ensin taistelukenttä, tämä luku osoittaa taistelukentän todellisen luonteen. "
        http://www.luominen.fi/kauppa/product_details.php?p=31

        On se kiinnostavaa, että kirkkoa yritetään pitää väkisin yhtenäisenä tässä moniäänisyydessä. Ymmärrän toki sen talodellisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tuntuu kuitenkin siltä, että meillä todellisuudessa jo nyt kaksi toisistaan erkaantunutta luterilaista uskontoa. Tai en tiedä, voiko tätä kreationismia mitenkään rajata luterilaisuuden sisään. Ehkä liberaali-vanhoillinen on kuitenkin parempi käsitepari riipumatta kirkkokunnasta?


      • kaarne kirjoitti:

        Ateismi-palstalla eräs uskova linkitti mulle melkoisen määrän totuutta. Yksi teos kiinnitti huomioni. Se on Ken Hamin kirja Valhe: evoluutio.

        Teoksen fokus on evoluution vastustaminen, mutta ensimmäinen luku kertoo kreationismin suhtrautumisesta humanismiin. Kopioin tähän luvun 1 esittelyn:

        "Luku 1 – Kristinusko hyökkäyksen kohteena...19
        Yhteiskunnassamme on sota kristinuskon ja humanismin välillä. Liian harvat kristityt ymmärtävät, että tässä selkkauksessa taistellaan perusolettamuksista – luomisesta ja evoluutiosta. Koska sodankäynnissä on hyödyllistä tunnistaa ensin taistelukenttä, tämä luku osoittaa taistelukentän todellisen luonteen. "
        http://www.luominen.fi/kauppa/product_details.php?p=31

        On se kiinnostavaa, että kirkkoa yritetään pitää väkisin yhtenäisenä tässä moniäänisyydessä. Ymmärrän toki sen talodellisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tuntuu kuitenkin siltä, että meillä todellisuudessa jo nyt kaksi toisistaan erkaantunutta luterilaista uskontoa. Tai en tiedä, voiko tätä kreationismia mitenkään rajata luterilaisuuden sisään. Ehkä liberaali-vanhoillinen on kuitenkin parempi käsitepari riipumatta kirkkokunnasta?

        No, olen sitä mieltä että jos maailmankuva on vahvasti kaksijakoinen, niin asioihin suhtautuminen käy toisinaan vain negatiiviseksi. Se vanha iskulause; jos et ole puolellamme olet meitä vastaan. On siis pakko panna hanttiin, ihan periaatteesta.

        Kreationismin koen kyllä tulleen herätysliikkeiden mukana tuolta rapakon takaa. Ainakin sellainen kuin nuorenmaan kreationismi. Siitä kuulin aikoinaan Jehovan todistajilta, ja olin todella yllättänyt että myös kirkon piirissä tätä oppia on alettu kannattamaan.

        Se nyt vain on teennäistä, että nämä kaksi olisivat toisensa poissulkevia. Mutta kai sitä jotain oppia pitää olla, jotta pääsee rähisemään ja näin mutkan kautta vihaamaan muita? Tämä on aika mielenkiintoinen kytkös.


      • rodine
        kaarne kirjoitti:

        Ateismi-palstalla eräs uskova linkitti mulle melkoisen määrän totuutta. Yksi teos kiinnitti huomioni. Se on Ken Hamin kirja Valhe: evoluutio.

        Teoksen fokus on evoluution vastustaminen, mutta ensimmäinen luku kertoo kreationismin suhtrautumisesta humanismiin. Kopioin tähän luvun 1 esittelyn:

        "Luku 1 – Kristinusko hyökkäyksen kohteena...19
        Yhteiskunnassamme on sota kristinuskon ja humanismin välillä. Liian harvat kristityt ymmärtävät, että tässä selkkauksessa taistellaan perusolettamuksista – luomisesta ja evoluutiosta. Koska sodankäynnissä on hyödyllistä tunnistaa ensin taistelukenttä, tämä luku osoittaa taistelukentän todellisen luonteen. "
        http://www.luominen.fi/kauppa/product_details.php?p=31

        On se kiinnostavaa, että kirkkoa yritetään pitää väkisin yhtenäisenä tässä moniäänisyydessä. Ymmärrän toki sen talodellisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tuntuu kuitenkin siltä, että meillä todellisuudessa jo nyt kaksi toisistaan erkaantunutta luterilaista uskontoa. Tai en tiedä, voiko tätä kreationismia mitenkään rajata luterilaisuuden sisään. Ehkä liberaali-vanhoillinen on kuitenkin parempi käsitepari riipumatta kirkkokunnasta?

        Kreationismia on aika turha yhdistää Suomen luterilaiseen kirkkoon. Onhan kirkossa varmasti jonkin verran sen edustajia, mutta niin pikkuinen vähemmistö. Vapaissa suunnissa heitä lienee enemmän. Amerikkalaisperäinen kreationismi on niin paksua väitteissään, että luterilaiseen "järkevyyteen" se ei yleensä uppoa, ei Raamattua kirjaimellisesti tulkitseviinkaan.
        Luomiskertomusta kirjaimellisesti tulkitseviakin on kirkossa vähän. Enemmistö uskoo, että Jumala on evoluution takana, siis Jumala Luojana ja evoluutio eivät ole mitenkään ristiriidassa. Näitä on käsittääkseni myös konservatiivisissa herätysliikkeissä osa joukosta, riippuu yleensä heidän koulutustasostaan.


      • rodine
        rodine kirjoitti:

        Kreationismia on aika turha yhdistää Suomen luterilaiseen kirkkoon. Onhan kirkossa varmasti jonkin verran sen edustajia, mutta niin pikkuinen vähemmistö. Vapaissa suunnissa heitä lienee enemmän. Amerikkalaisperäinen kreationismi on niin paksua väitteissään, että luterilaiseen "järkevyyteen" se ei yleensä uppoa, ei Raamattua kirjaimellisesti tulkitseviinkaan.
        Luomiskertomusta kirjaimellisesti tulkitseviakin on kirkossa vähän. Enemmistö uskoo, että Jumala on evoluution takana, siis Jumala Luojana ja evoluutio eivät ole mitenkään ristiriidassa. Näitä on käsittääkseni myös konservatiivisissa herätysliikkeissä osa joukosta, riippuu yleensä heidän koulutustasostaan.

        lisäys

        Amerikkalaisen kristillisen kentän ristiriidat ovat sikäläisiä ja sopivat yleensä huonosti Suomen oloihin. Siellä evoluutio on merkittävä tekijä ristiriidan synnyttäjänä, täällä ei.
        Nämä uusateistit kun saavat yleensä oppinsa ja "taisteluaseensa" Amerikasta käsin, he yrittävät tuputtaa tänne väkisin noita jenkkiristiriitoja, vaikka niillä ei täällä ole paljon mitään merkitystä. Vapaiden suuntien edustajat niistä täällä yleensä syttyvät, koska hekin ovat saaneet oppiaan paljolti jenkeistä käsin.
        Tiedän, että esimerkiksi niinkin konservatiivisessa liikkeessä kuin vanhoillislestadiolaisuudessa osa joukosta uskoo luomiskertomukseen kirjaimellisesti ja osa uskoo evoluutioon. Asiaa ei ole nähty heillä uskon kannalta mitenkään merkittävänä, ja se on jätetty jokaisen yksityisasiaksi.


      • rodine kirjoitti:

        lisäys

        Amerikkalaisen kristillisen kentän ristiriidat ovat sikäläisiä ja sopivat yleensä huonosti Suomen oloihin. Siellä evoluutio on merkittävä tekijä ristiriidan synnyttäjänä, täällä ei.
        Nämä uusateistit kun saavat yleensä oppinsa ja "taisteluaseensa" Amerikasta käsin, he yrittävät tuputtaa tänne väkisin noita jenkkiristiriitoja, vaikka niillä ei täällä ole paljon mitään merkitystä. Vapaiden suuntien edustajat niistä täällä yleensä syttyvät, koska hekin ovat saaneet oppiaan paljolti jenkeistä käsin.
        Tiedän, että esimerkiksi niinkin konservatiivisessa liikkeessä kuin vanhoillislestadiolaisuudessa osa joukosta uskoo luomiskertomukseen kirjaimellisesti ja osa uskoo evoluutioon. Asiaa ei ole nähty heillä uskon kannalta mitenkään merkittävänä, ja se on jätetty jokaisen yksityisasiaksi.

        Itsekin olen ajatellut samalla tavalla kreationismin kannatuksesta. Kuitenkin ApologetiikkaWiki tietää kertoa näin:

        "Valtakirkon sisäinen ristiriita

        Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,43 niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,44 mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.

        Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys

        Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen julkaisema Franz Pieperin aidosti luterilainen Kristillinen dogmatiikka seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin rukoilevaiset ja monet lestadiolaiset ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, Biblian, sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori Uuras Saarnivaara puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; lestadiolaisen uusheräyksen kouluneuvos Martti E. Miettinen oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.46 Aivan viime vuosina Suomen Luther-säätiö on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin47, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta48, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen selonteon.

        Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.

        Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, evankelisluterilainen kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, adventistien, viidennen herätysliikkeen, helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta. "

        Ja

        "Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta."
        _____________

        Kreationismi ei kuitenkaan ollut ketjun varsinainen aihe, vaan humanismin ja Jumalan tahdon suhde. Suhtautuminen humanismiin jakaa edellisen valossa kristittyjä syvällisesti. Toiset näkevät sen vihollisena, toiset taas sovittavat sen uskoonsa tai uskonsa siihen.
        Minusta kritillinen humanismi omana "teologianaan" ei selkeästi näy esim. palstalla, vaan sitä sivutaan ajankohtaisten kipupisteiden (avioliitto, homojen oikeudet jne.) ohessa. Sillä ei ole selkeitä puolustajia. Tai sitten en ateistina osaa hamottaa keskustelua nähdäkseni.


      • kaarne kirjoitti:

        Itsekin olen ajatellut samalla tavalla kreationismin kannatuksesta. Kuitenkin ApologetiikkaWiki tietää kertoa näin:

        "Valtakirkon sisäinen ristiriita

        Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,43 niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,44 mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.

        Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys

        Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen julkaisema Franz Pieperin aidosti luterilainen Kristillinen dogmatiikka seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin rukoilevaiset ja monet lestadiolaiset ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, Biblian, sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori Uuras Saarnivaara puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; lestadiolaisen uusheräyksen kouluneuvos Martti E. Miettinen oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.46 Aivan viime vuosina Suomen Luther-säätiö on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin47, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta48, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen selonteon.

        Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.

        Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, evankelisluterilainen kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, adventistien, viidennen herätysliikkeen, helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta. "

        Ja

        "Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta."
        _____________

        Kreationismi ei kuitenkaan ollut ketjun varsinainen aihe, vaan humanismin ja Jumalan tahdon suhde. Suhtautuminen humanismiin jakaa edellisen valossa kristittyjä syvällisesti. Toiset näkevät sen vihollisena, toiset taas sovittavat sen uskoonsa tai uskonsa siihen.
        Minusta kritillinen humanismi omana "teologianaan" ei selkeästi näy esim. palstalla, vaan sitä sivutaan ajankohtaisten kipupisteiden (avioliitto, homojen oikeudet jne.) ohessa. Sillä ei ole selkeitä puolustajia. Tai sitten en ateistina osaa hamottaa keskustelua nähdäkseni.

        Niin, hyvä oikaisu. Toki kreationismi kuuluu uskonliikkeisiin, mutta kun sitäkin on montaa lajia.

        ”Kreationismilla voidaan suppeimmillaan tarkoittaa nk. nuoren maan kreationismia, laajimmillaan sillä voidaan tarkoittaa uskoa jonkinlaiseen luomistapahtumaan.”

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreationismi
        Ehkä noin käytännön kielessä sillä taidetaan tarkoittaa juuri tuota nuoren maan kreationismia?
        Luterilaisia taitaa lähimpänä olla nuo muut. Itse koen olevan enemmän teistisen evoluutiomallin kannattaja.


      • rodine
        kaarne kirjoitti:

        Itsekin olen ajatellut samalla tavalla kreationismin kannatuksesta. Kuitenkin ApologetiikkaWiki tietää kertoa näin:

        "Valtakirkon sisäinen ristiriita

        Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,43 niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,44 mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.

        Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys

        Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen julkaisema Franz Pieperin aidosti luterilainen Kristillinen dogmatiikka seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin rukoilevaiset ja monet lestadiolaiset ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, Biblian, sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori Uuras Saarnivaara puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; lestadiolaisen uusheräyksen kouluneuvos Martti E. Miettinen oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.46 Aivan viime vuosina Suomen Luther-säätiö on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin47, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta48, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen selonteon.

        Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.

        Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, evankelisluterilainen kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, adventistien, viidennen herätysliikkeen, helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta. "

        Ja

        "Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta."
        _____________

        Kreationismi ei kuitenkaan ollut ketjun varsinainen aihe, vaan humanismin ja Jumalan tahdon suhde. Suhtautuminen humanismiin jakaa edellisen valossa kristittyjä syvällisesti. Toiset näkevät sen vihollisena, toiset taas sovittavat sen uskoonsa tai uskonsa siihen.
        Minusta kritillinen humanismi omana "teologianaan" ei selkeästi näy esim. palstalla, vaan sitä sivutaan ajankohtaisten kipupisteiden (avioliitto, homojen oikeudet jne.) ohessa. Sillä ei ole selkeitä puolustajia. Tai sitten en ateistina osaa hamottaa keskustelua nähdäkseni.

        Kreationismikin on käsite, joka pitää sisällään monenlaisia näkemyksiä. Useimmiten sillä tarkoitetaan tuota amerikkalaista uudenmaan kreationismia, jota sillä itsekin tarkoitin. Tuossa lainauksessasi sillä tarkoitetaan luomiskertomuksen kirjaimellista tulkintaa. Onhan sitä toki kirkossa, mutta ei se ole kirkon ristiriitojen synnyttäjä.
        Laajasti otettuna kreationismi tarkoittaa uskoa Jumalaan Luojana, ja silloin kreationisteja ovat kaikki kristityt.
        Sekulaarin humanismin kanssa kristinusko on tietysti luonnostaan törmäyskurssilla, koska niiden ihmiskäsitykset ovat erilaiset, mutta siinä ei ole kysymys pelkästään luotuisuudesta ja ei-luotuisuudesta.

        En ymmärrä, miksi humanismia pitäisi sekoittaa kristinuskoon väkisin, kun siitä tulee vain käsitteiden sotkua. Niinkuin tuolla ylempänä kirjoitin, kristinuskolla on oma käsitteensä, lähimmäisenrakkaus. Raamatuntulkinnasta riippuu, mitä lähimmäisenrakkaudella tarkoitetaan. Liberaalisti Raamattua tulkitsevat tarkoittavat sillä useimmiten sitä, mitä maallisessa yhteydessä kutsutaan humanismiksi.
        Itse saatan käyttää arkipuheessa huoletta sanaa humanismi, mutta jos tässä on tarkoitus saada selvää noista käsitteistä ja rajanvedoista kristinuskon ja muiden katsomustapojen välillä, niin sana humanismi kristinuskoon sisällytettynä aiheuttaa vain sotkua.


      • rodine kirjoitti:

        Kreationismikin on käsite, joka pitää sisällään monenlaisia näkemyksiä. Useimmiten sillä tarkoitetaan tuota amerikkalaista uudenmaan kreationismia, jota sillä itsekin tarkoitin. Tuossa lainauksessasi sillä tarkoitetaan luomiskertomuksen kirjaimellista tulkintaa. Onhan sitä toki kirkossa, mutta ei se ole kirkon ristiriitojen synnyttäjä.
        Laajasti otettuna kreationismi tarkoittaa uskoa Jumalaan Luojana, ja silloin kreationisteja ovat kaikki kristityt.
        Sekulaarin humanismin kanssa kristinusko on tietysti luonnostaan törmäyskurssilla, koska niiden ihmiskäsitykset ovat erilaiset, mutta siinä ei ole kysymys pelkästään luotuisuudesta ja ei-luotuisuudesta.

        En ymmärrä, miksi humanismia pitäisi sekoittaa kristinuskoon väkisin, kun siitä tulee vain käsitteiden sotkua. Niinkuin tuolla ylempänä kirjoitin, kristinuskolla on oma käsitteensä, lähimmäisenrakkaus. Raamatuntulkinnasta riippuu, mitä lähimmäisenrakkaudella tarkoitetaan. Liberaalisti Raamattua tulkitsevat tarkoittavat sillä useimmiten sitä, mitä maallisessa yhteydessä kutsutaan humanismiksi.
        Itse saatan käyttää arkipuheessa huoletta sanaa humanismi, mutta jos tässä on tarkoitus saada selvää noista käsitteistä ja rajanvedoista kristinuskon ja muiden katsomustapojen välillä, niin sana humanismi kristinuskoon sisällytettynä aiheuttaa vain sotkua.

        Tavallaan olet oikeassa. On kuitenkin aikamoinen vaara, että kaikki sotkeutuu juuri tuohon:

        ”Raamatuntulkinnasta riippuu, mitä lähimmäisenrakkaudella tarkoitetaan.”

        Siinäpä se. Joillekin lähimmäisen rakkaus on epäinhimillistä juttua, joillekin ei. Miten se sitten erottaa onkin jo hankalampi kysymys.


      • rodine
        mummomuori kirjoitti:

        Tavallaan olet oikeassa. On kuitenkin aikamoinen vaara, että kaikki sotkeutuu juuri tuohon:

        ”Raamatuntulkinnasta riippuu, mitä lähimmäisenrakkaudella tarkoitetaan.”

        Siinäpä se. Joillekin lähimmäisen rakkaus on epäinhimillistä juttua, joillekin ei. Miten se sitten erottaa onkin jo hankalampi kysymys.

        Paljon suurempi vaara on käytettäessä sanaa humanismi, että syntyy mielikuva ihmisestä, jolle Jumala ei ole auktoriteetti.


      • rodine kirjoitti:

        Paljon suurempi vaara on käytettäessä sanaa humanismi, että syntyy mielikuva ihmisestä, jolle Jumala ei ole auktoriteetti.

        No, tuosta ehkä olen toista mieltä. Ei tarvitse olla humanisti eikä allekirjoittaa tiettyä tunnustusta, vaan humanistinen voi tarkoittaa paljon laajempaa. Pelottavampaa on tulla sekoitetuksi vääränlaiseen lähimmäisen rakkauteen el i ihmisvihaan.


      • rodine
        mummomuori kirjoitti:

        No, tuosta ehkä olen toista mieltä. Ei tarvitse olla humanisti eikä allekirjoittaa tiettyä tunnustusta, vaan humanistinen voi tarkoittaa paljon laajempaa. Pelottavampaa on tulla sekoitetuksi vääränlaiseen lähimmäisen rakkauteen el i ihmisvihaan.

        Ei tietenkään tarvitse olla sekulaari humanisti, mutta siihen asiaan tuo humanismi-sana niin helposti nykyään yhdistetään, ettei Jumalan tahto ole ihmiselle ylin auktoriteetti.
        Tuossa alla 254 määrittelee hyvin kristinuskon ja humanismin eron.

        En ole kuullut tuollaista, että käsite lähimmäisenrakkaus sekoitettaisiin ihmisvihaan. Hurja väite. Missä sinä olet kuullut tuota? Joka tapauksessa, jos tuollaista on, se on niin äärimmäisen harvinaista, että sekoittamisen mahdollisuus tuntuu kovin haetulta.


      • rodine kirjoitti:

        Ei tietenkään tarvitse olla sekulaari humanisti, mutta siihen asiaan tuo humanismi-sana niin helposti nykyään yhdistetään, ettei Jumalan tahto ole ihmiselle ylin auktoriteetti.
        Tuossa alla 254 määrittelee hyvin kristinuskon ja humanismin eron.

        En ole kuullut tuollaista, että käsite lähimmäisenrakkaus sekoitettaisiin ihmisvihaan. Hurja väite. Missä sinä olet kuullut tuota? Joka tapauksessa, jos tuollaista on, se on niin äärimmäisen harvinaista, että sekoittamisen mahdollisuus tuntuu kovin haetulta.

        Jollain tapaa olen ymmärtänyt että vain tietyn suuntauksen edustajat tekevät noin, painottavat sekulaaria mallia. Jollain tapaa olen ymmärtänyt että tavalliset ihmiset eivät niin tee.

        No, sanoin asian aika kärjistetysti. Mutta humanismin vastakohta on ihmisviha. Se on jollain tapaa luettavissa joidenkin uskovien sanoista. He ovat se joukko, joka iloitsee ja riemuitsee muiden kohtaamasta pahasta koska se on heille merkki siitä, että he ovat ”pelastuneet”. Siksi kaikki mikä viitta rakastamiseen, on heille jollain tapaa haraoppia.


      • rodine
        mummomuori kirjoitti:

        Jollain tapaa olen ymmärtänyt että vain tietyn suuntauksen edustajat tekevät noin, painottavat sekulaaria mallia. Jollain tapaa olen ymmärtänyt että tavalliset ihmiset eivät niin tee.

        No, sanoin asian aika kärjistetysti. Mutta humanismin vastakohta on ihmisviha. Se on jollain tapaa luettavissa joidenkin uskovien sanoista. He ovat se joukko, joka iloitsee ja riemuitsee muiden kohtaamasta pahasta koska se on heille merkki siitä, että he ovat ”pelastuneet”. Siksi kaikki mikä viitta rakastamiseen, on heille jollain tapaa haraoppia.

        Tässä on nyt puhuttu eri käsitteistä ja niiden merkityksestä, kun aloittaja kyseli, onko humanismilla ja Jumalan tahdolla jotain eroa. Asiaa katsotaan siis kristinuskon näkökulmasta eikä niin sanottujen tavallisten ihmisten, jotka eivät yleensä tunne kristinuskoa tarpeeksi hyvin tietääkseen esimerkiksi, mitä tarkoittaa lähimmäisenrakkaus. Monet luulevat, että se tarkoittaa vain lähimpiensä rakastamista.
        Jos kristinuskon sisällä puhutaan humanismista, se yhdistyy ihmisen oman tahtonsa kuuntelemiseen Jumalan tahdon kuuntelemisen sijasta.
        Humanismi-syytöksiä antavat sitten kai jonkin suunnan edustajat ja muut ilmaisevat asian toisin, tuota en tiedä, kun ei nuo eri suunnat kiinnosta.

        Tuo jälkimmäinen kappaleesi meni minulla yli lipan.
        "He ovat se joukko, joka iloitsee ja riemuitsee muiden kohtaamasta pahasta koska se on heille merkki siitä, että he ovat ”pelastuneet”."
        Miten ihmeessä tuollaiseen pahantahtoisuuteen sekoitettaisiin lähimmäisenrakkaus??
        Entä missä tuollainen joukko on? Itse en ole tuollaisesta kuullut, ja olisin kyllä kuullut, jos se olisi niin tavallista, että olisi vaara sekoittaa se jostain käsittämättömästä syystä lähimmäisenrakkauteen.


      • rodine kirjoitti:

        Tässä on nyt puhuttu eri käsitteistä ja niiden merkityksestä, kun aloittaja kyseli, onko humanismilla ja Jumalan tahdolla jotain eroa. Asiaa katsotaan siis kristinuskon näkökulmasta eikä niin sanottujen tavallisten ihmisten, jotka eivät yleensä tunne kristinuskoa tarpeeksi hyvin tietääkseen esimerkiksi, mitä tarkoittaa lähimmäisenrakkaus. Monet luulevat, että se tarkoittaa vain lähimpiensä rakastamista.
        Jos kristinuskon sisällä puhutaan humanismista, se yhdistyy ihmisen oman tahtonsa kuuntelemiseen Jumalan tahdon kuuntelemisen sijasta.
        Humanismi-syytöksiä antavat sitten kai jonkin suunnan edustajat ja muut ilmaisevat asian toisin, tuota en tiedä, kun ei nuo eri suunnat kiinnosta.

        Tuo jälkimmäinen kappaleesi meni minulla yli lipan.
        "He ovat se joukko, joka iloitsee ja riemuitsee muiden kohtaamasta pahasta koska se on heille merkki siitä, että he ovat ”pelastuneet”."
        Miten ihmeessä tuollaiseen pahantahtoisuuteen sekoitettaisiin lähimmäisenrakkaus??
        Entä missä tuollainen joukko on? Itse en ole tuollaisesta kuullut, ja olisin kyllä kuullut, jos se olisi niin tavallista, että olisi vaara sekoittaa se jostain käsittämättömästä syystä lähimmäisenrakkauteen.

        Tuollainen joukko käy täälläkin kirjoittelemassa. Samoin olen joissakin ketjuissa keskustellut siitä, mitä se lähimmäisen rakkaus kellekin tarkoittaa ja sieltä tuli esiin tuollainen käsitys.


      • rodine
        mummomuori kirjoitti:

        Tuollainen joukko käy täälläkin kirjoittelemassa. Samoin olen joissakin ketjuissa keskustellut siitä, mitä se lähimmäisen rakkaus kellekin tarkoittaa ja sieltä tuli esiin tuollainen käsitys.

        Siis että pahansuopaisuus muita kohtaan on joidenkin mielestä lähimmäisenrakkautta?? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Selitätkö tarkemmin, kun en ymmärrä, mikä ajatus tuohon kätkeytyy.

        Tämä palsta on enimmäkseen höpöhöpöä ja huuhaata. Täällä on esimerkiksi trolleja, jotka esittävät kristittyä ja maalaavat tuosta "kristitystään" tahallisen kornin kuvan. Esim. tt11 on sellainen. Hän on ateisti ja ollut nuorempana fundamentalistiuskovainen (mutta ei sellainen, mitä esittää, vaan toisenlaista porukkaa). Hän trollaa monilla nimimerkeillä, enimmäkseen ateistina.
        Sitten on noita aitoja, mutta oman merkillisen oppinsa edustajia, kuten Pertsa ja Balttis.
        Tältä palstalta saa tosi oudon ja kahjon kuvan kristinuskosta ja kristityistä, jos ei lue hyvin kriittisesti. Eihän nyt tämän varaan kannata mitään näkemyksiään perustaa.
        Jos ajattelet, että on vaara, että ihmiset sekoittavat käsitteen lähimmäisenrakkaus pahantahtoisuuteen, ja perustat tuon väitteesi jonkin tältä palstalta lukemasi viestin varaan, niin eihän tuossa ole järjen häivää.


      • rodine kirjoitti:

        Siis että pahansuopaisuus muita kohtaan on joidenkin mielestä lähimmäisenrakkautta?? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Selitätkö tarkemmin, kun en ymmärrä, mikä ajatus tuohon kätkeytyy.

        Tämä palsta on enimmäkseen höpöhöpöä ja huuhaata. Täällä on esimerkiksi trolleja, jotka esittävät kristittyä ja maalaavat tuosta "kristitystään" tahallisen kornin kuvan. Esim. tt11 on sellainen. Hän on ateisti ja ollut nuorempana fundamentalistiuskovainen (mutta ei sellainen, mitä esittää, vaan toisenlaista porukkaa). Hän trollaa monilla nimimerkeillä, enimmäkseen ateistina.
        Sitten on noita aitoja, mutta oman merkillisen oppinsa edustajia, kuten Pertsa ja Balttis.
        Tältä palstalta saa tosi oudon ja kahjon kuvan kristinuskosta ja kristityistä, jos ei lue hyvin kriittisesti. Eihän nyt tämän varaan kannata mitään näkemyksiään perustaa.
        Jos ajattelet, että on vaara, että ihmiset sekoittavat käsitteen lähimmäisenrakkaus pahantahtoisuuteen, ja perustat tuon väitteesi jonkin tältä palstalta lukemasi viestin varaan, niin eihän tuossa ole järjen häivää.

        Totta kai luen kriittisesti. Kun olen käynyt jo useita keskusteluja aiheesta, en pelkästään yhden kommentointia, niin siitä on tuo käsitys tullut. Toki itse koen asian aivan toisin. Mutta olen koettanut ymmärtää asiaa ja ehkä jonain päivänä ymmärrän sen käänteisen ajattelut, mikä joillakin uskovilla tuntuu olevan.


    • 254

      Selkein ero kai on se että humanismi on ihmislähtöistä ja tähtää maaillisiin asioihin vain tätä ajallista elämää varten, kun taas Jumalan tahdon noudattaninen on Jumalalähtoistä ja tähtää iankaikkisuuteen. Siinä ihminen on vain yksi luomakunnan osa tässä maailman kaikkeudessa.

      • Nimenomaan, 254.

        Ajatellaan kahta erillista maaperää. Toinen maaperä on nimeltään Jumalan tahdon maaperä ja toinen on ihmisen tahdon maaperä. Kummallakin maaperällä kasvaa puu, humanimin, ihmistahdon puu ja toisaalla Jumalan tahdon puu. Kumpikin kasvaa ja alkaa tuottamaan oliivihedelmää. Viisaat neitsyet hakevat öljynsä tästä totuuden puusta. Avoin ovi hää-aterialle.

        Ihmisen tahdon maaperä määrittelee totuuden erilaiseksi kuin Jumalan tahdon maaperä, ne ovat kaksi erilaista kasvualustaa tuottaa hedelmää, toiseen puuhun syntyy konservatiivisuuden hedelmä, toieen puuhun syntyy liberaalisuuden hedelmä. Tyhmät neitsyet hakevat öljynsä tästä puusta. Suljettu ovi hää-aterialle.

        Ihminen maistaa kummastakin puusta hedelmää ja mieltyy toisen puun makuun enemmän kuin toisen puun makuun ja valmistaa niitä öljynsä. Kumpaa öljyä sinä käytät?

        Humanismin juuret ovat ihmisen määrityksessä totuudesta, Jumalan tahdon juuret ovat Jumalan määrittämässä totuudessa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliiviöljy

        Kun kaikki puut ovat täynnä hedelmiä koittaa elonkorjuunaika.


      • 254

        Lisään vielä että humanismissa ihminen on arvo sinänsä. Kun taas kristinuskossa ihminen on Jumalan luomana arvokas.


      • Come to Jesus
        vigilance kirjoitti:

        Nimenomaan, 254.

        Ajatellaan kahta erillista maaperää. Toinen maaperä on nimeltään Jumalan tahdon maaperä ja toinen on ihmisen tahdon maaperä. Kummallakin maaperällä kasvaa puu, humanimin, ihmistahdon puu ja toisaalla Jumalan tahdon puu. Kumpikin kasvaa ja alkaa tuottamaan oliivihedelmää. Viisaat neitsyet hakevat öljynsä tästä totuuden puusta. Avoin ovi hää-aterialle.

        Ihmisen tahdon maaperä määrittelee totuuden erilaiseksi kuin Jumalan tahdon maaperä, ne ovat kaksi erilaista kasvualustaa tuottaa hedelmää, toiseen puuhun syntyy konservatiivisuuden hedelmä, toieen puuhun syntyy liberaalisuuden hedelmä. Tyhmät neitsyet hakevat öljynsä tästä puusta. Suljettu ovi hää-aterialle.

        Ihminen maistaa kummastakin puusta hedelmää ja mieltyy toisen puun makuun enemmän kuin toisen puun makuun ja valmistaa niitä öljynsä. Kumpaa öljyä sinä käytät?

        Humanismin juuret ovat ihmisen määrityksessä totuudesta, Jumalan tahdon juuret ovat Jumalan määrittämässä totuudessa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliiviöljy

        Kun kaikki puut ovat täynnä hedelmiä koittaa elonkorjuunaika.

        Samaa mieltä olen. Jeesus on Herra.


      • vigilance kirjoitti:

        Nimenomaan, 254.

        Ajatellaan kahta erillista maaperää. Toinen maaperä on nimeltään Jumalan tahdon maaperä ja toinen on ihmisen tahdon maaperä. Kummallakin maaperällä kasvaa puu, humanimin, ihmistahdon puu ja toisaalla Jumalan tahdon puu. Kumpikin kasvaa ja alkaa tuottamaan oliivihedelmää. Viisaat neitsyet hakevat öljynsä tästä totuuden puusta. Avoin ovi hää-aterialle.

        Ihmisen tahdon maaperä määrittelee totuuden erilaiseksi kuin Jumalan tahdon maaperä, ne ovat kaksi erilaista kasvualustaa tuottaa hedelmää, toiseen puuhun syntyy konservatiivisuuden hedelmä, toieen puuhun syntyy liberaalisuuden hedelmä. Tyhmät neitsyet hakevat öljynsä tästä puusta. Suljettu ovi hää-aterialle.

        Ihminen maistaa kummastakin puusta hedelmää ja mieltyy toisen puun makuun enemmän kuin toisen puun makuun ja valmistaa niitä öljynsä. Kumpaa öljyä sinä käytät?

        Humanismin juuret ovat ihmisen määrityksessä totuudesta, Jumalan tahdon juuret ovat Jumalan määrittämässä totuudessa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliiviöljy

        Kun kaikki puut ovat täynnä hedelmiä koittaa elonkorjuunaika.

        Vai niin 254 ja kommpaaja vigikance. Humanismi ja inhimillisyys ei tarvitse kuulua ihmisen elämään, sanoo kristinusko. Siltä se on vaikuttanutkin. Hyvyys on liian "ihmislähtöistä".

        Ei kannata ihmetellä kristinuskon tuhoon kulkua.


      • helsinkijokkeri kirjoitti:

        Vai niin 254 ja kommpaaja vigikance. Humanismi ja inhimillisyys ei tarvitse kuulua ihmisen elämään, sanoo kristinusko. Siltä se on vaikuttanutkin. Hyvyys on liian "ihmislähtöistä".

        Ei kannata ihmetellä kristinuskon tuhoon kulkua.

        Tällaiseen muotoon tuo väkinäinen vastakkain asettelu vääntää. Ei tarvitse olla inhimillinen. Ahtaimmissa käsityksissä siitä taitaa olla jopa haittaa toisinaan? Ainakin noin historiaa kun tarkastelee...


      • 254
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Vai niin 254 ja kommpaaja vigikance. Humanismi ja inhimillisyys ei tarvitse kuulua ihmisen elämään, sanoo kristinusko. Siltä se on vaikuttanutkin. Hyvyys on liian "ihmislähtöistä".

        Ei kannata ihmetellä kristinuskon tuhoon kulkua.

        Ei Jumalalähtöinen ajattelu tarkoita sitä että inhimillisyys olisi vain maallinen hyve.
        Vaan siinä kaikki hyvyys tulee Jumalalta. Myös se inhimillisyyskin, kun taas humanismissa se hyvyys tulee ihmisestä itsestään. Humanismissa tavallaan on Jumala siirretty sivuun.


    • Mielestäni useammanlaista totuutta ei voi olla olemassa. Se ei ole totuus jos se vaihtelee kokijan mielen mukaan.
      Jonkin uskonnon totuus ja humanistin totuus? Toinen ei voi olla erilainen muutoin se ei ole totta.
      Siinä juuri tulee tuo raamattu uskon ongelma jos se ongelmana halutaan nähdä. Monet tuntuvat luottavan ja opettavan kuinka pystyy erotteleman oman "hyvän" toisen omasta "hyvästä", katsotaan kuinka paljon siinä oikeassa hyvässä on sellaista jonka voi hyväksyä vain "sokealla" uskolla. Tämä rajanveto on jokaisella omassa kohdassa.
      Mitään yliluonnollista ei voi olla on vain epäselviä jopa vääriä tulkintoja luonnosta. Niin tieteesä kuin uskonnoissa.

    • Ei paljoa yhteistä

      Raamatussa ei esiinny humanismia missään muodossa. Miten voisikaan, sehän on kokoelma juutalaisten kirjoituksia patriarkaaliselta ajalta. Raamatussa ei ole tasa-arvoa. Kultainen käsky ei tässä auta: Raamatun ohjeiden mukaan nainen on alistettu miehelle eikä lapsilla ole oikeuksia.

      Minusta meidän tulee arvostaa sitä, että olemme Euroopassa päässeet irti niistä Lähi-Idän kulttuurin piirteistä, jotka kristinusko meille toi. Olemme rohkeasti edenneet kohti tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta - ja humanismia.

      Minusta humanismi on jo korvannut kristinuskon. Se näkyy siinä, että luterilainen kirkkokin on jo luopunut monista Raamatun opetuksista huomattuaan, etteivät ne sovi nykyihmiselle.

      • rodine

        Alkukristillisyys oli "humanismissaan" radikaali. Se kun julisti, että on yhdentekevää, oletko kreikkalainen vai juutalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen. Siitä idusta se tasa-arvoajattelu lähti, ensin vuosisatoja hengellisellä alueella, sitten siirtyen myös maalliselle. Siitä ne länsimaiden ateistiset humanistitkin olivat sen imeneet.


      • Rapanhapakko
        rodine kirjoitti:

        Alkukristillisyys oli "humanismissaan" radikaali. Se kun julisti, että on yhdentekevää, oletko kreikkalainen vai juutalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen. Siitä idusta se tasa-arvoajattelu lähti, ensin vuosisatoja hengellisellä alueella, sitten siirtyen myös maalliselle. Siitä ne länsimaiden ateistiset humanistitkin olivat sen imeneet.

        Heihei, nyt sä ymmärrät asiayhteyden väärin. Paavali tuossa kauppaa uutta juutalaisuuden haaraa kristinuskoa muillekin kuin juutalaisille miehille, mikä oli ennenkuulumatonta juutalaisessa uskonnossa, joka oli rotuun sidottua. Siis juutalaisuuden version kannalta radikaalia.

        Mutta ei tuo yhteiskunnallisesta tasa-arvosta puhu. Paavali tunnetusti käski naisten vaieta. Myös orjien pysyä orjina. Homokantansa tiedämme.

        Vähän kuin Hollywood-elokuvista noin moderni tulkinta. Chalrton Hestonin "Kymmenen käskyäkin" näyttää amerikalaisen vapauden esikuvalta, ja filmistä sopivasti unohtuu pois raakuudet ja kansanmurhat.

        Raamatun Jumalan "humanismin" näette parhaiten Joosuan kirjasta, huhhei.


      • Vastaatko näihin?
        rodine kirjoitti:

        Alkukristillisyys oli "humanismissaan" radikaali. Se kun julisti, että on yhdentekevää, oletko kreikkalainen vai juutalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen. Siitä idusta se tasa-arvoajattelu lähti, ensin vuosisatoja hengellisellä alueella, sitten siirtyen myös maalliselle. Siitä ne länsimaiden ateistiset humanistitkin olivat sen imeneet.

        "Alkukristillisyys oli "humanismissaan" radikaali. Se kun julisti, että on yhdentekevää, oletko kreikkalainen vai juutalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen."

        Perustuiko tuo Raamatun teksteihin? Miksi joku sitten yhä vastustaa esim. naispappeutta?


      • rodine
        Rapanhapakko kirjoitti:

        Heihei, nyt sä ymmärrät asiayhteyden väärin. Paavali tuossa kauppaa uutta juutalaisuuden haaraa kristinuskoa muillekin kuin juutalaisille miehille, mikä oli ennenkuulumatonta juutalaisessa uskonnossa, joka oli rotuun sidottua. Siis juutalaisuuden version kannalta radikaalia.

        Mutta ei tuo yhteiskunnallisesta tasa-arvosta puhu. Paavali tunnetusti käski naisten vaieta. Myös orjien pysyä orjina. Homokantansa tiedämme.

        Vähän kuin Hollywood-elokuvista noin moderni tulkinta. Chalrton Hestonin "Kymmenen käskyäkin" näyttää amerikalaisen vapauden esikuvalta, ja filmistä sopivasti unohtuu pois raakuudet ja kansanmurhat.

        Raamatun Jumalan "humanismin" näette parhaiten Joosuan kirjasta, huhhei.

        Vähän historian- ja kulttuurintajua, please! Kaikkien ihmisten tasa-arvo, vaikka vain hengellisessä kontekstissa, oli siihen maailman aikaan radikaali juttu. Aivan ennenkuulumatonta oli, että esim. orjilla ja naisilla oli sama arvo kuin hyvässä asemassa olevilla vapailla miehillä. Juuri tuo veti valtavasti väkeä kristinuskon piiriin, että he saivat aivan uuden ihmeellisen ihmisarvon.

        On naurettavaa verrata sen ajan maailmaa nykyhetken näkemykseen tasa-arvosta. Se on samanlaista kuin jos sanottaisiin, että silloin ei ollut mitään viestintää, kun eihän kirjeiden kirjoittaminen papyrukselle (tai mille niitä silloin kirjoitettiin) ollut viestintää, sähköinen viestintä ja nykymedia sitä vain on.

        Ennen kristinuskoa ei ollut sanottu, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Siitä se tasa-arvo-ajattelu sai alkusiemenensä...


      • rodine
        Vastaatko näihin? kirjoitti:

        "Alkukristillisyys oli "humanismissaan" radikaali. Se kun julisti, että on yhdentekevää, oletko kreikkalainen vai juutalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen."

        Perustuiko tuo Raamatun teksteihin? Miksi joku sitten yhä vastustaa esim. naispappeutta?

        Kyllä vain perustuu Raamatun teksteihin, Galatalaiskirjeeseen. Naispappeudella ei ole tuon kanssa tekemistä, kysymys on eri tason asiasta. Tuo tarkoitti kaikkien samanarvoisuutta Jumalan edessä. Tarkasti en osaa selittää, koska naispappeuskiista ei ole minua koskaan kiinnostanut. Itselleni papin sukupuolella ei ole väliä.


      • Älkää eksykö!
        rodine kirjoitti:

        Kyllä vain perustuu Raamatun teksteihin, Galatalaiskirjeeseen. Naispappeudella ei ole tuon kanssa tekemistä, kysymys on eri tason asiasta. Tuo tarkoitti kaikkien samanarvoisuutta Jumalan edessä. Tarkasti en osaa selittää, koska naispappeuskiista ei ole minua koskaan kiinnostanut. Itselleni papin sukupuolella ei ole väliä.

        " Itselleni papin sukupuolella ei ole väliä. "

        Jumalalle sillä on väliä.

        Ja minulle Jumalan kannanotolla on väliä. Jokaiselle uskovalle sillä tulisi olla kunnioitusta herättävä vaikutus. Laitan tuollaisen Raamatunkohdan, oletan että olet jo tietoinen siitä Raamatunkohdasta, jossa sanotaan Jumalan tahto apostoli Paavalin välityksellä: " Seurakunnan paimen olkoon mies".

        " Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät 5 ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle 6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi. "

        2. Kor. 10: 4 - 6


      • Älkää eksykö! kirjoitti:

        " Itselleni papin sukupuolella ei ole väliä. "

        Jumalalle sillä on väliä.

        Ja minulle Jumalan kannanotolla on väliä. Jokaiselle uskovalle sillä tulisi olla kunnioitusta herättävä vaikutus. Laitan tuollaisen Raamatunkohdan, oletan että olet jo tietoinen siitä Raamatunkohdasta, jossa sanotaan Jumalan tahto apostoli Paavalin välityksellä: " Seurakunnan paimen olkoon mies".

        " Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät 5 ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle 6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi. "

        2. Kor. 10: 4 - 6

        ÄLKÄÄEKSYKÖ! "Jumalalle sillä on väliä", mikä on papin sukupuoli.

        Aha. Mutta mihin me tarvitsemme Jumalan kannanottoja? Hänhän ei katsonut aiheelliseksi edes laskea naisia väkilukuun. Sillä pitäisi olla uskovalle "kunnioitusta herättävä vaikutus". Mutta ei ole minulle.


      • Älkää eksykö! kirjoitti:

        " Itselleni papin sukupuolella ei ole väliä. "

        Jumalalle sillä on väliä.

        Ja minulle Jumalan kannanotolla on väliä. Jokaiselle uskovalle sillä tulisi olla kunnioitusta herättävä vaikutus. Laitan tuollaisen Raamatunkohdan, oletan että olet jo tietoinen siitä Raamatunkohdasta, jossa sanotaan Jumalan tahto apostoli Paavalin välityksellä: " Seurakunnan paimen olkoon mies".

        " Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät 5 ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle 6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi. "

        2. Kor. 10: 4 - 6

        Tällaiset kannanotot ovat aina hämmentäviä. On siis joukko ihmisiä jotka kykenevät tietämään sen, miten Jumala ajattelee. Sanon vain että se on taito, joka tekee ihmisestä jumalan.


      • uusi asiako?
        mummomuori kirjoitti:

        Tällaiset kannanotot ovat aina hämmentäviä. On siis joukko ihmisiä jotka kykenevät tietämään sen, miten Jumala ajattelee. Sanon vain että se on taito, joka tekee ihmisestä jumalan.

        Lue Raamatua niin opit tietämään Jumalan tahdon.

        " On siis joukko ihmisiä jotka kykenevät tietämään sen, miten Jumala ajattelee."

        Raamattu kertoo Juman ajatuksista monia asioita koskien.


      • uusi asiako? kirjoitti:

        Lue Raamatua niin opit tietämään Jumalan tahdon.

        " On siis joukko ihmisiä jotka kykenevät tietämään sen, miten Jumala ajattelee."

        Raamattu kertoo Juman ajatuksista monia asioita koskien.

        Raamattu kertoo ihmisen käsityksen asioista. Minulle ei Raamattu ole jumala eikö uskoni kohde, vaan kertomus Hänestä. Uskoa voi ilman Raamattuakin.


      • Rasvaton Maito
        mummomuori kirjoitti:

        Raamattu kertoo ihmisen käsityksen asioista. Minulle ei Raamattu ole jumala eikö uskoni kohde, vaan kertomus Hänestä. Uskoa voi ilman Raamattuakin.

        Mikä on uskon lähteesi, NAISPAPPIKO?

        Mistä lähteestä ammennat uskosi, NAISPAPISTAKO?

        Mitä uskosi pitää sisällään jos siitä suljetaan pois RAAMATTU?


      • Rasvaton Maito kirjoitti:

        Mikä on uskon lähteesi, NAISPAPPIKO?

        Mistä lähteestä ammennat uskosi, NAISPAPISTAKO?

        Mitä uskosi pitää sisällään jos siitä suljetaan pois RAAMATTU?

        Uskon kohde ja uskon lähde ovat eri asioita.

        Matt. 6:9
        Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

        Tässä ei sanota, että Jumala on Raamatussa. Samoin kun viitataan ”kirjoitettu on”, ei siinä sanota että kirjoitettu suomenkieliseen sen ja sen vuoden painokseen Raamatussa Uudessa Testamentissa.


      • mummomuori kirjoitti:

        Uskon kohde ja uskon lähde ovat eri asioita.

        Matt. 6:9
        Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

        Tässä ei sanota, että Jumala on Raamatussa. Samoin kun viitataan ”kirjoitettu on”, ei siinä sanota että kirjoitettu suomenkieliseen sen ja sen vuoden painokseen Raamatussa Uudessa Testamentissa.

        Niin kävi. MUMMOMUORI keksi asian, josta voi päätellä, ettei Jeesuskaan uskonut Israelin Jumalaan eikä pyytänyt rukoilemaan häntä.

        Jeesus sanoi Isä meidän olevan taivaassa, Israelin Jumala asui Jerusalemissa. Raamatusta ei siis edes löydy sitä Jumalaa, johon uskoa pitäisi. Tai Raamatussa on niin monta Jumalaa, joista voi valita sen sopivan?


    • *Faith*

      Humanismi on suoraan saatanasta. Näyttää oikealta, mutta vapahtaja puuttuu.

    • Rapanhapakko

      Faith:
      Haluatko sinäkin julmaa muinaisuskonnon maailmankuvaa, jossa tarvitaan joku vapahtaja, ettei meitä kiduteta ikuisesti? Miksi niin sairaita haluat?

      Kun se koko käsitys Jumalastanne ja kaikki tarinat siitä ovat IHMISILTÄ, osa ihmisen kulttuuria. Eikä mikään ulkopuolinen takuumies, johon omat päähänpinttymänne ja halunne muka nöyrinä projisoitte.

      Jeesus saattoi puhua jotain nykyhumanismin tapaistakin, ja ne lienevät olleet sanomansa ydin eikä tuo uhrimytologia. Hyvähän se sitten jos humanismi ajaa samoja arvoja.

      TOSIN:
      Aatteellisessa humanismissa ongelmana on joskus kyllä uskonnon kaltainen ihmiskeskeisyys. Esimerkiksi osassa historianfilosofiaa vain ihmistä pidetään intentionaalisena toimijana, ja erillään muusta luonnosta joka olisikin konemaista. Siis ihan uskonnon kaltainen mekanistis-mystinen duallismi. Ja ikäänkuin se intentionaalisuus olisi jossain sukupolvessa laskeutunut juuri ihmislajiin, ihan kuin uskontojen mytologioissa.

      Äärihumanistit myös usein vastustavat luonnontieteitä varsinkin ihmisen toiminnan selitysmallina. Taitavat kokea, että jos persoonallisuutensa ja käyttäytymisensä riippuukin myös perimästä ja evoluutiopsykologiasta, se jotenkin rajoittaa heitä. Eikä niin, että se perimän tuottama minuus juuri ON he itse. Kammottavampaa minusta jos humanismin malliin mukaan ihminen olisikin "tabula rasa", tyhjä taulu jonka ympäröivä kulttuuri ohjelmoi. Eihän meissä silloin olisi mitään omaa, olisimme ihmisten kulttuurin sätkynukkeja!

      Luulenpa, että humanisteilla on kompleksi luonnontieteiden metodeja kohtaan. Eivätkä humanistit osaa suhtautua kuin luonnontieteilijät, joilla ei ole vaikeuksia hyväksyä molemmat, vaikkapa että on fysikaaliset ja biologiset selitysmallit luonnontieteen näkökulmasta miksi musiikki kuuluu ja kuulostaa hyvältä... mutta se ei kumoa että musiikki myös todella kuulostaa hyvältä!

      Tämän humanistit ratkaisevat peräti uskonnonomaisesti: juuri tuo että maailma jaetaan luontoon ja ihmiseen ja ihmistä sopisi tutkia vain ihmistieteillä eikä ihmisen toiminnassa perusbiologiaa lukuunottamatta muuta olisikaan. Kun taas muut eläimet olisivat kartesiolaisia koneita. Ihan uskontoa taas.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      56
      3161
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      47
      2901
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2719
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      354
      1817
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1094
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1081
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      193
      971
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      44
      819
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      101
      812
    10. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      810
    Aihe