Meillä on nyt 11 viikkoinen sekarotuinen koiranpentu. Suurimman osan aikaa pentu käyttäytyy mukavasti ja on oppinut hyvin opetettuja asioita, on vain muutamia hermoraastavia käytösmalleja mitkä toistuvat pennulta usein. Olemme sopineet miten käyttäydymme näiden kohdalla, mutta alkaa tuntua että tapamme eivät ole hyviä, sillä tämä vain jatkuu.
1. Pentu puree, joka ei itsessään ole ongelma, tiedän että pennut purevat ja se on normaalia ja loppuu luonnollisesti aikanaan. Ongelmana on se, miten pentu käyttäytyy kun kiellämme puremisen. Kun pentu puraisee, olemme sopineet ärähtävämme puremasta. Alkuun se auttoi, mutta nyt pentu vain innostuu siitä murisemaan, haukkumaan ja kiertämään ympärillä näykkien. Pentu tekee tätä samaa sisällä sekä ulkona, ja puremisen kohteena ei tarvitse olla itse: jos se puree vaatetta ja sen siltä kieltää, saattaa alkaa sama. Onko kyse vain siitä että pentu haluaa leikkiä? Murina ja haukunta kuulostaa samalta kun miten pentumme haukkuu muille koirille halutessaan leikkiä. Se myös ottaa asennon, jossa se painaa etuvartalonsa maahan. Olemme suhtautuneet tähän siten, että emme ole kiinnittäneet pentuun mitään huomiota kun se on tätä tehnyt, paitsi jos se näykkäisee jolloin ärähdämme uudestaan hampaita näyttäen. Miten itse suhtautuisitte tähän?
2. Koira murisee, jos jalka/käsi on lähellä kuppia tai luuta jota se syö. Tähän olemme asennoituneet omasta mielestäni järkevästi: tiedän että koiraa ei saisi rankaista tästä murinasta vaan osoittaa että ruoka ei ole menossa mihinkään ja käsi ei ole huono asia syödessä. Olen antanut sen pureskella luuta kädestäni ja antanut ruoan pitäen kuppia sylissä. En ole kokeilut vielä muriseeko edelleen.
3. Pentu puree hihnaa lähestyessä kotia ja aloittaa "vetoleikin". Tämä ärsyttää aivan suunnattomasti, varsinkin aamuisin kun töihin olisi lähdettävä. En nimittäin halua luovuttaa ja antaa koiran luulla että se saisi tahtonsa läpi. Olen siis seisonut huomioimatta sitä pitämällä hihnaa koko ajan lantiolla. En siis ole vetänyt takaisin tai kieltänyt vaan antanut koiran kyllästyä vetämiseen. En halua mitään johtajuusongelmia tulevaisuudessa, ja olen ajatellut hihnan hampailla vetämisen koiran aloitteena leikkiin. Joten en ole lähtenyt vetämään hihnaa enkä huomioimaan sitä, ettei se saisi haluamaansa huomiota.
Mitä olette mieltä tästä koiran käytöksestä, ja miltä toimintasuunnitelmani kuulostaa? Miten olette itse suhtautuneet tällaisiin ongelmiin? Tiedän että pentu on pentu, joten en halua sellaisia kommentteja, tiedän tasan tarkkaan ettei näin nuorelta pennulta voi odottaa hienoa hihnakulkemista, haluan vain tietää olenko menossa oikeaan suuntaan tämän käytöksen muutoksessa.
Pentu rähisee omistajille, lähtee karkuun, puree hihnaa
15
4039
Vastaukset
- äkänen8
Hei!
Tulee ihanasti muistot mieleen 1,5v takaa... Kerron mitä tein omani kanssa ja tulos on ollut loistava. Tällä hetkellä on todella rauhallinen ja kiltti koira vaikka tuossa 11vk ikäsenä olikin melko peto ja melkonen oli vielä 5-6kk ikäsenäkin...
1. Pentu puree...
-Pidä aina lähettyvillä purulelu, jonka voi tunkea pennun suuhun ja anna paljon pitkäkestoista pureskeltavaa kuten oikea herkkuluu. Mun mielestä ei kuulu murista tai näyttää hampaita. Kun pentu hyökkii kimppuun, työnnä kädet eteen ja käännä pää pois päin. Jos käy edelleen muristen päälle niin voit heristää sormea ja sanoa ei. Jos hyökkii sormen kimppuun, näyttää hampaita yms. Ota kädellä kuonosta kiinni ja katso tiukasti silmiin ja sano ei. Pentu voi alkaa inisemään, mutta älä heti päästä irti, vasta hetken päästä ja sen jälkeen älä huomioi ollenkaan pentua.
Jos silittäessä alkaa puremaan, tehokasta on heti välittömästi lopettaa hellyys ja lähteä pois. Meillä oppi tosi nopeasti ettei kannata purra kun sitten jää yksin.
2. Koira murisee...
Niinpä, ja kohta hyökkää kimppuun. Meillä yritti jo nuorimman lapsen kimppuun kun oli saanut luuna ja lapsi sattui olemaan 10m päässä. Minä tein näin ja se tehosi. Annoin joka viikko 1-3 kertaa herkullisen luun. Välillä minä annoin luun, välillä lapset. Koiran annettiin syödä rauhassa luuta, sitten ensin minä menin koiran luo, alkoi murisemaan, siitä huolimatta kyykistyin viereen ja silitin koiraa hitaasti ja sanoin rauhallisella, matalalla äänellä "minulle ei murista", pentu murisi vähän aikaa ja jos ei lopettanut, otin luun pois ja sanoin "minun". Hetken päästä annoin takaisin ja silitin, ei murissut, annoin olla. Sitten sama toisena kertana lasten kanssa, lapset kävivät silittämässä koiraa, jos murisi, luu otettiin hetkeksi pois, kunnes ei enää murissut. Sitten yhtenä päivänä ei murissut kenellekään vaikka kävi silittämässä ja sen jälkeen sai olla rauhassa. Nyt lapset saa vaikka kaivaa luun suusta pois, ei välitä ollenkaan. Pitkään käskin myös lasten kävellä pihalla olevien luiden ylitse tai seisoskella niiden lähellä niin että koira näki. Mitään härnäystä ei saa tehdä luilla!
Ruokakupilla murina, laita vähän naksuja kuppiin, seiso vieressä kun syö ja kun koira katsoo sinuun, tiputa vähän lisää kuppiin jne. Sitten voit kädellä laittaa superherkkua välillä kuppiin yms.
3. Pentu puree hihnaa lähestyessä kotia ja aloittaa "vetoleikin". Tämä ärsyttää aivan suunnattomasti, varsinkin aamuisin kun töihin olisi lähdettävä. En nimittäin halua luovuttaa ja antaa koiran luulla että se saisi tahtonsa läpi. Olen siis seisonut huomioimatta sitä pitämällä hihnaa koko ajan lantiolla. En siis ole vetänyt takaisin tai kieltänyt vaan antanut koiran kyllästyä vetämiseen. En halua mitään johtajuusongelmia tulevaisuudessa, ja olen ajatellut hihnan hampailla vetämisen koiran aloitteena leikkiin. Joten en ole lähtenyt vetämään hihnaa enkä huomioimaan sitä, ettei se saisi haluamaansa huomiota.
Teet ihan oikein. Jos repii vain hihnaa, jätä se hihnan ja koiran väliseksi asiaksi ja katso että on tarpeeksi vahva hihna. Ketjuosa siihen päähän voi myös auttaa kummasti. Mutta jos se käykin käsivarteen kiinni, silloin sinun on puututtava asiaan. Ensin tiukka ei ja pysähdyt, jos jatkaa riekkumista kimppuusi, käänny koiraan päin ja tuijota tiukasti silmiin päättäväisesti. Älä sano mitään vaan tuijota niin kauan että koira kääntyy pois päin, sen jälkeen anna olla.
Jossain vaiheessa kun on vanhempi ja osaa lopettaa käskystä, voit hihnasta repimistä kieltää ja kun lopettaa, odota 10 sekunttia ja kehu sitten ja voit antaa jotain sallittua suuhun. Myös jos repii hihnaa ja lopettaa sen itse voit 20-30sek jälkeen kehua ja palkata namilla oikeanlaisesta käytöksestä. Älä palkkaa heti, sillä sitten se vain lisää riekkumista.
Opeta koiralle luopumista, laita käteen nami ja anna se vasta sitten kun kääntää pään siitä pois päin. tai voit antaa silloin toista kädestä namin. Lopulta voit vaatia katsekontaktia jotta saa kädessä olevan namin. Sitten voit vaikeuttaa ja laittaa namin maahan ja kieltää ottamasta, sitten kun kääntää pään siitä pois päin niin voit ottaa sen maasta ja palkita koiraa. Lopulta voit laittaa koiran ympärille ringin superherkkuja ja mennä itse viereiseen huoneeseen ja kutsua koiran luokse. Kun koira tulee luokse, kehu ja sano ole hyvä ja viitttaa menemään namien luokse.
Muista, mitä äkäisempi koira, sen hellempi ja hienovaraisempi sinun on oltava. Älä siis hermostu, huuda, käy käsiksi. Ole hiljainen, päättäväinen ja itsevarma. Saat tuosta koirasta vielä todella hienon koiran, koska joudut panostamaan jo heti peruskasvatukseen. Omistat oikean aarteen!! Tuon luonteisista koirista tulee todella huippuja!- äkänen8
..kirjotit otsikossa vielä "lähtee karkuun". Tarkoittaako tämä sitä että pentu ei seuraa ulkona vaan menee menojaan? (tämäkin niin tuttua). Meillä tehosi tämä: sisällä ei juurikaan saanut huomiota, päivittäiset käsittelyt sisällä ja joka päivä tassujen kanssa muka kynsien leikkaus, vähän harjausta ja joka paikkaan koskemista. Jos puri käteen kiinni kun koski johonkin tiettyyn kohtaan, olin kuin ei hampaat olisikaan kädessäni, jatkoin vain koskemista, vasta kun antoi käteni olla rauhassa, lopetin koskemisen... Ulkona sai huomiota aina kun tuli oma-aloitteisesti luokseni. Vein useasti aivan vieraaseen paikkaan keskelle metsää ja vain päästin koiran sinne irti ja kävelin menemään, en edes katsonut koiraan, en kutsunut, kävelin vain. Jos koiranpentu halusi pysyä mukana, sen oli huolehdittava itse että pysy perässä. Kuljin metsässä puolen tunnin lenkin ja palasin autolle ja joka kerta koira tuli perässä. Jossain vaiheessa kotona otin taskuun superherkkua ja kutsuin koiran luo, heti kun tuli sai superherkkua ja näin tein AINA. 1-3 kertaa päivässä kutsuin luokse ja myös sellaisia harjoituksia, että joku piti koiraa kiinni ja menin kauemmmas ja kutsuin ja aina kunnon palkka. Liikaa ei pidä kutsua.
Mitä enemmän haluat koiralta huomiota, sitä vähemmän sinun pitää sitä ilmaiseksi antaa. Eri asia on jos koira tekee jotakin mitä pyydät, voit silloin huomioida. Muutenkin huomioi sisällä koiraa vain kun se makoilee rauhallisena (nukkumista ei saa häiritä koskaan). - thesippe
äkänen8 kirjoitti:
..kirjotit otsikossa vielä "lähtee karkuun". Tarkoittaako tämä sitä että pentu ei seuraa ulkona vaan menee menojaan? (tämäkin niin tuttua). Meillä tehosi tämä: sisällä ei juurikaan saanut huomiota, päivittäiset käsittelyt sisällä ja joka päivä tassujen kanssa muka kynsien leikkaus, vähän harjausta ja joka paikkaan koskemista. Jos puri käteen kiinni kun koski johonkin tiettyyn kohtaan, olin kuin ei hampaat olisikaan kädessäni, jatkoin vain koskemista, vasta kun antoi käteni olla rauhassa, lopetin koskemisen... Ulkona sai huomiota aina kun tuli oma-aloitteisesti luokseni. Vein useasti aivan vieraaseen paikkaan keskelle metsää ja vain päästin koiran sinne irti ja kävelin menemään, en edes katsonut koiraan, en kutsunut, kävelin vain. Jos koiranpentu halusi pysyä mukana, sen oli huolehdittava itse että pysy perässä. Kuljin metsässä puolen tunnin lenkin ja palasin autolle ja joka kerta koira tuli perässä. Jossain vaiheessa kotona otin taskuun superherkkua ja kutsuin koiran luo, heti kun tuli sai superherkkua ja näin tein AINA. 1-3 kertaa päivässä kutsuin luokse ja myös sellaisia harjoituksia, että joku piti koiraa kiinni ja menin kauemmmas ja kutsuin ja aina kunnon palkka. Liikaa ei pidä kutsua.
Mitä enemmän haluat koiralta huomiota, sitä vähemmän sinun pitää sitä ilmaiseksi antaa. Eri asia on jos koira tekee jotakin mitä pyydät, voit silloin huomioida. Muutenkin huomioi sisällä koiraa vain kun se makoilee rauhallisena (nukkumista ei saa häiritä koskaan).Kyllä, pentumme siis menee välillä minne lystää välittämättä missä ihminen kulkee. Unohdin siitä kirjoittaa edelliseen kirjoitukseen. Kiitos kovasti neuvoista, joistakin olen erimieltä ja joistakin samaa mieltä. Olemme koulutustamme hoitaneet Tuire Kaimion pentukirjan mukaan, mutta siinä ei puremista/hyökkimistä ja siihen puuttumista käsitellä paljoakaan. Ohjeena on että kiljaisu kun puree ja leikki seis, ja jos roikkuu lahkeessa ja jatkaa puremista, suositellaan vetämään koiran kuono omaan nenään kiinni ja tuijotettaa koiraa suoraan silmiin päästämättä irti niin kauan kun se on rauhassa eikä rimpuile pois. Olemme tätä käyttäneet puremisen kanssa mutta neljäkään kertaa tätä ei välttämättä riitä. Tämä tuntuu "inhimilliseltä" keinolta, koska siinä koiralle ei huudeta eikä koiraa satuteta. Monet tuttuni äitini mukaanlukien on käskenyt selättämään koiran ja rankaisemaan sitä ruumillisesti. Tätä en kuitenkaan mielälläni tekisi, sillä monet ovat sitä mieltä että koiraan kajoaminen sen koulutuksessa romuttaa luottamuksen. Olen myöskin itse sitä mieltä, mutta piru perkele kun välillä tekisi mieli kunnolla kurittaa. Kannattaisiko meidän jatkaa tuota silmiin tuijottelua sitten? Osa on myöskin suositellut maahan painamista niskasta.
Olemme päättäneet pitää johtajuudesta kiinni ja siksi koira ei saakkaan huomiota kun sitä itse hakee, vaan me päätämme koska sitä silittelemme. Jos pentu hyppii jalkaa tai sänkyä vasten, jää se täysin vaille huomiota koska hyppimisestä haluamme eroon. Ruokaa tekiessä se saattaa myöskin haukahdella kimakasti odotellessaan, ja heti haukahduksen kuultuani lähden pois kupin luota ja lopetan ruoan tekemisen, jotta koira oppii että haukkumalla koira vaan pitkittää ruokansa saantia.
Niin, palatekseni tähän "karkuunlähtemiseen", pentumme siis tekee tätä yleensä aamulla/illalla jolloin kierroksia on enemmän kun yleensä. Pidämme sitä irti kodimme lähellä metsäpalstalla kun käytämme sitä nopeasti tarpeillaan, ja melko lähellä palstaa menee autotie. Välillä pentu ottaa sisäänmenon hippana, kun yrittää kaapata sen syliin (koskaan en jahtaa sitä, odotan että tulee luokse ja sitten syliiin). Se sinkoaa todella nopeasti johonkin suuntaan, ja koska lähellä on tie, tämä ei naurata yhtään. Kerran singottuaan ei todellakaan tule luokse ja jos kävvelee lähemmäksi, lähtee taas johonkin suuntaan. Muutamaan otteeseen olen joutunut ottamaan selkäkarvoista kiinni ja kaapannut syliin ettei olisi mennyt tielle. Monet sanoisivat että "miksi ihmeessä annat sen sitten kulkea vapaana, laita hihnaan" mutta itse olen sitä mieltä että koiran on kuljettava mukana vaikka ilman hihnaa. Olen myös ollut tietoinen tästä että huomiotta jättäminen ulkona ja kävely eteenpäin huomioimatta koiraa saa sen luultavasti seuraamaan ihmistä enemmän ja opettamaan että sen on pidettävä silmällä missä ihminen liikkuu eikä toisinpäin. Tällä tien vieressä kulkevalla metsäpalstalla en ole tätä viitsinyt tehdä ihan vain koiran turvallisuuden vuoksi, täytyy siis mennä jonnekkin oikein syrjämetsään samoilemaan ja opettamaan koiraa tavoille.
Kiitos vinkeistä, tästä on ollut apua :) katsotaan miten koiruli tähän suhtautuu
- viides koira menossa
1. Koiralle voi sanoa ei, jos et itse ole koira. Pentu innostuu leikkimään, toiset koiratkin ärisevät leikkiessään keskenään.
2. Koira ei saa murista kun jalka tai käsi lähenee ruokakuppia/luuta, silloin sen voi ottaa pois joksikin aikaa.
3. Opeta pentu istumaan kun laitatte hihnaa. Eli sano "istu" ja odota niin kauan että istuu, kyllä jossain vaiheessa hoksaa, että vain istumalla pääsee ulos.
Noin nuoret koirat unohtavat asioita nopeasti, toisaalta oppivat nopeasti, siksi pitää olla ehdottoman johdonmukainen. Muuten ihan normaali pentu, antakaa pennun riehua ja riekkua, ulkona turvallisessa paikassa voi pitää irti, esim. metsässä, kunhan luokse tulo on opeteltu kotona, tosin noin pieni tulee kyllä kun kyykistyy ja kutsuu luokse, jos ei niin lähtee toiseen suuntaan. - Zonnius
Laumanjohtajuudesta, Jan Fennellin(sen koirakuuntelijan) mukaan:
1. Johtaja syö ensin ja puolustaa ruokaansa
2. Kotiinpalatessa johtaja ei heti tervehdi, vaan odottaa rauhoittumista
3. Johtaja päättää ulkoilun ajan ja suunnan ja vaatii rauhallista käytöstä
4. Johtaja suojelee laumaansa. Esim. päätös kiertää toiset koirakot ja tungettelijan karkoittaminen.
Itse olen havainnut myös, että laumanjohtaja toimii järkkymättä, eikä reagoi joutaviin asioihin. Kuten pennun murina, tai vastustelu.
Pentunne on vielä ihan kakara, joten perushuomioimattomuudella pääsette pitkälle. Jos tarvii isommin ojentaa, suosittelen jotain äänitehostetta, jolla säikytetään pentu samalla kun kielletään. Nuo kuvaamasi elkeet jäävät pois, kun jaksatte vaan johdonmukaisesti olla johtajia. Mitään fyysistä kuritusta en suosittele, sitkeys ja periksiantamattomuus ja johdonmukaisuus tuovat tulosta. Jos hermo menee ja retuutat pentua, saatat menettää sen kunnioituksen ja luottamuksen. Jos koiran kimppuun käydään, se yleensä puolustautuu.
Teillä on ilmeisen rohkea ja isoegoinen pentu. Käytöshän ei kehity suoraviivaisesti, vaan joskus nopeasti, joskus taas tuntuu, että mitään ei tapahdu. Minusta olette oikealla tiellä, pysykää lujina!
Huomauttaisin, että Kaimio ei älyä johtajuudesta mitään, jotkut hänen ohjeistaan jopa toimivat päinvastaiseen suuntaan. Hänen ammattinsa on temppukouluttaja, mutta niillä ei saa kunnioitusta eikä toimivaa suhdetta aikaiseksi. - äkänen8
Tuire Kaimion kirjat on ihan jees ja toimivat varmaan suurimmalle osalle koirista. Itse luin vastaavaa höpinää kuin Kaimio kun valmistauduin tämän pennun tuloon, koska halusin tämän kanssa tehdä kaikki oikein, toisin kuin entisen kanssa en tehnyt mitään (mutta koira oli kuitenkin ihan ok koira). Mutta meillä tuo oli niin kovapäinen tapaus ja myös sellainen kukkoilija ettei Kaimion opit päde. Ei myöskään klassiset kuka menee ensin (koira antaa sinun mennä ensin oma-aloitteisesti kun suhde on kunnossa ja menette vieraaseen paikkaan). Selätystä en suosittele, mutta kuonosta ottaminen on ihan tehokas rangaistus pikku-riekkujalle. Seuraa koiran eleitä, jo noinkin pieni osaa näyttää niitä ja 4kk ikäsenä todella hyvin. Älä päästä enää pariin kuukauteen koiraa irti sinne missä se ottaa ritolat ja autotie on lähellä. Päästä vain turvallisessa paikassa. Ja käske se siellä autoon kun lähdette pois. Se jos oppii tuon hipan nuorena niin siitä ei hyvää seuraa. Sen mitä nuorena oppii, sen vanhana taitaa...
- höpinättä
Olen samoilla linjoilla kuin nimim. Zonnius.
Yleistä:
Kokemukseni koirista ovat vuosien varrella osoittaneet, että perushuomioimattomuus toimii todella tehokkaasti. Kaimion opeista saattaa olla hyötyä esimerkiksi temppuja opetettaessa: hänen ohjeensa auttavat pilkkomaan opetettavan asian pieniksi osiksi, jolloin kouluttajan on helppo hahmottaa mitä koiralta voi vaatia missäkin vaiheessa. MUTTA esimerkiksi Pennun Kasvatus -kirjassa korostuu mielestäni liiaksi jatkuva namipalkkaus ja koiralle puhuminen. Perushuomioimattomuus rauhoittaa sekä koiraa että sen omistajaa.
Ongelmaan 1 auttaa puremisvimmaa hillitsevien aktiviteettien tarjoaminen, kuten tietysti myös se, että ei-toivottua käytöstä ei palkita.
En itse kehottaisi silittämään koiraa, joka murisee luuta syödessään. (En pidä miellyttävänä myöskään sitä, että lasten avulla "testataan" provosoituuko koira=silitys).Aloittajan keino on parempi (2). Kuten myös ongelman 3 kohdalla.
Kärsivällisyydellä ja rauhallisuudella pääsee jo pitkälle. Onnea takuulla mielenkiintoiseen koiran elämän mittaiseen projektiin :)- äkänen8
Meillä tuo luusta murina alkoi yhtäkkiä vaikka oli saanut ihan rauhassa syödä luuta. Ilman mitään syytä pentu hyökkäsi nuorimman lapsen kimppuun vaikka poika oli 10m päässä eikä edes katsonut pentuun päin. Siksi otin lapset mukaan, sillä mun piti saada varmuus ettei koira hyöki lasten kimppuun. Meillä se toimi todella hyvin.
- ...
Mieti aina pennun käytökselle syytä..
1. pentu puree. Miksi se puree? Koska se ottaa puremalla koirille ainoalla luonnollisella tavalla kontaktia, koska sille ei ole vielä opetetttu muuta tapaa ottaa kontaktia. Ongelma onkin se miten koira käyttätyy kun kiellätte puremisesta! Tähän miettisin taas syytä miksi... Miksi ihmeessä haluatte kieltää koiraa ottamasta kontaktia teihin?!? No jokatapauksessa kun tiedostat tämän, niin ei tarvitse myöhemmin miettiä miksi koira ärisee vastaantuleville tai muuten oppiminen on vaikeaa: muista, että olette kieltäneet olemasta teihin kontaktissa, koira on siis oppinut ja itse olette tämän opettaneet... Miksi koira taas yltyy kiellositanne: se kokee sen leikiksi, annatte sille huomiota tavastajonka oikeasti haluaisitte kitkeä pois, mutta ei koira parka sitä tajua, ksoka se saa huomiota ja itselleen miellyttävällä tavalla; aloitatte painin ja leikkiminenhän on koiralle aina kannattavaa.
2. Miksi koira puolsutaa ruokaanasa: Se luulee, että ruoka otetaan pois, se menettää sen, kun siihen tulee muut puuttumaan. Se on oppinut sen pentulatikossa; ruokaa on kupissa, kun siihen tulee joku sisisrus kupille, ruoka häviää, eikä sille itselleen olekaan enää syötävää. Siksi se ajaa muut tulijat pois. Mitä tehdä? Opettaa koira siihen,e ttä sinun puuttumisesi ei merkitsekään, että kupilta lähtee jotain. Laita kuppiin tylsää kuivamuonaa, menen kupin viereen, ojenna kätesi kupille ja laita sekaan ekstraherkkua -> Sinun puuttumisesi olikin hyvä juttu. Anna koiralle tylsä nahkaluu, mene sitä syövän koiran lähelle, ojenna kätesi ja tarjoakin mehevä ydinluu tilalle -> sinun puuttumisesi olikin hyvä juttu...
3. Koira aloittaa leikin kotiin palatessa lenkiltä. Miksi? Koska koira mitä ilmeisimmin haluaa leikkiä. Tämä on ongelma, jos olet johtaja ja koira ei saa päättää milloin leikitään. Tämä on muille vain hieno mahdollisuus siitä, että nyt koira olisi motivoitunut tekemään ja oppimaan uusia asioita, koska on olemassa motivaattori, joka tällä hetkellä koiraa aivan taatusti palkitsee, sehän itse osoittaa, että nyt se on vailla leikkiä... Mitä itse tekisin: käyttäisin koiran kovan motivaation hyödyksi oppimiseen ja sitten leikkisin. Mitä tekee johtajuusopin mukaan eläjät: vahvistavat koiran käsitystä, että omistaja on tylsä, eikä siihen kannatakaan pitää kontaktia, koska se dissaa kaikki tarpeet.- Fly-Be
Tuo loppu on kummallista potaskaa, älä julista tietäväsi asiasta, kun et mitään tiedä. Olen koirilleni johtaja, siis tylsimys, joka ei leiki edes niiden kanssa. Ne leikkivät keskenään. Kuitenkin koirani pitävät minuun kontaktia erinomaisesti, päivittäin ulkoilemme metsässä vapaana, eivätkä ne häivy näkymättömiin, vaan aina odottavat minua. Jos vastaan tulee jotain poikkeavaa, ne tulevat lähelleni, kytkettäviksi.
Tietysti huomioin koirieni tarpeet sekä tunteet, mutta tekemisistä päätösvalta on minulla. Koira kiintyy omistajaan, joka on sen mielestä hyvä johtaja. Se kokee kannattavaksi pysyä sellaisen matkassa. Ei tarvitse olla hauska. - fly-belle
Fly-Be kirjoitti:
Tuo loppu on kummallista potaskaa, älä julista tietäväsi asiasta, kun et mitään tiedä. Olen koirilleni johtaja, siis tylsimys, joka ei leiki edes niiden kanssa. Ne leikkivät keskenään. Kuitenkin koirani pitävät minuun kontaktia erinomaisesti, päivittäin ulkoilemme metsässä vapaana, eivätkä ne häivy näkymättömiin, vaan aina odottavat minua. Jos vastaan tulee jotain poikkeavaa, ne tulevat lähelleni, kytkettäviksi.
Tietysti huomioin koirieni tarpeet sekä tunteet, mutta tekemisistä päätösvalta on minulla. Koira kiintyy omistajaan, joka on sen mielestä hyvä johtaja. Se kokee kannattavaksi pysyä sellaisen matkassa. Ei tarvitse olla hauska.Entä pentu, jolla ei ole niitä kivoja koirakamuja leikkikavereina, ainoastaan ihminen? Tilanne täysin eri. Leikkimistarve ei katoa, ainakaan pennulta (toivottavasti säilyy).
- kirja8
Lue Vilanderin Pentuneuvola kirja. Siinä kerrotaan dominoivista koiranpennuista ja miten se tulee ilmi. Tosin kauheen hyviä ohjeita ei anneta siitä kuinka tulisi toimia kun pentu dominoi. Kerrotaan vai minkälainen pennun pitäisi olla. Huomioimattomuus oli tärkeintä ja se ettei ikinä käännä katsetta pois ensimmäisenä jos on katsonut koiraan päin ja se tuijottaa takaisin. Namikoulutusta ei saa aloittaa ennen kuin pentu arvostaa omistajaa ja kontaktiharjoituksia ei missään nimessä. Leikistä pennun kanssa kirjoitettiin myös. Dominoivan koiran pennun kanssa ei kannata leikkiä, koska sillä se testaa vain omia rajojaan ja leikin varjolla mittelöi omaa voimaansa. Vasta kun koiralle opetetaan noutoa yms voidaan alkaa leikkiä sen kanssa.
- höpinättä
07:43 kommentoineella on hyviä pointteja. Kontakti koiran ja ihmisen välillä on kaiken A ja O. (3:) Käytin termiä perushuomioimattomuus viittaamaan ennen kaikkea siihen, että pentukoiran touhotukseen ei kannata mielestäni alkaa reagoida siten, että esim. villiä pentua ryhdytään innostamaan entisestään riepottamalla päättömästi leluja sen kanssa, sillä näin toimittaessa ihmisestä tulee koiralle automaatti, jolta voidaan vaatia toimintaa (myöhemmin dominoiva koira saattaisi vaatia sitä esim. haukkumalla).
Kannattaa sen sijaan rakentaa sellainen suhde koiraan, että koira kiinnostuu ihmisestä, sillä ihminen tarjoaa sille mielekästä tekemistä. Tällöin ihminen tekee päätöksen siitä mitä toimintaa ja milloin (kuten "käyttäisin koiran kovan motivaation hyödyksi oppimiseen ja sitten leikkisin"). Temppujen opettelu väsyttää myös mainiosti.
Kannattaa tutustua tarjolla oleviin pentukursseihin. Kokenut ohjaaja näkee koirastasi varmasti, mitä sen kanssa kannattaa tehdä. Kurssit antavat itsevarmuuttaa koiran kanssa toimimiseen ja tarjoavat koiralle sen kehitysvaiheen mukaista toimintaa.
Ymmärrän sinua nimim. äkänen8 sikäli, että tilanne/koiraongelma on stressannut sinua ja olet halunnut saada ikään kuin takuun koiran toiminnasta. Mielestäni tilanteessasi olisi kuitenkin ollut parempi jättää luiden antaminen vähäksi aikaa ja kehittää itsesi ja lasten suhdetta koiraan muilla keinoin. Esim. ulkoilutusharjoituksilla. Useat koirakirjat käsittelevät juuri ulkoilun/liikunnan tärkeyttä. - kuudeskoira
Mitä olemme mieltä: -yleensäkin palstan oikeampi mini olisi omistajien kouluttaminen. Koirat yleensä toimivat omista lähtökohdistaan käsin järkevästi. Jos omistaja ei ymmärrä a) miten eri ikäiset koirat yleensä käyttäytyvät b) mitä hänen koirayksilönsä milläkin hetkellä tekee ja viestii, niin vaikeuksia luvassa. Minkä rotuinen/kokoinen koirasi on?
Mitä mieltä koiran käytöksestä, ja mitä pidän toimintasuunnitelmastasi? Koiran käytös on tuiki normaalia pennun käytöstä. Tekisin itse joka ikisessä tilanteessa aivan toisin, en kirjoista vaan kokemuksesta plus maalaisjärjellä. En lukenut vastauksia vielä, joten lukaisen läpi ja jatkan juttua jos tarvis. - kuudeskoira
Hanki vanha kunnon Palveluskoiraliiton julkaisu Tottelevaisuuskoulutus ja koiran kotikasvatus. Kaikki kunnia Tuire Kaimiolle, mutta on vähän eri juttu kasvattaa villiä kuritonta koiraa ja opettaa taitotemppuja jo "valmiille" koiralle. En oikein muuta käsittänyt omista metodeistanne kuin että EI-sanaa vältetään viimeiseen asti, mieluummin jätetään pentu meuhkaamaan itsekseen. Tässä kohtaa vanha sanonta pätee niin lapsiin kuin koiriinkin, "joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee". Kyllä kieltosanan, yleensä "EI" opettaminen kuuluu pennun alkeisopetukseen. Kuuliainen koira sekunnissa lopettaa mitä ikinä onkin tekemässä, ja tarkistaa omistajalta katsein ym. miten korjata kurssia. Ihmisen ei kuulu murista eikä näytellä hampaita. Onhan todettu tieteellisin tutkimuksinkin, että koira osaa mestarillisesti lukea ihmisen eleitä ja kehonkieltä verrattuna simpanssiin ja suteen.
Joskus harvoin itse käytän murahdusta tehostamaan suusanallisia käskyjä jos koira esim. kiihtymisen takia ei kuuntele kunnolla.
1-tilanne jossa koira repii kättä tai vaatetta: hampaat ovat pennun kädet, ja pentujen työtä on leikkiminen kuten lastenkin. Nämä pennun kädet eli hampaat ja leuat on vain uupumatta suunnattava sallittuihin kohteisiin, eli vetoleluihin tai lenkillä poimittuun keppiin. Edellä mainitussa julkaisussa on hyvin selostettu miten luvattomaan pureksimiseen puututaan. Yksi lyhyt EI joka lopettaa ei-toivotun toiminnan (MUISTA ÄÄNENSÄVY) korvataan kehulla heti kun pentu tottelee, ja heti keksitään kivempaa tekemistä riehulelun kanssa niin sisällä kuin ulkonakin. Siis moite lyhyt, "rangaistusaika" muutaman sekunnin ja heti perään iloinen "laumaanotto" heti kun pentu käyttäytyy toivotusti.
Sovella edellä kerrottua kupilla ja luulla murisemiseen. Sitä ei tule sallia alkuunkaan, kertomasi oma menettelytapa vain lisää koiran omaa mahtailua. Teidän on syytä heti kun mahdollista osallistua johonkin pentu- tai koulutusryhmään koiranne kanssa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402102Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471654Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11425Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11331Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229