Olisiko muita varteenotettavia vaihtoehtoja ruoripilotiksi kuin Raymarine SPX-5? Ohjauksen voimansiirto on toteutettu kaapeleilla. Paatin paino kuutisen tonnia.
Nykyinen ruoria pyörittävä Autohelm 3000 toimii vielä, mutta hihnakäyttöisyys on iso miinus (kitinää standby-tilassa ja hankala hihnan päällelaitto) ja se tuntuu myös menevän sekaisin turhan heposti tuulen tai purjeiden vaihtuessa sekä hiljaisella nopeudella. Tavoittelen uusimisella sitä, että pilotin saa kytkettyä yhdellä vivun käännöllä ja lisäksi etähallinta kannettavalla kaukosäätimellä olisi hauska ja joskus jopa hyödyllinen varuste.
Onpa vaan ruoripiloteilla reipas hinnoittelu verrattuna pinnapilotteihin!
Nykyinen ruoria pyörittävä Autohelm 3000 toimii vielä, mutta hihnakäyttöisyys on iso miinus (kitinää standby-tilassa ja hankala hihnan päällelaitto) ja se tuntuu myös menevän sekaisin turhan heposti tuulen tai purjeiden vaihtuessa sekä hiljaisella nopeudella. Tavoittelen uusimisella sitä, että pilotin saa kytkettyä yhdellä vivun käännöllä ja lisäksi etähallinta kannettavalla kaukosäätimellä olisi hauska ja joskus jopa hyödyllinen varuste.
Onpa vaan ruoripiloteilla reipas hinnoittelu verrattuna pinnapilotteihin!
Vastaukset 84
Vanhimmat
Tuohon nykyiseenhän voi laittaa myös tuoreemman työyksikön suoraan. Jää hihnan kanssa pelaaminen pois, vain yhtä vipua tarvitsee kääntää sen "auto" painikkeen painamisen lisäksi.
Ja käsittääkseni tuo myös ymmärtää seatalk-väylän kautta langatonta kaukosäädintäkin, mutta tästä en nyt ole ihan varma.
Kiinnostava ajatus. 3000 on sen verran vanha, että ei taideta sitä päivittää. Opin juuri että ...older Autohelm 3000. If it has a ST- in the name, that means it interfaces with Sea Talk, else not.
...ookkei, ymmärrän. Mutta: Työyksikön voi silti ottaa vaikka siitä uusimmasta SPX-5 reiskasta ja se toimii heti suoraan. Muun järjestelmän voi myöhemmin päivittää mihin merkkiin vaan ja kaikki toimii silti. Koko pakettia ei siis tarvitse vaihtaa kerralla.
Kaukosäätimen tarpeellisuudesta voi taas olla montaa mieltä... En ole keksinyt sille juurikaan järkevää käyttöä.
Mika on luultavasti oikeassa kaukosäätimestä. Ostin juuri ja olen parhaillaan asentamassa. Sain tiedon, että kaikki laitteet missä on Seatalk pitäisi toimia kun kytketään kaukosäätimen langaton lähetin/vastaanotin esim. tietokoneen laatikkoon. Laite on tosin vielä avaamatta vieressäni.
3000 oli todella huono. Jos kitisee stand by - asennossa niin epäkesko auki ei löysää riittäväst hihnaai. Koeta säätää. Jos kovemmassa kelissä luistaa- niinkuin tekee - ensiapu on Coca Cola hihnalle. Light ja zero ei käy. Paras oli toisen hammashihnan liimaaminen metallirummun kehälle hampaat ulospäin vasten moottorilta tulevan hammashihnan hampaita. Lieväkin kiristys piti pettämättä koskaan ja silloin sai myös niin löysälle eittei kitistellyt.
Jatkan sen verran vielä, että jos olet kokonaan uutta autopilottia hankkimassa niin Spx-5 muistaakseni on saman tapainen kuin 4000 eli ei kovin kaksinen. Kääntää aina liian vähän ja liian myöhään jos keli kovenee. Katsele esim Jefa autopilots - sivuja. Mikäli pysyt Reiskassa niin valitsisin itse työntötangon työyksiköksi, seuraavaksi vähemmän huono olisi rotary drive eli ketjuveto. Viimeisin ja vähäisin olisi ratin pyöritykseen tarkoitettu rengas ruoripyörässä.
Jep, se kitinä on meillä sitä, että työyksikkö on sitloodan jalkatilassa "seinällä" ja painaa itseään alaspäin eli epäkeskolla ei saa täysin löysälle. Pitäisi virittää joku kuminauha vähän nostattamaan.
Luiston kanssa ei ole ollut ongelmaa, mutta se voi johtua myös siitä, että kovalla kelillä on ohjattu käsin
Kiitos vaihtoehtovinkeistä. Raymarine ei ole mikään itseisarvo, vaikka plotterikin kyllä on sitä merkkiä. Ei ole edes tarkoitus yhdistellä laitteita toisiinsa... ja jos joskus sellainen aivokuume sattuisi että pitäisi alkaa tehdä veneestäkin tietokonehelvettiä, niin eihän se enää ole merkistä kiinni nykyisin.
Työyksiköistä:
Oma valintani olisi juuri toisinpäin: Mielummin ketjuvetoinen kuin lineaarimoottori.
Syynä mulla taas karmeat kokemukset noiden hajoamisista.
Kun B/G:n ketjuvetoinen työyksikkö hajosi arcissa 2008, niin se ei vaan jaksanut enää pitää kurssia. Kytkin alkoi luistaa. Saatiin se jopa korjattua (tehtiin sorvi kahdesta porakoneesta ja sorvattiin kytkinpinnan viereiset metallit matalaksi) mutta vaan vähäksi aikaa.
Kun lineaarimoottori (reiskan) hajosi 2002 paluupurjehduksella, niin se tietenkin tapahtui päälle 20 metrin kelissä välillä azorit - europpa ja se hajosi siten, että se meni jumiin!!!!
Ohjaus menetettiin kokonaan!
Melkosen taistelun jälkeen sain irroitettua työntötangon kvandrantista ja ohjattavauus palasi.
Hajoamisen syynä oli työntötankoon päässyt karibian suolainen merivesi ja sen aiheuttama ruostuminen.
Mutta kuten aina, jokainen miettii asioita omista lähtökohdistaan ja omiin kokemuksiinsa nojaten.
2012 ARCissa meni ohjaus tai autopilotti noin kymmeneltä veneeltä ja yhden saksalaiskipparin kanssa juttelin paluulennolla. Oli taistellut pitkään autopilotin jumituksen vapauttamiseksi. Etu 1: Työntötanko pitää olla sokalla irti laukaistava. Ketju/ vaijerivetoinen on vaikeampi vapauttaa jos jumittuisi. Etu 2: välitysnopeutta on helppo muuttaa jos on tarvis. Pedestalin ketjupyörän tai koko kvadrantin vaihtaminen on huomattavasti isompi juttu. Etu 3: Pienempi kitka kuin vaijereissa, pylpyröissä ja hammasketjussa. Etu 4. Vaijeri ketju ei ole kovin luotettava ohjaus ylipäätänsä päätellen vikojen määrästä. Itse olen joutunut turvautumaan useita kertoja varapinnalla ajoon. Jos vaijeri ketju katkeaa tai muuten ohjaus menetetään niin menee myös autopilotti. Jos työyksikkö on työntangolla niin se jäisi toimivaksi vaikka käsiohjauksessa vaijerit pettäisivät. Nämä kaikki ovat teoriapähkäilyä kun en omista työntötanko- ohjausta ainakaan vielä. Reiskan rotary drive on ajanut ketjulla n. 30000 mailia häiriöttä.
Jatkan vielä hiukan teoriapähkäilyä, jos sopii... ;-)
On totta, että työntötanko-työyksikkö on itsenäinen ja toimii, vaikka vaijerit katkeisivat tai muuten varsinaiseen ruorikoneistoon tulisi vikaa.
Mutta muista kohdista väännän vielä hieman vastaan:
-Sokalla irroitus ei auta, kun sinne peräsinkonehuoneeseen on hankala päästä ja siellä toimia. (tästä on kokemusta).
-Ketjuvetoinen ei jumiudu, koska magneettikytkin on ketjupyörän ja moottorin välissä. Työntötangossa taas magneettikytkin on moottorin ja kuulamatoruuvin välissä. Se kuulamatoruuvi pyörii aina, myös käsin ohjattaessa ja juuri se on se herkkä kohta, joka jumittaa.
-Ratasvetoisen välityssuhdetta voi myös vaihtaa, ihan vaan hammasrattaan kokoa muuttamalla.
Nuo ruorirattaaseen kiinnitettävät työyksiköt on ikävä kyllä aika rimpuloita, muovisia leluja edelleen. Toimii kyllä, jos on aikaa ja mitään ei tapahdu yllättäen. Yksi ainoa hätäpäissään tehty ruorin kääntäminen hihnaa löysäämättä päräyttää päreiksi sen koneiston. Tästäkin on (ikävä kyllä) kokemusta.
Tähän mennessä saamasi vastaukset olivat poikkeuksellisen laadukkaita suoli24-palstalle... Tosin keskustelu kääntyi heti valtamerien ylitykseen. Varmasti isoilla vesillä tai isossa veneessä järjestelmäpilotti suoraan peräsinkoneistoon kytkettävällä työyksiköllä on ainoa järkevä vaihtoehto. Hinnat vaan on moninkertaiset simppeleihin ruoripilotteihin verrattuna. Oletan, että tarpeesi on nyt kevyemmästä päästä, kuten itselläkin, kun viime talvena selvitin eri vaihtoehtoja?
Tuo SPX-5 lienee tosiaan ainoa vaihtoehto. Muilla valmistajilla ei (enää) ole oikein vastaavia tuotteita, ainakaan samassa hintaluokassa.
Minulla oli veneessä aiemmin Navico WP-300 ruoripilotti (myyty ainakin myös nimellä Simrad WP-30). Sen hajottua uuden hankinta tuli ajankohtaiseksi. Ei kyllä tullut yhtään ikävä tuota laitosta, sen verran epätarkkaa meno oli vaikka kuinka yritti säätää ja kalibroida. Oma oletus on, että työyksikköön integroitu fluxgate-kompassi otti häiriötä ruoripylväässä olevista muista laitteista, suojaetäisyys joko kompassiin tai plotteriin tms. oli liian pieni. Niin tai näin, vaikka saisit jostain poistomyynnistä vielä tuollaisen Navicon/Simradin, niin itse en sitä enää huolisi. Raymarine erillisellä kompassiyksiköllä ja käyttölaitteella näyttää toimivan valovuosia tarkemmin. Tosin tuo SPX-5 vaikuttaa mekaaniselta kestävyydeltään hieman lelulta, miten mahtaa kestää ajan hammasta ja mahdollisesti kovaa keliä? Yhden kesän saaristokokemuksella en uskalla vielä ottaa kantaa tähän.
Raymarinessa hintaan vaikuttava tekijä on käyttölaite. Itse valitsin ST-60 -sarjan perinteisen digitaalinäyttöisen vehkeen, koska se riitti itselle mainiosti ja oikeastaan halusinkin yksinkertaisen työjuhdan enkä mitään "videopelejä". Nykyään kai laitetta myydään oikeastaan vain p70-värinäytöllä. Kuten aiemmissa vastauksissa todettiin, voit toki rakentaa järjestelmän myös itse palasista, mutta oletan että halvimmalla pääset kun ostat koko paketin kerralla jostain (messu)tarjouksesta.
Muistini pätkii sen verran, etten muista Reiskan 3000 käyttölaitetta tai kompuutteria . Vain kumihihna ja työyksikön moottori on mielessä. Jos käyttölaite oli 4000 sarjan kaltainen boksi kompassin, elektroniikkaa, painikkeita ja 4 napainen piuha ( näin epäilen) niin säästä se ja kokeile netistä saatavalla työntötangolla toimivalla sähkömoottorilla. Muistelen hintojen liikkuvan 150-250 USD 200 kilopondin voimalle. Autopilottisi ohjaus antaa ilmeisesti 12 V tasavirtaa pulsseina ja kääntelee napaisuutta. Ei laitteen aivot tiedä mikä sähkömoottori piuhan päässä askartelee. Ttavanomainen Reiska tai Navicon autopilotin moottori ei vettä siedä yhtään enempää kuin nettiostos. Yleismittarilla selviää piuhojen toiminta. Harrastustoimintaahan tämä on.
Ääni tälle. Päädyit sitten uusimaan sen pilotin kokonaan tai vaan työyksikön. On tuo työntömoottori kuitenkin monta kertaa parempi, kuin se ruorirattaaseen kiinnitettävä muovirimpula. Ja toimii suoraan, kuten seppomartti mainitsi. Ei se pilotti tiedä, että minkälainen työyksikkö siellä perässä on.
Ainoa hankaluus: Se työntötanko tarvitsee magneettikytkimelle ohjauksen, jotta se toimisi. Ja kolmetonnisessa ei ole siihen mahdollisuutta. Tarvitset siis yhden ylimääräisen, käsin käytettävän kytkimen, jolla työyksikkö "kytketään päälle". Tuoreemmissa järjestelmäpiloteissa sitten onkin liitäntäpaikka sille valmiina ja automatiikka hoitaa sen kytkemisen.
Okei, installation & operating handbook Autohelm 3000 on nyt kädessä ja tutkitaan. Eli magneettikytkin vapauttaa/kiinnittää työntötangon. Sille oma ohjaus ja työntötangolle helppo sokanrepäisymenetelmä. Omassa tapauksessani kyse on keskiohjaamoisesta paatista, jossa ruorimies pääsee paikaltaan yhdellä sukelluksella perähyttiin ja repäisemään patjan kannen ylös ja pääsee kvadranttiin käsiksi. Jos kvadrantti olisi vähänkään mutkaisemman reitin takana piilossa, en ehkä innostuisi aiheesta.
"Harrastustoimintaahan tämä on. "
-Ehdottomasti!
Poraa kvadranttiin eri säteellä työntötagon kiinnityspisteet tai tee lisukkeena reikälevy. Saat lisättyä tai vähennettyä nopeutta. Jefalta saa valmiitkin helat mutta haarastetaan.... Jos rojekti valmistuu niin kerro kuinka kävi.
"4 napainen piuha ( näin epäilen) niin säästä se ja kokeile netistä saatavalla työntötangolla toimivalla sähkömoottorilla. Muistelen hintojen liikkuvan 150-250 USD 200 kilopondin voimalle. Autopilottisi ohjaus antaa ilmeisesti 12 V tasavirtaa pulsseina ja kääntelee napaisuutta. "
Autohelm 3000:n johto ohjausyksiköstä työyksikköön on 2-napaisella johdolla. Ei siis tosiaan vaikea päätellä millaista ohjauspulssi on. Mitäpä nelinapaisella tekisikään tuossa?
Jos satasella-parilla saa rakennussarjaan osia, niin mikäpä siinä. Mistä tuollaista siis kannattaisi katsella, magneettikytkimen kera? Jefan hinta on pelkältä moottorilta "Linear drive 100 KgM - 400 Kg thrust, 12 Volts" samaa luokkaa kuin koko uusi SPX-5 kokonaisuus.
Toisaalta - en oikein luota 3000:n ohjauskykyyn. Jos näin on että SPX-5 ei toisikaan merkittävää parannusta sekä sen rikkoutumisriski on suuri... ja kuitenkin tarkoituksenani on ostaa todella pitkäikäinen ratkaisu. Tarkkuuskin olisi plussaa, sekä purjehduksessa että tulevaisuuden keskieuroopan kanavamatkailussa kohti välimerta :-) jossa pilotin on oltava hyvä ja luotettava tai sitä ei käytetä ollenkaan.
Sinulla olikin reissusuunnitelma. Kanavilla et autopilottia tarvitse mutta jos on matka Välimerelle niin unohda 3000 ja ruoripyörää pyörittävät viritykset. Tarvitset kunnon systeemin olipa valmistaja kuka tahansa. Autopilotti ajaa lähes koko ajan vaikka olisi miehistöäkin.. Hyvään autopilottiin kannattaa sijoittaa.
Kyllä se SPX on kolmetonnista parempi. Tärkeää vaan on, että provisiointi tehdään oikein ja kunnolla. Sen "auto-seastate" toimii miten toimii, mutta onneksi siinä on myös manuaalisäätömahdollisuus. Jo kuustonninen oli ihan kohtuullinen, edelleen, kunhan provisiointi oli tehty oikein. Asennettiin sellanen Arc:ssa hajonneen B/G:n tilalle.
Kaikissa piloteissa on se ongelma, että ne ei osaa ennakoida kuten ihminen. Nopea työyksikkö auttaa kummasti siihen asiaan. Loput on sitten säädöistä kiinni.
Yksinpurjehduskilpailuissa ranskalainen NKE lienee dominoiva merkki, http://www.nke-marine-electronics.com/nke-products/pilot-autopilots.html
Hinnoista en osaa sanoa mitään, mutta kyseessä on siis järjestelmäpilotti.
Autopilottihankinta on edennyt kahteen suuntaan: Jefan tarjous on meiliboxissa, hinnaston mukaisena. Toinen suunta on se, että perhepiiristä löyty ylimääräinen Furuno PG-100 Heading sensor, jonka väitetään olevan vastaava kuin nyt myytävä PG-500 (Marineassa 890 eur). Noin kallis ilmainen palikka houkuttelisi jo omiin virityksiin.
Eli jos ostaisi esim. Jefalta vakuuttavan oloisen lineaarimoottorin ja laittaisi suuntaa osoittamaan tuon Furunon, niin jotain vielä puuttuu välistä... olisiko suosituksia miten tätä jatkaisi, eli mikä värkki hoitaisi älypuolen sekä kipparin antamien signaalien vastaanoton?
Huomasin huutonetissä myytävän ehkä sinulle sopivia osia kuten kompassin ja ohjainyksikön.
Kiitos vinkistä. Tuo 'minun' PG-100 heading sensor on kompassi, joten jos vain NMEA-yhteensopivuutta löytyy, niin sillä pärjäisi. Täytyypä tarkkailla käytettyjä palikoita. Autohelm ST4000, joka huutonetissä nyt on tarjolla, ei saanut varsinaisesti kehuja tässä ketjussa.
korjaan, se on PG-1000
Ajankohtaista pohdiskelua itsellenikin. Ostin tässä syksyllä Targa 96 purjeveneen, ja kun edellisen veneen kanssa oli tottunut pinnapilottiin niin ajatus lomareissusta ilman sitä rupesi ahdistamaan. Targassa vaan ruoriohjaus joten hinta pomppaa väkisinkin.
Vanhassa veneessä oli Simrad TP-10 eli edullisin mahdollinen pinnapilotti, ja olin siihenkin aivan tyytyväinen. Eli luonnollisesti tekee mieli katsella noita edullisimpia ruoripilotteja. Oma pilotin käyttö on lähinnä moottoriajelussa tai sitten rauhallisissa avotuulissa. Ei tulisi mieleenkään kelin yltyessä luottaa pilottiin.
Onko tuo Raymarine SPX-5 sitten ihan surkea? Siis kestävyys lähinnä kiinnostaa. Onko kellään pidempää kokemusta siitä? Köyhän ei kannata ostaa halpaa jne... mutta kun sitä rahaakaan ei niin rajattomasti ole niin pakko niitä halpoja on kuitenkin katsella.
-Janne
Ruoripilotista ei ole mitään kokemusta, mutta SPX-5 viittaa lähinnä ohjausyksikköön. SPX-5:ia löytyy niin pinna-, ruori- kuin systeemipilotteina. Noissa on gyro vakiona. Omassa veneessä on systeemipilottina tuon edeltäjä S1 (jotkut puhuvat 6000, joka on sen näyttö), johon olen jälkikäteen lisännyt gyron eli se on käytännössä S1G.
Gyrolla se toimii oikein loistavasti, myös kelin yltyessä tilanteissa, joissa käsin ohjaaminen vaatii herpaantumatonta keskittymistä. Vaikka ruoripilotissa on identtinen ohjausyksikkö, en usko, että se on yhtä hyvä. Syynä tähän on merkittävä ero nopeudessa, mahdollisesti myös voimassa.
SPX-5 taitaa jo olla poistunut mallistosta. Nykyinen vastine on Evolution-sarja (EV), jossa on "9-akselinen" anturi perinteisen kompassin mahdollisen gyron korvikkeena. Se siis mittaa veneen kiihtyvyyksiä, kulmanopeuksia (gyro) ja magneettikenttää kolmessa dimensiossa. En tiedä miten paljon tuosta sitten on iloa autopilotissa veneessä (noita käytetään kauko-ohjattavien lennokkien ja helikoptereiden autopiloteissa). Anturitekniikka on sen verran kehittynyt, että tuollaisia antureita saa jo hyvinkin halvalla, niitähän on jo kännyköissäkin. Raymarinelle tuon valmistus on varmasti halvempaa kuin vanhan kompassianturin.
Tällaisesta siis kyse:
http://www.svb24.com/en/raymarine-wheel-pilot-spx-5.html
Hitaus ja/tai gyro tai sen puute ei häiritse, ei tuossa hintaluokassa voi kaikkea vaatia. Mutta jos tuo on tyyliin muovisilla hammasrattailla jotka rusahtaa rikki heti jos pilotti päällä erehtyy riuhtaisemaan ruorista, niin sitten ei kiinnosta..
Toki joku 3000,- euron paketti on parempi, mutta nyt haen semmoista rauhallisen kelin/moottoriajon pilottia, perheen kanssa kotimaassa purjehtimiseen.
-Janne
"Anturitekniikka on sen verran kehittynyt, että tuollaisia antureita saa jo hyvinkin halvalla, niitähän on jo kännyköissäkin. Raymarinelle tuon valmistus on varmasti halvempaa kuin vanhan kompassianturin. "
Vanhat käämipohjaiset kompassianturit ovat antiikkia, digikompassille riittää kiihtyvyysanturi magneettikenttäanturi:
http://www.seeedstudio.com/wiki/Grove_-_6-Axis_Accelerometer_and_Compass_V1.0
19 usd.
"Toki joku 3000,- euron paketti on parempi, mutta nyt haen semmoista rauhallisen kelin/moottoriajon pilottia, perheen kanssa kotimaassa purjehtimiseen."
Et taida halvemmalla kuin spx5 löytää mitään ruoriin. Raymarinen laatu on mitä on, joten sen kanssa taytyy sitten elää., jos ei halua maksaa enempää.
Mulla on 5 kesän kokemus Spx-5:stä reilun kuuden tonnin paatista. Iso myötäaallokko avomerellä ja kova tuuli, niin silloin sillä ei tee mitään. Ei ainakaan leveäperäisessä veneessä. Kaikki muut kokeillut olosuhteet menee siedettävästi. Osa jopa paljon paremmin, kuin käsinohjaamalla pystyy ajamaan. Se muovinen rimpula ruorissa on toistaiseksi normaalissa perheveneilyssä toiminut hyvin. Atlantin ylitykseen en sillä lähtisi. Mukava ominaisuus on se ohjausliikkeiden pikasäätö, jolla siis pystyy säätämään paljonko reiska ruoria vääntää, oisko se response nimeltään? Luoviessa yksin purjehdittaessa saaristo-olosuhteissa ja normaalilla Itämeren kelillä muuallakin, on halssinvaihto oikein miellyttävä ominaisuus. Painat kahta nappia ja reiska kääntää paatin ja itse skuuttaat genoan. Helppoa, eikä lopu kädet kesken. Yleensä ei edes tarvi vinssata, kurssin voi sitten halssinvaihdon jälkeen hienosäätää. Ikävä puoli kapineessa on se, että se huutaa "Calibration needed" koko kesän, vaikka siis kalibroit sen joka kesä. Tai enköhän ole keksinyt jotain kummallista näppäinyhdistelmää vielä? Minulla ei odotukset olleet kovin korkealla, mutta kapinehan on toiminut oikein luotettavasti ja odotusten mukaisesti tai jopa paremmin.
Tämä oli juuri sellaista info kuin kaipailinkin, kiitos.
Myötäinen avomerellä: Ei taida toimia kaikissa muissakaan autopiloteissa. Sähköä kuluu paljon ja turhaan ja parhaimmillaan käräyttää sulakkeet, pahimmillaan jotain muuta jos moottori käy koko ajan. Omat kokemukset isomman moottoripurjehtijan hydrauliohjauksen autopilotista. Ei ollut leveä perä.
Automaattivenda: Aiemman veneen Autohelm st1000 pinnapilotissa oli myös tuo 90 asteen käännösmahdollisuus. Toimihan se, mutta noissa kun ei ole oikein rajoittimia niin enpä montaa kertaa käyttänyt. Tosin, purjehdin paljon itseskuuttaavalla joten oli helpompaa napata pinna standbylle, nostaa irti, kääntää pinnasta ja laittaa pilotti takaisin vasta kun suunta on taas oikea. Vaikka eihän tuo näin kirjoitettuna helpommalta näytä :-)
- Janne: Paljonko Targassa on tilaa kvadrantin ympärillä? Jos kuitenkin budjetti venyisi reiluun kahteen tonniin, voitaisiin tehdä Jefa-kimppaostos ja säästää sillä muutama satanen. Oma suosikki on edelleen Jefa-paketti, näyttää lupaavalta plug-and-playlta.
Huomasitteko muuten, uusimmassa venemestarissa on seikkaperäinen autopilotin asennusartikkeli. Siinä oli mallina sellainen jota en tiennyt olevankaan: Lineaarimoottorin ja kvadrantin välissä on vaijerivälitys, joten moottorin asennuspaikan voi valita vapaammin. Johtoa vedettiin myös siihen malliin, ettei todellakaan ollut plug-and-play.
Vaimo ei anna leikkiä autopilotin kanssa vaan haluaa itse ohjata. Rakensinkin hänelle kunnon digitaalisen ohjailukompassin 50 eurolla:
http://s12.postimg.org/h7r743uu5/kompassi.jpg
Nyt loppui nestekomppasin täyttely valopetroolilla ja muu pelleily niiden kanssa. Digikompassista jos jotain hajoaa, niin kalleimat osat maksoivat 19 usd, kompassi&kiihtyvyysanturi ja mikrokontrolleri olivat kalleimmat.
Targa on vielä myyjän jäljiltä telakan hallissa neljän tunnin ajomatkan päässä täältä, joten mahdollisiin autopilotin asennus/hankintahommiin pääsee vasta kesällä. Tai sitten mennään ensin kesä ilman autopilottia ja harkitaan vaihtoehtoja, eli kimppaostos ei valitettavasti tähän hätään taida onnistua.
Kaiken kaikkiaan jos nimimerkillä "Reiskan kaveri" on tuo halpis SPX-5 toiminut noin niinkuin kohtuullisesti viisi kesää niin luulen hinnan ja laadun kohtaavan kyllä omiinkin tarpeisiini. Mutta kesään on vielä aikaa ja voi olla että uusi tieto saa ajatukset muuttumaan vielä moneen kertaan.
Hei jos joku tarvitsee pinnapilotin työntöyksikköä moottoreineen, niin mulla olisi rojukopassa sellainen. Hajosi kompassi siitä eikä kannattanut korjaus, niin purin osiksi. Ei kuoria eikä elektroniikkaa.
Sääli, että purit kun huippukompassin G-antureita saa netistä muutamalla kympillä.
En ole keksinyt nettiä selailemalla lähes omistamani Furunon PG-1000 kompassin pohjalta fiksua autopilottijärjestelmää jonka hinta jäisi kohtuuksiin.
Jefa kertoo olevansa "affordable and easy to operate stand alone autopilot." Kun vertasin Furunon nettisivujen tarjoamaan palikka-johtoleikkiin, jossa minulle tarpeettomia ominaisuuksia on paljon ja samalla hinta karkaa käsistä, niin tuo Jefan stand-alone plug-and-play houkuttelee entistä enemmän. Lineaarimoottoreita löytyisi, mutta ei mitään edullista ja Jefan lailla vakuuttavaa ja myös hyvän autopilotin älypalikan puuttuessa en ole siinäkään edennyt.
Ruoriratasta suoraan pyörittävän Raymarinen olen hylännyt siksi, että haluan autopilotin toimivan varaohjauksena, jos teleflexit pettävät.
Jefa olisi nyt siksi edelleen ykkösvaihtoehto. Kävin pakkasessa mittailemassa Jefan mahtuvuutta kvadrantin vierelle: Jefan lineaarimoottorin max-pituus on melkein metrin (967 mm) eli siis aikamoinen halko. Täytyy seuraavaksi väsätä mock-up pahvista tai kakkosnelosesta ja sovitella paikalleen. Kyllä se sinne mahtuisi, muttei poikittain vaan hieman pitkittäin.
Messut tietty lähellä, sieltä voisi johonkin muuhunkin tarjoukseen tarttua. Ehdotuksia ja ideoita vastaanotetaan edelleen.
tee se itse vaihtoehto https://www.dropbox.com/sh/l1l1432c9vfs4g1/7PJUMgsj0E
Seppomartin suositusmaininnasta se lähti ja Jefa AP-1 on nyt asennettu ja toiminnassa. Hyvä vinkki hyvästä laitteesta, kiitos siitä. Tässä pieni selostus valintaperusteista, asennuksesta ja ensimmäisistä käyttökokemuksista:
https://sites.google.com/site/purjevenedetaljeja/autopilotti-jefa-ap1
Mitä tuo Jefa AP-1 maksoi, ja mistä hankit?
Itselläni ihan sama tilanne...
Onko raadilla tietoa ta kokemusta nykyisestä Raymarine EV-100 -autopilotista?
http://www.marinea.fi/raymarine_evolution_ev-100_ruoripilottijarjestelma
Onko tuo sama laite kuin SPX-5 vai jotain uutta?
Toisessa ketjussa juttua samasta asiasta. Tämän voi siis ohittaa.
gh4, millaiset on olleet kokemukset Jefa AP-1:stä?
Harkinnassa 32 jalkaiseen yli 5tn veneeseen jefan AP1 paketti n. 2200 e ja Raymarinen evo 200 lineaarimoottoripaketti, joka on n. Tonnin arvokkaampi. Onko kokemuspohjaista neuvoa? Jefan käyttäjät?
Tuosta Reiskan evo200 ja Jefa AP1 paketista en varmuudella ihan ymmärrä mitä olet hankkimassa. Samaa pohtineena ratkaisuni oli hieman toinen. Vene on 12.3m runkopituutta eli paino , pituus, purjeala, 2 peräsintä ja käyttöympäristö vaativampi.
Jefan työyksikkö linear drive LD100 antaa Reiskan ohjausyksikön Acu 100 maksimivirralla 7A yli 100kp momentin. Se on enemmän kuin ihmiskäden ohjausvoima. Kaavailemasi evo200 antaa 14 A, mistä LD100 selviää ja tuottaa max 400kp (?), mutta mihin sitä 32Ft veneen ohjauksessa tarvitaan?. Evo 200 ja 100 käyttää samaa suunta-/ kiihtyvyysanturia. Ero on Acu100/200 tietokoneen maksimivirrassa. Käyttökokemuksia ei valitettavasti ole ennen kuin 2018 siitä, olenko arvannut alakanttiin. Luultavasti Itämeren olosuhteissa harkitsemasi evo200 on yliviritetty
Ja jos joku kaipaa evo100 ruoripilotin työyksikköä, niin voin myydä halvalla tehtaan pakkauksesta 4000ST Mk2
Termit on hakusessa ainakin minulla, mutta Raymarine esittää lineaarimoottorin ohjausyksiköksi ACU-200:sta. Toppirikisellä veneelläni ajellaan Itämerellä. Lähinnä mietin että vaikka uskon Jefan työyksikön DU-LD-12 olevan parempi kuin Raymarinen vastaavan, niin onko Jefan AP1 paketin sisältämä 3 uloittenen "älypalikka" toimiva? Jefan paketti olisi halvempi ja Jefa olisi erillinen mistä omat hyötynsä mutta toisaalta autopilotin integrointi e7 plotterini kanssa houkuttelee myös.
Minulla on veneessä Raymarinen EV-100 ruoripilotti. Pilotti ei oikein jaksa myötäisellä ohjailla ja vastaheitot ovat melkoisia.
Minulla on aikaisemmasta järjestelmästä jäänyt Raymarine type 1 lineaari työyksikkö, joka varmasti jaksaisi paremmin.
Mutta ilmeisesti type 1 ei toimi acu-100 corebackin kanssa, jolla nykyinen pilotti toimii. Vai onko joku saanut em. kaltaisen systeemin toimimaan?
Mistä päättelet, ettei lineaari työyksikkö toimisi?. Eihän se ymmärrä, mikä lähettää ja - virtaa pulsseina napaisuutta vaihtaen askelmoottorille. Maallikkona kuvittelen toimivan näin. Pienimmät yksiköt kaipaavat maksimissaan 7A virtaa ja sen acu 100 antaa. Jos tarvitaan lisää voimaa niin vahvempi työyksikkö ei auta vaan pitää vaihtaa myös acu200, jolloin käytössä olisi 14A.
Ruoripilotin heikkous myötäisessä kannattaa ensin yrittää korjata asetuksista säätämällä. Siis softassa.
Onko ajatuksia hyvistä asetuksista?
Kun nyt muistaisin termit oikein. Myötätuuleen aallokossa "napplat kaakkoon" . Rudder maksimiin = 3 ja response välille 5-7 kelin mukaan. Tyvenessä moottorilla ajaessa pienennettävä jos ajaa sinikäyrää. Toivottavasti löytyy myös "autolearn".
Menneinä aikoina oli käyttäjällä 3 säätöä ja niitä joutui enemmän muuttelemaan. Nyt oikeastaan vain myötätuuli ja iso aallokko on ongelmallinen.
Mielestäni tuossa evolution mallissa ei ole tuollaisia vaihtoehtoja tarjolla.
Kuten sanoin, ev1 Acu 100 p70 kombinaatiosta ei minulla ole kokemusta ennen kuin 2018. Termit ovat nyt "leisure/ cruising/ performance". Ilmeisesti myötäiseen pitäisi sitten ajaa performancella ja autolearn hoitaa loput.
Alkuaan oli napeilla rudder, yaw, gain. Uusi valinta on yksinkeryaisempi, jos toimii.
Systeemipilotin työyksikköön (linear drive type 1) tehoa syöttämään ACU200. Se ACU100 on tarkoitettu rattipilottiin tai moottoriveneeseen.
Miten ACU 100/200 poikkeavat toisistaan paitsi 7A/14A virran ulostulolla?.
Työyksikön max virran sisääntulo kannattaa tarkistaa. Ohjausyksikkö eli näppäimistö 70 on eri moottori- ja purjeveneille.
ACU 200 antaa 15 A ja siinä on oikean systeemipilotin työyksikön täystuki
ACU 100
Rudder reference sensor, Power, Drive motor, Ground
ACU 200
Rudder reference sensor, Sleep switch, Power, Drive motor, Drive clutch, Ground
Mitä etua katsot olevan 14-15A virran syötöstä 7A sijaan, jos täällä yleisimmin referoidun lineardriven maksimivirta on 3A?. Ei kai se moottori siitä tehostu, vaikka tarjottaisiin 30A.
Mitä tarkoitat: " oikean systeemipilotin työyksikön täystuki" ? . Miten se poikkeaa ACU 100: sta?.
ACU 100/150/300 puuttuu "drive clutch". Se on vain ACU 200 ja 400:ssa. Ilmeisesti siis ACU 100 ei sovellu käytettäväksi lineaarityöyksiköiden kanssa, koska ne pitää saada kytkimellä kiinni pilotin ohjatessa ja muuten irti. http://www.raymarine.fi/view/?id=8239&collectionid=116&col=7725
Tässä vielä taulukko, jossa kerrotaan millaiset työyksiköt sopivat eri ACU-malleihin: http://www.raymarine.fi/view/?id=8239
ACU 100 siis sopii vain rattipilotille, pinnapilotille ja pienelle hydraulityöyksikölle. Näissä ei käytetä kytkinä, vaan ratti- ja pinnapilotti kytketään mekaanisesti paikalleen kun pilottia halutaan käyttää.
Ei mitään kvadranttiin kytkettyä työyksikköä kytketä mekaanisesti irti. Ei nykyistä rotary driveä eikä ostamaani Jefan linear driveä. Magneettikytkin kytkeytyy päälle kun työyksikkö saa virtaa. Ja pois kun virta katkaistaan. Tähän asti p70 on/ off. Odotan toiminnan jatkuvan ACU 100 & p70 mutta aika näyttää. Jos toimii ilman Acun drive clutchia niin säästyy rahaa, ellei toimi niin joudun improvisoimaa yhden virtapiuhan. 7A vs 14A virrantuoton eroa en osaa etukäteen arvostaa kun työyksikköjen moottorien max virta on pienempi.
Ei tietenkään kvadranttiin kytkettyä pilottia irroiteta käsin, siksi juuri siinä ohjainyksikössä pitää olla se "drive clutch" ulostulo. Sehän juuri käyttää tuota naksahtavaa kytkintä, joka aktivoituu kun painaa AUTO-nappia. Sitä ei tarvita pinnapilotissa, joka pitää laittaa paikoilleen ja nostaa pois aina kun painaa AUTO- tai StandBy-nappia. Ei myöskään ruoripilotissa, jossa on vipu hihnan kytkemiseksi. Ilmeisesti ei myöskään hydraulipilotissa, mutta niistä ei ole juuri kokemusta.
Lineaarityöyksikköön menee neljä piuhaa. Kaksi suoraan moottoriin. Näissä on virta vain moottorin liikkuessa ja napaisuus vaihtuu suunnan mukaan. Kaksi kytkimeen. Näissä on virta kun autopilotti ohjaa liikkui moottori tai ei. https://hudsonmarine.co.uk/Manuals/Raymarine_Linear_Drive.pdf
Sama koskee myös pyörivää työyksikköä.
Reiska linear drive 1 ei kiinnosta. Luultavasti hyötysuhteessa ja kestävyydessä on toivomisen varaa. Joakimin linkissä on kehoitus lähettää huoltoon 2 v. tai 1000 mpk välein!. Atlantin ylityksessä 3-4 kertaa huoltoon?. Reiskan rotary drive toimii 40000mpk jälkeen huoltamatta kertaakaan. Sähkökytkennät alkoivat pätkiä 10v. jälkeen.
Samaisen yo linkin kaaviosta puuttuu Acu200 mutta satasessa olisikin kytkentä "clutch", mikä olisi ristiriidassa aikaisempien tietojen kanssa. Täytyy avata paketti ja kurkistaa, mikä on totuus.
Tuo löytämäni Linear drive 1:n asennusohje oli vuodelta 2007, joten siinä olevat ohjaimen mallikoodit eivät viittaa nykyisiin laitteisiin. Omassa veneessä on ollut juuri tuo Raymarinen Linear drive 1. Asennettu luultavasti 2006 ja ainakaan minun aikana (2011 alkaen) ei ole vaatinut minkäänlaista huolenpitoa ja toiminut erinomaisesti (sen jälkeen kun laitoin gyron S1-ohjaimeen). Maileja veneellä on takana toki vasta 13 000.
Kaverilla on melko samanikäinen pyörivä vekoitin melko samanlaisessa veneessä. Se vie enemmän virtaa, erityisesti kytkin eli heti AUTOa painettaessa kulutus kasvaa (olikohan 2 A?) ja siinä on jouduttu juuri tuota kytkintä korjaamaan, vaikka vene on suunnilleen saman ikäinen ja samoilla maileilla.
Mistä tulee väite, että Raymarinen Linear drive 1 olisi hyötysuhteeltaan huono? Ei tuo minulla lisää kulutusta kuin 1-3 A kelistä riippuen, tyypillisesti lähellä 1 A.
On aikamoisen kallis matolaatikko tuo acu-200. Puolet koko pilotin hinnasta. Pitää vähän katsella mitä asian kanssa tekee. En ole ollut toistaiseksi tyytyväinen pilottiin, mutta pitää kokeilla vielä niitä eri venemallien säätöjä.
Itselläni on huono kokemus Raymarinen S1:stä sekä SPX5:stä. Kummankin course computer petti muutaman vuoden (ja 10.000-20.000 mpk jälkeen). Autopilotti alkoi yllättäen tehdä äkillisiä kurssin muutoksia ad 90°! Kun laite oli track-modessa, äkkikäännökset ja paluut entiselle kurssille olivat 30° luokkaa. Vika ei ollut fluxgate-kompassissa.
Uusia ACU-malleja en tunne. Itse harkitsen kalifornialaisen Pelagic-autopilotin hankkimista, koska pinnaveneessäni riesana on ollut myös Reiskan työyksikön heikko kestävyys (muoviset rattaat hajoavat eikä työyksikkö myöskään ole vesitiivis).
Pelagic-autopilotin elektronikkaosa varmaankin sopii myös rattiohjatun veneen työyksikköön. Raportteja löytyy nettikeskusteluista, mm. trans-Pacific kisojen keskusteluista. Valmistajan nettisivut ovat aika lakonisen suppeat:https://pelagicautopilot.com/products/pelagic-auto-pilot-system-with-tiller-drive
Itselläni on Pelagicin työyksikkö, joka toistaiseksi on toiminut oikein hyvin kolmatta vuotta.
Itsellä on 6 t vene ja reiskan linear drive type 1 ( max 11 t). EV1, ACU 200 ja P70 yhdisrettynä Es - sarjan plotteriin. Tuulidata tulee reiskan / TacTicin wireless mittarista ja tuulikompensaatio on helppoa kytkeä jäykän kurssin sijaan päälle avomeriolosuhteissa. Softat on helppo ylläpitää kun jakaa kännykästä 4g verkon plotterille ja valitsee tarkista päivitykset. EV1 on nyt kypsempi softaltaan kuin 3 vuotta sitten, jolloin pääosan noista ostin. Päivittäkää softanne!
Systeemi ei ole ihan lapsellinen, koska lähes 16 tuntia jaksoi 13-15 m/s sivutuulessa viedä kohti reittipistettä. Totean myös 15 m/s takatuulessa tuo pakettia ilman broatsia mutta ihminen on kyllä parempi vielä.
Muutamia valituksia näillä palstoilla on Raymarin autopiloteista, kuten yllä suuret yhtäkkiset suunnasta poikkeamiset. Kun vuosien kuluessa on tullut hankittua 1000, 2000ST, 3000, 4000ST, 5000, S1G/ 6000ST- niin yleisesti ottaen ovat toimineet. Viimeinen jopa 10v ja n.40000mpk ennen toimintahäiriötä, joka oli poiskytkeytyminen virheilmoituksella " no autopilot". Seatalkin sähköliitännät ovat uskomattoman surkeat verrattuna käyttöympäristöön. Veikkaan noita yllä kuvattuja äkillisiä suuntapoikkeamia verkon sähköliitoksen vioiksi. Itse ei paljon muuta voikkaan yrittää korjata. Pinnapilotin heikkous oli merivesikylpy.
En ihan usko seppomarttia Raymarinesta siksi, että varhaisimmat autopilotit olivat Autohelmejä. Niiden valmistusmaa ei tietääkseni ollut Kiina kuten nykyisten Raymarinien. Ainakin 1970-80-luvuilla kaikki autopilottini olivat Autohelmejä eli "helmereitä" ja niiden yksinkertaisempi elektroniikka ei mielestäni ollut läheskään yhtä vikaherkkä kuin nykyisten Raymarinien (uusimmista ACU EV-malleista minulla ei kylläkään ole kokemusta). Omien"reiskojeni" näyttöön on tullut milloin mitäkin ilmoituksia kuten "no pilot", "calibration needed", "drive stop", vaikka kaikki johtoliitokset ovat olleet kunnossa ja kalibraatio juuri tehty. "Reiskan" autopilottien äkilliset suuntapoikkeamat taitavat olla monen muunkin havainto. En ole kuullut samoja valituksia muun merkkisistä autopiloteista. Johtuneeko siitä, että "reiska" on halvimmasta päästä ja siksi ehkä yleisin autopilotti?
Nimim. Typetest kertoi autopilottinsa ohjanneen hienosti 16 tuntia navakassa sivutuulessa, mutta pitää "ihmistä parempana" täysmyötäisellä. Kuitenkin esim. yksinpurjehtijoiden myötätuulivoittoiset kilpailut maapallon ympäri purjehditaan nykyisin autopiloteilla (NKE taitaa olla suosituin merkki). Broutsiriski kasvaa väsyneenä ohjatessa ja varsinkin pimeän aikana. Hyvä autopilotti voi olla paljon luotettavampi kuin väsynyt ruorimies. Oman kokemukseni mukaan perinteisessä raskaassa veneessäni tuuliperäsin on kaikkein luotettavin vaihtoehto pitkillä valtamerimyötäisillä ja myös esim. Itämeren ja Pohjanmeren ylityksillä.
On totta, yksinkertaisin -Autohelmit ja Reiskat samaan pinoon, ei ollut vahinko. Esim 2000ST on kovin saman näköinen kummallakin tuotemerkillä, vai pettääkö muistini?. Autohelmeistä 1000 kukistui ensimmäiseen märkään kryssiin, 3000 luisti märässä, 4000ST on korjattu moneen kertaan. Musta työyksikön epäkesko lukitustappi ja fluxgate tietoboksin sisällä mm olivat heikkoja kohtia. En osaa arvioida kummankaan tuotemerkin keskinäistä paremmuutta. Viimeinen reiska on toiminut sen verran hyvin.
Omassa Resikassani nuo virheilmoitukset ilmeisesti olivat peräisin kurssitietokoneen liitoksista. Niiden kronaamisen jälkeen on toiminut. Samoin tuulitieto putosi pois, mutta korjaantui kaapelin vaihdolla. Kaapeliliitokset eicät ole suojatut kosteudelta. Tänäkin vuonna autopilotti ajanut 4000mpk ja saattaa tulla 6-7000 lisää.
Tuuliperäsin on hyvä, mutta harvemmin ajaa kompassisuuntaa. Joskus yksinpurjehtijat ovat löytäneet itsensä rannalta tuulen käännyttyä. Itselleni sattui pommiin nukkuminen ja ajautuminen tuuliperäsimellä neukkulaan melkein Ristnan majakan rantaan. Matka oli Göta kanavalle ja Norjaan.
Vähän samaa teemaa: harkinnassa vaihtaa vanha Helmarin 4000 pinnapilotti Reiskan evoluutioon, selviääköhän miten paljon paremmin ohjailusta isommassa aallokossa, kun nykyinen ei ehdi vaan sahaa ja on usein puolikkaan aallon myöhässä, onko kellään kokemusta?
Ei voi olla huonompi, paranee vaihdosta.
Tai mites tuuliperäsin, onko Itämeri sen verran pieni lätäkkö ettei ehdi saada säätöihin ennen kuin kun ollaan jo perillä? Ajelisi Helmarilla purjeiden nostot ja laskut ja loput windvaneilla, toimiiko ne myös luovilla?
Kyllä Itämeri on tuuliperäsimelle ihan hyvä alue eikä lätäkkö ensinkään. Tuuliperäsim toimii nimenomaan luovilla hyvin. Iso aallokko, vähenevä tuuli ja spinnu lienevät heikoin keli tuuliperäsimelle. Mitä enemmän tuulee, sen varmemmin ohjaa.
Tuuliperäsimen virittäminen kestää minuutin. Itse olen kuuden vuoden aikana käyttänyt tosi paljon ihan rannikkopurjehduksillakin. Tosin veneessä on tasapainottamaton peräsin ja pirun raskas ohjailla manuaalisesti. Jos tuulee riittävästi niin tuuliperäsin on paras. Ei sähköä, ei ääntä eikä vie sähköä.
Viime kesänä muutaman kerran pitkä luovi-legi ja parimetrinen aallokko, Helmari ei selviytynyt hommasta, pinnasta ei päässyt minnekään, yksin reissussa niin kuset piti hoitaa pulloon.. Paatti on aika luovikärkäs vaikka tekis mitä. Mitenkähän paljon pahemmin pärskii jos pilotti ei osaa "ottaa" aaltoja? Reiskan evossa on esitteen mukaan 9-akselinen älypurkki, pitäis osata ottaa huomioon nyökkimiset yms? Kytketäänkö tuommoiseen dataa myös tuulimittarilta ja/tai gps:ltä? Reiskan pinna-evo näyttää maksavan n.1500€.. Oiskohan hintansa väärti?
Jos valitsee tuulianturin (standy ja auto yhtaikaa) niin ajaa samaa apparenttia tuulikulmaa. Jos valitsee auto niin ajaa fluxgaten maneettikurssia. Jos valitsee reittipisteen niin ajaa gps - kurssia. Milloinkaan ei huomioi aaltoja. Jos kurssitietokone saa tietoa nyökkimisanturista niin en osaa kuvitella miten se hyödynnetään.
Juuri,+algoritimit+kehityy+kyllä,+mutta+niillä+haetaan+suunnassa+pysymistä.+Aaltojen+ottamisessa+ei+autopilotti+ihmistä+parempi+ole.+Tietysti+väsynyt+ihminen+on+huonompi+vielä+kuin+autopilotti.
Kyllä+nuo+kehittyneemmän+pään+NKE+js+B&G+pilotit+ottaa+aaltoja+niin+lenssillä+kuin+kryssilläkin+eivätkä+orjallisesti+pyri+väkisin+pitämään+suuntaa+vakiona+vaan+myötäilevät+aaltoja+kuten+taitava+ihmiskuskikin+tekee.+Peräismen+käyttöä+pyritään+pitämään+minimissä+suorituskyvyn+parantamiseksi+ja+samalla+säästyy+sähköä.+Homma+perustuu+tarkkaan+veneen+asennon+mittaamiseen,+jolloin+pilotin+tietokone+saa+datan+myös+rungon+asennosta+ja+asennon+muutoksista.
Onpahan mainio keskustelu asiassa pysyen. Tietoa tuntuu riittävän ja ja keskustelusävy on kokonaan toinen kuin tällä sivustolla joskus saa kokea.
Kunnjokunksivoi tämän ketjun esiin niin lisätään tiedoksi, että Raymarinkin on parantanut kaapelointia. Miniabikot ja daisykytkennät on korvattu ng-verkossa kunnon runkokaapelilla ja paremmilla liitoksilla. Saattaa olla vähemmän herkkä yhteysvioille.
Seppomartti tuolla aikaisemmin tarjosi myyntiin Raymarinen ST 400 Plus vehkeen työyksikköä ruoripyörään. Oma vanha ja väsynyt ja uusi kyllä kiinnostaisi. Täällä ei taida olla yksityisviestimahdollisuutta, joten pyydän yhteydenottoa, jos härpäke on vielä tarjolla. Puhelinnumeroni on 040 1453730
Siellä se vajassani uinuu avaamatomana laatikossaan. Ei mahtunut Dufourin rattiin varapilotiksi. Soittelen,.
Tuota Reiskan evoluutiomallia on käyty läpi palstalla pontevasti. Alkuasetelma olikin mahdolliset vaihtoehdot ja niistä vielä keskustelisin. B&G/Simrad tarjoaa omaa järjestelmäänsä Nac2 ohjausyksikköä ja Precision9 liiketunnistinta jopa ruorikulmaosoittimella 1.590 euron hintaan. Huomata täytyy, että silloin työyksikkö puuttuu ja työntövarsisysteemi onkin todella kallis. Joopa joo, aloittaja kyselikin nimenomaan rattipilotin osalta. Muita rattipilotteja ei sitten Raymarinen lisäksi olekaan täällä saatavana. Onko jollakin kokemuksia, olisiko mahdollisesti tuo B&G:n laiteyhdistelmä parempi hintansa edestä? Kaipa tuo B&G voisi työntää sitä tasavirtaa kahteen suuntaan myös sähkömoottorille rattiyksikköön. Miten mahtaa tunnustella EV-1 vastaan Precisiooni ja löytyykö ACU satasesta potkua enemmän kuin Nac kakkosesta? Ehkäpä Reiskaan pitäisikin investoida lisäksi ruorikulmaosoitin?
Tossa aiemmin arvuuteltiin Raymarinen acu100 ja lineaarityöyksikön yhteensopivuutta. ACU100:sta ei saa siit kytkimelle (clutch) erikseen signaalia ulos.. voiskohan sen tehdä jotenkin manuaalisesti? Onnistuikohan aiemmin tästä maininnut aikeessaan? Mietin vaan kun että mulla on Raymarinen Evolution ruoripilotti ja ACU100. Haluaisin vaihtaa työyksikön parempaan, mutta näyttäis että ACU200 työyksikkö maksaa saman verran kuin kokonaan uuden setin hankkiminen...
Terve!
Nyt on tämäkin kuvio vihdoin omalta osalta ratkaistu! Ongelmani oli siis EV-100 ruoripilotin voimien ehtyminen isommassa aallokossa myötäisellä.
Lisäsin nyt veneeseen ACU-200 ja Reiskan type-1 lineaari työyksikön.
Eilen tulimme Porkkalasta Elisaareen ja tuuli oli noin 12m/s ja hyvin ohjasi! :) Ei hämmennystä.
Pilotti ohjasi noin 2,5h. Aikaisemmin en uskaltanut ruoripilotin antaa ohjata vastaavissa olosuhteissa, kuin pakolliset vessakäynnit yms. Ja nekin reissut piti tehdä juosten...
Tre!
Mulla on Helmi 3000 toiminut täysin moitteetta vuodesta 1985.... Ei kitise, ei mitään ihme päivityksiä yms... Ja tuntuu toimivan tänäkin kesänä. Parhaillaan ajelen pohjanlahden perukoilla, Luleån saaristossa.