E=mc2

Höpöti höi. Otetaan käytännön esimerkki. Auto kiihdytetään nollasta sataan. Tapahtuu seuraavaa. Polttoaine palaa moottorissa. Jos voitaisiin punnita pakokaasut huomataan, että pakokaasut painavat hiukan vähemmän kuin polttoaine happi, joista ne syntyvät palamisen seurauksena. Siis osa aineesta on muuttunut energiaksi, joka liikuttaa moottorin osia. Tässä liike-energiasta osa siirtyy auton nopeuden kasvuun. Mutta kuinka ollakaan auton massa kasvaa hivenen, kun sen nopeus nousee nollasta sataan. (Laskettavissa Lorentz -muunnoksella - siis hyvin pieni määrä). Näinollen osa polttoaineen ja hapen massasta siirtyi auton massaksi.

Tuossa menee sekaisin kemialliset reaktiot ja ydinreaktiot. Kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylien kesken, ydinreaktiot puolestaan yksittäisten atomien ytimissä. Molemmissa voi sidosenergiaa vapautua tai sitoutua. Kemiallisissa reaktioissa massan muutokset ovat häviävän pieniä.

17+7 kirjoitti:

Tuossa menee sekaisin kemialliset reaktiot ja ydinreaktiot. Kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylien kesken, ydinreaktiot puolestaan yksittäisten atomien ytimissä. Molemmissa voi sidosenergiaa vapautua tai sitoutua. Kemiallisissa reaktioissa massan muutokset ovat häviävän pieniä.

Lue lisää

Juuri näin. "Kemiallisissa reaktioissa massan muutokset ovat häviävän pieniä."...

Tietää_ tähän asti toiseksi suurin aivotuhnu: "Jos jokin molekyyli hajoaa osiin (esim. ydinfissiossa), niin molekyylin ja sen hajoamistuotteiden massojen erotus vastaa sidosenergiaa, joka siis on muuttunut toiseen muotoo E=mc^2 mukaisesti, yleensä liike-energiaksi ja säteilyenergiaksi."

Autoni kuluttaa kemiallisen sidosenergian vapautumisella n. 0.065 litraa polttoainetta kilometriä kohti. Jos sama määrä vahvaa ydinvoimaa muutettaisiin äkkiä energiaksi, niin kotipakkakunnellani kävisi samoin kuin jos 10 megatonnin lämpöydinräjähde tusjahtaisi taajaman päällä....kylä lähtee.

Kun atomien ytimissä tapahtuu sidosenergioiden vapautumista ollaan maailman tunnetuimmassa kaavassa ja puhutaan vahvasta ydinvoimasta. Kun kemiallisissa sidoksissa tapahtuu energian vapautumista, puhutaan sähkömagneettisista voimista, joka on jotensakin eri suuruusluokkaa.

Molekyylin hajoamisella ei ole ja sidosenergioiden vapautumisella ydinfission kanssa mitään tekemistä . Hemppa sekoittaa vahvan ydinvoiman ja sähkömagneettisen voiman iloisesti keskenään.

Suurin Nimimerkki "Tietää_" aivotuhnu oli se, kun sama mukamasDI väitti äsken, että prof Maalampi ja yliopiston lehtori Räsänen opettavat hömppää de Broglien aallon suhteen. Ja väittää vielä olevansa DI ja lukeneensa matiikka ja fysiikkaa sen lisäksi. Ei inssitkään sentään noin tietämättömiä ole.
Pihalla on kuin lumiukon pippeli.

Pekka 54 kirjoitti:

Juuri näin. "Kemiallisissa reaktioissa massan muutokset ovat häviävän pieniä."...

Tietää_ tähän asti toiseksi suurin aivotuhnu: "Jos jokin molekyyli hajoaa osiin (esim. ydinfissiossa), niin molekyylin ja sen hajoamistuotteiden massojen erotus vastaa sidosenergiaa, joka siis on muuttunut toiseen muotoo E=mc^2 mukaisesti, yleensä liike-energiaksi ja säteilyenergiaksi."

Autoni kuluttaa kemiallisen sidosenergian vapautumisella n. 0.065 litraa polttoainetta kilometriä kohti. Jos sama määrä vahvaa ydinvoimaa muutettaisiin äkkiä energiaksi, niin kotipakkakunnellani kävisi samoin kuin jos 10 megatonnin lämpöydinräjähde tusjahtaisi taajaman päällä....kylä lähtee.

Kun atomien ytimissä tapahtuu sidosenergioiden vapautumista ollaan maailman tunnetuimmassa kaavassa ja puhutaan vahvasta ydinvoimasta. Kun kemiallisissa sidoksissa tapahtuu energian vapautumista, puhutaan sähkömagneettisista voimista, joka on jotensakin eri suuruusluokkaa.

Molekyylin hajoamisella ei ole ja sidosenergioiden vapautumisella ydinfission kanssa mitään tekemistä . Hemppa sekoittaa vahvan ydinvoiman ja sähkömagneettisen voiman iloisesti keskenään.

Suurin Nimimerkki "Tietää_" aivotuhnu oli se, kun sama mukamasDI väitti äsken, että prof Maalampi ja yliopiston lehtori Räsänen opettavat hömppää de Broglien aallon suhteen. Ja väittää vielä olevansa DI ja lukeneensa matiikka ja fysiikkaa sen lisäksi. Ei inssitkään sentään noin tietämättömiä ole.
Pihalla on kuin lumiukon pippeli.

Lue lisää

"Tuossa menee sekaisin kemialliset reaktiot ja ydinreaktiot. Kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylien kesken, ydinreaktiot puolestaan yksittäisten atomien ytimissä."

Totta! Kun liian nopeesti kirjoitin, niin meni ajatus hieman solmuun kun piti kirjoittaa ydinten ja molekyylien hajoamisesta. Jos atomi ja molekyyli jäi erottelematta, kun jotain hajoaa osiin, niin kyseessä ei ole mikään kuollettava virhe. Nopeasti vain yritin selittää, mitä voi tapahtua.

Yhtä kaikki: molemmissa pätee kaava E=mc^2. Halkeavan ytimen tai fuusioituvan ytimen tapauksissa vapautuvat/sitoutuvat sidosenergit ovat luonnollisesti suurempia.

"Molekyylin hajoamisella ei ole ja sidosenergioiden vapautumisella ydinfission kanssa mitään tekemistä . Hemppa sekoittaa vahvan ydinvoiman ja sähkömagneettisen voiman iloisesti keskenään."

Voidaan tietysti olettaa, että jos puhun ydinfissiosta tai ydinfuusiosta, niin tiedän mitä ne tarkoittavat. Se, että mainitsin molekyylit ja atomit samassa syssyssä, tarkoittaa kokonaisuudessaan vain sitä, että energiaa sitoutuu tai vapautuu kun systeemeitä hajoaa tai yhdistyy. Siihen tuolla Einsteinin kaavalla viitataan.

"Suurin Nimimerkki "Tietää_" aivotuhnu oli se, kun sama mukamasDI väitti äsken, että prof Maalampi ja yliopiston lehtori Räsänen opettavat hömppää de Broglien aallon suhteen. Ja väittää vielä olevansa DI ja lukeneensa matiikka ja fysiikkaa sen lisäksi. Ei inssitkään sentään noin tietämättömiä ole.
Pihalla on kuin lumiukon pippeli."

No näytäppäs yksikin lähde, jossa atomien elektronien tiloja esitetään mallilla, jossa "radan kehälle mahtuu tasaluku elektronin de Broglie aallonpituuksia". Tulet hyvin pian huomaamaan, ettei sellaista lähdettä ole olemassakaan, vaan tuossa on kyse Bohrin semiklassisesta hömppäteoriasta. Todellisuudessa elektronien tilat saadaan, kun ratkaistaan kyseistä potentiaalia vastaava Schrödingerin yhtälö.

Einsteinin kaava on väärin. Oikea muoto on E=mn, missä n on hiukkasen pyörimisfrekvenssi. Valon nopeuden neliöllä ei ole mitään tekemistä (todellisuudessa) hiukkasen energian kanssa. Ja miksi ihmeessä olisikaan?

toebi kirjoitti:

Einsteinin kaava on väärin. Oikea muoto on E=mn, missä n on hiukkasen pyörimisfrekvenssi. Valon nopeuden neliöllä ei ole mitään tekemistä (todellisuudessa) hiukkasen energian kanssa. Ja miksi ihmeessä olisikaan?

Lue lisää

Vielä tunnetumpi kaava on: toebi=idiootti

tietää_ kirjoitti:

"Tuossa menee sekaisin kemialliset reaktiot ja ydinreaktiot. Kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylien kesken, ydinreaktiot puolestaan yksittäisten atomien ytimissä."

Totta! Kun liian nopeesti kirjoitin, niin meni ajatus hieman solmuun kun piti kirjoittaa ydinten ja molekyylien hajoamisesta. Jos atomi ja molekyyli jäi erottelematta, kun jotain hajoaa osiin, niin kyseessä ei ole mikään kuollettava virhe. Nopeasti vain yritin selittää, mitä voi tapahtua.

Yhtä kaikki: molemmissa pätee kaava E=mc^2. Halkeavan ytimen tai fuusioituvan ytimen tapauksissa vapautuvat/sitoutuvat sidosenergit ovat luonnollisesti suurempia.

"Molekyylin hajoamisella ei ole ja sidosenergioiden vapautumisella ydinfission kanssa mitään tekemistä . Hemppa sekoittaa vahvan ydinvoiman ja sähkömagneettisen voiman iloisesti keskenään."

Voidaan tietysti olettaa, että jos puhun ydinfissiosta tai ydinfuusiosta, niin tiedän mitä ne tarkoittavat. Se, että mainitsin molekyylit ja atomit samassa syssyssä, tarkoittaa kokonaisuudessaan vain sitä, että energiaa sitoutuu tai vapautuu kun systeemeitä hajoaa tai yhdistyy. Siihen tuolla Einsteinin kaavalla viitataan.

"Suurin Nimimerkki "Tietää_" aivotuhnu oli se, kun sama mukamasDI väitti äsken, että prof Maalampi ja yliopiston lehtori Räsänen opettavat hömppää de Broglien aallon suhteen. Ja väittää vielä olevansa DI ja lukeneensa matiikka ja fysiikkaa sen lisäksi. Ei inssitkään sentään noin tietämättömiä ole.
Pihalla on kuin lumiukon pippeli."

No näytäppäs yksikin lähde, jossa atomien elektronien tiloja esitetään mallilla, jossa "radan kehälle mahtuu tasaluku elektronin de Broglie aallonpituuksia". Tulet hyvin pian huomaamaan, ettei sellaista lähdettä ole olemassakaan, vaan tuossa on kyse Bohrin semiklassisesta hömppäteoriasta. Todellisuudessa elektronien tilat saadaan, kun ratkaistaan kyseistä potentiaalia vastaava Schrödingerin yhtälö.

Lue lisää

Mahtua on väärä sana. Kyse on eräänlaisesta resonanssista.
Ja vieläkin toistan. Ei tässä Bohrin atomimallista puhuta, vaan De Broglie aallosta, joka kuuluu jo lukion pitkän fysiikan kurssiin. Tosin Bohrin atomimalliin se alun perin sovitettiin, mutta se ei mitenkään tee faktasta vanhentunutta.

Maalampi- Perko : Johdatus moderniin fysiikkaan
Steven Weinberg: Unelmia viimeisetä teoriasta
Nämä olen jo käsitellyt.

Sitten lisää..
Richard Turton Kvanttipiste s.137:
"Elektronin pienimmän radan De Broglien aallonpituus on täsmälleen sama kuin Bohrin ennustama: Vastaavasti toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja.

Werner von Heisenberg Fysiikka ja filosofia s.46:
"Geometrisistä syistä ydintä kiertävä De Broglien aalto voi olla vain stationaarinen ja kiertoradan ympärysmitta tulee olla aallonpituuden kokonaiskerrannainen"


Nyt olisi sinun aika laittaa edes yksi linkki tunnetun fyysikon väitteeseen, jossa todetaan De Broglie aalto vanhentuneeksi teoriaksi.

De Broglie aallonpituudesta:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CCwQFjAA&url=http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Broglien_aallonpituus&ei=gvY3UrieD4iF4gS8hIH4Cg&usg=AFQjCNGYwblejNejWQvRcwjLG-DWbj7VkA

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&ved=0CFYQFjAG&url=http://peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/sepanlukio/opiskelu/oppiaineet/fysiikka/fysiikka/smsateily/dualismi&ei=gvY3UrieD4iF4gS8hIH4Cg&usg=AFQjCNHXADR9BD4Z10-GR5aFD0SxfMJTig



"Yhtä kaikki: molemmissa pätee kaava E=mc^2. "

Ihanko totta? Molekyylisidokset, kuten inonisidos perustuu sähkömagnetismiin. Sen rikkoutuessa massaa ei häviä.

hggfiy kirjoitti:

Mahtua on väärä sana. Kyse on eräänlaisesta resonanssista.
Ja vieläkin toistan. Ei tässä Bohrin atomimallista puhuta, vaan De Broglie aallosta, joka kuuluu jo lukion pitkän fysiikan kurssiin. Tosin Bohrin atomimalliin se alun perin sovitettiin, mutta se ei mitenkään tee faktasta vanhentunutta.

Maalampi- Perko : Johdatus moderniin fysiikkaan
Steven Weinberg: Unelmia viimeisetä teoriasta
Nämä olen jo käsitellyt.

Sitten lisää..
Richard Turton Kvanttipiste s.137:
"Elektronin pienimmän radan De Broglien aallonpituus on täsmälleen sama kuin Bohrin ennustama: Vastaavasti toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja.

Werner von Heisenberg Fysiikka ja filosofia s.46:
"Geometrisistä syistä ydintä kiertävä De Broglien aalto voi olla vain stationaarinen ja kiertoradan ympärysmitta tulee olla aallonpituuden kokonaiskerrannainen"


Nyt olisi sinun aika laittaa edes yksi linkki tunnetun fyysikon väitteeseen, jossa todetaan De Broglie aalto vanhentuneeksi teoriaksi.

De Broglie aallonpituudesta:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CCwQFjAA&url=http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Broglien_aallonpituus&ei=gvY3UrieD4iF4gS8hIH4Cg&usg=AFQjCNGYwblejNejWQvRcwjLG-DWbj7VkA

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&ved=0CFYQFjAG&url=http://peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/sepanlukio/opiskelu/oppiaineet/fysiikka/fysiikka/smsateily/dualismi&ei=gvY3UrieD4iF4gS8hIH4Cg&usg=AFQjCNHXADR9BD4Z10-GR5aFD0SxfMJTig



"Yhtä kaikki: molemmissa pätee kaava E=mc^2. "

Ihanko totta? Molekyylisidokset, kuten inonisidos perustuu sähkömagnetismiin. Sen rikkoutuessa massaa ei häviä.

Lue lisää

Lisää:
Wiki: " De Broglien mukaan tämä rajoitus johtuu siitä, että näillä etäisyyksillä kiertoradan pituus on jokin aallonpituuden kokonainen monikerta, joten elektronit voivat muodostaa seisovia aaltoja.[3]
Aaltokuvassa hiukkasia kutsutaan de Broglien aalloiksi. Vuonna 1926 Schrödinger tarkensi oletusta esittämällä Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa näiden aaltojen aaltofunktiota."

Fysiikan tehtävä: "Arvioi de Broglie –aallonpituuden avulla, kuinka suuri liike-energia on elektronilla, jonka liike on rajoittunut Au-ytimen sisälle. Arvioi myös tällaisen elektronin Coulombin
sidosenergia. Voiko ydin siis olla protonien ja elektronien sidottu tila? Tämä mielenkiintoinen idea liittyy ennen neutronin löytymistä vallinneeseen atomikäsitykseen."

Maalampi opetusmoniste Kvanttifysiikan maailma: " De Broglie aallonpituus . ... aallon pituus on suurempi, kuin hiukkasen liikettä rajoittavien potentiaa- liesteiden ulottuvuus. Tästä syystä kvanttimekaaniset ..."

Helsingin yliopisto fysiikan laitos opetusmoniste: "De Broglie johti kaavan , jossa hiukkasen aallonpituus on Planckin vakio jaettuna hiukkasen liikemäärällä.

toebi kirjoitti:

Einsteinin kaava on väärin. Oikea muoto on E=mn, missä n on hiukkasen pyörimisfrekvenssi. Valon nopeuden neliöllä ei ole mitään tekemistä (todellisuudessa) hiukkasen energian kanssa. Ja miksi ihmeessä olisikaan?

Lue lisää

On se pakko olla siellä, johtuen mm. metriikasta ja eri toten siitä, että Einstein tulkitsi tieteelliset lait juuri oikein. Einsteinin erityinen suheellisuusteoria pitää paikkansa tn=0,5 a priori, niin kuin pitääkin.

Näin siis metodisesti, en ota itse substanssiin kantaa, koska en ole fyysikko.

Mane kirjoitti:

On se pakko olla siellä, johtuen mm. metriikasta ja eri toten siitä, että Einstein tulkitsi tieteelliset lait juuri oikein. Einsteinin erityinen suheellisuusteoria pitää paikkansa tn=0,5 a priori, niin kuin pitääkin.

Näin siis metodisesti, en ota itse substanssiin kantaa, koska en ole fyysikko.

Lue lisää

Olet oikeassa, valon nopeus on oleellista metriikan kannalta. Energian ja lepomassan suhteessa se on tarpeeton, se ei kuvaa mitään todellisuudesta.

Lisää vettä myllyyn kirjoitti:

Lisää:
Wiki: " De Broglien mukaan tämä rajoitus johtuu siitä, että näillä etäisyyksillä kiertoradan pituus on jokin aallonpituuden kokonainen monikerta, joten elektronit voivat muodostaa seisovia aaltoja.[3]
Aaltokuvassa hiukkasia kutsutaan de Broglien aalloiksi. Vuonna 1926 Schrödinger tarkensi oletusta esittämällä Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa näiden aaltojen aaltofunktiota."

Fysiikan tehtävä: "Arvioi de Broglie –aallonpituuden avulla, kuinka suuri liike-energia on elektronilla, jonka liike on rajoittunut Au-ytimen sisälle. Arvioi myös tällaisen elektronin Coulombin
sidosenergia. Voiko ydin siis olla protonien ja elektronien sidottu tila? Tämä mielenkiintoinen idea liittyy ennen neutronin löytymistä vallinneeseen atomikäsitykseen."

Maalampi opetusmoniste Kvanttifysiikan maailma: " De Broglie aallonpituus . ... aallon pituus on suurempi, kuin hiukkasen liikettä rajoittavien potentiaa- liesteiden ulottuvuus. Tästä syystä kvanttimekaaniset ..."

Helsingin yliopisto fysiikan laitos opetusmoniste: "De Broglie johti kaavan , jossa hiukkasen aallonpituus on Planckin vakio jaettuna hiukkasen liikemäärällä.

Lue lisää

Oletko nyt aivan varma, etteivät nuo mainitsemasi sitaatit käsitelleet Bohrin atomimallia? De Broglie paranteli Bohrin atomimallia, MUTTA se toimi edelleen vain vetyatomille. Tarvittiin Schrödingerin yhtälö selvittämään elektronien dynamiikka kaikille muille atomisysteemeille.

Schrödinger käytti de Broglien kaavaa teoriassaan, mutta mistään "radoista" tai "moninkerroista" ei todellakaan enää puhuttu.

Sulla on jokin fiksaatio yrittää selittää atomien elektronien liike triviaalisti de Broglien aaltojen avulla. Oikea malli, eli Schrödingerin yhtälö, on hyvin matemaattinen ja sen ratkaisut monimutkaisia.

Lueppa vaikka seuraavasta lähteestä pari ekaa sivua, niin voit ymmärtää:

http://www.colorado.edu/physics/EducationIssues/ModernPhysics/Lecture_Notes/CSMSP11_Lecture14_SternGerlach(asgiven).pdf

tietää_ kirjoitti:

Oletko nyt aivan varma, etteivät nuo mainitsemasi sitaatit käsitelleet Bohrin atomimallia? De Broglie paranteli Bohrin atomimallia, MUTTA se toimi edelleen vain vetyatomille. Tarvittiin Schrödingerin yhtälö selvittämään elektronien dynamiikka kaikille muille atomisysteemeille.

Schrödinger käytti de Broglien kaavaa teoriassaan, mutta mistään "radoista" tai "moninkerroista" ei todellakaan enää puhuttu.

Sulla on jokin fiksaatio yrittää selittää atomien elektronien liike triviaalisti de Broglien aaltojen avulla. Oikea malli, eli Schrödingerin yhtälö, on hyvin matemaattinen ja sen ratkaisut monimutkaisia.

Lueppa vaikka seuraavasta lähteestä pari ekaa sivua, niin voit ymmärtää:

http://www.colorado.edu/physics/EducationIssues/ModernPhysics/Lecture_Notes/CSMSP11_Lecture14_SternGerlach(asgiven).pdf

Lue lisää

Olen varma.
Esimerkiksi Turtonin Kvanttipiste on vuodelta 1995. Ei ihan Bohrin aikaista tietoa. Hän toteaa, kuten jo edellä kerroin:
"Elektronin radan De Broglien.. toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja."
Montako rataa vetyatomin elektronilla mielestäsi on?

Wiki:
"Ajasta riippumaton Schrödingerin yhtälö saadaan tästä de Broglien kaavojen avulla seuraavasti. Oletetaan, että hiukkasen massa on m, nopeus vh ja kokonaisenergia E. ..."

Schrödinegerin yhtälö perustuu De Broglien kaavoihin. Se on täsmällisempi ja kuvaa hiukkasta paremmin kuin De Broglien aaltoyhtälö, mutta ei suinkaan kumoa sitä. Iältäänkin se on vain pari vuotta De Broglien väikkäriä vanhempi ja edustaa näin saman ikäistä fysiikkaa. Heisenberg taas kehitteli paljolti tältä pohjalta kuuluisan epämääräisyysperiaatteensa.

Nobelistit, professorit, dodentit, yliopistolehtorit eivät näköjään ole sinun veroisiasi fysiikan tuntioita. Olen tuonut sinulle kuormallisen argumentaatiota ja sinä poika vaan jaksat kinata. De Broglien selitys atomiorbitaalien paikoille on täysin pätevä siitä huolimatta, että Schrödinger kehitti teoriaa tarkemmaksi.

Pekka 54 kirjoitti:

Olen varma.
Esimerkiksi Turtonin Kvanttipiste on vuodelta 1995. Ei ihan Bohrin aikaista tietoa. Hän toteaa, kuten jo edellä kerroin:
"Elektronin radan De Broglien.. toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja."
Montako rataa vetyatomin elektronilla mielestäsi on?

Wiki:
"Ajasta riippumaton Schrödingerin yhtälö saadaan tästä de Broglien kaavojen avulla seuraavasti. Oletetaan, että hiukkasen massa on m, nopeus vh ja kokonaisenergia E. ..."

Schrödinegerin yhtälö perustuu De Broglien kaavoihin. Se on täsmällisempi ja kuvaa hiukkasta paremmin kuin De Broglien aaltoyhtälö, mutta ei suinkaan kumoa sitä. Iältäänkin se on vain pari vuotta De Broglien väikkäriä vanhempi ja edustaa näin saman ikäistä fysiikkaa. Heisenberg taas kehitteli paljolti tältä pohjalta kuuluisan epämääräisyysperiaatteensa.

Nobelistit, professorit, dodentit, yliopistolehtorit eivät näköjään ole sinun veroisiasi fysiikan tuntioita. Olen tuonut sinulle kuormallisen argumentaatiota ja sinä poika vaan jaksat kinata. De Broglien selitys atomiorbitaalien paikoille on täysin pätevä siitä huolimatta, että Schrödinger kehitti teoriaa tarkemmaksi.

Lue lisää

"Elektronin radan De Broglien.. toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja."

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei! Tuossa on kyse aaltoversiosta Bohrin atomimallille, joka ONNEKKAASTI sattui selittämään vetyatomin spektrin. Tuota hömppämallia EI VOI soveltaa enää edes heliumille saati muille atomeille! Tuossa sinun kirjassa ei siis käsitellä oikeata kvanttimekaniikkaa, vaan pelkistettyä palikkamallia, joka on edes jotenkin ymmärrettävää populaarikirjojen lukijoille.

"Ajasta riippumaton Schrödingerin yhtälö saadaan tästä de Broglien kaavojen avulla seuraavasti. Oletetaan, että hiukkasen massa on m, nopeus vh ja kokonaisenergia E. ..."

Ei muuten saada.... Schrödingerin yhtälöä voidaan kyllä perustella siten, että (täysin epäfysikaalinen) tasoaalto, jossa käytetään Planckin ja de Broglien kaavoja, asetetaan toteuttamaan energian säilymislaki, ja näin sitten lopputulemana saadaan vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö. Todellinen, siis fysikaalinen, hiukkanen on kuitenkin kolmiulotteinen aaltopaketti, eikä sille pysty tekemään vastaavaa "johtamista". Tarvittaisiin tietoa, jonka mukaan aaltopaketin amplitudifunktio vastaa hiukkasen paikan todennäköisyysamplitudia sekä kyseisen funktion fourier-muunnos vastaa liikemäärän todennäköisyysamplitudia.

De Broglien yhtälö oli vain hyvä arvaus, jolla on todettu olevan fysikaalista perustaa, mutta siittä ei todellakaan seuraa suoraan Schrödingerin kvanttimekaniikkaa. Schrödingerin yhtälössä hyödynnetään de Broglien tarjoamaa linkkiä systeemin liikemäärän ja siihen liittyvän oskillaation välillä.

"Heisenberg taas kehitteli paljolti tältä pohjalta kuuluisan epämääräisyysperiaatteensa."

Ei muuten kehittänyt. Vaikka myöhemmin on huomattu, että Schrödingerin yhtälöstä voi fourier-analyysin avulla johtaa epätarkkuusperiaatteen, niin Heisenberg itse ei näin tehnyt. Epätarkkuusperiaate seuraa Heisenbergin omasta matriisimekaniikasta, kun tarkastellaan epäkommutatiivisia observaabeleita. Fysikaalisen merkitysken epätarkkuudelle Heisenberg sai silloin, kun hän koitti yhdistää diskreetteihin havaintoihin perustuvaa kvanttiteoriaansa sekä erilaisten mitattavien suureiden täsmällistä olemassaoloa.

"De Broglien selitys atomiorbitaalien paikoille on täysin pätevä siitä huolimatta, että Schrödinger kehitti teoriaa tarkemmaksi."

Ei helvetissä ole! Sitä paitsi de Broglie ei edes puhunut mistään orbitaaleista (ne ovat todennäköisyystiloja) vaan ydintä kiertävistä radoista! Kyseessä on semiklassinen hömppä, jota historiallisista syistä esitellään kvanttimekaniikan peruskursseilla.

Tietää_ kirjoitti:

"Elektronin radan De Broglien.. toinen ja kolmas rata sisältävät täsmälleen kaksi ja kolme De Broglie aallonpituutta. ...Tuloksen perusteella ymmärrämme, miksi vain tietyt radat ovat sallittuja."

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei! Tuossa on kyse aaltoversiosta Bohrin atomimallille, joka ONNEKKAASTI sattui selittämään vetyatomin spektrin. Tuota hömppämallia EI VOI soveltaa enää edes heliumille saati muille atomeille! Tuossa sinun kirjassa ei siis käsitellä oikeata kvanttimekaniikkaa, vaan pelkistettyä palikkamallia, joka on edes jotenkin ymmärrettävää populaarikirjojen lukijoille.

"Ajasta riippumaton Schrödingerin yhtälö saadaan tästä de Broglien kaavojen avulla seuraavasti. Oletetaan, että hiukkasen massa on m, nopeus vh ja kokonaisenergia E. ..."

Ei muuten saada.... Schrödingerin yhtälöä voidaan kyllä perustella siten, että (täysin epäfysikaalinen) tasoaalto, jossa käytetään Planckin ja de Broglien kaavoja, asetetaan toteuttamaan energian säilymislaki, ja näin sitten lopputulemana saadaan vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö. Todellinen, siis fysikaalinen, hiukkanen on kuitenkin kolmiulotteinen aaltopaketti, eikä sille pysty tekemään vastaavaa "johtamista". Tarvittaisiin tietoa, jonka mukaan aaltopaketin amplitudifunktio vastaa hiukkasen paikan todennäköisyysamplitudia sekä kyseisen funktion fourier-muunnos vastaa liikemäärän todennäköisyysamplitudia.

De Broglien yhtälö oli vain hyvä arvaus, jolla on todettu olevan fysikaalista perustaa, mutta siittä ei todellakaan seuraa suoraan Schrödingerin kvanttimekaniikkaa. Schrödingerin yhtälössä hyödynnetään de Broglien tarjoamaa linkkiä systeemin liikemäärän ja siihen liittyvän oskillaation välillä.

"Heisenberg taas kehitteli paljolti tältä pohjalta kuuluisan epämääräisyysperiaatteensa."

Ei muuten kehittänyt. Vaikka myöhemmin on huomattu, että Schrödingerin yhtälöstä voi fourier-analyysin avulla johtaa epätarkkuusperiaatteen, niin Heisenberg itse ei näin tehnyt. Epätarkkuusperiaate seuraa Heisenbergin omasta matriisimekaniikasta, kun tarkastellaan epäkommutatiivisia observaabeleita. Fysikaalisen merkitysken epätarkkuudelle Heisenberg sai silloin, kun hän koitti yhdistää diskreetteihin havaintoihin perustuvaa kvanttiteoriaansa sekä erilaisten mitattavien suureiden täsmällistä olemassaoloa.

"De Broglien selitys atomiorbitaalien paikoille on täysin pätevä siitä huolimatta, että Schrödinger kehitti teoriaa tarkemmaksi."

Ei helvetissä ole! Sitä paitsi de Broglie ei edes puhunut mistään orbitaaleista (ne ovat todennäköisyystiloja) vaan ydintä kiertävistä radoista! Kyseessä on semiklassinen hömppä, jota historiallisista syistä esitellään kvanttimekaniikan peruskursseilla.

Lue lisää

Siis proffat ja nobelistit ovat väärässä ja sinä oikeassa.
De Broglie pätee oikean fyysikon mielestä kolmennelle radalle tai nykyisin käytetään termiä orbitaali. Montako niitä insinöörin (?) mielestä vetyatomilla olikaan?

"Ei muuten saada"???
Kas kun useampi lähde on sitä mieltä, että Schrödingerin aaltoyhtälö on johdettu juurikin De Broglien yhtälöstä. Sinä tietysti tiedät paremmin.
Heisenberg käytti nimenomaan Schrödeingerin yhtälöä pohjana kehittäessään epämääräisyysperiaatettaan. Tähänkin löytyy lähteitä.
Prof Maalampi: "Erwin Schrödingerin keksimä aineaallon yhtälö....Koska aineaalto toteuttaa de Broglien ehdot..."
Nobelisti Weinberg : " De Broglie.... hänen melko epämääräiset energia-aaltoja koskeneet ajatuksensa saattoi Schrödinger Zyrihissä 1925 -1926 täsmälliseen ja yhtenäiseen matemaattiseen muotoon, joka sovelti elektronien ja muiden hiukkasten käsittelyyn millaisiss atomeissa ja molekyyleissä tahansa"

Siinä taas proffa ja nobelisti ovat kanssasi eri mieltä. Arvaahan vaan ketä uskon.

Pekka 54 kirjoitti:

Siis proffat ja nobelistit ovat väärässä ja sinä oikeassa.
De Broglie pätee oikean fyysikon mielestä kolmennelle radalle tai nykyisin käytetään termiä orbitaali. Montako niitä insinöörin (?) mielestä vetyatomilla olikaan?

"Ei muuten saada"???
Kas kun useampi lähde on sitä mieltä, että Schrödingerin aaltoyhtälö on johdettu juurikin De Broglien yhtälöstä. Sinä tietysti tiedät paremmin.
Heisenberg käytti nimenomaan Schrödeingerin yhtälöä pohjana kehittäessään epämääräisyysperiaatettaan. Tähänkin löytyy lähteitä.
Prof Maalampi: "Erwin Schrödingerin keksimä aineaallon yhtälö....Koska aineaalto toteuttaa de Broglien ehdot..."
Nobelisti Weinberg : " De Broglie.... hänen melko epämääräiset energia-aaltoja koskeneet ajatuksensa saattoi Schrödinger Zyrihissä 1925 -1926 täsmälliseen ja yhtenäiseen matemaattiseen muotoon, joka sovelti elektronien ja muiden hiukkasten käsittelyyn millaisiss atomeissa ja molekyyleissä tahansa"

Siinä taas proffa ja nobelisti ovat kanssasi eri mieltä. Arvaahan vaan ketä uskon.

Lue lisää

Lisää:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&ved=0CEIQFjAE&url=http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/kvmI/luennot/moniste.pdf&ei=jVg4Uob8OYeA4gSPqoCQCg&usg=AFQjCNFpG4EvpbHf6hpZ4FUTemg9mqbwKw

"Historiallisista syistä Schrödingerin yhtälöä usein "johdetaan" käyttämällä hyväksi DeBroglien esitämää aineaalto-teoriaa, kuten Schrödinger aikoinaan teki."

Oulun yliopistollakin opetetan väärin.

Pekka 54 kirjoitti:

Siis proffat ja nobelistit ovat väärässä ja sinä oikeassa.
De Broglie pätee oikean fyysikon mielestä kolmennelle radalle tai nykyisin käytetään termiä orbitaali. Montako niitä insinöörin (?) mielestä vetyatomilla olikaan?

"Ei muuten saada"???
Kas kun useampi lähde on sitä mieltä, että Schrödingerin aaltoyhtälö on johdettu juurikin De Broglien yhtälöstä. Sinä tietysti tiedät paremmin.
Heisenberg käytti nimenomaan Schrödeingerin yhtälöä pohjana kehittäessään epämääräisyysperiaatettaan. Tähänkin löytyy lähteitä.
Prof Maalampi: "Erwin Schrödingerin keksimä aineaallon yhtälö....Koska aineaalto toteuttaa de Broglien ehdot..."
Nobelisti Weinberg : " De Broglie.... hänen melko epämääräiset energia-aaltoja koskeneet ajatuksensa saattoi Schrödinger Zyrihissä 1925 -1926 täsmälliseen ja yhtenäiseen matemaattiseen muotoon, joka sovelti elektronien ja muiden hiukkasten käsittelyyn millaisiss atomeissa ja molekyyleissä tahansa"

Siinä taas proffa ja nobelisti ovat kanssasi eri mieltä. Arvaahan vaan ketä uskon.

Lue lisää

1. De Broglien atomimalli selittää onnekkaasti vetyatomin, mutta siihen se sitten jääkin.

2. Schrödingern yhtälö on fysiika perusyhtälö, joten sitä ei pysty mistään johtaan.

3. Heisenberg ei todellakaan käyttänyt Schrödingrin yhtälöä epätarkkuusperiaatteensa johtamiseen. Mistä ihmeestä olet saanu tuollaisen luulon päähäsi?

4. Minä, proffa tai nobelisti emme ole asiasta erimielisiä. Sinulla on vain täysin väärä käsitys koko asiasta.


Lue seuraavan linkin monistetta sivulta 145 eteenpäin, niin ehkä alat uskomaan, että mistä tässä on kyse:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/KM_Luku4.pdf

Kun olet tuohon monisteeseen tutustunut, niin ehkäpä ymärrät miksi kvanttimekaniikka on niin vaikeaa, eivätkä mitkään pilipaliratamallit voi toimia. Näin siis totean ihan sopuisasti, ja toivon että sulla riittää matemaattista osaamista tuon monisteen lukemiseen. Populaarikirjat antavat liian romanttisen kuvat oikeasta kvanttimekaniikasta.

Ja jos edelleen aihepiiri vielä kiinnostaa, niin tutustu kvanttiteorian perusteisiin:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/

Antoisia lukuhetkiä...

gcghfgxjg kirjoitti:

Lisää:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&ved=0CEIQFjAE&url=http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/kvmI/luennot/moniste.pdf&ei=jVg4Uob8OYeA4gSPqoCQCg&usg=AFQjCNFpG4EvpbHf6hpZ4FUTemg9mqbwKw

"Historiallisista syistä Schrödingerin yhtälöä usein "johdetaan" käyttämällä hyväksi DeBroglien esitämää aineaalto-teoriaa, kuten Schrödinger aikoinaan teki."

Oulun yliopistollakin opetetan väärin.

Lue lisää

"Historiallisista syistä Schrödingerin yhtälöä usein "johdetaan" käyttämällä hyväksi DeBroglien esitämää aineaalto-teoriaa, kuten Schrödinger aikoinaan teki."

Kyseistä perusyhtälöä ei voi mistään johtaa. Schrödinger käytti Planckin kaava oskillaattorin energialle, de Broglien aallonpituuden kaavaa ja kokonaisenergian lauseketta sekä omaa intuitiota. Schrödinger teki monta väärää arvausta ennen kuin löysi sellaisen yhtälön, mikä toimii käytännössä.

Ouun yliopistolla ei opeteta väärin; sinä et vain ymmärrä.

Tietää_ kirjoitti:

1. De Broglien atomimalli selittää onnekkaasti vetyatomin, mutta siihen se sitten jääkin.

2. Schrödingern yhtälö on fysiika perusyhtälö, joten sitä ei pysty mistään johtaan.

3. Heisenberg ei todellakaan käyttänyt Schrödingrin yhtälöä epätarkkuusperiaatteensa johtamiseen. Mistä ihmeestä olet saanu tuollaisen luulon päähäsi?

4. Minä, proffa tai nobelisti emme ole asiasta erimielisiä. Sinulla on vain täysin väärä käsitys koko asiasta.


Lue seuraavan linkin monistetta sivulta 145 eteenpäin, niin ehkä alat uskomaan, että mistä tässä on kyse:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/KM_Luku4.pdf

Kun olet tuohon monisteeseen tutustunut, niin ehkäpä ymärrät miksi kvanttimekaniikka on niin vaikeaa, eivätkä mitkään pilipaliratamallit voi toimia. Näin siis totean ihan sopuisasti, ja toivon että sulla riittää matemaattista osaamista tuon monisteen lukemiseen. Populaarikirjat antavat liian romanttisen kuvat oikeasta kvanttimekaniikasta.

Ja jos edelleen aihepiiri vielä kiinnostaa, niin tutustu kvanttiteorian perusteisiin:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/

Antoisia lukuhetkiä...

Lue lisää

Jaaha, wanha fabu lopetti inttämisen... ehkä hän alkoi ihan oikeasti opettelemaan mitä kvanttimekaniikka tarkoittaa.

Helvetin hyvä! Oppiminen on iloinen asia :)

Tietää_ kirjoitti:

Jaaha, wanha fabu lopetti inttämisen... ehkä hän alkoi ihan oikeasti opettelemaan mitä kvanttimekaniikka tarkoittaa.

Helvetin hyvä! Oppiminen on iloinen asia :)

Lue lisää

Tästähän se toisessa ketjussa lähti:

Minä:
"Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."
Sinä:
Et ole esittänyt MITÄÄN todisteita tukemaan tuota mielikutuksekasta väitettä..."

Nyt olen tuonut autokuormallisen todisteita nobelistin, proffien, ammattifyysikkojen kertomina. Pelle_Hermanni tekee rapuväistöjä ja väittää tietävänsä (muka?) di koulutuksella paremmin asiat, kuin fyssan nobelistit ja proffat.Ihan näyttää siltä, ettei sinulla ollut ennen keskustelua hajuakaan siitä, miten Schrödingerin aaltoyhtälö suhtautuu de Broglien aalton.
Kaltaisesi pakkomielteisen vinopään kanssa on aivan turha keskustella. Egosi kun ei anna periksi myöntää, että väitteesi "Et ole esittänyt mitään.." esittäessäsi et raukka parka ymmärtänyt, että tieteen historia on täynnä näyttöjä siitä, kuinka väitteeni pitää paikkaansa. Olet joutunut koko ajan ahtaammalle ja vastauksesi on ollut omaa tyhjää jorinaasi, jonka mukaan fysiikan huippuammattilaiset ovat väärässä, yliopistot opettavat väärin ja joku (mukamas) Di tuntee kvanttifysiikan historiaa alan asiantuntijoita paremmin..

Ihan oikeasti ei kiinnosta alkaa opetella kvanttifysiikkaa. Ei riitä rahkeet matematiikan osalta. Lappalaiskäännös ja Fuorier ryyditettynä Besselin funktiolla ja Boden diagrammilla alkaa olla siinä rajalla, mitä lukion pitkän jälkeen tiesin. Mutta eipä se ole näköjään riittäneet sinullakaan.

Oma kiinnostukseni kohde on luonnontieteiden historia, josta fysiikka näyttelee tärkeää, mutta kuitenkin vain rajattua osa-aluetta ja kvanttifysiikka fysiikan kapeaa sektoria.

Mutta kuten on selvästi tullut ilmi, olen (muka?) DI:n kusaissut poikki moneen kertaan tarkoilla asiantuntijasitaateilla, joihin (muka) DI on pystynyt sölköttämään vain omia tulkintojaan ja epäilyjään. Suomen yliopistot opettavat de Broglie aaltoja faktana ja de Broglien ja Schrödingerin aikalainen, joskin paljon tunnustetumpi fyysikko Weinberg, on kertonut Schrödingerin pohjanneen aaltofunktionsa juurikin de Broglien työhön, jonka sinä yrität pakkoneuroosin omaisesti kieltää. Saman ovat ilmaiseet monet muutkin linkittämäni asiantuntijat.

Missä ovat sinun asiantuntijasi. Oma inte ei ihan taida riittää, vaikka kovastihan sinä poika yrität. Omalta osaltani päätän keskustelumme tähän. Luoen toki vastauskommenttisi, mutta tietotasostasi ja älykkyydestäsi yleensä minulla on jo käsitys, joka ei taida pitkästäkään kommentista muuttua.

Peräkaneetiksi kommentoin vielä seuraava, ja tämä on ihan vapaasti käsitettävissä kettuiluksi. Ole hyvä:

"Jaaha, wanha fabu lopetti inttämisen"

Vanhalla eläkeläiselläkin on runsaasti muutakin tekemistä kuin netissä npäivystäminen. Kun itse olin työelämässä kuten kertomasi mukaan sinä (muka) DI (muka) olet, niin eipä ollut aikaa päivystää työaikana netissä.

"So long " on ameriikkaa ja tarkoittaa suomeksi "nuin pitkä"

Hei pelle kirjoitti:

Tästähän se toisessa ketjussa lähti:

Minä:
"Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."
Sinä:
Et ole esittänyt MITÄÄN todisteita tukemaan tuota mielikutuksekasta väitettä..."

Nyt olen tuonut autokuormallisen todisteita nobelistin, proffien, ammattifyysikkojen kertomina. Pelle_Hermanni tekee rapuväistöjä ja väittää tietävänsä (muka?) di koulutuksella paremmin asiat, kuin fyssan nobelistit ja proffat.Ihan näyttää siltä, ettei sinulla ollut ennen keskustelua hajuakaan siitä, miten Schrödingerin aaltoyhtälö suhtautuu de Broglien aalton.
Kaltaisesi pakkomielteisen vinopään kanssa on aivan turha keskustella. Egosi kun ei anna periksi myöntää, että väitteesi "Et ole esittänyt mitään.." esittäessäsi et raukka parka ymmärtänyt, että tieteen historia on täynnä näyttöjä siitä, kuinka väitteeni pitää paikkaansa. Olet joutunut koko ajan ahtaammalle ja vastauksesi on ollut omaa tyhjää jorinaasi, jonka mukaan fysiikan huippuammattilaiset ovat väärässä, yliopistot opettavat väärin ja joku (mukamas) Di tuntee kvanttifysiikan historiaa alan asiantuntijoita paremmin..

Ihan oikeasti ei kiinnosta alkaa opetella kvanttifysiikkaa. Ei riitä rahkeet matematiikan osalta. Lappalaiskäännös ja Fuorier ryyditettynä Besselin funktiolla ja Boden diagrammilla alkaa olla siinä rajalla, mitä lukion pitkän jälkeen tiesin. Mutta eipä se ole näköjään riittäneet sinullakaan.

Oma kiinnostukseni kohde on luonnontieteiden historia, josta fysiikka näyttelee tärkeää, mutta kuitenkin vain rajattua osa-aluetta ja kvanttifysiikka fysiikan kapeaa sektoria.

Mutta kuten on selvästi tullut ilmi, olen (muka?) DI:n kusaissut poikki moneen kertaan tarkoilla asiantuntijasitaateilla, joihin (muka) DI on pystynyt sölköttämään vain omia tulkintojaan ja epäilyjään. Suomen yliopistot opettavat de Broglie aaltoja faktana ja de Broglien ja Schrödingerin aikalainen, joskin paljon tunnustetumpi fyysikko Weinberg, on kertonut Schrödingerin pohjanneen aaltofunktionsa juurikin de Broglien työhön, jonka sinä yrität pakkoneuroosin omaisesti kieltää. Saman ovat ilmaiseet monet muutkin linkittämäni asiantuntijat.

Missä ovat sinun asiantuntijasi. Oma inte ei ihan taida riittää, vaikka kovastihan sinä poika yrität. Omalta osaltani päätän keskustelumme tähän. Luoen toki vastauskommenttisi, mutta tietotasostasi ja älykkyydestäsi yleensä minulla on jo käsitys, joka ei taida pitkästäkään kommentista muuttua.

Peräkaneetiksi kommentoin vielä seuraava, ja tämä on ihan vapaasti käsitettävissä kettuiluksi. Ole hyvä:

"Jaaha, wanha fabu lopetti inttämisen"

Vanhalla eläkeläiselläkin on runsaasti muutakin tekemistä kuin netissä npäivystäminen. Kun itse olin työelämässä kuten kertomasi mukaan sinä (muka) DI (muka) olet, niin eipä ollut aikaa päivystää työaikana netissä.

"So long " on ameriikkaa ja tarkoittaa suomeksi "nuin pitkä"

Lue lisää

Sun kohdalla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko a) olet aivan helvetin tyhmä, tai b) neuroottisella vimmalla haluat kieltää olevasi väärässä. Joten kumpi se nyt sitten on?

Annoin sinulle linkin suomenkieliseen TKK:n opetusmonisteeseen, jossa sivulla 145 käydään nopeasti lävitse Bohrin ja de Broglien semiklassinen atomimalli. Kyseinen atomimalli on juurikin se sama, mitä Te olette jatkuvasti tuputtaneet suurena totuutena ja johon teillä on ollut antaa nimekkäiden tiedemiesten viitteitä.

Monisteessa sanotaan:

"Bohrin atomimallissa vedyn elektronin sallitut energiatilat johdetaan
käyttäen hyväksi klassisen mekaniikan liikeyhtälöitä ja de Broglie- aallonpituuden määritelmää. Elektronitiloja kuvataan seisovien aaltojen avulla.
Ks. kuva 4-7. Oletetaan, että elektroni kiertää ydintä ympyrän muotoista
rataa, jonka pituus on jokin de Broglie-aallonpituuden monikerta."

Kyseinen atomimalli on semiklassista hömppää, eikä se edusta oikeaa kvanttimekaniikkaa eikä sillä saa oikeita tuloksia (vaikka esim. Sommerfeld ja Ehrenfest kovasti yrittivätkin yleistää Bohrin mallia). Nyt jos luet tuota monistetta eteenpäin, niin ilman mitään matemaattista osaamistakin huomaat, että Bohrin atomimalli on erittäin naiivi, eikä se kerro mitään orbitaaleista; elektroni vain kiertää ympyrää ytimen ympärillä ja luoja tietää miksi. Bohrin malli selittää hyvin vetyatomin, mutta vain ja ainoastaan vetyatomin.

Sivulla 154 todetaan seuraavaa:

"Bohrin malli tulee siis tarkemmaksi suurilla pääkvanttiluvun arvoilla. Tämä on
ymmärrettävissä siten, että suurilla kvanttiluvuilla lähestytään ns.
semiklassista aluetta, jossa Bohrin mallin oletukset ovat vähemmän
virheellisiä."

Tuon jälkeen monisteessa aletaan esittelemään Schrödingerin yhtälön ratkaisemista vetyatomille ja kuten varmasti huomaan, niin kyseinen teoria on aivan eri planeetalta verrattuna Bohrin triviaaliin atomimalliin! Schrödingerin teoria selittää ilmiöitä ja antaa oikeita vastauksia, toisin kuin sinun totuutena pitämäsi Bohrin ja de Broglien semiklassinen atomimalli. Sinun antamasi viitteet käsittelevät Bohrin atomimallia, jota on helppo popularisoida kadunmiehelle vaikka se onkin täysin päin mäntyä. Kyseessä on historialliinen jäänne, jota käytetään palikkamallina oikeaan kvanttimekaniikkaan.

http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/KM_Luku4.pdf

Edellisessä ketjussa kerroin jo, mitä ongelmia Bohrin mallilla on:

1. Bohrin mallissa elektronilla on tietty sijainti radalla sekä tietty liikemäärä koko ajan, mutta tämä on vastoin Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. (Joten tuskinpa vain Heisenberg sinun viitteessäsi tosissaan tarkoitti, että Bohrin atomiteoria on totta!)

2. Bohrin mallissa "rataliikemäärän" pienin arvo on noin Planckin vakion luokkaa, mutta todellisuudessa kulmaliikemäärä on perustilalla nolla. Bohrin atomi siis säteilisi hullun lailla koko ajan! (Eli koska me olemme olemassa, niin atomit tuskin säteilevät rajattomasti).

3. Bohrin mallissa elektronilla on joka hetki tietty energian arvo, eikä eri energioiden kombinaatiota - siis eri energiatilojen superpositiota - ja tämä on vastoin todennäköisyydellä selittyviä havaintoja. (Tuskinpa vain Weinberg tai Maalampi ovat kieltäneet kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa, vaikka voivat Bohrin mallista ohimennen mainitakkin).

Lisää kritiikkiä Bohrin atomimallille löytyy tuolta: http://en.wikipedia.org/wiki/Bohr_model#Shortcomings

Elikä, elikä... Sut on nyt murskattu ja tuhottu ja lytätty maanrakoon monta kertaa tämän keskustelun aikana, mutta edelleenkään et pääse fiksaatiostasi eroon. Todellisuudentajun menettäminen on ikävä asia.

Sinun kohdallasi on osuvaa siteerata Friedrich Nietzscheä: "Tyhmyyden edessä itse jumalatkin ovat voimattomia."

Mutta joo, oikeassa olet siinä, ettei minullakaan ole aikaa ruveta loputtomasti kinastelemaan. Toimin tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ja haluan aina saada kuulijat ymmärtämään asioita, mutta, kuten itsestäsi sen huomaat, ei se tehtävä aina onnistu. En ala enempää sinuun aikaa kuluttamaan (ja saattaahan olla, että olet vain pirullinen nettitrolli), joten So long!

P.S. Missään lukiossa (kuin ehkä sinun mielikuvituslukiossa) ei opeteta laplaceja, fouriereita tai besseleitä...

Tietää_ kirjoitti:

Sun kohdalla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko a) olet aivan helvetin tyhmä, tai b) neuroottisella vimmalla haluat kieltää olevasi väärässä. Joten kumpi se nyt sitten on?

Annoin sinulle linkin suomenkieliseen TKK:n opetusmonisteeseen, jossa sivulla 145 käydään nopeasti lävitse Bohrin ja de Broglien semiklassinen atomimalli. Kyseinen atomimalli on juurikin se sama, mitä Te olette jatkuvasti tuputtaneet suurena totuutena ja johon teillä on ollut antaa nimekkäiden tiedemiesten viitteitä.

Monisteessa sanotaan:

"Bohrin atomimallissa vedyn elektronin sallitut energiatilat johdetaan
käyttäen hyväksi klassisen mekaniikan liikeyhtälöitä ja de Broglie- aallonpituuden määritelmää. Elektronitiloja kuvataan seisovien aaltojen avulla.
Ks. kuva 4-7. Oletetaan, että elektroni kiertää ydintä ympyrän muotoista
rataa, jonka pituus on jokin de Broglie-aallonpituuden monikerta."

Kyseinen atomimalli on semiklassista hömppää, eikä se edusta oikeaa kvanttimekaniikkaa eikä sillä saa oikeita tuloksia (vaikka esim. Sommerfeld ja Ehrenfest kovasti yrittivätkin yleistää Bohrin mallia). Nyt jos luet tuota monistetta eteenpäin, niin ilman mitään matemaattista osaamistakin huomaat, että Bohrin atomimalli on erittäin naiivi, eikä se kerro mitään orbitaaleista; elektroni vain kiertää ympyrää ytimen ympärillä ja luoja tietää miksi. Bohrin malli selittää hyvin vetyatomin, mutta vain ja ainoastaan vetyatomin.

Sivulla 154 todetaan seuraavaa:

"Bohrin malli tulee siis tarkemmaksi suurilla pääkvanttiluvun arvoilla. Tämä on
ymmärrettävissä siten, että suurilla kvanttiluvuilla lähestytään ns.
semiklassista aluetta, jossa Bohrin mallin oletukset ovat vähemmän
virheellisiä."

Tuon jälkeen monisteessa aletaan esittelemään Schrödingerin yhtälön ratkaisemista vetyatomille ja kuten varmasti huomaan, niin kyseinen teoria on aivan eri planeetalta verrattuna Bohrin triviaaliin atomimalliin! Schrödingerin teoria selittää ilmiöitä ja antaa oikeita vastauksia, toisin kuin sinun totuutena pitämäsi Bohrin ja de Broglien semiklassinen atomimalli. Sinun antamasi viitteet käsittelevät Bohrin atomimallia, jota on helppo popularisoida kadunmiehelle vaikka se onkin täysin päin mäntyä. Kyseessä on historialliinen jäänne, jota käytetään palikkamallina oikeaan kvanttimekaniikkaan.

http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/KM_Luku4.pdf

Edellisessä ketjussa kerroin jo, mitä ongelmia Bohrin mallilla on:

1. Bohrin mallissa elektronilla on tietty sijainti radalla sekä tietty liikemäärä koko ajan, mutta tämä on vastoin Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. (Joten tuskinpa vain Heisenberg sinun viitteessäsi tosissaan tarkoitti, että Bohrin atomiteoria on totta!)

2. Bohrin mallissa "rataliikemäärän" pienin arvo on noin Planckin vakion luokkaa, mutta todellisuudessa kulmaliikemäärä on perustilalla nolla. Bohrin atomi siis säteilisi hullun lailla koko ajan! (Eli koska me olemme olemassa, niin atomit tuskin säteilevät rajattomasti).

3. Bohrin mallissa elektronilla on joka hetki tietty energian arvo, eikä eri energioiden kombinaatiota - siis eri energiatilojen superpositiota - ja tämä on vastoin todennäköisyydellä selittyviä havaintoja. (Tuskinpa vain Weinberg tai Maalampi ovat kieltäneet kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa, vaikka voivat Bohrin mallista ohimennen mainitakkin).

Lisää kritiikkiä Bohrin atomimallille löytyy tuolta: http://en.wikipedia.org/wiki/Bohr_model#Shortcomings

Elikä, elikä... Sut on nyt murskattu ja tuhottu ja lytätty maanrakoon monta kertaa tämän keskustelun aikana, mutta edelleenkään et pääse fiksaatiostasi eroon. Todellisuudentajun menettäminen on ikävä asia.

Sinun kohdallasi on osuvaa siteerata Friedrich Nietzscheä: "Tyhmyyden edessä itse jumalatkin ovat voimattomia."

Mutta joo, oikeassa olet siinä, ettei minullakaan ole aikaa ruveta loputtomasti kinastelemaan. Toimin tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ja haluan aina saada kuulijat ymmärtämään asioita, mutta, kuten itsestäsi sen huomaat, ei se tehtävä aina onnistu. En ala enempää sinuun aikaa kuluttamaan (ja saattaahan olla, että olet vain pirullinen nettitrolli), joten So long!

P.S. Missään lukiossa (kuin ehkä sinun mielikuvituslukiossa) ei opeteta laplaceja, fouriereita tai besseleitä...

Lue lisää

Miksi lässytät Bohrin atomimallista? Eihän siitä ole kysymys. Kyse oli loppumetreillä, johtiko S yhtälönsä B:n perusteella. Vastaus useista eri lähteistä: Johti.
Alussa väitit, ettei ole näyttöä, että B:n aallonpituus mitenkään määrittäisi elektronin orbitaalin tai -radan, jos vanhaa termiä käytetään..
Usean eri lähteen mukaan määrittää.

Ja sana Bohrista. T Ford on auto ja Ferrarin F1 on auto, vaikka yhteistä ei paljoa löydy. Kehittyneemmät atomimallit rakennettiin Bohrin oivallusten pohjalta.

Olet ottanut alkuperäisten väitteitesi suhteen kuonoosi 6-0

Lappalaiskäännökset ja Besselit opiskelin tietenkin lukion jälkeen. Arvaahan missä.

Kiellon päälle kirjoitti:

Miksi lässytät Bohrin atomimallista? Eihän siitä ole kysymys. Kyse oli loppumetreillä, johtiko S yhtälönsä B:n perusteella. Vastaus useista eri lähteistä: Johti.
Alussa väitit, ettei ole näyttöä, että B:n aallonpituus mitenkään määrittäisi elektronin orbitaalin tai -radan, jos vanhaa termiä käytetään..
Usean eri lähteen mukaan määrittää.

Ja sana Bohrista. T Ford on auto ja Ferrarin F1 on auto, vaikka yhteistä ei paljoa löydy. Kehittyneemmät atomimallit rakennettiin Bohrin oivallusten pohjalta.

Olet ottanut alkuperäisten väitteitesi suhteen kuonoosi 6-0

Lappalaiskäännökset ja Besselit opiskelin tietenkin lukion jälkeen. Arvaahan missä.

Lue lisää

Sun on pakko olla trolli! Koska tälle väittelylle ei tule millään loppua, niin nyt lopuksi listaan asiat missä olet täysin väärässä:

"Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."

Kuten tuosta TTK:n monisteesta ja yleisemmin internetistä voit lukea, niin tuo tarkoittaa Bohrin atomimallia. KUINKA HELVETIN TYHMÄ OIKEIN VOIT OLLA?

"Kyse oli loppumetreillä, johtiko S yhtälönsä B:n perusteella. Vastaus useista eri lähteistä: Johti."

Perusyhtälöitä ei voi johtaa mistään, niitä voi ainoastaan motivoida. Schrödinger oletti, että elektroni käyttäytyy jotenkin aaltomaisesti, sen oskillaatio toteuttaa Planckin yhtälön sekä liikemäärää ja aallonpituutta yhdistää de Broglien yhtälö. Schrödinger sotki nuo oletukset optiikasta tuttuun tasoaaltoon ja asetti sen toteuttamaan energian säilymislain (energia) = (kineettinen) (potentiaali). Yrityksen ja erehdyksen kautta Schrödinger sai aikaan aaltoyhtälön, jolla kykeni selittämään vetyatomin, vaikkei Schrödinger täysin tiennyt mitä koko aaltoratkaisu edes tarkoitti.

Kukaan ei ole koskaan väittänyt, etteikö Schrödinger käyttänyt de Broglien yhtälöä. Mutta mistään johtamisesta ei voi puhua, sillä Schrödinger teki villejä arvauksia keksiessään aaltoyhtälöään. De Broglien aaltoilu on fysikallinen ja kokeellisesti todettu ilmiö, enkä ole KOSKAAN sitä kieltänyt.

"Alussa väitit, ettei ole näyttöä, että B:n aallonpituus mitenkään määrittäisi elektronin orbitaalin tai -radan, jos vanhaa termiä käytetään..
Usean eri lähteen mukaan määrittää."

Johan se on moneen kertaan todettu ja tuossa TKK:n monisteessakin sanottu (ja kaikkialla internetissä), että tuollainen triviaali elektroniratamalli on täyttä humpuukia. Olet niin ulkona oikeasta fysiikasta, ettet osaa erottaa milloin antamasi lähteet puhuvat historiallisista malleista. ETKÖ OSAA LUKEA VAI OLETKO MUUTEN VAIN TYHMÄ?

"Lappalaiskäännökset ja Besselit opiskelin tietenkin lukion jälkeen. Arvaahan missä."

Jaa-a, enpäs ossoo sannoo... Mutta itse olen opiskellut pari kurssia kvanttimekaniikkaa teknillisellä yliopistolla ja tiedän mistä puhun. SINÄ SEN SIJAAN ET TODELLAKAAN TIEDÄ MISTÄ PUHUT.

Mutta nyt siis täytyy käärmeen kaula katkaista ja lopettaa tämä väittely, koska et joko pysty tai halua ymmärtää. Luen mahdollisen vastaukseksi, mutta tuskin enää alan vastaamaan siihen, koska sinä olet mikä olet: hankala ja tyhmä yksilö.

Tietää_ kirjoitti:

Sun on pakko olla trolli! Koska tälle väittelylle ei tule millään loppua, niin nyt lopuksi listaan asiat missä olet täysin väärässä:

"Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."

Kuten tuosta TTK:n monisteesta ja yleisemmin internetistä voit lukea, niin tuo tarkoittaa Bohrin atomimallia. KUINKA HELVETIN TYHMÄ OIKEIN VOIT OLLA?

"Kyse oli loppumetreillä, johtiko S yhtälönsä B:n perusteella. Vastaus useista eri lähteistä: Johti."

Perusyhtälöitä ei voi johtaa mistään, niitä voi ainoastaan motivoida. Schrödinger oletti, että elektroni käyttäytyy jotenkin aaltomaisesti, sen oskillaatio toteuttaa Planckin yhtälön sekä liikemäärää ja aallonpituutta yhdistää de Broglien yhtälö. Schrödinger sotki nuo oletukset optiikasta tuttuun tasoaaltoon ja asetti sen toteuttamaan energian säilymislain (energia) = (kineettinen) (potentiaali). Yrityksen ja erehdyksen kautta Schrödinger sai aikaan aaltoyhtälön, jolla kykeni selittämään vetyatomin, vaikkei Schrödinger täysin tiennyt mitä koko aaltoratkaisu edes tarkoitti.

Kukaan ei ole koskaan väittänyt, etteikö Schrödinger käyttänyt de Broglien yhtälöä. Mutta mistään johtamisesta ei voi puhua, sillä Schrödinger teki villejä arvauksia keksiessään aaltoyhtälöään. De Broglien aaltoilu on fysikallinen ja kokeellisesti todettu ilmiö, enkä ole KOSKAAN sitä kieltänyt.

"Alussa väitit, ettei ole näyttöä, että B:n aallonpituus mitenkään määrittäisi elektronin orbitaalin tai -radan, jos vanhaa termiä käytetään..
Usean eri lähteen mukaan määrittää."

Johan se on moneen kertaan todettu ja tuossa TKK:n monisteessakin sanottu (ja kaikkialla internetissä), että tuollainen triviaali elektroniratamalli on täyttä humpuukia. Olet niin ulkona oikeasta fysiikasta, ettet osaa erottaa milloin antamasi lähteet puhuvat historiallisista malleista. ETKÖ OSAA LUKEA VAI OLETKO MUUTEN VAIN TYHMÄ?

"Lappalaiskäännökset ja Besselit opiskelin tietenkin lukion jälkeen. Arvaahan missä."

Jaa-a, enpäs ossoo sannoo... Mutta itse olen opiskellut pari kurssia kvanttimekaniikkaa teknillisellä yliopistolla ja tiedän mistä puhun. SINÄ SEN SIJAAN ET TODELLAKAAN TIEDÄ MISTÄ PUHUT.

Mutta nyt siis täytyy käärmeen kaula katkaista ja lopettaa tämä väittely, koska et joko pysty tai halua ymmärtää. Luen mahdollisen vastaukseksi, mutta tuskin enää alan vastaamaan siihen, koska sinä olet mikä olet: hankala ja tyhmä yksilö.

Lue lisää

>

Jep, ja tosiaan Schrödinger on siis sopusoinnussa de Broglien kanssa. Onko Schrödinger nyt sitten mielestäsi kovinkin väärässä ?

>

Paitsi tietysti aluksi sanoit, että edes mitään ratoja ei ole olemassakaan. Sitten väitit tätä historialliseksi jo kumotuksi asiaksi, mutta sitten alkoi kelkka kääntyä: "De Broglien aallot ovat toki omalla tavallaan olemassa". Sitten seuraavaksi ne olikin jo ehdotonta todisteellista tieteellistä faktaa: "De Broglien aaltoilu on fysikallinen ja kokeellisesti todettu ilmiö".

Jep, kielsit ensin de Broglien esittämän teorian ja nyt pidät sitä ehdottomana faktana (tosin olet nyt ilmeisesti siirtynyt sitten väittämään, että Shcrödingerin yhtälö olisi jotenkin väärä kun se kuitenkin on yhtäpitävä de Broglien kanssa).

Olet siis vaan vammainen denialisti, joka siirtyy väittämään idioottimaisuuksia toisesta asiasta kun ensimmäinen osoitetaan oikein kädestä pitäen huuhaapaskaksi.

No, sama pätee myös esittämääsi väitteeseen:
"Mitään ratoja ei todellakaan ole olemassa."
Tämä on erityisen vammainen väite sen perusteella, että tässä esitetään nuo todennäköisyysradat mitattuna datana:
http://www.nature.com/nchem/journal/v3/n4/images/nchem.1008-f3.jpg

Tuo kuolaava vajakki ei vaan ole pystynyt kommentoimaan sanallakaan näitä esitettyjä orbitaaleja.

Sitten seuraava ripuliulostus samalta kuolaavalta vajakilta: "Olen ymmärtänyt sen niin, että valonnoupeus on vakio kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa, mutta massan/energian läheisyydessa se ulkoapäin katsottuna hidastuu, koska aika kuluu hitaammin."
Kuitenkin Einstein väittää valonnopeuden olevan invariantti.

On siis kovin epätodennäköistä, että tämä sama vajakki pystyisi murtamaan samalla kertaa de Broglien teorian, Shcrödingerin aaltoyhtälön ja suhteellisuusteorian - ainakaan ilman yhden yhtä todistetta. Ehkä hän todella kuvittelee olevansa tiedeyhteisöä kyvykkäämpi ja todella "tietävänsä", että nuo tiedeyhteisön hyväksymät seikat ovat vääriä, mutta hivenen silti epäilen, että jamppa vaan kärsii tuosta Dunning-Kruger-efektistä: hän ei edes tajua, kuinka vähän hän itse asiassa tietää - eikä omat kuvitelmat sittenkään ole merkki koko tiedeyhteisöä kyvykkäämäästä yksilöstä vaan siitä, että ko. yksilö on vaan niin tyhmä, ettei oikeasti tiedä, mitä tieteessä asiasta tiedetään.

>

Olet jo luvannut monta kertaa lähteä häpeälomalle hävinneenä. Miksi vitussa vieläkin vingut siinä ?

KYYKKYYN !

Hienoa, että kaltaisesi jauholakit saa tätä nykyä palstalla pataan sata - nolla.

toebi kirjoitti:

Einsteinin kaava on väärin. Oikea muoto on E=mn, missä n on hiukkasen pyörimisfrekvenssi. Valon nopeuden neliöllä ei ole mitään tekemistä (todellisuudessa) hiukkasen energian kanssa. Ja miksi ihmeessä olisikaan?

Lue lisää

>

Näyttää kuitenkin oleva, koska energiat pystytään mittaamaan esim. annihilaatioprosesseissa, joissa esim. elektronin ja positronin törmäyksessä syntyy säteilyä, joka täsmää aivan tismalleen E = mcc -kaavasta saatavaan energiaan. Melko vitun hyvä tuuri täytyy olla, jos tuo vaan ihan sattumalta sattuu osumaan kohdalleen annihilaation tapauksessa - vai mitä ?

>

Eihän tuosta vammailusta tule edes energian yksiköitä, hölmö.

toebi kirjoitti:

Olet oikeassa, valon nopeus on oleellista metriikan kannalta. Energian ja lepomassan suhteessa se on tarpeeton, se ei kuvaa mitään todellisuudesta.

Kyllä nyt Huh ! on melko sokea itselleen. >>

Onko lukivaikeuksia ? Kannattaa yrittää tavata uudelleen tuota nimimerkkiäni.

Olenko minä paennut julkisesti sopimastani sopimuksesta ? Jep, Sinä olet kusipäinen liero, joka kiemurtelee itse sopimaasi sopimusta vastaan. Se on umpikusipäisen lieron tapa - eikä varmasti kukaan uskonut, että olisit ollut suoraselkäinen ja rehti (kun näitä tapauksia on jo aika lailla). Tästä kuitenkin muistutetaan Sinua tämän jälkeen koko ajan: olet valehteleva kusipää, joka luikkii karkuun itse sopimaansa sopimusta.

>

Vitut. Sinulla on huuhaaharrastus. Juuri äsken sen myönsit.

>

Minulla on tiede takanani - eikä Sinulla ole siihen soppaan mitään sanottavaa.

>

Paitsi että tuossa oli julkisesti sovittu asia päivämäärineen, jonka piti olla vammailusi kannalta se, joka osoittaa, onko se ylipäätään millään tavalla falsifikaatiokriteerin sisällä. Osoitit kusipäisellä luikertelullasi pois sopimuksesta, että vammailusi on täyttä huuhaapaskaa - siis pelkästään oma deluusiosi.

Luuletko, että vammailusi arvostus kasvaa siitä, että lähdet kusipäisesti karkuun sopimaasi asiaa ? Luuletko, että huuhaapaskasi voisi ikinä olla yhtään mitään kun kiemurtelet yksinkertaisimmankin itse siitä lupaamasi asian kanssa ? Luuletko tosiaan, ettei muut näe, millainen kusipäinen liero olet ?

>

Ei.

>

Kaikki "päätelmäsi" ovat kuitenkin mielikuvituksesi tuotetta. Olet siis kasannut mielikuvitusolennon, jonka elämän kuvittelet kurjaksi.

Veikkauksesi elämästäni ei osunut kohdilleen.

>

Siis eikö mm. itse hyväksymästäsi sopimuksesta pakoon luikkiminen ole ala-arvoista ?

Mitä vittua se sitten on, jos ei ala-arvoista ja erittäin kusipäistä pelkuruutta ?

>

Jos harrastuksesi vaatii Sinulta kusipäisyyttä ja idiotismia, niin eikö olisi syytä jo hylätä tuo vammailu ?

Tämä kirjoittelu on minullekin vain harrastus.

>

Kuka on pomppinut seinille ?

Siis jos harrastukseesi kuuluu aivan irrationaalinen megalomania vaikka siitä, että murskaisit nykytieteen, pelastaisit Suomen talouden vammailullasi jne, niin aivan varmasti saat palautetta, jossa Sinut tiputetaan noista kuvitelmistasi (toki harhainen ihminen ei välttämättä pääse harhoistaan vaikka ne rationaalisesti osoitetaankin harhoiksi).

Hienoa tietysti olisi, jos tajuaisitkin, että kyse on vain harrastuksestasi, jolla ei tietenkään tule olemaan koskaan mitään arvoa, koska se nyt alunpitäenkin on täyttä huuhaapaskaa.

>

Mutta kun enhän minä ole missään vaiheessa menettänyt mitenkään hermojani. Mitä vittua Sinä oikein mokellat ?

Nyt sitten vaan vastaamaan suoraan kysymykseen suoralla vastauksella kiertelemättä:
Eikö sopimuksen rikkominen ole kusipäistä ? Varsinkin kun olet itse sopinut suureen ääneen yleisön edessä sopimuksen ehdot.

Heh ! kirjoitti:

>

Jep, ja tosiaan Schrödinger on siis sopusoinnussa de Broglien kanssa. Onko Schrödinger nyt sitten mielestäsi kovinkin väärässä ?

>

Paitsi tietysti aluksi sanoit, että edes mitään ratoja ei ole olemassakaan. Sitten väitit tätä historialliseksi jo kumotuksi asiaksi, mutta sitten alkoi kelkka kääntyä: "De Broglien aallot ovat toki omalla tavallaan olemassa". Sitten seuraavaksi ne olikin jo ehdotonta todisteellista tieteellistä faktaa: "De Broglien aaltoilu on fysikallinen ja kokeellisesti todettu ilmiö".

Jep, kielsit ensin de Broglien esittämän teorian ja nyt pidät sitä ehdottomana faktana (tosin olet nyt ilmeisesti siirtynyt sitten väittämään, että Shcrödingerin yhtälö olisi jotenkin väärä kun se kuitenkin on yhtäpitävä de Broglien kanssa).

Olet siis vaan vammainen denialisti, joka siirtyy väittämään idioottimaisuuksia toisesta asiasta kun ensimmäinen osoitetaan oikein kädestä pitäen huuhaapaskaksi.

No, sama pätee myös esittämääsi väitteeseen:
"Mitään ratoja ei todellakaan ole olemassa."
Tämä on erityisen vammainen väite sen perusteella, että tässä esitetään nuo todennäköisyysradat mitattuna datana:
http://www.nature.com/nchem/journal/v3/n4/images/nchem.1008-f3.jpg

Tuo kuolaava vajakki ei vaan ole pystynyt kommentoimaan sanallakaan näitä esitettyjä orbitaaleja.

Sitten seuraava ripuliulostus samalta kuolaavalta vajakilta: "Olen ymmärtänyt sen niin, että valonnoupeus on vakio kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa, mutta massan/energian läheisyydessa se ulkoapäin katsottuna hidastuu, koska aika kuluu hitaammin."
Kuitenkin Einstein väittää valonnopeuden olevan invariantti.

On siis kovin epätodennäköistä, että tämä sama vajakki pystyisi murtamaan samalla kertaa de Broglien teorian, Shcrödingerin aaltoyhtälön ja suhteellisuusteorian - ainakaan ilman yhden yhtä todistetta. Ehkä hän todella kuvittelee olevansa tiedeyhteisöä kyvykkäämpi ja todella "tietävänsä", että nuo tiedeyhteisön hyväksymät seikat ovat vääriä, mutta hivenen silti epäilen, että jamppa vaan kärsii tuosta Dunning-Kruger-efektistä: hän ei edes tajua, kuinka vähän hän itse asiassa tietää - eikä omat kuvitelmat sittenkään ole merkki koko tiedeyhteisöä kyvykkäämäästä yksilöstä vaan siitä, että ko. yksilö on vaan niin tyhmä, ettei oikeasti tiedä, mitä tieteessä asiasta tiedetään.

>

Olet jo luvannut monta kertaa lähteä häpeälomalle hävinneenä. Miksi vitussa vieläkin vingut siinä ?

KYYKKYYN !

Hienoa, että kaltaisesi jauholakit saa tätä nykyä palstalla pataan sata - nolla.

Lue lisää

Joopasten joo :D

Pekka-fabu ja heh-trolli saa olla mitä mieltä lystäävät. Voitte vapaasti elää omassa fysiikan ihmemaassa, mutta todellinen tiedemaailma ei ole kanssanne samaa mieltä.

Pekka-fabu ei ymmärrä fysiikasta tuon taivaallista ja heh-trolli samaistaa väitteen "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja" moderneihin elektroniorbitaaleihin. Voi vittu, että osaa olla säälittäviä tapauksia.

Heh ! kirjoitti:

>

Näyttää kuitenkin oleva, koska energiat pystytään mittaamaan esim. annihilaatioprosesseissa, joissa esim. elektronin ja positronin törmäyksessä syntyy säteilyä, joka täsmää aivan tismalleen E = mcc -kaavasta saatavaan energiaan. Melko vitun hyvä tuuri täytyy olla, jos tuo vaan ihan sattumalta sattuu osumaan kohdalleen annihilaation tapauksessa - vai mitä ?

>

Eihän tuosta vammailusta tule edes energian yksiköitä, hölmö.

Lue lisää

Aika jännä... ehkä Albertti-sedän ja minun teoriat ovat ekvivalentteja ;)

toebi kirjoitti:

Aika jännä... ehkä Albertti-sedän ja minun teoriat ovat ekvivalentteja ;)

Einsteinin teoria ja TOEBI ovat molemmat deterministisiä, mikä on tärkeä seikka ymmärtää kun kerta Einsteinin teorialla voidaan approksimoida TOEBIa jossa siis universumi toimii kuin huippunsa hiottu kellokoneisto!

Kaikki kvanttimekaniikan epätarkkuudet ovat huuhaata ja sattuvat tomimaan sattumalta,,, ehkä kvanttiteoria on jollain lapsellisella tavalla myös approksimaatio oikeammasta TOEBIsta! Tätä asiaa sitää tutkia.

Tietää_ kirjoitti:

Joopasten joo :D

Pekka-fabu ja heh-trolli saa olla mitä mieltä lystäävät. Voitte vapaasti elää omassa fysiikan ihmemaassa, mutta todellinen tiedemaailma ei ole kanssanne samaa mieltä.

Pekka-fabu ei ymmärrä fysiikasta tuon taivaallista ja heh-trolli samaistaa väitteen "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja" moderneihin elektroniorbitaaleihin. Voi vittu, että osaa olla säälittäviä tapauksia.

Lue lisää

"Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja" moderneihin elektroniorbitaaleihin. Voi *****, että osaa olla säälittäviä tapauksia."

Fysiikan nobelisti, Jyväskylän yliopiston fysiikan professori Maalampi ja Hesan yliopiston fysiikan lehtori tohtori Räsänen ovat Pekka-fabun ja Heh ! :in kanssa samaa mieltä. Taidan kallistua jälkimmäisten kannalle.
Heh ! :n yhteenveto kun oli melko kattava. Olit alkuun täysin eri meiltä de Broglie aaltoyhtälöstä vaatien näyttöä, kun sitä tuli aloit selittää Bohrin atomimallin vanhentuneisuudesta. Siirtelit maalitolppia koko keskustelun ajan ja kun sinun väitteesi osoitettiin vääriksi, alkoi loanheitto.

Tietää_ kirjoitti:

Joopasten joo :D

Pekka-fabu ja heh-trolli saa olla mitä mieltä lystäävät. Voitte vapaasti elää omassa fysiikan ihmemaassa, mutta todellinen tiedemaailma ei ole kanssanne samaa mieltä.

Pekka-fabu ei ymmärrä fysiikasta tuon taivaallista ja heh-trolli samaistaa väitteen "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja" moderneihin elektroniorbitaaleihin. Voi vittu, että osaa olla säälittäviä tapauksia.

Lue lisää

Mutta katsotaan miten väittely jatkuu. Pystyykö Pekka-fabu tai heh ! osoittamaan missä kohtaa Tietää_ väitti de Broglien relaatiota λ=h/p vääräksi.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, että pitävätkö ammattifyysikot totena väitettä: "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."

Astrodamus kirjoitti:

Mutta katsotaan miten väittely jatkuu. Pystyykö Pekka-fabu tai heh ! osoittamaan missä kohtaa Tietää_ väitti de Broglien relaatiota λ=h/p vääräksi.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, että pitävätkö ammattifyysikot totena väitettä: "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja."

Lue lisää

nimerkki heh ! on juurikin oikeassa.

Minä, heh ! ja suuri joukko alan johtavia asintuntijoita tiedämme että elektroni voi sijaita vain ja ainoastaan noilla radoilla, jotka edustavat De Broglien aallonpituuden kerrannaisia. Tämä tieteellisen seikan todistusaineisto on kiistaton, eikä sitä mikään kvanttimekaniikkaa lukenut (muka) DI pysty kumoamaan.

Tietää_ väitti de Broglien relaatiota λ=h/p vääräksi kun hän väitti ettei noita ydintä kiertäviä ympyräratoja ole olemassa! Kun tietää_ kumoaa nuo radat, niin hän kumoaa myös Schrödingerin aaltoyhtälön! Hyvin uskottavaa!

Jos professori Maalampi opettaa Jyväskylässä, että elektronit kiertävät ydintä radoilla, jotka ovat De Broglien aallonpituuden kerrannaisia, niin ei sitä mikään teknillisen yliopiston kvanttimekaniikan kurssi kumoa!

Pekka 54 kirjoitti:

nimerkki heh ! on juurikin oikeassa.

Minä, heh ! ja suuri joukko alan johtavia asintuntijoita tiedämme että elektroni voi sijaita vain ja ainoastaan noilla radoilla, jotka edustavat De Broglien aallonpituuden kerrannaisia. Tämä tieteellisen seikan todistusaineisto on kiistaton, eikä sitä mikään kvanttimekaniikkaa lukenut (muka) DI pysty kumoamaan.

Tietää_ väitti de Broglien relaatiota λ=h/p vääräksi kun hän väitti ettei noita ydintä kiertäviä ympyräratoja ole olemassa! Kun tietää_ kumoaa nuo radat, niin hän kumoaa myös Schrödingerin aaltoyhtälön! Hyvin uskottavaa!

Jos professori Maalampi opettaa Jyväskylässä, että elektronit kiertävät ydintä radoilla, jotka ovat De Broglien aallonpituuden kerrannaisia, niin ei sitä mikään teknillisen yliopiston kvanttimekaniikan kurssi kumoa!

Lue lisää

Oikeassa taitaa olla, mutta älä silti lainaa toisten nimimerkkejä. Se on melkoisen ala-arvoista toimintaa.
Asiaa voidaan toki tulkita monellakin tavalla, mutta alkuperäiset väitteeni sekä de Broglien aallonpituuden monikerroista, että S:n aaltofunktion alkuperäisestä johtamisesta de B:n aallonpituuksista ovat kanttifysiikan perusteita tieteenhistoriallista faktaa. Maalammen ja Weinbergin ohella dB:n aallonpituuksia toi esiin myös Syksy Räsänen varsin tuoreessa Aalto-yliopiston opetusmonisteessaan.

TKK on insinööritieteisiin ja tieteen sovellutuksiin keskittyvä opinahjo. Teoreettisessa fysiikassa asiat käydään tarkemmin läpi. En todki väitä, että TKK:n esitystapa olisi väärä. Väitän, ettei nimimerkki "tietää_" tiedä, mistä kirjoittaa.

Pekka 54 kirjoitti:

Juuri näin. "Kemiallisissa reaktioissa massan muutokset ovat häviävän pieniä."...

Tietää_ tähän asti toiseksi suurin aivotuhnu: "Jos jokin molekyyli hajoaa osiin (esim. ydinfissiossa), niin molekyylin ja sen hajoamistuotteiden massojen erotus vastaa sidosenergiaa, joka siis on muuttunut toiseen muotoo E=mc^2 mukaisesti, yleensä liike-energiaksi ja säteilyenergiaksi."

Autoni kuluttaa kemiallisen sidosenergian vapautumisella n. 0.065 litraa polttoainetta kilometriä kohti. Jos sama määrä vahvaa ydinvoimaa muutettaisiin äkkiä energiaksi, niin kotipakkakunnellani kävisi samoin kuin jos 10 megatonnin lämpöydinräjähde tusjahtaisi taajaman päällä....kylä lähtee.

Kun atomien ytimissä tapahtuu sidosenergioiden vapautumista ollaan maailman tunnetuimmassa kaavassa ja puhutaan vahvasta ydinvoimasta. Kun kemiallisissa sidoksissa tapahtuu energian vapautumista, puhutaan sähkömagneettisista voimista, joka on jotensakin eri suuruusluokkaa.

Molekyylin hajoamisella ei ole ja sidosenergioiden vapautumisella ydinfission kanssa mitään tekemistä . Hemppa sekoittaa vahvan ydinvoiman ja sähkömagneettisen voiman iloisesti keskenään.

Suurin Nimimerkki "Tietää_" aivotuhnu oli se, kun sama mukamasDI väitti äsken, että prof Maalampi ja yliopiston lehtori Räsänen opettavat hömppää de Broglien aallon suhteen. Ja väittää vielä olevansa DI ja lukeneensa matiikka ja fysiikkaa sen lisäksi. Ei inssitkään sentään noin tietämättömiä ole.
Pihalla on kuin lumiukon pippeli.

Lue lisää

>>Kun atomien ytimissä tapahtuu sidosenergioiden vapautumista ollaan maailman tunnetuimmassa kaavassa ja puhutaan vahvasta ydinvoimasta. Kun kemiallisissa sidoksissa tapahtuu energian vapautumista, puhutaan sähkömagneettisista voimista, joka on jotensakin eri suuruusluokkaa.

Tietää_ kirjoitti:

Joopasten joo :D

Pekka-fabu ja heh-trolli saa olla mitä mieltä lystäävät. Voitte vapaasti elää omassa fysiikan ihmemaassa, mutta todellinen tiedemaailma ei ole kanssanne samaa mieltä.

Pekka-fabu ei ymmärrä fysiikasta tuon taivaallista ja heh-trolli samaistaa väitteen "Elektroni voi sijaita ainoastaan radoilla, jotka edustavat sen aallonpituuden monikertoja" moderneihin elektroniorbitaaleihin. Voi vittu, että osaa olla säälittäviä tapauksia.

Lue lisää

>

Teet itsestäsi varsin säälittävän idiootin kun juuri pääsit ITSE todistamasta, että esim. Suomessa fysiikan luennoilla nimenomaan opetetaan, että tiedeyhteisö todella on samaa mieltä meidän kanssa. Etkä Sinä ole useista pyynnöistä huolimatta toimittanut palstalle tieteellistä lähdettä, jossa todetaan tämä asia kumotuksi.

>

Jep: kyse on todennäköisyysradoista, jotka Shrödingerin mukaan toteuttavat de Broglien. Vai siis mitä kuvittelit, mitä Schrödingerin ratkaisujen olevan, jos ei aaltojen monikertoja ?

toebi kirjoitti:

Aika jännä... ehkä Albertti-sedän ja minun teoriat ovat ekvivalentteja ;)

>

Jaa siis kun sanot, että Einsteinin teoria on virheellinen ? No, siinä mielessä sitä ekvivalenttisuutta löytyy: huuhaapaskasi on juuri sitä: huuhaapaskaa. Tosin suhteellisuusteoria ei sitä ainakaan todisteiden mukaan ole.

Kerros nyt miten ihmeessä voi olla mahdollista, että annihilaation energiat täsmäävät ihan täsmälleen Sinun väittämäsi mukaan täydellisen väärään teoriaan ! Olisiko sittenkin niin, ettei kyse ole täydellisen väärästä teoriasta vaikka niin väität ?

>

Eihän tuosta vammailusta tule edes energian yksiköitä, hölmö.

>

Paitsi että tuossa on yhtäsuuruusmerkki. Ei "sama kuin" -merkki.

Heh ! kirjoitti:

>

Paitsi että tuossa on yhtäsuuruusmerkki. Ei "sama kuin" -merkki.

älä saivartele! kaava on nimenomaa maailman yksinkertaisin ja sanoo sen, että massa on energiaa ja päinvastoin ... vakion kun voi aina heittää veks!

energia on siis massan yksi olomuoto, vähän kuin jää on veden!

asd asd asd 1213 123 kirjoitti:

älä saivartele! kaava on nimenomaa maailman yksinkertaisin ja sanoo sen, että massa on energiaa ja päinvastoin ... vakion kun voi aina heittää veks!

energia on siis massan yksi olomuoto, vähän kuin jää on veden!

Lue lisää

>

Kun sitä kaava nimenomaan ei sano.

Massa ja energia ovat sen mukaan ekvivalentteja.

Toki nyt myöhemmin on ajateltu, olisiko se sittenkin energian muoto.

Ihmiset (varsinkin jotka eivät ole liiemmin opiskelleet) tekevät toki helposti tuon virheen, joten et ole mitenkään ainoa. Sillä voit lohduttautua.

Heh ! kirjoitti:

>

Kun sitä kaava nimenomaan ei sano.

Massa ja energia ovat sen mukaan ekvivalentteja.

Toki nyt myöhemmin on ajateltu, olisiko se sittenkin energian muoto.

Ihmiset (varsinkin jotka eivät ole liiemmin opiskelleet) tekevät toki helposti tuon virheen, joten et ole mitenkään ainoa. Sillä voit lohduttautua.

Lue lisää

Mitä kuvittelet massan ja energian ekvivalentin tarkoittavan?

hahahahaha kirjoitti:

Mitä kuvittelet massan ja energian ekvivalentin tarkoittavan?

>

Sitä että ne ovat yhtä suuria (tai muuten samanlaisia) mutta ei samoja. Siis juuri samaa kuin "ekvivalentti" tarkoittaa muuallakin.

>

Minkä tieteellisen lähteen mukaan näin on ?

Vai siis onko kyseessä nyt ihan oma todisteeton hölynpölysepitelmä ?

>

Valonnopeudella liikkuvaa massaa ei voi olla olemassa. Tämän lisäksi 0,5mvv ei ole voimassa kuin soveltuvuusalueellaan huomattavasti pienemmissä nopeuksissa kuin valonnopeus.