Aihe

Rahoitus vs taloustiede

Ymmällään oleva

Hei,

Toivoisin keskustelua rahoituksesta ja taloustieteestä.

- Mitkä ovat ko. oppiaineiden hyvät ja huonot puolet?

- Kumpi kannattaa valita pääaineeksi, jos molemmat oppiaineet kiinnostavat?

- Mitä eroa on rahoituksen taloustieteellä ja ns."pelkällä rahoituksella"?

- Voiko taloustieteessä erikoistua rahoitukseen?

12

1406

    Vastaukset

    • Unohda molemmat aineet. Molemmista aineista päädyt työttömyyskortistoon.

      Hakeudu opiskelemaan vaikkapa lääketiedettä niin sinusta sitten tuulekin jotain.

      • No, ei se nyt ihan noinkaan ole. Rahoituksen opiskelijoiden työllisyystilanne opintojen jälkeen on yleisesti ottaen ollut hyvä.


    • Helsingin kauppakorkeakoulussa rahoitusta opiskelevana voinen sanoa pari sanaa näiden aineiden erosta.

      Taloustiede: Jos olet kiinnostunut esim. EKP:n toiminnasta, suhdanteista, työttömyyksistä, markkinoiden toiminnasta etc voi taloustiede olla todella kiinnostavaa. On muuten myös todella matemaattista ja siten tosi vaikeaa. Käsittääkseni jos haluat todella menestyä taloustieteen alalla, tulisi sinun lukea itsesi tohtoriksi. Nimittäin suuri osa hyvistä tutkijapaikoista ja esim. EKP:n tai Suomen Pankin ekonomistien viroista menee kauppatieteiden tohtoreille (taloustieteen puolen).
      Et voi valita mitään taloustieteen rahoitusta. Mitä se edes tarkoittaa? Rahoitusteoria toki perustuu mikrotaloustieteeseen, mutta ei taloustieteessä kovin syvällisesti kyllä rahoitusta opiskella.
      Työllisyys varmaan ihan hyvä, mutta ei rahoituksen alumnien luokkaa

      Rahoitus: Varsinkin Helsingissä rahoitukseen voi olla aika vaikea päästä. Tänä vuonna vaadittiin reilusti yli 4:n keskiarvo. Aloituspalkka kaikista korkein ja työllisyys ollut todella hyvä.

      Jos molemmat kiinnostavat hakisin ensisijaisesti rahoitukseen, koska näköjään rahoitus sinua ainakin kiinnostata. Voit myös ottaa jomman kumman sivuaineeksesi.

      Ja vielä lisäksi, jos et vielä ole kauppakorkeakoulussa hakisin ehkä Oulun kauppakorkeaan suoraan Rahoitus-linjalle. Sinne pääsee käytännössä lukemalla kirjat ehkä 0.5 kertaa läpi ja sieltä saa kuitenkin periaatteessa ihan samat paperit kuin helsingin kauppakorkeakoulusta.

    • Ensi vuonna Oulussakaan ei enää haeta suoraan pääaineeseen, joten se ei ole vaihtoehto.

    • Mikä olisi hyvä sivuaine, jos rahoitus on pääaineena? Olettaen siis, että tähtää varainhoidon tehtäviin. Haluaisin lukea taloustiedettä sivuaineena, mutta olen vähän alkanut empiä, koska monet tuntuvat peräänkuuluttavan laskentatoimen hyödyllisyyttä.

    • Laskentatoimi, tai yritysjuridiikka. Noista kahdesta lukisin kyllä mieluummin laskentatoimea.

      • Ainii sori, kunnon rahishärkähän ei lakia lue, my bad.


    • "Hakeudu opiskelemaan vaikkapa lääketiedettä niin sinusta sitten tuulekin jotain."

      -Tällä hetkellä toki kaikkien muiden paitsi lääkiksessä opiskelevien työllisyystilanteessa on huomattavasti parannettavaa... mutta odotetaanpa, mitä käy kun lääkäreitä aletaan kouluttaa enemmän. :)

      "Kumpi kannattaa valita pääaineeksi"

      -Huom. käsite "pääaineesta" saattaa olla jo hiukan "old schoolia". Selvitä siis, miten helposti pääainetta voi vaihtaa kesken opiskeluiden ja mitä se edellyttää. Selvitä myös, onnistuuko sivuaineiden suorittaminen yhtä laajana kuin pääaineen... Moni mun kaveri on tehnyt enemmän pisteitä sivuaineesta kuin pääaineesta ja moni on myös vaihtanut kesken kaiken pääainettaan. Jos teillä on mahdollista tehdä sivuaineista saman verran kuin pääaineesta (gradu mukaanlukien), niin mitä väliä? Ehkä siinä mielessä ymmärrän, että työnantaja ei välttämättä katso sen tarkemmin tehtyjä kursseja, vaan ylipäänsä hyvin kursoorisesti eli lähinnä vain tutkinnon nimeä pääaineen ja sivuaineiden nimeä.

      Loppupeleissä ihan perstuntumalta teet valinnan, mutta luit kumpaa tahansa, niin joudut käymään pakollisen kurssin jommastakummasta. Näin ainakin siis meidän puljussa. Eli jos luet ainetta A, niin joudut lukemaan ainakin yhden kurssin aineesta B, C, D jne. Siihen en sitten ota kantaa, opitko erityisen paljon lukemalla tuon yhden kurssin kustakin aineesta. Yksi kurssi kansantaloutta tai markkinointia jne. tuntuu vähän pintaraapaukselta -- tarkoituksena lienee, että saat jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisia muut kurssit tulevat suurin piirtein olemaan.

      • Vinkkinä lisäisin vielä, että hae sinne, mihin pääset helpommin. Menetät vain aikaa jos vuosi toisensa perään yrität päästä esim. Helsinkiin. Opiskeluvaihe on ohimenevä vaihe eli vaikka olisit Rovaniemellä, niin todennäköisesti hakeudut tutkinnon saatuasi ruuhka-Suomeen (tai vaikkapa ulkomaille), jossa on enemmän töitäkin tarjolla.


      • ---------- kirjoitti:

        Vinkkinä lisäisin vielä, että hae sinne, mihin pääset helpommin. Menetät vain aikaa jos vuosi toisensa perään yrität päästä esim. Helsinkiin. Opiskeluvaihe on ohimenevä vaihe eli vaikka olisit Rovaniemellä, niin todennäköisesti hakeudut tutkinnon saatuasi ruuhka-Suomeen (tai vaikkapa ulkomaille), jossa on enemmän töitäkin tarjolla.

        Kannattaa kuitenkin huomioida, että eri korkeakoulujen opetustarjonnassa voi olla huomattaviakin eroja.

        Voin olla väärässäkin, mutta ainakin itse olen ymmärtänyt, että rahoitusta ei voi lukea yhtä laajasti missään muualla kuin Helsingin kauppakorkeassa.


    • Rahoitus ei ole mikään itsenäinen tiede elikkä älä missään nimessä mene yliopistoon ja ota sitä pääaineeksi (on pieni ihme että yliopistoilla on tämä edes pääaine mahdollisuutena kandivaiheessa, sillä kyseessä on niin kapea suuntaus). Tämä niin kutsuttu "Rahoitus" on taloustieteen suuntaus joka nousi suosioon 80-90 luvulla kun muutama ekonomisti voitti nobelin rahoitusteoriasta ( joka perustuu täysin mikrotaloustieteen teoriaan). Ei ole mitään järkeä opiskella rahoitusta isommassa mittakaavassa ellei ole vähintään taloustieteen kandidaatti. Rahoitukseen perehtyneet eivät ymmärrä edes rahoitusmarkkinoita paremmin kun taloustieteilijät, puhumattakaan kaikesta muusta.
      Tämäkin johtuu siitä että rahoitus on vain konkreettinen suuntaus taloustieteessä jonka perimmäinen tarkoitus on allokaation avulla saada tuottoa markkinoilta, mutta ongelma on että markkinoita (indexiä) ei voi aktiivisella sijoittamisella voittaa (huomioiden vaihtoehtoiskustannus) pitkällä aikavälillä, elikkä sinäänsä todella turha pääaine suuntaus. Tosin rahoitus antaa yhden konkreetin suuntauksen taloustieteeseen ja tämän vuoksi itse koin rahoituksen aluksi mielenkiintoiseksi, mutta taloustieteen voi konkretisoida millä tahansa taloustieteen suuntauksella (niitä on vähintään 10 suurta). Jos olet opiskellut taloustiedettä esim kandiksi niin kaksi laajaa rahoituskurssia riittää että osaat koko kentän! Yleensä näiden kurssien nimet ovat rahoituksen perusteet ja rahoituksen jatkokurssi (tai jtj vastaavia).

      Rahoituksen pääaineopiskelijat ovat sitä paitsi liian useasti status himoisia superkevyt tieteilijöitä (jotka haluaa ottaa oikotien elämässä) ja epäonnistuneita taloustieteilijöitä! Sitä paitsi taloustiede on maailman huonoin sivuaine, koska tiede on todella laaja ja on opittava paljon ymmärtääkseen taikka osakseen yhtään mitään. Rahoitus on taas todella kapea suuntaus jonka helposti voi oppia muutamalla kurssilla, tosin syventävät rahoituksessa menee niin mirko mirko mirko johdannaishinnoittelu kursseihin missä ei ole mitään järkeä (ajattelu vaan manipuloituu ja objektiivisuus katoaa, ja lähdekriittisyys heikentyy pahimmassa tapauksessa vaurioituu). Miksi rahoitus on edelleen suosittu on koska se on paljon helpompaa kun taloustiede ja kevyempi kaikilla osa-alueilla (esim matikka on rahoituksessa suhteellisesti todella paljon kevyempää). Ja työnantajat yksityisellä suomessa ei laajassa mittakaavassa ole kiinnostuneita onko kyseessä huippuosaava henkilö taikka vain joku vähän osaava, koska huippuosaamisen työpaikkoja on suomessa todella vähän, jopa ruotsiin verrattuna todella vähän.

      Sitä paitsi rahoitusta ja kaikkia muita liiketaloustieteitä =kevyt-tieteitä voi opiskella amk:ssa ja joitakin jopa ammattikoulussa! Taloustiedettä voi ainoastaan opiskella pääaineena yliopistossa ja ekonomisteja ei suomessa liikaa ole, koska koulutus on huomattavasti vaativampi ja laajempi kuin esim. mikään muu kauppakorkeakoulun tarjoama koulutus. Ja ekonomistit voivat tehdä kaikkea työtä jopa laskistyötä edellyttäen että on käynyt muutaman kurssin, taikka itse opiskellut. Konkreettista ja käytännön asioita on paljon helpompi oppia kuin abstraktien ( siksi taloustieteen lisäksi myös esim. matikka ja fysiikka ovat kovassa arvostuksessa kansainvälisesti).

      LOPUKSI HALUAN VIELÄ TEHDÄ MUUTAMAN ASIAN SELVÄKSI !!!!!!

      Ellet ole opiskellut taloustiedettä pääaineena et ole MSc (elikkä “master of science in economics”). Economics = taloustiede (ruotsiksi nationalekonomi) on täysin eri asia kun mikään liiketaloustiede. Jos olet opiskellut kauppakorkeakoulussa jtj muuta kun taloustiedettä olet (master in business and administration = MBA). Suomessa kaikki kauppakorkeasta valmistuneet on KTM (tämä ei kerro mitään), taloustieteilijä voi suomessa olla myös VTM, ja ennen vanhaan nimitys oli täsmällinen elikkä TTM = taloustieteen maisteri. Ekonomi on suomessa KTM:n arvonimi joka ei kerro mitään! Ekonomi tulee englannin sanasta economist joka on taloustieteilijä joka on opiskellut taloustiedettä (economics), ei ole sama kuin “business studies” elikkä liiketaloustieteet.

      Suomalaiset yliopistot häpäisee taloustieen kun he anatvat KTM:ille jotka ovat opiskelleet yhden kurssin taloustiedettä tittelin nimeltä ( master of science in economics and business administration). Jos olet pääaineena opiskellut liiketaloustiedettä ( esim. Laskentatoimea, markkinointia, johtamista & organisaatioita, tuotantotaloutta, rahoitusta, logistiikkaa etc etc etc…) et ole economist elikkä sinulla ei pitäisi olla economics sinun todistuksessa. Se on sama asia kun että kutsuisit itseäsi fyysikoksi vaikka olet vain lukenut yhden kurssin fysiikkaa. Ei käy päinsä, suuri akateeminen ja yliopistollinen häpeä!!!

      Terveisin,
      Ekonomisti joka on nykyään taloustieteen tohtori opiskelija ja joka on opiskellut rahoitusta sivuaineena.

      (sry kirjoitin tämän todella nopeasti, mutta toivottavasti asiat tulivat kuitenkin selviksi!)

      • Taloustieteilijä = ekonomisti (joka maassa sama).
        KTM = ekonomi (vain suomessa ja harhaanjohtava arvonimi koska ekonomi on oikeastaan ja ainoastaan taloustieteen pääaineopiskelija kansainvälisesti). Tämä koska ekonomi on esim englanniksi economist elikkä ekonomisti) . Sitä paitsi ekonomi arvonimen luotettavuus on Suomessa 0, koska suomessa pystyi ennen vanhaan ostamaan ekonomin arvonimen jos oli käynyt 2-3 v jtj kauppakorkeaa. Ja jos jollekin on vielä epäselvää niin taloustiedettä kutsutaan suomessa myös kansantaloustieteeksi vaikka taloutiede on tarkempi nimitys (syy löytyy hel.yli. Proffan paperista).

        Taloustiede on tiede jossa esim. Ruotsin keskuspankki jakaa joka vuonna nobelin, elikkä kyseessä on suht kova tiede (fyysikoiden kanssa pitää hieman vääntää kättä) missä hyödynnetään todella paljon matematiikkaa ja siksi moni matemaatikko ja taloustieteilijä on voittanut kyseisen nobelin. Muut liiketaloustieteet (business aineet) ovat ammatteja ja todella kevyt tieteitä, ei ole juurikaan väliä opiskeletko niitä yliopistossa taikka AMK:ssa! Ja tämä rahoitus on yksi taloustieteen suuntaus, jota vissiin myös opiskellaan AMK:ssa (ainakin haaga-heliassa).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      17090
    2. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      14241
    3. Joskus naista ei vaan tajua

      Nainen ostaa netistä tavaraa 30 eurolla kengät ja sitten lähtee hakee niitä 30km päästä eli ajaa 60 km edestakas kun kaupassa samat kengät maksaa 40 e
      Parisuhde
      140
      8874
    4. Helsinkiläiset köyhtyvät vauhdilla, syy vuokralla asuminen

      Helsingissä on erikoinen muutos, nuoret aikuiset tulevat olemaan "varattomampia" kuin aikaisempi sukupolvi. Syy on asuntojen erittäin korkea ostohinta
      Helsinki
      247
      7956
    5. Erätauko: Suomalainen nettikeskustelu julkisuuden henkilöistä - unohtuuko empatia?

      Erätaukokeskustelu tiistaina 1.12.2020 klo 14-16., tervetuloa! Julkisuuteen tavalla tai toisella päätyneistä henkilöistä keskusteleminen netissä tunt
      Viihde ja kulttuuri
      49
      1853