uusien kielien unohtamisesta vanhana

Olen ulkosuomalainen ja olen tuon kuullut ja läheltä elänyt,kun dement iänmyötä tulee tämän maan kieli unohtuu. Se oma äidinkieli jää.. Pitää vaan toivo ettei tule dementia. Käyn tapaamassa vanhuksia ja on ikävää etteivät enää pystykommunikoimaan heidän kanssaan. Moni ymmärtää muttei osaa itse sanoa kun suomea.

Älä provosoidu noin helposti, tämähän on vain kevyen keskustelun foorumi. Pitkät, selittävät tekstit sopivat jonnekin ihan muualle.

Aloittajalle tiedoksi että ainakin yksi on kuullut tuosta dementian aiheuttamasta kielenkadosta. Näin muutama vuosi sitten Ylestä ohjelman, joka oli tehty Ruotsissa. Siinä tuotiin esiin suomalaisvanhuksilta kadonneen ruotsinkielinen tuomista hankaluuksista päivittäisissä hoitotoimenpiteissä ja vihjattiin, että suomea osaava hoitohenkilöstö olisi tervetullutta töihin.

Kuuklasin hakusanoilla ja löysin Hesarin jutun aiheesta. Laitan tähän pienen pätkän artikkelin alkuosasta, avaa linkki ja lue loput:

"TUKHOLMA. Ruotsia uhkaa lähivuosina suomalainen vanhuskriisi. Takavuosina kultaa vuolemaan muuttanut sukupolvi ikääntyy ja monet menettävät dementoituessaan ruotsin kielen taitonsa. Suomenkielisiä vanhainkoteja ei ole kuitenkaan lähestulkoonkaan riittävästi."


http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa valtava pula dementoituvien suomalaisvanhusten hoitopaikoista/1135232716121

fi-sv-en-est kirjoitti:

Kuuklasin hakusanoilla ja löysin Hesarin jutun aiheesta. Laitan tähän pienen pätkän artikkelin alkuosasta, avaa linkki ja lue loput:

"TUKHOLMA. Ruotsia uhkaa lähivuosina suomalainen vanhuskriisi. Takavuosina kultaa vuolemaan muuttanut sukupolvi ikääntyy ja monet menettävät dementoituessaan ruotsin kielen taitonsa. Suomenkielisiä vanhainkoteja ei ole kuitenkaan lähestulkoonkaan riittävästi."


http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa valtava pula dementoituvien suomalaisvanhusten hoitopaikoista/1135232716121

Lue lisää

Seuraavassa lainaus tutkimusraportista:

Vanheneminen saattaa vaikuttaa kielitaitoon, mutta ei välttämättä. Kielitaidon muutoksista normaalissa vanhuudessa on vain valitettavan vähän tutkimustietoa (ks. kuitenkin Weltens 1987), ja siksi oletukset perustuvat yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Näyttää kuitenkin siltä, että aivot pysyvät pitempään virkeinä, jos askartelee useamman kielen kanssa myös vanhana. Alzheimerin tautia sairastavia suomalaisvanhuksia Ruotsissa tutkineet Hyltenstam ja Stroud (1989, 1993) tulevat siihen tulokseen, että dementoitumisen asteesta riippumatta ne vanhukset, joiden kummankin kielen taito on aikuisiässä ollut hyvä, pystyvät pitempään valitsemaan kielen puhekumppanin mukaan ja pitäytymään tässä kielessä kuin ne, jotka ovat oppineet uuden ympäristön kielen puutteellisesti. Toisaalta on myös niitä, jotka iän myötä unohtavat oppimaansa kieltä. Se voi johtua siitä, että eläkeläisen on helpompi elää pelkästään siirtolaisyhteisön sisällä kuin työssäkäyvän, ja opittu kieli ruostuu siksi käytön puutteessa, mutta syynä voi myös olla sairaus.Tästä syystä niillä seuduilla, joilla on runsaasti suomalaisia siirtolaisvanhuksia, on viime vuosina yhä enemmän alettu vaatia suomenkielistä hoitoa — ja sen puutteessa rakennettu hoitokoteja omin voimin. Ne ovat tärkeitä, koska suomen kielen käytön tarve ei rajoitu itsensä tekemiseen ymmärretyksi hoitotilanteissa. Kielellä on myös sosiaalinen funktio: "… Suomikodissa on sotajutuille ymmärtäväinen yleisö. Ruotsalaissairaaloissa sellaista ei voisi vaatia." (Pyykkönen 1998).

Lähde (sivu 5): http://www.migrationinstitute.fi/articles/057_Martin.pdf

Muistan itse nähneeni muutama vuosi sitten netistä videoita suomalaisista siirtolaisista ympäri maailmaa. Yhdessä videossa kerrottiin Brisbanen suomalaisesta vanhainkodista ja todettiin, että jotkut vanhuksista unohtavat dementoituessaan opitun englanninkielen ja kykenevät kommunikoimaan enää suomeksi. Vastaavia esimerkkejä on ollut suomalaisessa lehdistössäkin. Esimerkiksi vuosi tai pari sitten Ruotsiin aikoinaan muuttanut suomalaismies jäi leskeksi ja oli dementoituessaan yksin jumissa ruotsalaisessa hoivakodissa. Hän oli unohtanut oppimansa ruotsinkielen, mutta hoivakodissa ei ollut ketään suomenkielen taitoista.

Itse olen jossain määrin huolissani tulevaisuudesta. Suvussani on esiintynyt sekä isän että äidin puolelta vanhuuden dementiaa. Olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa, joka ei puhu suomea enkä minä hänen kieltään ja olemme asettautuneet englanninkieliseen maahan, jonka kieli ei ole kummankaan äidinkieli. Lapsemme kolmikielinen, joten vanhuuden turva löytyy toivottavasti tarvittaessa hänestä. Itse olemme nelikymppisiä.

unabuna kirjoitti:

Seuraavassa lainaus tutkimusraportista:

Vanheneminen saattaa vaikuttaa kielitaitoon, mutta ei välttämättä. Kielitaidon muutoksista normaalissa vanhuudessa on vain valitettavan vähän tutkimustietoa (ks. kuitenkin Weltens 1987), ja siksi oletukset perustuvat yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Näyttää kuitenkin siltä, että aivot pysyvät pitempään virkeinä, jos askartelee useamman kielen kanssa myös vanhana. Alzheimerin tautia sairastavia suomalaisvanhuksia Ruotsissa tutkineet Hyltenstam ja Stroud (1989, 1993) tulevat siihen tulokseen, että dementoitumisen asteesta riippumatta ne vanhukset, joiden kummankin kielen taito on aikuisiässä ollut hyvä, pystyvät pitempään valitsemaan kielen puhekumppanin mukaan ja pitäytymään tässä kielessä kuin ne, jotka ovat oppineet uuden ympäristön kielen puutteellisesti. Toisaalta on myös niitä, jotka iän myötä unohtavat oppimaansa kieltä. Se voi johtua siitä, että eläkeläisen on helpompi elää pelkästään siirtolaisyhteisön sisällä kuin työssäkäyvän, ja opittu kieli ruostuu siksi käytön puutteessa, mutta syynä voi myös olla sairaus.Tästä syystä niillä seuduilla, joilla on runsaasti suomalaisia siirtolaisvanhuksia, on viime vuosina yhä enemmän alettu vaatia suomenkielistä hoitoa — ja sen puutteessa rakennettu hoitokoteja omin voimin. Ne ovat tärkeitä, koska suomen kielen käytön tarve ei rajoitu itsensä tekemiseen ymmärretyksi hoitotilanteissa. Kielellä on myös sosiaalinen funktio: "… Suomikodissa on sotajutuille ymmärtäväinen yleisö. Ruotsalaissairaaloissa sellaista ei voisi vaatia." (Pyykkönen 1998).

Lähde (sivu 5): http://www.migrationinstitute.fi/articles/057_Martin.pdf

Muistan itse nähneeni muutama vuosi sitten netistä videoita suomalaisista siirtolaisista ympäri maailmaa. Yhdessä videossa kerrottiin Brisbanen suomalaisesta vanhainkodista ja todettiin, että jotkut vanhuksista unohtavat dementoituessaan opitun englanninkielen ja kykenevät kommunikoimaan enää suomeksi. Vastaavia esimerkkejä on ollut suomalaisessa lehdistössäkin. Esimerkiksi vuosi tai pari sitten Ruotsiin aikoinaan muuttanut suomalaismies jäi leskeksi ja oli dementoituessaan yksin jumissa ruotsalaisessa hoivakodissa. Hän oli unohtanut oppimansa ruotsinkielen, mutta hoivakodissa ei ollut ketään suomenkielen taitoista.

Itse olen jossain määrin huolissani tulevaisuudesta. Suvussani on esiintynyt sekä isän että äidin puolelta vanhuuden dementiaa. Olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa, joka ei puhu suomea enkä minä hänen kieltään ja olemme asettautuneet englanninkieliseen maahan, jonka kieli ei ole kummankaan äidinkieli. Lapsemme kolmikielinen, joten vanhuuden turva löytyy toivottavasti tarvittaessa hänestä. Itse olemme nelikymppisiä.

Lue lisää

"Alzheimerin tautia sairastavia suomalaisvanhuksia Ruotsissa tutkineet Hyltenstam ja Stroud (1989, 1993) tulevat siihen tulokseen, että dementoitumisen asteesta riippumatta ne vanhukset, joiden kummankin kielen taito on aikuisiässä ollut hyvä, pystyvät pitempään valitsemaan kielen puhekumppanin mukaan ja pitäytymään tässä kielessä kuin ne, jotka ovat oppineet uuden ympäristön kielen puutteellisesti."

Tämä linjautuu varsin hyvin linkittämieni toisten tutkimuksien tuloksiin joiden mukaan jopa myöhemmällä iällä opittu yksikin vieras kieli laskee dementoitumisen ja jopa alzheimerin taudin riskiä alentavasti tai sitä loiventaen. Tällaiset henkilöt ko. sairauden kohdatessaankin säilyttävät pidempään kielelliset taitonsa.

On paljon siirtolaisia, jota eivät ole vakavasti opiskelleet uden asuinmaansa kieltä, olleet enempi suorittavissa ei erityisen älyllisissä tehtävissä (rajatumpi aivokapasiteetin harjoittaminen) ja suurelta osin eläneet oman äidinkielisen siirtolaisyhteisönsä piirissä. Mahdollisesti työn ulkopuolellakaan ei ole ollut ertyisen älylisiä aktiviteettejä.

On monia joilla on kymennenkin asuinvuoden jälkeen vaikeaa hoitaa vaikkapa virastoasioita asuinmaassaan ilman ulkopuolista apua. Ei sitten ole erityisen hämmästyttävää jos ne heistä, jotka sairastuvat vakavempaan dementiaan unohtavat varsin hataran kielitaitonsa.

""Ruotsalainen yhteiskunta ei ole tiedostanut tätä ongelmaa", Böök sanoo. Ongelma on hänen mukaansa väliaikainen. Seuraava suomalaisperäinen vanhussukupolvi osaa jo paremmin ruotsia eikä erityistarvetta suomenkieliseen palveluun ole. "

- http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa valtava pula dementoituvien suomalaisvanhusten hoitopaikoista/1135232716121

Aivot ovat kuin lihakset, mitä enempi niitä käyttää, sitä paremmin ne voivat ja luovat yhä tiivimmän verkoston.

fi-en-fr-de-es kirjoitti:

"Alzheimerin tautia sairastavia suomalaisvanhuksia Ruotsissa tutkineet Hyltenstam ja Stroud (1989, 1993) tulevat siihen tulokseen, että dementoitumisen asteesta riippumatta ne vanhukset, joiden kummankin kielen taito on aikuisiässä ollut hyvä, pystyvät pitempään valitsemaan kielen puhekumppanin mukaan ja pitäytymään tässä kielessä kuin ne, jotka ovat oppineet uuden ympäristön kielen puutteellisesti."

Tämä linjautuu varsin hyvin linkittämieni toisten tutkimuksien tuloksiin joiden mukaan jopa myöhemmällä iällä opittu yksikin vieras kieli laskee dementoitumisen ja jopa alzheimerin taudin riskiä alentavasti tai sitä loiventaen. Tällaiset henkilöt ko. sairauden kohdatessaankin säilyttävät pidempään kielelliset taitonsa.

On paljon siirtolaisia, jota eivät ole vakavasti opiskelleet uden asuinmaansa kieltä, olleet enempi suorittavissa ei erityisen älyllisissä tehtävissä (rajatumpi aivokapasiteetin harjoittaminen) ja suurelta osin eläneet oman äidinkielisen siirtolaisyhteisönsä piirissä. Mahdollisesti työn ulkopuolellakaan ei ole ollut ertyisen älylisiä aktiviteettejä.

On monia joilla on kymennenkin asuinvuoden jälkeen vaikeaa hoitaa vaikkapa virastoasioita asuinmaassaan ilman ulkopuolista apua. Ei sitten ole erityisen hämmästyttävää jos ne heistä, jotka sairastuvat vakavempaan dementiaan unohtavat varsin hataran kielitaitonsa.

""Ruotsalainen yhteiskunta ei ole tiedostanut tätä ongelmaa", Böök sanoo. Ongelma on hänen mukaansa väliaikainen. Seuraava suomalaisperäinen vanhussukupolvi osaa jo paremmin ruotsia eikä erityistarvetta suomenkieliseen palveluun ole. "

- http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa valtava pula dementoituvien suomalaisvanhusten hoitopaikoista/1135232716121

Aivot ovat kuin lihakset, mitä enempi niitä käyttää, sitä paremmin ne voivat ja luovat yhä tiivimmän verkoston.

Lue lisää

Hyvä ahdistunut.

Nimimerkki "unabuna" kirjoitti:

"Muistan itse nähneeni muutama vuosi sitten netistä videoita suomalaisista siirtolaisista ympäri maailmaa. Yhdessä videossa kerrottiin Brisbanen suomalaisesta vanhainkodista ja todettiin, että jotkut vanhuksista unohtavat dementoituessaan opitun englanninkielen ja kykenevät kommunikoimaan enää suomeksi. Vastaavia esimerkkejä on ollut suomalaisessa lehdistössäkin. "

Hänenkin kommenttinsa ja kokemuksensa sinä ohitit sujuvasti epätoivoisessa yrityksessäsi todistaa olevasi oikeassa.

Koska ruotsinsuomalaisten on ollut mahdollista selviytyä Ruotsissa huonommallakin ruotsinkielellä, on mahdotonta vetää mitään johtopäätöksiä heidän ruotsinkielen statuksestaan vanhuusiällä.

Kirjoituksistasi näkyy, että uskottelet olevasi jotenkin siirtolaisten eliittiä, joka pelkällä aivojensa monipuolisella aktivoimisella tulee vanhanakin selviytymään aloituksessani esiin nostamastani senaariosta. Itse en ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö kaikkinainen aivojen käyttäminen edesauttaisi aivojen toimintakyvyn säilymistä. Siitä huolimatta emme voi tietää, et sinä enkä minä, etteikö olisi mahdollista, että aktiivisesta kielien käyttämisestämme huolimatta vanhetessa aivojemme väistämättä rappeutuessa enemmän tai vähemmän, voisimme myös unohtaa nuo vieraat kielemme.

Jotta ymmärryksesi ehkä voisi avartua, luehan uudelleen nämä jo aiemmin kirjoittamani kohdat:

Oleellista tässä keskustelussa olisi myös ymmärtää äidinkielen ja vieraan kielen erot. Vaikka vieraan kielen oppisi niin täydellisesti, että kävisi äkkiseltään syntyperäisestä, se ei siltä vanhenemisen armottomassa prosessissa koskaan vastaa äidinkieltä.

Tässä ei siis ole kyse kielitaidon hyvyydestä tai siitä, kuinka montaa vierasta kieltä puhuu milläkin tasolla. Tässä on kyse vanhenemisen ja dementoitumisen vaikutuksesta vieraiden kielien muistamiseen - ja sitä kautta yleiseen selviytymiseen yhteiskunnassa.

ihmeelliset aivot kirjoitti:

Hyvä ahdistunut.

Nimimerkki "unabuna" kirjoitti:

"Muistan itse nähneeni muutama vuosi sitten netistä videoita suomalaisista siirtolaisista ympäri maailmaa. Yhdessä videossa kerrottiin Brisbanen suomalaisesta vanhainkodista ja todettiin, että jotkut vanhuksista unohtavat dementoituessaan opitun englanninkielen ja kykenevät kommunikoimaan enää suomeksi. Vastaavia esimerkkejä on ollut suomalaisessa lehdistössäkin. "

Hänenkin kommenttinsa ja kokemuksensa sinä ohitit sujuvasti epätoivoisessa yrityksessäsi todistaa olevasi oikeassa.

Koska ruotsinsuomalaisten on ollut mahdollista selviytyä Ruotsissa huonommallakin ruotsinkielellä, on mahdotonta vetää mitään johtopäätöksiä heidän ruotsinkielen statuksestaan vanhuusiällä.

Kirjoituksistasi näkyy, että uskottelet olevasi jotenkin siirtolaisten eliittiä, joka pelkällä aivojensa monipuolisella aktivoimisella tulee vanhanakin selviytymään aloituksessani esiin nostamastani senaariosta. Itse en ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö kaikkinainen aivojen käyttäminen edesauttaisi aivojen toimintakyvyn säilymistä. Siitä huolimatta emme voi tietää, et sinä enkä minä, etteikö olisi mahdollista, että aktiivisesta kielien käyttämisestämme huolimatta vanhetessa aivojemme väistämättä rappeutuessa enemmän tai vähemmän, voisimme myös unohtaa nuo vieraat kielemme.

Jotta ymmärryksesi ehkä voisi avartua, luehan uudelleen nämä jo aiemmin kirjoittamani kohdat:

Oleellista tässä keskustelussa olisi myös ymmärtää äidinkielen ja vieraan kielen erot. Vaikka vieraan kielen oppisi niin täydellisesti, että kävisi äkkiseltään syntyperäisestä, se ei siltä vanhenemisen armottomassa prosessissa koskaan vastaa äidinkieltä.

Tässä ei siis ole kyse kielitaidon hyvyydestä tai siitä, kuinka montaa vierasta kieltä puhuu milläkin tasolla. Tässä on kyse vanhenemisen ja dementoitumisen vaikutuksesta vieraiden kielien muistamiseen - ja sitä kautta yleiseen selviytymiseen yhteiskunnassa.

Lue lisää

ihmeelliset aivot:lle

Kertoisito aivan aluksi mistä tuo sinun patologinen ja sivistymätön, kanssasi eri mieltä olevaan, toistuva henkilönä käyminen ja suoranainen avoin v*****lu oikein kumpuaa?

Miksi toistuvasti haastat riitaa ja verta pelkän asiapohjaisen argumentoinnin sijaan?

"Voi, voi. Olen totisesti pahoillani, että aloitukseni nostatti sinussa noin kovan ahdistuksen. Olet tehnyt kovasti töitä etsiäksesi mielestäsi omaa kantaasi puoltavia linkkejä, peräti 9 kappaletta! "

"Hyvä ahdistunut. Kirjoitit aikaisemmin seuraavasti:"

"Hyvä ahdistunut."

Miten on mahdollista että biologisesti jo kypsään ikään ehtynyt henkilö kokee tapeelliseksi kantaansa tukeakseen käydä toistamiseen solvaten j aprovosoiden kanssaan eri mieltä olevaan henkilönä.

Miten on ylipäätään mahdollista ettei biologisesti jo kypsään ikään ehtinyt henkilö ole oppinut viestinnän aivan perustapoja, eli erottamaan toisistaan asiat ja ihmiset vs. laittamaan vastakkain asiat ja agumentit.

Pidemmälle ehtinyt ikä, ns. harmaapäisyys ja sivistymättömyys, sekä julkeus on poikkeusellisen ruma yhdistelmä.

Muutoinkin tekstissäsi on paljon toistuvaa ad hominemia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem

Onko kyse regressiosta vai siitä ettei henkilö ole edes kypsynyt henkis-psykologisesti murrosiän ylitse?

Toisaalta moni varsin nuoristakin osoittaa henkistä kypsyyttää ja hyvää moraalista tasoa kokematta tarpeelliseksi alentuen turvautua tuollaisiin alkeellisiin "kesksutelutapoihin."

Oletko koettanut analysoida mistä tuo sinun patologinen v*****lu geenisi on oikein peräisin, joka vaikuttaa olevan suorastaan automatismi laajemminkin, sillä niin luontevasti se vaikuttaa tulevan ja kumpuavan esille?

Psykologista ja käytöksellistä profiilisasi ajatellen laitat itse itsesi vaaravyöhykkeeseen avauksesikin teeman suheen.

- http://www.fiktiivisiakeskusteluja.com/2012/08/valittajien-kuunteleminen-on-vahingoksi.html

- ->

Sitten itse asiaan. Nuo manitut kuullut (tv) kertomukset kielen unohtaneista ovat vailla merkitystä ilman niiden todellisen yksilöllisen kontekstin tuntemista. Niistä ei voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä.

Vaikkapa juurikin 70-luvun Austraaliaan muuttaneiden joukossa on paljonkin tällaisia henkilöitä. Itse tunnen yhden juurikin Australiasta Suomeen Helsinkiin palanneen iäkkäämän henkilön, joka ei juurikaan englantia ollut oppinut ja olisi täysin kykenemätön hoitamaan itsenäisesti virastoasioita englanniksi.

On paljon suoamalaisia (ja muitakin) siirtolaisia, jotka hyvin pikänkään ulkomailla asumisen seurauksena eivät ole kunnolla / jurikaan uuden asuinmaansa kieltä oppineet, vaan se on ollut varsin hatara ja ei aktiivikäytössä.

Mikäli tälläinen henkilö sitten sairatuu vakava-asteiseen dementiaan, niin ei ole hämmästyttävää jos tuo hatara kielitaito katoaa.

Se, että laitat vastakkain äidikiellelliset kielet ja muut opitut kielet merkitsisi sitä, että demntoitunut henkilö unohtaisi kaiken muunkin elämänsä varrella oppimansa ja edelleen aktiivisesti käyttämänsä tiedon ja taidon.

Edelleenkään et ole laittanut esille mitään tieteellisesti faktapohjaista tutkimusta josta kävisi ilmi, että hyvin opitun ja aktiivisessa käytössä olevan "vieraan" kielen menettäminen on oleellinen riski mikäli henkilö sairastuu dementiaan.

Sen sijana olen laittanut juurikin vastakkaista todistaviin tieteellisiin tutukimuksiin linkkejä.

Aloituksesesi ja pelkosi perustuvat enempikin mutuiluun ja ei edes tapauskohtaisesti yksilöityihin yksittäisiin tapauksiin.

Eköhän se todellisuudessa ole niin, että dementoituessa suurin riski on menettää kieliä jotka ovat jo muutoinkin heikkoja ja olleet vähäisellä käytöllä.

Asian oleellisin ponitti tulee esille seuraavassa, jonka laitan uudestaan näkyville.

""Ruotsalainen yhteiskunta ei ole tiedostanut tätä ongelmaa", Böök sanoo. Ongelma on hänen mukaansa väliaikainen. Seuraava suomalaisperäinen vanhussukupolvi osaa jo paremmin ruotsia eikä erityistarvetta suomenkieliseen palveluun ole. "

- http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa valtava pula dementoituvien suomalaisvanhusten hoitopaikoista/1135232716121

Mikä epäinhimillinen asenne! Sinun kanssasi on varmaan vaikea elää. Ehkä oletkin yksinasuja.

fdgfghjhgj kirjoitti:

Mikä epäinhimillinen asenne! Sinun kanssasi on varmaan vaikea elää. Ehkä oletkin yksinasuja.

>> Mikä epäinhimillinen asenne! Sinun kanssasi on varmaan vaikea elää. Ehkä oletkin yksinasuja.

Kertoisitko hieman selvemmin logiikkaasi ja mahdoitko edes lukea ketjua alusta alkaen?

Annoin avaukseen argumentoidun vastineen linkkeineen tieteellisistä tutkimuksista kertoviin artikkeleihin jotka osoittavat, että dementiaan liittyvät riskit päinvastoin pinenenevät mikäli henkilö puuhuu yhtäkin vierasta kieltä ja tämä hyöty _jopa _ iäkkäämpänäkin _ opitun _ uuden _ kielen _ansioista.

Pyysin avaajalta myös faktatietoja esittämiensä pelkojen tueksi, mutta niitä saamatta, sillä en itse edes hakemalla löytänyt aineistoa aiheesta, jonka antaisi avaajan kuvaamaan pelkoon aihetta. Sen sijaan hän alkoi jo ensimmäisessä itselleni osoitetussa viestissään v******van henkilöön käymisen.

Tokihan kielen unohtamisia (osittaisiakin) joissakin tapauksissa saatta olla, mutta lienevät hyvin harvinaisia ja poikkeuksellisia. Samoin niihin liittynee laajemminkin muitakin yksilön yleisterveydelliin, perimään ja elintavallisiin asioihin liittyvää.

Vaikkapa tupakointi ja liika alkoholin käyttö ja muutoin epätrveet elintavat lisää myös vanhuuden ajan ongelmien riskin kasvua.

Yhtä hyvin voitasiin nostaa esille mikä tahansa hyvin harvinainen sairaus ja kysyä miten olette siihen valmistautuneet.

Olisi helppo kaivella esille monenlaisia harvinaisia sairauksia ja kysyä miten olette siihen varautuneet.

Sen sijaan, että avaaja olisi keskustelust asioista asioina, hän sivuuttu kaikki esille nostamani tieteeliset, argumentit ja alkoi sen sijaan v*****la toistamiseen henkilöön käyden.

Mistä ja millaisesta aivotoiminnasta sellainen kertoo?

Avaajan vakavan dementian ja jopa opittujen kielien menettämisen riskistä en tiedä, mutta ainakin hän vaikuttaa omaavan tiukassa olevan v*****lu-geenin.

Minäkin muistan tuon ruotsinsuomalaisista kertoneen tv-ohjelman. Vanhainkodissahan oli mm. kaksi jo melkein vuoteenomaa naista. Ruotsalainen nainen moitti suomalaista huonetoveriaan, koska tämä ei aina halunnut puhua pitkään ruotsia, ruotsalainen kun tiesi, että suomalainen osaa hänen kieltään hyvin. Suomalaisnainen oli kuitenkin jo vanhuuden väsyttämä ja ruotsin puhuminen tuntikausia joka päivä vaati paljon ponnistelua. ENTÄPÄ JOS asia olisikin ollut toisinpäin, niin että ruotsalaisen olisi pitänyt vielä vanhainkodissakin jaksaa joka päivä puhua tuntikausia hänelle vierasta kieltä?

Tämä on aivan todellinen ongelma, jonka huomaa myös kaksikielisissä maissa, vanhemmiten sen vieraamman kielen käyttäminen on aina vain raskaampaa, vaikka pää muuten toimisikin. No, ihmiset ovat yksilöitä, mutta miksei väsyneimmille saisi järjestää omankielistä ympäristöä?!

Hyvä aloittaja. Eiköhän ole parasta jättää aloituksesi pelkälle informaatiotasolle ja lopettaa saarnaaminen? Jokainen tehköön aloituksesi ja muiden tämän ketjun viestien perusteella omat johtopäätöksensä. Sinä olet oman päätöksesi tehnyt ja siihen viestisi jääköön.

Kaikki eivät elä niin vanhaksi, että dementoituisivat, kun dementiaa ennen tulee joku kohtalokas sairaus, joka päättää elämän. Toisaalta kaikki hyvinkin vanhaksi elävät eivät dementoidu. Monella ei kuvatusta dementoitumisriskistä ja sen seurauksista huolimatta ole mahdollisuutta tai halua muuttaa takaisin Suomeen. Suomen julkisella sektorilla tuskin on halua ja mahdollisuuksiakaan ottaa vastaa suuria määriä ulkosuomalaisia vanhuksia. Useimman meistä on siten riskin kanssa vain elettävä ulkomailla.

Minulla on asiasta omakohtaista kokemusta, kun anoppini ei viime vuosinaan enää osannut tätä vierasta kieltä, vaan alkoi puhua omaa lapsuuden äidinkieltään. Hän sairasti viimeiset vuotensa Altzheimerin tautia.

Ajattelen suorastaan kauhulla omaa vanhuuttani, joka on esissä noin 15 vuoden kuluttua. Suomea taitavia hoitajia tuskin löytyy, en ainakaan tunne yhtään suomalaista koko kaupungissa. Suomeen muutto tuskin tulee kysymykseen. Toivottavasti mieheni elää kauemmin kuin minä, vaikkei hänkään suomea osaa.

Suvussamme on Altzheimerin tautia, joten voin hyvinkin sairastua siihen. En ole nähnyt noita manitsemianne tv-ohjelmia, ehkä lukenut kirjallisuutta, mutta tuo anopin kohtalo on pelokkeena.