Buddhalaisuuden pessimismi

Jeesus vastaa ajallaan. Uskon saa jokainen, joka sitä vilpittömästi pyytää.

usko riittää kirjoitti:

Jeesus vastaa ajallaan. Uskon saa jokainen, joka sitä vilpittömästi pyytää.

Niitä varten, jotka ei ole mielisairaita, on toi sun lisäys "vilpittömästi". Jos ja kun mitään ei tapahdu, niin uskossa olevat voi aina sanoa, että pyyntö ei ollut vilpitön. Kristinusko on pelkästään suuri vale, joka on suunnattu henkisesti vähemmän lahjakkaille.
Ja etkö ymmärrä lukemaasi, tämä palsta koskee buddhalaisuutta; täällä ei kukaan jaksaisi lukea kristittyä propagandaa...

Kärsimys on kuitenkin erittäin keskeisellä sijalla Buddhan opetuksissa. Kaiken hyvänkin katsotaan olevan dukkhaa sen pysymättömyyden takia. Se todetaan neljässä jalossa totuudessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neljä_jaloa_totuutta

Totuus kärsimyksestä koetaan buddhalaisuudessa niin olennaiseksi, että pyritään täysin vapautumaan jälleensyntymän kierrosta eli saavuttamaan nirvana. Tämä on koko buddhalaisuuden lähtökohta. Päämääränä on olemattomuus eli kadotus. Juuri näin sielunvihollinen haluaa saada meidät uskomaan.

On kuitenkin olemassa Elävä Jumala, joka tarjoaa meille iankaikkista elämää Hänen kirkkaudessaan. Hänellä on myös valta auttaa meitä jo tällä maanpäällisellä taipaleellamme.

Ilm. 21:3 "Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."

Näin on meille luvattu Raamatussa.

usko riittää kirjoitti:

Kärsimys on kuitenkin erittäin keskeisellä sijalla Buddhan opetuksissa. Kaiken hyvänkin katsotaan olevan dukkhaa sen pysymättömyyden takia. Se todetaan neljässä jalossa totuudessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neljä_jaloa_totuutta

Totuus kärsimyksestä koetaan buddhalaisuudessa niin olennaiseksi, että pyritään täysin vapautumaan jälleensyntymän kierrosta eli saavuttamaan nirvana. Tämä on koko buddhalaisuuden lähtökohta. Päämääränä on olemattomuus eli kadotus. Juuri näin sielunvihollinen haluaa saada meidät uskomaan.

On kuitenkin olemassa Elävä Jumala, joka tarjoaa meille iankaikkista elämää Hänen kirkkaudessaan. Hänellä on myös valta auttaa meitä jo tällä maanpäällisellä taipaleellamme.

Ilm. 21:3 "Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."

Näin on meille luvattu Raamatussa.

Lue lisää

"Totuus kärsimyksestä koetaan buddhalaisuudessa niin olennaiseksi, että pyritään täysin vapautumaan jälleensyntymän kierrosta eli saavuttamaan nirvana. Tämä on koko buddhalaisuuden lähtökohta. "

Minusta olet ymmärtänyt buddhalaisuuden ytimen väärällä tavalla, osaksi luultavimmin edustamasi kristinuskon pelastuskeskeisyydestä.

Minusta buddhalaisuuden ensisijainen tarkoitus on vain opettaa käsittelemään elämään kuuluvaa kärsimystä ja nirvanan tavoittelu onkin sitten asia jonka tavoittelu on puhtaasti jonka ihminen voi buddhalaisena omasta tahdostaan valita.

Buddhalaisuus ei näe nirvanan tavoittelemattomuutta pahana asiana vaan ilmaisee vain se että tämä tie sisältää paljon kärsimystä, jonka määrää ja vaikutusta kuitenkin voidaan vähentää paljon buddhalaisuuden sisältämää tietoutta soveltamalla.

usko riittää kirjoitti:

Kärsimys on kuitenkin erittäin keskeisellä sijalla Buddhan opetuksissa. Kaiken hyvänkin katsotaan olevan dukkhaa sen pysymättömyyden takia. Se todetaan neljässä jalossa totuudessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neljä_jaloa_totuutta

Totuus kärsimyksestä koetaan buddhalaisuudessa niin olennaiseksi, että pyritään täysin vapautumaan jälleensyntymän kierrosta eli saavuttamaan nirvana. Tämä on koko buddhalaisuuden lähtökohta. Päämääränä on olemattomuus eli kadotus. Juuri näin sielunvihollinen haluaa saada meidät uskomaan.

On kuitenkin olemassa Elävä Jumala, joka tarjoaa meille iankaikkista elämää Hänen kirkkaudessaan. Hänellä on myös valta auttaa meitä jo tällä maanpäällisellä taipaleellamme.

Ilm. 21:3 "Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."

Näin on meille luvattu Raamatussa.

Lue lisää

"Päämääränä on olemattomuus eli kadotus"
Väitteesi on epätosi.

Buddhalaisuudessa on paljon viisautta, joka voi auttaa ihmistä selviämään elämän vaikeuksissa. Sillä, miten suhtaudumme asioihin ja kaikkiin vastoinkäymisiin, on todella suuri merkitys kokemaamme hyvinvointiin. Juuri tuo mainitsemasi halu aiheuttaa ihmiselle paljon epätyydytystä. Jeesuskin varoittaa meitä kaikenlaisesta ahneudesta ja liiallisesta haluamisesta.

Matt 6:19 "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21 Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Arvostan buddhalaisuudessa suuresti myös myötätunnon tärkeyden korostamista.

Tie mielenrauhaan ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa mielen harjoittamista luostarissa. Pelkkä usko Jeesukseen riittää tekemään ihmisestä uuden luomuksen.

usko riittää kirjoitti:

Buddhalaisuudessa on paljon viisautta, joka voi auttaa ihmistä selviämään elämän vaikeuksissa. Sillä, miten suhtaudumme asioihin ja kaikkiin vastoinkäymisiin, on todella suuri merkitys kokemaamme hyvinvointiin. Juuri tuo mainitsemasi halu aiheuttaa ihmiselle paljon epätyydytystä. Jeesuskin varoittaa meitä kaikenlaisesta ahneudesta ja liiallisesta haluamisesta.

Matt 6:19 "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21 Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Arvostan buddhalaisuudessa suuresti myös myötätunnon tärkeyden korostamista.

Tie mielenrauhaan ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa mielen harjoittamista luostarissa. Pelkkä usko Jeesukseen riittää tekemään ihmisestä uuden luomuksen.

Lue lisää

Tie mielenrauhaan ei suinkaan vaadi mietiskelyn harjoittamista luostarissa. Päinvastoin, vaikka tiskaaminen voi olla erinomainen harjoitus. Mikä tahansa voi olla harjoitus. Luostarit ovat, kuten kristityillekin, paikka omistautua vain ja ainoastaan siihen yhteen asiaan. Tietysti kun b:ssa on opettajia, joille annetaan suuri arvo, niin luostarit ovat usein paras paikka kohdata näitä.

En ole varma, mitä tarkoitat sanalla "usko". Suomen kielessä on kaksi sanaa: Usko (eng. Faith) ja Uskomus (eng.Belief). Useimmiten ihmiset tarkoittavat uskolla oikeastaan uskomusta.

Minulla on vaikkapa uskomus Jumalasta. Mielestäni Jumala on talläinen ja tekee asioita näin. Toisella on toisenlainen uskomus Jumalasta. Hänen Jumalansa tekeekin näin. Sen jälkeen kiistelemme siitä, kumman uskomus on oikein. Ja lopulta käymme toisiimme käsiksi, pahimmassa tapauksessa aloitamme sodan. Ja kaikki siksi, että meillä on erilainen uskomus.

Usko on puolestaan jotain aktiivista. Zenissä usko on mielen avaamista totuudelle, mitä se ikinä tuleekin olemaan. Siihen ei liity mitään uskomuksia. Päinvastoin kaikki uskomukset ovat usein uskon esteitä. Ne estävät näkemästä totuutta.

Eli uskomus on sitä, että haluan tai toivon jonkin asian olevan totta. Usko on sitä, että katson totuutta suoraan -ilman toiveita ja oletuksia.

Kun uskomukselta menee pohja, minun on mahdotonta luottaa siihen enää. Jos minulla on pienikin epäilys, että asia ei ole totta - niin kaikesta uskomisesta siihen tulee teeskentelyä. Suurin osa teologeistakin näyttää unohtavan tämän. Siitä tulee samaa kun huutaisin pimeässä jotain avuksi, koska minua pelottaa. Se helpottaa, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi totta.

Buddhalaisuus, erityisesti zen, ei kerro miten päästään pimeän pelosta eroon. Se antaa minulle keinon etsiä siihen oma ratkaisu. Ja kun se ratkaisu löytyy, en pelkää enää pimeää. Ei siksi, että turvaisin johonkin muuhun, vaan siksi että en koe pimeää enää pelottavana. Pimeydestä tulee valoa. Ratkaisu oli sisälläni, ei ulkopuolella.

Huomaatko, buddhalaisuus ei ole vaihtoehto kristinuskolle tai millekään muulle uskomukselle. Buddhalaisuus ei ole uskomus, jonka vaihdat johonkin toiseen. Buddhalaisuus on syvältä perustaltaan kokemus, se ei ole uskomus lainkaan. Kristillisyys voi olla sitä myös, Jeesus puhuu hyvin samankaltaisesta kokemuksesta sanoissaan.

ZenKivi kirjoitti:

Tie mielenrauhaan ei suinkaan vaadi mietiskelyn harjoittamista luostarissa. Päinvastoin, vaikka tiskaaminen voi olla erinomainen harjoitus. Mikä tahansa voi olla harjoitus. Luostarit ovat, kuten kristityillekin, paikka omistautua vain ja ainoastaan siihen yhteen asiaan. Tietysti kun b:ssa on opettajia, joille annetaan suuri arvo, niin luostarit ovat usein paras paikka kohdata näitä.

En ole varma, mitä tarkoitat sanalla "usko". Suomen kielessä on kaksi sanaa: Usko (eng. Faith) ja Uskomus (eng.Belief). Useimmiten ihmiset tarkoittavat uskolla oikeastaan uskomusta.

Minulla on vaikkapa uskomus Jumalasta. Mielestäni Jumala on talläinen ja tekee asioita näin. Toisella on toisenlainen uskomus Jumalasta. Hänen Jumalansa tekeekin näin. Sen jälkeen kiistelemme siitä, kumman uskomus on oikein. Ja lopulta käymme toisiimme käsiksi, pahimmassa tapauksessa aloitamme sodan. Ja kaikki siksi, että meillä on erilainen uskomus.

Usko on puolestaan jotain aktiivista. Zenissä usko on mielen avaamista totuudelle, mitä se ikinä tuleekin olemaan. Siihen ei liity mitään uskomuksia. Päinvastoin kaikki uskomukset ovat usein uskon esteitä. Ne estävät näkemästä totuutta.

Eli uskomus on sitä, että haluan tai toivon jonkin asian olevan totta. Usko on sitä, että katson totuutta suoraan -ilman toiveita ja oletuksia.

Kun uskomukselta menee pohja, minun on mahdotonta luottaa siihen enää. Jos minulla on pienikin epäilys, että asia ei ole totta - niin kaikesta uskomisesta siihen tulee teeskentelyä. Suurin osa teologeistakin näyttää unohtavan tämän. Siitä tulee samaa kun huutaisin pimeässä jotain avuksi, koska minua pelottaa. Se helpottaa, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi totta.

Buddhalaisuus, erityisesti zen, ei kerro miten päästään pimeän pelosta eroon. Se antaa minulle keinon etsiä siihen oma ratkaisu. Ja kun se ratkaisu löytyy, en pelkää enää pimeää. Ei siksi, että turvaisin johonkin muuhun, vaan siksi että en koe pimeää enää pelottavana. Pimeydestä tulee valoa. Ratkaisu oli sisälläni, ei ulkopuolella.

Huomaatko, buddhalaisuus ei ole vaihtoehto kristinuskolle tai millekään muulle uskomukselle. Buddhalaisuus ei ole uskomus, jonka vaihdat johonkin toiseen. Buddhalaisuus on syvältä perustaltaan kokemus, se ei ole uskomus lainkaan. Kristillisyys voi olla sitä myös, Jeesus puhuu hyvin samankaltaisesta kokemuksesta sanoissaan.

Lue lisää

Usko merkitsee minulle ennenkaikkea luottamusta, täydellistä luottamista Jeesukseen. Kaiken toivon asettamista Hänen varaansa. Se on pohjimmiltaan kokemus. Jumalaa on mahdotonta tavoittaa järjen avulla. Raamatussa kerrotaan, että Paavalin sana rististä oli Kreikan viisaille ja oppineille hullutus.

Usko on Jumalan lahja, jonka Hän antaa jokaiselle, joka sitä pyytää. Se ei siis ole ihmisen oma teko. Muussa tapauksessa on kyseessä uskomus, ei aito usko. Mikään uskonto ei voi ihmistä pelastaa.

Kuten kirjoitit, erilaiset uskomukset ovat usein syynä vihaan ja sotiin. Useimmilla maailmanuskonnoilla on todella verinen historia. Uskomukset johtavat helposti siihen, että sokeat johtavat sokeiden laumaa. Jeesus sanoi fariseuksista: Matt 15:14 "Älkää välittäkö heistä, he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Ja kun sokea taluttaa toista sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan." Buddhalaisuudessahan puhutaan kolmesta myrkystä, joista uskomukset lukeutuvat tietämättömyyteen.

Kirjoittamasi perusteella zenbuddhalaisuudella näyttää olevan yhtäläisyyksiä eksistentialismin kanssa.

Juuri noin minäkin olen buddhalaisuuden ymmärtänyt. Ateismi -palstallahan vaihdoimme jokusen sanan harhasta. En nyt tiedä, olemmeko siitä erimielisiä, mutta tuo tyhjyys, joka on muoto, ja muoto tyhjyys, ymmärtääkseni kertoo juuri muodon harhasta. Eli virtuaalisuudesta, kuten siellä kirjoitin.

Mainitsemisen arvoinen kristillinen mystikko on möys saksalainen Mestari Eckhardt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mestari_Eckhart

usko riittää kirjoitti:

Usko merkitsee minulle ennenkaikkea luottamusta, täydellistä luottamista Jeesukseen. Kaiken toivon asettamista Hänen varaansa. Se on pohjimmiltaan kokemus. Jumalaa on mahdotonta tavoittaa järjen avulla. Raamatussa kerrotaan, että Paavalin sana rististä oli Kreikan viisaille ja oppineille hullutus.

Usko on Jumalan lahja, jonka Hän antaa jokaiselle, joka sitä pyytää. Se ei siis ole ihmisen oma teko. Muussa tapauksessa on kyseessä uskomus, ei aito usko. Mikään uskonto ei voi ihmistä pelastaa.

Kuten kirjoitit, erilaiset uskomukset ovat usein syynä vihaan ja sotiin. Useimmilla maailmanuskonnoilla on todella verinen historia. Uskomukset johtavat helposti siihen, että sokeat johtavat sokeiden laumaa. Jeesus sanoi fariseuksista: Matt 15:14 "Älkää välittäkö heistä, he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Ja kun sokea taluttaa toista sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan." Buddhalaisuudessahan puhutaan kolmesta myrkystä, joista uskomukset lukeutuvat tietämättömyyteen.

Kirjoittamasi perusteella zenbuddhalaisuudella näyttää olevan yhtäläisyyksiä eksistentialismin kanssa.

Lue lisää

Kiitos kun toit tuon itse noin hyvin esiin. Tuossa tulee hienosti buddhalaisuuden ja kristillisen perinteen ero esiin. Ja se, miksi ne eivät oikein voi olla vaihtoehtoja toisilleen. Puhun tietysti edelleen omalla suullani, jollekulle toisessa tilanteessa ne voivat tietysti olla sitä.

"täydellistä luottamista Jeesukseen. Kaiken toivon asettamista Hänen varaansa."

Tämä on uskomus. Jos olemme rehellisiä toisillemme ja itsellemme, se on ihan puhdas uskomus. Se on uskomus jonkun auktoriteetista. Se on uskomus erillisestä pelastajasta jne.

Eikä siinä mitään, jos tarvitset elämässäsi uskomusta, se on ihan okei. En ole käännyttämässä ketään mihinkään. Ehkä tarkoitamme myös kokemisella hieman eri asiaa. Valaisen hieman.....

Vaikkapa zenissä kokemus ja kokeminen ovat kaksi asiaa.

Minulla on uskomus. Kun ajattelen sitä, se saa minussa aikaan hyvää oloa tai turvallisuutta. Tämä on kokemus. Se on seuraus jostain muusta. Se on fyysinen ja psyykkinen reaktio johonkin.

Mieli antaa sille nimen vaikka "Mystinen", ja se tallettuu muistiin. Kun haluan kokea sen uudelleen, niinkuin usein tapahtuu, teen saman asian uudelleen. Ajattelen uskomusta, luen pyhiä tekstejä, meditoin tai mitä hyvänsä saadakseni sen kokemuksen takaisin. Periaatteessa luuppaan jonkin kokemuksen kanssa uudestaan ja uudestaan.

Sama toimii toisinpäin. Minulla on mystinen kokemus, jota en osaa selittää. Mieli antaa sille nimen ja päättelee, että se johtuu siitä ja siitä asiasta. Syntyy uskomus. Ja kun ajattelen uskomustani eri elämän tilanteissa, se tuntuu pitävän paikkaansa tässä ja tässä asiassa. Josta tietysti seuraa lisää kokemuksia, ja alan olla varma, että tämä uskomus on totta. Varsinkin kun kokemukset ovat voittopuolisesti hyviä.

Nuo on taas ihan testattavia asioita, voi kokeilla ja miettiä itse.

Kokeminen puolestaan on se mitä tapahtuu juuri nyt. Ennenkuin mieli antaa sille nimen ja pistää sen purkkiin. Esim. zenissä mennään siis syvemmälle kuin pelkkään tunnereaktioon. Siinä kysytään:Mikä tämä on? Jos saan jonkin tunnereaktion, niin mistä se tulee? Jos sen aiheuttaa jokin ajatus tai uskomus, niin miksi minulla täytyy olla sellainen? Onko sen taustalla tarve tuntea vaikka turvallisuutta? Mistä se tulee?

Kunnes mieli karahtaa pohjaan, ja tapahtuu yllättäviä asioita.



Ero kristillisen perinteen ja buddhalaisuuden välillä on minulle tuossa.

Eli itse olen kokenut, että buddhalaisuus on se "paikka"; missä kaikki uskomukset lopulta päättyvät. Ihminen on vapaa vasta silloin, kun hän on vapaa jopa tunteista ja kokemuksista. Siis siinä mielessä, että hän ei juutu edes niihin. Ja kun hän on vapaa, hän voi symbolisesti kaivaa lapiolla kuopan ja haudata sutrat ja Raamatun sinne. Hän ei tarvitse niitä enää.







Yhtäläisyyksiä eksistentialisteihin löytyy kyllä. Japanissa oli esim. Kioton koulukunta -eli zen-taustaisia filosofeja, jotka pohtivat hyvin samaan tapaan kuin eurooppalaiset veljensä. Päätyivät tavallaan siihen, että zen jatkaa siitä mihin eksistentialismi jämähti.

Valkoparta... kirjoitti:

Juuri noin minäkin olen buddhalaisuuden ymmärtänyt. Ateismi -palstallahan vaihdoimme jokusen sanan harhasta. En nyt tiedä, olemmeko siitä erimielisiä, mutta tuo tyhjyys, joka on muoto, ja muoto tyhjyys, ymmärtääkseni kertoo juuri muodon harhasta. Eli virtuaalisuudesta, kuten siellä kirjoitin.

Mainitsemisen arvoinen kristillinen mystikko on möys saksalainen Mestari Eckhardt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mestari_Eckhart

Lue lisää

Aah, kiitos, mietinkin että unohdin jonkun tärkeän nimen.

Muistan keskustelun kyllä. Kyseisellä palstalla tyylisesi avaus vaan juuttuu usein väittelyksi tieteen ja ei-tieteen välillä. Jos haluat avata tälle palstalle uuden keskustelun, niin tee ihmeessä sellainen. Buddhalaisuus tai ehkä paremminkin taolaisuus saattaisi tulla lähelle noita ajatuksiasi.

usko riittää kirjoitti:

Buddhalaisuudessa on paljon viisautta, joka voi auttaa ihmistä selviämään elämän vaikeuksissa. Sillä, miten suhtaudumme asioihin ja kaikkiin vastoinkäymisiin, on todella suuri merkitys kokemaamme hyvinvointiin. Juuri tuo mainitsemasi halu aiheuttaa ihmiselle paljon epätyydytystä. Jeesuskin varoittaa meitä kaikenlaisesta ahneudesta ja liiallisesta haluamisesta.

Matt 6:19 "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21 Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Arvostan buddhalaisuudessa suuresti myös myötätunnon tärkeyden korostamista.

Tie mielenrauhaan ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa mielen harjoittamista luostarissa. Pelkkä usko Jeesukseen riittää tekemään ihmisestä uuden luomuksen.

Lue lisää

Mielenkiintoista että siteerasit Matteusta. Sehän on alunperin Buddhan opeista sovellettu teksti.

Mitä tulee ainoaan poikaan, niin onko Mithra ja Mithralaisuus sinulle tuttu?

Täältä tuli tarina Jeesuksen syntymästä ja päämäärästä.

Jos haluat pysyä kristinuskoisena . Kehotan sinut häipymään buddhalaisesta foorumimsta. Olen tosissan. Logiikka on voimakas

"Ponnistelu on se mikä tekee ihmisestä vahvan, se että kaikki tehdään ihmisen puolesta tekee ihmisestä heikon, ja siksi esim. kristityt ovat hyvin useimmiten äärimmäisen riippuvaisia uskostaan ja osaavat käsitellä esim. vastoinkäymisiä enää vain uskonsa kautta."

Ihminen väsyy jatkuvaan ponnisteluun. Vaikka kuinka pyrimme harjoittaamaan mieltämme (mikä sinänsä on hienoa ja kunnioitettavaa), emme pääse pitkälle lähtötilanteesta. Kaikki ihmiset ovat syntisiä. Tämä on ihmisen perusluonto. Oppineet buddhalaiset mestaritkaan eivät voi saavuttaa synnittömyyttä: me ihmiset syyllistymme aina syntiin vähintään ajatuksen ja tunteen tasolla tai tekemättä jättämisillämme. Kaikki ihmisen omin voimin aikaansaama kehitys on Jumalan silmissä pientä. Ja vain Jeesuksella on valta antaa meille anteeksi rikkomuksemme.

Se, että Jeesus tekee työn ihmisessä, ei tee ihmisestä heikkoa. Puolellasi on silloin vahvin ja korkein voima koko maailmankaikkeudessa.

"Buddhalaisuus kykene tekemään ihmisestä mahtavan soturin joka osaa hallita omaa elämäänsä aivan uudella tasolla, Kristinuskon syntyminen uudestaan ylhäältä ja uskon vastaanottaminen on vain riippuvaisuuden lisäämistä, tie joka voi johtaa vain kärsimykseen."

Monet buddhalaiset harjoittavat tiukkaa askeesia, mutta palveleeko se loppujen lopuksi ketään? Energian voi suunnata sen sijaan oman ja lähimmäisten elämän parantamiseen. Parasta meditaatiota on elää hyvää elämää. Riippuvuus Jeesuksesta ei ole millään tavoin haitallista.

"Yleensä kaiken takana vastoinkäymisten kohdalla ei buddhalaisuuden takana ole kärsimys vaan se että olemme tehneet jotain mikä saa kyseisen vastoinkäymisen tapahtumaan kohdallemme.."

Ymmärränkö väärin, vai tarkoitatko että jos kohdalleni sattuu jokin minusta (näennäisesti) riippumaton ulkoinen vastoinkäyminen, johon minulla on mahdollisuus suhtautua taitavasti tai taitamattomasti, niin tämä vastoinkäyminen saattaa olla seurasta karmastani? Esimerkiksi, jos kerrostalon katolta tippuu jääkimpale niskaani ja halvaannun. Käsittääkseni Buddha ei opettanut missään vaiheessa tuon tyyppistä karmakäsitystä, vaan tuo käsitys on enemmänkin vedalaista tai jotain muuta perua. Vai pystyisikö joku kertomaan suutran, jossa Buddha puhuu tuon tyyppisestä karmasta?

usko riittää kirjoitti:

"Ponnistelu on se mikä tekee ihmisestä vahvan, se että kaikki tehdään ihmisen puolesta tekee ihmisestä heikon, ja siksi esim. kristityt ovat hyvin useimmiten äärimmäisen riippuvaisia uskostaan ja osaavat käsitellä esim. vastoinkäymisiä enää vain uskonsa kautta."

Ihminen väsyy jatkuvaan ponnisteluun. Vaikka kuinka pyrimme harjoittaamaan mieltämme (mikä sinänsä on hienoa ja kunnioitettavaa), emme pääse pitkälle lähtötilanteesta. Kaikki ihmiset ovat syntisiä. Tämä on ihmisen perusluonto. Oppineet buddhalaiset mestaritkaan eivät voi saavuttaa synnittömyyttä: me ihmiset syyllistymme aina syntiin vähintään ajatuksen ja tunteen tasolla tai tekemättä jättämisillämme. Kaikki ihmisen omin voimin aikaansaama kehitys on Jumalan silmissä pientä. Ja vain Jeesuksella on valta antaa meille anteeksi rikkomuksemme.

Se, että Jeesus tekee työn ihmisessä, ei tee ihmisestä heikkoa. Puolellasi on silloin vahvin ja korkein voima koko maailmankaikkeudessa.

"Buddhalaisuus kykene tekemään ihmisestä mahtavan soturin joka osaa hallita omaa elämäänsä aivan uudella tasolla, Kristinuskon syntyminen uudestaan ylhäältä ja uskon vastaanottaminen on vain riippuvaisuuden lisäämistä, tie joka voi johtaa vain kärsimykseen."

Monet buddhalaiset harjoittavat tiukkaa askeesia, mutta palveleeko se loppujen lopuksi ketään? Energian voi suunnata sen sijaan oman ja lähimmäisten elämän parantamiseen. Parasta meditaatiota on elää hyvää elämää. Riippuvuus Jeesuksesta ei ole millään tavoin haitallista.

Lue lisää

Myös monet kristityt harjoittavat tiukkaa askeesia. Se kuuluu kaikkiin uskontoihin.

bliss kirjoitti:

"Yleensä kaiken takana vastoinkäymisten kohdalla ei buddhalaisuuden takana ole kärsimys vaan se että olemme tehneet jotain mikä saa kyseisen vastoinkäymisen tapahtumaan kohdallemme.."

Ymmärränkö väärin, vai tarkoitatko että jos kohdalleni sattuu jokin minusta (näennäisesti) riippumaton ulkoinen vastoinkäyminen, johon minulla on mahdollisuus suhtautua taitavasti tai taitamattomasti, niin tämä vastoinkäyminen saattaa olla seurasta karmastani? Esimerkiksi, jos kerrostalon katolta tippuu jääkimpale niskaani ja halvaannun. Käsittääkseni Buddha ei opettanut missään vaiheessa tuon tyyppistä karmakäsitystä, vaan tuo käsitys on enemmänkin vedalaista tai jotain muuta perua. Vai pystyisikö joku kertomaan suutran, jossa Buddha puhuu tuon tyyppisestä karmasta?

Lue lisää

"Ymmärränkö väärin, vai tarkoitatko että jos kohdalleni sattuu jokin minusta (näennäisesti) riippumaton ulkoinen vastoinkäyminen, johon minulla on mahdollisuus suhtautua taitavasti tai taitamattomasti, niin tämä vastoinkäyminen saattaa olla seurasta karmastani? Esimerkiksi, jos kerrostalon katolta tippuu jääkimpale niskaani ja halvaannun. "

Kyllä nimenomaan näin, ainakin periaatteessa. Mietitään kuitenkin loppujen lopuksi jokaista kyseisenkaltaista vahinkoa jota vain voi tapahtua, jokainen kyseiseen tilanteeseen joutunut on oikeasti ollut paikalla enemmän tai vähemmän omasta vapaasta tahdostaa, omien valintojensa seurauksena.

Joten sinänsä vastoinkäymiset ovat aina yhteydessä ihmisen karmaan.

"Käsittääkseni Buddha ei opettanut missään vaiheessa tuon tyyppistä karmakäsitystä, vaan tuo käsitys on enemmänkin vedalaista tai jotain muuta perua. "

Sinänsä kyse onkin enemmän omasta henkilökohtaisesti näkemyksestäni karmaan. Mutta yleisestihän se on että tietyt ihmisen teot houkuttelevat myös vastoinkäymisiä ihmisen kohdalle.

usko riittää kirjoitti:

"Ponnistelu on se mikä tekee ihmisestä vahvan, se että kaikki tehdään ihmisen puolesta tekee ihmisestä heikon, ja siksi esim. kristityt ovat hyvin useimmiten äärimmäisen riippuvaisia uskostaan ja osaavat käsitellä esim. vastoinkäymisiä enää vain uskonsa kautta."

Ihminen väsyy jatkuvaan ponnisteluun. Vaikka kuinka pyrimme harjoittaamaan mieltämme (mikä sinänsä on hienoa ja kunnioitettavaa), emme pääse pitkälle lähtötilanteesta. Kaikki ihmiset ovat syntisiä. Tämä on ihmisen perusluonto. Oppineet buddhalaiset mestaritkaan eivät voi saavuttaa synnittömyyttä: me ihmiset syyllistymme aina syntiin vähintään ajatuksen ja tunteen tasolla tai tekemättä jättämisillämme. Kaikki ihmisen omin voimin aikaansaama kehitys on Jumalan silmissä pientä. Ja vain Jeesuksella on valta antaa meille anteeksi rikkomuksemme.

Se, että Jeesus tekee työn ihmisessä, ei tee ihmisestä heikkoa. Puolellasi on silloin vahvin ja korkein voima koko maailmankaikkeudessa.

"Buddhalaisuus kykene tekemään ihmisestä mahtavan soturin joka osaa hallita omaa elämäänsä aivan uudella tasolla, Kristinuskon syntyminen uudestaan ylhäältä ja uskon vastaanottaminen on vain riippuvaisuuden lisäämistä, tie joka voi johtaa vain kärsimykseen."

Monet buddhalaiset harjoittavat tiukkaa askeesia, mutta palveleeko se loppujen lopuksi ketään? Energian voi suunnata sen sijaan oman ja lähimmäisten elämän parantamiseen. Parasta meditaatiota on elää hyvää elämää. Riippuvuus Jeesuksesta ei ole millään tavoin haitallista.

Lue lisää

"Ihminen väsyy jatkuvaan ponnisteluun"

Buddhalaisuudessa ponnistelun tarve on sinänsä täysin riippuvainen ihmisestä itsestään. Buddhalaisuus opettaa sekä pääsemään kärsimyksestä eroon kuten myöskin sen miten kärsimyksen kanssa eletään, joten kenenkään ei tarvitse ponnistella sinänsä yli voimavarojensa.

"Vaikka kuinka pyrimme harjoittaamaan mieltämme (mikä sinänsä on hienoa ja kunnioitettavaa), emme pääse pitkälle lähtötilanteesta. "

Buddhalaisuuden oppien kautta voi päästä niin pitkälle kuin on vain tarpeen, kyse on niin suuresta viisaudesta.

" Kaikki ihmiset ovat syntisiä. Tämä on ihmisen perusluonto."

Ei ihmiset ole syntisiä, eikä edes koko syntiä ole olemassa. Monet ihmiset ovat vain taitamattomia elämisensä suhteen, ongelma jonka korjaamiseen buddhalaisuus pyrkii.

"Oppineet buddhalaiset mestaritkaan eivät voi saavuttaa synnittömyyttä: me ihmiset syyllistymme aina syntiin vähintään ajatuksen ja tunteen tasolla tai tekemättä jättämisillämme.

Tämä koska koko synnin käsite absurdi ja ei mitenkään ole yhteydessä todelliseen maailmaan ja ihmisten olemukseen.

"Kaikki ihmisen omin voimin aikaansaama kehitys on Jumalan silmissä pientä. Ja vain Jeesuksella on valta antaa meille anteeksi rikkomuksemme."

Kumpikaan ei pidä todellisuudessa paikkaansa. Ihmisen ominvoimin aikaansamaa kehitys on universaalisti se arvokkain kehityksen muoto ja ylipäänsäkin on absurdi ajatus että ainoa tavat korvata väärä teko olisi joko jokin ennalta määrätty tai sitten puhtaasti uskoon perustuva anteeksianto.

"Se, että Jeesus tekee työn ihmisessä, ei tee ihmisestä heikkoa. Puolellasi on silloin vahvin ja korkein voima koko maailmankaikkeudessa. "

Ei se Jeesus ihmisessä muuta sinänsä mitään, vaan toimii yksikertaisesti korkeintaan eräänlaisena kilpenä sitä "syntiä" vastaan. Uskova on kuitenkin sinänsä yhtä herkkä sortumaan syntiin kuin kaikki muutkin ja tämän usko tulee vielä moneen kertaan olemaan koetuksella.

Toki siis sinulla voi olla taikakilpesi suojanasi mutta tiedä olet monille hyökkäyksille edelleen altis ja se on varmaan että ilman kilpeäsi olet lähes täysin puolustuskyvytön.

Ja tietysti se että kyseessä olisi maailmankaikkeuden vahvin ja korkein voima on asia josta monet muut ovat hyvin eri mieltä. Eikä siitä pahemmin todisteitakaan oikeasti ole.

"Monet buddhalaiset harjoittavat tiukkaa askeesia, mutta palveleeko se loppujen lopuksi ketään?"

Kyse on täysin hyväksyttävästä tiestä jos joku kyseisen tien haluaa valita.

"Energian voi suunnata sen sijaan oman ja lähimmäisten elämän parantamiseen. "

Myöskin askeettisuus voi pyrkiä oman ja lähimmäisten elämän parantamiseen. Ja tietysti asiassa voi olla hyvinkin sekin että lähimmäisensä elämän parantamistä yrittämällä todellisuudessa saattaa aiheuttaa lähimmäiselleen yhtä hyvin paljon kärsimystä mistä tämä muuten olisi jäänyt paitsi.

"Parasta meditaatiota on elää hyvää elämää."

Tottakai, ja buddhailaisena eläminen on hyvää elämää.

"Riippuvuus Jeesuksesta ei ole millään tavoin haitallista."

Niin, eihän se pakonomainen tarve kyseistä asiaa mainostaa kaikille muulla tavalla uskoville selvästikin hyvin pitkälti omaa uskoaan pönkittääkseen, uskosi epävarmuus ja sen sinulle tuottama kärsimys on hyvin läpinäkyvää teksteissäsi.