Henkilöt jotka tunsivat Nikolai toisen pitivät häntä asiallisena. Venäläiset jotka arvostaa erittäin lujia johtajia pitävät häntä heikkona. Mutta meille suomalaisille hän oli asiallinen ja vietti kesiään täällä Suomessa. Suomi oli hänelle toinen kotimaa.
Oliko Nikolai toinen Suomensyöjä
0+w9gf
679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lapsensa sairasti verenvuototautia jota hoisi Siperialainen munkki Rasputin. Rasputin kuoli. Nikolai otti yhteyden silloiseen Suomen ministerivaltiosihteeriin ja pyysi että tuo Suomesta parantaja. Ministerivaltiosihteeri lupasi tutkia asian. Ministerivaltiosihteeri palasikin Pietariin mutta vastasssa olikin Lenin, Stalin ja Kollontai. Bolsheviikit olivat ottaneet vallan.
Nikolain luovutua vallasta maaliskuussa -17 pääministeriksi nousi ruhtinas Lvov ja myöhemmin Kerenski.
Bolesevikit kaappasivat vallan marraskuussa -17,
Aluksi suomalaiset ajatelivat ettei keisari tienyt, mitä teki julkaistessaan manifestinsa v.1899, vaan uskottiin keisarin toimineen huonojen neuvonantajien harhaanjohtamana. Sen vuoksi kerätiin kansalaisadressi, jossa vedotiin Suomen erikoisaseman pulesta. Mutta kun keisari ei ottannut kansalaislähetystä vastaan, niin silloin tajutiin keisarin toimineen tietoisesti maatamme vastaan.
Se, että keisari vieti lomiaan Suomen maisemissa ei osoita keisarin mielenlaatusta Suomen suhteen yhtään mitään. Voisi jopa ajatella keisarin haluneen sitoa Suomen tiivimmin Venäjään juuri luonnon kauneuden vuoksi.
Montako suomalaista kuoli "Nikolai verisen" aikana poliittisten syiden perusteella.
Sorto ei vältämättä merkitse joukkoteurastusta. Venäläiset talonpojat pitivät mielenosoituksen Pietarissa Talvipalatsin edustalla, vaika niitä ei oltu aikaisemmin ammuttu. Vasta kyseisessä mielenosoituksessa armeija ampui talonpoikia. Miksiköhän talonpojat tekivät niin, kun olisivat voineet välttää verenvuodatuksen?
Mutta kuten aikaisemmin totesin, niin Nikolai II:n tarkoituksena sitoa Suomi valtiollisesti niin vahvasti Venäjään, että siitä irtaantuminen ei olisi ollut mahdollista. Se oli kaiken tarkotuksena.
Humaani keisari olisi suhtautunut suopeasti Suomen vähitäisen irtaantumisen ja itsenäistymisen, jolloin ero emämaasta olisi tapahtunut kivutomasti. Valitettavasti mikään imperialistinen maa ei pitänyt tehtävänään valmistaa alistamiaan maita ja kansoja itsenäisyyteen. Ajatus tuli vasta I maailmansodan jälkeisenä aikana, kun sota-aikana puhuttiin kansojen itsemääräämisoikeutena. Joten sinä suhteessa venäläinen imperialismi ei ollut poikeus.
Sitäpaitsi avaaja sanoo Suomen olleen keisarille "toinen kotimaa", joten siinäkin suhteessa Nikolai olisi voinut suhtautua suopeammin Suomen autonomiaan, jos Suomi ei ollut "samaa isänmaata" venäjän kanssa.
Mitä jos kuolemantuomiota joskus käytti väärin. Kieleen kohdistuneet paineet oli vähäistä usein.