Mitä eroa on sillä, kun valmistuu kauppakorkeasta KTM:ksi eli "ekonomiksi", ja jos taasen menee esimerkiksi Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitokselle, ja valmistuu VTM:ksi "ekonomistiksi"?
Eli mitä käytännön eroa on kahdella eri tittelillä - ekonomi vs. ekonomisti ?
Luin Turun yo:n oppaasta, että ekonomistit valmistuvat julkisen hallinnon että talouselämän tutkimus-, suunnittelu, -opetus-, ym tehtäviin ja yksityiselle sektorille. Mutta eikö KTM:tkin valmistu samoille alueille? Miten opiskelu eroaa näissä paikoissa? Mitä taloustieteitä yliopistossa opiskellut yleensä tekee työkseen valmistuttuaan?
Kauppakorkea vai Taloustieteet?
KTM/VTM?
5
8815
Vastaukset
- VTM -87
Turun yliopistosta saatavan tutkinnon nimi on tosiaankin valtiotieteen maisteri. Ekonomisti -nimikettä käyttävät ne, jotka ovat opiskelleet jossain yliopistossa pääaineenaan kansantaloustiedettä tai taloustiedettä, joka tuon oppiaineen nimi on Turun yliopistossa. Ekonomisti on myös ammattinimike, heitä löytyy ainakin Suomen Pankista.
Kauppakorkeakoulun tutkinnot ovat yliopistoihin verrattuna huomattavasti käytännönläheisempiä. Tämän huomaa jo oppiaineiden ja opintokonaisuuksien nimistä; markkinointi, yrityksen taloustiede, laskentatoimi jne. Opiskelu kauppakorkeakouluissa on melko koulumaista, tiiviisti ohjelmoitua.
Kansantaloustieteen opetus yliopistoissa on lähestymistavaltaan tieteellisempää ja sivuaineiden valinta käytännössä vapaampaa. Sivuaineina voivat olla vaikkapa tilastotiede, valtio-oppi ja tietojenkäsittelytiede.
Kauppakorkeakoulun käyneillä on perinteisesti ollut hyvä kysyntä työmarkkinoilla. Myös ekonomistit ovat yleensä sijoittuneet hyvin. Itse olen opiskellut taloustiedettä vain sivuaineena, mutta useimmat 1980-luvulla Turun yliopistossa taloustiedettä pääaineena lukeneet opiskelutoverini ovat sijoittuneet pankki- ja rahoitusalalle.- VTM -87
Kauppatieteiden maistereita valmistuu myös yliopistoista. Oppiaineet ovat melko lailla samat kuin kauppakorkeaouluissa. Vaasassa, Jyväskylässä ja Oulussa on erikseen taloustieteellinen tiedekunta. Lisäksi alan koulutusta on ainakin Kuopion ja Lappeenrannan yliopistoissa.
- Hippa
VTM -87 kirjoitti:
Kauppatieteiden maistereita valmistuu myös yliopistoista. Oppiaineet ovat melko lailla samat kuin kauppakorkeaouluissa. Vaasassa, Jyväskylässä ja Oulussa on erikseen taloustieteellinen tiedekunta. Lisäksi alan koulutusta on ainakin Kuopion ja Lappeenrannan yliopistoissa.
Vaatiiko ekonomistin opinnot huomattavasti enemman matikkapaata kuin joku kauppakorkean markkinointi?
- Piitu
Hippa kirjoitti:
Vaatiiko ekonomistin opinnot huomattavasti enemman matikkapaata kuin joku kauppakorkean markkinointi?
Kansantaloustiede vaatii selkeästi parempaa matikkapäätä, kuin markkinointi, jossa matikan kanssa ei tarvitse olla tekemisissä enää pakollisen talousmatematiikan kurssin jälkeen.
Mutta yleisesti ottaen ei voida sanoa, että VTM (kansis) opinnot olisivat matikkapainotteisempia kuin opiselu kauppakorkeassa. Riippuu nimittäin ihan valitsemastasi alasta. Kauppakorkeassakin voit lukea pääainena esim. kansista, talousmatematiikkaa tai rahoitusta ja myöskin laskentatoimen opinnoissa, etenkin sisäiseen laskentaan suuntautuvilla, on melko paljon laskuharkkoja erityisesti investointi- ja kustannuslaskentaan liittyen. - JET
Piitu kirjoitti:
Kansantaloustiede vaatii selkeästi parempaa matikkapäätä, kuin markkinointi, jossa matikan kanssa ei tarvitse olla tekemisissä enää pakollisen talousmatematiikan kurssin jälkeen.
Mutta yleisesti ottaen ei voida sanoa, että VTM (kansis) opinnot olisivat matikkapainotteisempia kuin opiselu kauppakorkeassa. Riippuu nimittäin ihan valitsemastasi alasta. Kauppakorkeassakin voit lukea pääainena esim. kansista, talousmatematiikkaa tai rahoitusta ja myöskin laskentatoimen opinnoissa, etenkin sisäiseen laskentaan suuntautuvilla, on melko paljon laskuharkkoja erityisesti investointi- ja kustannuslaskentaan liittyen.Edellisiin neuvoihin vielä lisäystä...
Itselläni on kokemusta sekä valtsikassa että kauppiksessa opiskelusta. Mielestäni kauppis ei ole opiskelupaikkana sen koulumaisempi kuin yliopisto. Kauppiksen opetuksessa ei tarvitse olla läsnä sen enempää kuin yliopistolla. Jos yliopistolla opiskelee kansista, on pakollisina sivuaineina (ainakin Helsingissä) matikka ja tilastotiede, jolloin joutuu tekemään paljon erilaisia laskuharjoituksia. Käytäntö on sama kauppiksessa, jos opiskelee kansista, tilastoa, matikkaa tai rahoitusta. Sen sijaan muissa kauppakorkeakoulun aineissa, kuten johtamisessa, markkinoinnissa yms. harjoituksia on vähemmän ja opiskelu on enemmän lukemista ja isompia harjoitustöitä. Kuten joku aiemmin jo kirjoitti, jos lukee valtsikassa taloustieteitä, tarkoittaa se enimmäkseen yleensä kansista, mihin vaaditaan matikkapäätä (jo pakollisten sivuaineiden vuoksi), mutta kauppiksessa voi yhden pakollisen talousmatikan kurssin jälkeen olla ilman matikkaa koko opiskeluajan ellei valitse matemaattista pää- tai sivuainetta.
Pää- ja sivuainevaihtoehdoista sen verran, että valtsikassa täytyy tosiaan kansislaisen lukea pakosti matikkaa ja tilastoa, mutta sen lisäksi voi lukea jotain muuta sivuainetta, jos haluaa. Vaihtoehdot ovat yhteiskuntatieteellisiä aineita. Kauppiksessa on enemmän pääainevaihtoehtoja (reilusti yli kymmenen) ja sivuaineeksi saa ottaa mitä vain (paitsi jos lukee siellä kansista tai rahoitusta, on jälleen pakko lukea matikkaa sivuaineena).
Jos on haaveena ekonomistin työ etenkin julkisella sektorilla esim. Suomen Pankissa, on yliopiston kansis käsittääkseni arvostetumpi tutkinto, koska opetus on siellä aavistuksen verran tieteellisempää ja matikan vaatimukset saattavat olla kovempia.
Eri oppilaitosten opetukselliset erot selkiytyvät varmasti parhaiten, jos käy tutkimassa netissä kummankin paikan opinto-opasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692713
- 632654
- 681792
- 241617
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91480- 151392
- 381233
- 401203
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81197